Kuntoutuksen kehittämishankkeet -kohti uudistettuja kuntoutuspalveluita

Transkriptio

1 Kuntoutuksen kehittämishankkeet -kohti uudistettuja kuntoutuspalveluita Kehittämispäällikkö Seija Sukula

2 Kuntoutuksen lähivuosien haasteet Lasten ja nuorten syrjäytyminen Työllisyyden, työelämän ja työmarkkinoiden muutokset Väestön ikärakenteen muutokset

3 Kuntoutuksen kehittämistoiminnan tavoitteena Kehittää vaikuttavia ja tehokkaista kuntoutuspalveluita ja hyviä kuntoutuskäytäntöjä Kehittää arviointimenetelmiä Kehittää kuntoutusjärjestelmän toimivuutta Tehostaa tulosten hyödyntämistä

4 Kehittämistoiminta Kehittämistoimintana voidaan toteuttaa Kelan kuntoutukseen liittyviä Uusia kuntoutuspalveluita Kuntoutuspalveluihin liittyviä tutkimuksia, arviointeja ja selvityksiä Kuntoutuksen konsultointi- ja asiantuntijatehtäviä. Kuntoutuspalveluiden selkäranka -standardit rakennetaan hankkeista saadulle ja muulle tutkitulle tiedolle Kela merkittävä kuntoutuksen kehittäjä -11 milj. euroa vuodessa

5 Kelan kuntoutuspalvelujen kehittäminen eri elämänvaiheisiin Lapset Nuoret Nuoret aikuiset Työikäiset (työssä olevat / työstä poissaolevat) Ikäihmiset Pikku LAKU NUKU TK-hanke / TK 2 -hanke GERI / IKKU Tules, verkostoyhteistyö Iso LAKU MT / OPI Neuropsykiatrisen kuntoutuksen kehittämishanke VAKE / näkövammaisten nuorten hanke MT / AMI-hanke VAKE / MS-hanke GERI / Kevennetty kävely, tehostettu kädenkäyttö GERI / Kotona asuvat dementiapotilaat GERI / Aktivoiva fysioterapia VAKE / Hyvät kuntoutuskäytännöt

6 1. Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishanke (VAKE) Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittäminen vuosina Tavoitteena Kehittää vaikeavammaisten kuntoutuspalveluita Kuvata toimivia ja hyviä kuntoutuskäytäntöjä Toimintakyvyn arviointiin ja kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointiin soveltuvien arviointi Jakautui neljään osioon Asiakkaan kokemus Hyvät kuntoutuskäytännöt Vaikeavammaisuuden määrittely Uudenlaisten palveluiden kokeilu (AVH, MS ja näkövammaisten -kuntoutus) Tuloksena: asiakasnäkökulma, tavoitteellisuus, lakimuutokset

7 VAKE pilotit Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avomuotoisen ryhmäkuntoutuksen kehittämishanke (MS-hanke) vuosina Sitoutuminen hyvä, omaisten motivoiminen mukaan Verkostotyö tärkeää Vaikeavammainen/ ei- vaikeavammainen, ei eroa ei- näkyvissä oireissa kuntoutuksen ajankohta Meikäläistä metsästämässä näkövammaisten nuorten kuntoutuksen kehittämishanke vuosina pyrittiin ehkäisemään syrjäytymistä ja edistämään itsenäistymistä Tulos: Kuntoutus vahvisti nuorten sosiaalisia taitoja ja itsetuntoa sekä lisäsi heidän valmiuksiaan itsenäiseen elämään

8 Hankkeen julkaisut Järvikoski A.; Hokkanen L.; Härkäpää K.; Asiakkaan äänellä, odotuksia ja arvioita vaikeavammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta Paltamaa, J; Karhula, M; Suomela-Markkanen, T; Autti-Rämö, I; (toim.) Hyvän kuntoutuskäytännön perusta. Käytännön ja tutkimustiedon analyysistä suosituksiin vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa Kanelisto K & Salminen A-L. IPA-kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä. Toimintakyvyn itsearviointimenetelmä aikuisille, joilla on fyysisiä toimintarajoitteita.

9 2. Lasten perhekuntoutuksen kehittämishanke (LAKU-hanke) Kehitetty vuonna 2000 alkaneen LN-hankkeen pohjalta, joka käynnistynyt eduskunnan myöntämällä erillisrahoituksella Kelalle määritelty terveydenhuoltoa täydentävä rooli lasten ja nuorten psykiatrisessa kuntoutuksessa Testataan Kelalle uutta kohderyhmää ja kuntoutusmallia vakiintuneeseen toimintaan Hanke alkoi pilottivaiheella vuosina , varsinainen hanke /2018 Kohderyhmä: 5-12-vuotiaat lapset, joilla diagnosoitu neuropsykiatrinen häiriö, jonka lisäksi lapsella voi olla samanaikaisia psykiatrisia häiriöitä

10 3. Nuorten ryhmäpainotteisen kuntoutuksen kehittämishanke (NUKU-hanke) Hankkeen pilotti toteutetaan vuosina avomuotoisina ryhmäpainotteisina kuntoutuskursseina Kurssit sisältävät kuntoutujan käyntikertoja ja ryhmäkäyntejä sekä vanhempien ryhmäkäyntejä Pilottivaiheessa testataan kahta eri mittaista ryhmäpainotteista kuntoutusmallia Kohderyhmänä vuotiaat nuoret, joilla on diagnosoitu neuropsykiatrinen häiriö, jonka lisäksi nuorella voi olla samanaikaisia psykiatrisia häiriöitä on todettu, että nuoren häiriöt vaikuttavat nuoren toimintaan ryhmässä arjen ympäristöissä, kuten koulussa tai kotiympäristössä

11 4. Geriatrisen kuntoutuksen kehittämishanke (GERI) IKKU Gerontologinen kuntoutus / TULES kuntoutusmallin vaikuttavuus elämänlaatumittareiden vertailu ammatillisten prosessien laatu verkostojen toiminta Kotikuntoutus OMAISHOITAJAT MUISTISAIRAAT rct vaikuttavuus kustannusvaikuttavuus GERI-hanke vaikuttaviksi todetut kuntoutusmuodot vakiintuneen harkinnanvaraisen kuntoutuksen palveluksi Kevennetty ja Tehostettu AVH kuntoutusohjelmien vaikuttavuus kuntoutuskäytäntöjen toteutettavuus mittareiden soveltuvuus kustannusvaikuttavuus Aktivoiva fysioterapia AVH / Alkuvaihe rct vaikuttavuus koettu toimintakyky

12 5. Mielenterveyskuntoutuksen kehittämishanke (MT) Ammatillista perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden avomuotoisen mielenterveyskuntoutuksen kehittämishanke vuosina (OPI-hanke) Kehittää opiskelijoille suunnattua avokuntoutusta, joka on lähellä opiskelijan arkea ja johon voi osallistua opiskelun ohella Kehittää kuntoutuksen toteuttajatahon, oppilaitoksen sekä opiskelijan hoito- ja tukitahojen yhteistyötä ja luoda hyviä yhteistyökäytäntöjä vuotiaat opiskelijat, joilla on diagnosoitu masennusja ahdistuneisuushäiriö. Siihen liittyvien oireiden vuoksi Opinnot uhkaavat pitkittyä tai keskeytyä Opiskelijalla on hankaluuksia sosiaalisissa ja/tai oppimistilanteissa

13 Aikuisten avomuotoinen mielenterveyskuntoutuksen kehittämishanke Vuosina Kohderyhmänä on työsuhteessa olevat henkilöt, joilla on masennuksen vuoksi vaikeuksia selviytyä työssä ja jotka viimeisen vuoden aikana ovat olleet työssä vähintään 6 kk ja joilla sairautena on diagnostisoitu masennus ja mahdollisesti lisäksi muita psyykkisiä oireita joilla on ollut 10 viimeisen vuoden aikana enintään kolme masennusjaksoa ja kuntoutuja on välillä ollut työkykyinen Avomuotoisina kuntoutuskursseina, jotka seurantoineen kestävät noin vuoden Kuntoutuskursseihin kuuluu ryhmän kanssa toteutuvia kuntoutuspäiviä ( 2 kpl), ryhmän käyntikertoja (20 kpl) sekä yksilöllisiä käyntikertoja (4 kpl) Kuntoutusta voi toteutua myös iltaisin, jotta kuntoutujien työssäkäynti ei vaarannu kuntoutuksen vuoksi

14 6. Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toinen vaihe Tavoitteet kehittää työikäisten yksilöllisistä tarpeista ja työnantajaorganisaation tarpeista lähtevä oikea-aikainen ja joustava kuntoutusmalli tukea heikentyvää työkykyä kuntoutuksen ja yhteistyön avulla. täsmentää kuntoutettavien kohderyhmää, kuntoutukseen ohjautumista, kuntoutustarpeen määrittelyä, kuntoutuksen yhteistyötä ja kuntoutuksen sisältöä Sisältö Ammatillinen teema (ammatilliset ja työhyvinvointiin liittyvät aihealueet) Terveysteema (terveyteen ja elämänhallintaan liittyvät aihealueet)

15 7. Muu toiminnan kehittäminen Standardien uudistustyö mm. Vaikeavammaiset ja ammatillinen Aslak, TYK ja kurssistandardit Kuntoutuksen palveluntuottajien hakupalvelu Kuntoutuskurssijärjestelmän kehittäminen Interaktiivinen kuntoutussuunnitelma Palpro (Palvelusetelipilotti) GAS (Goal Attainment Scaling tavoitteen asettamisen menetelmä) AKVA 1+2(Ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointi ja seuranta) KYKY 1+2 (Vammaiset lapset ja aikuiset) Maahanmuuttajat kuntoutuksen asiakkaana

16 Lisää kela.fi sivuilla Kela.fi-yhteistyökumppanit-kuntoutuspalvelutkehittämistoiminta Hankkeiden rahoituksesta Hankkeiden sisällöt Tuloksia