Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämisen tuloksia ja tulevaisuuden palvelut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämisen tuloksia ja tulevaisuuden palvelut"

Transkriptio

1 Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämisen tuloksia ja tulevaisuuden palvelut Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela, Terveysosasto Perjantaimeeting, Työterveyslaitos

2 Sisältö Nykyiset palvelut Kuntoutuksen kehittäminen TK1- hanke TK2-hanke Tulevat palvelut vuonna 2016 Tuloksellisuuden seuranta 2

3 Kuntoutusmuodot, joissa yhteistyö työpaikkaan ASLAK- kuntoutus on ryhmämuotoista varhaiskuntoutusta Kuntoutusprosessin kesto noin vuoden Vuorokausia maksimissaan 22 (lyhimmillään 10) TYK- kuntoutus on järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaa ryhmämuotoista ammatillista kuntoutusta. Kuntoutusprosessin kesto 1,5-2 vuoteen Vuorokausia maksimissaan 33 3

4 Kuntoutus työssä oleville vuonna 2013 Kuntoutujia kaiken kaikkiaan (2012: ) Harkinnanvaraisia kuntoutujina (38 460), joista ASLAK-kuntoutujia (13 780) Tyk-kuntoutujia 392 (320) Tules-kuntoutujat (7 180) Mielenterveyskurssit (2 240) Sopeutumisvalmennuskurssit (3340) Ammatillisen kuntoutuksen kuntoutujia (13 440), joista Tyk-kuntoutujia (2 570) Psykoterapia (20 040) Yli 26-vuotiaita (13790) 4

5 ASLAK- ja Tyk - kuntoutujat ASLAK kuntoutujat vuotiaita ( 7075 kuntoutujaa) Tyk-kuntoutujat vuotiaita ( 1509 kuntoutujaa) Hakeutumisen päädiagnooseja tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja mielenterveydenhäiriöt 5

6 ASLAK ja TYK asiakkaat sairausryhmittäin v.2013 Diagnoosit ASLAK TYK (6 ) M F G I E J S00-T K R C00-D

7 TYK-kuntoutuksen ja ASLAK-kurssien saajat ja kustannukset vuonna

8 ASLAK-kurssien kuntoutujat ammattiluokittain ja ikäryhmittäin vuonna 2013

9 Lkm Tyk-kuntoutuksen kurssien kuntoutujat ammattiluokittain ja ikäryhmittäin vuonna TYK- kuntoutuksen kurssien ammattiluokat ja ikäryhmät vuonna v v v (Mukana ovat myös harkinnanvaraisen TYK- kuntoutuksen kurssien asiakkaat)

10 Historiaa 1980-luku Varhaiskuntoutuskokeiluja Ensimmäinen ASLAK - kokeilukurssi vuonna luku Kuntoutuslainsäädäntö vuonna 1991 Tyk-kuntoutus alkaa ammatillisena kuntoutuksena ASLAK- toiminta vakiintuu ja laajenee toteutukseltaan ASLAK-kuntoutuksen ensimmäinen standardi v ja ASLAK rekisteröitiin Kelan palveluksi ja rekisteröinti oli voimassa vuoteen 2005 saakka Yksittäisiä palveluntuottajan toteuttamia kehittämishankkeita 10

11 Historiaa ja nykyisyyttä Yksittäisiä kehittämishankkeita v uusi standardi ASLAK- ja Tyk- palveluista Ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö kriteerien muutos valmistellaan v.2004 uusi standardi Vuonna 2005 Kelan lakiin työkyvyttömyyden uhka ammatillisen kuntoutuksen toiseksi kriteeriksi Työhön kuntoutuksen kehittämisen suunnittelu alkaa vuonna 2004 Työhönkuntoutuksen kehittämishanke (TK1-hanke) v Verkkokuntoutuksen kehittämishanke v v uusi standardi ASLAK- ja TYK-kuntoutuksesta useita tutkimuksia ja selvityksiä. v.2012 uusi standardi Työhönkuntoutuksen kehittämisen toinen vaihe (TK2- hanke) v Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö muutos , työkyvyttömyyden uhka käsite poistuu 11

12 Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardin kehitys standardiin mukaan: 2012 lyhyt toteutus Työelämän asiantuntija Työpaikka/lähiesimies Työterveyshuolto 12

13 Uusi Kelan kuntoutuslain (Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/2005) 6 HE 128/ : Ammatillisen kuntoutuksen järjestäminen: Kansaneläkelaitos järjestää vakuutetun työ- ja ansiokyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi taikka työkyvyttömyyden estämiseksi tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta, jos asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina vakuutetun työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen. Kansaneläkelaitoksella ei ole velvollisuutta järjestää ammatillista kuntoutusta, jos ammatillinen kuntoutus on järjestetty työeläkelakien tai erityisopetusta koskevien säännösten perusteella. 13

14 Uusi Kelan kuntoutuslain (Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/2005) 6 HE 128/2013 Vakuutetun työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon vakuutetun kokonaistilanne. Sairauden, vian tai vamman lisäksi arvioon vaikuttavat myös muut vakuutetun työ- tai opiskelukykyyn ja ansiomahdollisuuksiin vaikuttavat tekijät, joita ovat vakuutetun fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, elämäntilanne, taloudelliset ja sosiaaliset seikat, asumisolosuhteet, koulutus, ammatti, aikaisempi toiminta ja ikä sekä muut vastaavat tekijät. Arviossa otetaan huomioon myös vakuutetun jäljellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja saatavissa olevalla sellaisella työllä, jonka tekemistä vakuutetulta voidaan kohtuudella edellyttää. Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan kokonaistilanteen lisäksi huomioon, johtaako haettu kuntoutus todennäköisesti hakijan terveydentilaan sopivassa työssä jatkamiseen taikka hänen terveydentilaansa sopivaan työhön palaamiseen tai työ elämään siirtymiseen. 14

15 Kuntoutuksen kehittämisen kaari Vuonna 2004 STM:n kanssa linjattiin yhdeksi kehittämisen painopistealueeksi työikäisten kuntoutus: Kelan työhön kuntoutuksen kehittämishankkeen tavoitteena on saada uusia kuntoutusmuotoja vastaamaan entistä paremmin työntekijän, työn, työyhteisöjen ja työelämän tarpeisiin. (STM Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen varojen käyttösuunnitelma ). Tuossa vaiheessa tiedettiin että, kuntoutuksen alkuvaiheen suunnittelu oli puutteellista ja satunnaista ja yhteistyö työpaikan kanssa toteutui vaihtelevasti kaikille tarjottiin lähes samaa pakettia vahvuutena oli kuntoutuksen prosessimaisuus ja moniammatillisen työryhmän käyttö Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeet: TK1-hanke TK2-hanke

16 Työhönkuntoutuksen kehittäminen; TK1- hanke Lähtökohtana oli vuonna 2005, että kokeneet kuntoutuksen palveluntuottajat omista lähtökohdistaan ehdottivat kuntoutuksen toteutuksen mallia ja innovaatiota hankkeeseen Osallistumishakemuksia tuli 23, joista valittiin 10 neuvottelumenettelyyn ja lopullisesti hankkeeseen valittiin viiden palveluntuottajan hankkeet Lisäksi määräaikaisissa työsuhteissa toimiville valittiin 2 palveluntuottajan hankkeet Vakiintunut työsuhteet (4) ODL Terveys Oy/ Hypro Kuntoutus Peurunka/ Kokonaiskuntoon Verve (Oulu)/ Modulo Kuntoutussäätiö (nykyisin Avire-kuntoutus Oy)/ Tuukka Yrittäjät (1) Kuntoutuskeskus Petrea/ Jyri Epätyypillisissä työsuhteissa olevat (1)/Teosta Kiipulan Kuntoutuskeskus (käynnistyi keväällä 2008) Määräaikaiset (1) Kuntoutussäätiö (nykyisin Avire-kuntoutus Oy/Tuuli)

17 TK1- hanke Uudet ideat Avomuotoisuus ja lyhyemmät kuntoutusjaksot, rytmitys, prosessimaisuus (HYPRO, TUUKKA, MODULO) Kuntoutustarpeen arviointi ja räätälöinti (MODULO) Työterveyshuollon ja työpaikan vahvempi mukana olo (TUUKKA) Teknologia, mm. Sykevariaatio (KOKONAISKUNTOON, TUUKKA, JYRI, HYPRO) Työ ja ammatillisuus (MODULO, TUUKKA) Verkkokuntoutus Kuntoutujan ja palveluntuottajan välillä (TUUKKA, JYRI,KOKONAISKUNTOON,HYPRO) Tavoitteet GAS menetelmä idea

18 Hypro, ODL Terveys Oy 3pv 1pv 1pv 1pv 1pv Uusina ideoina toteutettiin Kuntoutuksen rakenne: 12 kuntoutuspäivää, joista 3 ensimmäistä peräkkäin ja 9 kuntoutuspäivää n. 1 x kk, avomuotoisena Kuntoutusverkkotyöskentely Esimiesvalmennus (3 x ½ päivää) Ryhmät toteutuivat seuraavien työnantajaorganisaatioiden kanssa: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Kiimingin kunta, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä, Oulun kaupunki, Verohallinto Työterveyshuoltoina olivat mukana: ODL työterveys, Condia, Attendo,Oulun työterveys Kuntoutujina: Esimiehiä, päiväkodin työntekijöitä, hoitohenkilökuntaa, toimistotyöntekijöitä, opettajia Mitä opittiin: kuntoutuksen rytmitys toimi, helppo irrottautua päiväksi, verkkotyöskentely vaatii kuntoutustyöntekijältä uudenlaista työorientaatiota ja verkostoitumiseen 1pv 1pv 1pv 1pv 1pv 1 vuosi vrk

19 JYRI, Petrea 2-3 pv pv Uusina ideoina toteutettiin pv Lyhyet jaksot, pitkä seuranta Kuntoutusverkkotyöskentely 2-3 pv 2-3 pv 2-3 pv 2,5 v. 15 vrk Verkostoyhteistyö (ergonomiakartoitus, (työfysioterapeutti), työssä jaksamista tukevat toimet, työyhteisöinterventiot, (psykologi), kunkin laitosjakson välillä 1-2 x 3-6 h verkostotapaamista (kuntoutuja, kuntoutustiimin edustaja, perhe) Yksilöllinen tuki Ryhmät toteutuivat seuraavien työnantajaorganisaatioiden kanssa: yrittäjiä Työterveyshuoltoina olivat mukana: Satunnaisesti, aloitteet myös muualta terveydenhuollosta Kuntoutujina: Yrittäjiä Mitä opittiin: kuntouttajalla pitää olla ymmärrys yrittäjän realiteeteista, kuntoutusprosessin räätälöitävyys, joustavuus sekä monimuotoisuus ja rakenne, kesto ja työmuodot sekä niiden toteuttamistavat muokattava asiakaslähtöisesti

20 Kokonaiskuntoon, Peurunka 5 pv 8-10 pv Uusina ideoina toteutettiin: Yhteistyö kuntoutuksen alussa ja lopussa vrk Kuntoutujien valintaan liittyvä yhteistyö (RAND) Sytyke (tietokoneohjelma/hyvinvointi(sykevälimittauspalautejärjestelmä;elintapamuutosten ja työkyvyn ylläpitämiseksi) Kuntoutujalähtöiset työyhteisöpäivät työpaikalla x 2 Kuntoutusverkkotyöskentely Päätöspäivä työpaikalla Ryhmät toteutuivat seuraavien työnantajaorganisaatioiden kanssa: Keski-Suomen työsuojelupiiri, Itella, ISS, Keski-Suomen keskussairaala, Altek, Y IT, UPM- Kymmene, Kouvolan seudun sosiaalitoimi, Valio Työterveyshuoltoina olivat mukana: Jyväskylän seudun työterveys, Medivire, Terveystalo, Yritysten omat työterveyspalvelut, Kymijoen työterveys Kuntoutujina: Hoitohenkilökuntaa, metallityöntekijöitä, siivousalan työntekijöitä, opettajia, sosiaalitoimen henkilökuntaa, tehdastyöntekijöitä Mitä opittiin: RAND-36-mittari toimii, ns. saattaen vaihto ja työpaikkayhteyden lisääminen. 5 pv 1 pv 1,3 v

21 TUUKKA, Kuntoutussäätiö nykyisin Avirekuntoutus Oy 5 pv TY 2 pv TY 2 pv 1,3 v.+seuranta Uusina ideoina toteutettiin: lyhyet avo-kuntoutusjaksot, esivalintakokous, kuntoutujahaastattelut yhteistyönä, vrk työterveyslääkäri lääkärinä, työyhteisötapaamiset, työpaikkakäyntejä, TT-lista, FB-analyysi, psykofyysinen fysioterapia, kuntoutusverkkotyöskentely toteutuivat seuraavien työnantajaorganisaatioiden kanssa: Keravan ja Järvenpään kaupunki Työterveyshuoltoina olivat mukana: Helsingin lääkärikeskus, nykyisin Lääkärikeskusyhtymä AAVA ja Järvenpään Työterveyshuolto Kuntoutujina: Hoitohenkilökuntaa, päiväkotihenkilökuntaa, siivoojia, toimistotyöntekijöitä, opettajia, esimiehiä, asiantuntijoita, ruokapalvelun henkilöstöä Mitä opittiin: aloitusjakson pituus (5) hyvä, 3 pvän jaksot sopivat, paljon käytännön työtä lähijakson eteen, kuntoutusverkko, työyhteisöpäivät kytkettävä kuntoutujan työtavoitteeseen, TTlista (työyhteisön toimivuuden kartoituslista) hyvä työväline avaukseen sekä esimiesyhteistyöstä saatua kokemusta hyödynnetään uusiin ASLAK-kursseihin, esimiehet työhön kuntoutuksen avainhenkilöitä ja kaikille osattava tehdä selväksi kunkin rooli/merkitys ja tehtävä. TY 2 pv 1pv SK SK

22 Modulo, Verve Ta Ta Ta Työyhteisöpäivä Kuntoutusjakso 12pv Valmennus Työhyvinvointineuvottelu 5 pv 5 pv 1-3 v. 22 vrk Uusina ideoina toteutettiin: Alun tapaamiset yksilöllisesti, jonka jälkeen jokaisen kuntoutuksen polku räätälöitiin Ammatillisuus vahvasti mukaan Joustava rakenne Toteutuivat seuraavien työnantajaorganisaatioiden kanssa: Oulun kaupunki, Rovaniemen kaupunki, Kokkolan kaupunki, Raahen kaupunki, Kemijoki Oy Mitä opittiin: ammatillisen tilanneanalyysin ytimessä, työyhteisö ja esimies mukaan, työn muutos huomioitava tavoitteita laadittaessa, yksilönä ryhmässä, joustava rakenne ja GAS otettiin käyttöön Modulossa GAS hanke

23 TK1- hanke johtopäätökset Kuntoutustarpeen arvioinnin käytännöt tulisi nivoa työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä luotuihin työkyvyn hallinnan strategioihin. Kokemukset siitä, että esimies oli kuntoutustarpeen ensimmäinen arvioija, olivat myönteiset. Kuntoutuksen yksilöllinen räätälöinti, jolloin kuntoutussuunnitelman laativat yhteistyössä kuntoutuja, esimies ja kuntoutusasiantuntija, osoittautui hyväksi. Kuntoutujien tarpeiden ja työn vaatimusten moninaisuutta ajatellen näyttää ilmeiseltä, että tarvitaan rakenteeltaan, sisällöltään, kestoltaan ja jaksotukseltaan erilaisia malleja. Kaikissa malleissa kyselylomakevastauksissa suuri osa kuntoutujista koki hyötyneensä. Yrittäjät pitivät pitkäkestoista lyhytjaksoista kuntoutusmallia hyvänä ja korostivat kuntoutuksen seurannan tärkeyttä Kuntoutuksen jälkeisen seurannan tärkeys nousi esille. Kuntoutukseen osallistumista estävät ja edistävät tekijät tulee ottaa huomioon(etäisyydet, ajankäyttö, resurssointi) 23

24 Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen julkaisut Kehittämisideoista työikäisten kuntoutuksen käytännöiksi Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen lähtökohdat Toimittaneet Marketta Rajavaara, Liisi Aalto ja Katariina Hinkka Nettityöpapereita 7/2009 Uudenlaista työikäisten kuntoutusta Ideoista tuloksiin Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeessa Toimittaneet Liisi Aalto ja Katariina Hinkka Nettityöpapereita 32/2011 Akateemisten pätkätyöläisten hyvinvointi ja kuntoutus TUULI-kehittämishankkeen arvioinnin loppuraportti Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 77/2011 Mika Ala-Kauhaluoma Mikko Henriksson Kelan

25 Kehittämisen eteneminen TK1 HYPRO TUUKKA KOKONAISKUNTO MODULO JYRI TUULI TEOSTA Yksilöllinen kuntoutustarpeen arviointi Mallin joustavuus Työkytkentä TK2 1 malli TK verkko

26 Kelan päätös 12 TK2-hankkeen kuntoutusmalli 7 21 avo-/laitosvuorokautta (laskennallinen määrä 17) 3 8 käyntikertaa (laskennallinen määrä 7) kesto yksi vuosi 1 avovuorokausi Tilanneanalyysi TA TA 3 5 vrk TTH Ryhmäjaksot 3 5 vrk 2 3 jaksoa, jotka kestoltaan 3 5 vrk, yhteensä 9 15 vrk 3 5 vrk Yksilöllinen osa avo-/laitosvuorokausi yksilöllinen käyntikerta TA työnantaja mukana TTH työterveyshuolto mukana TA TTH Päätösosa 1 käyntikerta 1 2 käyntikertaa kk kk kk kk kk 1 5 yksilöllistä käyntikertaa, joista vähintään yksi työpaikkakäynti TA yksilöllinen avo- tai laitosvuorokausi x

27 TK2- hankkeen toteutuminen Kuntoutuksen palveluita toteutti viisi palveluntuottajaa Yhteistyötahoina 25 työnantajaa ja niiden työterveyshuollot Kuntoutukseen osallistui 256 kuntoutujaa Kuntoutus päätökset tehtiin keskitetysti Kelassa 117 kuntoutujaa ( 12 ) 6 kuntoutujaa ( 6 ) 123 kuntoutujaa ( ei arviota) 5 keskeytystä Hakeutumisen päädiagnooseja mm. Selkä-, nikama- ja hartiaseudensairaudet:107 kuntoutujaa Nivelrikko 15 kuntoutujaa Lihavuus 15 kuntoutujaa Elämäntilanteen hallintaan liittyvät ongelmat 10 kuntoutujaa 27

28 TK2- hankkeessa keskeistä Työnantaja ja työterveyshuolto määrittelevät yrityksen työntekijäryhmän, jolle kuntoutus kohdennetaan (suunnittelukokous) Esimies keskustelee kuntoutukseen haluavan kanssa strukturoidusti ( selvityslomake) Kuntoutujien kuntoutus alkaa yksilöllisellä selvittelyllä, johon myös esimies osallistuu (tilanneanalyysi) Kuntoutujaryhmälle toteutuu ryhmämuotoista kuntoutusta tarpeen mukaisesti (2-3) Jokaisen kuntoutujan on mahdollista saada yksilöllisen tarpeen mukaan kuntoutusta 1-5 vuorokautta (esimies mukana sovitusti tarpeen mukaan) Jokaiselle kuntoutujalle toteutetaan työpaikkakäynti, jossa mukana esimies ja työterveyshuolto Kuntoutus päättyy yhdessä esimiehen ja työterveyshuollon kanssa käytävällä keskustelulla Kuntoutuksesta kirjataan yhdenmukaisilla asiakirjoilla

29 Kuntoutusprosessin valmistelu TÖTERVEYS- HUOLLON ESIVALINTA T I L A SUUNNITTELU- KOKOUS ESIMIES- KESKUS- TELU KELAN PÄÄTÖS 12 N N E A N TYÖTERVEYS- LÄÄKÄRIN B-LAUSUNTO A L Y Y S I KUNTOUTUJAN HAKEMUS 29

30 Esimies ja kuntoutukseen hakeva työntekijä pohtivat kuntoutustarvetta Selvityslomake: Työntekijän ja esimiehen sekä TK2-hankkeen esivalintatahon kannanotto 1. Mitä muutoksia työpaikallanne on viimeaikoina tapahtunut ja miten nämä muutokset ovat vaikuttaneet työntekijän työhön ja työyhteisön toimintaan (esim. henkilöstön määrä, työmäärä, uudet tuotteet, uudet palvelut, tietojärjestelmät, työn organisointi,osaamisvaatimukset, johtaminen, muut asiat)? 2. Millaisia muutoksia tiedätte tai ennakoitte, että työpaikalla tulee tapahtumaan lähitulevaisuudessa? 3. Millaista työhyvinvointia edistävää toimintaa työyksikössänne on? 4. Kuvatkaa työntekijän työtä ja työolosuhteita (työvälineet ja työmenetelmät, työaikajärjestelyt, työolojen terveellisyys ja turvallisuus, työn mitoitus, työn kuormittavuus, kuormituksen jakautuminen työyhteisössä). 5. Kuvatkaa työntekijän työn sujumista. 6. Mitkä tekijät vaikeuttavat työntekijän työssä suoriutumista? Miten ne näkyvät työssä? 7. Miten työntekijän työssä suoriutumista on tuettu viimeisten kahden vuoden aikana (työtehtävien uudelleen järjestelyt, työaikajärjestelyt,uudet työtehtävät, koulutus)? 8. Mitä työn kehittämistarpeita ja -haasteita haluatte kuntoutuksessa ottaa esille? 9. Mitkä ovat työhön liittyvät tavoitteet kuntoutukselle?

31 Tilanneanalyysi Yksilöllinen tapaaminen työpaikalla, esimies läsnä Yksilölliset kuntoutustapaamiset palveluntuottajan luona avo-/laitosvuorokausi yksilöllinen käyntikerta TA työnantaja mukana Tilanneanalyysi Kuntoutujan hakemus Kelan päätös 12 Keskitetty valinta 1 avovuorokausi Kuntoutussuunnitelma 1 2 käyntikertaa TA 31

32 2-3 ryhmäjaksoa sisältäen yhden yhteistyöpäivän, jossa työnantaja ja työterveyshuolto ovat läsnä 1-5 yksilöllistä käyntikertaa, joista vähintään yksi työpaikkakäyntinä 0-5 yksilöllistä avo- tai laitosvuorokautta yksilöllinen avo- tai laitosvuorokausi Ryhmäjaksot Yksilöjaksot TA TTH Ryhmäjaksot 2 3 jaksoa, jotka kestoltaan 3 5 vrk, yhteensä 9 15 vrk 3 5 vrk 3 5 vrk 3 5 vrk Tilanneanalyysi TA Yksilöllinen osa TA TTH avo-/laitosvuorokausi yksilöllinen käyntikerta työnantaja mukana työterveyshuolto mukana kk kk kk kk kk 1 5 yksilöllistä käyntikertaa, joista vähintään yksi työpaikkakäynti x 0 5

33 Käyntikerrat Yksilöllisten käyntikertojen määrä palveluntuottajien ilmoittamana Kuntoutus palveluntuottajat AV KU PE SI VE Ryhmät Yksilöllisten käyntikertojen määrä per ryhmä minimi 5 maksimi 50 33

