Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toinen vaihe TK2-hanke

Transkriptio

1 I Kuntoutusryhmä Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toinen vaihe -hanke Koulutuspäivä

2 Aamupäivän ohjelma klo 9 PÄIVÄNAVAUS JA HANKKEEN PROJEKTIRYHMÄN ESITTELY projektipäällikkö, asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi, Kela HANKKEEN JA KUNTOUTUSMALLIN ESITTELY projektipäällikkö, asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi, Kela ja suunnittelija Anu Hanstén, Kela klo 9.45 HANKKEEN TOISEN RAHOITTAJAN PUHEENVUORO ylilääkäri Seppo Kettunen, Ilmarinen klo 10 TAUKO 10 minuuttia

3 Aamupäivän ohjelma jatkuu.. klo HANKKEEN KUNTOUTUSMALLIN SISÄLLÖN ESITTELY Hankkeen palveluntuottajat Klo Kuntoutumis- ja hyvinvointikeskus Kunnonpaikka klo klo klo klo Verve, Oulu Avire-Kuntoutus Oy Avire Oy / Siuntio Kuntoutuskeskus Petrea klo klo 12 YHTEENVETO LOUNASTAUKO 45 minuuttia

4 Iltapäivän ohjelma klo HANKKEEN KÄYTÄNNÖN ASIOITA suunnittelija Anu Hanstén Kela Yhteydenpito ja -nettisivut Osallistujalista, palaute Hankkeen laskutus Hankesuunnitelman mukainen tiedonkeruun yhtenäistäminen > Kuntoutuskansio, suunnittelupalaverimuistio Esivalinta Esivalittujen hakemusten toimitus Kelaan Hakeminen ryhmäkuntoutukseen klo KAHVITAUKO 30minuuttia

5 Iltapäivän ohjelma jatkuu.. klo HANKKEEN ARVIOINTITUTKIMUKSEN ESITTELY -hankkeen johtava tukija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela KUNTOUTUJIEN ALKUKYSELYN JA TYÖPAIKKOJEN HENKILÖSTÖKYSELYN ESITTELY erikoistutkija Tarja Heponiemi, THL PALVELUNTUOTTAJIEN TYÖPAJATYÖSKENTELYN ESITTELY arviointi- ja kehittämispäällikkö Tuomas Koskela, Kuntoutussäätiö klo YHTEENVETO JA PÄIVÄNPÄÄTÖS projektipäällikkö, asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Kela

6 Hankkeen projektiryhmä Kelassa Projektipäällikkö, asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren saakka Kehittämispäällikkö Seija Sukula alkaen Suunnittelija Anu Hanstén Johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä Suunnittelija Leena Penttinen Vakuutussihteeri Heli Sjöroos

7 Yhteisrahoitteinen hanke Kela Ilmarinen

8 Tavoitteet Hankkeen toisen vaiheen (-hanke) tavoitteena on kehittää Kelan läheisesti työhön liittyvää kuntoutusta. Kuntoutuksen kohderyhmänä ovat työlliset työikäiset henkilöt ( vuotiaat). -hankkeen tavoite on työllisten heikentyvän työkyvyn tukeminen kuntoutuksen ja yhteistyön avulla. Tavoitteena on kehittää kuntoutujan yksilöllisistä tarpeista ja työnantajaorganisaation tarpeista lähtevä oikea-aikainen ja joustava kuntoutusmalli sekä kokeilla ja arvioida sen toimivuutta käytännössä. Keskeisenä tavoitteena on täsmentää kuntoutettavien kohderyhmää, kuntoutukseen ohjautumista, kuntoutustarpeen määrittelyä, kuntoutuksen yhteistyötä ja kuntoutuksen sisältöä. Kuntoutusyhteistyöhön osallistuvat kuntoutuja, työterveyshuolto, työnantaja, palveluntuottaja ja Kela. Kehittämiskohteena on kuntoutujan oma kuntoutumisprosessi sekä sitä tukeva kuntoutujan, työnantajan, työterveyshuollon, ja palveluntuottajan yhteistoiminta.

9 - hankkeen aikataulu Terveysosasto Hankesuunnitelman valmistelua Moodle Valmisteluryhmä Hankesuunnitelma valmis Hankkeen neuvotteluvaihe päättyy 1/2012 Hankehakemukset 2/2012 Toimeenpano, valmistelu 4/2012 Hankinta 4/2012 Muut tutkimukset, kirjallisuus Tutkija 4/ standardin valmistelu ja järjestelmät Tutkimuksen suunnittelu TK1-hankke loppuseminaari 12/2011 tutkimuksen loppuraportti standardi Toimeenpanon aloitus 5/2012 Kuntoutujaryhmät 9/2012-6/2014 ( 250 kuntoutujaa) Hankesuunnitelmamuutokset? Tutkimuksen aloitus 5/2012 Tutkimustulokset 12/2014 Uudenstandardin valmistelu6/2014 Kilpailutus standardi 2010/

10 -hankkeen toteutuksen aikataulu TK 2 -hanke kokonaisuudessaan toteutetaan ajalla Varsinainen hankevaihe alkaa Keväällä 2013 käynnistyvät hankkeen viimeiset kuntoutusprosessit Kuntoutusprosessit päättyvät viimeistään mennessä Hankkeeseen liittyvä tutkimus- ja kehitystyö päättyy Ensimmäisten 10 kuntoutujan kuntoutuksessa testataan hankkeen kuntoutusmallin alkuvaihe, käynnistyminen, sisältö, keskeiset menetelmät ja yhteistyö Näistä saatavien kokemusten ja tutkimustulosten pohjalta hankkeeseen voidaan tehdä muutoksia Kelan aloitteesta. Muutoksista neuvotellaan palveluntuottajien kanssa

11 Hankkeen ohjaus Valtakunnallinen asiantuntijaryhmä Asiantuntijaryhmä seuraa ja arvioi kehittämis- ja tutkimushankkeen etenemistä sekä ottaa kantaa hankkeeseen liittyviin linjauksiin. Ryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Ensimmäinen kokoontuminen oli

12 Valtakunnallinen asiantuntijaryhmä Kirsi Vainiemi, projektipäällikkö, asiantuntijalääkäri Kela Seija Sukula, kehittämispäällikkö Kela Anu Hanstén, suunnittelija Kela Leena Penttinen, suunnittelija Kela Kari Keskinen, asiantuntijalääkäri Kela Tiina Huusko, kuntoutuspäällikkö Kela Riitta Seppänen-Järvelä, johtava tutkija Kela Ilona Autti-Rämö, ryhmäpäällikkö Kela Katariina Hinkka, johtava tutkijalääkäri Kela Arto Laine, työterveyspäällikkö Kela Seppo Kettunen, ylilääkäri Ilmarinen Timo Aro, johtaja Ilmarinen Sami Riekki, työterveyshuollon vastaava lääkäri Diacor Katja Hatakka, työhyvinvointipäällikkö Valio Oy Sarita Sahlström, työhyvinvointivalmentaja Valio Oy Kari Haring, asiantuntijalääkäri SAK Jan Schugk, ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM Patrik Tötterman, tarkastaja TEM Mika Pekkonen, puheenjohtaja Kuntoutuksen toimialayhdistys ry Jaakko Virkkunen, emeritus professori Jorma Mäkitalo, johtaja TTL Kristiina Härkäpää, professori Lapin yliopisto

13 Hankkeen ohjaus Paikallinen projektiryhmä Hankkeeseen valittavat palveluntuottajat perustavat osahankkeelle paikallisen projektiryhmän. Projektiryhmässä on edustajat palveluntuottajalta, työterveyshuolloista, työnantajilta, mahdollisuuksien mukaan Kelasta ja harkinnan mukaan muilta yhteistyötahoilta. Projektiryhmän tavoitteena on edistää paikallista verkostotyötä ja hyvän kuntoutusmallin kehittämistä. Projektiryhmässä keskustellaan kuntoutuksen sisällöstä, kuntoutustarpeesta, kuntoutujapaikkatilanteesta, yhteistyöstä eri toimijoiden välillä ja muista osahankkeen ajankohtaisista kysymyksistä. Ryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa.

14 Hankkeeseen liittyvä koulutus ja tutkimusinfo Koulutus: ; ; Hankkeen toteutus ja arviointitutkimus Koulutuksen järjestää Kelan kuntoutusryhmä. Koulutuksiin osallistuu ainakin palveluntuottajan -hankkeen moniammatillinen työryhmä, hankkeen tutkijat, Kelan kuntoutusryhmän edustajat ja mahdollisuuksien mukaan työterveyshuoltojen, työnantajien sekä Kelan vakuutuspiirien edustajat. Hankkeesta saatavien kokemusten ja tutkimustulosten pohjalta hankkeeseen voidaan tehdä muutoksia Kelan aloitteesta. Muutoksista neuvotellaan palveluntuottajien kanssa

15 Hankkeeseen liittyvät työkokoukset ja seminaarit Työkokoukset Ensimmäinen kertaa 2013 ja kerran 2014 Seminaarit Aloitusseminaari kevät 2013 Loppuseminaari vuonna 2014

16 Työikäisten kuntoutuksen kehittäminen vuosina , -hanke (ASLAK ja Tyk-kuntoutus) Tilanneanalyysi Ryhmä Yksilöllisyys Ammatillinen sisältö Kuntoutuja Kuntoutuksen prosessi ja sisältö Työnantaja Työterveyshuolto Kuntoutuja Työpaikka, esimies Työterveyshuolto Palveluntuottaja Kela Palveluiden kehittäminen -standardit -hyvät käytännöt GAS-menetelmä Kyselyt Lomakkeet Tutkimustieto

17 -hankkeen kehittämiskohteet Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen kehittämisen kohteena on sekä työhönkuntoutuksen prosessi että siihen liittyvä kuntoutujan, työnantajan, työterveyshuollon ja palveluntuottajan yhteistoiminta. Yhteistoiminta tähtää työntekijän kuntoutustarpeen määrittelyyn sekä kuntoutujan työssä jaksamisen ja työkyvyn parantamisen tukemiseen

18 - hankkeen keskeiset toimijat kuntoutukseen valitut kuntoutujat kuntoutusta toteuttavat palveluntuottajat Avire Oy / Siuntio Avire-Kuntoutus Oy Kuntoutumis- ja hyvinvointikeskus Kunnonpaikka Kuntoutuskeskus Petrea Verve, Oulu yhteistyössä toimivat työterveyshuollot ja työnantajat Kela muut kuntoutujan kannalta keskeiset yhteistyötahot

19 Hankkeen yhteistyön rakentaminen Hankehakemuksessa palveluntuottajat ovat nimenneet yhteistyötahoina sekä työterveyshuoltoja että työpaikkoja Kehittämishankkeeseen ohjautumisessa hyödynnetään palveluntuottajan olemassa olevaa yhteistyöverkostoa. Palveluntuottaja ottaa yhteyttä työnantajiin, työterveyshuollon toimijoihin sekä muihin yhteistyötahoihinsa kertoen mahdollisuudesta osallistua kehittämishankkeeseen ja esittelee hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Hankkeeseen valittavat palveluntuottajat perustavat osahankkeelle paikallisen projektiryhmän. Projektiryhmässä on edustajat palveluntuottajalta, työterveyshuolloista, työnantajilta, mahdollisuuksien mukaan Kelasta ja harkinnan mukaan muilta yhteistyötahoilta

20 Suunnittelukokous Suunnittelu toteutetaan palveluntuottajan aloitteesta. Suunnittelukokous järjestetään tapaamisena, johon osallistuvat suunnitteilla olevaan kuntoutukseen osallistuvat työnantajan tai työnantajien edustajat sekä kuntoutujien työterveyshuollon tai -huoltojen edustajat sekä tarvittaessa Kelan edustaja. Suunnittelukokouksessa määritellään, kenelle (ammattiryhmä, työntekijäryhmä tai osasto tai muu tarkoituksenmukainen kohdentaminen) kuntoutus suunnataan, mitkä teemat ovat työpaikan kannalta keskeisiä, minkä kestoisina ja millä aikataululla kuntoutuksen ryhmäjaksot toteutetaan. Suunnittelukokousmuistio

21 -hankkeen kohderyhmä Kuntoutujat työlliset vuotiaat henkilöt, jotka ovat kuntoutuksen alkaessa työssä ja joiden työsuhde on voimassa kuntoutusjakson ajan vakituisissa työsuhteissa olevat henkilöt ja ne jotka ovat olleet määräaikaisissa, toistuvissa työsuhteissa (kestoltaan vähintään kolme kuukautta) kuntoutuksen aloitusta edeltäneen vuoden aikana kuntoutusperusteen määrittää työllisen ajankohtainen kuntoutustarve Työnantajat Työterveyshuollot

22 Kuntoutuja-kriteerit Ensisijaista on todettu ja koettu tuen tarve työssä jatkamiselle. Kuntoutustarpeen taustalla voivat olla muutokset työssä tai henkilön vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä. Se voi ilmetä työsuorituksen puutteina, kuormittuneisuuden kokemuksena tai jatkuvasta kuormituksesta aiheutuneina, työkykyä heikentävinä terveysongelmina. Sairauden oireiden paheneminen työssä, terveyspalvelujen lisääntynyt käyttö ja poissaolot työstä voivat myös osoittaa työ- ja toimintakyvyn heikkenemistä. Henkilön sairauspäivärahapäivien määrällä ei ole olennaista merkitystä kuntoutustarvetta määritettäessä. Kuntoutukseen valittavien kuntoutujien työkyvyn ja työssä jaksamisen ongelmat ovat sidoksissa työorganisaation toimintaan, henkilön työhön työpaikallaan sekä hänen omaan ammatilliseen kehitykseensä. Kuntoutukseen hyväksymisen edellytyksenä on, että henkilö on itse todennut tarvitsevansa tukea ja on halukas tekemään muutoksia.

23 Kuntoutustarpeenarviointi/ Työterveyshuollon ja työnantajan rooli TTH: Lääkärinlausunto B Esivalinta Työnantaja/esimies: Työntekijän ja työnantajan selvitys

24 -hankkeen kuntoutusmallin rakenne Kuntoutusmalli kestää yhteensä 7 21 (laskennallinen määrä 17) vuorokautta, 3 8 (laskennallinen määrä 7) käyntikertaa Kuntoutusmallin rakenne on osittain yksilöllisen tarpeen mukaan koottuna: Tilanneanalyysi 1 avovuorokausi ja 1 2 yksilöllistä käyntikertaa Ryhmäjaksot 2 3 erillistä ryhmäjaksoa, joiden pituus on 3 5 avo- tai laitosvuorokautta. Yksi ryhmäjakson aikana toteutettavista avo- tai laitosvuorokausista toteutetaan yhteistyöpäivänä. Yksilöllinen osa 1 5 yksilöllisestä käyntikertaa ja/tai yksilöllisistä käyntikerroista vähintään yksi toteutetaan työpaikkakäyntinä 0 5 yksilöllistä avo- tai laitosvuorokautta Päätösosa 1 yksilöllinen käyntikerta

25 -malli KKRL 12 Kelan yksilöllinen kuntoutuspäätös kuntoutusryhmän muodostusta varten 2a 2b Tilanneanalyysi enintään 2 kk 2b 2a 4a 3 4a 4b 4b 4b 4b toteutus n. 10 kk 4a 3 4b 4a 5 2a a Kuntoutuksen kokonaiskesto enintään 1 vuosi 1. Suunnittelukokous Punaisella kuntoutujalle 2. Yksilöllinen tilanneanalyysi: 2a. 1 2 käyntikertaa, 2b. Avovuorokausi pakolliset kerrat 3. Ryhmäjaksot: 2 tai 3 jaksoa, 6 15 avo- tai laitosvuorokautta arkisin 4. Yksilölliset osat: 4a. käyntikerta, 1 5 kertaa Sinisellä jouston ja 4b. avo- tai laitosvuorokausi, 0 5 kertaa yksilöllisen variaation 5. Yksilöllinen päätösosa: 1 käyntikerta mahdollisuus

26 -hankkeen kuntoutusmallin toteutus Kuntoutus toteutetaan 12 kuukauden aikana seuraavasti Tilanneanalyysi toteutetaan 2 kuukauden kuluessa Kelan kuntoutuspäätöksen tekemisestä. Ryhmäjaksot käynnistyvät noin 3 kuukauden kuluttua ja päättyvät noin 11 kuukauden kuluttua tilanneanalyysin käynnistymisestä. Yksilöllisen osan käyntikerrat ja/tai vuorokaudet toteutetaan yksilöllisen aikataulun mukaan kuntoutuksen aikana tilanneanalyysin jälkeen. Päätösosan käyntikerta toteutetaan noin 12 kuukauden kuluttua tilanneanalyysin käynnistymisestä.

27 Tilanneanalyysi Kuntoutujat aloittavat kuntoutuksen yksilöllisellä tilanneanalyysillä. Tilanneanalyysin aikana lääkäri haastattelee ja tutkii kuntoutujan ja arvioi hänen terveydentilaansa ja hänen työssä selviytymistään vähintään kerran kaksi muuta moniammatillisen työryhmän jäsentä tapaavat kuntoutujan vähintään kerran tilanneanalyysin yhteenvetoon, jossa kuntoutussuunnitelma ja GASmenetelmän mukaiset tavoitteet hahmotellaan, osallistuu vähintään yksi tilanneanalyysin tekemiseen osallistunut muu moniammatillisen työryhmän jäsen ja omaohjaaja. Kuntoutuja ja moniammatillisen työryhmän jäsenet jäsentävät kuntoutujan ammatillista tilannetta. Sen lisäksi esimiehen (ja mahdollisesti muiden työnantajan edustajien) kanssa muodostetaan tulkinta organisaation toiminnan muutosten vaikutuksesta kuntoutujan työhön ja työssä jaksamiseen. Esimiehen kanssa tutkitaan myös, miten työnantaja voisi muuttaa tilannetta ja sovitaan mahdollisista kuntoutujan työn muutoksista. Muistio esimiehen kanssa käytävästä keskustelusta Kuntoutussuunnitelma

28 Ryhmäjaksot Jokaisen ryhmäjakson aikana omaohjaaja haastattelee kuntoutujan yksi moniammatillisen työryhmän jäsen toteuttaa yksilölliset GAS-menetelmän mukaiset tavoitekeskustelut Ryhmäytyminen Kuntoutujien tilanneanalyysien yhteenvetojen perusteella jatketaan ryhmänä ammatillisten ja terveysteemojen työstämistä eteenpäin. Kuntoutussuunnitelman tarkistaminen 1. jakson jälkeen kuntoutusseloste

29 Kuntoutuksen sisällön teemat Kuntoutuksen sisältö muodostuu kahdesta pääteemasta: Ammatillinen teema (ammatilliset ja työhyvinvointiin liittyvät aihealueet) Terveysteema (terveyteen ja elämänhallintaan liittyvät aihealueet) Kuntoutuksen sisällöstä puolet muodostuu ammatillisista ja puolet terveyteen liittyvistä teemoista. Teemoja käsitellään toisiinsa nivoutuvina, ei erillisinä näkökulmina Kuntoutusta toteutetaan vuoropuhelussa niin, että terveystarkastelun näkökulmasta syntyviin kysymyksiin ja ratkaisumahdollisuuksiin haetaan vastausta työtilanteen muutoksen analyysistä ja kääntäen Palveluntuottajan kuntoutuksen sisältökuvaus

30 Yhteistyöpäivä Yhteistyöpäivään osallistuvat kuntoutuksessa olevan kuntoutujan työ- ja toimintakyvyn sekä työolosuhteiden kannalta olennaiset tahot: työpaikan edustajat (lähiesimies, työsuojelu), työterveyshuolto ja tarpeen mukaan Kelan edustaja. Erityisesti kuntoutujan lähiesimiehen läsnäolo on tärkeää. Yhteistyöpäivään osallistujilta voidaan odottaa ennalta pyydettyjen tehtävien tekemistä ja osallistumista yhteistyöpäivän ohjelmaan. Kuntoutuja kirjaa yhteistyöpäivän aikana työstetyt asiat osaksi henkilökohtaisen kuntoutussuunnitelmansa toteutusta. Muistio

31 Yksilöllinen osa 1 5 yksilöllisestä käyntikertaa ja/tai yksilöllisistä käyntikerroista vähintään yksi toteutetaan työpaikkakäyntinä 0 5 yksilöllistä avo- tai laitosvuorokautta Pakollisena palveluntuottajan työpaikkakäynti Yksilöllinen osa muodostuu vähintään ammatillisesta teemasta. Kaikki kuntoutujat osallistuvat yhteen yksilölliseen käyntikertaan, jonka aihe on ammatillinen. Tämä toteutetaan aina kuntoutujan työpaikalla omaohjaajan ohjauksessa. Muistio

32 Työpaikkakäynti, pakollinen yksilöllinen ammatillinen osa Palveluntuottajan työpaikkakäynnillä lähiesimies ja/tai työterveyshuollon edustaja, palveluntuottajan edustaja ja kuntoutuja käyvät keskustelua kuntoutujan kuntoutuksen aikana esille nousseista työhön ja työympäristöön liittyvistä kehittämis- ja/tai muutostarpeista. Työpaikkakäynti tukee kuntoutujan kuntoutumisprosessia työpaikalla tai työterveyshuollossa ja kehittää työkäytäntöjä myös koko työyhteisöön. Tilanneanalyysissä alkanutta vuoropuhelua jatketaan kuntoutujan ja lähiesimiehen sekä tarvittaessa työterveyshuollon välillä kuntoutujan työhön liittyvien asioiden parantamiseksi ja tukemiseksi. Palveluntuottajan edustaja laatii yksilöllisestä palveluntuottajan työpaikkakäynnistä muistion, johon kirjataan sovitut yhteiset asiat. Muistio jaetaan osallistujille. Kuntoutuja kirjaa käynnin aikana työstetyt asiat omassa kuntoutussuunnitelmassaan ja tavoitteenasettelussaan kuntoutuksen jatkuessa hänen työkyvyn edistämiseksi.

33 Päätösosa 1 yksilöllinen käyntikerta Päätösosan käyntikertaan osallistuu aina ryhmäohjaaja ja omaohjaaja tai niiden ollessa sama henkilö, vähintään yksi muu moniammatillisen työryhmän jäsen sekä työnantajan ja työterveyshuollon edustajat. Tämän jälkeen yhdessä työnantajan ja työterveyshuollon edustajan kanssa arvioidaan kuntoutukselle asetettujen ammatillisten tavoitteiden toteutumista. Päätösosan ammatillisessa keskustelussa ovat aiheena kuntoutujan ja lähiesimiehen näkemykset kuntoutusprosessin sujumisesta ja yhteisen vuoropuhelun rakentumisesta ennen kuntoutusta ja sen aikana sekä näkemykset osapuolten yhteistyön jatkosta kuntoutujan työhön ja työyhteisöön liittyvissä asioissa. Ammatillisten aiheiden käsittelyn jälkeen jatketaan keskustelua työterveyshuollon edustajan kanssa kuntoutujan terveyteen liittyvien tavoitteiden osalta, jotta kuntoutuksen aikainen edistys ja sen seuranta saadaan siirrettyä toimivaksi osaksi työterveyshuollon yhteistyötä. Kuntoutusseloste

34 hankkeen henkilöstö Moniammatilliseen työryhmään kuuluu neljä jäsentä, jotka ovat eri henkilöitä: työelämän asiantuntija (yleisen osan määritelmä) fysioterapeutti lääkäri psykologi Moniammatillisesta työryhmästä valitaan ryhmäohjaaja ja omaohjaaja Erityistyöntekijät ovat eri henkilöitä ja edustavat eri ammattinimikkeitä eivätkä he kuulu moniammatilliseen työryhmään. Seuraavien erityistyöntekijöiden tulee osallistua kuntoutuksen toteutukseen kuntoutujan tarpeen mukaan: työfysioterapeutti työterveyshoitaja tai terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja ravitsemusterapeutti sosiaalityöntekijä tai sosionomi (AMK) tai kuntoutuksen ohjaaja (AMK) erikoislääkäri

35 Iltapäivä

36 Toimeenpanon käynnistys Hankkeen toimineenpanoa koordinoi suunnittelija Anu Hansten Yhteystiedot Anu lähettää -hankkeen toimeenpanosta viestejä kuntoutuspalveluntuottajien ja tutkijoiden yhteyshenkilöille Ilmoittakaa yhteyshenkilömuutoksista Anulle Välittäkää viestiä tarpeen mukaan organisaatioissanne ja yhteistyökumppaneillenne

37 Tietoa hankkeesta Yhteistyökumppanit > Kuntoutuspalvelut > Kehittämistoiminta > Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeet > -hanke Tietoa yleisölle Hankesuunnitelma Tiedote Hankkeessa käytettävät lomakkeet» Esivalinnan yhteenvetolomake» Työantajan ja työntekijän selvityslomake Tekstit julkaistaan lähipäivinä

38 Yhteiset tapaamiset ja käytännön asioita Osallistujalista muista lisätä allekirjoitus on tärkeää myös laskutuksen kannalta Palaute Anna palautetta Palautepyyntö sähköpostilla koulutuspäivän jälkeen Antamasi palautteen avulla kehitetään ja suunnitellaan seuraavia yhteisiä tapaamisia

39 Yhteiset tapaamiset ja käytännön asioita Koulutuspäivät, työkokoukset ja seminaarit Kelan kuntoutusryhmä organisoi Kela kustantaa hankesuunnitelman mukaisesti Kutsu ja ohjelma Kelasta kuntoutuspalveluntuottajille» Kuntoutuspalveluntuottaja välittää yhteistyökumppaneilleen (työnantajille ja työterveyshuolloille) Yhteistyökumppanit toimivat kuntoutuspalveluntuottajan kautta (ilmoittautuminen ja laskutus)

40 Hankkeen laskutus Kela maksaa kuntoutuspalveluntuottajan, työterveyshuoltojen ja työnantajien edustajien hankkeen koulutuksiin, työkokouksiin ja seminaareihin kohdistuvat toteutuneet matkakulut, päivärahat (päivärahat tiliöidään matkakuluihin) sekä korvauksen päivän työajasta sopimuksen mukaisesti

41 Hankkeen laskutus/ Työterveyshuollot ja työnantajat Työterveyshuollot ja työnantajat laskuttavat kuntoutuspalveluntuottajaa sovituista toteutuneista kustannuksista

42 Hankkeen laskutus/ Kuntoutuksen palveluntuottajat laskuttaa kuntoutuspalvelusta aiheutuneet kustannukset Kelan toimistosta laskuttaa sopimuksen mukaiset -hankkeen kehittämisen kustannukset Kelan keskushallinnosta Kuntoutusryhmässä laskutusta hoitaa toimistosihteeri Paula Lehto Laskutusosoite on Kela, Terveysosasto, kuntoutusryhmä PL Helsinki Kuntoutuspalveluntuottaja ilmoittaa Paulalle Kelaan - hankkeen laskutuksen yhteyshenkilön

43 Toimeenpanon loma-ajat Kelassa Hakemusten käsittelytauko Koordinoiva suunnittelija Anu Hanstén poissa Asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi poissa Tutkija Riitta Seppänen-Järvelä poissa

44 Hankkeen ohjaus, käytännössä -hanke on valtakunnallinen Hakemusten käsittely keskitetysti Turun vakuutuspiirissä Paikallinen projektiryhmä Kuntoutuspalveluntuottaja informoi ryhmän toiminnasta Kelan kuntoutusryhmään. Ohjelma ja muistiokopiot Kuntoutusryhmään Anu Hanstenille Osallistumiskutsut projektiryhmän tapaamisiin Kelan edustajille keskitetysti Kuntoutusryhmään Anu Hanstenille Suunnittelukokoukset Osallistumiskutsut suunnittelukokouksiin Kelan edustajille keskitetysti Kuntoutusryhmään Anu Hansténille

45 Hankkeen yhteiset toimintamallit Hankesuunnitelmassa kuvattu kuntoutusmalli raami, yksi yhteinen toimintatapa Hankkeen yhtenäiset toimintamallit ja välineet (lomakkeet ja kyselyt) valmistellaan kehittämistyönä ennen ja osa kyselyistä linkittyy tutkimukseen Työstäminen luonnoksia kommentoiden sähköpostitse Kela toimittaa luonnoksen kuntoutuspalveluntuottajille ja tutkijoille Kuntoutuspalveluntuottajat ja tutkijat kehittävät luonnosta kommentoiden Yhtenäistämisen koordinaatio Kelan kuntoutusryhmässä Kehittämiseen osallistuvat ainakin kuntoutuspalveluntuottajan -hankkeen moniammatillinen työryhmä, hankkeen tutkijat ja Kelan kuntoutusryhmän edustajat

46 Kuntoutuskansio Hankkeen yhtenäiset toimintamallit ja välineet (lomakkeet ja kyselyt) valmistellaan kehittämistyönä ennen hankkeen käynnistymistä Kaikki hanketta koskeva materiaali kuntoutujalle Suunnittelukokousmuistio Esimiehen tapaamisenmuistio Työpaikkakäynninmuistio Kuntoutussuunnitelma Yhteistyöpäivänmuistio Muut muistiot Testit, kyselyt ja päiväkirjat yhteneväisesti Selosteet

47 Hankkeen logo logomalli kuntoutuspalveluntuottajille sähköpostilla

48 Hanketunnukset AV Avire-Kuntoutus Oy KU Huoltoliitto ry Kunnonpaikka PE Kuntoutuskeskus Petrea, Petrea Säätiö SI Avire Oy, Siuntio VE Verve, Oulu

49 Hanketunnukset Palveluntuottajakohtainen Merkittävä: Hakemuksessa selvityslomakkeeseen Esivalinnan yhteenvetolomakkeeseen Kehittämistoiminnan laskuihin Yhtenäistettäviin asiakirjoihin

50 Esivalinta Kuntoutujien kohderyhmä sovitaan suunnittelukokouksessa Ryhmät valitaan kohderyhmän mukaan Kuntoutujakriteerit hankesuunnitelmassa Hankkeeseen valitaan kuntoutujia ajankohtaisen kuntoutustarpeen perusteella Kuntoutujia voi olla monenlaisia erilaisten kuntoutustarpeiden perusteella

51 Hakemusten toimitus Kelaan Ryhmän työterveyshuollon yhteyshenkilö nimetään suunnittelukokouksessa Ryhmän esivalinta työterveyshuollossa tehdään ennen hakemusten toimittamista Kelaan Ryhmän esivalitut hakemukset toimittaa Kelaan työterveyshuollon yhteyshenkilö Ryhmän hakemukset toimitetaan Turun vakuutuspiiriin Kelan yhteyshenkilölle vakuutussihteeri Heli Sjöroosille

52 Hakemusten toimitus Kelaan Kaikki hakemukset toimitetaan kerralla Hakemusten on oltava Kelassa1 kk ennen kuntoutuksen aloitusta (päivämäärä sovitaan suunnittelukokouksessa) Toimituksessa käytetään Kelan esivalintakurssien yhteenvetolomaketta Yhteen vetolomake on tulostettavissa Kuntoutuspalvelut > Kehittämistoiminta > Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeet > -hanke

53 Hakemusten toimitus Kelaan Osoite: Heli Sjöroos Kela, Turun vakuutuspiiri PL TURKU Samanaikaisesti sähköposti-ilmoitus siitä että hakemukset on nyt postitettu: ryhmä ja päivämäärä

54 Mallin joustavuus ja yksilöllisyys käytännössä Ei aikataulutettua kurssihakua, ryhmä muodostuu kun on tarve Työnantaja tai työterveyshuolto ottaa yhteyttä kuntoutuspalveluntuottajaan Ryhmän suunnittelu kuntoutuspalveluntuottajan vetämänä yhdessä työnantajan ja työterveyshuollon kanssa Jos 10 hengen ryhmän muodostamisessa ongelmia, ryhmä voidaan toteuttaa yhteistyössä 2 3 työnantajan tai työterveyshuollon kanssa Ryhmän perustamisen periaatteita voi olla erilaisia Sama työnantaja Saman tyyppinen työ Ammattiala Yrittäjyys Sama koulutus Ryhmän aikataulu muodostuu suunnittelukokouksessa Joustava muutostarpeen huomioiminen yhteistyössä kuntoutuspalveluntuottajan, työterveyshuollon ja työnantajan kesken Työterveyshuolto esivalitsee kuntoutujat

55 Kuntoutukseen hakeminen KU 102 (kuntoutuja täyttää) Selvityslomake (esimies ja kuntoutuja täyttävät) Lääkärin B-lausunto (työterveyslääkäri laatii)+ muut kuntoutuksen kannalta tarpeelliset tutkimukset ja selvitykset Kelan kuntoutuksen esivalintakurssien yhteenvetolomake (työterveyshuollon yhteyshenkilö täyttää) Lomakkeiden täyttäminen syksyn koulutuspäivänä

56 Lääkärinlausunto B Työterveyshuolto laatii B-lääkärin lausunnot Tietojen välitykseen voidaan käyttää myös liitetiedostoja esimerkiksi laboratoriokokeista. Hankkeessa on tiedon välityksen kannalta keskeistä, että B-lausunnossa on kirjoitettuna seuraavat tiedot: terveystarkastuksessa työkykyyn vaikuttavat todetut terveysriskit kuntoutujan sen hetkinen työ- ja/tai toimintakyky ja siihen vaikuttavat sairaudet tai vammat tärkeysjärjestyksessä ICD -luokituksen mukaisesti kuntoutujan työssä selviytyminen minkälainen työkuormitus on, mitä työterveyshuollon tai työnantajan toimesta tehty pitkäaikaissairaudet tai sairaudet, jotka vaikuttavat kuntoutustarpeeseen ja kuntoutuksen toteutukseen kuntoutujan pituus, paino ja käytettävissä olevat laboratoriotutkimukset (mm. verensokeri, kolesteroli) ja muut testitulokset aiemmat ja/tai suunnitellut tutkimus- ja hoitotoimenpiteet psykososiaalinen tilanne, elämäntilanne ja perhetilanne kuntoutujan yksilötekijät, jotka vaikuttavat kuntoutumiseen työterveyshuollon tai muun tahon antama hoito ja kuntoutus perustelut ja tavoitteet haettavalle kuntoutukselle.

57 Kuntoutuspäätös Päätös annetaan vuodeksi suunnittelukokouksessa sovitulla aikataululla. Päätöksen kuntoutuskerrat ja vuorokaudet ilmoitetaan maksimimääräisinä 21 vuorokautta, 8 käyntikertaa. Kuntoutuksen aikataulu valmistuu kuntoutuksen aikana, kuntoutuspäätöstä ei tarkisteta aikataulun valmistuttua. Kuntoutus kustannetaan toteutuneen kuntoutuksen perusteella, myönnettyä maksimimäärää ei saa ylittää. Päätös lähetetään kuntoutujalle ja palveluntuottajalle sekä tiedoksi esivalinnan tehneelle työterveyshuollon edustajalle. Päätöksen liitteenä palveluntuottajalle lähetetään kopiot kuntoutushakemuksesta, lääkärin B-lausunnosta ja muista tarvittavista liitteistä.

58 Kuntoutusraha Kuntoutusrahan myöntäminen edellyttää aina kokopäiväistä työstä estymistä. Käyntikerran (kesto 2 4h) ja yhteistyöpäivän (4h) osalta kuntoutujan tosiasiallinen työstä estyminen ja toimeentulo pitää tarpeen mukaan erikseen selvittää. Jos käyntikertapäivänä tai yhteistyöpäivänä kuntoutuksen kesto matkoineen jää alle 6h, mutta asiakas on ollut kuntoutuksen vuoksi tosiasiallisesti estynyt työstään eikä ole saanut toimeentuloa, voidaan kuntoutusraha myöntää. Tähän riittää pääsääntöisesti asiakkaan oma selvitys ja osallistumistodistus. Kuntoutuja voi hakea kuntoutuksensa ajalta kuntoutusrahaa Kuntoutusraha maksetaan työnantajalle, jos se maksaa työntekijälleen palkkaa kuntoutuksen ajalta samoin periaattein kuin sairauspäivärahassa.

59 Kuntoutusraha Kuntoutusraha määräytyy tässä hankkeessa kuten ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteissä korkeampana (päivää kohden 75% sairausvakuutuslain mukaisen työtulon kolmassadasosasta). Omavastuupäivä on yksi päivä ja sen jälkeen kuntoutusraha maksetaan kaikilta avo- ja laitoskuntoutuspäiviltä, joihin kuntoutuja osallistuu. Käyntikertaa ei katsota omavastuupäiväksi, jos kuntoutusrahan myöntöedellytykset eivät täyty. Kuntoutusrahasta keskustellaan lisää syksyn koulutuspäivänä.

60 Matkakorvaus Kuntoutujille maksetaan tarpeelliset ja kohtuulliset matkakustannukset omavastuun ylittävältä osalta. Omavastuu on 9,25 euroa yhdensuuntaista matkaa kohden. Matkakorvauksesta keskustellaan lisää syksyn koulutuspäivänä

61 Jatketaan syksyllä GAS Mittarit ja menetelmät > ohjeet palveluntuottajille, miten toteutetaan aikataulullisesti Yhtenäistämistyön lopputulos Hakulomakkeiden täyttö Kuntoutuspäätös Kuntoutusraha Matkakorvaus Työnantajan rooli kuntoutuksessa Työterveyslaitoksen arviointitutkimuksen esittely Tarpeen mukaan esivalintakriteerit ja muuta kertausta

62 Pitkää työuraa.. Terveysosasto Pitkää työuraa..