AURA - kuntoutus yhdessä työpaikan kanssa. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela, terveysosasto

Transkriptio

1 AURA - kuntoutus yhdessä työpaikan kanssa Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela, terveysosasto

2 2 2016

3 Taustaa Kelassa on toteutettu ASLAK- kuntoutusta 1980-luvulta lähtien ja TYKkuntoutusta vuodesta ASLAK rekisteröitiin tavaramerkiksi vuonna 1997.Ensimmäiset kuntoutuksen standardit tulivat vuonna ASLAK- kuntoutus on ryhmämuotoista varhaiskuntoutusta ja TYKkuntoutus on järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaa ammatillista kuntoutusta. STM:n kanssa linjattiin vuonna 2004 yhdeksi kehittämisen painopistealueeksi työikäisten kuntoutus: Kelan työhön kuntoutuksen kehittämishankkeen tavoitteena on saada uusia kuntoutusmuotoja vastaamaan entistä paremmin työntekijän, työn, työyhteisöjen ja työelämän tarpeisiin. (STM Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen varojen käyttösuunnitelma ). Kelan Työhönkuntoutuksen kehittämishanke (TK-hanke) toteutettiin vuosina ,(kuntoutuksen lisäkurssit vuosille ). TK-VERKKO-jatkohanke vuosina Kelan Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toinen vaihe (TK2- hanke) toteutettiin vuosina KKRL12 tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta

4 Kelan kuntoutus työssä oleville vuonna 2014 Kelan kuntoutujia kaiken kaikkiaan (2013: ; 2012: ) Harkinnanvaraisia kuntoutujina (41 200; ), joista ASLAK-kuntoutujia ( ; ) TYK-kuntoutujia 460 (400; 320) Tules-kuntoutujat ( 8 630; 7 180) Mielenterveyskurssit (2 120; 2 240) Sopeutumisvalmennuskurssit (2 970; 3 340) Ammatillisen kuntoutuksen kuntoutujia (13 400; 3 440), joista Tyk-kuntoutujia ( 2 390; 2 570) Psykoterapia ( ; ) Yli 26-vuotiaita (15 387; ) 4

5 Työ muuttuu Työ on yhä harvemmin pysyvä tila tai fyysinen paikka, jonne mennään ja jossa ollaan. Työ muuttuu asioiksi, joita tehdään. Yhä useampi meistä työskentelee monelle organisaatiolle ja työnantajalle Teppo Turkki, Sitran johtava asiantuntija Sosiaalivakuutus 1/2015

6 Miksi muutoksia Kelassa on tehty kehitystyötä kuntoutusmallin muuttamiseksi vuodesta 2004 lähtien. Tiedossa mm. sama paketti kaikille, kuntoutuksen kesto, laitosmaisuus, työkytkentä ohut, yhteistyö työpaikkaan ja työterveyshuoltoon yhteistyöpäivän varassa ASLAK-kuntoutuksen tausta-ajatus: työkyvyn oletettu heikentyvän vasta tulevaisuudessa -> tutkimus ei ole antanut vaikuttavuuden kannalta tukea ASLAK-tutkimuksen vähäisyys ASLAKia ei ole tutkittu satunnaistetussa asetelmassa Tutkimusnäyttö vaikuttavuudesta ristiriitainen, kuntoutujien valinta? Työelämä muuttuu Kuntoutuksen ajattelutavan muutos: sairauslähtöisestä ajattelusta biopsykososiaaliseen ja ICF- laaja-alaiseen tarkastelutapaan Kuntoutuksen tavoitteiden täsmentyminen 6

7 Työhönkuntoutuksen kehittämisen eteneminen TK1 HYPRO TUUKKA KOKONAISKUNTO MODULO JYRI TUULI TEOSTA Laaja tutkimus Yksilöllinen kuntoutustarpeen arviointi Mallin joustavuus Työkytkentä TK2 1 malli TK verkko

8 TK2 malli Lähemmäs työelämää integroitu malli, joka on yksilöllisten tavoitteiden mukaan räätälöity ja tuottaa hyötyjä sekä kuntoutujalle että työpaikalle

9 TK2- hanke :kuntoutujan polku Työterveyshuollon rooli Suunnittelu Yksilöjaksot Ryhmäjaksot Tilanneanalyysi Päätösosa Työnantaja rooli 9

10 TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

11 Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat Muu henkilöstö Tehtävät Kiire Fyysinen kuormitus Osaamisvaatimukset Vaikutus- Työhön sittoutuminemahdollisuudet Huono terveys Masennus Ylipaino Muutokset työssä (12 kk) Työkuormitus Voimavarat työssä Terveys ja riskitekijät

12 Kuntoutuksen kytkeytyminen työhön Suurin osa kuntoutujista (72 %) oli tyytyväinen työhön ja ammattiin ja terveyteen liittyvien asioiden suhteeseen. Tyytyväisyydessä ammatillisten ja terveyteen liittyvien asioiden suhteeseen ei ollut merkitseviä eroja kuntoutuksen palveluntuottajien välillä. Työnantajat odottivat erityisesti kuntoutuksen yksilöllisyyttä sekä kytkeytymistä työhön ja ammattiin.

13 Esimiehen rooli työntekijän kuntoutuksessa Lähes kaikkien (94 %) lähiesimiesten mielestä esimiehen olisi hyvä olla tietoinen työntekijän terveyteen liittyvästä problematiikasta. Esimiehiltä kului aikaa keskimäärin 9,3 tuntia kuntoutukseen osallistumiseen Kuva: Esimiehen rooli kuntoutuksessa Pidin hyödyllisenä osallistumistani kuntoutuksen aikana järjestettyihin tapaamisiin (n=111) Pidin hyödyllisenä työntekijän kanssa yhdessä täyttämääni selvityslomaketta (n=84) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä ei samaa eikä eri mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä

14 Suunnittelukokous Tilanneanalyysi Työpaikkakäynti Avopäivä/käyntikerta Ryhmäjakso Yksilöllinen käyntikerta Päätösosa Juha Sari Susanna Riitta Päivi 5 5 Matti Timo Petteri 3 Helena Mari Liisa 5 5 3

15 Kuntoutujien psykososiaalisen toimintakyvyn muutokset RAND-36-mittari Alussa Lopussa Psyykkinen hyvinvointi (0.001) Tarmokkuus (0.000) Psyykkinen roolitoiminta (0.218) Sosiaalinen toimintakyky (0.019)

16 Kuntoutujien fyysisen toimintakyvyn muutokset RAND-36-mittari Alussa Lopussa Koettu terveys (0.000) Fyysinen toimintakyky (0.000) Fyysinen roolitoiminta (0.649) Kivuttomuus (0.003)

17 Työhön liittyviä vaikutuksia Työhön liittyneet vaikutukset kohdistuivat niille kuntoutujille, joilla oli työolosuhteita ja omaa työuraa koskeneita tarpeita. Nämä vaikutukset edellyttivät esimiehen aktiivisuutta ja sitoutumista. Työn liittyneitä konkreettisia vaikutuksia esimiesten mukaan: työtehtävien tai työaikojen muokkaaminen työn hallinta, kuten ajanhallinta, työn suunnittelu työn organisointi, kuten muutokset työnjaossa uusien työvälineiden ja ergonomian käyttöönotto työntekijän voimavarojen ja työmotivaation kasvu

18 Kuntoutumista edistävä vaikutusmekanismi Vaikutukset, jotka kytkeytyivät työhön ja edistivät työssä jatkamista, edellyttivät työpaikan ja esimiehen aktiivista osallistumista kuntoutusprosessiin. Jos työpaikan ja esimiestyön kuntoutusta edistävä mekanismi ei toiminut, kuntoutuksen vaikutukset rajoittuivat vain kuntoutujan omaan terveyteen ja hyvinvointiin. Työterveyshuollon aktiivinen kumppanuus kuntoutuksen aikana edisti kuntoutumista

19 AURA - kuntoutus osana työpaikan toimintaa Johdon sitoutuminen työkyvyn tukemisen tavoitteisiin ja keinoihin Johtaminen Työpaikan työhyvinvointitoiminta Strategiset tavoitteet Työhyvinvoinnille ja työkyvyn tukemiselle Työturvallisuus Työpaikan oma toiminta Työterveyshuoltoyhteistyö työpaikan kanssa; toiminnan suunnittelu Työterveystoiminta Työterveyshuollon työkyvyn seuranta Toimintatavat; terveystarkastustukset vastaanottokäynnit työpaikkakäynnit Kuntoutusyhteistyö; AURA-kuntoutus Ammatillinen kuntoutus Muu kuntoutus

20 AURA kuntoutuspolku Sisältää ryhmämuotoista avovuorokautta (+ majoitusmahdollisuus) 1-6 yksilöllistä avopäivää ja 3-5 yksilöllistä käyntikertaa TA pakollinen osio työnantaja mukana Ryhmäjaksot TTH työterveyshuolto mukana TA TTH avovrk 3 4 jaksoa, jotka kestoltaan 3 5 vrk TA TTH Kuntoutujan tilanteen arviointi Suunnittelu 1 avopäivä 1 käyntikertaa TA TA kk Yksilöllinen osa kk yksilöllinen avopäivä kk 1 3 yksilöllistä käyntikertaa ja/tai X 0-5 Päätösosa 1 käyntikerta

21 AURA- kuntoutuksen suunnittelu Työnantaja ABC :n työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan kirjataan kuntoutustoiminta TÄRKEÄÄ: työpaikan ja esimiehen osallistumisen varmistaminen ja mahdollistaminen Työnantaja ja työterveyshuolto sopivat AURA-kuntoutuksen hakemisesta yrityksen työntekijöille Yhdessä sovitaan kuka hakee Kelan järjestelmästä kurssin yritykselle Hakemus tehdään sähköisesti ja hakijoina voi olla työnantaja, työterveyshuolto, ammattiliitot tai yhdistykset Hakeminen vaatii hakijalta Katso- tunnisteen Sähköisen hakemisen jälkeen hakija saa välittömästi päätöksen kuntoutuskurssin hyväksymisestä ( 10 henkilölle) Hakija taho valitsee hakiessaan Kelan järjestelmästä kuntoutuksen palveluntuottajan

22 AURA - kuntoutuksen suunnittelu kuntoutuksen aloittamiseksi TÄRKEÄÄ: Työnantaja ja työterveyshuolto miettivät kenelle kuntoutus kohdennetaan, miettivät kuntoutuksen työhön liittyvät tavoitteet ja sopivat keskenään työnjaosta ja yhteistoiminnasta kuntoutuksen aikana Kuntoutuksen palveluntuottajan kanssa sovitaan kuntoutuksen toteutuksesta. AIKATAULUT Esimiesten osallistuminen ja tehtävät Ammatillisen selvityslomakkeen kautta keskustelu kuntoutukseen hakeutuvan kanssa Osallistuminen kuntoutujan tilanteen arviointiin Palveluntuottajan kuntoutuksen palaveri työpaikalla Ryhmäjakson aikainen yhteistyökokous Päätösosa Työantajan ( HR) ja työsuojelun osallistuminen Työterveyshuollon rooli esivalinnan tekemisessä

23 Kenelle AURA kuntoutus Henkilöille joiden kuormittuneisuus, jaksamisvaikeudet ja sairauksien oireet aiheuttavat kuntoutuksen tarvetta TAI joiden työkykyä heikentää sairaus ja sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen. Lisäksi edellytetään, että kuntoutustarve ja -mahdollisuudet on riittävästi selvitetty työpaikalla tai työterveyshuollossa, jos työpaikan ja työterveyshuollon toimenpiteet eivät ole riittäviä Kelassa päätökset lakipykälien mukaan (6 ja 12 ) 23

24 Työterveyshuollon (työantajan) tärkeää miettiä kohdentaminen, oikea-aikaisuus ja valinta ( kts. Kela Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 91/2015; Pasternack..) Mitkä tekijät ennakoivat keskimääräistä suurempaa työkyvyn heikkenemisen riskiä? Toimiala ( mm. siivous ja kodinhoito, rakentaminen, sosiaali- ja terveystoimi, kuljestusala, maa- ja metsätalous) Työtekijäasema Vuorotyö Sairauspoissaolot Aiemmat työkyvyttömyysjaksot Työn riskitekijät ( yksitoikkoinen työ, puuttuva työnhallinnan kokemus, huono työilmapiiri, epäoikeudenmukaisuus) Terveys ( huonoksi koettu terveys, pitkäaikaissairaudet, kipu, unihäiriöt, masennus, uupumus) Elintavat ( lihavuus,, vähäinen liikunta, huono kunto, tupakointi, runsas alkoholin käyttö)

25 Ketkä toteuttavat AURA-kuntoutusta Työryhmä: Työelämän asiantuntija Fysioterapeutti Erikoislääkäri ( työterveyshuolto, yleislääketiede tai fysiatria) Psykologi Erityistyöntekijät: (4) Työfysioterapeutti Työterveyshoitaja tai terveydenhoitaja Ravitsemusterapeutti Toimintaterapeutti Sosiaalityöntekijä tai sosionomi (AMK) Kuntoutuksen ohjaaja (AMK) tai YTM( pääaine kuntoutustiede)

26 Mitä kuntoutuksessa tapahtuu Jokaiselle kuntoutujalle kuntoutusprosessi toteutetaan oman suunnitelman mukaisesti (muotoilu syntyy alkuvaiheen yksilöllisessä arvioinnissa) ja ryhmätoteutukset mahdollistavat lisäksi ammatillisten asioiden yksilöllisen tuen Ammatillisen teeman sisällössä käsitellään työhön ja ammattiin liittyviä asioita. työn muutokset ja vaatimukset, työn nykytila ja sujuminen, ammatillinen kehitys ja osaaminen, kuormittuminen sekä voimavarat ja palautuminen. Näiden sisältöalueiden käsittely pohjautuu työ- ja toimintakykyä tukeviin malleihin, työkykymalleihin tai työlähtöiseen ajatteluun. Terveysteeman sisällössä käsitellään terveyteen liittyviä tekijöitä terveysriskejä, ravitsemusta, nukkumista, mielialaa, ajankäyttöä, liikuntaa, ihmissuhteita, päihteiden käyttöä, harrastuksia, elämäntilannetta ja perhetilannetta. Esimies mukana työhön liittyvien asioiden käsittelyssä 26

27 AURA- kuntoutuksen tuloksellisuutta arvioidaan Osana Kelan AKVA tuloksellisuuden seurantaa. Palveluntuottaja toimittaa tiedot Kelaan kuntoutujan suostumuksella, toimitus sähköisen järjestelmän kautta AURAssa GAS- menetelmän mukaiset tavoitteet Elämänlaatumittari: WHOQOL-BREF Työkykykysymykset: Kela lomake Mieliala: BDI21 Fyysisen kunnon testit (submaksimaalinen polkupyöräergometria tai kävelytesti,yläraajojen dynaaminen nostovoima, toistokyykisten määrä,tasapainotesti)

28 AURA-KUNTOUTUS Uusi AURA-kuntoutus standardi on rakennettu TKhankkeiden, työikäisten kuntoutukseen kohdistuvien tutkimusten ja selvitysten tulosten sekä nykykäytännössä hyvien käytäntöjen kokemusten valossa. Kilpailutus vuonna 2015 (Palveluntuottajien valinta) Hakeminen mahdollista ympäri vuoden Finlandiatalon tilaisuus antaa tarkempia ohjeita 28

29 Hankkeiden julkaisuja 1. Hinkka K, Aalto L ja Toikka T; Uudenlaiseen Kelan työhönkuntoutukseen?viiden kuntoutusmallin arvioinnin tuloksia.helsinki:sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 134, Seppänen-Järvelä, R, toim. Kuntoutuksen yhteistoiminta osaksi työn arkea. Arviointitutkimus työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisesta vaiheesta. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 84, TK2-hanke, raportti kuntoutuspalvelujen toteutumisesta, Kuntouta verkossa, Verkkokuntoututtajan opas, Teosta-kuntoutus,epätyypilliset työsuhteet, Akateemisten pätkätyöläisten hyvinvointia ja kuntoutus,tuuli-hanke, Uudenlaista työikäisten kuntoutusta.ideoista tuloksiin Kelan työhönkuntoutushankkeessa, Kehittämisideoista työikäisten kuntoutuksen käytännöiksi.kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen lähtökohdat, Seppänen-Järvelä R, Aalto A-M, Juvonen-Posti P, Laaksonen M, Tuusa M, toim. Tavoitteena työhön kytkeytyvä, yksilöllisesti räätälöity kuntoutus. Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen (TK2) arviointitutkimus. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia (tulossa), Seppänen-Järvelä R, Pesonen S, Juvonen-Posti P, Laaksonen M, Savinainen M, Tuusa M, Syrjä V. Kuntoutumisen polku - yhteistoimintaa ja yksilöllisiä valintoja. Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen (TK2) arviointitutkimus. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia (tulossa), 2015.