Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämisen tuloksia ja tulevaisuuden palvelut

Transkriptio

1 Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämisen tuloksia ja tulevaisuuden palvelut Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela, Terveysosasto Perjantaimeeting, Työterveyslaitos

2 Sisältö Nykyiset palvelut Kuntoutuksen kehittäminen TK1- hanke TK2-hanke Tulevat palvelut vuonna 2016 Tuloksellisuuden seuranta 2

3 Kuntoutusmuodot, joissa yhteistyö työpaikkaan ASLAK- kuntoutus on ryhmämuotoista varhaiskuntoutusta Kuntoutusprosessin kesto noin vuoden Vuorokausia maksimissaan 22 (lyhimmillään 10) TYK- kuntoutus on järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaa ryhmämuotoista ammatillista kuntoutusta. Kuntoutusprosessin kesto 1,5-2 vuoteen Vuorokausia maksimissaan 33 3

4 Kuntoutus työssä oleville vuonna 2013 Kuntoutujia kaiken kaikkiaan (2012: ) Harkinnanvaraisia kuntoutujina (38 460), joista ASLAK-kuntoutujia (13 780) Tyk-kuntoutujia 392 (320) Tules-kuntoutujat (7 180) Mielenterveyskurssit (2 240) Sopeutumisvalmennuskurssit (3340) Ammatillisen kuntoutuksen kuntoutujia (13 440), joista Tyk-kuntoutujia (2 570) Psykoterapia (20 040) Yli 26-vuotiaita (13790) 4

5 ASLAK- ja Tyk - kuntoutujat ASLAK kuntoutujat vuotiaita ( 7075 kuntoutujaa) Tyk-kuntoutujat vuotiaita ( 1509 kuntoutujaa) Hakeutumisen päädiagnooseja tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja mielenterveydenhäiriöt 5

6 ASLAK ja TYK asiakkaat sairausryhmittäin v.2013 Diagnoosit ASLAK TYK (6 ) M F G I E J S00-T K R C00-D

7 TYK-kuntoutuksen ja ASLAK-kurssien saajat ja kustannukset vuonna

8 ASLAK-kurssien kuntoutujat ammattiluokittain ja ikäryhmittäin vuonna 2013

9 Lkm Tyk-kuntoutuksen kurssien kuntoutujat ammattiluokittain ja ikäryhmittäin vuonna TYK- kuntoutuksen kurssien ammattiluokat ja ikäryhmät vuonna v v v (Mukana ovat myös harkinnanvaraisen TYK- kuntoutuksen kurssien asiakkaat)

10 Historiaa 1980-luku Varhaiskuntoutuskokeiluja Ensimmäinen ASLAK - kokeilukurssi vuonna luku Kuntoutuslainsäädäntö vuonna 1991 Tyk-kuntoutus alkaa ammatillisena kuntoutuksena ASLAK- toiminta vakiintuu ja laajenee toteutukseltaan ASLAK-kuntoutuksen ensimmäinen standardi v ja ASLAK rekisteröitiin Kelan palveluksi ja rekisteröinti oli voimassa vuoteen 2005 saakka Yksittäisiä palveluntuottajan toteuttamia kehittämishankkeita 10

11 Historiaa ja nykyisyyttä Yksittäisiä kehittämishankkeita v uusi standardi ASLAK- ja Tyk- palveluista Ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö kriteerien muutos valmistellaan v.2004 uusi standardi Vuonna 2005 Kelan lakiin työkyvyttömyyden uhka ammatillisen kuntoutuksen toiseksi kriteeriksi Työhön kuntoutuksen kehittämisen suunnittelu alkaa vuonna 2004 Työhönkuntoutuksen kehittämishanke (TK1-hanke) v Verkkokuntoutuksen kehittämishanke v v uusi standardi ASLAK- ja TYK-kuntoutuksesta useita tutkimuksia ja selvityksiä. v.2012 uusi standardi Työhönkuntoutuksen kehittämisen toinen vaihe (TK2- hanke) v Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö muutos , työkyvyttömyyden uhka käsite poistuu 11

12 Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardin kehitys standardiin mukaan: 2012 lyhyt toteutus Työelämän asiantuntija Työpaikka/lähiesimies Työterveyshuolto 12

13 Uusi Kelan kuntoutuslain (Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/2005) 6 HE 128/ : Ammatillisen kuntoutuksen järjestäminen: Kansaneläkelaitos järjestää vakuutetun työ- ja ansiokyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi taikka työkyvyttömyyden estämiseksi tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta, jos asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina vakuutetun työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen. Kansaneläkelaitoksella ei ole velvollisuutta järjestää ammatillista kuntoutusta, jos ammatillinen kuntoutus on järjestetty työeläkelakien tai erityisopetusta koskevien säännösten perusteella. 13

14 Uusi Kelan kuntoutuslain (Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/2005) 6 HE 128/2013 Vakuutetun työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon vakuutetun kokonaistilanne. Sairauden, vian tai vamman lisäksi arvioon vaikuttavat myös muut vakuutetun työ- tai opiskelukykyyn ja ansiomahdollisuuksiin vaikuttavat tekijät, joita ovat vakuutetun fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, elämäntilanne, taloudelliset ja sosiaaliset seikat, asumisolosuhteet, koulutus, ammatti, aikaisempi toiminta ja ikä sekä muut vastaavat tekijät. Arviossa otetaan huomioon myös vakuutetun jäljellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja saatavissa olevalla sellaisella työllä, jonka tekemistä vakuutetulta voidaan kohtuudella edellyttää. Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan kokonaistilanteen lisäksi huomioon, johtaako haettu kuntoutus todennäköisesti hakijan terveydentilaan sopivassa työssä jatkamiseen taikka hänen terveydentilaansa sopivaan työhön palaamiseen tai työ elämään siirtymiseen. 14

15 Kuntoutuksen kehittämisen kaari Vuonna 2004 STM:n kanssa linjattiin yhdeksi kehittämisen painopistealueeksi työikäisten kuntoutus: Kelan työhön kuntoutuksen kehittämishankkeen tavoitteena on saada uusia kuntoutusmuotoja vastaamaan entistä paremmin työntekijän, työn, työyhteisöjen ja työelämän tarpeisiin. (STM Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen varojen käyttösuunnitelma ). Tuossa vaiheessa tiedettiin että, kuntoutuksen alkuvaiheen suunnittelu oli puutteellista ja satunnaista ja yhteistyö työpaikan kanssa toteutui vaihtelevasti kaikille tarjottiin lähes samaa pakettia vahvuutena oli kuntoutuksen prosessimaisuus ja moniammatillisen työryhmän käyttö Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeet: TK1-hanke TK2-hanke

16 Työhönkuntoutuksen kehittäminen; TK1- hanke Lähtökohtana oli vuonna 2005, että kokeneet kuntoutuksen palveluntuottajat omista lähtökohdistaan ehdottivat kuntoutuksen toteutuksen mallia ja innovaatiota hankkeeseen Osallistumishakemuksia tuli 23, joista valittiin 10 neuvottelumenettelyyn ja lopullisesti hankkeeseen valittiin viiden palveluntuottajan hankkeet Lisäksi määräaikaisissa työsuhteissa toimiville valittiin 2 palveluntuottajan hankkeet Vakiintunut työsuhteet (4) ODL Terveys Oy/ Hypro Kuntoutus Peurunka/ Kokonaiskuntoon Verve (Oulu)/ Modulo Kuntoutussäätiö (nykyisin Avire-kuntoutus Oy)/ Tuukka Yrittäjät (1) Kuntoutuskeskus Petrea/ Jyri Epätyypillisissä työsuhteissa olevat (1)/Teosta Kiipulan Kuntoutuskeskus (käynnistyi keväällä 2008) Määräaikaiset (1) Kuntoutussäätiö (nykyisin Avire-kuntoutus Oy/Tuuli)

17 TK1- hanke Uudet ideat Avomuotoisuus ja lyhyemmät kuntoutusjaksot, rytmitys, prosessimaisuus (HYPRO, TUUKKA, MODULO) Kuntoutustarpeen arviointi ja räätälöinti (MODULO) Työterveyshuollon ja työpaikan vahvempi mukana olo (TUUKKA) Teknologia, mm. Sykevariaatio (KOKONAISKUNTOON, TUUKKA, JYRI, HYPRO) Työ ja ammatillisuus (MODULO, TUUKKA) Verkkokuntoutus Kuntoutujan ja palveluntuottajan välillä (TUUKKA, JYRI,KOKONAISKUNTOON,HYPRO) Tavoitteet GAS menetelmä idea

18 Hypro, ODL Terveys Oy 3pv 1pv 1pv 1pv 1pv Uusina ideoina toteutettiin Kuntoutuksen rakenne: 12 kuntoutuspäivää, joista 3 ensimmäistä peräkkäin ja 9 kuntoutuspäivää n. 1 x kk, avomuotoisena Kuntoutusverkkotyöskentely Esimiesvalmennus (3 x ½ päivää) Ryhmät toteutuivat seuraavien työnantajaorganisaatioiden kanssa: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Kiimingin kunta, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä, Oulun kaupunki, Verohallinto Työterveyshuoltoina olivat mukana: ODL työterveys, Condia, Attendo,Oulun työterveys Kuntoutujina: Esimiehiä, päiväkodin työntekijöitä, hoitohenkilökuntaa, toimistotyöntekijöitä, opettajia Mitä opittiin: kuntoutuksen rytmitys toimi, helppo irrottautua päiväksi, verkkotyöskentely vaatii kuntoutustyöntekijältä uudenlaista työorientaatiota ja verkostoitumiseen 1pv 1pv 1pv 1pv 1pv 1 vuosi vrk

19 JYRI, Petrea 2-3 pv pv Uusina ideoina toteutettiin pv Lyhyet jaksot, pitkä seuranta Kuntoutusverkkotyöskentely 2-3 pv 2-3 pv 2-3 pv 2,5 v. 15 vrk Verkostoyhteistyö (ergonomiakartoitus, (työfysioterapeutti), työssä jaksamista tukevat toimet, työyhteisöinterventiot, (psykologi), kunkin laitosjakson välillä 1-2 x 3-6 h verkostotapaamista (kuntoutuja, kuntoutustiimin edustaja, perhe) Yksilöllinen tuki Ryhmät toteutuivat seuraavien työnantajaorganisaatioiden kanssa: yrittäjiä Työterveyshuoltoina olivat mukana: Satunnaisesti, aloitteet myös muualta terveydenhuollosta Kuntoutujina: Yrittäjiä Mitä opittiin: kuntouttajalla pitää olla ymmärrys yrittäjän realiteeteista, kuntoutusprosessin räätälöitävyys, joustavuus sekä monimuotoisuus ja rakenne, kesto ja työmuodot sekä niiden toteuttamistavat muokattava asiakaslähtöisesti

20 Kokonaiskuntoon, Peurunka 5 pv 8-10 pv Uusina ideoina toteutettiin: Yhteistyö kuntoutuksen alussa ja lopussa vrk Kuntoutujien valintaan liittyvä yhteistyö (RAND) Sytyke (tietokoneohjelma/hyvinvointi(sykevälimittauspalautejärjestelmä;elintapamuutosten ja työkyvyn ylläpitämiseksi) Kuntoutujalähtöiset työyhteisöpäivät työpaikalla x 2 Kuntoutusverkkotyöskentely Päätöspäivä työpaikalla Ryhmät toteutuivat seuraavien työnantajaorganisaatioiden kanssa: Keski-Suomen työsuojelupiiri, Itella, ISS, Keski-Suomen keskussairaala, Altek, Y IT, UPM- Kymmene, Kouvolan seudun sosiaalitoimi, Valio Työterveyshuoltoina olivat mukana: Jyväskylän seudun työterveys, Medivire, Terveystalo, Yritysten omat työterveyspalvelut, Kymijoen työterveys Kuntoutujina: Hoitohenkilökuntaa, metallityöntekijöitä, siivousalan työntekijöitä, opettajia, sosiaalitoimen henkilökuntaa, tehdastyöntekijöitä Mitä opittiin: RAND-36-mittari toimii, ns. saattaen vaihto ja työpaikkayhteyden lisääminen. 5 pv 1 pv 1,3 v

21 TUUKKA, Kuntoutussäätiö nykyisin Avirekuntoutus Oy 5 pv TY 2 pv TY 2 pv 1,3 v.+seuranta Uusina ideoina toteutettiin: lyhyet avo-kuntoutusjaksot, esivalintakokous, kuntoutujahaastattelut yhteistyönä, vrk työterveyslääkäri lääkärinä, työyhteisötapaamiset, työpaikkakäyntejä, TT-lista, FB-analyysi, psykofyysinen fysioterapia, kuntoutusverkkotyöskentely toteutuivat seuraavien työnantajaorganisaatioiden kanssa: Keravan ja Järvenpään kaupunki Työterveyshuoltoina olivat mukana: Helsingin lääkärikeskus, nykyisin Lääkärikeskusyhtymä AAVA ja Järvenpään Työterveyshuolto Kuntoutujina: Hoitohenkilökuntaa, päiväkotihenkilökuntaa, siivoojia, toimistotyöntekijöitä, opettajia, esimiehiä, asiantuntijoita, ruokapalvelun henkilöstöä Mitä opittiin: aloitusjakson pituus (5) hyvä, 3 pvän jaksot sopivat, paljon käytännön työtä lähijakson eteen, kuntoutusverkko, työyhteisöpäivät kytkettävä kuntoutujan työtavoitteeseen, TTlista (työyhteisön toimivuuden kartoituslista) hyvä työväline avaukseen sekä esimiesyhteistyöstä saatua kokemusta hyödynnetään uusiin ASLAK-kursseihin, esimiehet työhön kuntoutuksen avainhenkilöitä ja kaikille osattava tehdä selväksi kunkin rooli/merkitys ja tehtävä. TY 2 pv 1pv SK SK

22 Modulo, Verve Ta Ta Ta Työyhteisöpäivä Kuntoutusjakso 12pv Valmennus Työhyvinvointineuvottelu 5 pv 5 pv 1-3 v. 22 vrk Uusina ideoina toteutettiin: Alun tapaamiset yksilöllisesti, jonka jälkeen jokaisen kuntoutuksen polku räätälöitiin Ammatillisuus vahvasti mukaan Joustava rakenne Toteutuivat seuraavien työnantajaorganisaatioiden kanssa: Oulun kaupunki, Rovaniemen kaupunki, Kokkolan kaupunki, Raahen kaupunki, Kemijoki Oy Mitä opittiin: ammatillisen tilanneanalyysin ytimessä, työyhteisö ja esimies mukaan, työn muutos huomioitava tavoitteita laadittaessa, yksilönä ryhmässä, joustava rakenne ja GAS otettiin käyttöön Modulossa GAS hanke

23 TK1- hanke johtopäätökset Kuntoutustarpeen arvioinnin käytännöt tulisi nivoa työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä luotuihin työkyvyn hallinnan strategioihin. Kokemukset siitä, että esimies oli kuntoutustarpeen ensimmäinen arvioija, olivat myönteiset. Kuntoutuksen yksilöllinen räätälöinti, jolloin kuntoutussuunnitelman laativat yhteistyössä kuntoutuja, esimies ja kuntoutusasiantuntija, osoittautui hyväksi. Kuntoutujien tarpeiden ja työn vaatimusten moninaisuutta ajatellen näyttää ilmeiseltä, että tarvitaan rakenteeltaan, sisällöltään, kestoltaan ja jaksotukseltaan erilaisia malleja. Kaikissa malleissa kyselylomakevastauksissa suuri osa kuntoutujista koki hyötyneensä. Yrittäjät pitivät pitkäkestoista lyhytjaksoista kuntoutusmallia hyvänä ja korostivat kuntoutuksen seurannan tärkeyttä Kuntoutuksen jälkeisen seurannan tärkeys nousi esille. Kuntoutukseen osallistumista estävät ja edistävät tekijät tulee ottaa huomioon(etäisyydet, ajankäyttö, resurssointi) 23

24 Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen julkaisut Kehittämisideoista työikäisten kuntoutuksen käytännöiksi Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen lähtökohdat Toimittaneet Marketta Rajavaara, Liisi Aalto ja Katariina Hinkka Nettityöpapereita 7/2009 Uudenlaista työikäisten kuntoutusta Ideoista tuloksiin Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeessa Toimittaneet Liisi Aalto ja Katariina Hinkka Nettityöpapereita 32/2011 Akateemisten pätkätyöläisten hyvinvointi ja kuntoutus TUULI-kehittämishankkeen arvioinnin loppuraportti Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 77/2011 Mika Ala-Kauhaluoma Mikko Henriksson Kelan

25 Kehittämisen eteneminen TK1 HYPRO TUUKKA KOKONAISKUNTO MODULO JYRI TUULI TEOSTA Yksilöllinen kuntoutustarpeen arviointi Mallin joustavuus Työkytkentä TK2 1 malli TK verkko

26 Kelan päätös 12 TK2-hankkeen kuntoutusmalli 7 21 avo-/laitosvuorokautta (laskennallinen määrä 17) 3 8 käyntikertaa (laskennallinen määrä 7) kesto yksi vuosi 1 avovuorokausi Tilanneanalyysi TA TA 3 5 vrk TTH Ryhmäjaksot 3 5 vrk 2 3 jaksoa, jotka kestoltaan 3 5 vrk, yhteensä 9 15 vrk 3 5 vrk Yksilöllinen osa avo-/laitosvuorokausi yksilöllinen käyntikerta TA työnantaja mukana TTH työterveyshuolto mukana TA TTH Päätösosa 1 käyntikerta 1 2 käyntikertaa kk kk kk kk kk 1 5 yksilöllistä käyntikertaa, joista vähintään yksi työpaikkakäynti TA yksilöllinen avo- tai laitosvuorokausi x

27 TK2- hankkeen toteutuminen Kuntoutuksen palveluita toteutti viisi palveluntuottajaa Yhteistyötahoina 25 työnantajaa ja niiden työterveyshuollot Kuntoutukseen osallistui 256 kuntoutujaa Kuntoutus päätökset tehtiin keskitetysti Kelassa 117 kuntoutujaa ( 12 ) 6 kuntoutujaa ( 6 ) 123 kuntoutujaa ( ei arviota) 5 keskeytystä Hakeutumisen päädiagnooseja mm. Selkä-, nikama- ja hartiaseudensairaudet:107 kuntoutujaa Nivelrikko 15 kuntoutujaa Lihavuus 15 kuntoutujaa Elämäntilanteen hallintaan liittyvät ongelmat 10 kuntoutujaa 27

28 TK2- hankkeessa keskeistä Työnantaja ja työterveyshuolto määrittelevät yrityksen työntekijäryhmän, jolle kuntoutus kohdennetaan (suunnittelukokous) Esimies keskustelee kuntoutukseen haluavan kanssa strukturoidusti ( selvityslomake) Kuntoutujien kuntoutus alkaa yksilöllisellä selvittelyllä, johon myös esimies osallistuu (tilanneanalyysi) Kuntoutujaryhmälle toteutuu ryhmämuotoista kuntoutusta tarpeen mukaisesti (2-3) Jokaisen kuntoutujan on mahdollista saada yksilöllisen tarpeen mukaan kuntoutusta 1-5 vuorokautta (esimies mukana sovitusti tarpeen mukaan) Jokaiselle kuntoutujalle toteutetaan työpaikkakäynti, jossa mukana esimies ja työterveyshuolto Kuntoutus päättyy yhdessä esimiehen ja työterveyshuollon kanssa käytävällä keskustelulla Kuntoutuksesta kirjataan yhdenmukaisilla asiakirjoilla

29 Kuntoutusprosessin valmistelu TÖTERVEYS- HUOLLON ESIVALINTA T I L A SUUNNITTELU- KOKOUS ESIMIES- KESKUS- TELU KELAN PÄÄTÖS 12 N N E A N TYÖTERVEYS- LÄÄKÄRIN B-LAUSUNTO A L Y Y S I KUNTOUTUJAN HAKEMUS 29

30 Esimies ja kuntoutukseen hakeva työntekijä pohtivat kuntoutustarvetta Selvityslomake: Työntekijän ja esimiehen sekä TK2-hankkeen esivalintatahon kannanotto 1. Mitä muutoksia työpaikallanne on viimeaikoina tapahtunut ja miten nämä muutokset ovat vaikuttaneet työntekijän työhön ja työyhteisön toimintaan (esim. henkilöstön määrä, työmäärä, uudet tuotteet, uudet palvelut, tietojärjestelmät, työn organisointi,osaamisvaatimukset, johtaminen, muut asiat)? 2. Millaisia muutoksia tiedätte tai ennakoitte, että työpaikalla tulee tapahtumaan lähitulevaisuudessa? 3. Millaista työhyvinvointia edistävää toimintaa työyksikössänne on? 4. Kuvatkaa työntekijän työtä ja työolosuhteita (työvälineet ja työmenetelmät, työaikajärjestelyt, työolojen terveellisyys ja turvallisuus, työn mitoitus, työn kuormittavuus, kuormituksen jakautuminen työyhteisössä). 5. Kuvatkaa työntekijän työn sujumista. 6. Mitkä tekijät vaikeuttavat työntekijän työssä suoriutumista? Miten ne näkyvät työssä? 7. Miten työntekijän työssä suoriutumista on tuettu viimeisten kahden vuoden aikana (työtehtävien uudelleen järjestelyt, työaikajärjestelyt,uudet työtehtävät, koulutus)? 8. Mitä työn kehittämistarpeita ja -haasteita haluatte kuntoutuksessa ottaa esille? 9. Mitkä ovat työhön liittyvät tavoitteet kuntoutukselle?

31 Tilanneanalyysi Yksilöllinen tapaaminen työpaikalla, esimies läsnä Yksilölliset kuntoutustapaamiset palveluntuottajan luona avo-/laitosvuorokausi yksilöllinen käyntikerta TA työnantaja mukana Tilanneanalyysi Kuntoutujan hakemus Kelan päätös 12 Keskitetty valinta 1 avovuorokausi Kuntoutussuunnitelma 1 2 käyntikertaa TA 31

32 2-3 ryhmäjaksoa sisältäen yhden yhteistyöpäivän, jossa työnantaja ja työterveyshuolto ovat läsnä 1-5 yksilöllistä käyntikertaa, joista vähintään yksi työpaikkakäyntinä 0-5 yksilöllistä avo- tai laitosvuorokautta yksilöllinen avo- tai laitosvuorokausi Ryhmäjaksot Yksilöjaksot TA TTH Ryhmäjaksot 2 3 jaksoa, jotka kestoltaan 3 5 vrk, yhteensä 9 15 vrk 3 5 vrk 3 5 vrk 3 5 vrk Tilanneanalyysi TA Yksilöllinen osa TA TTH avo-/laitosvuorokausi yksilöllinen käyntikerta työnantaja mukana työterveyshuolto mukana kk kk kk kk kk 1 5 yksilöllistä käyntikertaa, joista vähintään yksi työpaikkakäynti x 0 5

33 Käyntikerrat Yksilöllisten käyntikertojen määrä palveluntuottajien ilmoittamana Kuntoutus palveluntuottajat AV KU PE SI VE Ryhmät Yksilöllisten käyntikertojen määrä per ryhmä minimi 5 maksimi 50 33

34 yksilöllinen avo- tai laitosvuorokausi Päätösosa Yksilöllinen Tapaamisessa läsnä kuntoutuja, esimies, työterveyshuolto ja palveluntuottajan edustaja Ryhmäjaksot TA TTH 2 3 jaksoa, jotka kestoltaan 3 5 vrk, yhteensä 9 15 vrk TA TTH avo-/laitosvuorokausi yksilöllinen käyntikerta 3 5 vrk 3 5 vrk 3 5 vrk Päätösosa TA TTH työnantaja mukana työterveyshuolto mukana TA Yksilöllinen osa kk kk kk kk kk 1 käyntikerta 1 5 yksilöllistä käyntikertaa, joista vähintään yksi työpaikkakäynti x

35 Ajankäyttö ja resurssointi kuntoutusmallissa Esimies keskimäärin 9-11 tuntia/1 kuntoutusprosessi Laskennallisesti 10 kuntoutujan ryhmä vaatii yrityksessä vähintään 47 tunnin työajan mikäli koko ryhmä on saman esimiehen alaisuudessa. Esimiesten laskennallinen aika voi nousta 110 tunnin työpanokseen, mikäli jokaisella kuntoutujalla on eri esimies. Työterveyshuolto 5-10 tuntia/ 1 kuntoutusprosessi 35

36 TK2-hankkeen mittareista Hankkeessa käyttiin yhtenäisiä kysely- ja mittausmenetelmiä sekä tavoitteiden asettamiseen GAS-menetelmää Tavoitteena oli kehittää vaikuttavuuden seurantaan soveltuvia arviointimenetelmiä Kuntoutujien tutkimuskyselystä poimittiin muutamia seurattavia asioita. Näistä osa on TOIMIAverkoston suosittamia mittareita Elämänlaatua arvioidaan RAND-36 terveyteen liittyvällä elämänlaadun mittarilla Fyysisen kunnon testaukset tehdään sovitusti

37 Kuntoutujalta kysytään KYSELYT MITTAUKSET JA TESTIT Tehdään kaksi kertaa: kuntoutuksen alussa ja lopussa. Tulokset voidaan antaa kuntoutujalle myös graafisesti. KYSELELYT Alku Loppu Kyselylomakkeen kysymysnumero/-t Alku/loppu pvm. Palautuminen 24/18 Tulos (1 5) Työkyky 26/20 Tulos(0 10) Elämänlaatu 29 39/22 32 Koettu terveys (indeksiprosentti) Kivuttomuus (indeksiprosentti) Fyysinen toimintakyky (indeksiprosentti) Roolitoiminta/fyysinen (indeksiprosentti) Psyykkinen hyvinvointi (indeksiprosentti) Sosiaalinen toimintakyky (indeksiprosentti) Roolitoiminta/psyykkinen (indeksiprosentti) Tarmokkuus (indeksiprosentti) Masennus 42/35 Tulos (kyllä/ei) Mielenkiinnon puute 43/36 Tulos (kyllä/ei) Stressi 48/41 Tulos (1 5) Pystyvyys 53/46 Tulos (8 48) Motivaatio 59/48 Tulos (1 4)

38 Palveluntuottajien ajatuksia ja kehittämisehdotuksia TK2 hankkeen pohjalta Hankkeessa oli edelleen perinteinen ohjautuminen, odotetaan ryhmän täyttymistä> joustava alkuarvioon pääsy ilman ryhmän odottelu Alkuvaiheen yhteinen keskustelumahdollisuuskaan ei vielä ole onnistumisen tae: onnistumiseen tarvitaan sellainen työasioiden käsittelyn viitekehys ja välineistö, joiden avulla osapuolet tuottavat uutta tietoa ja uutta yhteistä käsitystä niin kuntoutujan kuin työpaikankin tilanteesta. Ongelmana TK2 -mallin mukaisessa kuntoutusmallissa on, että tilanneanalyysin jälkeen kuntoutuja ei voi jatkaa juuri hänen tarpeitaan vastaavalla riittävän yksilöllisellä kuntoutuspolulla malliin kaikille pakollisina kuuluvien ryhmäjaksojen vuoksi. 38

39 Palveluntuottajien ajatuksia ja kehittämisehdotuksia TK2 hankkeen pohjalta Yhteistyöpäivä ryhmäjaksolle sijoitettuna pakollisena osiona edustaa vanhaa kuntoutusmallia. TK2 -hankeessa yhteistyö esimiehen kanssa on integroitu koko kuntoutusprosessin ajalle, jolloin esimiehiä ei välttämättä tarvitse kutsua paikalle samanaikaisesti. Toisaalta joissakin tilanteissa tarpeellinen Hankkeeseen luotiin laaja yhtenäinen lomakkeisto>kehittämistyö yhtenäisten lomakkeiden osalta ei onnistunut Runsaasti mittareita> irtoavat herkästi kuntoutujan työ- ja elämänkontekstista ja kyselyissä eivät välttämättä näy etenkään ne positiiviset muutokset työhyvinvoinnin kokemuksissa joita kuntoutujat kertovat 39

40 TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus Laaja-alainen, monimenetelmällinen ote Sisältää kaikki kuntoutujat (N=238) käsittävän kokonaistutkimuksen sekä 11 kuntoutujaa koskevan tapaustutkimuksen

41 TK 2 arviointitutkimus pähkinänkuoressa Kuntoutujan näkökulma Kuntoutuksen toteuttajan näkökulma Valinta, hakeminen, oikeaaikaisuus Tarpeenmukaisuus, yksilöllisyys Palvelun toteutus, toimivuus Työkytkentä ja ammatillisuus Roolit ja tehtävät Tiedonkulku, viestintä ja yhteistoiminta Hyöty ja vaikutukset Työnantajan näkökulma Työterveyden näkökulma 41

42 Julkaisut Raportti kuntoutuspalvelujen toteutumisesta Kuntoutuksen yhteistoiminta osaksi työn arkea Arviointitutkimus työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisesta vaiheesta 84/2014 Sosiaali- ja terveysturvan selosteita Arviointitutkimuksen loppuraportti ilmestyy vuonna 2015

43 Tyk- ja ASLAK- kuntoutukset poistuvat 43 Muutos vuoden 2016 alusta, vanhat palvelut vielä vuoden 2015 ajan Tilalle AURA- kuntoutus Mikä muuttuu Ei enää erillisinä palveluina, lakiperusteet kuitenkin säilyy Hakeminen saman vuoden aikana, hakemuksia voi tehdä sähköisesti ympäri vuoden. Tieto kurssin saamisesta saman tien hakijalle. Hakijoina voivat olla työterveyshuollot, ammattiliitot ja Kela voi järjestää Yksi kuntoutusmallia mikä mahdollistaa sen sisällä yksilöllisen tarpeen huomioimisen, edelleen ryhmämuotoisuus säilyy

44 44

45 Kuntoutuksen tuloksellisuuden raportoinnin määrittely (AKVA II) 45 Raportoitavat kuntoutuspalvelut lukien Ammatillinen kuntoutusselvitys Työkokeilu Työhönvalmennus Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus lukien ASLAK TYK TULES- kurssit AURAkuntoutus Raportoinnin mittarit lukien Tavoitteiden toteutuminen GAS- menetelmä Elämänlaatumittari WHOQOL-BREF Työkykykysymykset (mm. työkyvyn arviointi asteikolla 0-10) Beckin depressioasteikko (BDI 21)

46 Kuntoutuksen tuloksellisuuden raportoinnin määrittely (AKVA II) Palveluntuottaja voi toimittaa projektissa määritellyt mittaustiedot Kelaan tarkoitusta varten suunnitellulla järjestelmällä lukien. Edellisen vuoden tietoja voi toimittaa seuraavan vuoden helmikuun loppuun saakka. Katso- tunnisteellinen käyttöliittymä 46