Kuntoutuksen uudistamiskomitea osana hallituksen SOTE uudistusta Komitealla kaksi alajaostoa: toimintakykyjaosto ja työelämäjaosto

Transkriptio

1 KIILA-kuntoutus 1 Kirsi Vainiemi Vastaava asiantuntijalääkäri, Kela, Vakuutuslääketieteellinen yksikkö Työterveyshuollon el Työterveyslaitos Perjantai meeting

2 Kuntoutuksen uudistamiskomitea osana hallituksen SOTE uudistusta Komitealla kaksi alajaostoa: toimintakykyjaosto ja työelämäjaosto Tehtävänä on arvioida kuntoutuksen lainsäädännön ja rahoituksen muutostarpeet sekä tehdä ehdotus uudistetuksi kuntoutusjärjestelmäksi ja sen edellyttämiksi säädösmuutoksiksi, että kuntoutuksesta vastaavien toimijoiden vastuunjako on selvä ja asiakaslähtöinen kuntoutus toimii saumattomasti Tavoitteen saavuttamiseksi on uudistettava toimintakyvyn ja työelämään liittyvän kuntoutuksen lakisääteiset edellytykset, kuntoutukseen pääsyn perusteet, oikeusturva sekä palvelujen ja etuuksien yhteensovittaminen Lopputuloksena on yhtenäinen järjestelmä 2

3 Kelan kuntoutustoiminta Kuntoutuslaki (KKRL 566/2005) Subjektiivinen oikeus lain edellytysten täyttyessä Ammatillinen kuntoutus Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutuspsykoterapia Päätöksistä valitusoikeus Harkinnanvarainen, määrärahasidonnainen Lääkinnällinen kuntoutus Tutkimus- ja kehittämistoiminta KIILA-kuntoutus Lisäksi Kela maksaa kuntoutusrahaa/nuoren kuntoutusrahaa kuntoutuksen ajalta 3

4 Ammatillinen kuntoutus Ammatillisen kuntoutuksen keinoin pyritään turvaamaan työelämässä pysyminen, sinne palaaminen tai mahdollistamaan sinne pääseminen 4

5 Kelan ammatillisen kuntoutuksen palvelut Kela järjestää ja korvaa ammatillisia kuntoutusselvityksiä ammatillisen kuntoutussuunnitelman rakentamiseksi koulutuskokeiluja soveltuvan ammatti- ja koulutusalan varmistamiseksi työkokeiluja, työhönvalmennusta ja MTtyöhönvalmennusta työelämään siirtymiseksi > alkaen nämä kuntoutuspalvelut korvaa työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus koulutusta esim. perus-, jatko- ja uudelleenkoulutusta sekä tällaisen koulutuksen suorittamiseksi välttämätöntä yleissivistävää koulutusta ja valmennusta ammatillisia kuntoutuskursseja työelämään pääsemiseksi KIILA-kuntoutusta työelämässä oleville Lisäksi Kela järjestää ja korvaa apuvälineistä tarpeelliset kalliit ja vaativat opiskelun tai työn apuvälineet myöntää elinkeinotukea työvälineiden ja koneiden hankkimista sekä oman yrityksen perustamista ja muuttamista varten 5

6 Kelan ja työeläkelaitosten välinen työnjako ammatillisessa kuntoutuksessa 6 Työikäisten tärkeimmät kuntouttajat ammatillisen kuntoutuksen osalta ovat Kela ja työeläkelaitokset Työeläkelaitoksilla on päävastuu niiden henkilöiden ammatillisesta kuntoutuksesta, jotka ovat työelämässä tai jotka ovat olleet työelämässä eikä heidän yhteytensä työelämään ole lopullisesti katkennut Paluu työhön pitkän sairausloman jälkeen omalle esim. omalle työpaikalle: Työkokeilu työhön paluun tukena( Kesto 1-3 kk, enintään 6 kk4-8 h) Siirtyminen terveydentilalle paremmin soveltuviin tehtäviin: Uuden oppiminen työkokeilun tai työhönvalmennuksen avulla, nykyisen tai uuden työantajan palveluksessa Ammatin vaihtaminen terveydentila takia: Kouluttautuminen uuteen ammattiin työeläkeyhtiön tuella Kela vastaa erityisesti nuorten ja työelämään vakiintumattomien työikäisten ammatillisesta kuntouttamisesta ja ryhmämuotoisesta työssä olevien kuntoutustoiminnasta Työnjaosta poiketen Kela voi järjestää ja korvata työeläkekuntoutukseen oikeutetuille asiakkaille tarpeen mukaan KIILA -kuntoutusta

7 Kelan ammatillinen kuntoutus työssä käyville- muutokset vuonna 2016 ASLAK-kuntoutus loppui vuoden 2015 lopussa( alkaneet kuntoutukset toteutetaan loppuun) Harkinnanvarainen TYK kuntoutus loppui vuonna 2015 Kelan TYK-toimintana toteutetaan mennessä alkaneet TYK-kuntoutukset loppuun voimassa olevien sopimusten ja standardien mukaisesti KIILA-kuntoutus korvasi nykyisen ammatillisen TYKkuntoutuksen lähtien

8 8 Kuntoutustilastot

9 KIILA-kuntoutuksen hakemukset vuonna2016 Kuntoutushakemuksia tullut 350 toukokuusta syyskuun loppuun mennessä Hylkäysprosentti ollut 23,7 Suurimmat hylkäyksen syy ollut: Työ- ja opiskelukyky ei ole olennaisesti heikentynyt Kuntoutus ei ole tarkoituksen mukaista 9

10 Kuntoutus osana työpaikan toimintaa Johdon sitoutuminen työkyvyn tukemisen tavoitteisiin ja keinoihin Johtaminen Työpaikan työhyvinvointitoiminta Strategiset tavoitteet Työhyvinvoinnille ja työkyvyn tukemiselle Työturvallisuus Työpaikan oma toiminta Työterveyshuoltoyhteistyö työpaikan kanssa; toiminnan suunnittelu Työterveystoiminta Työterveyshuollon työkyvyn seuranta Toimintatavat; terveystarkastustukset vastaanottokäynnit työpaikkakäynnit Kuntoutusyhteistyö; KIILA-kuntoutus Muu ammatillinen kuntoutu Lääkinnällinen kuntoutus

11 Työpaikalla tehtävät toimet ensisijaisia kuntoutus vasta sitten Työkyvyn ylläpitämisen perustana on työterveysyhteistyössä sovittu toimintakäytäntö. Jos työpaikalla tai työterveysyhteistyössä tehtävät toimet eivät ole riittäviä tukemaan vajaakuntoisen työntekijän työkykyä, häntä on neuvottava hoitoa ja kuntoutusta koskevissa asioissa tai hänet on tarvittaessa ohjattava hoitoon, ammatilliseen, lääkinnälliseen tai sosiaaliseen kuntoutukseen Työterveyshuollon on sovitettava yhteen työkykyyn ja työhön paluuseen liittyviä hoito- ja kuntoutustoimenpiteitä. 11 VNA 708/2013

12 Työterveyshuoltona korvattava toiminta Työnantajalle korvataan työterveyshuoltolaissa tarkoitetun hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisen työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuvat kustannukset. 12

13 Työterveyshuollon prosessit korvattava toiminta - kuntoutusyhteistyö Työterveystarkastukset työn ja yksilön tilanteen perusteella kuntoutustarpeen arviointi, ohjaus, neuvonta vajaakuntoisten työntekijöiden seuranta, ohjaus ja neuvonta asiantuntijoiden käyttö tarpeen mukaan kuntoutuksen jälkeinen seuranta työterveyshuollon normaalina toimintana (tarvittaessa tihennetty) Sairaanhoito ja muu terveydenhuolto Terveystarkastukseen, työkyvyn arviointiin ja kuntoutustarpeen arviointiin ohjaaminen 13

14 Työterveyshuollon prosessit korvattava toiminta - kuntoutusyhteistyö Tietojen anto, ohjaus ja neuvonta Yksilötason ohjaus ja neuvonta Ryhmän ohjaus ja neuvonta työpaikan tarpeista lähtevä suunnitelmallinen ja moniammatillinen yhteistyö perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen kanssa Kuntoutuksen suunnittelupalaverit Yhteistoimintapäivät ja yhteisneuvottelut työpaikalla Yhteistyökokouksen kustannuksista korvataan työn ja terveyden välisiä asioita käsittelevän osuuden kustannukset Ensisijaisesti ammattihenkilön kustannukset harkinta Myös matkakustannuksista maksetaan korvausta 14

15 KIILA- kuntoutuksessa korvataan Kuntoutuksen kustannukset Kuntoutuksesta aiheutuvia matkakustannuksia Kuntoutusraha maksetaan Kuntoutujalle itselleen toimeentulon turvaamiseksi Kuntoutujan työnantajalle kuntoutusajan palkan vastineeksi Kuntoutuspäätökseen perustuen osallistumisen ajalta Omavastuuajan jälkeen ( KIILA-kuntoutus 1 omavastuupäivä) Ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksetaan kuntoutusrahaa, jonka määrä päivää kohti on 75 % sairausvakuutuslain mukaisen työtulon kolmassadasosasta. Muuten määräytymisperusteet ovat samat kuin sairausvakuutuslain mukaisessa päivärahassa. veronalaista tuloa Kuntoutusrahan määrän voi arvioida Kelan internetsivuilla 15

16 Kuntoutusrahan muutokset alkaen Jatkossa kuntoutuspäivänä saa työskennellä, jos työaikaa on lyhennetty: Kuntoutus estää kokonaan työnteon. Kuntoutusraha Työskentelyä kuntoutuspäivänä enintään 60 % normaalista päiväkohtaisesta työajasta. Osakuntoutusraha Työntekoa kuntoutuspäivänä enemmän kuin 60 %. Ei oikeutta kuntoutusrahaan eikä osakuntoutusrahaan Osakuntoutusrahan määrä on puolet täydestä kuntoutusrahasta. Esim. täyden kuntoutusrahan ollessa 50,00 osakuntoutusraha on 25,00. Vähimmäiskestoa koskeva vaatimus muuttuu: 6h 4h Kuntoutusrahaa tai osakuntoutusrahaa varten kuntoutuspäivän pitää kestää matkoineen kestää vähintään 4 tuntia. 16

17 17 KIILA-kuntoutus Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi yleinen osa, koskien KIILA-kuntoutusta (voimassa alkaen) Ammatillista työkykyä tukevan kuntoutuksen palvelulinja

18 Kun sairausloma pitkittyy Ammatillinen kuntoutus Lääkinnällinen kuntoutus Työhön paluun keinot Osa-aikainen tai kevennetty työ voi edistää toipumista ja helpottaa paluuta työhön 9 arkipäivää Sairausvakuutuslain mukainen päiväraha Kelasta Kun sairausloma on kestänyt kuukauden tai useita lyhyitä jaksoja peräkkäin, työnantaja ilmoittaa sairauslomasta työterveyshuoltoon 60 arkipäivää Kela pyytää selvitystä kuntoutustarpeesta Kun sairausloma on kestänyt 60 päivää, Kela muistuttaa päivärahan saajaa 90 päivän lausunnon toimittamisesta. Työntekijä ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon, joka käynnistää selvittelyt. Työterveyslääkäri arvioi jäljellä olevan työkyvyn. Työntekijä, työnantaja ja terveyshuolto selvittävät yhdessä mahdollisuudet jatkaa työssä. Sairauspäivärahaa on haettava Kelalta kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta. 90 arkipäivää Työterveyshuollon lausunto Kelaan Työterveyshuolto antaa lausunnon työntekijän työkyvystä ja työhön paluun mahdollisuuksista. Työntekijän pitää toimittaa lausunto viimeistään silloin, kun päiväraha on maksettu 90 päivältä tai päivärahan maksaminen voi viivästyä. 150 arkipäivää Kelan kehotus hakea kuntoutusta tai eläkettä 300 arkipäivää Osatyökyvyttömyys- tai täysi työkyvyttömyyseläke

19 Toimintakyvyn ja toimintarajoitteiden ymmärtäminen Lääketieteellinen terveydentila M54 Kehon toiminnot/ Kehonrakenteet Suoritukset Istuminen Osallistuminen Alaselän toiminta vajaus Kipu alaselässä ja oikeassa jalassa Kävely Työ,harrastukset, sosiaalinen kanssakäyminen Työpaikka, työkaverit Perhe Terveydenhuollon ammattihenkilöt Ympäristötekijät Yksilötekijät Motivaatio 19 ICF; International Classification of Functioning,Disability and Health

20 Ammatillinen kuntoutus KKRL 6, 7 Tavoite on kuntoutujan työ- ja ansiokyvyn tukeminen tai parantaminen taikka työkyvyttömyyden estäminen. Tämä tarkoittaa, että ammatillisen kuntoutuksen keinoin pyritään turvaamaan työelämässä pysyminen, sinne palaaminen tai mahdollistamaan sinne pääseminen kuntoutuksen avulla pyritään säilyttämään tai saamaan sellainen ammatti tai työ, joka turvaa kuntoutujan toimeentulon tai josta hän saa toimeentulonsa kannalta olennaisia lisäansioita esimerkiksi eläkkeen lisäksi 20

21 Kokonaisvaltainen arviointi Kelan kuntoutuslaissa Kansaneläkelaitos järjestää vakuutetun työ- ja ansiokyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi taikka työkyvyttömyyden estämiseksi tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta, Työ/opiskelu Terveys jos asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina vakuutetun työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen. Sosiaalinen Työkyky/ Opiskelu kyky Psyykkinen Sairauden, vian tai vamman lisäksi arvioon vaikuttavat myös muut vakuutetun työ- tai opiskelukykyyn ja ansiomahdollisuuksiin vaikuttavat tekijät, joita ovat vakuutetun fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, elämäntilanne, taloudelliset ja sosiaaliset seikat, asumisolosuhteet, koulutus, ammatti, aikaisempi toiminta ja ikä sekä muut vastaavat tekijät. Fyysínen Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan kokonaistilanteen lisäksi huomioon, johtaako haettu kuntoutus todennäköisesti hakijan terveydentilaan sopivassa työssä jatkamiseen taikka hänen terveydentilaansa sopivaan työhön palaamiseen tai työ elämään siirtymiseen 21

22 Kuntoutus ja kuntoutuminen muuttuu - miksi KIILA ja miten? Työelämä, työt, työolosuhteet ja yhteiskunta muuttuu - kuntoutuksen tulee muuttua näiden muutosten, haasteiden ja tarpeiden mukaan Kuntoutuksen ajattelutavat muuttuvat tiedon karttuessa: Tautikuntoutuksesta siirrytty laaja-alaiseen kaikki elämän ja toimintakyvyn osa-alueet huomioivaan kuntoutukseen (ICF) Fyysiset tekijät väistyvät ja enenevässä määrin kognitiivinen kuormittuminen määrittää työssä selviytymistä: kuntoutuksen menetelmien tulee uudistua ASLAK- ja TYK etääntyivät työstä ja työpaikoista KIILA-kuntoutus standardi on rakennettu TK-hankkeiden, työikäisten kuntoutukseen kohdistuvien tutkimusten ja selvitysten tulosten sekä nykykäytännössä hyvien käytäntöjen kokemusten valossa. Työterveyshuollon rooli on vahvistunut työkyvyn seurannassa ja tukemisessa (Tthl 1383/2001, ttl 12 1 mom 5a kohta, svl 8 luku 5 a) 22

23 KIILA kuntoutus perustuu laajaan työikäisten kuntoutuksen kehittämistyöhön TK1 Laaja tutkimus TK2 HYPRO TUUKKA KOKONAISKUNTO MODULO JYRI Yksilöllinen kuntoutustarpeen arviointi Mallin joustavuus Työkytkentä 1 malli AURA KIILA TUULI TEOSTA TK verkko

24 Työhön liittyviä vaikutuksia Työhön liittyneet vaikutukset kohdistuivat niille kuntoutujille, joilla oli työolosuhteita ja omaa työuraa koskeneita tarpeita. Nämä vaikutukset edellyttivät esimiehen aktiivisuutta ja sitoutumista. Työn liittyneitä konkreettisia vaikutuksia esimiesten mukaan: työtehtävien tai työaikojen muokkaaminen työn hallinta, kuten ajanhallinta, työn suunnittelu työn organisointi, kuten muutokset työnjaossa uusien työvälineiden ja ergonomian käyttöönotto työntekijän voimavarojen ja työmotivaation kasvu

25 Kuntoutumista edistävä vaikutusmekanismi Vaikutukset, jotka kytkeytyivät työhön ja edistivät työssä jatkamista, edellyttivät työpaikan ja esimiehen aktiivista osallistumista kuntoutusprosessiin. Jos työpaikan ja esimiestyön kuntoutusta edistävä mekanismi ei toiminut, kuntoutuksen vaikutukset rajoittuivat vain kuntoutujan omaan terveyteen ja hyvinvointiin. Työterveyshuollon aktiivinen kumppanuus kuntoutuksen aikana edisti kuntoutumista

26 Hankkeiden julkaisuja 1. Hinkka K, Aalto L ja Toikka T; Uudenlaiseen Kelan työhönkuntoutukseen?viiden kuntoutusmallin arvioinnin tuloksia.helsinki:sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 134, Seppänen-Järvelä, R, toim. Kuntoutuksen yhteistoiminta osaksi työn arkea. Arviointitutkimus työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisesta vaiheesta. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 84, TK2-hanke, raportti kuntoutuspalvelujen toteutumisesta, Kuntouta verkossa, Verkkokuntoututtajan opas, Teosta-kuntoutus,epätyypilliset työsuhteet, Akateemisten pätkätyöläisten hyvinvointia ja kuntoutus,tuuli-hanke, Uudenlaista työikäisten kuntoutusta.ideoista tuloksiin Kelan työhönkuntoutushankkeessa, Kehittämisideoista työikäisten kuntoutuksen käytännöiksi.kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen lähtökohdat, Seppänen-Järvelä R, Aalto A-M, Juvonen-Posti P, Laaksonen M, Tuusa M, toim. Tavoitteena työhön kytkeytyvä, yksilöllisesti räätälöity kuntoutus. Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen (TK2) arviointitutkimus. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia, Seppänen-Järvelä R, Pesonen S, Juvonen-Posti P, Laaksonen M, Savinainen M, Tuusa M, Syrjä V. Kuntoutumisen polku - yhteistoimintaa ja yksilöllisiä valintoja. Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen (TK2) arviointitutkimus. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia, 2015.

27 KIILA-kuntoutuksen tavoitteet Kuntoutuksen tavoitteena on kuntoutujan työkyvyn parantaminen ja tukeminen sekä työelämässä pysyminen. Kuntoutuksessa arvioidaan monipuolisesti kuntoutujan kuntoutustarvetta ja siihen johtaneita syitä sekä kuntoutujan nykyistä työnhallintaa ja työhallinnan parantamisen mahdollisuuksia. Kuntoutuksen tarkoitus on vastata laaja-alaisin menetelmin yksilön kuntoutustarpeeseen. Sisältö perustuu toimiviin ratkaisuihin ja käytäntöihin, jotka liittyvät kuntoutujan työhön ja hänen terveytensä ja elämänhallintansa tukemisiin. Kuntoutujan toimintaympäristö on huomioitava kuntoutuksen sisällössä, jossa painotetaan kuntoutujan oppimista ja aktiivista roolia. Kuntoutusyhteistyö työnantajan ja työterveyshuollon kanssa on välttämätöntä ja yhteistyö on suunniteltu osaksi kuntoutujan kuntoutusprosessia. 27

28 Kuntoutusmalli KIILA Kurssi sisältää yhteensä ryhmämuotoista avovuorokautta, 1 avopäivän ja 2-4 yksilöllistä käyntikertaa (joista vähintään yksi asiantuntijan käyntikerta ja yksi päätösosan käyntikerta. Kurssi toteutetaan 1-1,5 vuoden aikana. TA TTH pakollinen osio työnantaja mukana työterveyshuolto mukana Ryhmäjaksot vrk yhteensä TA TTH avovrk TA TTH Kuntoutujan tilanteen arviointi 1 avovuorokausi 1 käyntikertaa Vähintään 2 ryhmäjaksoa ja 3vrk/ jakson pituus Yksilöllinen osa Päätösosa 1 käyntikerta kk kk TA 0-2 yksilöllistä käyntikertaa

29 KIILA-kurssin hakeminen, mitä uutta KIILA-kurssin hakeminen Hakemus kirjataan sähköiseen hakemissovellukseen Sovellus etsii sopivan palveluntuottajan saman istunnon aikana Kurssin vahvistamisesta tulee hakijalle ja palveluntuottajalle ja kelaan sähköposti saman istunnon aikana Hakija ja valittu palveluntuottaja pääsevät suunnittelemaan kurssin aikataulua heti Suunnittelukokouksen jälkeen kurssi voidaan julkaista heti Yksittäinen asiakas/hakija Kuntoutusta voi hakea myös yksittäiselle työntekijälle. 29

30 KU129 Työterveyshuollon esivalinta, Kuntoutukseen hakeutuva täyttää oman hakemuksen KU101 Kuntoutustarve tunnistetaan tth:ssa ja työpaikalla Työnantaja ja työterveyshuolto hakevat sähköisesti yritykselle KIILAkurssin KU200 Katsotunniste B-lausunto KU200 Työterveyshuolto tekee moniammatillisesti kuntoutustarpeen arvion ja laatii B- lausunnon Kaikki paperit keskitettyyn Kelan vakuutuspiiriin KU200 Ta, tth ja palveluntuottaja suunnittelevat kuntoutuksen toteutuksen, tiedottavat Kuntoutukseen hakeutuva keskustelee esimiehensä kanssa ja täyttävät KU200 - lomakkeen 30

31 31

32

33 33

34 34

35 Työterveyshuollon vastaanotolla Miten KIILA-kuntoutus, Keskustele esimiehen kanssa Ja täyttäkää lomake KU200 Teen sitten B-lausunnon Selkä ja polvet kipeät, työ ei suju, Poissaoloja, tuleskurssi käyty 3 v. sitten. Kelaan B-lausunto KU200 KU Myönteinen päätös Sinuun ollaan yhteydessä kun kurssi on selvillä

36 36 2.Selvitys työtekijän ja työpaikan tilanteesta Mitä muutoksia työpaikalla on viime aikoina tapahtunut? Mitä muutoksia ennakoitte lähiaikoina? Miten muutokset on vaikuttaneet työyhteisön toimintaan? Mitä työhyvinvointia edistävää toimintaa työyksikössä on? Kuvatkaa työntekijän työtä ja työolosuhteita Kuvatkaa työntekijän työn sujumista Mitkä tekijät vaikeuttavat työntekijän työn sujumista? Miten ne näkyvät työssä? Miten työntekijän työssä suoriutumista on tuettu? Mitä työn haasteita ja kehittämistarpeita haluatte kuntoutuksessa ottaa esille? Mitkä ovat työhön liittyvät tavoitteet kuntoutukselle?

37 Muistilista työterveyshuollolle Tarkista, että kaikkien KIILA-kurssille hakevien hakemuslomakkeet on täytetty ja mukana on vaadittavat liitteet ennen lähettämistä Kelaan. Tarvittavat lomakkeet ja liitteet ovat: KU 101 ammatillisen kuntoutuksen hakemus KU 200 KIILA-kuntoutuksen ammatillinen selvityslomake B-lääkärinlausunto Yhteenvetolomake KU 129 KU 129 yhteenvetolomakkeelle: kurssin nimi ja numero Kelan keskitetyn vakuutuspiirin ja Kelan yhteyshenkilön nimi palveluntuottaja/kurssipaikka ja kurssin alkamisaika esivalintatahon yhteyshenkilön nimi ja sähköpostiosoite Lähetä hakemusnippu siihen Kelan vakuutuspiiriin, joka käsittelee hakemuksen. Lähetä saman vakuutuspiirin ryhmäpostilaatikkoon sähköpostiviesti, milloin olet lähettänyt KIILAkurssille esivalittujen hakijoiden hakemusasiakirjat Kelaan. Hakemusten tulee olla esivalintataholla noin 2 kuukautta ennen kurssin alkamista. Esivalinnan jälkeen hakemukset kannanottoineen tulee toimittaa Kelaan vähintään 1 kuukausi ennen kurssin alkamista. Palveluntuottaja ja hakijataho tiedottavat kursseista, kun ne on julkaistu netissä. Kurssien tiedoissa ilmoitetaan esivalintatahon osoite ja esivalintakurssien kohdalla myös hakuajan päättymisajankohta. Jos hakija on toimittanut hakemuksensa esivalintaa edellyttävässä kurssissa suoraan Kelaan, Kela lähettää kyseisen hakemuksen ja sen liitteiden kopiot esivalintataholle valinnassa huomioon otettavaksi. Edellyttäen, että hakija ei ole hakemuslomakkeella kieltänyt hakemuksensa lähettämistä esivalintataholle. 37

38 Yhteistyö työnantajan ja työterveyshuollon kanssa kuntoutusprosessissa Suunnittelukokous työnantaja työterveyshuolto Palveluntuottaja Kuntoutuja Tilannearviointi työnantaja Ryhmäjaksot työnantaja työterveyshuolto Päätösosa työnantaja työterveyshuolto 38

39 Kohderyhmä työssä olevat alle 67-vuotiaat henkilöt, jotka ovat vakituisessa työsuhteessa tai jotka työskentelevät määräaikaisissa tai toistuvissa työsuhteissa, käsittää myös yrittäjät. Kuntoutusperusteen määrittää henkilön ajankohtainen yksilöllinen kuntoutustarve. Henkilöille joiden kuormittuneisuus, jaksamisvaikeudet ja sairauksien oireet aiheuttavat kuntoutuksen tarvetta joiden työkykyä heikentää sairaus ja sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen. Lisäksi edellytetään, että kuntoutustarve ja -mahdollisuudet on riittävästi selvitetty työpaikalla tai työterveyshuollossa, jos työpaikan ja työterveyshuollon toimenpiteet eivät ole riittäviä. Työkyvyn olennaista heikentymistä arvioidaan kokonaisvaltaisesti, jossa sairaus on osa kokonaisuutta. 39 Kelassa päätökset lakipykälän 6 mukaisesti

40 Palveluntuottajan työryhmä työelämän asiantuntija fysioterapeutti erikoislääkäri (työterveyshuollon, yleislääketieteen tai fysiatrian erikoislääkäri) psykologi. Sekä muut erityistyöntekijät; (vähintään neljä) työfysioterapeutti, työterveyshoitaja tai terveydenhoitaja, ravitsemusterapeutti, toimintaterapeutti,sosiaalityöntekijä tai sosionomi tai kuntoutuksen ohjaaja tai yhteiskuntatieteiden maisteri kuntoutustiede pääaineena. Kurssin toteutukseen ei osallistu muita erityistyöntekijöitä. 40

41 Kuntoutuksen suunnittelu ja aikataulusta sopiminen Suunnittelu aloitetaan viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun kurssin hakijataho on valinnut kuntoutuksen palveluntuottajan ja kun Kela on hyväksynyt kuntoutuksen toteutuksen. (automaattinen sähköpostiviesti) Palveluntuottaja ottaa yhteyttä kuntoutuksen hakijatahoihin ja sopii neuvottelusta. Suunnittelussa esim. selvitetään kuntoutuksen tarve ja yleiset tavoitteet, yhteistyöpäivästä, kuntoutuksen aloituksesta ja tilannearvioinnin alustavasta aikataulusta, luodaan yhteinen näkemys kuntoutuksen tarpeen yhteydestä työhön. Palaverissa on mukana palveluntuottaja, työterveyshuolto ja työnantajan edustaja (tarvittaessa Kelan edustaja) Suunnittelu voidaan toteuttaa tapaamisena tai puhelin- tai videoneuvotteluna. 41

42 Kuntoutuksen rakenne 42 Kuntoutukseen kuuluu kuntoutujan tilanteen arviointi, ryhmäjaksot, yksilölliset osiot sekä päätösosa Kurssi sisältää ryhmämuotoista avovuorokautta (majoitusmahdollisuus), 1 yksilöllinen avopäivää ja 2-4 yksilöllistä käyntikertaa. Kurssi toteutetaan 1-1,5 vuoden aikana. Kuntoutus on työpaikka- tai ammattialakohtainen ja sitä järjestetään alueellisesti ja valtakunnallisesti. Kuntoutuskurssille osallistuu 8 kuntoutujaa. Kuntoutusta toteutetaan ryhmätoimintana ja yksilöllisesti. Osassa kursseissa on esivalinta. KIILA-kuntoutuksen standardi löytyy Kelan internettisivuilta.

43 Tilannearviointi Tilannearviointi on kaksiosainen (työterveyshuolto ei ole mukana näissä, lähiesimies osallistuu) Yksi yksilöllinen avopäivä palveluntuottajan tiloissa, jossa muodostetaan arvio kokonaiskuvasta. Yksi yksilöllinen käyntikerta (palveluntuottajan asiatuntijan käyntikerta/ työpaikalla, lähiesimies mukana) Voi olla videoneuvotteluna. Kuntoutus voidaan keskeyttää, jos huomataan, että on väärä kurssi. Tilannearvioinnin aikataulusta sopimisesta palveluntuottaja ottaa yhteyttä kuntoutujaan, kuntoutujan esimieheen ja työterveyshuoltoon sopiakseen tarkemmin tilannearvioinnin toteuttamisen aikataulusta. Yhteydenpito voidaan hoitaa kirjeitse, puhelimitse tai sähköpostitse. 43

44 Kuntoutujan tilanteen arviointi (sisältö) Kuntoutuksen tilanne arvioinnin yhteydessä luodaan pohja yksilöllisten tavoitteiden asettamiselle. Tässä vaiheessa pyritään ainakin yhden GAS-tavoitteen määrittelyyn yhdessä työryhmän jäsenen tai erityistyöntekijän kanssa. Arviointi antaa vastauksen seuraaviin kysymyksiin: miten kuntoutustarve on ilmennyt työssä? millaiset kehityskulut ja muutokset kuntoutujan terveydessä, työssä ja ammatillisessa urassa ovat johtaneet kuntoutustarpeen syntyyn ja selittävät sitä? Kuntoutujan tilanteen arvioinnin pohjalta luodaan hänen tarpeita ja edellytyksiään vastaava kuntoutuksen suunnitelma. Suunnitelma sisältää ryhmäkuntoutusjaksot sekä kuntoutujalle valitut ja tarpeenmukaiset yksilölliset osat, joiden avulla hän saavuttaa kuntoutukselle asettamansa tavoitteet. 44

45 Ryhmäjaksot ja yksilöllinen osa Kurssijaksot Ryhmäjaksot vrk, ryhmäjaksot 2-4 jaksoa, jotka kestävät 3-5vrk Jaksoihin sisältyy yhteistyökokous. Yhteistyöpäivä (ryhmässä) kurssijakson aikana mukana työterveyshuolto, työsuojelu ja esimies Yksilöllinen osa 0-2 käyntikertaa 45

46 Palveluntuottajan kuntoutuksen palaveri työpaikalla Palveluntuottajan moniammatillisen työryhmän jäsen, kuntoutuja ja kuntoutujan lähiesimies sekä tarpeen mukaan työterveyshuollon edustaja kokoontuvat kuntoutujan työpaikalle tarkastelemaan työnantajan mahdollisuuksia tukea kuntoutusta työnjärjestelyjä ja kuntoutujan toimenkuvaa muuttamalla tai toteuttamalla kuntoutujan kuntoutuksen aikana valmistelemia muutosehdotuksia. Palveluntuottajan moniammatillisen työryhmän jäsen laatii tapaamisesta muistion, johon kirjataan yhdessä sovitut asiat kuntoutuksen suunnitelmaansa. Palaverin voi toteuttaa käyntikertana työpaikalla tai videokokouksena. 46

47 Päätösosa Päätösosa 1 yksilöllinen käyntikerta (mukana kuntoutujan lisäksi palveluntuottaja, työterveyshuolto, työsuojelu, esimies). Kootaan tuloksia, suunnitellaan jatkoja. Voi olla videoneuvottelu 47

48 Mitä kuntoutuksessa tapahtuu (sisältö) Jokaiselle kuntoutujalle kuntoutusprosessi toteutetaan oman suunnitelman mukaisesti (muotoilu syntyy alkuvaiheen yksilöllisessä arvioinnissa) ja ryhmätoteutukset mahdollistavat lisäksi ammatillisten asioiden yksilöllisen tuen Ammatillisen teeman sisällössä käsitellään työhön ja ammattiin liittyviä asioita. työn muutokset ja vaatimukset, työn nykytila ja sujuminen, ammatillinen kehitys ja osaaminen, kuormittuminen sekä voimavarat ja palautuminen. Näiden sisältöalueiden käsittely pohjautuu työ- ja toimintakykyä tukeviin malleihin, työkykymalleihin tai työlähtöiseen ajatteluun. Terveysteeman sisällössä käsitellään terveyteen liittyviä tekijöitä terveysriskejä, ravitsemusta, nukkumista, mielialaa, ajankäyttöä, liikuntaa, ihmissuhteita, päihteiden käyttöä, harrastuksia, elämäntilannetta ja perhetilannetta. 48 Esimies mukana työhön liittyvien asioiden käsittelyssä.

49 Yhteistyö työpaikkaan ja työterveyshuoltoon kuntoutuksen kuluessa Esimiehen osallistuminen työskentelyyn tähtää siihen, että on mahdollista toteuttaa tarvittavat muutokset työssä. Kuntoutujan asettamat työhön liittyvät tavoitteet syntyvät ammatillisen teeman työskentelyn kautta. Kuntoutuksen aikainen yhteistyökokous varmistaa kuntoutuksen työhön liittyvien tavoitteiden toteutumista. Työskentelyyn osallistuu työnantajan ja työterveyshuollon edustajat. Yhteistyökokoukseen osallistujilta voidaan odottaa ennalta pyydettyjen tehtävien tekemistä ja osallistumista yhteistyökokouksen ohjelmaan Palveluntuottaja järjestää tarpeen mukaan palavereja työpaikalla. Työpaikalla järjestettävä palaveri tukee kuntoutujan kuntoutumista työpaikalla ja kehittää työkäytäntöjä myös koko työyhteisöä varten. 49

50 KIILA- kuntoutuksen tuloksellisuutta arvioidaan Osana Kelan AKVA tuloksellisuuden seurantaa. Palveluntuottaja toimittaa tiedot Kelaan kuntoutujan suostumuksella, toimitus sähköisen järjestelmän kautta KIILAssa GAS- menetelmän mukaiset tavoitteet Elämänlaatumittari: WHOQOL-BREF Työkykykysymykset: Kela lomake Mieliala: BDI21 Fyysisen kunnon testit (submaksimaalinen polkupyöräergometria tai kävelytesti,yläraajojen dynaaminen nostovoima, toistokyykistysten määrä, tasapainotesti)

51 Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi Raportoitavat kuntoutuspalvelut lukien Ammatillinen kuntoutusselvitys Työkokeilu Työhönvalmennus Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus lukien TULES-kurssit Moniammatillinen yksilökuntoutus KIILA-kuntoutus Raportoinnin mittarit lukien Tavoitteiden toteutuminen GASmenetelmä Elämänlaatumittari WHOQOL-BREF Työkykykysymykset (mm. työkyvyn arviointi asteikolla 0-10) Mieliala = BDI (Beck Depression Inventory)-mittari 51

52 KIILA-kuntoutusmallin jalkautuminen Tutkitaan osana Kelan MUUTOS-hanketta Kyselyt KIILA-kuntoutukseen osallistuneille Kyselyt palveluntuottajille, työpaikoille ja työterveyshuolloille Tutkimuksen tekevät yhdessä Työterveyslaitoksen ja kuntoutussäätiön tutkijat Tutkitaan myös mitä ASLAK-kuntouksen lakkaaminen on merkinnyt työpaikoille ja työterveyshuolloille. 52

53 Miten Kelan kuntoutukseen haetaan?- tietoa lomakkeista Harkinnanvarainen kuntoutus; sopeutumisvalmennus,- sairausryhmä ja kuntoutuskurssit, yksilöjaksot KU132 Vaativa lääkinnällinen; avoterapiat, yksilöjaksot, kurssit KU104, kuntoutussuunnitelma KU207 Ammatillinen kuntoutus; selvitys, kurssit, työ -tai koulutuskokeilu, työhönvalmennukset KU101, lisäksi apuvälineet KU103 ja elinkeinotuki KU105 Hakemuksen liitteeksi alle vuoden vanha B-lääkärinlausunto tai muu vastaavat tiedot sisältävä lääketieteellinen asiakirja 53

54 Mistä saa tietoa Kelan kuntoutuksesta? Yhteistyökumppani Yhteistyökumppanit Valtakunnallinen viranomaislinja puh > vastataan yleisesti etuuteen liittyviin kysymyksiin Kuntoutuja Henkilöasiakkaat Valtakunnallinen kuntoutuksen palvelunro Kelan toimistot Ajanvaraus Kelan toimistoon tai puhelinaika - > Automaattinen puhelinpalvelu

55 Puhelinpalvelu lääkäreille ja terveydenhuoltohenkilöstölle Viranomaislinja on Kelan palvelunumero yhteistyötahoille. Viranomaislinja palvelee arkisin klo Viranomaislinja vastaa lääkäreiden ja terveydenhuollon henkilöstön tiedusteluihin, jotka koskevat kuntoutusetuuksien, vammaisetuuksien, lääkekorvausten, sairaanhoitokorvausten ja sairauspäivärahaasioiden yleisiä myöntämisperusteita hakemismenettelyä asian käsittelyvaihetta maksamista. Viranomaislinjaa voi käyttää myös yksittäistä vakuutettua ja hänen asiaansa koskeviin tiedusteluihin ja ilmoituksiin. Lääkärillä ja muulla terveydenhuollon ammattihenkilöllä ei kuitenkaan ole oikeutta saada tietoja yksittäisen asiakkaan korvauksen määrästä tai etuuspäätöksen perusteista 55

56 Lääkärilinjat Kelan asiantuntijalääkärit päivystävät ja vastaavat lääkäreiden kysymyksiin arkisin klo 9 16 seuraavissa numeroissa: HYKS erityisvastuualue, Helsinki: KYS erityisvastuualue, Kuopio: OYS erityisvastuualue, Oulu: TAYS erityisvastuualue, Tampere: TYKS erityisvastuualue, Turku:

57 Kuntoutussuunnitelmaan toiveita Diagnoosi ja ICF numero Mikä on asiakkaan tämä hetkinen toimintakyky? Arkiaskareet? Esim. kaupassa käynti? Ns. tavallisen arkipäivän sisältö? Sosiaalinen verkosto? Harrastukset? Miten sairaus näkyy opiskelu- ja työkykyä alentavasti? Mikä on kuntoutuksen tavoite? Lyhyen ja pitkän aika välin konkreettiset tavoitteet