34 yksilöllinen avo- tai laitosvuorokausi Päätösosa Yksilöllinen Tapaamisessa läsnä kuntoutuja, esimies, työterveyshuolto ja palveluntuottajan edustaja Ryhmäjaksot TA TTH 2 3 jaksoa, jotka kestoltaan 3 5 vrk, yhteensä 9 15 vrk TA TTH avo-/laitosvuorokausi yksilöllinen käyntikerta 3 5 vrk 3 5 vrk 3 5 vrk Päätösosa TA TTH työnantaja mukana työterveyshuolto mukana TA Yksilöllinen osa kk kk kk kk kk 1 käyntikerta 1 5 yksilöllistä käyntikertaa, joista vähintään yksi työpaikkakäynti x

35 Ajankäyttö ja resurssointi kuntoutusmallissa Esimies keskimäärin 9-11 tuntia/1 kuntoutusprosessi Laskennallisesti 10 kuntoutujan ryhmä vaatii yrityksessä vähintään 47 tunnin työajan mikäli koko ryhmä on saman esimiehen alaisuudessa. Esimiesten laskennallinen aika voi nousta 110 tunnin työpanokseen, mikäli jokaisella kuntoutujalla on eri esimies. Työterveyshuolto 5-10 tuntia/ 1 kuntoutusprosessi 35

36 TK2-hankkeen mittareista Hankkeessa käyttiin yhtenäisiä kysely- ja mittausmenetelmiä sekä tavoitteiden asettamiseen GAS-menetelmää Tavoitteena oli kehittää vaikuttavuuden seurantaan soveltuvia arviointimenetelmiä Kuntoutujien tutkimuskyselystä poimittiin muutamia seurattavia asioita. Näistä osa on TOIMIAverkoston suosittamia mittareita Elämänlaatua arvioidaan RAND-36 terveyteen liittyvällä elämänlaadun mittarilla Fyysisen kunnon testaukset tehdään sovitusti

37 Kuntoutujalta kysytään KYSELYT MITTAUKSET JA TESTIT Tehdään kaksi kertaa: kuntoutuksen alussa ja lopussa. Tulokset voidaan antaa kuntoutujalle myös graafisesti. KYSELELYT Alku Loppu Kyselylomakkeen kysymysnumero/-t Alku/loppu pvm. Palautuminen 24/18 Tulos (1 5) Työkyky 26/20 Tulos(0 10) Elämänlaatu 29 39/22 32 Koettu terveys (indeksiprosentti) Kivuttomuus (indeksiprosentti) Fyysinen toimintakyky (indeksiprosentti) Roolitoiminta/fyysinen (indeksiprosentti) Psyykkinen hyvinvointi (indeksiprosentti) Sosiaalinen toimintakyky (indeksiprosentti) Roolitoiminta/psyykkinen (indeksiprosentti) Tarmokkuus (indeksiprosentti) Masennus 42/35 Tulos (kyllä/ei) Mielenkiinnon puute 43/36 Tulos (kyllä/ei) Stressi 48/41 Tulos (1 5) Pystyvyys 53/46 Tulos (8 48) Motivaatio 59/48 Tulos (1 4)

38 Palveluntuottajien ajatuksia ja kehittämisehdotuksia TK2 hankkeen pohjalta Hankkeessa oli edelleen perinteinen ohjautuminen, odotetaan ryhmän täyttymistä> joustava alkuarvioon pääsy ilman ryhmän odottelu Alkuvaiheen yhteinen keskustelumahdollisuuskaan ei vielä ole onnistumisen tae: onnistumiseen tarvitaan sellainen työasioiden käsittelyn viitekehys ja välineistö, joiden avulla osapuolet tuottavat uutta tietoa ja uutta yhteistä käsitystä niin kuntoutujan kuin työpaikankin tilanteesta. Ongelmana TK2 -mallin mukaisessa kuntoutusmallissa on, että tilanneanalyysin jälkeen kuntoutuja ei voi jatkaa juuri hänen tarpeitaan vastaavalla riittävän yksilöllisellä kuntoutuspolulla malliin kaikille pakollisina kuuluvien ryhmäjaksojen vuoksi. 38

39 Palveluntuottajien ajatuksia ja kehittämisehdotuksia TK2 hankkeen pohjalta Yhteistyöpäivä ryhmäjaksolle sijoitettuna pakollisena osiona edustaa vanhaa kuntoutusmallia. TK2 -hankeessa yhteistyö esimiehen kanssa on integroitu koko kuntoutusprosessin ajalle, jolloin esimiehiä ei välttämättä tarvitse kutsua paikalle samanaikaisesti. Toisaalta joissakin tilanteissa tarpeellinen Hankkeeseen luotiin laaja yhtenäinen lomakkeisto>kehittämistyö yhtenäisten lomakkeiden osalta ei onnistunut Runsaasti mittareita> irtoavat herkästi kuntoutujan työ- ja elämänkontekstista ja kyselyissä eivät välttämättä näy etenkään ne positiiviset muutokset työhyvinvoinnin kokemuksissa joita kuntoutujat kertovat 39

40 TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus Laaja-alainen, monimenetelmällinen ote Sisältää kaikki kuntoutujat (N=238) käsittävän kokonaistutkimuksen sekä 11 kuntoutujaa koskevan tapaustutkimuksen

41 TK 2 arviointitutkimus pähkinänkuoressa Kuntoutujan näkökulma Kuntoutuksen toteuttajan näkökulma Valinta, hakeminen, oikeaaikaisuus Tarpeenmukaisuus, yksilöllisyys Palvelun toteutus, toimivuus Työkytkentä ja ammatillisuus Roolit ja tehtävät Tiedonkulku, viestintä ja yhteistoiminta Hyöty ja vaikutukset Työnantajan näkökulma Työterveyden näkökulma 41

42 Julkaisut Raportti kuntoutuspalvelujen toteutumisesta Kuntoutuksen yhteistoiminta osaksi työn arkea Arviointitutkimus työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisesta vaiheesta 84/2014 Sosiaali- ja terveysturvan selosteita Arviointitutkimuksen loppuraportti ilmestyy vuonna 2015

