Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toinen vaihe TK2-hanke
|
|
- Reino Seppälä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 I Kuntoutusryhmä Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toinen vaihe -hanke Koulutuspäivä
2 OHJELMA klo 8.30 klo 9.00 klo 9.10 klo 9.30 klo klo klo klo klo klo klo klo Aamupala tarjolla päätalon ruokasalissa Päivänavaus ja esittäytyminen Projektipäällikkö, asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Kela ja kehittämispäällikkö Seija Sukula Kela Ilmarisen puheenvuoro Ylilääkäri Seppo Kettunen Ilmarinen Hankkeen esittely ja johdanto tilanneanalyysin tapaus-työskentelyyn Projektipäällikkö Kirsi Vainiemi Kela ja suunnittelija Anu Hansten Kela Työskentelyä ryhmissä kuntoutuspalveluntuottajittain Lounas Yhteenvedot palveluntuottajittain 15 min / kuntoutuspalveluntuottaja Keskustelua tilanneanalyysissä käytettävistä työvälineistä ja toimintatavoista Kahvi Hankkeen arviointitutkimus pähkinänkuoressa Johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä Kela / Tutkija Sari Nyholm, Kuntoutussäätiö Hankkeen käytännönasioita Suunnittelija Anu Hansten Kela Loppuyhteenveto Projektipäällikkö, asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Kela
3 Koulutuspäivän tavoitteet Paneutua kuntoutuksen aloitusvaiheen työskentelyyn Syventää yhteistyön tekemisen malleja ammatillisessa kuntoutuksessa Kelan ja työeläkekuntoutuksen kanssa Kertaus hankkeeseen liittyvästä tutkimuksesta Kertaus hankkeen toteutukseen liittyvistä asioista Tavoitteet kuntoutuksessa
4 Johdanto tilanneanalyysin tapaustyöskentelyyn Työntekijän ja työterveyshoitajan keskustelu kuntoutukseen hakeutumisvaiheesta
5 -malli KKRL 12 Kelan yksilöllinen kuntoutuspäätös kuntoutusryhmän muodostusta varten 2a 2b Tilanneanalyysi enintään 2 kk 2b 2a 4a 3 4a 4b 4b 4b 4b toteutus n. 10 kk 4a 3 4b 4a 5 2a a Kuntoutuksen kokonaiskesto enintään 1 vuosi 1. Suunnittelukokous Punaisella kuntoutujalle 2. Yksilöllinen tilanneanalyysi: 2a. 1 2 käyntikertaa, 2b. Avovuorokausi pakolliset kerrat 3. Ryhmäjaksot: 2 tai 3 jaksoa, 6 15 avo- tai laitosvuorokautta arkisin 4. Yksilölliset osat: 4a. käyntikerta, 1 5 kertaa Sinisellä jouston ja 4b. avo- tai laitosvuorokausi, 0 5 kertaa yksilöllisen variaation 5. Yksilöllinen päätösosa: 1 käyntikerta mahdollisuus
6 Tilanneanalyysi Kuntoutujat aloittavat kuntoutuksen yksilöllisellä tilanneanalyysillä. Tilanneanalyysin aikana lääkäri haastattelee ja tutkii kuntoutujan ja arvioi hänen terveydentilaansa ja hänen työssä selviytymistään vähintään kerran kaksi muuta moniammatillisen työryhmän jäsentä tapaavat kuntoutujan vähintään kerran tilanneanalyysin yhteenvetoon, jossa kuntoutussuunnitelma ja GASmenetelmän mukaiset tavoitteet hahmotellaan, osallistuu vähintään yksi tilanneanalyysin tekemiseen osallistunut muu moniammatillisen työryhmän jäsen ja omaohjaaja. Kuntoutuja ja moniammatillisen työryhmän jäsenet jäsentävät kuntoutujan ammatillista tilannetta. Sen lisäksi esimiehen (ja mahdollisesti muiden työnantajan edustajien) kanssa muodostetaan tulkinta organisaation toiminnan muutosten vaikutuksesta kuntoutujan työhön ja työssä jaksamiseen. Esimiehen kanssa tutkitaan myös, miten työnantaja voisi muuttaa tilannetta ja sovitaan mahdollisista kuntoutujan työn muutoksista. Muistio esimiehen kanssa käytävästä keskustelusta Kuntoutussuunnitelma
7 Ammatillinen teema Ammatillisessa teemassa on tärkeää tunnistaa kuntoutujan työssä jaksamista koettelevat haasteet ja jäsentää näiden haasteiden yhteys työpaikalla tapahtuviin asioihin. Työhyvinvoinnin näkökulmasta tämä tarkoittaa, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä. Ammatillisen teeman käsittely aloitetaan suunnittelukokouksessa, ja sitä jatketaan koko kuntoutusprosessin ajan suunnitelmallisesti päätösvaiheeseen saakka. Pohjana käytetään esimiehen ja kuntoutujan yhdessä täyttämää selvitystä. Kuntoutujan asettamat työhön liittyvät tavoitteet syntyvät ammatillisen teeman työskentelyn kautta. Tilanneanalyysissä kokonaiskuva kuntoutujan ammatillisesta tilanteesta syventyy ja täsmentyy. Tilanneanalyysi tuottaa kuntoutujan tarpeisiin perustuvan yksilökohtaisen tavoitteellisen kuntoutussuunnitelman. Se sisältää konkreettisen suunnitelman kuntoutujan kuntoutumisprosessin etenemisestä. Ammatillinen teema tulee esille jokaisen ryhmäjakson aikana. Yksilöllinen osa syventää ammatillista työskentelyä kuntoutujan tarpeista lähtien. Esimiehen kanssa tehtävä työskentely tähtää työssä tapahtuvien ratkaisujen mahdollistamiseen. Tulkintaa toiminnan muutoksesta ja uusista ratkaisuista tehdään yhteistyössä esimiehen ja työpaikan kanssa. Sitä voidaan työstää tilanneanalyysissä, yhteistyöpäivässä ja yksilöllisessä osassa. Ammatillisen teeman sisällössä käsitellään työhön ja ammattiin liittyviä asioita. Näitä ovat työn muutokset ja vaatimukset, työn nykytila ja sujuminen, ammatillinen kehitys ja osaaminen, kuormittuminen sekä voimavarat ja palautuminen. Näiden sisältöalueiden käsittely ohjautuu työ- ja toimintakykyä tukeviin malleihin, työkykymalliin tai työlähtöiseen ajatteluun. Käytäntöjä ovat tutkivat, toiminnalliset ja dialogiset menetelmät sekä välineitä erilaiset päiväkirjat ja kyselyt.
