TIEDOTE Hankkeeseen liittyy arviointitutkimus. Hanke- ja arviointitutkimus päättyvät

Transkriptio

1 Kansaneläkelaitos Terveysosasto Kuntoutusryhmä TIEDOTE Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toinen vaihe (-hanke) Yleistä hankkeesta Kela jatkaa vuosina toteutettua Työhönkuntoutuksen kehittämishanketta toisella vaiheella (-hanke) vuosina Hanke toteutetaan Kelan kuntoutuksen kehittämishankkeena KKRL12 :n perusteella. Hanke on tarkoitettu työssä käyville henkilöille, joilla on ajankohtainen työperäinen kuntoutustarve. Hanke toteutetaan kuntoutuksen palveluntuottajien yhteistyöyritysten ja työterveyshuoltojen kanssa. Kuntoutusprosessi kestää seurantoineen vuoden. Palveluntuottaja muodostaa yksilöpäätösten perusteella 10 hengen ryhmiä. Ryhmät suunnitellaan ennalta yhteistyössä työnantajien ja työterveyshuoltojen kanssa. Työterveyshuolto tekee ryhmäkohtaisen esivalinnan. Hanke toteutuu valtakunnallisesti 5 palveluntuottajan järjestämänä. Kukin palveluntuottaja järjestää kuntoutuksen 50 kuntoutujalle. Hankkeeseen otetaan yhteensä 250 kuntoutujaa. Palveluntuottajat aloittavat -hankkeen ryhmien suunnittelun yhteistyössä hankkeeseen kutsuttujen työnantajien ja työterveyshuoltojen kanssa keväällä Kuntoutusryhmät käynnistyvät Kuntoutusprosessit päättyvät viimeistään Hankkeeseen liittyy arviointitutkimus. Hanke- ja arviointitutkimus päättyvät Ennen hankkeen käynnistymistä pidetään 2 yhden päivän koulutusta, jotka liittyvät hankkeen toteutukseen ja arviointitutkimukseen. Koulutuksen järjestää Kelan kuntoutusryhmä. Hankkeessa järjestetään 4 työkokousta ja 2 seminaaria. Koulutuksiin, työkokouksiin ja seminaareihin voivat osallistua mahdollisuuksien mukaan myös hankkeessa mukana olevien työterveyshuoltojen ja työnantajien edustajat. Kuntoutuksen toteutus, sisältö sekä kuntoutujien valintakriteerit ja kursseille hakeminen sekä eri tahojen tehtävät on kuvattu kehittämishankkeen hankesuunnitelmassa. Hankkeen tavoitteet -hankkeen tavoitteena on kehittää läheisesti työhön liittyvää ASLAK- ja Tyk-kuntoutusta. - hankkeen valmistelun aikana on yhteistyössä kehitetty yksi laajalle kohderyhmälle suunnattu yksilöpäätösten perusteella muodostuva ryhmämuotoinen kuntoutuspalvelun malli. -hankkeen tavoite on tukea työssä käyvien heikentyvää työkykyä kuntoutuksen ja yhteistyön avulla. kehittää kuntoutujan yksilöllisistä ja työnantajaorganisaation tarpeista lähtevä oikea-aikainen ja joustava kuntoutusmalli sekä kokeilla ja arvioida sen toimivuutta käytännössä. täsmentää kuntoutettavien kohderyhmää, kuntoutukseen ohjautumista, kuntoutustarpeen määrittelyä, kuntoutuksen yhteistyötä ja kuntoutuksen sisältöä. Kuntoutusyhteistyöhön osallistuvat kuntoutuja, työterveyshuolto, työnantaja ja palveluntuottaja. 1 (7)

2 Yhteistyö rakentuu kuntoutujan yksilöllisten tarpeiden mukaan, ja se tähtää työntekijän kuntoutustarpeen määrittelyyn sekä kuntoutujan työssä jaksamisen ja työkyvyn parantamisen tukemiseen. Kohderyhmät Kuntoutuja Kuntoutukseen voidaan valita työllisiä vuotiaita henkilöitä, joilla on voimassa työsuhde hankkeessa mukana olevaan työnantajaan kuntoutusjakson ajan. Kuntoutusperusteen määrittää hakijan yksilöllinen ja ajankohtainen kuntoutustarve. Ensisijaista on todettu ja koettu tuentarve työssä jatkamiselle. Kuntoutustarpeen taustalla voivat olla muutokset työssä tai henkilön vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä. Kuntoutustarve voi ilmetä työsuorituksen puutteina, kuormittuneisuuden kokemuksena tai jatkuvasta kuormituksesta aiheutuneina, työkykyä heikentävinä terveysongelmina. Sairauden oireiden paheneminen työssä, terveyspalvelujen lisääntynyt käyttö ja poissaolot työstä voivat myös osoittaa työ- ja toimintakyvyn heikkenemistä. Kuntoutukseen voidaan hyväksyä henkilöitä, joiden kuormittuneisuuden, jaksamisvaikeuksien ja sairauden oireet ovat vielä lieviä. Samoin voidaan hyväksyä henkilöitä, joiden työkykyä heikentää sairaus ja joiden aiemmin saama hoito, kuntoutus ja työpaikalla tehdyt toimenpiteet eivät ole riittäneet palauttamaan tarvittavaa työ- ja toimintakykyä. Kuntoutukseen valittavien kuntoutujien työkyvyn ja työssä jaksamisen ongelmat ovat sidoksissa työorganisaation toimintaan, henkilön työhön työpaikallaan sekä hänen omaan ammatilliseen kehitykseensä. Kuntoutukseen hyväksymisen edellytyksenä on, että henkilö on itse todennut tarvitsevansa tukea ja on halukas tekemään muutoksia. Työnantaja Työnantaja arvioi työpaikan tarpeen osallistua työkykyä tukevaan kuntoutushankkeeseen.työnantaja sitoutuu yhteistyöhön kuntoutuksen toteutuksen ajaksi ja nimeää -hanketta varten yhteyshenkilön. Ennen kuntoutuksen käynnistymistä työnantaja osallistuu työterveyshuoltonsa kanssa palveluntuottajan kutsusta suunnittelupalaveriin, jossa he tuovat esiin työyhteisössä ja työpaikalla ilmenevät kuntoutustarpeet. Samalla määritetään hankkeen kohderyhmä työpaikalla. Hankkeessa kuntoutujan työnantaja on mukana, jotta lähiesimiehen ja lähityöyhteisön aktiivinen osallistuminen kuntoutukseen mahdollistuu. Esimiehellä ja työyhteisöllä on keskeinen rooli työkyvyn muutosten havaitsemisessa ja tukemisesssa. Työnantajan näkemys ja osallistuminen kuntoutukseen vaikuttavat kuntoutuksen ammatilliseen antiin ja mahdollistavat kuntoutuksen aikana yhdessä sovittujen toiminta- tai ajattelutapojen siirtymisen osaksi kuntoutukseen osallistuneen työntekijän ja hänen työyhteisönsä työkykyä tukevaa toimintaa. Työterveyshuolto Työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö on erityisen tärkeää kuntoutuksen suunnittelussa, kuntoutujien valinnassa, kuntoutuksen aikana ja kuntoutuksen jälkeen kuntoutujien työkyvyn ylläpitämisessä ja seurannassa. Työterveyshuolto sitoutuu yhteistyöhön kuntoutuksen toteutuksen ajaksi ja nimeää kuntoutusprosessin aikaisen yhteyshenkilön. Työnantajan kanssa sovitaan työterveyshuollon toiminnasta hankkeen aikana, ja työnantaja mahdollistaa tämän toiminnan hankkeen ajan. Työterveyshuollon aktiivinen osallistuminen takaa tiedon siirtymisen työterveyshuollosta ja 2 (7)

3 työterveyshuoltoon, poistaa toimenpiteiden päällekkäisyyttä ja turvaa kuntoutuksen aikana saavutettujen tavoitteiden ja tulosten siirtymisen osaksi kuntoutujan ja työyhteisön arkea. Työterveyshuolto myös jatkaa kuntoutujan työhyvinvointia ylläpitävää prosessia kuntoutuksen päätyttyä ja turvaa kuntoutuksen jälkeisen seurannan työpaikalla. Työterveyshuollon tehtävänä on arvioida kuntoutustarvetta työpaikalla yhdessä työnantajan kanssa. Suunnittelukokouksen jälkeen, ennen kuntoutuksen käynnistymistä, työterveyshuolto arvioi käytössään olevin menetelmin kuntoutujien kuntoutustarpeet ja antaa kuntoutussuosituksensa B- lääkärinlausunnolla. Hankkeen yhteyshenkilö työterveyshuollossa tekee kuntoutujaryhmän jäsenten esivalinnan. Kuntoutuksen rakenne ja toteutus -hankkeen kuntoutusmalli rakentuu yksilöllisestä tilanneanalyysistä, ryhmäjaksoista ja yksilöllisestä osasta sekä päätösosasta. Kuntoutusmalli kestää yhteensä 7 21 vuorokautta, 3 8 käyntikertaa. Kuntoutus perustuu kuntoutujan yksilölliseen tarpeeseen. Sen vuoksi mallin rakenne on joustava. Kuntoutus toteutetaan tilanneanalyysissä muodostuvan yksilöllisen kuntoutussuunnitelman perusteella. Kuntoutusmallin jousto muodostuu ryhmän tarpeen mukaan kootuista ryhmäjaksoista ja kuntoutujan tarpeen mukaan kootusta yksilöllisestä osasta. Kuntoutusmallin rakenne: Tilanneanalyysi 1 avovuorokausi ja 1 2 yksilöllistä käyntikertaa Ryhmäjaksot 2 3 erillistä ryhmäjaksoa, joiden pituus on 3 5 avo- tai laitosvuorokautta. 1 ryhmäjakson aikana toteutettavista avo- tai laitosvuorokausista toteutetaan yhteistyöpäivänä. Yksilöllinen osa 1 5 yksilöllisestä käyntikertaa ja/tai yksilöllisistä käyntikerroista vähintään 1 toteutetaan työpaikkakäyntinä 0 5 yksilöllistä avo- tai laitosvuorokautta Päätösosa 1 yksilöllinen käyntikerta Kuntoutus toteutetaan 12 kuukauden aikana seuraavasti: Tilanneanalyysi toteutetaan 2 kuukauden kuluessa Kelan kuntoutuspäätöksen tekemisestä. Ryhmäjaksot käynnistyvät noin 3 kuukauden kuluttua ja päättyvät noin 11 kuukauden kuluttua tilanneanalyysin käynnistymisestä. Yksilöllisen osan käyntikerrat ja/tai vuorokaudet toteutetaan yksilöllisen aikataulun mukaan kuntoutuksen aikana tilanneanalyysin jälkeen. Päätösosan käyntikerta toteutetaan noin 12 kuukauden kuluttua tilanneanalyysin käynnistymisestä. -hankkeen tarkempi kuvaus löytyy hankesuunnitelmasta. 3 (7)

4 Palveluntuottajat Hankkeen palveluntuottajat ovat Avire Oy, Siuntio Siuntiossa (entinen Siuntion Hyvinvointikeskus) Avire-Kuntoutus Oy Helsingissä Huoltoliitto ry, Kunnonpaikka Siilinjärvellä Kuntoutuskeskus Petrea, Petrea Säätiö Turussa Verve, Oulu Oulussa Ohjaus Kehittämishankkeeseen ohjautumisessa hyödynnetään palveluntuottajan olemassa olevaa yhteistyöverkostoa. Palveluntuottaja ottaa yhteyttä työnantajiin, työterveyshuollon toimijoihin sekä muihin yhteistyötahoihinsa ja kertoo mahdollisuudesta osallistua kehittämishankkeeseen ja esittelee hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Hankkeeseen voidaan palveluntuottajan kutsusta ottaa mukaan isoja ja pieniä työnantajia sekä itsensä työllistäviä työnantajia. Kuntoutujaryhmä voidaan muodostaa yhden työnantajan työntekijöistä tai samanaikaisesti hankkeessa mukana olevien työnantajien työntekijöistä. Tällöin osallistuvat työnantajat ja työterveyshuollot ovat todenneet työpaikkojen yhtenevät kuntoutustarpeet yhteisen kuntoutujaryhmän perustamiseksi ja osallistuvat ryhmän suunnittelupalaveriin. Kuntoutuksen suunnittelu toteutetaan palveluntuottajan aloitteesta. Suunnittelukokous pidetään ennen kuntoutuksen käynnistymistä. Suunnittelukokous järjestetään tapaamisena, johon osallistuvat suunnitteilla olevaan kuntoutukseen osallistuvat työnantajan tai työnantajien edustajat sekä kuntoutujien työterveyshuollon tai -huoltojen edustajat sekä mahdollisuuken mukaan Kelan edustaja. Suunnittelukokouksen selvitetään kuntoutujien työpaikan henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon yhteyshenkilöiden kanssa kuntoutuksen yleiset tavoitteet kuntoutukseen osallistuvalle ryhmälle. Suunnittelussa luodaan yhteinen näkemys kuntoutuksen kiinnittymisestä työhön, määritellään työnantajan tavoitteet kuntoutukselle ja selvitetään työhön liittyvät kuntoutustarpeet. Suunnittelukokouksessa määritellään, kenelle (ammattiryhmä, työntekijäryhmä tai osasto tai muu tarkoituksenmukainen kohdentaminen) kuntoutus suunnataan, mitkä teemat ovat työpaikan kannalta keskeisiä, minkä kestoisina ja millä aikataululla kuntoutuksen ryhmäjaksot toteutetaan. Suunnittelukokouksen avulla varmistetaan ryhmän yhteinen orientoituminen, tiedonkulku, kuntoutuksen aikainen yhteistyö, yhteyshenkilöt ja tehtävienjako. Hakeminen ja valinta Aloite Kelan Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeeseen hakeutumisesta voi tulla hankkeeseen kutsutulta työnantajalta tai työterveyshuollolta tai työntekijältä. Hankkeeseen ei voida valita kuntoutujia ilman hankkeeseen osallistuvan työterveyshuollon yhteyshenkilön tekemää esivalintaa. -hankkeen kuntoutujaryhmään haetaan täyttämällä hakemus KU102 ja liittämällä siihen työnantajan ja työntekijän täyttämä selvityslomake ja työterveyslääkärin laatima B-lääkärinlausunto. 4 (7)

5 Hakija toimittaa hakemuksen liitteineen hankkeen yhteyshenkilölle työterveyshuollossaan. Työterveyshuollon yhteyshenkilö kokoaa suunnittelukokouksessa sovitun kohderyhmän ja tekee esivalituista kuntoutujista koosteen käyttäen Kelan Esivalintakurssien yhteenvetolomaketta. Esivalintaan osallistuneet hakemukset liitteineen toimitetaan kaikki samanaikaisesti Kelan yhteyshenkilölle Turun vakuutuspiirissä suunnittelukokouksessa tarkemmin sovitulla tavalla kuntoutujien kuntoutuspäätösten hakemista varten. Hankkeen yhteyshenkilö Turun vakuutuspiirissä käsittelee suunnittelukokouksessa sovitun ryhmän hakemukset ja tekee yksilökuntoutuspäätökset -hankkeen ryhmäkuntoutusta varten. Kuntoutuspäätös Kuntoutujien valinta hankkeen ryhmäkuntoutukseen tehdään Kelassa keskitettyä valintamenettelyä noudattaen. Hankkeen yhteyshenkilö Turun vakuutuspiirissä käsittelee kaikki hankkeen kuntoutushakemukset tekee kuntoutujien lopullisen valinnan esivalintasuosituksen saaneista hakijoista ja antaa päätöksen kuntoutuksesta lähettää päätöksen kuntoutujalle, palveluntuottajalle ja esivalinnan suorittajalle. Jos kuntoutuja ei tule valituksi kuntoutukseen, hänelle annetaan hylkäävä päätös ja hänet ohjataan mahdollisuuksien mukaan muun soveltuvan palvelun piiriin. Hylkäävä päätös lähetetään tiedoksi työterveyshuoltoon esivalinnan tekijälle. Päätös on kuntoutujakohtainen ja osoitettu sille hankkeen palveluntuottajalle, joka toteuttaa sen ryhmän kuntoutuksen, johon hakija on valittu esivalinnassa. Päätöksen kuntoutuskerrat ja vuorokaudet ilmoitetaan enimmäismääräisinä kuntoutuspäätöksen voimassaolon ajalle. Kuntoutuksen toteutuksen sisältö ja aikataulu valmistuvat kuntoutuksen aikana kuntoutujan yksilölliseen tarpeeseen perustuvan kuntoutussuunnitelman perusteella. Kuntoutuspäätös on Kelan maksusitoumus kuntoutusta varten, joten myönnettyä aikataulua tulee noudattaa eikä kuntoutuksen enimmäismäärää saa ylittää. Palveluntuottaja lähettää kuntoutujalle yksilöllisen kuvauksen kuntoutuksen sisällöstä ja toteutuksesta ennen kuntoutuksen käynnistymistä. Palveluntuottajan kuvaus sisältää tietoja mm. kuntoutusprosessista sekä hankkeeseen liittyvästä tutkimuksesta. Palveluntuottaja ja Kelan yhteyshenkilöt antavat tarvittaessa lisätietoa hankkeen kohderyhmästä, valintaperusteista ja Kelan edellyttämästä kuntoutushakemuksesta liitteineen. Kuntoutusraha Kuntoutuja voi hakea kuntoutuksensa ajalta kuntoutusrahaa ja se määräytyy tässä hankkeessa kuten muissakin ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteissä korkeampana (päivää kohden 75% sairausvakuutuslain mukaisen työtulon kolmassadasosasta). Kuntoutusraha maksetaan työnantajalle, jos se maksaa työntekijälleen palkkaa kuntoutuksen ajalta samoin periaattein kuin sairauspäivärahassa. Omavastuupäivä on yksi päivä ja sen jälkeen kuntoutusraha maksetaan kaikilta avo- ja laitoskuntoutuspäiviltä, joihin kuntoutuja osallistuu. Käyntikertaa ei katsota omavastuupäiväksi, jos kuntoutusrahan myöntöedellytykset eivät täyty. 5 (7)

6 Kuntoutusrahan myöntöedellytykset täyttyvät kun kuntoutuja on vuotias, kuntoutuksen tavoite on työelämässä pysyminen, sinne pääseminen tai palaaminen ja kuntoutuja on kuntoutuksen vuoksi estynyt tekemästä kokopäiväisesti työtään ja saamaan toimeentuloa. Kuntoutusrahan myöntäminen edellyttää aina kokopäiväistä (vähintään 6h matkoineen) työstä estymistä kuntoutuksen vuoksi. Käyntikerran (kesto 2 4h) ja yhteistyöpäivän (4h) osalta kuntoutujan tosiasiallinen työstä estyminen ja toimeentulo pitää tarvittaessa erikseen selvittää. Jos käyntikerta- tai yhteistyöpäivänä kuntoutuksen kesto matkoineen jää alle 6 tuntia, mutta kuntoutus tosiasiallisesti estää kuntoutujaa tekemästä työtään ja saamaan toimeentuloa, voidaan kuntoutusraha myöntää. Kuntoutusrahahakemuksen voi tehdä verkossa tai sen voi toimittaa mihin tahansa Kelan toimistoon. Matkakustannukset Kuntoutujille maksetaan tarpeelliset ja kohtuulliset matkakustannukset omavastuun ylittävältä osalta. Omavastuu on 9,25 euroa yhdensuuntaista matkaa kohden. Hakemuksen voi toimittaa mihin tahansa Kelan toimistoon. Koulutusten, työkokousten ja seminaarien kustannukset Kela rahoittaa koulutukset, työkokoukset ja hankkeeseen liitettävät, Kelan kannalta relevantit tutkimukset. Kela maksaa -hankkeen koulutuksista, työkokouksista ja seminaareista palveluntuottajan, työterveyshuoltojen ja työnantajien edustajien matkakulut ja sovitun korvauksen päivän työajasta, joka sisältää päivärahan. Työterveyshuollot ja työnantajat laskuttavat palveluntuottajaa sovituista toteutuneista kustannuksista. Tutkimus Hankkeeseen liittyy arviointitutkimus. Tutkimuksen tekevät yhdessä Kelan tutkimusosasto, Kuntoutussäätiö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Työterveyslaitos. Tutkimusta koordinoi Kelan tutkimusosasto. Arviointitutkimuksessa hyväksi todetut hankkeen toimintatavat ja sisällöt siirretään Kelan vakiintuneeseen ASLAK- ja Tyk-toimintaan. Arviointitietoa tuotetaan kuntoutujan työpaikan työterveyshuollon ja palvelutuottajan näkökulmasta Kaikista -hankkeeseen osallistuvista työterveyshuolloista ja työpaikoilta valitaan tutkimusta varten yhteyshenkilö. Yhteyshenkilöt kutsutaan tutkimuksen käynnistyessä infotilaisuuteen, jossa kerrotaan tutkimuksen toteuttamisesta aineistonkeruineen. Tiedot kuntoutuksesta internetissä Tietoa kehittämishankkeesta on saatavissa palveluntuottajilta sekä Kelan kotisivuilta 6 (7)

7 / Yhteistyökumppanit > Kuntoutuspalvelut > Kehittämistoiminta > Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeet > -hanke. Kelan voimassa olevat kuntoutuksen standardit ovat saatavissa internetissä Kelan kotisivuilla / Yhteistyökumppanit > Kuntoutuspalvelut > Standardit. Yhteystiedot Hankkeen palveluntuottajat Avire Oy / Siuntio (entinen Siuntion Hyvinvointikeskus) työterveyshuollon erikoislääkäri Hanna Joensuu, puh , etunimi.sukunimi@avire.fi Avire-Kuntoutus Oy työyhteisövalmentaja Sirpa Tujunen, etunimi.sukunimi@avire.fi Huoltoliitto ry, Kunnonpaikka kuntoutuspäällikkö Anneli Leppänen, puh , etunimi.sukunimi@kunnonpaikka.com Kuntoutuskeskus Petrea, Petrea Säätiö kuntoutuspäällikkö Camilla Lindström, puh /vaihde , etunimi.sukunimi@petrea.fi Verve, Oulu kehityspäällikkö Leena Sankilampi, puh , etunimi.sukunimi@verve.fi Hankkeen keskitetty käsittely Kela, Turun vakuutuspiiri vakuutussihteeri Heli Sjöroos, puh , etunimi.sukunimi@kela.fi Hankkeen koordinointi Kela, Terveysosasto, kuntoutusryhmä suunnittelija Anu Hansten, puh , etunimi.sukunimi@kela.fi asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi, puh , etunimi.sukunimi@kela.fi suunnittelija Leena Penttinen, puh , etunimi.sukunimi@kela.fi Hankkeen tutkimuksen yhteyshenkilö Kela, Tutkimusosasto johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, puh , etunimi.sukunimi@kela.fi 7 (7)