43 Tyk- ja ASLAK- kuntoutukset poistuvat 43 Muutos vuoden 2016 alusta, vanhat palvelut vielä vuoden 2015 ajan Tilalle AURA- kuntoutus Mikä muuttuu Ei enää erillisinä palveluina, lakiperusteet kuitenkin säilyy Hakeminen saman vuoden aikana, hakemuksia voi tehdä sähköisesti ympäri vuoden. Tieto kurssin saamisesta saman tien hakijalle. Hakijoina voivat olla työterveyshuollot, ammattiliitot ja Kela voi järjestää Yksi kuntoutusmallia mikä mahdollistaa sen sisällä yksilöllisen tarpeen huomioimisen, edelleen ryhmämuotoisuus säilyy

44 44

45 Kuntoutuksen tuloksellisuuden raportoinnin määrittely (AKVA II) 45 Raportoitavat kuntoutuspalvelut lukien Ammatillinen kuntoutusselvitys Työkokeilu Työhönvalmennus Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus lukien ASLAK TYK TULES- kurssit AURAkuntoutus Raportoinnin mittarit lukien Tavoitteiden toteutuminen GAS- menetelmä Elämänlaatumittari WHOQOL-BREF Työkykykysymykset (mm. työkyvyn arviointi asteikolla 0-10) Beckin depressioasteikko (BDI 21)

46 Kuntoutuksen tuloksellisuuden raportoinnin määrittely (AKVA II) Palveluntuottaja voi toimittaa projektissa määritellyt mittaustiedot Kelaan tarkoitusta varten suunnitellulla järjestelmällä lukien. Edellisen vuoden tietoja voi toimittaa seuraavan vuoden helmikuun loppuun saakka. Katso- tunnisteellinen käyttöliittymä 46

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta?

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Liisi Aalto 19.3.2010 Kehittämishankkeen keskiössä Hankkeeseen osallistuvien palveluntuottajien kehitystyö sekä uusien kuntoutusmallien

Lisätiedot

Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA)

Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA) 21.1.2015 Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA) Veli-Matti Vadén Suunnittelija Kela, Terveysosasto Kuntoutuksen vaikutusten seuranta Kuntoutusselonteko 2002: Kuntoutuksen järjestäjät ja rahoittajat

Lisätiedot

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos

Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutukset 21.1.2014 ja 23.1.2014 Heidi Giss Terveysosasto, Kuntoutusryhmä

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

Tuloksellisuuden seuranta. Veli-Matti Vadén

Tuloksellisuuden seuranta. Veli-Matti Vadén Tuloksellisuuden seuranta Veli-Matti Vadén 23.11.2016 Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi Tuloksellisuuden seuranta Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi (AKVA) 1. Tietojen toimittamisen

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen arviointitutkimus. Palveluntuottajan näkökulma

Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen arviointitutkimus. Palveluntuottajan näkökulma Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen arviointitutkimus Palveluntuottajan näkökulma 21.5.2012 1 Taustaa Arviointi pohjautuu arviointihankkeen yleissuunnitelmaan Millaisiin tarpeisiin kokeiltava

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Mitä työikäisten kuntoutuksen kehittämisessä on tapahtunut?

Mitä työikäisten kuntoutuksen kehittämisessä on tapahtunut? Mitä työikäisten kuntoutuksen kehittämisessä on tapahtunut? Terveysosasto, kuntoutusryhmä, suunnittelija Leena Penttinen ja Tutkimusosasto, johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä 30.9.2014 TK2-hankkeen

Lisätiedot

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky PURA - toiminnasta työkyky 1.4.2014 31.5.2017 Yhteistyössä Sytyke-Centre/Hengitysliitto Kela Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Avominne päihdeklinikka Kuntoutussäätiö Toiminta - Työ - Tulevaisuus Taustaa

Lisätiedot

Työkykyä ylläpitävän kuntoutuksen tulevaisuus Kelan näkökulmasta - ammatillinen työkykyä ja toimintakykyä tukeva KIILA kuntoutus

Työkykyä ylläpitävän kuntoutuksen tulevaisuus Kelan näkökulmasta - ammatillinen työkykyä ja toimintakykyä tukeva KIILA kuntoutus Työkykyä ylläpitävän kuntoutuksen tulevaisuus Kelan näkökulmasta - ammatillinen työkykyä ja toimintakykyä tukeva KIILA kuntoutus Leena Penttinen, KM, TtM, suunnittelija Koulutustilaisuuden sisältö Kelan

Lisätiedot

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö 18.11.2016 Mitä on amma$llinen kuntoutus? Amma:llisen kuntoutuksen tarkoitus on au7aa työllistymään, pysymään

Lisätiedot

TK 2-hanke arviointitutkimus

TK 2-hanke arviointitutkimus TK 2-hanke arviointitutkimus Tutkimuksen info 220812 Riitta Seppänen-Järvelä johtava tutkija Kela/tutkimusosasto TK2 Sisältö 1. tutkimuksen tavoite ja aineistot 2. tutkimuksen yhteyshenkilöiden roolit

Lisätiedot

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ Kiitos osallistumisestasi Kelan Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toista vaihetta (TK2) koskevaan arviointitutkimukseen kuluneen vuoden aikana. Tutkimuksessa

Lisätiedot

AKVA - Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi. Veli-Matti Vadén ja

AKVA - Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi. Veli-Matti Vadén ja AKVA - Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi Veli-Matti Vadén 5.10.2016 ja 6.10.2016 Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi Skype-info tuloksellisuuden raportoinnista (AKVA:sta) 5.10 ja 6.10.2016

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake ASLAK-kurssit, Tyk-kuntoutus Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutustutkimus Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan yhdestä

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke Kuntoutussuunnittelija Iiris Ahlgren

Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke Kuntoutussuunnittelija Iiris Ahlgren Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke Kuntoutussuunnittelija Iiris Ahlgren Kumpulantie 1 A, 6. krs, 00520 Helsinki 050 3415 966 Hankkeen taustaa Sopeutumisvalmennuskurssit ovat keskeinen