8 Terveysteema Terveysteeman tavoitteena on tunnistaa kuntoutujien terveyteen liittyvät riskitekijät sekä niiden yhteys työssä jaksamiseen. Pohjana ovat työterveyshuollossa tehty B-lääkärinlausunto Työhönkuntoutuksen jatkohanketta varten sekä mahdolliset muut palveluntuottajalle toimitetut, kuntoutujalle aiemmin tehdyt testi- ja arviointitulokset. Terveysteeman työstämistä jatketaan yksilöllisesti tilanneanalyysissä. Kuntoutuslaitoksessa ei toisteta työterveyshuollossa alle kolmen kuukauden kuluessa kuntoutuksen aloituksesta tehtyjä testejä ilman perusteltua syytä. Tilanneanalyysin jälkeen alkavat ryhmäjaksot, jotka luovat perustan työkyvyn edistämiseksi toteutettaville muutoksille. Terveysteema tulee esille jokaisen ryhmäjakson aikana. Terveysteemoja käsitellään ryhmässä yksilöllisesti. Yksilöllinen osa syventää terveysteeman työskentelyä kuntoutujan tarpeista lähtien. Keskeistä on kuntoutujan muutosvaiheen tunnistaminen ja motivaation herättäminen ja ylläpitäminen terveyteen liittyvien muutostarpeiden edistämiseksi. Kuntoutujan oma vastuunotto terveyteen liittyvien riskitekijöiden hoitamisessa on keskeistä. Terveysteeman sisällössä käsitellään terveyteen liittyviä tekijöitä: terveysriskejä, ravitsemusta, nukkumista, mielialaa, ajankäyttöä, liikuntaa, ihmissuhteita, päihteiden käyttöä, harrastuksia, elämäntilannetta, perhetilannetta ja taloutta. Näitä sisältöalueita käsitellään terveyttä edistävien toimintamallien pohjalta. Käytäntöjä ovat motivoivat ja toiminnalliset menetelmät. Fyysinen aktivointi sisältää liikunnanohjausta ja siihen liittyvää ryhmämuotoista liikuntaa ja rentoutusharjoittelua. Terveysteemassa välineitä ovat kliininen tutkiminen, testit, päiväkirjat, kyselyt ja harjoittelu sekä itsenäisesti että ryhmässä.
9 Tilanne analyysin tavoitteena on 1/2 rakentaa oikea-aikainen ja tarkoituksenmukainen kuntoutuspolku kuntoutujalle auttaa kuntoutujaa hahmottamaan oman ammatillisen tilanteen, terveydentilan ja elämäntilanteen vaikutus työkykyyn sekä työssä jaksamiseen luoda edellytyksiä kuntoutujan, esimiehen ja työterveyshuollon yhteistyöhön ja herättää motivaatio ja sitoutuminen kuntoutukseen. Kuntoutuja ja moniammatillisen työryhmän jäsenet jäsentävät kuntoutujan ammatillista tilannetta. Sen lisäksi esimiehen (ja mahdollisesti muiden työnantajan edustajien) kanssa muodostetaan tulkinta organisaation toiminnan muutosten vaikutuksesta kuntoutujan työhön ja työssä jaksamiseen. Esimiehen kanssa tutkitaan myös, miten työnantaja voisi muuttaa tilannetta ja sovitaan mahdollisista kuntoutujan työn muutoksista. Keskustelussa mukana ollut moniammatillisen työryhmän jäsen laatii muistion kuntoutujan ja esimiehen kanssa käydystä keskustelusta.
10 Tilanne analyysin tavoitteena on 2/2 Terveysteeman näkökulmasta selvitetään terveyteen, kuntoon ja elämänhallintaan liittyvien tekijöiden merkitystä työssä selviytymiselle. Oleellista on jäsentää työ- ja toimintakykyyn ja työhyvinvointiin nykyhetkellä vaikuttavat sairaudet ja terveyshuolet. Samalla selvitetään, voidaanko niiden hoitoa, omahoitoa tai kuntoutusta tehostamalla kohentaa työssä jaksamista ja selviytymistä kuntoutumisprosessin aikana. Lisäksi jäsennetään mahdolliset terveyteen liittyvät riskitekijät ja selvitetään, voidaanko niihin vaikuttamalla ylläpitää kuntoutujan työ- ja toimintakykyä ennaltaehkäisevästi. Tilanneanalyysi tuottaa kuntoutussuunnitelman kuntoutujan lähtökohdista käsin. Suunnitelma sisältää ryhmäkuntoutusjaksot sekä kuntoutujalle valitut ja tarpeenmukaiset yksilölliset osat, joiden avulla hän saavuttaa asettamansa kuntoutustavoitteet. Kuntoutujan elämän- ja työtilanteen arviointi on monivaiheinen prosessi, jossa ensimmäiset ideat eivät aina ole kantavimpia. Tästä syystä kuntoutussuunnitelmaa voidaan tarkistaa kuntoutuksen kuluessa. Tilanneanalyysin päätteeksi kuntoutuja ohjataan seuraamaan hänelle tarpeellisia ja keskeisiä terveyteen tai ammatilliseen teemaan liittyviä asioita. Kuntoutuja tuo seurannat seuraavalle hänelle toteutuvalle kuntoutusjaksolle.
11 Ohjeet tilanneanalyysin tapaustyöskentelyyn Jakaannutaan ryhmiin kuntoutuspalveluntuottajittain Koulutuspäivässä on tarkoitus tapausesimerkin kautta käsitellä tilanneanalyysissä käytettäviä kuntoutuksen menetelmiä ja työvälineitä. Palveluntuottaja kertoo omasta toimintatavastaan ja välineistöstään, jolla pureutuu kuntoutujan työkykyyn tilanneanalyysissä ja kuntoutuksessa
12 Ryhmätyöskentely Ryhmätyöskentelyn tavoitteena on saada kaikkien ideat käyttöön ja näkökulmat esille (esimies, työterveyshuolto ja kuntoutuspalveluntuottaja sekä kuntoutujan ääni tuodaan mukaan tapausesimerkin kautta). Ryhmätyöskentelyn ideana on saada esille, kuinka teoria ja käytäntö kohtaavat tilanneanalyysissä millä välineillä kuntoutujan työkykyyn kuntoutuksessa tartutaan miten kuntoutuksen välineillä kartoitetaan työkykyä miten työkykyyn vaikutetaan
13 Ryhmätyöskentelyssä pohtikaa Miten eri toimijat ymmärtävät kuntoutustarpeen? Miten eri käsitykset siirtyvät kuntoutuksen räätälöintiin ja toteutukseen mitä kuntoutuksessa tarkoitetaan työllä ja miten työhön ja ammattiin suuntautuminen näkyy kuntoutuksessa? Mitä eri toimijatahot ymmärtävät työllä? Miten työ määritellään? Miten kuntoutustarpeet siirtyvät kuntoutuksen toteutukseen ja kuinka tarpeenmäärittely vaikuttaa kuntoutuksen sisällön toteutukseen? (Kuntoutussuunnitelma) minkälaista tulosta ja vaikutusta kuntoutuksella halutaan saada aikaan? millaisilla toimintatavoilla vaikutetaan kuntoutuksen tuloksellisuuteen?
14 Työkyvyn musta laatikko ja sen avaaminen tilanneanalyysissä A: Yksilön paikka ja tehtävä tuotantoprosessissa A C:Yksilön työura ja ammatillinen kehitys, ml. taidon ja työkyvyn muutokset C B B:Toiminnan historiallinen muutos Työ kolmen kehitysprosessin risteyksenä (E.Hutchins:Cognition in wild)
15 Ryhmätyöskentelyn purkaminen Kuntoutuspalveluntuottaja kirjaa ryhmän pohdinnat PowerPoint esitykseen Kuntoutuspalveluntuottaja esittelee keskeiset työvälineensä: kuinka teoria ja käytäntö kohtaavat tilanneanalyysissä ja ryhmätyöskentelyssä esiin nousseet asiat ja ideat Esitykselle on varattu aikaa 15 minuuttia Lopuksi käydään yhteinen keskustelu
16 GAS menetelmä - Goal Attainment Scaling GAS on kehitetty 1960-luvulla mielenterveyskuntoutukseen: psykologi Thomas J Kiresuk ja tilastotieteilijä Robert E Sherman Soveltuu kuntoutuksen ja hoidon suunnitteluun sekä vaikuttavuuden mittaamiseen Käytetty eri interventioissa mm. mielenterveys, neurologinen kuntoutus, fysioterapia, geriatria, pediatria, kivun hoito jne. Perustuu yksilöhaastatteluun Taustalla motivaatioteoria Nimetään kuntoutuksen kannalta merkityksellinen ja yksilöllinen tavoite, joka voidaan aikatauluttaa ja mitata Kuntoutujalla voi olla 1-8 arvioitavaa tavoitetta
17 Miksi GAS - menetelmä Kelan kuntoutukseen tavoitteiden asettaminen kuntoutukselle keskeistä tarve saada kuntoutujan oma kuntoutustavoite näkyväksi ja kuntoutusta ohjaavaksi asiakkaan oma ääni kuuluville vaikuttavuuden seuranta tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta kuntoutusprosessin jäntevöittäminen tavoitteelliseksi
18 Motivaatio teoriat taustalla Sisäinen motivaatio nousee psykologisista tarpeista edellyttää, että psykologiset perustarpeet ja perusmotiivit ovat riittävästi toteutuneet Autonomian-, kelpaamisen tunne, kompetenssi, yhteenkuuluvuus, osallistuminen Ihmisen henkilökohtaiset tavoitteet, joilla on itseisarvo Tulin kuntoutukseen, koska haluan jaksaa työelämässä Tulin kuntoutukseen kehittääkseni itseäni ihmisenä tai jaksan paremmin Ulkoinen motivaatio Välinearvoa sisältävät tavoitteet Tulin kuntoutukseen, koska haluan, että saan jatkossakin palkkaa tai koska täällä voi saada vertaistukea
19 SMART periaate ja GAS- menetelmä Tavoitteen asettamisen "kultainen sääntö" Spesific = spesifinen, yksilöllinen, määritetty Measurable = mitattavissa Achievable = saavutettavissa Realistic/Relevant =realistinen ja merkityksellinen Timed= mahdollinen aikatauluttaa
20 GAS:in eli tavoitteen laatiminen käytännössä 1 Tavoitteen tunnistaminen Tavoitteen nimeäminen 2 3 Indikaattorin valinta 4 Asteikon määrittäminen 5 Asteikon tarkistaminen 6 Kuntoutuksesta sisällöstä sopiminen
21 Muutoksen suunta
22 T-lukuarvotaulukko
23 Tavoitemalli Jatkotoimenpiteet, pitkäntähtäimen tavoitteet arvioidaan (terveydenhuolto) Kuntoutujan tarve Kela, terveydenhuolto Terveydenhuolto toteaa kuntoutustarpeen ja laatii kuntoutujan kanssa kuntoutussuunnitelmaan (pitkäntähtäimen tavoite) Kuntoutuksen palveluntuottaja Kelan etuuskäsittelijä haastattelee ja herättää tavoitteen idun -hakemus, oma tavoite GAS -tavoitteet arvioidaan Kuntoutuksen sisältö suunnitellaan tavoitteiden mukaan PTT kysyy etukäteen kuntoutujalta hänen tavoitteitaan ennakkokyselyssä GAS -tavoitteita täsmennetään ja käsitellään Kuntoutusjakson tavoitteet laaditaan konkreettiksiksi GAS - menetelmää hyväksi käyttäen
24 GAS -tavoitteiden rajapinnat ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Tavoitteiden laatiminen Työpaikka Terveydenhuolto,Työterveyshuolto GAS-tavoitteet Kuntoutus Tavoitteiden arviointi Työpaikka Terveydenhuolto,Työterveyshuolto
25 Tavoiteprosessin haasteet eri vaiheissa 1. PROSESSIN ALUSSA: TAVOITEPROSESSIN KÄYNNISTÄMINEN JA RAKENTAMINEN KUNTOUTUSPROSESSIN SISÄLLE - Ajoitus, ohjaus, motivointi, käytännön järjestelyt, organisointi 2. AINEKSET AMMATILLISTEN TAVOITTEIDEN ASETTAMISEEN Kuntoutujan tilannearvio: ammatillinen sisällöt tavoitteiden tueksi; ryhmien ja yksilötapaamisten hyödyntäminen kuntoutujakohtaisesti Yhteys työhön, yhteistyö esimiehen kanssa 3. GAS TAVOITTEIDEN RAKENTAMINEN Tavoitteiden asettaminen asteikon laatimisineen smart periaatteiden mukaisesti 4. TAVOITTEIDEN ARVIOINTI JA UUSIEN TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN Tavoitteiden arvioimisen ja uusien tavoitteiden asettaminen käytännössä osana prosessia jatkosuunnitelmat
26 GAS- menetelmän käyttöönotto Kelan kuntoutuksessa Kela kääntänyt menetelmän: käsitteet, käsikirja Testannut ja tutkii menetelmän käyttöä ja soveltuvuutta Kela kouluttanut laitosmuotoisen kuntoutuksen palveluntuottajat vuonna 2010 työpajat palveluntuottajille käyttökokemukset, lomakkeen kehittäminen 14 ammattikorkeakouluun kouluttajia> järjestävät koulutusta alkaen ( 3 op, 81 tuntia) Terveydenhuollon tilaisuus Otetaan asteittain käyttöön vuoden 2011 alusta lukien
27 Miten GAS - menetelmän tuloksia voidaan hyödyntää? Kelan tasolla Kuntoutusmuodoittain ja toimenpiteittäin Otanta siitä, millaisia tavoitteita esim. sopeutumisvalmennuskurssilla on tehty Lakiperusteet (ammatillinen, vaikeavammaiset ja harkinnanvaraiset) Terveydenhuolto Palaute kuntoutuksen kokonaistavoitteen toteutumisesta Tavoitteiden toteutuminen
28 Miten GAS - menetelmän tuloksia voidaan hyödyntää? Kuntoutuja Voi arvioida omien tavoitteiden toteutumista Palveluntuottaja Yksittäisen kuntoutujan tavoitteiden toteutumista Yksittäisen ryhmän tasolla (esim. 10 hengen ASLAK -ryhmä) Ryhmien tasolla (50 ASLAK -ryhmää vuodessa) Kaikkien kuntoutujien esim. vuosittain
29 Tilastollinen analyysi T-lukuarvoista ryhmätasolla
30 Lisätietoa >yhteistyökumppanit >kuntoutuspalvelut >GAS-menetelmä
31 -HANKKEEN KÄYTÄNNÖN ASIOITA tapahtumat syksy 2012 ja vuosi 2013 Yhteydenpito ja -nettisivut Hankkeen laskutus Hankesuunnitelman mukainen tiedonkeruun yhtenäistäminen Esivalinta Esivalittujen hakemusten toimitus Kelaan Hakeminen ryhmäkuntoutukseen ja kuntoutusraha
32 - hankkeen aikataulu Terveysosasto Hankesuunnitelman valmistelua Moodle Valmisteluryhmä Hankesuunnitelma valmis Hankkeen neuvotteluvaihe päättyy 1/2012 Hankehakemukset 2/2012 Toimeenpano, valmistelu 4/2012 Hankinta 4/2012 Tutkija 4/2011 Toimeenpanon aloitus 5/2012 Kuntoutujaryhmät 9/2012-6/2014 ( 250 kuntoutujaa) Muut tutkimukset, kirjallisuus Tutkimuksen suunnittelu Hankesuunnitelmamuutokset? Tutkimus 5/ /2014 Päätösseminaari TK1-hankke loppuseminaari 12/2011 tutkimuksen loppuraportti standardin valmistelu ja järjestelmät 2012 standardi Uudenstandardin valmistelu6/2014 Kilpailutus standardi 2010/
33 -hankkeen toteutuksen aikataulu syksy 2012 kevät 2013 TK 2 -hanke kokonaisuudessaan toteutetaan ajalla Varsinainen hankevaihe alkaa Projektiryhmät ja suunnittelukokoukset käynnistyvät Ensimmäiset kuntoutujat aloittavat Tutkimuksen tiedonkeruu käynnistyy Työkokous Hankkeen valtakunnallisen asiantuntijaryhmän kokous Hankkeen aloitusseminaari, keväällä 2013 ajankohta avoin Vuonna 2013 kaksi työkokousta, ajankohdat avoimena
34 Yhteydenpito Hankkeen toimineenpanoa ja kehittämistyötä koordinoi suunnittelija Anu Hansten hankemateriaalin yhtenäistäminen tutkimusmateriaalin kulku yhteyshenkilöt Kuntoutuspalveluntuottaja kutsuu yhteistyökumppanit (työnantajat ja työterveyshuollot) mukaan hankkeeseen Yhteistyökumppanit toimivat kuntoutuspalveluntuottajan kautta
35 -hanke käytännössä Paikallinen projektiryhmä tavoitteena on edistää paikallista verkostotyötä ja hyvän kuntoutusmallin kehittämistä ryhmässä keskustellaan kuntoutuksen sisällöstä, kuntoutustarpeesta, kuntoutujapaikkatilanteesta, yhteistyöstä eri toimijoiden välillä ja muista osahankkeen ajankohtaisista kysymyksistä ryhmä on osa kuntoutuspalveluntuottajan, työterveyshuollon ja työnantajan yhteistyötä Kuntoutuspalveluntuottaja kutsuu ryhmän koolle hankkeen käynnistymisvaiheessa keväällä 2012 ja vastaa ryhmän toiminnasta koko hankkeen ajan ryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa (Hankesuunnitelma s.5)
36 -hanke käytännössä Paikallinen projektiryhmä (jatkoa) Kuntoutuspalveluntuottaja informoi ryhmän toiminnasta Kelan kuntoutusryhmään. Ohjelma ja muistiokopiot kuntoutusryhmään Anu Hanstenille Osallistumiskutsut projektiryhmän tapaamisiin Kelan edustajille keskitetysti kuntoutusryhmään Anu Hanstenille Suunnittelukokoukset Kuntoutuspalveluntuottaja kutsuu Ryhmäkohtainen suunnittelu Osallistumiskutsut suunnittelukokouksiin Kelan edustajille keskitetysti Kuntoutusryhmään Anu Hansténille Muistiokopiot kuntoutusryhmään Anu Hansténille ja Turun vakuutuspiiriin Heli Sjöroossille -hankkeen hakemusten käsittely keskitetysti Turun vakuutuspiirissä
37 -hanke käytännössä Kuntoutuspalveluntuottajat Avire Oy, Siuntio Avire-Kuntoutus Oy Huoltoliitto ry, Kunnonpaikka Kuntoutuskeskus Petrea, Petrea Säätiö Verve, Oulu
38 Tietoa hankkeesta > Kuntoutuspalvelut > Kehittämistoiminta > Työhönkuntoutus > -hanke Tietoa kuntoutujille, yhteistyökumppaneille ja hankkeesta kiinnostuneille Hankesuunnitelma Tiedote Hankkeessa käytettävät lomakkeet» Esivalinnan yhteenvetolomake» Työantajan ja työntekijän selvityslomake Koulutuspäivien materiaali Hanketapahtumien ohjelmat
39
40 Hankkeen laskutus/ yhteistyökumppanit Työterveyshuollot ja työnantajat laskuttavat kuntoutuspalveluntuottajaa sovituista toteutuneista kustannuksista Kuntoutuspalveluntuottaja ohjeistaa yhteistyökumppanit
41 Hankkeen laskutus/ Kuntoutuksen palveluntuottajat laskuttaa sopimuksen mukaiset -hankkeen kehittämisen kustannukset Kelan keskushallinnosta laskuttaa kuntoutuspalvelusta aiheutuneet kustannukset Kelan toimistosta kurssien keskitettyä laskutusmenettelyä noudattaen
42 Hankkeen laskutus/ Kuntoutuksen palveluntuottajat Kehittämisen kustannukset Kelan keskushallinnosta Kuntoutusryhmässä laskutusta hoitaa toimistosihteeri Paula Lehto Laskutusosoite on Kela, Terveysosasto, kuntoutusryhmä PL Helsinki Kuntoutuspalveluntuottaja huolehtii että Kelassa on ajantasaiset tiedot hankkeen laskutuksen yhteyshenkilöstä
43 Hankkeen laskutus Kela maksaa kehittämisen kustannuksina kuntoutuspalveluntuottajan, työterveyshuoltojen ja työnantajien edustajien hankkeen koulutuksiin, työkokouksiin ja seminaareihin kohdistuvat toteutuneet matkakulut, päivärahat (päivärahat tiliöidään matkakuluihin) sekä korvauksen päivän työajasta kuntoutuspalveluntuottajan kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti
44 Kehittämisen kustannukset Sopimuksessa lueteltu, mitä voi sisältää Kehittämisen kustannukset tulee rakentua sopimuksen laskelman mukaan Laskussa tulee kuvata selkeästi, mistä kehittämisen kustannukset koostuvat Kehittämisen tunnit kuvataan laskussa tai erillisessä liitteessä ammattihenkilöittäin
45 Kehittämisen kustannukset -hanke ESIMIERKKI Kuntoutuspavleluntuottaja päivämäärä tunnit ammattinimike hanketyö,mitä tehty? työfysioterapeutti suunnittelukokousmuistion kommentointi
46 Hankkeen laskutus/ Kuntoutuspalvelut Kuntoutuksen palveluntuottajat Kuntoutuksesta aiheutuneet kustannukset korvataan laskutuksen perusteella kuntoutujien läsnäolopäiviltä Laskutuksessa käytetään palveluntuottajan omaa tai Kelan laskutuslomaketta KU201 (kuntoutujakohtaiset tiedot) sekä tilityslomaketta KU206 Laskutuksesta tulee ilmetä hankkeen nimi ja viisikirjaiminen hanketunniste Palveluntuottaja laskuttaa kuntoutuspalvelusta aiheutuneet kustannukset Kelan toimistosta kurssien keskitetyn laskutusmenettelyn mukaan enintään kerran kuukaudessa ja kuntoutusprosessin päättyessä viimeistään kahden viikon kuluessa
47 > Yhteistyökumppanit > Kuntoutuspalvelut > Kurssit > Kurssien esivalinta ja laskutus
48 Hankkeen yhteiset toimintamallit Hankesuunnitelmassa kuvattu kuntoutusmalli raami, yksi yhteinen toimintatapa Hankkeen yhtenäiset toimintamallit ja välineet (lomakkeet ja kyselyt) valmistellaan kehittämistyönä ennen ja osa kyselyistä linkittyy tutkimukseen Työstäminen luonnoksia kommentoiden sähköpostitse Kela toimittaa luonnoksen kuntoutuspalveluntuottajille ja tutkijoille Kuntoutuspalveluntuottajat ja tutkijat kehittävät luonnosta kommentoiden Yhtenäistämisen koordinaatio Kelan kuntoutusryhmässä Kehittämiseen osallistuvat ainakin kuntoutuspalveluntuottajan -hankkeen moniammatillinen työryhmä, hankkeen tutkijat ja Kelan kuntoutusryhmän edustajat
49 Kehittämishankkeessa käytettävät yhtenäiset asiakirjat (Kuntoutuskansio) Suunnittelukokousmuistio Selvityslomake (työntekijä ja esimies, esivalinta) Seloste ensimmäisen ryhmäjakson jälkeen kuntoutuksen päätyttyä selosteen liitteet Esimiehen tapaamisen muistio (tilanneanalyysin aikana) Kuntoutussuunnitelma Työterveyshoitajalle tilanneanalyysin jälkeen jos kuntoutuja on antanut luvan selosteen toimittamisesta työterveyshuoltoon Työpaikkakäynnin muistio (ryhmäjakson aikana) Yhteistyöpäivän muistio (ryhmäjakson aikana) Muut muistiot (yksilöllisen osan aikana) Päiväkirjoja voi käyttää, mutta niitä ei yhtenäistetä
50 Kehittämishankkeessa käytettävien yhtenäisten asiakirjojen toteutus Selvityslomake (Hankesuunnitelma, liite 2) on julkaistu hankkeen kotisivulla Yhtenäistettävää kuntoutusmateriaalia ei julkaista hankkeen kotisivulla Kuntoutuksen malliasiakirjat toimitetaan kuntoutuspalveluntuottajille worddokumentteina sähköpostitse Asiakirjoilla voi olla kuntoutuspalveluntuottajakohtainen tekninen toteutus, mutta asiakirjojen sisältöjen tulee kehittämishankkeessa olla yhtenevät Kelaan tulee toimittaa mallit kuntoutuspalveluntuottajakohtaisista versiosta ennen niiden käyttöönottoa Hankkeen asiakirjojen käyttöaika
51 Mittarit ja kyselyt GAS-menetelmän mukaiset tavoitteet Fyysisen kunnon testit: submaksimaalinen polkupyöräergometri-testi, vartalon ojentajien staattinen lihasvoima (UKK), vartalon koukistajien dynaaminen lihasvoima (UKK), yläraajojen dynaaminen nostovoima (Invalidisäätiö), toistokyykistysten määrä (Suomen Urheiluopisto), dynaaminen tasapainotesti: tandemkävely takaperin (UKK), tasapaino testi: yhdellä jalalla seisominen(ukk), liikkuvuus: selän taivutus (UKK), käden puristusvoima (Jamar dynamometri) Painoindeksi (BMI) laskettuna, pituus ja paino mitattuna Ennakkokysely ja loppukysely (poimitaan tutkimuksen kysellystä ja hyödynnetään kuntoutuksessa) Teko-ohje annetaan Tieto kerätään kuntoutusselosteen Mittaustulokset - liitteeseen
52 Kuntoutukseen hakeminen KU 102 (kuntoutuja täyttää) Selvityslomake (esimies ja kuntoutuja täyttävät) Lääkärin B-lausunto (työterveyslääkäri laatii)+ muut kuntoutuksen kannalta tarpeelliset tutkimukset ja selvitykset Kelan kuntoutuksen esivalintakurssien yhteenvetolomake (työterveyshuollon yhteyshenkilö täyttää)
53 Kuntoutushakemus KU lomakkeet
54 Selvityslomake tulostettavissa hankesivulta > Kuntoutuspalvelut > Kehittämistoiminta > Työhönkuntoutus > -hanke
55 Esivalinta Kuntoutujien kohderyhmä sovitaan suunnittelukokouksessa Ryhmät valitaan kohderyhmän mukaan Kuntoutujakriteerit hankesuunnitelmassa Hankkeeseen valitaan kuntoutujia ajankohtaisen kuntoutustarpeen perusteella Kuntoutujia voi olla monenlaisia erilaisten kuntoutustarpeiden perusteella
56 Hakemusten toimitus Kelaan Ryhmän työterveyshuollon yhteyshenkilö nimetään suunnittelukokouksessa Ryhmän esivalinta työterveyshuollossa tehdään ennen hakemusten toimittamista Kelaan Ryhmän esivalitut hakemukset toimittaa Kelaan työterveyshuollon yhteyshenkilö Ryhmän hakemukset toimitetaan Turun vakuutuspiiriin Kelan yhteyshenkilölle vakuutussihteeri Heli Sjöroosille
57 Yhteenvetolomake, sairausryhmäkohtaiset ja ammatilliset esivalintakurssit KU 128
58 Hakemusten toimitus Kelaan Kaikki hakemukset toimitetaan kerralla Hakemusten on oltava Kelassa 1 kk ennen kuntoutuksen aloitusta (päivämäärä sovitaan suunnittelukokouksessa) Toimituksessa käytetään Kelan esivalintakurssien yhteenvetolomaketta KU128 Yhteenvetolomake on tulostettavissa myös Kuntoutuspalvelut > Kehittämistoiminta > Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeet > -hanke
59 Hakemusten toimitus Kelaan Osoite: Heli Sjöroos Kela, Turun vakuutuspiiri PL TURKU Samanaikaisesti sähköposti-ilmoitus siitä että hakemukset on nyt postitettu: ryhmä ja päivämäärä
60 Hankkeen raportointi Hankkeen raportoinnista tullaan antamaan ohjeet kuntoutuspalveluntuottajille, vuosittainen raportointi tukee koko hankkeen julkaistavaa raportointia Kuntoutuspalveluntuottajat antavat Kelan kuntoutusryhmälle vuosittain väliraportin kehittämishankkeen palveluiden toteutumisesta Väliraporttien sisältö ja teemat määritellään yhdessä tutkijoiden kanssa Väliraportti tulee toimittaa Kelaan helmikuun loppuun mennessä edellisen kalenterivuoden toteutuksesta Loppuraportti kehittämishankkeen toteutuksesta annetaan kolmen kuukauden kuluessa toteutuksen päättymisestä eli viimeistään Lisää raportoinnista työkokouksissa Tutkijat esittelevät tutkimuksen etenemistä työkokouksissa Hankkeesta tullaan julkaisemaan tutkimuksen loppuraportti hankkeen päättyessä
61 Yhteiset tapaamiset ja käytännön asioita Osallistujalista muista tarkistaa allekirjoitus on tärkeää myös laskutuksen kannalta Palaute Anna palautetta Palautepyyntö sähköpostilla koulutuspäivän jälkeen Antamasi palautteen avulla kehitetään ja suunnitellaan seuraavia yhteisiä tapaamisia
62 I Kuntoutusryhmä Kiitos! Tutkimuksen infotilaisuus alkaa klo 9 Kelan päätalo, Kelahalli
GAS- menetelmä ja ammatillinen kuntoutus- mitä lisäarvoa? Ammatillisen kuntoutuksen päivät 13.-14.10.2011
GAS- menetelmä ja ammatillinen kuntoutus- mitä lisäarvoa? Ammatillisen kuntoutuksen päivät 3.-4.0.20 Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 4.0.20 Kelan ammatillinen kuntoutus Kelan kuntoutuslain 7 :n
LisätiedotMikä GAS-menetelmä on? Seija Sukula Kehittämispäällikkö, FT Kela
Mikä GAS-menetelmä on? Seija Sukula Kehittämispäällikkö, FT Kela 2.12.2015 2 GASin Historiasta juuret GAS on kehitetty 1960-luvulla mielenterveyskuntoutukseen: psykologi Thomas J Kiresuk ja tilastotieteilijä
LisätiedotKelan TK 2 hankkeen koulutuspäivä 15.5.2012 Avire Oy. Työterveyshuollon erikoislääkäri Hanna Joensuu
Kelan TK 2 hankkeen koulutuspäivä 15.5.2012 Avire Oy Työterveyshuollon erikoislääkäri Hanna Joensuu Avire yhtiöt 2012 - Oikeus hyvinvointiin Avire yhtiöt 8.2.2012 alkaen Siuntion Hyvinvointikeskuksen työhyvinvointi-
LisätiedotKuntoutuspäivät 9.3.2015 Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela
2016 Kuntoutuspäivät 9.3.2015 Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela 1 Kelan kuntoutus työssä oleville vuonna 2014 Kelan kuntoutujia kaiken kaikkiaan 107 100 (2013: 98 863; 2012: 91 150) Harkinnanvaraisia
LisätiedotTyöhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toinen vaihe TK2-hanke
I Kuntoutusryhmä Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toinen vaihe -hanke Koulutuspäivä 15.5.2012 Aamupäivän ohjelma klo 9 PÄIVÄNAVAUS JA HANKKEEN PROJEKTIRYHMÄN ESITTELY projektipäällikkö, asiantuntijalääkäri
LisätiedotKelan työhönkuntoutushankkeen (TK2-hanke) tavoitteet ja toteutus. Kuntoutuspäivät 11.4.2013 Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri kirsi.vainiemi@kela.
Kelan työhönkuntoutushankkeen (-hanke) tavoitteet ja toteutus Kuntoutuspäivät 11.4.2013 Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri kirsi.vainiemi@kela.fi Työikäisten kuntoutuksen kehittämisen eteneminen Kelassa
LisätiedotTIEDOTE 21.5.2012. Hankkeeseen liittyy arviointitutkimus. Hanke- ja arviointitutkimus päättyvät 31.12.2014.
Kansaneläkelaitos Terveysosasto Kuntoutusryhmä TIEDOTE 21.5.2012 Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toinen vaihe (-hanke) 2012 2014 Yleistä hankkeesta Kela jatkaa vuosina 2007 2011 toteutettua Työhönkuntoutuksen
LisätiedotMittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä
Mittarit ja mittaaminen Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittareiden valinta Tieto mittareiden pätevyydestä mittaamaan haluttua toimintakyvyn osa-aluetta tietyllä kohderyhmällä
LisätiedotVoiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?
Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Kela, terveysosasto, kuntoutusryhmä Leena Penttinen, KM, TtM, suunnittelija Ammatillisen kuntoutuksen päivät
LisätiedotMillaisia toimintamalleja kehittämishankkeessa ollaan käytännössä toteuttamassa?
Millaisia toimintamalleja kehittämishankkeessa ollaan käytännössä toteuttamassa? Projektipäällikkö Ulla Kanttura ja Ylilääkäri Veli-Matti Leinonen, kuntoutuskeskus Petrean TK2-hanke Henkilöstöpäällikkö
LisätiedotKehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.
AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista
LisätiedotLasten perhekuntoutuksen (LAKU-) kehittämishankkeen varsinainen hankevaihe vuosina 2012 2015/2018
Kansaneläkelaitos Terveysosasto Kuntoutusryhmä TIEDOTE 02.10.2012 Terveydenhuolto / Lähettävät tahot Lasten perhekuntoutuksen (LAKU-) kehittämishankkeen varsinainen hankevaihe vuosina 2012 2015/2018 Yleistä
LisätiedotGoal Attainment Scaling (GAS) kuntoutuksen tavoitteiden asettamisessa
Goal Attainment Scaling (GAS) kuntoutuksen tavoitteiden asettamisessa APUVÄLINEALAN VALTAKUNNALLISET KOULUTUS- JA NEUVOTTELUPÄIVÄT 12.10.2016 Turku Esa Bärlund, ft, TtM, fysioterapian päätoiminen opettaja
LisätiedotSeurantakysely kuntoutuksen palveluntuottajille TK2-mallin mukaisen kuntoutuksen toteuttamisesta
Seurantakysely kuntoutuksen palveluntuottajille TK2-mallin mukaisen kuntoutuksen toteuttamisesta Taustatiedot 1. Valitkaa organisaatio, jota edustatte * Avire Oy Avire Oy / Kuntoutussäätiö yhdessä Kuntoutumis-
LisätiedotLasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018
Kansaneläkelaitos Terveysosasto Kuntoutusryhmä TIEDOTE 02.10.2012 Terveydenhuolto / Lähettävät tahot Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018 Yleistä hankkeesta
LisätiedotMittarit Vuosiraportit Kehittämistoiminnan rahoitus. Kehittämispäällikkö Seija Sukula
Mittarit Vuosiraportit Kehittämistoiminnan rahoitus Kehittämispäällikkö Seija Sukula Standardien mittarit Mittareiden valinta Tieto mittareiden pätevyydestä mittaamaan haluttua toimintakyvyn osa-aluetta
LisätiedotTyöhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toinen vaihe (TK2-hanke) Terveysosasto Kuntoutusryhmä
Kansaneläkelaitos Hankesuunnitelma Terveysosasto 24.1.2012 Kuntoutusryhmä 0 2012-2014 Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toinen vaihe (TK2-hanke) Postiosoite Käyntiosoite PL 78 Höyläämötie 1a B 00381
LisätiedotPalveluntuottajien ja Kelan yhteistyö. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö, Kuntoutusryhmä
Palveluntuottajien ja Kelan yhteistyö Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö, Kuntoutusryhmä 15.10.2013 Esityksen sisältö Yhteistyöllä kohti parempia palveluja Sopimuskauden aikaisessa yhteistyössä muistettavaa
LisätiedotTK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela
TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat
LisätiedotVaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012
Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti
LisätiedotTyöhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen arviointitutkimus. Palveluntuottajan näkökulma
Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen arviointitutkimus Palveluntuottajan näkökulma 21.5.2012 1 Taustaa Arviointi pohjautuu arviointihankkeen yleissuunnitelmaan Millaisiin tarpeisiin kokeiltava
LisätiedotTK 2-hanke arviointitutkimus
TK 2-hanke arviointitutkimus Tutkimuksen info 220812 Riitta Seppänen-Järvelä johtava tutkija Kela/tutkimusosasto TK2 Sisältö 1. tutkimuksen tavoite ja aineistot 2. tutkimuksen yhteyshenkilöiden roolit
LisätiedotAURA - kuntoutus yhdessä työpaikan kanssa. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela, terveysosasto 23.4.2015
AURA - kuntoutus yhdessä työpaikan kanssa Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela, terveysosasto 23.4.2015 2 2016 Taustaa Kelassa on toteutettu ASLAK- kuntoutusta 1980-luvulta lähtien ja TYKkuntoutusta
LisätiedotTerveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.
Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti
LisätiedotPalveluntuottajien ja Kelan yhteistyö. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö, Kuntoutusryhmä
Palveluntuottajien ja Kelan yhteistyö Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö, Kuntoutusryhmä 28.1.2014 Esityksen sisältö Yhteistyöllä kohti parempia palveluja Sopimuskauden aikaisessa yhteistyössä muistettavaa
LisätiedotTyöuupumus -kuntoutuskurssit
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus
LisätiedotYstävällisin terveisin Pirjo Juvonen-Posti vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos
Hyvä vastaanottaja, [pp.kk.2014] Sinua pyydetään vastaamaan Työterveyslaitoksen toteuttamaan kyselyyn, joka lähetetään TK2 kuntoutuksen päätyttyä kaikille [työpaikan]:n kuntoutujaryhmän työterveyshuollon
LisätiedotPääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy
Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen
LisätiedotKelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri
Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa
Lisätiedot1 Kuntoutuksen kehittäminen
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Lomake 4 Kehittämistyö 4.6.2014 Oma väylä hankkeen kuntoutuksen kehittämisprojekti vuosina 2015 2017 Palveluntuottaja 1 Kuntoutuksen kehittäminen Palveluntuottaja osallistuu
LisätiedotTK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku
TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku Anna-Mari Aalto, Tarja Heponiemi, Vesa Syrjä 27.8.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tutkimuksen hyödyt työnantajien ja kuntoutuksen
LisätiedotTuloksia ja johtopäätöksiä GASin kehittävästä käyttöönotosta näkökulmana ammatilliset tavoitteet
Tuloksia ja johtopäätöksiä GASin kehittävästä käyttöönotosta näkökulmana ammatilliset tavoitteet Gas jatkokoulutus Kela Hilkka Ylisassi Jari Turunen Verve Consulting GAS:in käyttö ammatillisessa (työhön
LisätiedotKuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito Alueelliset yhteistyökokoukset 24.8.-7.9.2010 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren
LisätiedotTurun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva
Turun Aikuiskoulutuskeskus Kuntouttajan muuttuva työnkuva Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishanke, työkokous IX 1.12.2011 Oili Niittynen, FM Kouluttaja Yrityspalvelut Sisältö Miksi työnkuva muuttuu? KELAn
LisätiedotNuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk
Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden
LisätiedotArviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa
Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa 2019 1. Arviointimenetelmien käyttö hyödyn raportoinnissa Kuntoutuksesta saatavaa hyötyä arvioidaan kuntoutujien näkökulmasta, palveluntuottajien arvioinnin
LisätiedotOPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015
OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI
LisätiedotKehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset
LisätiedotMillaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta?
Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Liisi Aalto, Katariina Hinkka, Rainer Grönlund, Marketta Rajavaara Kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Innovaatio Uusien asioiden tekemistä
LisätiedotKurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen
Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen
LisätiedotKELAN AVOMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI
KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVOMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KIILA-KUNTOUTUS Ammatillista työkykyä tukevan kuntoutuksen palvelulinja Voimassa 1.5.2016 alkaen SISÄLLYS KIILA-kuntoutus...
LisätiedotGAS-menetelmä Kurssityöntekijöiden koulutuspäivät
GAS-menetelmä Kurssityöntekijöiden koulutuspäivät 18.-19.3.2017 Mikä on GAS? GAS = Goal Attainment Scaling = tavoitteiden saavuttamista mittaava asteikko Menetelmä on asiakkaan hoidon tai kuntoutuksen
LisätiedotMiten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa?
Hyvinvointia työstä Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa? GAS-seminaari 2.12.2015 Hilkka Ylisassi, erikoistutkija, Työterveyslaitos Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä
LisätiedotTuloksellisuuden seuranta. Veli-Matti Vadén
Tuloksellisuuden seuranta Veli-Matti Vadén 23.11.2016 Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi Tuloksellisuuden seuranta Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi (AKVA) 1. Tietojen toimittamisen
LisätiedotKelan ja palveluntuottajien yhteistyö. Anneli Louhenperä Suunnittelija Palveluntuottajien koulutuspäivät 30.1.2014 ja 2.4.2014
Kelan ja palveluntuottajien yhteistyö Anneli Louhenperä Suunnittelija Palveluntuottajien koulutuspäivät 30.1.2014 ja 2.4.2014 Esityksen sisältö Kuntoutusryhmän ja palveluntuottajan yhteistyö Kurssien toimeenpano
LisätiedotYhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto
Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Subjektiivinen oikeus kuntoutukseen edellytysten
LisätiedotGAS-menetelmää käytetty
PALVELUNTUOTTAJAN KOKEMUKSIA TAVOITEASETTELUSSA GAS-MENETELMÄÄ KÄYTTÄEN Anne Huuskonen Sanna Toivonen GAS-menetelmää käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutus eli Vake-hanke
LisätiedotArjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu
Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu Jaana Paltamaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu 15.3.2017 Lähde: Wade Clin Rehabil 2005 Arjen toimintakyvyn arviointi 1/4 Kuntoutustarpeen havaitseminen
LisätiedotTyökykyä ylläpitävän kuntoutuksen tulevaisuus Kelan näkökulmasta - ammatillinen työkykyä ja toimintakykyä tukeva KIILA kuntoutus
Työkykyä ylläpitävän kuntoutuksen tulevaisuus Kelan näkökulmasta - ammatillinen työkykyä ja toimintakykyä tukeva KIILA kuntoutus Leena Penttinen, KM, TtM, suunnittelija Koulutustilaisuuden sisältö Kelan
LisätiedotTyövälineitä lähettävälle taholle KIILAkuntoutuksesta. Tiistai Radisson Sas Blue Royal
Työvälineitä lähettävälle taholle KIILAkuntoutuksesta Tiistai 27.3.2018 Radisson Sas Blue Royal Kela, Etuuspalvelujen lakiyksikkö, Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Kuntoutuspalvelujen ryhmä,
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotKuntoutuksen hyödyn arvioinnin ja raportoinnin kehittämisprojekti. Sari Miettinen Projektipäällikkö
Kuntoutuksen hyödyn arvioinnin ja raportoinnin kehittämisprojekti Sari Miettinen Projektipäällikkö Kehittämisprojektin lähtökohdat MITÄ & MILLOIN? Kehittää nykyinen toimintamalli sellaiseksi, joka tuottaa
LisätiedotAmmatillisten tavoitteiden laatiminen
Ammatillisten tavoitteiden laatiminen Gas koulutuspäivä Kela 30.11.11 Helsinki Hilkka Ylisassi Verve Consulting Esityksen sisältö Ammatillisten tavoitteiden laatimisen haasteita tuloksia gas käyttöönoton
LisätiedotTules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019
1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä
LisätiedotTyöllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen laskuttaminen. Milla Kaitola Suunnittelija, Kuntoutusryhmä
Työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen laskuttaminen Milla Kaitola Suunnittelija, Kuntoutusryhmä 23.11.2016 Työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen laskuttaminen Kela maksaa palveluntuottajalle
LisätiedotKuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA)
21.1.2015 Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA) Veli-Matti Vadén Suunnittelija Kela, Terveysosasto Kuntoutuksen vaikutusten seuranta Kuntoutusselonteko 2002: Kuntoutuksen järjestäjät ja rahoittajat
LisätiedotTYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:
TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti: Yhdyshenkilö työkykyasioissa/yhteystiedot: Mallin laadinnassa mukana olleet: Työkyvyn tuen malli on laadittu yrityksen
LisätiedotKelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015
Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kela Kansaneläkelaitos hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri
LisätiedotKELAN TULES-AVOKURSSIT
KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille
LisätiedotVerkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK
Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon toiminnan ja kokemusten arviointi Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen (TK2) arviointitutkimus TK2-hankkeen tutkimuksen yhdyshenkilöiden info, Kela,
LisätiedotKelan tuet osatyökykyisille tapausesimerkkien valossa
Kelan tuet osatyökykyisille tapausesimerkkien valossa 1.12.2017 Sari Linna Ratkaisuasiantuntija, Kela, Kajaanin toimisto Pohjoinen vakuutuspiiri Esimerkki 1; sairauspäiväraha, osasairauspäiväraha ja kuntoutus
LisätiedotHarkinnanvaraiset yksilölliset
Harkinnanvaraiset yksilölliset kuntoutusjaksot Linjat ja muutokset Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Suunnittelija Anneli Louhenperä 18.- 19.1.2012 Yleistä 1/2 Uudet Kelan avo- ja laitosmuotoisen
LisätiedotLearning cafen yhteenveto. Oulu
Learning cafen yhteenveto Oulu 21.1.2014 Miten ohjaamme asiakkaita ammatilliseen kuntoutukseen? Kun kontakti valmis ohjataan ammatilliseen kuntoutukseen Kuntoutuskentän tuntemus Verkoston tuntemus Info-päivät
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
LisätiedotTK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma
TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)
LisätiedotAvokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen
Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Tiina Huusko LT Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Kuntoutuspäällikkö Kela, terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotALS-sopeutumisvalmennuskurssit,
ALS-sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Palveluntuottajien koulutus Merja Pouttu suunnittelija Kela, Työ ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Kuntoutuspalvelujen ryhmä ALS-kurssit Mikä on muuttunut
LisätiedotTyöllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus
23.11.2016 Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus 2017-2020 Palveluntuottajien koulutus Anne Flak, suunnittelija Kirsi Vainiemi, vastaava asiantuntijalääkäri Maija Rauma, suunnittelija Milla Kaitola,
LisätiedotKEHITTÄMISEN HELMET KÄYTÄNTÖÖN: AURA-KUNTOUTUKSEN SYNTY JA TUHO
HANKE-ESITTELY KIRSI VAINIEMI KEHITTÄMISEN HELMET KÄYTÄNTÖÖN: AURA-KUNTOUTUKSEN SYNTY JA TUHO AURA-kuntoutus syntyi, mutta usko työhön kytkeytyvään kuntoutukseen loppui päättäjiltä. Työikäisten työhön
LisätiedotAntavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty
Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?
LisätiedotÄäreishermo- ja lihassairaudet -kurssi
Ääreishermo- ja lihassairaudet -kurssi Palveluntuottajien koulutus Anita Ketola suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä Ääreishermo- ja lihassairaudet -kurssi Lasten perhekurssi Nuorten osittainen
LisätiedotKuntoutuksen kehittämishankkeet -kohti uudistettuja kuntoutuspalveluita
Kuntoutuksen kehittämishankkeet -kohti uudistettuja kuntoutuspalveluita Kehittämispäällikkö Seija Sukula 29.8.2012 Kuntoutuksen lähivuosien haasteet Lasten ja nuorten syrjäytyminen Työllisyyden, työelämän
LisätiedotMillaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta?
Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Liisi Aalto 19.3.2010 Kehittämishankkeen keskiössä Hankkeeseen osallistuvien palveluntuottajien kehitystyö sekä uusien kuntoutusmallien
LisätiedotAikuisten avomuotoisen mielenterveyskuntoutuksen kehittämishanke (AMI-hanke) vuosina 2010 2012 / 2013-2014
Kansaneläkelaitos Terveysosasto Kuntoutusryhmä TIEDOTE 28.03.2012 Aikuisten avomuotoisen mielenterveyskuntoutuksen kehittämishanke (AMI-hanke) vuosina 2010 2012 / 2013-2014 Yleistä hankkeesta Kela jatkaa
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981
LisätiedotASLAK-kurssin GAS-tavoitteet kuntoutusprosessissa
ASLAK-kurssin GAS-tavoitteet kuntoutusprosessissa Suunnittelija, TtM, Leena Penttinen 09.02.2012 Terveysosasto Uutta standardissa Uudistustyön yhtenä keskeisenä tavoitteena oli kuntoutusmuotojen sisällön
LisätiedotMielenterveyskurssit 2011 Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit (Kela) Kuntoutumiskeskus Summassaari
Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit (Kela) 2 Voimavarat ja tukea elämään - mielenterveyskurssi 39456 (avo-internaatti) Alueet, joissa asuville kurssi on tarkoitettu: Länsi-Suomi Kurssin toteuttaa:
LisätiedotSMART! Tavoitteen asettaminen.
SMART! Tavoitteen asettaminen. HYTE-valmentajien koulutus 19.9.2017 Eila Kuntsi, projektisuunnittelija, SATA-LIPAKE-hanke Kuva: Papunet.net TAVOITTEEN TUNNISTAMINEN Kenen tavoitteesta keskustellaan? Kuuluuko
LisätiedotGAS:ia käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutus l. Vake-hanke 2 vuoden GAS Teema GAS
PALVELUNTUOTTAJAN KOKEMUKSIA GAS- TAVOITEASETTELUSTA AVOKUNTOUTUKSESSA GAS-koulutus, Oulu 8.12. 2010 Tuula Rantakari, kuntoutussuunnittelija Suomen MS-liitto ry GAS:ia käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien
LisätiedotAMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN
AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen
LisätiedotOPI kurssin sisältö ja toteutus
OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa
LisätiedotKohti kuntouttavaa arkea. Toimintakykyajattelu OPSissa ja HOJKSissa
Kohti kuntouttavaa arkea Toimintakykyajattelu OPSissa ja HOJKSissa Oppimisen ja kasvun tuen päivät Jyväskylä 22.9.2016 Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri VALTERI on Opetushallituksen toimialaan kuuluva valtakunnallinen
LisätiedotTerveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa
Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka
LisätiedotMoninäkökulmainen arviointitutkimus tuo uutta tietoa työhönkuntoutuksen kehittämiseen
Moniinen arviointitutkimus tuo uutta tietoa työhönkuntoutuksen kehittämiseen Riitta Seppänen-Järvelä Vtt, dos. johtava tutkija Kelan tutkimusosasto Työhönkuntoutukselle ilmiönä on tyypillistä, että monia
LisätiedotKELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI
KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotVaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus
Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus 1.1.2019 alkavat uudet palvelut Palvelujen toteutus Elina Kulmanen Suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä @ElinaKulmanen Sisältö
LisätiedotKelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kommenttipuheenvuoro 2.12.2011 OYS Suunnittelija Marjut Hevosmaa Pohjois-Suomen aluekeskus Myöntöedellytykset, KKRL 9, 10, 14 1. Vaikeavammaisuus,
LisätiedotUusien kuntoutuspalveluiden pilotointi kehittämistoiminnassa
Uusien kuntoutuspalveluiden pilotointi kehittämistoiminnassa 17.1.2019 Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus- ja yhteistyötilaisuus Hanna Pakkala Vastaava suunnittelija Kela, Etuuspalveluiden lakiyksikkö,
LisätiedotAMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää
AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA Kuntoutuspäivät 7.6.2018 Ylilääkäri Maija Haanpää TYÖELÄKEKUNTOUTUS = TYÖELÄKEYHTIÖN JÄRJESTÄMÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS Työntekijällä, joka ei ole täyttänyt
LisätiedotAMMATILLINEN KUNTOUTUS
AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan
LisätiedotCrohnin tauti ja colitis ulcerosa Aikuisten ja lasten kurssit
Crohnin tauti ja colitis ulcerosa Aikuisten ja lasten kurssit Palveluntuottajien koulutus 14.11.2018 Arita Goh Crohnin tauti ja colitis ulcerosa -kurssit vuoden 2019 alusta alkaen Aikuisten sopeutumisvalmennuskurssi
LisätiedotPalveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake
Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutustutkimus Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan yhdestä
LisätiedotOPI -hanke opiskelua ja kuntoutusta. Irja Kiisseli suunnittelija
OPI -hanke opiskelua ja kuntoutusta Irja Kiisseli suunnittelija 16.9.2014 OPI -hanke Toteutettiin vuosina 2011-2013 Ammatillista perustutkintoa opiskeleville nuorille, joiden opinnot olivat pitkittymässä
LisätiedotTarjoajat ovat velvollisia lukemaan ja ottamaan huomioon antamassaan tarjouksessa
Terveysosasto Dnro 16/331/2014 Kuntoutusryhmä 18.3.2014 Kelan kuntoutuksena toteutettava vaikeavammaisen aikuisen moniammatillinen yksilökuntoutus (neurologinen, tules- ja reuma- ja yleispalvelulinjat)
LisätiedotAKVA - Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi. Veli-Matti Vadén ja
AKVA - Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi Veli-Matti Vadén 5.10.2016 ja 6.10.2016 Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi Skype-info tuloksellisuuden raportoinnista (AKVA:sta) 5.10 ja 6.10.2016
LisätiedotTraumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit
Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit Palveluntuottajien koulutus 14.11.2018 Pirjo K. Tikka Vastaava suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä Aivovammakurssit vuoden 2019 alusta alkaen
LisätiedotHarkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela
Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä
Lisätiedot