KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

Transkriptio

1 KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa alkaen

2 SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys Tavoite Kuntoutujat Henkilöstö Rakenne Toteutus Alkuvaihe Ohjelman sisältö Päätösvaihe Kuntoutusseloste...5

3 1 Kuntoutustarveselvitys Vuoden 2011 alussa ja sen jälkeen voimaan tulevat avo ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardit ovat kaksiosaisia: kaikkia palvelulinjoja koskeva yleinen osa ja palvelulinjakohtaiset osat. Nämä osat täydentävät toisiaan, eikä niitä voi soveltaa erillisinä Kelan kuntoutusta toteutettaessa. Tämä on kuntoutustarveselvitystä koskeva palvelulinjakohtainen osa, jossa on tarkemmin määritelty palvelulinjan sisältö, rakenne ja henkilöstö. 1 Tavoite Kuntoutustarveselvityksen tavoitteena on selvittää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kuntoutujan kuntoutuksen tarve ja kuntoutumisen mahdollisuudet saada aikaan tiivistetty suunnitelma suositeltavista jatkotoimenpiteistä. Palveluntuottaja selvittää yhdessä kuntoutujan kanssa hänen fyysistä ja psyykkistä terveydentilaansa ja työ ja toimintakykyään työelämän vaatimusten kannalta. Lisäksi kuntoutustarveselvitykseen kuuluu sosiaalisen elämäntilanteen ja työtilanteen selvittely. Selvitysten perusteella pyritään löytämään keinoja, joilla työelämässä selviytymisen ongelmia voidaan vähentää tai poistaa ja työkykyä parantaa niin, että työelämässä jatkaminen tai sinne paluu mahdollistuvat. 2 Kuntoutujat Kelan on tarvittaessa selvitettävä asiakkaan kuntoutustarve. Selvitys on tehtävä viimeistään siinä vaiheessa, kun sairauspäivärahan suorituspäivien lukumäärä ylittää 60. Jos Kelan toimistossa tehty selvitys, joka perustuu asiakirjoihin tai kuntoutujan haastatteluun ei ole riittävä, Kela järjestää kuntoutustarveselvityksen niille työikäisille ja nuorille vajaakuntoisille henkilöille, joiden työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat sairauden, vian tai vamman takia olennaisesti heikentyneet tai joilla on lähivuosina työkyvyttömyyden uhka ja joiden työ ja toimintakyvyssä on todettu rajoitteita, mutta niiden vaikutusta työssä selviytymiseen ja kuntoutusmahdollisuuksiin ei ole selvitetty riittävästi ja rajoitteet vaikeuttavat kuntoutuksen suunnittelua. Kuntoutustarveselvitys voidaan järjestää jo sen ratkaisemiseksi, onko henkilön työkyky olennaisesti heikentynyt tai onko hänellä lähivuosina työkyvyttömyyden uhka olemassa, elleivät terveydenhuollosta saadut selvitykset ole riittäviä asian ratkaisemiseksi. Silloin kun kuntoutustarveselvityksen toteuttamiseen on käytettävissä harkinnanvaraisen kuntoutuksen varoja, kuntoutustarveselvitys voidaan järjestää lievemmin perustein, eikä

4 2 työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista alentumaa tai työkyvyttömyyden uhkaa edellytetä. Kuntoutustarveselvitys voidaan myöntää lievemmin perustein erityisesti nuorille (1625 vuotiaat), joiden ammatillisia suunnitelmia tai työssä selviytymistä hankaloittavat sairauden lisäksi oppimisvaikeudet sekä sosiaaliset tai elämänhallintaan liittyvät ongelmat. Kuntoutustarveselvitys voidaan järjestää myös lääketieteellisen hoidon kuten terapian ollessa kesken, jos se on perusteltua kuntoutuksen mahdollisimman varhaisen aloittamisen takia. Näissä tilanteissa kuntoutustarveselvityksen tulee kuitenkin ajoittua sellaiseen vaiheeseen, että kuntoutusmahdollisuudet voidaan arvioida meneillään olevasta hoidosta huolimatta. Lääketieteelliset tai muut vastaavat tutkimukset eivät sisälly kuntoutustarveselvitykseen. Ne kuuluvat terveydenhuollon vastuulle, ja niiden tulee olla tehtyinä ennen kuntoutustarveselvitykseen lähettämistä. Jos kuntoutustarveselvityksen aikana ilmenee tarve laajempiin ja/tai uusiin tutkimuksiin, ne tulee järjestää terveydenhuollossa. 3 Henkilöstö Moniammatillinen työryhmä * Palveluntuottaja nimeää kuntoutustarveselvityksen moniammatillisen työryhmän (vähintään 3 henkilöä), johon kuuluvat aina lääkäri kuntoutujan yksilöllisen tilanteen ja tarpeen mukaan joko psykologi tai sosiaalityöntekijä/sosionomi (AMK) tai kuntoutuksen ohjaaja (AMK) sekä vähintään yksi seuraavista: psykologi, ellei kuulu edellä mainittuun työryhmään sosiaalityöntekijä/sosionomi(amk), kuntoutuksen ohjaaja (AMK), ellei kuulu edellä mainittuun työryhmään työelämän asiantuntija ** neuropsykologi fysioterapeutti/työfysioterapeutti toimintaterapeutti erityisopettaja. Kaikilla moniammatillisen työryhmän jäsenellä tulee olla vähintään kolmen vuoden kokemus ammatillisesta kuntoutustyöstä. Moniammatillisen työryhmän jäsenenä toimivalla työelämän asiantuntijalla tulee olla ammattikorkeakoulututkinto tai vanha opistoasteen tutkinto. Poikkeuksellisesti moniammatillisessa työryhmässä toimivalle työelämän asiantuntijalle riittää toisen asteen ammatillinen perustutkinto, jos hän on tarjouksen antamishetkellä työssä asianomaisella kuntoutusta toteuttavalla palveluntuottajalla ja hänellä on työkokemusta vähintään 3 vuotta ammatillisesta kuntoutustyöstä. * Moniammatillisen työryhmän, erityistyöntekijöiden sekä omaohjaajan pätevyysvaatimukset ovat standardin yleisessä osassa (Liite 1 Ammatti ja tehtävänimikkeet). ** Työelämän asiantuntijalla on eri määrittely riippuen siitä, onko hän moniammatillisen työryhmän jäsen vai erityistyöntekijä (Standardin yleinen osa, Liite 1 Ammatti ja tehtävänimikkeet).

5 3 Erityistyöntekijät* Kuntoutustarveselvityksen toteutukseen osallistuvien muiden erityistyöntekijöiden tarve arvioidaan kuntoutujan yksilöllisen tilanteen ja tarpeen perusteella. Näitä erityistyöntekijöitä voivat olla erikoislääkäri psykologi sosiaalityöntekijä/sosionomi(amk), kuntoutuksen ohjaaja (AMK) työelämän asiantuntija** neuropsykologi fysioterapeutti toimintaterapeutti erityisopettaja. Vaihtoehtona on, että nämä erityistyöntekijät kuuluvat edellä mainittuun moniammatilliseen työryhmään. Omaohjaaja * Palveluntuottaja nimeää kuntoutujalle omaohjaajaksi jonkun moniammatillisen työryhmän jäsenen. Kuntoutuja voi keskustella omaohjaajan kanssa kuntoutukseensa liittyvistä kysymyksistä. Omaohjaaja toimii kuntoutujan yhdyshenkilönä työnantajaan sekä työterveyshuoltoon tai muuhun hoidosta vastaavaan tahoon, kuten omalääkäriin tai omaan terveyskeskukseen. 4 Rakenne Kuntoutustarveselvitys on kuntoutujan haastatteluista, asiantuntijoiden arvioinneista ja kuntoutujien ja asiantuntijoiden keskusteluista koostuva kokonaisuus, jolle on määritelty kokonaishinta tutkimuksen pituudesta riippumatta. Kuntoutustarveselvitys toteutetaan kuitenkin mahdollisimman lyhyessä ajassa, enintään 3 tutkimuspäivän aikana. Kuntoutustarveselvitys toteutetaan avomuotoisena, jolloin kuntoutuja käy palveluntuottajan tiloissa sovitun aikataulun mukaisesti. Majoitus ja täysihoito voidaan järjestää tarvittaessa niille kuntoutujille, joiden ei ole tarkoituksenmukaista kulkea päivittäin kotoa esimerkiksi pitkien matkojen ja/tai hankalien liikenneyhteyksin takia. Majoitus voidaan järjestää joko palveluntuottajan omissa majoitustiloissa tai ulkopuolisessa majoitusliikkeessä tai erillisessä huoneistossa. 5 Toteutus Saatuaan päätöksen kuntoutustarveselvityksestä palveluntuottaja arvioi selvityksen kiireellisyyden. Kuntoutujan terveydentilasta tai muusta syystä johtuva kiireellisyys * Moniammatillisen työryhmän, erityistyöntekijöiden sekä omaohjaajan pätevyysvaatimukset ovat Standardin yleisessä osassa kohdassa Liitteet Liite 1 Ammatti ja tehtävänimikkeet. ** Työelämän asiantuntijalla on eri määrittely riippuen siitä, onko hän moniammatillisen työryhmän jäsen vai erityistyöntekijä (Standardin yleinen osa, Liite 1 Ammatti ja tehtävänimikkeet).

6 4 otetaan huomioon kuntoutustarveselvityksen ajoitusta suunniteltaessa. Kuntoutustarveselvitys tulee aloittaa viimeistään neljän viikon kuluessa kuntoutuspäätöksen saapumisesta palveluntuottajalle. Kelasta toimitettujen tietojen perusteella moniammatillisen työryhmän lääkäri varmistaa ennen kuntoutustarveselvityksen alkua kuntoutujan sopivuuden kuntoutustarveselvitykseen. Palveluntuottaja varmistaa ennen tarveselvityksen aloittamista, että kuntoutujasta ja hänen tilanteestaan on riittävät tiedot. 5.1 Alkuvaihe Ensimmäisenä päivänä tai ensimmäisen käynnin yhteydessä kuntoutuja tutustuu työryhmäänsä ja hänelle esitellään palveluntuottajan tilat, toiminta ja turvallisuusohjeet sekä annetaan tietoa kuntoutustarveselvityksen tarkoituksesta ja sisällöstä. Kuntoutujan ja työryhmän tai kuntoutujan ja omaohjaajan kanssa pidettävässä yhteispalaverissa käydään läpi selvityksen perusteena olevat asiakirjat ja keskustellaan kuntoutustarveselvityksen tavoitteista ja toteutuksesta. Keskeistä on tuoda esille kuntoutujan oman sitoutumisen ja aktiivisuuden merkitys Ohjelman sisältö Kuntoutustarveselvitys toteutetaan suunnitellun ja tarkennetun ohjelman mukaisesti siten, että selvitykselle asetettuihin tavoitteisiin voidaan vastata. Kuntoutustarveselvitys muodostaa kokonaisuuden, johon kuuluvat lääkärin tutkimus ja kuntoutujan yksilöllisen tarpeen mukaan joko psykologin haastattelu tai tutkimus tai sosiaalityöntekijän/sosionomin (AMK) tai kuntoutuksen ohjaajan (AMK) haastattelu tai tutkimus ja kuntoutujan yksilöllisen tarpeen mukaan joko psykologin, sosiaalityöntekijän/sosionomin(amk) tai kuntoutuksen ohjaajan (AMK), työelämän asiantuntijan, neuropsykologin, fysioterapeutin/työfysioterapeutin, toimintaterapeutin tai erityisopettajan haastattelu tai tutkimus. Tutkimuksissa, haastatteluissa ja keskusteluissa arvioidaan kuntoutujan terveydentilaa, psyykkisiä voimavaroja sekä sosiaalista, taloudellista ja ammatillista tilannetta suhteessa hänen mahdollisuuksiinsa selviytyä työelämässä. Näiden tutkimusten ja haastattelujen pohjalta arvioidaan kuntoutuksen tarve ja mahdollisuudet. Tavoitteena on saada tiivistetty suunnitelma suositeltavista jatkotoimenpiteistä. Jos kuntoutuja yöpyy kuntoutustarveselvityksen aikana palveluntuottajan tiloissa, omaohjaaja ohjaa häntä vapaaaikana osallistumaan ja hyödyntämään mm. yleisluennot, ryhmäkeskustelut ja liikuntamahdollisuudet.

7 5 5.3 Päätösvaihe Kuntoutustarveselvitys päättyy loppukeskusteluun, jossa työryhmä tai työryhmän keskeiset avainhenkilöt esittävät kuntoutujalle selvityksen keskeiset tulokset ja muut havainnot, keskustelevat kuntoutujan kanssa ja sopivat jatkosuunnitelmista. Omaohjaaja on ennen loppukeskustelua yhteydessä tarvittaviin kuntoutujan kotipaikkakunnan hoito ja kuntoutustahoihin, työterveyshuoltoon tai työnantajaan sekä Kelaan ja varmistaa näin kuntoutusprosessin jatkumisen selvityksen päätyttyä. Kuntoutujalle annetaan loppukeskustelun jälkeen kirjallinen yhteenveto niistä tehtävistä ja toimenpiteistä, joita jatkosuunnitelmat edellyttävät. 6 Kuntoutusseloste Kuntoutustarveselvityksestä laaditaan kuntoutusseloste, joka toimitetaan Kelaan, kuntoutujalle ja muille kuntoutujan kanssa sovituille tahoille kahden viikon kuluessa selvityksen päättymisestä. Palveluntuottajan tulee varata kuntoutujalle tilaisuus loppukeskustelun yhteydessä kertoa mielipiteensä lausuntoon tulevista seikoista ja tutkimustuloksista ennen lausunnon valmistumista. Lausunto sisältää tutkimustulokset johtopäätökset ja arvion kuntoutustarpeesta ja mahdollisuuksista vastaukset selvitykselle asetettuihin kysymyksiin jatkosuunnitelman suosituksineen mahdolliset kuntoutujan eriävät mielipiteet jatkosuunnitelmista. Lausunnon allekirjoittaa lääkäri tai muu työryhmän jäsen.