Lisätiedot

Muutos-hanke/ Ammatillisen kuntoutuksen lainmuutoksen ja ammatillisen kuntoutusselvityksen osatutkimus

Muutos-hanke/ Ammatillisen kuntoutuksen lainmuutoksen ja ammatillisen kuntoutusselvityksen osatutkimus Muutos-hanke/ Ammatillisen kuntoutuksen lainmuutoksen ja ammatillisen kuntoutusselvityksen osatutkimus Alustava tutkimussuunnitelma 1. Johdanto Tässä alustavassa tutkimussuunnitelmassa esitetään tutkimustehtävä,

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen

Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen Marketta Vepsäläinen, suunnittelija, KT Kela, Terveysosasto, Kuntoutusryhmän ohjaus- ja prosessitiimi

Lisätiedot

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Työkokeilu, työhönvalmennus, MT-työhönvalmennus Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS

TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS OLENNAISIMPIA ASIOITA, JOTKA JATKOSSA MUUTTUVAT TAVOITTEET AIEMMIN Työkokeilu, max. 40 vrk + 3 seurantaa max. 120 vrk + 23 seurantaa MTtyöhönvalmennus max.240

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi 1. Jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen 2. Nuorten työ-

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

Sisällys MÄÄRÄMUOTOISEN TAULUKKOLASKENTATIEDOSTON OHJE PALVELUNTUOTTAJALLE. Luonnos

Sisällys MÄÄRÄMUOTOISEN TAULUKKOLASKENTATIEDOSTON OHJE PALVELUNTUOTTAJALLE. Luonnos MÄÄRÄMUOTOISEN TAULUKKOLASKENTATIEDOSTON OHJE PALVELUNTUOTTAJALLE Sisällys 1. YLEISTÄ... 2 2. MITTAUSTA KOSKEVIEN TUNNISTETIETOJEN MERKITSEMINEN... 2 1.1. Mittaria koskevan tiedon merkitseminen... 2 1.2.

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito Alueelliset yhteistyökokoukset 24.8.-7.9.2010 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren

Lisätiedot

KUNTOUTUS ON MAHDOLLISUUS Härmän Kuntoutus Oy

KUNTOUTUS ON MAHDOLLISUUS Härmän Kuntoutus Oy KUNTOUTUS ON MAHDOLLISUUS Härmän Kuntoutus Oy Riitta Puumala Kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin asiantuntija Riitta.puumala@harmankuntokeskus.fi, 050 371 4712, Terveisiä Härmästä, ajankohtaisista kuntoutuksista

Lisätiedot

Learning cafen yhteenveto. Oulu

Learning cafen yhteenveto. Oulu Learning cafen yhteenveto Oulu 21.1.2014 Miten ohjaamme asiakkaita ammatilliseen kuntoutukseen? Kun kontakti valmis ohjataan ammatilliseen kuntoutukseen Kuntoutuskentän tuntemus Verkoston tuntemus Info-päivät

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

ASLAK-kurssin GAS-tavoitteet kuntoutusprosessissa

ASLAK-kurssin GAS-tavoitteet kuntoutusprosessissa ASLAK-kurssin GAS-tavoitteet kuntoutusprosessissa Suunnittelija, TtM, Leena Penttinen 09.02.2012 Terveysosasto Uutta standardissa Uudistustyön yhtenä keskeisenä tavoitteena oli kuntoutusmuotojen sisällön

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille. Hyvä vastaanottaja,

Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille. Hyvä vastaanottaja, Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille Hyvä vastaanottaja, Sinua pyydetään vastaamaan työhönkuntousta koskevaan loppukyselyyn. Se lähetetään kaikille niille esimiehille,

Lisätiedot

Standardit kuntoutuksen toteutuksessa. Palveluntuottajien koulutuspäivä Anneli Louhenperä Pääsuunnittelija

Standardit kuntoutuksen toteutuksessa. Palveluntuottajien koulutuspäivä Anneli Louhenperä Pääsuunnittelija Standardit kuntoutuksen toteutuksessa Palveluntuottajien koulutuspäivä 22.1.2015 Anneli Louhenperä Pääsuunnittelija Villakoiran ydin Miten standardia luetaan? Mikä on oleellista standardista? (Tarjousta

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille Armi Peltomäki Työkykyneuvoja Kela/TYP 12.9.2016 KSSHP:n koulutustilaisuus Työikäinen terveydenhuollossa I Työkyvyn arviointi Työkykyneuvonta Kelassa 1/2 Työkykyneuvonta

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportti

Palveluntuottajien vuosiraportti 2012 Palveluntuottajien vuosiraportti Ammatillinen kuntoutus Vaikeavammaisten yksilöjaksot Harkinnanvaraiset yksilöjaksot TULES -kurssit ASLAK- ja Tyk -kuntoutus Kela 9.8.2013 2 Kela Sisällön suunnittelu

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

OPI kurssin sisältö ja toteutus

OPI kurssin sisältö ja toteutus OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa

Lisätiedot

NYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa

NYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa NYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa 2.12.15 Kelan kuntoutuksen tavoitteet Oikea-aikainen kuntoutus Vaikuttavat kuntoutustoimenpiteet Kuntoutujan tukeminen elämäntilanteen edellyttämällä tavalla 2 Seuraavaksi

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportti

Palveluntuottajien vuosiraportti 2014 Palveluntuottajien vuosiraportti Kela 25.6.2015 1 Kela Sisällön suunnittelu Anneli Louhenperä, Leena Penttinen Riikka Peltonen, Leena Poikkeus Tuulikki Karhu, Marjaana Pajunen Veli-Matti Vaden, Seija

Lisätiedot

Palveluntuottajien ja Kelan yhteistyö. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö, Kuntoutusryhmä

Palveluntuottajien ja Kelan yhteistyö. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö, Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien ja Kelan yhteistyö Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö, Kuntoutusryhmä 15.10.2013 Esityksen sisältö Yhteistyöllä kohti parempia palveluja Sopimuskauden aikaisessa yhteistyössä muistettavaa

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

GAS:ia käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutus l. Vake-hanke 2 vuoden GAS Teema GAS

GAS:ia käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutus l. Vake-hanke 2 vuoden GAS Teema GAS PALVELUNTUOTTAJAN KOKEMUKSIA GAS- TAVOITEASETTELUSTA AVOKUNTOUTUKSESSA GAS-koulutus, Oulu 8.12. 2010 Tuula Rantakari, kuntoutussuunnittelija Suomen MS-liitto ry GAS:ia käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien

Lisätiedot

Yhteistoimijuus ja koordinaatio työhönkuntoutuksessa

Yhteistoimijuus ja koordinaatio työhönkuntoutuksessa Yhteistoimijuus ja koordinaatio työhönkuntoutuksessa Pirjo Juvonen-Posti Riitta Seppänen-Järvelä LL, kun-pd, kuntoutuksen erityispätevyys VTT, dosentti Vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos Johtava tutkija,

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan Kuntoutuspalvelukeskus Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Koulutus, arviointi ja konsultointi auttaa kuntoutumaan tutkii ja kehittää kouluttaa ja konsultoi 1 on Valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Lapin keskussairaala 14.9.2016 Arja Törmänen, Kela Pohjoinen vakuutuspiiri NUOREN KUNTOUTUSRAHA Myöntämisedellytykset Ikä 16-19 vuotta Työ- ja opiskelukyky tai mahdollisuudet

Lisätiedot

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittarit ja mittaaminen Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittareiden valinta Tieto mittareiden pätevyydestä mittaamaan haluttua toimintakyvyn osa-aluetta tietyllä kohderyhmällä

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistamiskomitea osana hallituksen SOTE uudistusta Komitealla kaksi alajaostoa: toimintakykyjaosto ja työelämäjaosto

Kuntoutuksen uudistamiskomitea osana hallituksen SOTE uudistusta Komitealla kaksi alajaostoa: toimintakykyjaosto ja työelämäjaosto KIILA-kuntoutus 1 Kirsi Vainiemi Vastaava asiantuntijalääkäri, Kela, Vakuutuslääketieteellinen yksikkö Työterveyshuollon el 28.10.2016 Työterveyslaitos Perjantai meeting Kuntoutuksen uudistamiskomitea

Lisätiedot

Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toinen vaihe (TK2-hanke) Terveysosasto Kuntoutusryhmä

Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toinen vaihe (TK2-hanke) Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kansaneläkelaitos Hankesuunnitelma Terveysosasto 24.1.2012 Kuntoutusryhmä 0 2012-2014 Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toinen vaihe (TK2-hanke) Postiosoite Käyntiosoite PL 78 Höyläämötie 1a B 00381

Lisätiedot

Harkinnanvaraiset yksilölliset

Harkinnanvaraiset yksilölliset Harkinnanvaraiset yksilölliset kuntoutusjaksot Linjat ja muutokset Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Suunnittelija Anneli Louhenperä 18.- 19.1.2012 Yleistä 1/2 Uudet Kelan avo- ja laitosmuotoisen

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus

Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus 23.11.2016 Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus 2017-2020 Palveluntuottajien koulutus Anne Flak, suunnittelija Kirsi Vainiemi, vastaava asiantuntijalääkäri Maija Rauma, suunnittelija Milla Kaitola,

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin

Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin Anne Korhonen Vates-säätiö 7.6.2016 Taustaa Suomalaisista työikäisistä 1,9 miljoonalla (55%) on vähintään yksi pitkäaikaissairaus tai vamma

Lisätiedot

Avomuotoiset ammatilliset kuntoutuskurssit. Kelan ammatillista kuntoutusta 2014-2017

Avomuotoiset ammatilliset kuntoutuskurssit. Kelan ammatillista kuntoutusta 2014-2017 Avomuotoiset ammatilliset kuntoutuskurssit Kelan ammatillista kuntoutusta 2014-2017 Leila Tauriainen, koulutuspäällikkö 26.8.2015 1 Esitteet löytyvät kotisivuiltamme http://www.kiipula.fi/fi/koulutustarjonta/

Lisätiedot

Työfysioterapeutit ry

Työfysioterapeutit ry Työfysioterapeutit ry JÄSENKYSELYN 2015 KESKEISET TULOKSET TYÖFYSIOTERAPEUTIT RY SYYSOPINTOPÄIVÄT TAMPERE 11.-12.2015 Sirpa Rauas-Huuhtanen kehittämiskonsultti, työfysioterapeutti Rauas-Huuhtanen Consulting

Lisätiedot

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus 25.11.2016 2 KELA hylkää haetun kuntoutuksen tilastoa 3 KELA hylkää haetun kuntoutuksen

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Palveluntuottajien ja Kelan yhteistyö. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö, Kuntoutusryhmä

Palveluntuottajien ja Kelan yhteistyö. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö, Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien ja Kelan yhteistyö Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö, Kuntoutusryhmä 28.1.2014 Esityksen sisältö Yhteistyöllä kohti parempia palveluja Sopimuskauden aikaisessa yhteistyössä muistettavaa

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Satakieliohjelman keskustelufoorumi 24.5.2016 Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä Kelan

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa

Lisätiedot

LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS

LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS Kuntoutuspsykoterapia: Kohderyhmänä ovat 16-67-vuotiaat, jotka tarvisevat kuntoutusta työ- tai opiskelukyvyn turvaamiseksi tai parantamiseksi. : Kohderyhmänä ovat alle 65-henkilöt,

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen laskuttaminen. Milla Kaitola Suunnittelija, Kuntoutusryhmä

Työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen laskuttaminen. Milla Kaitola Suunnittelija, Kuntoutusryhmä Työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen laskuttaminen Milla Kaitola Suunnittelija, Kuntoutusryhmä 23.11.2016 Työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen laskuttaminen Kela maksaa palveluntuottajalle

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot