Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämisen tuloksia ja tulevaisuuden palvelut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämisen tuloksia ja tulevaisuuden palvelut"

Transkriptio

1 Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämisen tuloksia ja tulevaisuuden palvelut Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela, Terveysosasto Perjantaimeeting, Työterveyslaitos

2 Sisältö Nykyiset palvelut Kuntoutuksen kehittäminen TK1- hanke TK2-hanke Tulevat palvelut vuonna 2016 Tuloksellisuuden seuranta 2

3 Kuntoutusmuodot, joissa yhteistyö työpaikkaan ASLAK- kuntoutus on ryhmämuotoista varhaiskuntoutusta Kuntoutusprosessin kesto noin vuoden Vuorokausia maksimissaan 22 (lyhimmillään 10) TYK- kuntoutus on järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaa ryhmämuotoista ammatillista kuntoutusta. Kuntoutusprosessin kesto 1,5-2 vuoteen Vuorokausia maksimissaan 33 3

4 Kuntoutus työssä oleville vuonna 2013 Kuntoutujia kaiken kaikkiaan (2012: ) Harkinnanvaraisia kuntoutujina (38 460), joista ASLAK-kuntoutujia (13 780) Tyk-kuntoutujia 392 (320) Tules-kuntoutujat (7 180) Mielenterveyskurssit (2 240) Sopeutumisvalmennuskurssit (3340) Ammatillisen kuntoutuksen kuntoutujia (13 440), joista Tyk-kuntoutujia (2 570) Psykoterapia (20 040) Yli 26-vuotiaita (13790) 4

5 ASLAK- ja Tyk - kuntoutujat ASLAK kuntoutujat vuotiaita ( 7075 kuntoutujaa) Tyk-kuntoutujat vuotiaita ( 1509 kuntoutujaa) Hakeutumisen päädiagnooseja tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja mielenterveydenhäiriöt 5

6 ASLAK ja TYK asiakkaat sairausryhmittäin v.2013 Diagnoosit ASLAK TYK (6 ) M F G I E J S00-T K R C00-D

7 TYK-kuntoutuksen ja ASLAK-kurssien saajat ja kustannukset vuonna

8 ASLAK-kurssien kuntoutujat ammattiluokittain ja ikäryhmittäin vuonna 2013

9 Lkm Tyk-kuntoutuksen kurssien kuntoutujat ammattiluokittain ja ikäryhmittäin vuonna TYK- kuntoutuksen kurssien ammattiluokat ja ikäryhmät vuonna v v v (Mukana ovat myös harkinnanvaraisen TYK- kuntoutuksen kurssien asiakkaat)

10 Historiaa 1980-luku Varhaiskuntoutuskokeiluja Ensimmäinen ASLAK - kokeilukurssi vuonna luku Kuntoutuslainsäädäntö vuonna 1991 Tyk-kuntoutus alkaa ammatillisena kuntoutuksena ASLAK- toiminta vakiintuu ja laajenee toteutukseltaan ASLAK-kuntoutuksen ensimmäinen standardi v ja ASLAK rekisteröitiin Kelan palveluksi ja rekisteröinti oli voimassa vuoteen 2005 saakka Yksittäisiä palveluntuottajan toteuttamia kehittämishankkeita 10

11 Historiaa ja nykyisyyttä Yksittäisiä kehittämishankkeita v uusi standardi ASLAK- ja Tyk- palveluista Ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö kriteerien muutos valmistellaan v.2004 uusi standardi Vuonna 2005 Kelan lakiin työkyvyttömyyden uhka ammatillisen kuntoutuksen toiseksi kriteeriksi Työhön kuntoutuksen kehittämisen suunnittelu alkaa vuonna 2004 Työhönkuntoutuksen kehittämishanke (TK1-hanke) v Verkkokuntoutuksen kehittämishanke v v uusi standardi ASLAK- ja TYK-kuntoutuksesta useita tutkimuksia ja selvityksiä. v.2012 uusi standardi Työhönkuntoutuksen kehittämisen toinen vaihe (TK2- hanke) v Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö muutos , työkyvyttömyyden uhka käsite poistuu 11

12 Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardin kehitys standardiin mukaan: 2012 lyhyt toteutus Työelämän asiantuntija Työpaikka/lähiesimies Työterveyshuolto 12

13 Uusi Kelan kuntoutuslain (Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/2005) 6 HE 128/ : Ammatillisen kuntoutuksen järjestäminen: Kansaneläkelaitos järjestää vakuutetun työ- ja ansiokyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi taikka työkyvyttömyyden estämiseksi tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta, jos asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina vakuutetun työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen. Kansaneläkelaitoksella ei ole velvollisuutta järjestää ammatillista kuntoutusta, jos ammatillinen kuntoutus on järjestetty työeläkelakien tai erityisopetusta koskevien säännösten perusteella. 13

14 Uusi Kelan kuntoutuslain (Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/2005) 6 HE 128/2013 Vakuutetun työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon vakuutetun kokonaistilanne. Sairauden, vian tai vamman lisäksi arvioon vaikuttavat myös muut vakuutetun työ- tai opiskelukykyyn ja ansiomahdollisuuksiin vaikuttavat tekijät, joita ovat vakuutetun fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, elämäntilanne, taloudelliset ja sosiaaliset seikat, asumisolosuhteet, koulutus, ammatti, aikaisempi toiminta ja ikä sekä muut vastaavat tekijät. Arviossa otetaan huomioon myös vakuutetun jäljellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja saatavissa olevalla sellaisella työllä, jonka tekemistä vakuutetulta voidaan kohtuudella edellyttää. Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan kokonaistilanteen lisäksi huomioon, johtaako haettu kuntoutus todennäköisesti hakijan terveydentilaan sopivassa työssä jatkamiseen taikka hänen terveydentilaansa sopivaan työhön palaamiseen tai työ elämään siirtymiseen. 14

15 Kuntoutuksen kehittämisen kaari Vuonna 2004 STM:n kanssa linjattiin yhdeksi kehittämisen painopistealueeksi työikäisten kuntoutus: Kelan työhön kuntoutuksen kehittämishankkeen tavoitteena on saada uusia kuntoutusmuotoja vastaamaan entistä paremmin työntekijän, työn, työyhteisöjen ja työelämän tarpeisiin. (STM Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen varojen käyttösuunnitelma ). Tuossa vaiheessa tiedettiin että, kuntoutuksen alkuvaiheen suunnittelu oli puutteellista ja satunnaista ja yhteistyö työpaikan kanssa toteutui vaihtelevasti kaikille tarjottiin lähes samaa pakettia vahvuutena oli kuntoutuksen prosessimaisuus ja moniammatillisen työryhmän käyttö Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeet: TK1-hanke TK2-hanke

16 Työhönkuntoutuksen kehittäminen; TK1- hanke Lähtökohtana oli vuonna 2005, että kokeneet kuntoutuksen palveluntuottajat omista lähtökohdistaan ehdottivat kuntoutuksen toteutuksen mallia ja innovaatiota hankkeeseen Osallistumishakemuksia tuli 23, joista valittiin 10 neuvottelumenettelyyn ja lopullisesti hankkeeseen valittiin viiden palveluntuottajan hankkeet Lisäksi määräaikaisissa työsuhteissa toimiville valittiin 2 palveluntuottajan hankkeet Vakiintunut työsuhteet (4) ODL Terveys Oy/ Hypro Kuntoutus Peurunka/ Kokonaiskuntoon Verve (Oulu)/ Modulo Kuntoutussäätiö (nykyisin Avire-kuntoutus Oy)/ Tuukka Yrittäjät (1) Kuntoutuskeskus Petrea/ Jyri Epätyypillisissä työsuhteissa olevat (1)/Teosta Kiipulan Kuntoutuskeskus (käynnistyi keväällä 2008) Määräaikaiset (1) Kuntoutussäätiö (nykyisin Avire-kuntoutus Oy/Tuuli)

17 TK1- hanke Uudet ideat Avomuotoisuus ja lyhyemmät kuntoutusjaksot, rytmitys, prosessimaisuus (HYPRO, TUUKKA, MODULO) Kuntoutustarpeen arviointi ja räätälöinti (MODULO) Työterveyshuollon ja työpaikan vahvempi mukana olo (TUUKKA) Teknologia, mm. Sykevariaatio (KOKONAISKUNTOON, TUUKKA, JYRI, HYPRO) Työ ja ammatillisuus (MODULO, TUUKKA) Verkkokuntoutus Kuntoutujan ja palveluntuottajan välillä (TUUKKA, JYRI,KOKONAISKUNTOON,HYPRO) Tavoitteet GAS menetelmä idea

18 Hypro, ODL Terveys Oy 3pv 1pv 1pv 1pv 1pv Uusina ideoina toteutettiin Kuntoutuksen rakenne: 12 kuntoutuspäivää, joista 3 ensimmäistä peräkkäin ja 9 kuntoutuspäivää n. 1 x kk, avomuotoisena Kuntoutusverkkotyöskentely Esimiesvalmennus (3 x ½ päivää) Ryhmät toteutuivat seuraavien työnantajaorganisaatioiden kanssa: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Kiimingin kunta, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä, Oulun kaupunki, Verohallinto Työterveyshuoltoina olivat mukana: ODL työterveys, Condia, Attendo,Oulun työterveys Kuntoutujina: Esimiehiä, päiväkodin työntekijöitä, hoitohenkilökuntaa, toimistotyöntekijöitä, opettajia Mitä opittiin: kuntoutuksen rytmitys toimi, helppo irrottautua päiväksi, verkkotyöskentely vaatii kuntoutustyöntekijältä uudenlaista työorientaatiota ja verkostoitumiseen 1pv 1pv 1pv 1pv 1pv 1 vuosi vrk

19 JYRI, Petrea 2-3 pv pv Uusina ideoina toteutettiin pv Lyhyet jaksot, pitkä seuranta Kuntoutusverkkotyöskentely 2-3 pv 2-3 pv 2-3 pv 2,5 v. 15 vrk Verkostoyhteistyö (ergonomiakartoitus, (työfysioterapeutti), työssä jaksamista tukevat toimet, työyhteisöinterventiot, (psykologi), kunkin laitosjakson välillä 1-2 x 3-6 h verkostotapaamista (kuntoutuja, kuntoutustiimin edustaja, perhe) Yksilöllinen tuki Ryhmät toteutuivat seuraavien työnantajaorganisaatioiden kanssa: yrittäjiä Työterveyshuoltoina olivat mukana: Satunnaisesti, aloitteet myös muualta terveydenhuollosta Kuntoutujina: Yrittäjiä Mitä opittiin: kuntouttajalla pitää olla ymmärrys yrittäjän realiteeteista, kuntoutusprosessin räätälöitävyys, joustavuus sekä monimuotoisuus ja rakenne, kesto ja työmuodot sekä niiden toteuttamistavat muokattava asiakaslähtöisesti

20 Kokonaiskuntoon, Peurunka 5 pv 8-10 pv Uusina ideoina toteutettiin: Yhteistyö kuntoutuksen alussa ja lopussa vrk Kuntoutujien valintaan liittyvä yhteistyö (RAND) Sytyke (tietokoneohjelma/hyvinvointi(sykevälimittauspalautejärjestelmä;elintapamuutosten ja työkyvyn ylläpitämiseksi) Kuntoutujalähtöiset työyhteisöpäivät työpaikalla x 2 Kuntoutusverkkotyöskentely Päätöspäivä työpaikalla Ryhmät toteutuivat seuraavien työnantajaorganisaatioiden kanssa: Keski-Suomen työsuojelupiiri, Itella, ISS, Keski-Suomen keskussairaala, Altek, Y IT, UPM- Kymmene, Kouvolan seudun sosiaalitoimi, Valio Työterveyshuoltoina olivat mukana: Jyväskylän seudun työterveys, Medivire, Terveystalo, Yritysten omat työterveyspalvelut, Kymijoen työterveys Kuntoutujina: Hoitohenkilökuntaa, metallityöntekijöitä, siivousalan työntekijöitä, opettajia, sosiaalitoimen henkilökuntaa, tehdastyöntekijöitä Mitä opittiin: RAND-36-mittari toimii, ns. saattaen vaihto ja työpaikkayhteyden lisääminen. 5 pv 1 pv 1,3 v

21 TUUKKA, Kuntoutussäätiö nykyisin Avirekuntoutus Oy 5 pv TY 2 pv TY 2 pv 1,3 v.+seuranta Uusina ideoina toteutettiin: lyhyet avo-kuntoutusjaksot, esivalintakokous, kuntoutujahaastattelut yhteistyönä, vrk työterveyslääkäri lääkärinä, työyhteisötapaamiset, työpaikkakäyntejä, TT-lista, FB-analyysi, psykofyysinen fysioterapia, kuntoutusverkkotyöskentely toteutuivat seuraavien työnantajaorganisaatioiden kanssa: Keravan ja Järvenpään kaupunki Työterveyshuoltoina olivat mukana: Helsingin lääkärikeskus, nykyisin Lääkärikeskusyhtymä AAVA ja Järvenpään Työterveyshuolto Kuntoutujina: Hoitohenkilökuntaa, päiväkotihenkilökuntaa, siivoojia, toimistotyöntekijöitä, opettajia, esimiehiä, asiantuntijoita, ruokapalvelun henkilöstöä Mitä opittiin: aloitusjakson pituus (5) hyvä, 3 pvän jaksot sopivat, paljon käytännön työtä lähijakson eteen, kuntoutusverkko, työyhteisöpäivät kytkettävä kuntoutujan työtavoitteeseen, TTlista (työyhteisön toimivuuden kartoituslista) hyvä työväline avaukseen sekä esimiesyhteistyöstä saatua kokemusta hyödynnetään uusiin ASLAK-kursseihin, esimiehet työhön kuntoutuksen avainhenkilöitä ja kaikille osattava tehdä selväksi kunkin rooli/merkitys ja tehtävä. TY 2 pv 1pv SK SK

22 Modulo, Verve Ta Ta Ta Työyhteisöpäivä Kuntoutusjakso 12pv Valmennus Työhyvinvointineuvottelu 5 pv 5 pv 1-3 v. 22 vrk Uusina ideoina toteutettiin: Alun tapaamiset yksilöllisesti, jonka jälkeen jokaisen kuntoutuksen polku räätälöitiin Ammatillisuus vahvasti mukaan Joustava rakenne Toteutuivat seuraavien työnantajaorganisaatioiden kanssa: Oulun kaupunki, Rovaniemen kaupunki, Kokkolan kaupunki, Raahen kaupunki, Kemijoki Oy Mitä opittiin: ammatillisen tilanneanalyysin ytimessä, työyhteisö ja esimies mukaan, työn muutos huomioitava tavoitteita laadittaessa, yksilönä ryhmässä, joustava rakenne ja GAS otettiin käyttöön Modulossa GAS hanke

23 TK1- hanke johtopäätökset Kuntoutustarpeen arvioinnin käytännöt tulisi nivoa työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä luotuihin työkyvyn hallinnan strategioihin. Kokemukset siitä, että esimies oli kuntoutustarpeen ensimmäinen arvioija, olivat myönteiset. Kuntoutuksen yksilöllinen räätälöinti, jolloin kuntoutussuunnitelman laativat yhteistyössä kuntoutuja, esimies ja kuntoutusasiantuntija, osoittautui hyväksi. Kuntoutujien tarpeiden ja työn vaatimusten moninaisuutta ajatellen näyttää ilmeiseltä, että tarvitaan rakenteeltaan, sisällöltään, kestoltaan ja jaksotukseltaan erilaisia malleja. Kaikissa malleissa kyselylomakevastauksissa suuri osa kuntoutujista koki hyötyneensä. Yrittäjät pitivät pitkäkestoista lyhytjaksoista kuntoutusmallia hyvänä ja korostivat kuntoutuksen seurannan tärkeyttä Kuntoutuksen jälkeisen seurannan tärkeys nousi esille. Kuntoutukseen osallistumista estävät ja edistävät tekijät tulee ottaa huomioon(etäisyydet, ajankäyttö, resurssointi) 23

24 Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen julkaisut Kehittämisideoista työikäisten kuntoutuksen käytännöiksi Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen lähtökohdat Toimittaneet Marketta Rajavaara, Liisi Aalto ja Katariina Hinkka Nettityöpapereita 7/2009 Uudenlaista työikäisten kuntoutusta Ideoista tuloksiin Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeessa Toimittaneet Liisi Aalto ja Katariina Hinkka Nettityöpapereita 32/2011 Akateemisten pätkätyöläisten hyvinvointi ja kuntoutus TUULI-kehittämishankkeen arvioinnin loppuraportti Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 77/2011 Mika Ala-Kauhaluoma Mikko Henriksson Kelan

25 Kehittämisen eteneminen TK1 HYPRO TUUKKA KOKONAISKUNTO MODULO JYRI TUULI TEOSTA Yksilöllinen kuntoutustarpeen arviointi Mallin joustavuus Työkytkentä TK2 1 malli TK verkko

26 Kelan päätös 12 TK2-hankkeen kuntoutusmalli 7 21 avo-/laitosvuorokautta (laskennallinen määrä 17) 3 8 käyntikertaa (laskennallinen määrä 7) kesto yksi vuosi 1 avovuorokausi Tilanneanalyysi TA TA 3 5 vrk TTH Ryhmäjaksot 3 5 vrk 2 3 jaksoa, jotka kestoltaan 3 5 vrk, yhteensä 9 15 vrk 3 5 vrk Yksilöllinen osa avo-/laitosvuorokausi yksilöllinen käyntikerta TA työnantaja mukana TTH työterveyshuolto mukana TA TTH Päätösosa 1 käyntikerta 1 2 käyntikertaa kk kk kk kk kk 1 5 yksilöllistä käyntikertaa, joista vähintään yksi työpaikkakäynti TA yksilöllinen avo- tai laitosvuorokausi x

27 TK2- hankkeen toteutuminen Kuntoutuksen palveluita toteutti viisi palveluntuottajaa Yhteistyötahoina 25 työnantajaa ja niiden työterveyshuollot Kuntoutukseen osallistui 256 kuntoutujaa Kuntoutus päätökset tehtiin keskitetysti Kelassa 117 kuntoutujaa ( 12 ) 6 kuntoutujaa ( 6 ) 123 kuntoutujaa ( ei arviota) 5 keskeytystä Hakeutumisen päädiagnooseja mm. Selkä-, nikama- ja hartiaseudensairaudet:107 kuntoutujaa Nivelrikko 15 kuntoutujaa Lihavuus 15 kuntoutujaa Elämäntilanteen hallintaan liittyvät ongelmat 10 kuntoutujaa 27

28 TK2- hankkeessa keskeistä Työnantaja ja työterveyshuolto määrittelevät yrityksen työntekijäryhmän, jolle kuntoutus kohdennetaan (suunnittelukokous) Esimies keskustelee kuntoutukseen haluavan kanssa strukturoidusti ( selvityslomake) Kuntoutujien kuntoutus alkaa yksilöllisellä selvittelyllä, johon myös esimies osallistuu (tilanneanalyysi) Kuntoutujaryhmälle toteutuu ryhmämuotoista kuntoutusta tarpeen mukaisesti (2-3) Jokaisen kuntoutujan on mahdollista saada yksilöllisen tarpeen mukaan kuntoutusta 1-5 vuorokautta (esimies mukana sovitusti tarpeen mukaan) Jokaiselle kuntoutujalle toteutetaan työpaikkakäynti, jossa mukana esimies ja työterveyshuolto Kuntoutus päättyy yhdessä esimiehen ja työterveyshuollon kanssa käytävällä keskustelulla Kuntoutuksesta kirjataan yhdenmukaisilla asiakirjoilla

29 Kuntoutusprosessin valmistelu TÖTERVEYS- HUOLLON ESIVALINTA T I L A SUUNNITTELU- KOKOUS ESIMIES- KESKUS- TELU KELAN PÄÄTÖS 12 N N E A N TYÖTERVEYS- LÄÄKÄRIN B-LAUSUNTO A L Y Y S I KUNTOUTUJAN HAKEMUS 29

30 Esimies ja kuntoutukseen hakeva työntekijä pohtivat kuntoutustarvetta Selvityslomake: Työntekijän ja esimiehen sekä TK2-hankkeen esivalintatahon kannanotto 1. Mitä muutoksia työpaikallanne on viimeaikoina tapahtunut ja miten nämä muutokset ovat vaikuttaneet työntekijän työhön ja työyhteisön toimintaan (esim. henkilöstön määrä, työmäärä, uudet tuotteet, uudet palvelut, tietojärjestelmät, työn organisointi,osaamisvaatimukset, johtaminen, muut asiat)? 2. Millaisia muutoksia tiedätte tai ennakoitte, että työpaikalla tulee tapahtumaan lähitulevaisuudessa? 3. Millaista työhyvinvointia edistävää toimintaa työyksikössänne on? 4. Kuvatkaa työntekijän työtä ja työolosuhteita (työvälineet ja työmenetelmät, työaikajärjestelyt, työolojen terveellisyys ja turvallisuus, työn mitoitus, työn kuormittavuus, kuormituksen jakautuminen työyhteisössä). 5. Kuvatkaa työntekijän työn sujumista. 6. Mitkä tekijät vaikeuttavat työntekijän työssä suoriutumista? Miten ne näkyvät työssä? 7. Miten työntekijän työssä suoriutumista on tuettu viimeisten kahden vuoden aikana (työtehtävien uudelleen järjestelyt, työaikajärjestelyt,uudet työtehtävät, koulutus)? 8. Mitä työn kehittämistarpeita ja -haasteita haluatte kuntoutuksessa ottaa esille? 9. Mitkä ovat työhön liittyvät tavoitteet kuntoutukselle?

31 Tilanneanalyysi Yksilöllinen tapaaminen työpaikalla, esimies läsnä Yksilölliset kuntoutustapaamiset palveluntuottajan luona avo-/laitosvuorokausi yksilöllinen käyntikerta TA työnantaja mukana Tilanneanalyysi Kuntoutujan hakemus Kelan päätös 12 Keskitetty valinta 1 avovuorokausi Kuntoutussuunnitelma 1 2 käyntikertaa TA 31

32 2-3 ryhmäjaksoa sisältäen yhden yhteistyöpäivän, jossa työnantaja ja työterveyshuolto ovat läsnä 1-5 yksilöllistä käyntikertaa, joista vähintään yksi työpaikkakäyntinä 0-5 yksilöllistä avo- tai laitosvuorokautta yksilöllinen avo- tai laitosvuorokausi Ryhmäjaksot Yksilöjaksot TA TTH Ryhmäjaksot 2 3 jaksoa, jotka kestoltaan 3 5 vrk, yhteensä 9 15 vrk 3 5 vrk 3 5 vrk 3 5 vrk Tilanneanalyysi TA Yksilöllinen osa TA TTH avo-/laitosvuorokausi yksilöllinen käyntikerta työnantaja mukana työterveyshuolto mukana kk kk kk kk kk 1 5 yksilöllistä käyntikertaa, joista vähintään yksi työpaikkakäynti x 0 5

33 Käyntikerrat Yksilöllisten käyntikertojen määrä palveluntuottajien ilmoittamana Kuntoutus palveluntuottajat AV KU PE SI VE Ryhmät Yksilöllisten käyntikertojen määrä per ryhmä minimi 5 maksimi 50 33

34 yksilöllinen avo- tai laitosvuorokausi Päätösosa Yksilöllinen Tapaamisessa läsnä kuntoutuja, esimies, työterveyshuolto ja palveluntuottajan edustaja Ryhmäjaksot TA TTH 2 3 jaksoa, jotka kestoltaan 3 5 vrk, yhteensä 9 15 vrk TA TTH avo-/laitosvuorokausi yksilöllinen käyntikerta 3 5 vrk 3 5 vrk 3 5 vrk Päätösosa TA TTH työnantaja mukana työterveyshuolto mukana TA Yksilöllinen osa kk kk kk kk kk 1 käyntikerta 1 5 yksilöllistä käyntikertaa, joista vähintään yksi työpaikkakäynti x

35 Ajankäyttö ja resurssointi kuntoutusmallissa Esimies keskimäärin 9-11 tuntia/1 kuntoutusprosessi Laskennallisesti 10 kuntoutujan ryhmä vaatii yrityksessä vähintään 47 tunnin työajan mikäli koko ryhmä on saman esimiehen alaisuudessa. Esimiesten laskennallinen aika voi nousta 110 tunnin työpanokseen, mikäli jokaisella kuntoutujalla on eri esimies. Työterveyshuolto 5-10 tuntia/ 1 kuntoutusprosessi 35

36 TK2-hankkeen mittareista Hankkeessa käyttiin yhtenäisiä kysely- ja mittausmenetelmiä sekä tavoitteiden asettamiseen GAS-menetelmää Tavoitteena oli kehittää vaikuttavuuden seurantaan soveltuvia arviointimenetelmiä Kuntoutujien tutkimuskyselystä poimittiin muutamia seurattavia asioita. Näistä osa on TOIMIAverkoston suosittamia mittareita Elämänlaatua arvioidaan RAND-36 terveyteen liittyvällä elämänlaadun mittarilla Fyysisen kunnon testaukset tehdään sovitusti

37 Kuntoutujalta kysytään KYSELYT MITTAUKSET JA TESTIT Tehdään kaksi kertaa: kuntoutuksen alussa ja lopussa. Tulokset voidaan antaa kuntoutujalle myös graafisesti. KYSELELYT Alku Loppu Kyselylomakkeen kysymysnumero/-t Alku/loppu pvm. Palautuminen 24/18 Tulos (1 5) Työkyky 26/20 Tulos(0 10) Elämänlaatu 29 39/22 32 Koettu terveys (indeksiprosentti) Kivuttomuus (indeksiprosentti) Fyysinen toimintakyky (indeksiprosentti) Roolitoiminta/fyysinen (indeksiprosentti) Psyykkinen hyvinvointi (indeksiprosentti) Sosiaalinen toimintakyky (indeksiprosentti) Roolitoiminta/psyykkinen (indeksiprosentti) Tarmokkuus (indeksiprosentti) Masennus 42/35 Tulos (kyllä/ei) Mielenkiinnon puute 43/36 Tulos (kyllä/ei) Stressi 48/41 Tulos (1 5) Pystyvyys 53/46 Tulos (8 48) Motivaatio 59/48 Tulos (1 4)

38 Palveluntuottajien ajatuksia ja kehittämisehdotuksia TK2 hankkeen pohjalta Hankkeessa oli edelleen perinteinen ohjautuminen, odotetaan ryhmän täyttymistä> joustava alkuarvioon pääsy ilman ryhmän odottelu Alkuvaiheen yhteinen keskustelumahdollisuuskaan ei vielä ole onnistumisen tae: onnistumiseen tarvitaan sellainen työasioiden käsittelyn viitekehys ja välineistö, joiden avulla osapuolet tuottavat uutta tietoa ja uutta yhteistä käsitystä niin kuntoutujan kuin työpaikankin tilanteesta. Ongelmana TK2 -mallin mukaisessa kuntoutusmallissa on, että tilanneanalyysin jälkeen kuntoutuja ei voi jatkaa juuri hänen tarpeitaan vastaavalla riittävän yksilöllisellä kuntoutuspolulla malliin kaikille pakollisina kuuluvien ryhmäjaksojen vuoksi. 38

39 Palveluntuottajien ajatuksia ja kehittämisehdotuksia TK2 hankkeen pohjalta Yhteistyöpäivä ryhmäjaksolle sijoitettuna pakollisena osiona edustaa vanhaa kuntoutusmallia. TK2 -hankeessa yhteistyö esimiehen kanssa on integroitu koko kuntoutusprosessin ajalle, jolloin esimiehiä ei välttämättä tarvitse kutsua paikalle samanaikaisesti. Toisaalta joissakin tilanteissa tarpeellinen Hankkeeseen luotiin laaja yhtenäinen lomakkeisto>kehittämistyö yhtenäisten lomakkeiden osalta ei onnistunut Runsaasti mittareita> irtoavat herkästi kuntoutujan työ- ja elämänkontekstista ja kyselyissä eivät välttämättä näy etenkään ne positiiviset muutokset työhyvinvoinnin kokemuksissa joita kuntoutujat kertovat 39

40 TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus Laaja-alainen, monimenetelmällinen ote Sisältää kaikki kuntoutujat (N=238) käsittävän kokonaistutkimuksen sekä 11 kuntoutujaa koskevan tapaustutkimuksen

41 TK 2 arviointitutkimus pähkinänkuoressa Kuntoutujan näkökulma Kuntoutuksen toteuttajan näkökulma Valinta, hakeminen, oikeaaikaisuus Tarpeenmukaisuus, yksilöllisyys Palvelun toteutus, toimivuus Työkytkentä ja ammatillisuus Roolit ja tehtävät Tiedonkulku, viestintä ja yhteistoiminta Hyöty ja vaikutukset Työnantajan näkökulma Työterveyden näkökulma 41

42 Julkaisut Raportti kuntoutuspalvelujen toteutumisesta Kuntoutuksen yhteistoiminta osaksi työn arkea Arviointitutkimus työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisesta vaiheesta 84/2014 Sosiaali- ja terveysturvan selosteita Arviointitutkimuksen loppuraportti ilmestyy vuonna 2015

43 Tyk- ja ASLAK- kuntoutukset poistuvat 43 Muutos vuoden 2016 alusta, vanhat palvelut vielä vuoden 2015 ajan Tilalle AURA- kuntoutus Mikä muuttuu Ei enää erillisinä palveluina, lakiperusteet kuitenkin säilyy Hakeminen saman vuoden aikana, hakemuksia voi tehdä sähköisesti ympäri vuoden. Tieto kurssin saamisesta saman tien hakijalle. Hakijoina voivat olla työterveyshuollot, ammattiliitot ja Kela voi järjestää Yksi kuntoutusmallia mikä mahdollistaa sen sisällä yksilöllisen tarpeen huomioimisen, edelleen ryhmämuotoisuus säilyy

44 44

45 Kuntoutuksen tuloksellisuuden raportoinnin määrittely (AKVA II) 45 Raportoitavat kuntoutuspalvelut lukien Ammatillinen kuntoutusselvitys Työkokeilu Työhönvalmennus Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus lukien ASLAK TYK TULES- kurssit AURAkuntoutus Raportoinnin mittarit lukien Tavoitteiden toteutuminen GAS- menetelmä Elämänlaatumittari WHOQOL-BREF Työkykykysymykset (mm. työkyvyn arviointi asteikolla 0-10) Beckin depressioasteikko (BDI 21)

46 Kuntoutuksen tuloksellisuuden raportoinnin määrittely (AKVA II) Palveluntuottaja voi toimittaa projektissa määritellyt mittaustiedot Kelaan tarkoitusta varten suunnitellulla järjestelmällä lukien. Edellisen vuoden tietoja voi toimittaa seuraavan vuoden helmikuun loppuun saakka. Katso- tunnisteellinen käyttöliittymä 46

Kelan työhönkuntoutushankkeen (TK2-hanke) tavoitteet ja toteutus. Kuntoutuspäivät 11.4.2013 Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri kirsi.vainiemi@kela.

Kelan työhönkuntoutushankkeen (TK2-hanke) tavoitteet ja toteutus. Kuntoutuspäivät 11.4.2013 Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri kirsi.vainiemi@kela. Kelan työhönkuntoutushankkeen (-hanke) tavoitteet ja toteutus Kuntoutuspäivät 11.4.2013 Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri kirsi.vainiemi@kela.fi Työikäisten kuntoutuksen kehittämisen eteneminen Kelassa

Lisätiedot

Kuntoutuspäivät 9.3.2015 Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela

Kuntoutuspäivät 9.3.2015 Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela 2016 Kuntoutuspäivät 9.3.2015 Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela 1 Kelan kuntoutus työssä oleville vuonna 2014 Kelan kuntoutujia kaiken kaikkiaan 107 100 (2013: 98 863; 2012: 91 150) Harkinnanvaraisia

Lisätiedot

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta?

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Liisi Aalto, Katariina Hinkka, Rainer Grönlund, Marketta Rajavaara Kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Innovaatio Uusien asioiden tekemistä

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

AURA - kuntoutus yhdessä työpaikan kanssa. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela, terveysosasto 23.4.2015

AURA - kuntoutus yhdessä työpaikan kanssa. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela, terveysosasto 23.4.2015 AURA - kuntoutus yhdessä työpaikan kanssa Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela, terveysosasto 23.4.2015 2 2016 Taustaa Kelassa on toteutettu ASLAK- kuntoutusta 1980-luvulta lähtien ja TYKkuntoutusta

Lisätiedot

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Kela, terveysosasto, kuntoutusryhmä Leena Penttinen, KM, TtM, suunnittelija Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Lisätiedot

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat

Lisätiedot

Millaisia toimintamalleja kehittämishankkeessa ollaan käytännössä toteuttamassa?

Millaisia toimintamalleja kehittämishankkeessa ollaan käytännössä toteuttamassa? Millaisia toimintamalleja kehittämishankkeessa ollaan käytännössä toteuttamassa? Projektipäällikkö Ulla Kanttura ja Ylilääkäri Veli-Matti Leinonen, kuntoutuskeskus Petrean TK2-hanke Henkilöstöpäällikkö

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

KEHITTÄMISEN HELMET KÄYTÄNTÖÖN: AURA-KUNTOUTUKSEN SYNTY JA TUHO

KEHITTÄMISEN HELMET KÄYTÄNTÖÖN: AURA-KUNTOUTUKSEN SYNTY JA TUHO HANKE-ESITTELY KIRSI VAINIEMI KEHITTÄMISEN HELMET KÄYTÄNTÖÖN: AURA-KUNTOUTUKSEN SYNTY JA TUHO AURA-kuntoutus syntyi, mutta usko työhön kytkeytyvään kuntoutukseen loppui päättäjiltä. Työikäisten työhön

Lisätiedot

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen

Lisätiedot

Kelan TK 2 hankkeen koulutuspäivä 15.5.2012 Avire Oy. Työterveyshuollon erikoislääkäri Hanna Joensuu

Kelan TK 2 hankkeen koulutuspäivä 15.5.2012 Avire Oy. Työterveyshuollon erikoislääkäri Hanna Joensuu Kelan TK 2 hankkeen koulutuspäivä 15.5.2012 Avire Oy Työterveyshuollon erikoislääkäri Hanna Joensuu Avire yhtiöt 2012 - Oikeus hyvinvointiin Avire yhtiöt 8.2.2012 alkaen Siuntion Hyvinvointikeskuksen työhyvinvointi-

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutusselvitys

Ammatillinen kuntoutusselvitys Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset Sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen

Lisätiedot

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos

Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutukset 21.1.2014 ja 23.1.2014 Heidi Giss Terveysosasto, Kuntoutusryhmä

Lisätiedot

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Kelan palvelut neuropsykiatrisesta. häiriöstä kärsivän. työhön kuntoutumisentukena. Iiris Pelkonen. Projektipäällikkö, suunnittelija.

Kelan palvelut neuropsykiatrisesta. häiriöstä kärsivän. työhön kuntoutumisentukena. Iiris Pelkonen. Projektipäällikkö, suunnittelija. Kelan palvelut neuropsykiatrisesta häiriöstä kärsivän työhön kuntoutumisentukena Iiris Pelkonen Projektipäällikkö, suunnittelija Terveysosasto Kuntoutusryhmä Neuropsykiatrisen kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

TIEDOTE 21.5.2012. Hankkeeseen liittyy arviointitutkimus. Hanke- ja arviointitutkimus päättyvät 31.12.2014.

TIEDOTE 21.5.2012. Hankkeeseen liittyy arviointitutkimus. Hanke- ja arviointitutkimus päättyvät 31.12.2014. Kansaneläkelaitos Terveysosasto Kuntoutusryhmä TIEDOTE 21.5.2012 Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toinen vaihe (-hanke) 2012 2014 Yleistä hankkeesta Kela jatkaa vuosina 2007 2011 toteutettua Työhönkuntoutuksen

Lisätiedot

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet. Minna Nilsson Etuuskäsittelyn päällikkö Läntinen vakuutuspiiri 9.2.2016

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet. Minna Nilsson Etuuskäsittelyn päällikkö Läntinen vakuutuspiiri 9.2.2016 Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet Minna Nilsson Etuuskäsittelyn päällikkö Läntinen vakuutuspiiri 9.2.2016 Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (KKRL 566/2005)

Lisätiedot

Työkykyä ylläpitävän kuntoutuksen tulevaisuus Kelan näkökulmasta - ammatillinen työkykyä ja toimintakykyä tukeva KIILA kuntoutus

Työkykyä ylläpitävän kuntoutuksen tulevaisuus Kelan näkökulmasta - ammatillinen työkykyä ja toimintakykyä tukeva KIILA kuntoutus Työkykyä ylläpitävän kuntoutuksen tulevaisuus Kelan näkökulmasta - ammatillinen työkykyä ja toimintakykyä tukeva KIILA kuntoutus Leena Penttinen, KM, TtM, suunnittelija Koulutustilaisuuden sisältö Kelan

Lisätiedot

Mitä työikäisten kuntoutuksen kehittämisessä on tapahtunut?

Mitä työikäisten kuntoutuksen kehittämisessä on tapahtunut? Mitä työikäisten kuntoutuksen kehittämisessä on tapahtunut? Terveysosasto, kuntoutusryhmä, suunnittelija Leena Penttinen ja Tutkimusosasto, johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä 30.9.2014 TK2-hankkeen

Lisätiedot

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Kelan ammatillisen kuntoutuksen myönteisten ratkaisujen yleisimmät päädiagnoosit vuonna 2013 Työkokeilu Sairausdiagnoosi

Lisätiedot

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi Nuoren kuntoutusraha Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi 16 19-vuotiaalle, jonka työkyky ja ansionmahdollisuudet taikka mahdollisuudet

Lisätiedot

Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos 1.1.2014, kriteerit ja muutoksen vaikutukset käytäntöön

Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos 1.1.2014, kriteerit ja muutoksen vaikutukset käytäntöön Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos 1.1.2014, kriteerit ja muutoksen vaikutukset käytäntöön asiakastyötoimikunnan seminaari 11.9.2014 Suunnittelija Marjaana Pajunen Kela /Terveysosasto/Kuntoutusryhmä

Lisätiedot

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Subjektiivinen oikeus kuntoutukseen edellytysten

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos

Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos 17.9.2014 Kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko Kela, Terveysosasto, Kuntoutusryhmä Mikä muuttui 1.1.2014? 6 : suurimmat

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Työelämässä olevien Tules-kurssit Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon toiminnan ja kokemusten arviointi Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen (TK2) arviointitutkimus TK2-hankkeen tutkimuksen yhdyshenkilöiden info, Kela,

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen

Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen Marketta Vepsäläinen, suunnittelija, KT Kela, Terveysosasto, Kuntoutusryhmän ohjaus- ja prosessitiimi

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Harkinnanvaraiset yksilölliset kuntoutusjaksot Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Työelämästä poissaolevien Tules-kurssit Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain

Lisätiedot

Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 27.11.2014

Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 27.11.2014 Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 27.11.2014 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2013 2 Kelan avomuotoinen kuntoutus 2014 3 Vajaakuntoisten ammatillinen

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Kuntoutustahot 2 Vaihtoehtoja, kun sairaus pitkittyy Sairauspäiväraha/ Osasairauspäiväraha Sairastuneella henkilöllä on

Lisätiedot

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna Kelan kuntoutuspsykoterapiat EFPP, Helsinki 26.9.2008 Asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus,

Lisätiedot

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kela Kansaneläkelaitos hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri

Lisätiedot

Terveysosasto I Kuntoutusryhmä. Kela kuntouttaa. Työhön kuntoutumisen kumppanuusfoorumi. Lakimies Heidi Giss Kela

Terveysosasto I Kuntoutusryhmä. Kela kuntouttaa. Työhön kuntoutumisen kumppanuusfoorumi. Lakimies Heidi Giss Kela Kela kuntouttaa Työhön kuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Lakimies Heidi Giss Kela Kela järjestää ja korvaa kuntoutusta Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun

Lisätiedot

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Tiina Huusko LT Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Kuntoutuspäällikkö Kela, terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan

Lisätiedot

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva Turun Aikuiskoulutuskeskus Kuntouttajan muuttuva työnkuva Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishanke, työkokous IX 1.12.2011 Oili Niittynen, FM Kouluttaja Yrityspalvelut Sisältö Miksi työnkuva muuttuu? KELAn

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot

GAS-menetelmää käytetty

GAS-menetelmää käytetty PALVELUNTUOTTAJAN KOKEMUKSIA TAVOITEASETTELUSSA GAS-MENETELMÄÄ KÄYTTÄEN Anne Huuskonen Sanna Toivonen GAS-menetelmää käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutus eli Vake-hanke

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

Kelan ammatillinen kuntoutus uudistuu 1.1.2015. Milla Rajamäki, suunnittelija Kela, Terveysosasto, Kuntoutusryhmä, ohjaus- ja prosessitiimi 4.12.

Kelan ammatillinen kuntoutus uudistuu 1.1.2015. Milla Rajamäki, suunnittelija Kela, Terveysosasto, Kuntoutusryhmä, ohjaus- ja prosessitiimi 4.12. Kelan ammatillinen kuntoutus uudistuu 1.1.2015 Milla Rajamäki, suunnittelija Kela, Terveysosasto, Kuntoutusryhmä, ohjaus- ja prosessitiimi 4.12.2014 Kelan kuntoutus (KKRL 566/2005) Lain mukaan järjestettävä

Lisätiedot

Kelan ammatillinen kuntoutus. Terveysosasto Kuntoutusryhmä Ohjaustiimi 2014

Kelan ammatillinen kuntoutus. Terveysosasto Kuntoutusryhmä Ohjaustiimi 2014 Kelan ammatillinen kuntoutus Terveysosasto Kuntoutusryhmä Ohjaustiimi 2014 Kelan kuntoutus (KKRL 566/2005) Lain mukaan järjestettävä Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus Vaikeavammaisten lääkinnällinen

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöitä sairastavien kuntoutuskurssit

Mielenterveyden häiriöitä sairastavien kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Mielenterveyden häiriöitä sairastavien Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta Johannes Guo LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Asiantuntijalääkäri/ KELA Ammatillisen Kuntoutuksen Päivät/ AVIRE 14.10.2011 B-lausunto on tärkeä

Lisätiedot

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet Suunnittelija Marjaana Pajunen /Kela/Työ ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Työ kuuluu kaikille! -Vammaisfoorumi ry:n ja Uudenmaan TE-toimiston koulutuspäivä

Lisätiedot

Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toinen vaihe TK2-hanke

Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toinen vaihe TK2-hanke I Kuntoutusryhmä Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toinen vaihe -hanke Koulutuspäivä 15.5.2012 Aamupäivän ohjelma klo 9 PÄIVÄNAVAUS JA HANKKEEN PROJEKTIRYHMÄN ESITTELY projektipäällikkö, asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen PoKa-hanke Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Keva Sanna Pesonen Hankkeen taustaa Pohjois-Karjalan maakunnan alueella käynnissä oleva kuntatyöpaikkojen ammatillisen kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin kehittämishanke

Lisätiedot

työssä selviytymisen tukena Itellassa

työssä selviytymisen tukena Itellassa Kunnon Polku Määräaikainen työn keventäminen työssä selviytymisen tukena Itellassa Työelämä muutosmurroksessa 17.11.2009 Työhyvinvointipäällikkö i Pirjo Talvela-Blomqvist l Itella Oyj 1 Itellan haasteita

Lisätiedot

GAS- menetelmä ja ammatillinen kuntoutus- mitä lisäarvoa? Ammatillisen kuntoutuksen päivät 13.-14.10.2011

GAS- menetelmä ja ammatillinen kuntoutus- mitä lisäarvoa? Ammatillisen kuntoutuksen päivät 13.-14.10.2011 GAS- menetelmä ja ammatillinen kuntoutus- mitä lisäarvoa? Ammatillisen kuntoutuksen päivät 3.-4.0.20 Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 4.0.20 Kelan ammatillinen kuntoutus Kelan kuntoutuslain 7 :n

Lisätiedot

Kuntoutuksen kehittämishankkeet -kohti uudistettuja kuntoutuspalveluita

Kuntoutuksen kehittämishankkeet -kohti uudistettuja kuntoutuspalveluita Kuntoutuksen kehittämishankkeet -kohti uudistettuja kuntoutuspalveluita Kehittämispäällikkö Seija Sukula 29.8.2012 Kuntoutuksen lähivuosien haasteet Lasten ja nuorten syrjäytyminen Työllisyyden, työelämän

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

TYÖLÄHTÖINEN TTH & TYÖLÄHTÖINEN KUNTOUTUS. Tutkimusjohtaja Jorma Mäkitalo

TYÖLÄHTÖINEN TTH & TYÖLÄHTÖINEN KUNTOUTUS. Tutkimusjohtaja Jorma Mäkitalo TYÖLÄHTÖINEN TTH & TYÖLÄHTÖINEN KUNTOUTUS Tutkimusjohtaja Jorma Mäkitalo Työlähtöinen ote Taustalla toiminnan teoria ja kehittävä työntutkimus = TYÖSTÄ LÄHTEVÄ, TYÖ- LÄHTÖINEN Huomion kohteeksi työ toimintana

Lisätiedot

Kelan ammatillinen kuntoutus

Kelan ammatillinen kuntoutus Kelan ammatillinen kuntoutus Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Kela/Terveysosasto 4.3.2015 Esityksen sisältö Yleistä Kelan ammatillisesta kuntoutuksesta Tilastoja Kelan ammatilliset kuntoutuspalvelut Lisätietoja

Lisätiedot

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta ASLAK Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kelan järjestämää ryhmämuotoista varhaiskuntoutusta Tavoitteena työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Lisätiedot

KELAn tukema kuntoutus

KELAn tukema kuntoutus KELAn tukema kuntoutus Valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon koulutuspäivä 11.2.2009 YTHS ja SKNLY Elina Kinnunen, LL, psykiatrian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri Kela, Lounais-Suomen Aluekeskus

Lisätiedot

Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018

Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018 Kansaneläkelaitos Terveysosasto Kuntoutusryhmä TIEDOTE 02.10.2012 Terveydenhuolto / Lähettävät tahot Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018 Yleistä hankkeesta

Lisätiedot

Mielenterveyskurssit 2011 Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit (Kela) Kuntoutumiskeskus Summassaari

Mielenterveyskurssit 2011 Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit (Kela) Kuntoutumiskeskus Summassaari Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit (Kela) 2 Voimavarat ja tukea elämään - mielenterveyskurssi 39456 (avo-internaatti) Alueet, joissa asuville kurssi on tarkoitettu: Länsi-Suomi Kurssin toteuttaa:

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

MTK:n Työhyvinvointipäivät/ Varala 7 8.8.2014 / Timo Lehtinen/Herttua

MTK:n Työhyvinvointipäivät/ Varala 7 8.8.2014 / Timo Lehtinen/Herttua MTK:n Työhyvinvointipäivät/ Varala 7 8.8.2014 / Timo Lehtinen/Herttua Monipuolisia kuntoutus-, hotelli- ja ravintolapalveluja keskellä upeaa järvimaisemaa, parhaalla paikalla Suomen vetovoimaisinta matkailukolmiota

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa

Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa Medivire Työterveyspalvelut Oy Terveyttä ja hyvinvointia työhön n ja elämää ään Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa Jyväskyl skylä 22.05.2006 TFT Ippe Natunen Medivire Työterveyspalvelut Oy

Lisätiedot

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus PL 13, 14201 Turenki puh. (03) 685 21, www.kiipula.fi 1 Urasuuntapalvelut mitä

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku

TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku Anna-Mari Aalto, Tarja Heponiemi, Vesa Syrjä 27.8.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tutkimuksen hyödyt työnantajien ja kuntoutuksen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Satu Väihkönen Johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy Puheenjohtaja, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Työterveys Wellamo Oy - yhteistyötä

Lisätiedot

OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI

OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI Raimo Suvitaival fysiatri, osastonylilääkäri Satakunnan shp, fysiatria ja kuntoutus Alueellinen olkakoulutus 5.3.2015 YLEISTÄ AMMATILLISESTA KUNTOUTUKSESTA

Lisätiedot

TUULI-hankkeen kehittävän arvioinnin tulokset

TUULI-hankkeen kehittävän arvioinnin tulokset Akateemisten pätkätyöläisten työelämäosallisuuden vahvistaminen varhaiskuntoutuksen keinoin TUULI-hankkeen kehittävän arvioinnin tulokset Mika Ala-Kauhaluoma & Mikko Henriksson 2.4.2012 1 Lähtökohta Epätyypillisissä

Lisätiedot

RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa

RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa Mika Pekkonen lääketieteen tohtori liikuntalääketieteen erikoislääkäri kuntoutuksen erityispätevyys johtava ylilääkäri varatoimitusjohtaja Peurunka Hyviin toimintakäytäntöihin

Lisätiedot

TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014. Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo

TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014. Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014 Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo Mistä on työuupuneiden kuntoutuksessa kysymys? Kenelle sopii? Miten

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa?

Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa? Hyvinvointia työstä Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa? GAS-seminaari 2.12.2015 Hilkka Ylisassi, erikoistutkija, Työterveyslaitos Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen SISÄLLYS 1 Ammatillinen kuntoutusselvitys...

Lisätiedot

Kelan rooli kuntoutuksen tulevaisuudessa. Tiina Huusko Kela Kuntoutuspäivät 10.3.2014

Kelan rooli kuntoutuksen tulevaisuudessa. Tiina Huusko Kela Kuntoutuspäivät 10.3.2014 Kelan rooli kuntoutuksen tulevaisuudessa Tiina Huusko Kela Kuntoutuspäivät 10.3.2014 2 Kuntoutustilastot 3 Kuntoutustilastot Harkinnanvaraisen kuntoutuksen asiakkaat tuhatta asukasta kohti vuosina 2012

Lisätiedot