Kelan työhönkuntoutushankkeen (TK2-hanke) tavoitteet ja toteutus. Kuntoutuspäivät Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kelan työhönkuntoutushankkeen (TK2-hanke) tavoitteet ja toteutus. Kuntoutuspäivät 11.4.2013 Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri kirsi.vainiemi@kela."

Transkriptio

1 Kelan työhönkuntoutushankkeen (-hanke) tavoitteet ja toteutus Kuntoutuspäivät Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri

2 Työikäisten kuntoutuksen kehittämisen eteneminen Kelassa Kelassa on toteutettu ASLAK- kuntoutusta 1980-luvulta lähtien ja TYK-kuntoutusta vuodesta ASLAK rekisteröitiin tavaramerkiksi vuonna 1997.Ensimmäiset kuntoutuksen standardit tulivat vuonna ASLAK- kuntoutus on ryhmämuotoista varhaiskuntoutusta ja TYK- kuntoutus on järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaa ammatillista kuntoutusta. Kehittämistä tehtiin yksittäisten palveluntuottajien toteuttamien hankkeiden avulla Vuonna 2004 STM:n kanssa linjattiin yhdeksi kehittämisen painopistealueeksi työikäisten kuntoutus: Kelan työhön kuntoutuksen kehittämishankkeen tavoitteena on saada uusia kuntoutusmuotoja vastaamaan entistä paremmin työntekijän, työn, työyhteisöjen ja työelämän tarpeisiin. (STM Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen varojen käyttösuunnitelma ). Tuossa vaiheessa tiedettiin että, kuntoutuksen alkuvaiheen suunnittelu oli puutteellista ja satunnaista ja yhteistyö työpaikan kanssa toteutui vaihtelevasti kaikille tarjottiin lähes samaa pakettia vahvuutena oli kuntoutuksen prosessimaisuus ja moniammatillisen työryhmän käyttö Kelan Työhönkuntoutuksen kehittämishanke toteutettiin vuosina (kuntoutuksen lisäkurssit vuosille ). - hankkeen suunnittelu alkoi tarpeesta jatkokehitykselle ja hanke toteutetaan

3 Tavoitteet Hankkeen toisen vaiheen (-hanke) tavoitteena on kehittää Kelan läheisesti työhön liittyvää kuntoutusta. Kuntoutuksen kohderyhmänä ovat työlliset työikäiset henkilöt ( vuotiaat). -hankkeen tavoite on työllisten heikentyvän työkyvyn tukeminen kuntoutuksen ja yhteistyön avulla. Tavoitteena on kehittää kuntoutujan yksilöllisistä tarpeista ja työnantajaorganisaation tarpeista lähtevä oikea-aikainen ja joustava kuntoutusmalli sekä kokeilla ja arvioida sen toimivuutta käytännössä. Keskeisenä tavoitteena on täsmentää kuntoutettavien kohderyhmää, kuntoutukseen ohjautumista, kuntoutustarpeen määrittelyä, kuntoutuksen yhteistyötä ja kuntoutuksen sisältöä. Kuntoutusyhteistyöhön osallistuvat kuntoutuja, työterveyshuolto, työnantaja, palveluntuottaja ja Kela.

4 -hankkeen kehittämiskohteet Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen kehittämisen kohteena on sekä työhönkuntoutuksen prosessi että siihen liittyvä kuntoutujan, työnantajan, työterveyshuollon ja palveluntuottajan yhteistoiminta. Yhteistoiminta tähtää työntekijän kuntoutustarpeen määrittelyyn sekä kuntoutujan työssä jaksamisen ja työkyvyn parantamisen tukemiseen Yksi malli, joka kuitenkin antaa variaatiomahdollisuuden

5 -hankkeen toteutuksen aikataulu Kuntoutusmalli hahmoteltiin yhdessä Kelan kuntoutusryhmän, kuntoutuspalveluntuottajien ja asiantuntijoiden kanssa TK 2 -hanke kuntoutuspalveluiden osalta toteutetaan ajalla Hanketta ohjaa ohjausryhmä, valtakunnallinen asiantuntijaryhmä sekä paikalliset projektiryhmät Hankkeeseen liittyvä tutkimus- ja kehitystyö päättyy Uusi työikäisten kuntoutuksen standardi ja sen toteutus käynnistyy vuonna 2016 Hankkeen rahoittajana on Kela ja työeläkelaitos Ilmarinen

6 Yhteistyökumppanit Avire Oy Avire-Kuntoutus Oy Kuntoutumis- ja hyvinvointikeskus Kunnonpaikka Kuntoutuskeskus Petrea, Petrea Säätiö Verve

7 Kuntoutujaryhmien tilanne 04/2013 Kuntoutuslaitos Avire- Kuntoutus 2012 loka marras joulu 2013 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys lolka marras joulu 2014 tammi helmi maalis huhti touko kesä AV1 AV2 AV3 9 9 AV4 AV5 Kunnonpaikka Petrea Avire Verve KU1 KU2 KU3 KU4 KU5 PE1 PE2 PE3 PE4 PE5 SI1 9 9 SI2 SI3 SI4 SI5 VE1 VE2 VE3 VE4 VE5 8 8 Kuntoutujamäärä 176/250

8 -malli 2a KKRL 12 Kelan yksilöllinen kuntoutuspäätös kuntoutusryhmän muodostusta varten 2b 2a Tilanneanalyysi enintään 2 kk 2a 2b 4a 4a 4a 4b 4b 4b toteutus n. kk 4b b 4a 4a 5 Kuntoutuksen kokonaiskesto enintään 1 vuosi 1. Suunnittelukokous 2. Yksilöllinen tilanneanalyysi: 2a. 1 2 käyntikertaa, 2b. Avovuorokausi 3. Ryhmäjaksot: 2 tai 3 jaksoa, 6 15 avo- tai laitosvuorokautta arkisin 4. Yksilölliset osat: 4a. käyntikerta, 1 5 kertaa 4b. avo- tai laitosvuorokausi, 0 5 kertaa 5. Yksilöllinen päätösosa: 1 käyntikerta

9 - hankkeessa keskeistä Työnantaja ja työterveyshuolto määrittelevät yrityksen työntekijäryhmän, jolle kuntoutus kohdennetaan (suunnittelukokous) Esimies keskustelee kuntoutukseen haluavan kanssa strukturoidusti ( selvityslomake) Kuntoutujien kuntoutus alkaa yksilöllisellä selvittelyllä, johon myös esimies osallistuu (tilanneanalyysi) Kuntoutujaryhmälle toteutuu ryhmämuotoista kuntoutusta tarpeen mukaisesti (2-3) Jokaisen kuntoutujan on mahdollista saada yksilöllisen tarpeen mukaan kuntoutusta 1-5 vuorokautta (esimies mukana sovitusti tarpeen mukaan) Jokaiselle kuntoutujalle toteutetaan työpaikkakäynti, jossa mukana esimies ja työterveyshuolto Kuntoutus päättyy yhdessä esimiehen ja työterveyshuollon kanssa käytävällä keskustelulla Kuntoutuksesta kirjataan yhdenmukaisilla asiakirjoilla

10 Suunnittelukokouksessa pohditaan kuntoutustarvetta työpaikan kannalta Läsnä: Suunnittelukokous järjestetään tapaamisena, johon osallistuvat suunnitteilla olevaan kuntoutukseen osallistuvat työnantajan tai työnantajien edustajat sekä kuntoutujien työterveyshuollon tai -huoltojen edustajat, palveluntuottaja sekä tarvittaessa Kelan edustaja. Keskusteltavat asiat: Työpaikan tilanne, nykyinen toiminta, henkilöstö, asiakkaat, mitä palveluja tai tuotteita tuotetaan,työn luonne, työn muutokset, viimeaikaiset muutokset ja niiden vaikutukset töiden sisältöön. Suunnitteilla olevat muutokset, toiminnan muutokseen liittyvät henkilöstön jaksamishaasteet, kehittämistoiminta, mitä kehittämistoimia on käynnissä ja mitä on suunnitteilla? Sovittavat asiat: Kenelle ja mille työntekijäryhmälle kuntoutus suunnitellaan KUNTOUTUKSEN TAVOITTEET Ammatilliset ja työhön liittyvät Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät

11 Esimies ja kuntoutukseen hakeva työntekijä pohtivat kuntoutustarvetta Selvityslomake: Työntekijän ja esimiehen sekä -hankkeen esivalintatahon kannanotto 1. Mitä muutoksia työpaikallanne on viimeaikoina tapahtunut ja miten nämä muutokset ovat vaikuttaneet työntekijän työhön ja työyhteisön toimintaan (esim. henkilöstön määrä, työmäärä, uudet tuotteet, uudet palvelut, tietojärjestelmät, työn organisointi,osaamisvaatimukset, johtaminen, muut asiat)? 2. Millaisia muutoksia tiedätte tai ennakoitte, että työpaikalla tulee tapahtumaan lähitulevaisuudessa? 3. Millaista työhyvinvointia edistävää toimintaa työyksikössänne on? 4. Kuvatkaa työntekijän työtä ja työolosuhteita (työvälineet ja työmenetelmät, työaikajärjestelyt, työolojen terveellisyys ja turvallisuus, työn mitoitus, työn kuormittavuus, kuormituksen jakautuminen työyhteisössä). 5. Kuvatkaa työntekijän työn sujumista. 6. Mitkä tekijät vaikeuttavat työntekijän työssä suoriutumista? Miten ne näkyvät työssä? 7. Miten työntekijän työssä suoriutumista on tuettu viimeisten kahden vuoden aikana (työtehtävien uudelleen järjestelyt, työaikajärjestelyt,uudet työtehtävät, koulutus)? 8. Mitä työn kehittämistarpeita ja -haasteita haluatte kuntoutuksessa ottaa esille? 9. Mitkä ovat työhön liittyvät tavoitteet kuntoutukselle?

12 Tilanneanalyysi Kuntoutujat aloittavat kuntoutuksen palveluntuottajan toteuttamalla yksilöllisellä tilanneanalyysillä. Tilanneanalyysin aikana lääkäri haastattelee ja tutkii kuntoutujan ja arvioi hänen terveydentilaansa ja hänen työssä selviytymistään vähintään kerran kaksi muuta moniammatillisen työryhmän jäsentä tapaavat kuntoutujan vähintään kerran tilanneanalyysin yhteenvetoon, jossa kuntoutussuunnitelma ja GASmenetelmän mukaiset tavoitteet hahmotellaan, osallistuu vähintään yksi tilanneanalyysin tekemiseen osallistunut muu moniammatillisen työryhmän jäsen ja omaohjaaja. Kuntoutuja ja moniammatillisen työryhmän jäsenet jäsentävät kuntoutujan ammatillista tilannetta. Sen lisäksi esimiehen (ja mahdollisesti muiden työnantajan edustajien) kanssa muodostetaan tulkinta organisaation toiminnan muutosten vaikutuksesta kuntoutujan työhön ja työssä jaksamiseen. Esimiehen kanssa tutkitaan myös, miten työnantaja voisi muuttaa tilannetta ja sovitaan mahdollisista kuntoutujan työn muutoksista. >Muistio esimiehen kanssa käytävästä keskustelusta > Kuntoutussuunnitelma

13 -hankkeessa kuntoutukseen osallistuva palveluntuottajan henkilöstö Moniammatilliseen työryhmään kuuluu neljä jäsentä, jotka ovat eri henkilöitä: työelämän asiantuntija (yleisen osan määritelmä) fysioterapeutti lääkäri psykologi Moniammatillisesta työryhmästä valitaan ryhmäohjaaja ja omaohjaaja Erityistyöntekijät ovat eri henkilöitä ja edustavat eri ammattinimikkeitä eivätkä he kuulu moniammatilliseen työryhmään. Seuraavien erityistyöntekijöiden tulee osallistua kuntoutuksen toteutukseen kuntoutujan tarpeen mukaan: työfysioterapeutti työterveyshoitaja tai terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja ravitsemusterapeutti sosiaalityöntekijä tai sosionomi (AMK) tai kuntoutuksen ohjaaja (AMK) erikoislääkäri

14 Kuntoutuksen sisältö Kuntoutuksen sisältö muodostuu kahdesta pääteemasta: Ammatillinen teema (ammatilliset ja työhyvinvointiin liittyvät aihealueet) Terveysteema (terveyteen ja elämänhallintaan liittyvät aihealueet) Kuntoutuksen sisällöstä puolet muodostuu ammatillisista ja puolet terveyteen liittyvistä teemoista. Teemoja käsitellään toisiinsa nivoutuvina, ei erillisinä näkökulmina Kuntoutusta toteutetaan vuoropuhelussa niin, että terveystarkastelun näkökulmasta syntyviin kysymyksiin ja ratkaisumahdollisuuksiin haetaan vastausta työtilanteen muutoksen analyysistä ja kääntäen Palveluntuottajien käyttämät teoreettiset viitekehykset ja menetelmät ohjaavat kuntoutuksen sisällön toteutusta

15 Ryhmäjaksot Sisältö täsmentyy kuntoutujaryhmän ja tilanneanalyysien tuottaman tiedon perusteella Kuntoutujien tilanneanalyysien yhteenvetojen perusteella jatketaan ryhmänä ammatillisten ja terveysteemojen työstämistä eteenpäin 2-3 (3-5 vrk:tta/jakso) jaksoa tarpeen mukaan Ryhmäytyminen> vertaistuki Kuntoutussuunnitelman tarkistaminen

16 Yksilölliset osat 1 5 yksilöllisestä käyntikertaa ja/tai Pakollisena vähintään yksi toteutetaan työpaikkakäyntinä 0 5 yksilöllistä avo- tai laitosvuorokautta Yksilöllinen osa muodostuu vähintään ammatillisesta teemasta. Kaikki kuntoutujat osallistuvat yhteen yksilölliseen käyntikertaan, jonka aihe on ammatillinen. Tämä toteutetaan aina kuntoutujan työpaikalla omaohjaajan ohjauksessa Palveluntuottajan työpaikkakäynnillä lähiesimies ja/tai työterveyshuollon edustaja, palveluntuottajan edustaja ja kuntoutuja käyvät keskustelua kuntoutujan kuntoutuksen aikana esille nousseista työhön ja työympäristöön liittyvistä kehittämis- ja/tai muutostarpeista.

17 Päätösosa 1 yksilöllinen käyntikerta Päätösosan käyntikertaan osallistuu aina ryhmäohjaaja ja omaohjaaja tai niiden ollessa sama henkilö, vähintään yksi muu moniammatillisen työryhmän jäsen sekä työnantajan ja työterveyshuollon edustajat. Kuntoutuksen päättyessä arvioidaan yhdessä työnantajan ja työterveyshuollon edustajan kanssa kuntoutukselle asetettujen ammatillisten tavoitteiden toteutumista ja kuntoutusprosessin sujumista sekä sovitaan jatkosta kuntoutujan työhön ja työyhteisöön liittyvissä asioissa Ammatillisten aiheiden käsittelyn jälkeen jatketaan keskustelua työterveyshuollon edustajan kanssa kuntoutujan terveyteen liittyvien tavoitteiden osalta, jotta kuntoutuksen aikainen edistys ja sen seuranta saadaan siirrettyä toimivaksi osaksi työterveyshuollon yhteistyötä. Kuntoutusseloste

18 -hankkeen mittareista yleisesti Hankkeessa käytetään yhtenäisiä kysely- ja mittausmenetelmiä sekä tavoitteiden asettamiseen GAS-menetelmää Tavoitteena on kehittää vaikuttavuuden seurantaan soveltuvia arviointimenetelmiä Kuntoutujien tutkimuskyselystä on poimittu muutama seurattava asia. Näistä osa on TOIMIAverkoston suosittamia mittareita Elämänlaatua arvioidaan RAND-36 terveyteen liittyvällä elämänlaadun mittarilla Fyysisen kunnon testaukset tehdään sovitusti

19 Kuntoutujalta kysytään KYSELYT MITTAUKSET JA TESTIT Tehdään kaksi kertaa: kuntoutuksen alussa ja lopussa. Tulokset voidaan antaa kuntoutujalle myös graafisesti. KYSELELYT Alku Loppu Kyselylomakkeen kysymysnumero/ -t Alku/ loppu pvm. Palautuminen 24/ 18 Tulos (1 5) Työkyky 26/ 20 Tulos(0 ) Elämänlaatu 29 39/ Koettu terveys (indeksiprosentti) Kivuttomuus (indeksiprosentti) Fyysinen toimintakyky (indeksiprosentti) Roolitoiminta/ fyysinen (indeksiprosentti) Psyykkinen hyvinvointi (indeksiprosentti) Sosiaalinen toimintakyky (indeksiprosentti) Roolitoiminta/ psyykkinen (indeksiprosentti) Tarmokkuus (indeksiprosentti) Masennus 42/ 35 Tulos (kyllä/ ei) Mielenkiinnon puute 43/ 36 Tulos (kyllä/ ei) Stressi 48/ 41 Tulos (1 5) Pystyvyys 53/ 46 Tulos (8 48) Motivaatio 59/ 48 Tulos (1 4)

Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen arviointitutkimus. Palveluntuottajan näkökulma

Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen arviointitutkimus. Palveluntuottajan näkökulma Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen arviointitutkimus Palveluntuottajan näkökulma 21.5.2012 1 Taustaa Arviointi pohjautuu arviointihankkeen yleissuunnitelmaan Millaisiin tarpeisiin kokeiltava

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito Alueelliset yhteistyökokoukset 24.8.-7.9.2010 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren

Lisätiedot

Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toinen vaihe (TK2-hanke) Terveysosasto Kuntoutusryhmä

Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toinen vaihe (TK2-hanke) Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kansaneläkelaitos Hankesuunnitelma Terveysosasto 24.1.2012 Kuntoutusryhmä 0 2012-2014 Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toinen vaihe (TK2-hanke) Postiosoite Käyntiosoite PL 78 Höyläämötie 1a B 00381

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutustutkimus Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan yhdestä

Lisätiedot

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta?

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Liisi Aalto 19.3.2010 Kehittämishankkeen keskiössä Hankkeeseen osallistuvien palveluntuottajien kehitystyö sekä uusien kuntoutusmallien

Lisätiedot

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille. Hyvä vastaanottaja,

Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille. Hyvä vastaanottaja, Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille Hyvä vastaanottaja, Sinua pyydetään vastaamaan työhönkuntousta koskevaan loppukyselyyn. Se lähetetään kaikille niille esimiehille,

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

OPI kurssin sisältö ja toteutus

OPI kurssin sisältö ja toteutus OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa

Lisätiedot

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

ASLAK-kurssin GAS-tavoitteet kuntoutusprosessissa

ASLAK-kurssin GAS-tavoitteet kuntoutusprosessissa ASLAK-kurssin GAS-tavoitteet kuntoutusprosessissa Suunnittelija, TtM, Leena Penttinen 09.02.2012 Terveysosasto Uutta standardissa Uudistustyön yhtenä keskeisenä tavoitteena oli kuntoutusmuotojen sisällön

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Avomuotoiset ammatilliset kuntoutuskurssit. Kelan ammatillista kuntoutusta 2014-2017

Avomuotoiset ammatilliset kuntoutuskurssit. Kelan ammatillista kuntoutusta 2014-2017 Avomuotoiset ammatilliset kuntoutuskurssit Kelan ammatillista kuntoutusta 2014-2017 Leila Tauriainen, koulutuspäällikkö 26.8.2015 1 Esitteet löytyvät kotisivuiltamme http://www.kiipula.fi/fi/koulutustarjonta/

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake ASLAK-kurssit, Tyk-kuntoutus Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan

Lisätiedot

Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa?

Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa? Hyvinvointia työstä Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa? GAS-seminaari 2.12.2015 Hilkka Ylisassi, erikoistutkija, Työterveyslaitos Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittarit ja mittaaminen Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittareiden valinta Tieto mittareiden pätevyydestä mittaamaan haluttua toimintakyvyn osa-aluetta tietyllä kohderyhmällä

Lisätiedot

Palvelulinjakohtaiset standardit

Palvelulinjakohtaiset standardit kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 1(7) Kelan kuntoutuksena toteutettava harkinnanvarainen aikuisen moniammatillinen yksilökuntoutus, yleis- ja neurologinen palvelulinja vuosina 2016 2019 Tarjoajat

Lisätiedot

TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS

TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS OLENNAISIMPIA ASIOITA, JOTKA JATKOSSA MUUTTUVAT TAVOITTEET AIEMMIN Työkokeilu, max. 40 vrk + 3 seurantaa max. 120 vrk + 23 seurantaa MTtyöhönvalmennus max.240

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

TK 2-hanke arviointitutkimus

TK 2-hanke arviointitutkimus TK 2-hanke arviointitutkimus Tutkimuksen info 220812 Riitta Seppänen-Järvelä johtava tutkija Kela/tutkimusosasto TK2 Sisältö 1. tutkimuksen tavoite ja aineistot 2. tutkimuksen yhteyshenkilöiden roolit

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta ASLAK Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kelan järjestämää ryhmämuotoista varhaiskuntoutusta Tavoitteena työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Lisätiedot

Learning cafen yhteenveto. Oulu

Learning cafen yhteenveto. Oulu Learning cafen yhteenveto Oulu 21.1.2014 Miten ohjaamme asiakkaita ammatilliseen kuntoutukseen? Kun kontakti valmis ohjataan ammatilliseen kuntoutukseen Kuntoutuskentän tuntemus Verkoston tuntemus Info-päivät

Lisätiedot

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi 1. Jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen 2. Nuorten työ-

Lisätiedot

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky PURA - toiminnasta työkyky 1.4.2014 31.5.2017 Yhteistyössä Sytyke-Centre/Hengitysliitto Kela Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Avominne päihdeklinikka Kuntoutussäätiö Toiminta - Työ - Tulevaisuus Taustaa

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportti

Palveluntuottajien vuosiraportti 2012 Palveluntuottajien vuosiraportti Ammatillinen kuntoutus Vaikeavammaisten yksilöjaksot Harkinnanvaraiset yksilöjaksot TULES -kurssit ASLAK- ja Tyk -kuntoutus Kela 9.8.2013 2 Kela Sisällön suunnittelu

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

KUNTOUTUS ON MAHDOLLISUUS Härmän Kuntoutus Oy

KUNTOUTUS ON MAHDOLLISUUS Härmän Kuntoutus Oy KUNTOUTUS ON MAHDOLLISUUS Härmän Kuntoutus Oy Riitta Puumala Kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin asiantuntija Riitta.puumala@harmankuntokeskus.fi, 050 371 4712, Terveisiä Härmästä, ajankohtaisista kuntoutuksista

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Työkokeilu, työhönvalmennus, MT-työhönvalmennus Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella

Lisätiedot

Harkinnanvaraiset yksilölliset

Harkinnanvaraiset yksilölliset Harkinnanvaraiset yksilölliset kuntoutusjaksot Linjat ja muutokset Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Suunnittelija Anneli Louhenperä 18.- 19.1.2012 Yleistä 1/2 Uudet Kelan avo- ja laitosmuotoisen

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ Kiitos osallistumisestasi Kelan Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toista vaihetta (TK2) koskevaan arviointitutkimukseen kuluneen vuoden aikana. Tutkimuksessa

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo 02.12.2015 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (Vna 708/2013) Työterveyshuollon ydinprosessit Toimintasuunnitelma,

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Mitä työikäisten kuntoutuksen kehittämisessä on tapahtunut?

Mitä työikäisten kuntoutuksen kehittämisessä on tapahtunut? Mitä työikäisten kuntoutuksen kehittämisessä on tapahtunut? Terveysosasto, kuntoutusryhmä, suunnittelija Leena Penttinen ja Tutkimusosasto, johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä 30.9.2014 TK2-hankkeen

Lisätiedot

Tuloksia ja johtopäätöksiä GASin kehittävästä käyttöönotosta näkökulmana ammatilliset tavoitteet

Tuloksia ja johtopäätöksiä GASin kehittävästä käyttöönotosta näkökulmana ammatilliset tavoitteet Tuloksia ja johtopäätöksiä GASin kehittävästä käyttöönotosta näkökulmana ammatilliset tavoitteet Gas jatkokoulutus Kela Hilkka Ylisassi Jari Turunen Verve Consulting GAS:in käyttö ammatillisessa (työhön

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

Yhteistoimijuus ja koordinaatio työhönkuntoutuksessa

Yhteistoimijuus ja koordinaatio työhönkuntoutuksessa Yhteistoimijuus ja koordinaatio työhönkuntoutuksessa Pirjo Juvonen-Posti Riitta Seppänen-Järvelä LL, kun-pd, kuntoutuksen erityispätevyys VTT, dosentti Vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos Johtava tutkija,

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

Lasten perhekuntoutuksen (LAKU-) kehittämishankkeen varsinainen hankevaihe vuosina 2012 2015/2018

Lasten perhekuntoutuksen (LAKU-) kehittämishankkeen varsinainen hankevaihe vuosina 2012 2015/2018 Kansaneläkelaitos Terveysosasto Kuntoutusryhmä TIEDOTE 02.10.2012 Terveydenhuolto / Lähettävät tahot Lasten perhekuntoutuksen (LAKU-) kehittämishankkeen varsinainen hankevaihe vuosina 2012 2015/2018 Yleistä

Lisätiedot

KELAN AVOMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVOMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVOMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KIILA-KUNTOUTUS Ammatillista työkykyä tukevan kuntoutuksen palvelulinja Voimassa 1.5.2016 alkaen SISÄLLYS KIILA-kuntoutus...

Lisätiedot

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Raija Kerätär www.oorninki.fi Työkyvyn arviointi verkostossa? Erikoissairaan hoito Yksityinen terv.huolto 3. sektori Kela Terveyskeskus,

Lisätiedot

Standardin perusrakennemallin uudistaminen Pirjo K Tikka

Standardin perusrakennemallin uudistaminen Pirjo K Tikka Standardin perusrakennemallin uudistaminen 21.1.2015 Pirjo K Tikka Esityksen sisältö Päivitykset palvelulinjakohtaisissa standardeissa perusrakennemallin muutokset mitä muutokset tarkoittavat palvelun

Lisätiedot

Mikä GAS-menetelmä on? Seija Sukula Kehittämispäällikkö, FT Kela

Mikä GAS-menetelmä on? Seija Sukula Kehittämispäällikkö, FT Kela Mikä GAS-menetelmä on? Seija Sukula Kehittämispäällikkö, FT Kela 2.12.2015 2 GASin Historiasta juuret GAS on kehitetty 1960-luvulla mielenterveyskuntoutukseen: psykologi Thomas J Kiresuk ja tilastotieteilijä

Lisätiedot

NYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa

NYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa NYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa 2.12.15 Kelan kuntoutuksen tavoitteet Oikea-aikainen kuntoutus Vaikuttavat kuntoutustoimenpiteet Kuntoutujan tukeminen elämäntilanteen edellyttämällä tavalla 2 Seuraavaksi

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin

Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin Anne Korhonen Vates-säätiö 7.6.2016 Taustaa Suomalaisista työikäisistä 1,9 miljoonalla (55%) on vähintään yksi pitkäaikaissairaus tai vamma

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuskurssit Aivoverenkiertohäiriöt

Sopeutumisvalmennuskurssit Aivoverenkiertohäiriöt Sopeutumisvalmennuskurssit 2017 Aivoverenkiertohäiriöt Kurssipaikka Erityisosaamiskeskus Suvituuli Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, www.aivoliitto.fi Lisätietoja (ma pe klo 9 15) Kurssisuunnittelija

Lisätiedot

GAS:ia käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutus l. Vake-hanke 2 vuoden GAS Teema GAS

GAS:ia käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutus l. Vake-hanke 2 vuoden GAS Teema GAS PALVELUNTUOTTAJAN KOKEMUKSIA GAS- TAVOITEASETTELUSTA AVOKUNTOUTUKSESSA GAS-koulutus, Oulu 8.12. 2010 Tuula Rantakari, kuntoutussuunnittelija Suomen MS-liitto ry GAS:ia käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Palveluntuottajien ja Kelan yhteistyö. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö, Kuntoutusryhmä

Palveluntuottajien ja Kelan yhteistyö. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö, Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien ja Kelan yhteistyö Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö, Kuntoutusryhmä 15.10.2013 Esityksen sisältö Yhteistyöllä kohti parempia palveluja Sopimuskauden aikaisessa yhteistyössä muistettavaa

Lisätiedot

Tuloksellisuuden seuranta. Veli-Matti Vadén

Tuloksellisuuden seuranta. Veli-Matti Vadén Tuloksellisuuden seuranta Veli-Matti Vadén 23.11.2016 Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi Tuloksellisuuden seuranta Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi (AKVA) 1. Tietojen toimittamisen

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa

RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa Mika Pekkonen lääketieteen tohtori liikuntalääketieteen erikoislääkäri kuntoutuksen erityispätevyys johtava ylilääkäri varatoimitusjohtaja Peurunka Hyviin toimintakäytäntöihin

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan Kuntoutuspalvelukeskus Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Koulutus, arviointi ja konsultointi auttaa kuntoutumaan tutkii ja kehittää kouluttaa ja konsultoi 1 on Valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen

Lisätiedot

Kelan VAKE hanke VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke

Kelan VAKE hanke VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke Kelan VAKE hanke 2006-2013 VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke 23.8.2012 NKL pilotin päätösseminaari Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela, Terveysosasto Parasta

Lisätiedot

Kelan kuntoutuksena toteutettavat sydänsairaiden aikuisten kuntoutuskurssit ja sydänsairaiden lasten sopeutumisvalmennuskurssit vuosina 2017 2020

Kelan kuntoutuksena toteutettavat sydänsairaiden aikuisten kuntoutuskurssit ja sydänsairaiden lasten sopeutumisvalmennuskurssit vuosina 2017 2020 Hankintapalveluryhmä KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 8.4.2016 Dnro 14/331/2016 Kelan kuntoutuksena toteutettavat sydänsairaiden aikuisten kuntoutuskurssit ja sydänsairaiden lasten sopeutumisvalmennuskurssit vuosina

Lisätiedot

Palveluntuottajien ja Kelan yhteistyö. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö, Kuntoutusryhmä

Palveluntuottajien ja Kelan yhteistyö. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö, Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien ja Kelan yhteistyö Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö, Kuntoutusryhmä 28.1.2014 Esityksen sisältö Yhteistyöllä kohti parempia palveluja Sopimuskauden aikaisessa yhteistyössä muistettavaa

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Standardit kuntoutuksen toteutuksessa. Palveluntuottajien koulutuspäivä Anneli Louhenperä Pääsuunnittelija

Standardit kuntoutuksen toteutuksessa. Palveluntuottajien koulutuspäivä Anneli Louhenperä Pääsuunnittelija Standardit kuntoutuksen toteutuksessa Palveluntuottajien koulutuspäivä 22.1.2015 Anneli Louhenperä Pääsuunnittelija Villakoiran ydin Miten standardia luetaan? Mikä on oleellista standardista? (Tarjousta

Lisätiedot

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö 18.11.2016 Mitä on amma$llinen kuntoutus? Amma:llisen kuntoutuksen tarkoitus on au7aa työllistymään, pysymään

Lisätiedot

Ammatillisten tavoitteiden laatiminen

Ammatillisten tavoitteiden laatiminen Ammatillisten tavoitteiden laatiminen Gas koulutuspäivä Kela 30.11.11 Helsinki Hilkka Ylisassi Verve Consulting Esityksen sisältö Ammatillisten tavoitteiden laatimisen haasteita tuloksia gas käyttöönoton

Lisätiedot

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus Hankkeen tutkimus- ja kehittämisryhmä Kelan tukema etäkuntoutushanke Aivovamma Aivovamma on traumaattinen aivojen vaurio,

Lisätiedot

tommi.pomppis@gmail.com, Naantalin koulu-uinnit, Suomalaiset juhlapyhät, Viikkonumerot ma 10. syys ti 18. syys 2012 (Helsinki)

tommi.pomppis@gmail.com, Naantalin koulu-uinnit, Suomalaiset juhlapyhät, Viikkonumerot ma 10. syys ti 18. syys 2012 (Helsinki) tommi.pomppis@gmail.com, Naantalin koulu-uinnit, Suomalaiset juhlapyhät, Viikkonumerot ma 10. syys ti 18. syys 2012 (Helsinki) ma 10/9 ti 11/9 ke 12/9 to 13/9 pe 14/9 ma 17/9 ti 18/9 Viikko 37 / 2012 Viikko

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke Kuntoutussuunnittelija Iiris Ahlgren

Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke Kuntoutussuunnittelija Iiris Ahlgren Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke Kuntoutussuunnittelija Iiris Ahlgren Kumpulantie 1 A, 6. krs, 00520 Helsinki 050 3415 966 Hankkeen taustaa Sopeutumisvalmennuskurssit ovat keskeinen

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen SISÄLLYS 1 Ammatillinen kuntoutusselvitys...

Lisätiedot

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla?

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Kommenttipuheenvuoro viljelijälämpöyrittäjien työturvallisuusseminaarissa 10.11.2008 KT, tth, Ritva Kuoppamäki Terveiset SeAMK Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero

Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero Kuntoutuslaitostoiminnan pitkä kehityskaari (1) Sodanjälkeiset suuret laitokset

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Kelan kuntoutusraha - toimeentuloturva kuntoutuksen aikana Anne Flak suunnittelija

Kelan kuntoutusraha - toimeentuloturva kuntoutuksen aikana Anne Flak suunnittelija Kelan kuntoutusraha - toimeentuloturva kuntoutuksen aikana 23.11.2016 Anne Flak suunnittelija Kuntoutusrahan myöntämisedellytykset Kuntoutuksella työelämätavoite Kuntoutuja on 16 67-vuotias Kuntoutus estää

Lisätiedot

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002

Lisätiedot

1 Kuntoutuksen kehittäminen

1 Kuntoutuksen kehittäminen Terveysosasto Kuntoutusryhmä Lomake 4 Kehittämistyö 4.6.2014 Oma väylä hankkeen kuntoutuksen kehittämisprojekti vuosina 2015 2017 Palveluntuottaja 1 Kuntoutuksen kehittäminen Palveluntuottaja osallistuu

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot