Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toinen vaihe TK2-hanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toinen vaihe TK2-hanke"

Transkriptio

1 I Kuntoutusryhmä Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toinen vaihe -hanke Koulutuspäivä

2 OHJELMA klo 8.30 klo 9.00 klo 9.10 klo 9.30 klo klo klo klo klo klo klo klo Aamupala tarjolla päätalon ruokasalissa Päivänavaus ja esittäytyminen Projektipäällikkö, asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Kela ja kehittämispäällikkö Seija Sukula Kela Ilmarisen puheenvuoro Ylilääkäri Seppo Kettunen Ilmarinen Hankkeen esittely ja johdanto tilanneanalyysin tapaus-työskentelyyn Projektipäällikkö Kirsi Vainiemi Kela ja suunnittelija Anu Hansten Kela Työskentelyä ryhmissä kuntoutuspalveluntuottajittain Lounas Yhteenvedot palveluntuottajittain 15 min / kuntoutuspalveluntuottaja Keskustelua tilanneanalyysissä käytettävistä työvälineistä ja toimintatavoista Kahvi Hankkeen arviointitutkimus pähkinänkuoressa Johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä Kela / Tutkija Sari Nyholm, Kuntoutussäätiö Hankkeen käytännönasioita Suunnittelija Anu Hansten Kela Loppuyhteenveto Projektipäällikkö, asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Kela

3 Koulutuspäivän tavoitteet Paneutua kuntoutuksen aloitusvaiheen työskentelyyn Syventää yhteistyön tekemisen malleja ammatillisessa kuntoutuksessa Kelan ja työeläkekuntoutuksen kanssa Kertaus hankkeeseen liittyvästä tutkimuksesta Kertaus hankkeen toteutukseen liittyvistä asioista Tavoitteet kuntoutuksessa

4 Johdanto tilanneanalyysin tapaustyöskentelyyn Työntekijän ja työterveyshoitajan keskustelu kuntoutukseen hakeutumisvaiheesta

5 -malli KKRL 12 Kelan yksilöllinen kuntoutuspäätös kuntoutusryhmän muodostusta varten 2a 2b Tilanneanalyysi enintään 2 kk 2b 2a 4a 3 4a 4b 4b 4b 4b toteutus n. 10 kk 4a 3 4b 4a 5 2a a Kuntoutuksen kokonaiskesto enintään 1 vuosi 1. Suunnittelukokous Punaisella kuntoutujalle 2. Yksilöllinen tilanneanalyysi: 2a. 1 2 käyntikertaa, 2b. Avovuorokausi pakolliset kerrat 3. Ryhmäjaksot: 2 tai 3 jaksoa, 6 15 avo- tai laitosvuorokautta arkisin 4. Yksilölliset osat: 4a. käyntikerta, 1 5 kertaa Sinisellä jouston ja 4b. avo- tai laitosvuorokausi, 0 5 kertaa yksilöllisen variaation 5. Yksilöllinen päätösosa: 1 käyntikerta mahdollisuus

6 Tilanneanalyysi Kuntoutujat aloittavat kuntoutuksen yksilöllisellä tilanneanalyysillä. Tilanneanalyysin aikana lääkäri haastattelee ja tutkii kuntoutujan ja arvioi hänen terveydentilaansa ja hänen työssä selviytymistään vähintään kerran kaksi muuta moniammatillisen työryhmän jäsentä tapaavat kuntoutujan vähintään kerran tilanneanalyysin yhteenvetoon, jossa kuntoutussuunnitelma ja GASmenetelmän mukaiset tavoitteet hahmotellaan, osallistuu vähintään yksi tilanneanalyysin tekemiseen osallistunut muu moniammatillisen työryhmän jäsen ja omaohjaaja. Kuntoutuja ja moniammatillisen työryhmän jäsenet jäsentävät kuntoutujan ammatillista tilannetta. Sen lisäksi esimiehen (ja mahdollisesti muiden työnantajan edustajien) kanssa muodostetaan tulkinta organisaation toiminnan muutosten vaikutuksesta kuntoutujan työhön ja työssä jaksamiseen. Esimiehen kanssa tutkitaan myös, miten työnantaja voisi muuttaa tilannetta ja sovitaan mahdollisista kuntoutujan työn muutoksista. Muistio esimiehen kanssa käytävästä keskustelusta Kuntoutussuunnitelma

7 Ammatillinen teema Ammatillisessa teemassa on tärkeää tunnistaa kuntoutujan työssä jaksamista koettelevat haasteet ja jäsentää näiden haasteiden yhteys työpaikalla tapahtuviin asioihin. Työhyvinvoinnin näkökulmasta tämä tarkoittaa, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä. Ammatillisen teeman käsittely aloitetaan suunnittelukokouksessa, ja sitä jatketaan koko kuntoutusprosessin ajan suunnitelmallisesti päätösvaiheeseen saakka. Pohjana käytetään esimiehen ja kuntoutujan yhdessä täyttämää selvitystä. Kuntoutujan asettamat työhön liittyvät tavoitteet syntyvät ammatillisen teeman työskentelyn kautta. Tilanneanalyysissä kokonaiskuva kuntoutujan ammatillisesta tilanteesta syventyy ja täsmentyy. Tilanneanalyysi tuottaa kuntoutujan tarpeisiin perustuvan yksilökohtaisen tavoitteellisen kuntoutussuunnitelman. Se sisältää konkreettisen suunnitelman kuntoutujan kuntoutumisprosessin etenemisestä. Ammatillinen teema tulee esille jokaisen ryhmäjakson aikana. Yksilöllinen osa syventää ammatillista työskentelyä kuntoutujan tarpeista lähtien. Esimiehen kanssa tehtävä työskentely tähtää työssä tapahtuvien ratkaisujen mahdollistamiseen. Tulkintaa toiminnan muutoksesta ja uusista ratkaisuista tehdään yhteistyössä esimiehen ja työpaikan kanssa. Sitä voidaan työstää tilanneanalyysissä, yhteistyöpäivässä ja yksilöllisessä osassa. Ammatillisen teeman sisällössä käsitellään työhön ja ammattiin liittyviä asioita. Näitä ovat työn muutokset ja vaatimukset, työn nykytila ja sujuminen, ammatillinen kehitys ja osaaminen, kuormittuminen sekä voimavarat ja palautuminen. Näiden sisältöalueiden käsittely ohjautuu työ- ja toimintakykyä tukeviin malleihin, työkykymalliin tai työlähtöiseen ajatteluun. Käytäntöjä ovat tutkivat, toiminnalliset ja dialogiset menetelmät sekä välineitä erilaiset päiväkirjat ja kyselyt.

8 Terveysteema Terveysteeman tavoitteena on tunnistaa kuntoutujien terveyteen liittyvät riskitekijät sekä niiden yhteys työssä jaksamiseen. Pohjana ovat työterveyshuollossa tehty B-lääkärinlausunto Työhönkuntoutuksen jatkohanketta varten sekä mahdolliset muut palveluntuottajalle toimitetut, kuntoutujalle aiemmin tehdyt testi- ja arviointitulokset. Terveysteeman työstämistä jatketaan yksilöllisesti tilanneanalyysissä. Kuntoutuslaitoksessa ei toisteta työterveyshuollossa alle kolmen kuukauden kuluessa kuntoutuksen aloituksesta tehtyjä testejä ilman perusteltua syytä. Tilanneanalyysin jälkeen alkavat ryhmäjaksot, jotka luovat perustan työkyvyn edistämiseksi toteutettaville muutoksille. Terveysteema tulee esille jokaisen ryhmäjakson aikana. Terveysteemoja käsitellään ryhmässä yksilöllisesti. Yksilöllinen osa syventää terveysteeman työskentelyä kuntoutujan tarpeista lähtien. Keskeistä on kuntoutujan muutosvaiheen tunnistaminen ja motivaation herättäminen ja ylläpitäminen terveyteen liittyvien muutostarpeiden edistämiseksi. Kuntoutujan oma vastuunotto terveyteen liittyvien riskitekijöiden hoitamisessa on keskeistä. Terveysteeman sisällössä käsitellään terveyteen liittyviä tekijöitä: terveysriskejä, ravitsemusta, nukkumista, mielialaa, ajankäyttöä, liikuntaa, ihmissuhteita, päihteiden käyttöä, harrastuksia, elämäntilannetta, perhetilannetta ja taloutta. Näitä sisältöalueita käsitellään terveyttä edistävien toimintamallien pohjalta. Käytäntöjä ovat motivoivat ja toiminnalliset menetelmät. Fyysinen aktivointi sisältää liikunnanohjausta ja siihen liittyvää ryhmämuotoista liikuntaa ja rentoutusharjoittelua. Terveysteemassa välineitä ovat kliininen tutkiminen, testit, päiväkirjat, kyselyt ja harjoittelu sekä itsenäisesti että ryhmässä.

9 Tilanne analyysin tavoitteena on 1/2 rakentaa oikea-aikainen ja tarkoituksenmukainen kuntoutuspolku kuntoutujalle auttaa kuntoutujaa hahmottamaan oman ammatillisen tilanteen, terveydentilan ja elämäntilanteen vaikutus työkykyyn sekä työssä jaksamiseen luoda edellytyksiä kuntoutujan, esimiehen ja työterveyshuollon yhteistyöhön ja herättää motivaatio ja sitoutuminen kuntoutukseen. Kuntoutuja ja moniammatillisen työryhmän jäsenet jäsentävät kuntoutujan ammatillista tilannetta. Sen lisäksi esimiehen (ja mahdollisesti muiden työnantajan edustajien) kanssa muodostetaan tulkinta organisaation toiminnan muutosten vaikutuksesta kuntoutujan työhön ja työssä jaksamiseen. Esimiehen kanssa tutkitaan myös, miten työnantaja voisi muuttaa tilannetta ja sovitaan mahdollisista kuntoutujan työn muutoksista. Keskustelussa mukana ollut moniammatillisen työryhmän jäsen laatii muistion kuntoutujan ja esimiehen kanssa käydystä keskustelusta.

10 Tilanne analyysin tavoitteena on 2/2 Terveysteeman näkökulmasta selvitetään terveyteen, kuntoon ja elämänhallintaan liittyvien tekijöiden merkitystä työssä selviytymiselle. Oleellista on jäsentää työ- ja toimintakykyyn ja työhyvinvointiin nykyhetkellä vaikuttavat sairaudet ja terveyshuolet. Samalla selvitetään, voidaanko niiden hoitoa, omahoitoa tai kuntoutusta tehostamalla kohentaa työssä jaksamista ja selviytymistä kuntoutumisprosessin aikana. Lisäksi jäsennetään mahdolliset terveyteen liittyvät riskitekijät ja selvitetään, voidaanko niihin vaikuttamalla ylläpitää kuntoutujan työ- ja toimintakykyä ennaltaehkäisevästi. Tilanneanalyysi tuottaa kuntoutussuunnitelman kuntoutujan lähtökohdista käsin. Suunnitelma sisältää ryhmäkuntoutusjaksot sekä kuntoutujalle valitut ja tarpeenmukaiset yksilölliset osat, joiden avulla hän saavuttaa asettamansa kuntoutustavoitteet. Kuntoutujan elämän- ja työtilanteen arviointi on monivaiheinen prosessi, jossa ensimmäiset ideat eivät aina ole kantavimpia. Tästä syystä kuntoutussuunnitelmaa voidaan tarkistaa kuntoutuksen kuluessa. Tilanneanalyysin päätteeksi kuntoutuja ohjataan seuraamaan hänelle tarpeellisia ja keskeisiä terveyteen tai ammatilliseen teemaan liittyviä asioita. Kuntoutuja tuo seurannat seuraavalle hänelle toteutuvalle kuntoutusjaksolle.

11 Ohjeet tilanneanalyysin tapaustyöskentelyyn Jakaannutaan ryhmiin kuntoutuspalveluntuottajittain Koulutuspäivässä on tarkoitus tapausesimerkin kautta käsitellä tilanneanalyysissä käytettäviä kuntoutuksen menetelmiä ja työvälineitä. Palveluntuottaja kertoo omasta toimintatavastaan ja välineistöstään, jolla pureutuu kuntoutujan työkykyyn tilanneanalyysissä ja kuntoutuksessa

12 Ryhmätyöskentely Ryhmätyöskentelyn tavoitteena on saada kaikkien ideat käyttöön ja näkökulmat esille (esimies, työterveyshuolto ja kuntoutuspalveluntuottaja sekä kuntoutujan ääni tuodaan mukaan tapausesimerkin kautta). Ryhmätyöskentelyn ideana on saada esille, kuinka teoria ja käytäntö kohtaavat tilanneanalyysissä millä välineillä kuntoutujan työkykyyn kuntoutuksessa tartutaan miten kuntoutuksen välineillä kartoitetaan työkykyä miten työkykyyn vaikutetaan

13 Ryhmätyöskentelyssä pohtikaa Miten eri toimijat ymmärtävät kuntoutustarpeen? Miten eri käsitykset siirtyvät kuntoutuksen räätälöintiin ja toteutukseen mitä kuntoutuksessa tarkoitetaan työllä ja miten työhön ja ammattiin suuntautuminen näkyy kuntoutuksessa? Mitä eri toimijatahot ymmärtävät työllä? Miten työ määritellään? Miten kuntoutustarpeet siirtyvät kuntoutuksen toteutukseen ja kuinka tarpeenmäärittely vaikuttaa kuntoutuksen sisällön toteutukseen? (Kuntoutussuunnitelma) minkälaista tulosta ja vaikutusta kuntoutuksella halutaan saada aikaan? millaisilla toimintatavoilla vaikutetaan kuntoutuksen tuloksellisuuteen?

14 Työkyvyn musta laatikko ja sen avaaminen tilanneanalyysissä A: Yksilön paikka ja tehtävä tuotantoprosessissa A C:Yksilön työura ja ammatillinen kehitys, ml. taidon ja työkyvyn muutokset C B B:Toiminnan historiallinen muutos Työ kolmen kehitysprosessin risteyksenä (E.Hutchins:Cognition in wild)

15 Ryhmätyöskentelyn purkaminen Kuntoutuspalveluntuottaja kirjaa ryhmän pohdinnat PowerPoint esitykseen Kuntoutuspalveluntuottaja esittelee keskeiset työvälineensä: kuinka teoria ja käytäntö kohtaavat tilanneanalyysissä ja ryhmätyöskentelyssä esiin nousseet asiat ja ideat Esitykselle on varattu aikaa 15 minuuttia Lopuksi käydään yhteinen keskustelu

16 GAS menetelmä - Goal Attainment Scaling GAS on kehitetty 1960-luvulla mielenterveyskuntoutukseen: psykologi Thomas J Kiresuk ja tilastotieteilijä Robert E Sherman Soveltuu kuntoutuksen ja hoidon suunnitteluun sekä vaikuttavuuden mittaamiseen Käytetty eri interventioissa mm. mielenterveys, neurologinen kuntoutus, fysioterapia, geriatria, pediatria, kivun hoito jne. Perustuu yksilöhaastatteluun Taustalla motivaatioteoria Nimetään kuntoutuksen kannalta merkityksellinen ja yksilöllinen tavoite, joka voidaan aikatauluttaa ja mitata Kuntoutujalla voi olla 1-8 arvioitavaa tavoitetta

17 Miksi GAS - menetelmä Kelan kuntoutukseen tavoitteiden asettaminen kuntoutukselle keskeistä tarve saada kuntoutujan oma kuntoutustavoite näkyväksi ja kuntoutusta ohjaavaksi asiakkaan oma ääni kuuluville vaikuttavuuden seuranta tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta kuntoutusprosessin jäntevöittäminen tavoitteelliseksi

18 Motivaatio teoriat taustalla Sisäinen motivaatio nousee psykologisista tarpeista edellyttää, että psykologiset perustarpeet ja perusmotiivit ovat riittävästi toteutuneet Autonomian-, kelpaamisen tunne, kompetenssi, yhteenkuuluvuus, osallistuminen Ihmisen henkilökohtaiset tavoitteet, joilla on itseisarvo Tulin kuntoutukseen, koska haluan jaksaa työelämässä Tulin kuntoutukseen kehittääkseni itseäni ihmisenä tai jaksan paremmin Ulkoinen motivaatio Välinearvoa sisältävät tavoitteet Tulin kuntoutukseen, koska haluan, että saan jatkossakin palkkaa tai koska täällä voi saada vertaistukea

19 SMART periaate ja GAS- menetelmä Tavoitteen asettamisen "kultainen sääntö" Spesific = spesifinen, yksilöllinen, määritetty Measurable = mitattavissa Achievable = saavutettavissa Realistic/Relevant =realistinen ja merkityksellinen Timed= mahdollinen aikatauluttaa

20 GAS:in eli tavoitteen laatiminen käytännössä 1 Tavoitteen tunnistaminen Tavoitteen nimeäminen 2 3 Indikaattorin valinta 4 Asteikon määrittäminen 5 Asteikon tarkistaminen 6 Kuntoutuksesta sisällöstä sopiminen

21 Muutoksen suunta

22 T-lukuarvotaulukko

23 Tavoitemalli Jatkotoimenpiteet, pitkäntähtäimen tavoitteet arvioidaan (terveydenhuolto) Kuntoutujan tarve Kela, terveydenhuolto Terveydenhuolto toteaa kuntoutustarpeen ja laatii kuntoutujan kanssa kuntoutussuunnitelmaan (pitkäntähtäimen tavoite) Kuntoutuksen palveluntuottaja Kelan etuuskäsittelijä haastattelee ja herättää tavoitteen idun -hakemus, oma tavoite GAS -tavoitteet arvioidaan Kuntoutuksen sisältö suunnitellaan tavoitteiden mukaan PTT kysyy etukäteen kuntoutujalta hänen tavoitteitaan ennakkokyselyssä GAS -tavoitteita täsmennetään ja käsitellään Kuntoutusjakson tavoitteet laaditaan konkreettiksiksi GAS - menetelmää hyväksi käyttäen

24 GAS -tavoitteiden rajapinnat ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Tavoitteiden laatiminen Työpaikka Terveydenhuolto,Työterveyshuolto GAS-tavoitteet Kuntoutus Tavoitteiden arviointi Työpaikka Terveydenhuolto,Työterveyshuolto

25 Tavoiteprosessin haasteet eri vaiheissa 1. PROSESSIN ALUSSA: TAVOITEPROSESSIN KÄYNNISTÄMINEN JA RAKENTAMINEN KUNTOUTUSPROSESSIN SISÄLLE - Ajoitus, ohjaus, motivointi, käytännön järjestelyt, organisointi 2. AINEKSET AMMATILLISTEN TAVOITTEIDEN ASETTAMISEEN Kuntoutujan tilannearvio: ammatillinen sisällöt tavoitteiden tueksi; ryhmien ja yksilötapaamisten hyödyntäminen kuntoutujakohtaisesti Yhteys työhön, yhteistyö esimiehen kanssa 3. GAS TAVOITTEIDEN RAKENTAMINEN Tavoitteiden asettaminen asteikon laatimisineen smart periaatteiden mukaisesti 4. TAVOITTEIDEN ARVIOINTI JA UUSIEN TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN Tavoitteiden arvioimisen ja uusien tavoitteiden asettaminen käytännössä osana prosessia jatkosuunnitelmat

26 GAS- menetelmän käyttöönotto Kelan kuntoutuksessa Kela kääntänyt menetelmän: käsitteet, käsikirja Testannut ja tutkii menetelmän käyttöä ja soveltuvuutta Kela kouluttanut laitosmuotoisen kuntoutuksen palveluntuottajat vuonna 2010 työpajat palveluntuottajille käyttökokemukset, lomakkeen kehittäminen 14 ammattikorkeakouluun kouluttajia> järjestävät koulutusta alkaen ( 3 op, 81 tuntia) Terveydenhuollon tilaisuus Otetaan asteittain käyttöön vuoden 2011 alusta lukien

27 Miten GAS - menetelmän tuloksia voidaan hyödyntää? Kelan tasolla Kuntoutusmuodoittain ja toimenpiteittäin Otanta siitä, millaisia tavoitteita esim. sopeutumisvalmennuskurssilla on tehty Lakiperusteet (ammatillinen, vaikeavammaiset ja harkinnanvaraiset) Terveydenhuolto Palaute kuntoutuksen kokonaistavoitteen toteutumisesta Tavoitteiden toteutuminen

28 Miten GAS - menetelmän tuloksia voidaan hyödyntää? Kuntoutuja Voi arvioida omien tavoitteiden toteutumista Palveluntuottaja Yksittäisen kuntoutujan tavoitteiden toteutumista Yksittäisen ryhmän tasolla (esim. 10 hengen ASLAK -ryhmä) Ryhmien tasolla (50 ASLAK -ryhmää vuodessa) Kaikkien kuntoutujien esim. vuosittain

29 Tilastollinen analyysi T-lukuarvoista ryhmätasolla

30 Lisätietoa >yhteistyökumppanit >kuntoutuspalvelut >GAS-menetelmä

31 -HANKKEEN KÄYTÄNNÖN ASIOITA tapahtumat syksy 2012 ja vuosi 2013 Yhteydenpito ja -nettisivut Hankkeen laskutus Hankesuunnitelman mukainen tiedonkeruun yhtenäistäminen Esivalinta Esivalittujen hakemusten toimitus Kelaan Hakeminen ryhmäkuntoutukseen ja kuntoutusraha

32 - hankkeen aikataulu Terveysosasto Hankesuunnitelman valmistelua Moodle Valmisteluryhmä Hankesuunnitelma valmis Hankkeen neuvotteluvaihe päättyy 1/2012 Hankehakemukset 2/2012 Toimeenpano, valmistelu 4/2012 Hankinta 4/2012 Tutkija 4/2011 Toimeenpanon aloitus 5/2012 Kuntoutujaryhmät 9/2012-6/2014 ( 250 kuntoutujaa) Muut tutkimukset, kirjallisuus Tutkimuksen suunnittelu Hankesuunnitelmamuutokset? Tutkimus 5/ /2014 Päätösseminaari TK1-hankke loppuseminaari 12/2011 tutkimuksen loppuraportti standardin valmistelu ja järjestelmät 2012 standardi Uudenstandardin valmistelu6/2014 Kilpailutus standardi 2010/

33 -hankkeen toteutuksen aikataulu syksy 2012 kevät 2013 TK 2 -hanke kokonaisuudessaan toteutetaan ajalla Varsinainen hankevaihe alkaa Projektiryhmät ja suunnittelukokoukset käynnistyvät Ensimmäiset kuntoutujat aloittavat Tutkimuksen tiedonkeruu käynnistyy Työkokous Hankkeen valtakunnallisen asiantuntijaryhmän kokous Hankkeen aloitusseminaari, keväällä 2013 ajankohta avoin Vuonna 2013 kaksi työkokousta, ajankohdat avoimena

34 Yhteydenpito Hankkeen toimineenpanoa ja kehittämistyötä koordinoi suunnittelija Anu Hansten hankemateriaalin yhtenäistäminen tutkimusmateriaalin kulku yhteyshenkilöt Kuntoutuspalveluntuottaja kutsuu yhteistyökumppanit (työnantajat ja työterveyshuollot) mukaan hankkeeseen Yhteistyökumppanit toimivat kuntoutuspalveluntuottajan kautta

35 -hanke käytännössä Paikallinen projektiryhmä tavoitteena on edistää paikallista verkostotyötä ja hyvän kuntoutusmallin kehittämistä ryhmässä keskustellaan kuntoutuksen sisällöstä, kuntoutustarpeesta, kuntoutujapaikkatilanteesta, yhteistyöstä eri toimijoiden välillä ja muista osahankkeen ajankohtaisista kysymyksistä ryhmä on osa kuntoutuspalveluntuottajan, työterveyshuollon ja työnantajan yhteistyötä Kuntoutuspalveluntuottaja kutsuu ryhmän koolle hankkeen käynnistymisvaiheessa keväällä 2012 ja vastaa ryhmän toiminnasta koko hankkeen ajan ryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa (Hankesuunnitelma s.5)

36 -hanke käytännössä Paikallinen projektiryhmä (jatkoa) Kuntoutuspalveluntuottaja informoi ryhmän toiminnasta Kelan kuntoutusryhmään. Ohjelma ja muistiokopiot kuntoutusryhmään Anu Hanstenille Osallistumiskutsut projektiryhmän tapaamisiin Kelan edustajille keskitetysti kuntoutusryhmään Anu Hanstenille Suunnittelukokoukset Kuntoutuspalveluntuottaja kutsuu Ryhmäkohtainen suunnittelu Osallistumiskutsut suunnittelukokouksiin Kelan edustajille keskitetysti Kuntoutusryhmään Anu Hansténille Muistiokopiot kuntoutusryhmään Anu Hansténille ja Turun vakuutuspiiriin Heli Sjöroossille -hankkeen hakemusten käsittely keskitetysti Turun vakuutuspiirissä

37 -hanke käytännössä Kuntoutuspalveluntuottajat Avire Oy, Siuntio Avire-Kuntoutus Oy Huoltoliitto ry, Kunnonpaikka Kuntoutuskeskus Petrea, Petrea Säätiö Verve, Oulu

38 Tietoa hankkeesta > Kuntoutuspalvelut > Kehittämistoiminta > Työhönkuntoutus > -hanke Tietoa kuntoutujille, yhteistyökumppaneille ja hankkeesta kiinnostuneille Hankesuunnitelma Tiedote Hankkeessa käytettävät lomakkeet» Esivalinnan yhteenvetolomake» Työantajan ja työntekijän selvityslomake Koulutuspäivien materiaali Hanketapahtumien ohjelmat

39

40 Hankkeen laskutus/ yhteistyökumppanit Työterveyshuollot ja työnantajat laskuttavat kuntoutuspalveluntuottajaa sovituista toteutuneista kustannuksista Kuntoutuspalveluntuottaja ohjeistaa yhteistyökumppanit

41 Hankkeen laskutus/ Kuntoutuksen palveluntuottajat laskuttaa sopimuksen mukaiset -hankkeen kehittämisen kustannukset Kelan keskushallinnosta laskuttaa kuntoutuspalvelusta aiheutuneet kustannukset Kelan toimistosta kurssien keskitettyä laskutusmenettelyä noudattaen

42 Hankkeen laskutus/ Kuntoutuksen palveluntuottajat Kehittämisen kustannukset Kelan keskushallinnosta Kuntoutusryhmässä laskutusta hoitaa toimistosihteeri Paula Lehto Laskutusosoite on Kela, Terveysosasto, kuntoutusryhmä PL Helsinki Kuntoutuspalveluntuottaja huolehtii että Kelassa on ajantasaiset tiedot hankkeen laskutuksen yhteyshenkilöstä

43 Hankkeen laskutus Kela maksaa kehittämisen kustannuksina kuntoutuspalveluntuottajan, työterveyshuoltojen ja työnantajien edustajien hankkeen koulutuksiin, työkokouksiin ja seminaareihin kohdistuvat toteutuneet matkakulut, päivärahat (päivärahat tiliöidään matkakuluihin) sekä korvauksen päivän työajasta kuntoutuspalveluntuottajan kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti

44 Kehittämisen kustannukset Sopimuksessa lueteltu, mitä voi sisältää Kehittämisen kustannukset tulee rakentua sopimuksen laskelman mukaan Laskussa tulee kuvata selkeästi, mistä kehittämisen kustannukset koostuvat Kehittämisen tunnit kuvataan laskussa tai erillisessä liitteessä ammattihenkilöittäin

45 Kehittämisen kustannukset -hanke ESIMIERKKI Kuntoutuspavleluntuottaja päivämäärä tunnit ammattinimike hanketyö,mitä tehty? työfysioterapeutti suunnittelukokousmuistion kommentointi

46 Hankkeen laskutus/ Kuntoutuspalvelut Kuntoutuksen palveluntuottajat Kuntoutuksesta aiheutuneet kustannukset korvataan laskutuksen perusteella kuntoutujien läsnäolopäiviltä Laskutuksessa käytetään palveluntuottajan omaa tai Kelan laskutuslomaketta KU201 (kuntoutujakohtaiset tiedot) sekä tilityslomaketta KU206 Laskutuksesta tulee ilmetä hankkeen nimi ja viisikirjaiminen hanketunniste Palveluntuottaja laskuttaa kuntoutuspalvelusta aiheutuneet kustannukset Kelan toimistosta kurssien keskitetyn laskutusmenettelyn mukaan enintään kerran kuukaudessa ja kuntoutusprosessin päättyessä viimeistään kahden viikon kuluessa

47 > Yhteistyökumppanit > Kuntoutuspalvelut > Kurssit > Kurssien esivalinta ja laskutus

48 Hankkeen yhteiset toimintamallit Hankesuunnitelmassa kuvattu kuntoutusmalli raami, yksi yhteinen toimintatapa Hankkeen yhtenäiset toimintamallit ja välineet (lomakkeet ja kyselyt) valmistellaan kehittämistyönä ennen ja osa kyselyistä linkittyy tutkimukseen Työstäminen luonnoksia kommentoiden sähköpostitse Kela toimittaa luonnoksen kuntoutuspalveluntuottajille ja tutkijoille Kuntoutuspalveluntuottajat ja tutkijat kehittävät luonnosta kommentoiden Yhtenäistämisen koordinaatio Kelan kuntoutusryhmässä Kehittämiseen osallistuvat ainakin kuntoutuspalveluntuottajan -hankkeen moniammatillinen työryhmä, hankkeen tutkijat ja Kelan kuntoutusryhmän edustajat

49 Kehittämishankkeessa käytettävät yhtenäiset asiakirjat (Kuntoutuskansio) Suunnittelukokousmuistio Selvityslomake (työntekijä ja esimies, esivalinta) Seloste ensimmäisen ryhmäjakson jälkeen kuntoutuksen päätyttyä selosteen liitteet Esimiehen tapaamisen muistio (tilanneanalyysin aikana) Kuntoutussuunnitelma Työterveyshoitajalle tilanneanalyysin jälkeen jos kuntoutuja on antanut luvan selosteen toimittamisesta työterveyshuoltoon Työpaikkakäynnin muistio (ryhmäjakson aikana) Yhteistyöpäivän muistio (ryhmäjakson aikana) Muut muistiot (yksilöllisen osan aikana) Päiväkirjoja voi käyttää, mutta niitä ei yhtenäistetä

50 Kehittämishankkeessa käytettävien yhtenäisten asiakirjojen toteutus Selvityslomake (Hankesuunnitelma, liite 2) on julkaistu hankkeen kotisivulla Yhtenäistettävää kuntoutusmateriaalia ei julkaista hankkeen kotisivulla Kuntoutuksen malliasiakirjat toimitetaan kuntoutuspalveluntuottajille worddokumentteina sähköpostitse Asiakirjoilla voi olla kuntoutuspalveluntuottajakohtainen tekninen toteutus, mutta asiakirjojen sisältöjen tulee kehittämishankkeessa olla yhtenevät Kelaan tulee toimittaa mallit kuntoutuspalveluntuottajakohtaisista versiosta ennen niiden käyttöönottoa Hankkeen asiakirjojen käyttöaika

51 Mittarit ja kyselyt GAS-menetelmän mukaiset tavoitteet Fyysisen kunnon testit: submaksimaalinen polkupyöräergometri-testi, vartalon ojentajien staattinen lihasvoima (UKK), vartalon koukistajien dynaaminen lihasvoima (UKK), yläraajojen dynaaminen nostovoima (Invalidisäätiö), toistokyykistysten määrä (Suomen Urheiluopisto), dynaaminen tasapainotesti: tandemkävely takaperin (UKK), tasapaino testi: yhdellä jalalla seisominen(ukk), liikkuvuus: selän taivutus (UKK), käden puristusvoima (Jamar dynamometri) Painoindeksi (BMI) laskettuna, pituus ja paino mitattuna Ennakkokysely ja loppukysely (poimitaan tutkimuksen kysellystä ja hyödynnetään kuntoutuksessa) Teko-ohje annetaan Tieto kerätään kuntoutusselosteen Mittaustulokset - liitteeseen

52 Kuntoutukseen hakeminen KU 102 (kuntoutuja täyttää) Selvityslomake (esimies ja kuntoutuja täyttävät) Lääkärin B-lausunto (työterveyslääkäri laatii)+ muut kuntoutuksen kannalta tarpeelliset tutkimukset ja selvitykset Kelan kuntoutuksen esivalintakurssien yhteenvetolomake (työterveyshuollon yhteyshenkilö täyttää)

53 Kuntoutushakemus KU lomakkeet

54 Selvityslomake tulostettavissa hankesivulta > Kuntoutuspalvelut > Kehittämistoiminta > Työhönkuntoutus > -hanke

55 Esivalinta Kuntoutujien kohderyhmä sovitaan suunnittelukokouksessa Ryhmät valitaan kohderyhmän mukaan Kuntoutujakriteerit hankesuunnitelmassa Hankkeeseen valitaan kuntoutujia ajankohtaisen kuntoutustarpeen perusteella Kuntoutujia voi olla monenlaisia erilaisten kuntoutustarpeiden perusteella

56 Hakemusten toimitus Kelaan Ryhmän työterveyshuollon yhteyshenkilö nimetään suunnittelukokouksessa Ryhmän esivalinta työterveyshuollossa tehdään ennen hakemusten toimittamista Kelaan Ryhmän esivalitut hakemukset toimittaa Kelaan työterveyshuollon yhteyshenkilö Ryhmän hakemukset toimitetaan Turun vakuutuspiiriin Kelan yhteyshenkilölle vakuutussihteeri Heli Sjöroosille

57 Yhteenvetolomake, sairausryhmäkohtaiset ja ammatilliset esivalintakurssit KU 128

58 Hakemusten toimitus Kelaan Kaikki hakemukset toimitetaan kerralla Hakemusten on oltava Kelassa 1 kk ennen kuntoutuksen aloitusta (päivämäärä sovitaan suunnittelukokouksessa) Toimituksessa käytetään Kelan esivalintakurssien yhteenvetolomaketta KU128 Yhteenvetolomake on tulostettavissa myös Kuntoutuspalvelut > Kehittämistoiminta > Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeet > -hanke

59 Hakemusten toimitus Kelaan Osoite: Heli Sjöroos Kela, Turun vakuutuspiiri PL TURKU Samanaikaisesti sähköposti-ilmoitus siitä että hakemukset on nyt postitettu: ryhmä ja päivämäärä

60 Hankkeen raportointi Hankkeen raportoinnista tullaan antamaan ohjeet kuntoutuspalveluntuottajille, vuosittainen raportointi tukee koko hankkeen julkaistavaa raportointia Kuntoutuspalveluntuottajat antavat Kelan kuntoutusryhmälle vuosittain väliraportin kehittämishankkeen palveluiden toteutumisesta Väliraporttien sisältö ja teemat määritellään yhdessä tutkijoiden kanssa Väliraportti tulee toimittaa Kelaan helmikuun loppuun mennessä edellisen kalenterivuoden toteutuksesta Loppuraportti kehittämishankkeen toteutuksesta annetaan kolmen kuukauden kuluessa toteutuksen päättymisestä eli viimeistään Lisää raportoinnista työkokouksissa Tutkijat esittelevät tutkimuksen etenemistä työkokouksissa Hankkeesta tullaan julkaisemaan tutkimuksen loppuraportti hankkeen päättyessä

61 Yhteiset tapaamiset ja käytännön asioita Osallistujalista muista tarkistaa allekirjoitus on tärkeää myös laskutuksen kannalta Palaute Anna palautetta Palautepyyntö sähköpostilla koulutuspäivän jälkeen Antamasi palautteen avulla kehitetään ja suunnitellaan seuraavia yhteisiä tapaamisia

62 I Kuntoutusryhmä Kiitos! Tutkimuksen infotilaisuus alkaa klo 9 Kelan päätalo, Kelahalli

GAS- menetelmä ja ammatillinen kuntoutus- mitä lisäarvoa? Ammatillisen kuntoutuksen päivät 13.-14.10.2011

GAS- menetelmä ja ammatillinen kuntoutus- mitä lisäarvoa? Ammatillisen kuntoutuksen päivät 13.-14.10.2011 GAS- menetelmä ja ammatillinen kuntoutus- mitä lisäarvoa? Ammatillisen kuntoutuksen päivät 3.-4.0.20 Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 4.0.20 Kelan ammatillinen kuntoutus Kelan kuntoutuslain 7 :n

Lisätiedot

Kelan TK 2 hankkeen koulutuspäivä 15.5.2012 Avire Oy. Työterveyshuollon erikoislääkäri Hanna Joensuu

Kelan TK 2 hankkeen koulutuspäivä 15.5.2012 Avire Oy. Työterveyshuollon erikoislääkäri Hanna Joensuu Kelan TK 2 hankkeen koulutuspäivä 15.5.2012 Avire Oy Työterveyshuollon erikoislääkäri Hanna Joensuu Avire yhtiöt 2012 - Oikeus hyvinvointiin Avire yhtiöt 8.2.2012 alkaen Siuntion Hyvinvointikeskuksen työhyvinvointi-

Lisätiedot

Kuntoutuspäivät 9.3.2015 Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela

Kuntoutuspäivät 9.3.2015 Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela 2016 Kuntoutuspäivät 9.3.2015 Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela 1 Kelan kuntoutus työssä oleville vuonna 2014 Kelan kuntoutujia kaiken kaikkiaan 107 100 (2013: 98 863; 2012: 91 150) Harkinnanvaraisia

Lisätiedot

Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toinen vaihe TK2-hanke

Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toinen vaihe TK2-hanke I Kuntoutusryhmä Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toinen vaihe -hanke Koulutuspäivä 15.5.2012 Aamupäivän ohjelma klo 9 PÄIVÄNAVAUS JA HANKKEEN PROJEKTIRYHMÄN ESITTELY projektipäällikkö, asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Kelan työhönkuntoutushankkeen (TK2-hanke) tavoitteet ja toteutus. Kuntoutuspäivät 11.4.2013 Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri kirsi.vainiemi@kela.

Kelan työhönkuntoutushankkeen (TK2-hanke) tavoitteet ja toteutus. Kuntoutuspäivät 11.4.2013 Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri kirsi.vainiemi@kela. Kelan työhönkuntoutushankkeen (-hanke) tavoitteet ja toteutus Kuntoutuspäivät 11.4.2013 Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri kirsi.vainiemi@kela.fi Työikäisten kuntoutuksen kehittämisen eteneminen Kelassa

Lisätiedot

TIEDOTE 21.5.2012. Hankkeeseen liittyy arviointitutkimus. Hanke- ja arviointitutkimus päättyvät 31.12.2014.

TIEDOTE 21.5.2012. Hankkeeseen liittyy arviointitutkimus. Hanke- ja arviointitutkimus päättyvät 31.12.2014. Kansaneläkelaitos Terveysosasto Kuntoutusryhmä TIEDOTE 21.5.2012 Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toinen vaihe (-hanke) 2012 2014 Yleistä hankkeesta Kela jatkaa vuosina 2007 2011 toteutettua Työhönkuntoutuksen

Lisätiedot

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Kela, terveysosasto, kuntoutusryhmä Leena Penttinen, KM, TtM, suunnittelija Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Lisätiedot

Millaisia toimintamalleja kehittämishankkeessa ollaan käytännössä toteuttamassa?

Millaisia toimintamalleja kehittämishankkeessa ollaan käytännössä toteuttamassa? Millaisia toimintamalleja kehittämishankkeessa ollaan käytännössä toteuttamassa? Projektipäällikkö Ulla Kanttura ja Ylilääkäri Veli-Matti Leinonen, kuntoutuskeskus Petrean TK2-hanke Henkilöstöpäällikkö

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

Lasten perhekuntoutuksen (LAKU-) kehittämishankkeen varsinainen hankevaihe vuosina 2012 2015/2018

Lasten perhekuntoutuksen (LAKU-) kehittämishankkeen varsinainen hankevaihe vuosina 2012 2015/2018 Kansaneläkelaitos Terveysosasto Kuntoutusryhmä TIEDOTE 02.10.2012 Terveydenhuolto / Lähettävät tahot Lasten perhekuntoutuksen (LAKU-) kehittämishankkeen varsinainen hankevaihe vuosina 2012 2015/2018 Yleistä

Lisätiedot

Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018

Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018 Kansaneläkelaitos Terveysosasto Kuntoutusryhmä TIEDOTE 02.10.2012 Terveydenhuolto / Lähettävät tahot Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018 Yleistä hankkeesta

Lisätiedot

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

AURA - kuntoutus yhdessä työpaikan kanssa. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela, terveysosasto 23.4.2015

AURA - kuntoutus yhdessä työpaikan kanssa. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela, terveysosasto 23.4.2015 AURA - kuntoutus yhdessä työpaikan kanssa Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela, terveysosasto 23.4.2015 2 2016 Taustaa Kelassa on toteutettu ASLAK- kuntoutusta 1980-luvulta lähtien ja TYKkuntoutusta

Lisätiedot

Palveluntuottajien ja Kelan yhteistyö. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö, Kuntoutusryhmä

Palveluntuottajien ja Kelan yhteistyö. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö, Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien ja Kelan yhteistyö Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö, Kuntoutusryhmä 28.1.2014 Esityksen sisältö Yhteistyöllä kohti parempia palveluja Sopimuskauden aikaisessa yhteistyössä muistettavaa

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

Tuloksia ja johtopäätöksiä GASin kehittävästä käyttöönotosta näkökulmana ammatilliset tavoitteet

Tuloksia ja johtopäätöksiä GASin kehittävästä käyttöönotosta näkökulmana ammatilliset tavoitteet Tuloksia ja johtopäätöksiä GASin kehittävästä käyttöönotosta näkökulmana ammatilliset tavoitteet Gas jatkokoulutus Kela Hilkka Ylisassi Jari Turunen Verve Consulting GAS:in käyttö ammatillisessa (työhön

Lisätiedot

TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku

TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku Anna-Mari Aalto, Tarja Heponiemi, Vesa Syrjä 27.8.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tutkimuksen hyödyt työnantajien ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa

Lisätiedot

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva Turun Aikuiskoulutuskeskus Kuntouttajan muuttuva työnkuva Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishanke, työkokous IX 1.12.2011 Oili Niittynen, FM Kouluttaja Yrityspalvelut Sisältö Miksi työnkuva muuttuu? KELAn

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen

Lisätiedot

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta?

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Liisi Aalto, Katariina Hinkka, Rainer Grönlund, Marketta Rajavaara Kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Innovaatio Uusien asioiden tekemistä

Lisätiedot

KELAN AVOMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVOMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVOMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KIILA-KUNTOUTUS Ammatillista työkykyä tukevan kuntoutuksen palvelulinja Voimassa 1.5.2016 alkaen SISÄLLYS KIILA-kuntoutus...

Lisätiedot

GAS-menetelmää käytetty

GAS-menetelmää käytetty PALVELUNTUOTTAJAN KOKEMUKSIA TAVOITEASETTELUSSA GAS-MENETELMÄÄ KÄYTTÄEN Anne Huuskonen Sanna Toivonen GAS-menetelmää käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutus eli Vake-hanke

Lisätiedot

Työkykyä ylläpitävän kuntoutuksen tulevaisuus Kelan näkökulmasta - ammatillinen työkykyä ja toimintakykyä tukeva KIILA kuntoutus

Työkykyä ylläpitävän kuntoutuksen tulevaisuus Kelan näkökulmasta - ammatillinen työkykyä ja toimintakykyä tukeva KIILA kuntoutus Työkykyä ylläpitävän kuntoutuksen tulevaisuus Kelan näkökulmasta - ammatillinen työkykyä ja toimintakykyä tukeva KIILA kuntoutus Leena Penttinen, KM, TtM, suunnittelija Koulutustilaisuuden sisältö Kelan

Lisätiedot

Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa?

Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa? Hyvinvointia työstä Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa? GAS-seminaari 2.12.2015 Hilkka Ylisassi, erikoistutkija, Työterveyslaitos Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä

Lisätiedot

Kelan ja palveluntuottajien yhteistyö. Anneli Louhenperä Suunnittelija Palveluntuottajien koulutuspäivät 30.1.2014 ja 2.4.2014

Kelan ja palveluntuottajien yhteistyö. Anneli Louhenperä Suunnittelija Palveluntuottajien koulutuspäivät 30.1.2014 ja 2.4.2014 Kelan ja palveluntuottajien yhteistyö Anneli Louhenperä Suunnittelija Palveluntuottajien koulutuspäivät 30.1.2014 ja 2.4.2014 Esityksen sisältö Kuntoutusryhmän ja palveluntuottajan yhteistyö Kurssien toimeenpano

Lisätiedot

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Subjektiivinen oikeus kuntoutukseen edellytysten

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon toiminnan ja kokemusten arviointi Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen (TK2) arviointitutkimus TK2-hankkeen tutkimuksen yhdyshenkilöiden info, Kela,

Lisätiedot

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Tiina Huusko LT Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Kuntoutuspäällikkö Kela, terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Aikuisten avomuotoisen mielenterveyskuntoutuksen kehittämishanke (AMI-hanke) vuosina 2010 2012 / 2013-2014

Aikuisten avomuotoisen mielenterveyskuntoutuksen kehittämishanke (AMI-hanke) vuosina 2010 2012 / 2013-2014 Kansaneläkelaitos Terveysosasto Kuntoutusryhmä TIEDOTE 28.03.2012 Aikuisten avomuotoisen mielenterveyskuntoutuksen kehittämishanke (AMI-hanke) vuosina 2010 2012 / 2013-2014 Yleistä hankkeesta Kela jatkaa

Lisätiedot

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kela Kansaneläkelaitos hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri

Lisätiedot

KEHITTÄMISEN HELMET KÄYTÄNTÖÖN: AURA-KUNTOUTUKSEN SYNTY JA TUHO

KEHITTÄMISEN HELMET KÄYTÄNTÖÖN: AURA-KUNTOUTUKSEN SYNTY JA TUHO HANKE-ESITTELY KIRSI VAINIEMI KEHITTÄMISEN HELMET KÄYTÄNTÖÖN: AURA-KUNTOUTUKSEN SYNTY JA TUHO AURA-kuntoutus syntyi, mutta usko työhön kytkeytyvään kuntoutukseen loppui päättäjiltä. Työikäisten työhön

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Kuntoutuksen kehittämishankkeet -kohti uudistettuja kuntoutuspalveluita

Kuntoutuksen kehittämishankkeet -kohti uudistettuja kuntoutuspalveluita Kuntoutuksen kehittämishankkeet -kohti uudistettuja kuntoutuspalveluita Kehittämispäällikkö Seija Sukula 29.8.2012 Kuntoutuksen lähivuosien haasteet Lasten ja nuorten syrjäytyminen Työllisyyden, työelämän

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

OPI kurssin sisältö ja toteutus

OPI kurssin sisältö ja toteutus OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa

Lisätiedot

Mielenterveyskurssit 2011 Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit (Kela) Kuntoutumiskeskus Summassaari

Mielenterveyskurssit 2011 Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit (Kela) Kuntoutumiskeskus Summassaari Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit (Kela) 2 Voimavarat ja tukea elämään - mielenterveyskurssi 39456 (avo-internaatti) Alueet, joissa asuville kurssi on tarkoitettu: Länsi-Suomi Kurssin toteuttaa:

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kommenttipuheenvuoro 2.12.2011 OYS Suunnittelija Marjut Hevosmaa Pohjois-Suomen aluekeskus Myöntöedellytykset, KKRL 9, 10, 14 1. Vaikeavammaisuus,

Lisätiedot

Tarjoajat ovat velvollisia lukemaan ja ottamaan huomioon antamassaan tarjouksessa

Tarjoajat ovat velvollisia lukemaan ja ottamaan huomioon antamassaan tarjouksessa Terveysosasto Dnro 16/331/2014 Kuntoutusryhmä 18.3.2014 Kelan kuntoutuksena toteutettava vaikeavammaisen aikuisen moniammatillinen yksilökuntoutus (neurologinen, tules- ja reuma- ja yleispalvelulinjat)

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Työelämässä olevien Tules-kurssit Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Työelämästä poissaolevien Tules-kurssit Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300 Kelan aivohalvauspotilaiden (65-75- vuotiaat) tehostetun kädenkäytön kuntoutuksen ja painokevennetyn kävelykuntoutuksen kehittämishanke vuosina 2008-2011 Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu

Lisätiedot

Kuntoutus hoitosuositusten valossa. Kelan näkökulma. Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela 10.3.2014

Kuntoutus hoitosuositusten valossa. Kelan näkökulma. Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela 10.3.2014 Kuntoutus hoitosuositusten valossa Kelan näkökulma Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela 10.3.2014 Kuntoutuksen vaiheiden tulee olla kunnossa Kuntoutustarpeen havaitseminen ajoissa, kokonaisvaltaisuus

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Epilepsiapotilaan ohjauksen kehittäminen koulutustilaisuus 19.9.2014, TYKS Sanna Filatoff-Rajaniemi Kuntoutusasiantuntija Keva Keva

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta ASLAK Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kelan järjestämää ryhmämuotoista varhaiskuntoutusta Tavoitteena työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI SYÖPÄÄ SAIRASTAVIEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIEN PALVELULINJA Ruuansulatuselimistön syöpää sairastavien

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen PoKa-hanke Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Keva Sanna Pesonen Hankkeen taustaa Pohjois-Karjalan maakunnan alueella käynnissä oleva kuntatyöpaikkojen ammatillisen kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin kehittämishanke

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI HARVINAISTA AINEENVAIHDUNTASAIRAUTTA SAIRASTAVIEN LASTEN, NUORTEN JA AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIEN

Lisätiedot

Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämisen tuloksia ja tulevaisuuden palvelut

Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämisen tuloksia ja tulevaisuuden palvelut Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämisen tuloksia ja tulevaisuuden palvelut Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela, Terveysosasto 7.11.2014 Perjantaimeeting, Työterveyslaitos Sisältö Nykyiset palvelut

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Palveluntuottajan näkökulma: Valmistautuminen uuteen palveluun

Palveluntuottajan näkökulma: Valmistautuminen uuteen palveluun Palveluntuottajan näkökulma: Valmistautuminen uuteen palveluun 22.1.2015 Invalidiliiton Kuntoutus Oy Validia Kuntoutus Lahti Kehittämispäällikkö Hely Streng hely.streng@validia.fi Validia Kuntoutus Lahti

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Harkinnanvaraiset yksilölliset kuntoutusjaksot Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI FIBROMYALGIAA SAIRASTAVIEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIEN PALVELULINJA Fibromyalgiaa sairastavien

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus PL 13, 14201 Turenki puh. (03) 685 21, www.kiipula.fi 1 Urasuuntapalvelut mitä

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI TYÖKOKEILUN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS TYÖKOKEILUN PALVELULINJA... 1 1 Tavoite...

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Dementia ja Kelan kuntoutus

Dementia ja Kelan kuntoutus Dementiahankkeen loppuseminaari 23.5.2012 Dementia ja Kelan kuntoutus Tiina Huusko 23.5.2012 Iäkkäiden kuntoutus: toimijat Järjestöt, 3. sektori Täydentävä rooli Kehittäminen Kela Ray Vertaistuki Kehittäminen

Lisätiedot

GAS-menetelmän koulutusmateriaali kevät 2010

GAS-menetelmän koulutusmateriaali kevät 2010 GAS-menetelmän koulutusmateriaali kevät 2010 Vain kuntoutuksen palveluntuottajien sisäiseen käyttöön Käytettävä yhdessä GAS -käsikirjan kanssa Diat 35-49 muutettu 24.2.2011 lopullisen GAS lomakkeen mukaiseksi

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 27.11.2014

Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 27.11.2014 Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 27.11.2014 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2013 2 Kelan avomuotoinen kuntoutus 2014 3 Vajaakuntoisten ammatillinen

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöitä sairastavien kuntoutuskurssit

Mielenterveyden häiriöitä sairastavien kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Mielenterveyden häiriöitä sairastavien Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta

Lisätiedot

TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014. Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo

TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014. Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014 Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo Mistä on työuupuneiden kuntoutuksessa kysymys? Kenelle sopii? Miten

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

KELAN AVO-JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO-JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO-JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI Työkykyä ylläpitävän ja parantavan valmennuksen (TYK) palvelulinja Voimassa 1.1.2012 alkaen 1 SISÄLLYS

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot