Työvälineitä lähettävälle taholle KIILAkuntoutuksesta. Tiistai Radisson Sas Blue Royal

Transkriptio

1 Työvälineitä lähettävälle taholle KIILAkuntoutuksesta Tiistai Radisson Sas Blue Royal Kela, Etuuspalvelujen lakiyksikkö, Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Kuntoutuspalvelujen ryhmä, Leena Penttinen,

2 2 Kuntoutustilastot

3 3 Kuntoutustilastot

4 Eri ikäisille erilaista kuntoutusta Vaativa Saajien lukumäärä Kelan kuntoutuksen saajat lakiperusteittain vuonna 2016 (vuosi-ikäryhmät) lääkinnällinen Ammatillinen (28 258) Kuntoutuspsykoterapia (19 534) (31 409) Harkinnanvarainen kuntoutus (34 174) Saajia yht Ikä 4

5

6 KIILA-kuntoutus, työssä oleville Työssä olevalle, joka on työsuhteessa tai toimii yrittäjänä ja jolla on terveydenhuollossa todettu kuntoutuksen tarve pysyäkseen työelämässä Henkilöille joiden kuormittuneisuus, jaksamisvaikeudet ja sairauksien oireet aiheuttavat kuntoutuksen tarvetta joiden työkykyä heikentää sairaus ja sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen. Lisäksi edellytetään, että kuntoutustarve ja -mahdollisuudet on riittävästi selvitetty työpaikalla tai työterveyshuollossa, jos työpaikan ja työterveyshuollon toimenpiteet eivät ole riittäviä. Työkyvyn olennaista heikentymistä arvioidaan kokonaisvaltaisesti, jossa sairaus on osa kokonaisuutta. Kelassa päätökset lakipykälän 6 mukaisesti 6

7 Kenelle ammatillinen työkykyä tukeva KIILA-kuntoutus Ensisijaista on todettu ja koettu tuen tarve työssä jatkamiselle. Kuntoutustarpeen taustalla voivat olla muutokset työssä tai henkilön vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä. Se voi ilmetä työsuorituksen heikentymisenä, kuormittuneisuuden kokemuksena tai jatkuvasta kuormituksesta aiheutuvina, työkykyä heikentävinä terveysongelmina. Sairauden oireiden paheneminen työssä, terveyspalveluiden lisääntynyt käyttö ja poissaolot työstä voivat myös osoittaa työ- ja toimintakyvyn heikkenemistä. Kuntoutustarvetta arvioitaessa henkilön sairauspäivärahapäivien määrällä ei ole olennaista merkitystä. Kuntoutukseen valittavan kuntoutujan työkyvyn ja työssä jaksamisen ongelmat ovat sidoksissa henkilön työhön työpaikalla, työorganisaation toimintaan ja hänen omaan ammatilliseen kehitykseensä. Kuntoutuksen edellytyksenä on, että henkilö on itse todennut tarvitsevansa tukea ja on halukas tekemään muutoksia. 7

8 Kuntoutuksen tavoitteet ja yhteistyö Kuntoutuksen tavoitteena on kuntoutujan työkyvyn parantaminen ja tukeminen sekä työelämässä pysyminen. Kuntoutusyhteistyö työterveyshuollon ja työpaikan toimijoiden välillä on keskeistä ja välttämätöntä ja se on suunniteltu osaksi kuntoutujan kuntoutusprosessia. Työhön liittyvän kuntoutuksen toimintatapa ja sisältö koostuu niistä kuntoutujan ja työpaikan työhön liittyvistä kysymyksistä, joihin kuntoutuksen on tarkoitus tuoda ratkaisuja ja helpotusta 8

9 KIILA- kuntoutuksessa yhteistyön ajattelutavan- ja tekemisen muutos haasteena Kuntoutuksen alussa tilanneanalyysi oikea-aikainen ja tarkoituksenmukainen kuntoutuspolku kuntoutuja aktiivisesti mukana suunnittelemassa kuntoutusprosessiaan Yhteistyö lähiesimiehen ja työterveyshuollon kanssa Lähiesimies osallistuu kuntoutusprosessiin Työterveyshuolto osallistuu kuntoutusprosessiin 9

10 KIILA-kuntoutus Avo- tai laitosmuotoisena, osana työpaikkayhteistyötä Kuntoutusjaksot ovat jakautuneet useammalle ajanjaksolle ja kuntoutuminen muuttuu siten osaksi työntekijän elämää Yksilölliset kuntoutuspalvelut (räätälöitävyys) ja tavoitteet ohjaavat kuntoutusta Yhdistetty ryhmämuotoista ja yksilöllistä kuntoutusta Kuntoutukseen kuuluu kuntoutujan tilanteen arviointi, ryhmäjaksot, yksilölliset osiot (tarvittaessa etäyhteydellä) sekä päätösosa Työterveyshuollon ja työnantajien muuttuvat roolit/ malliin rakennettu kumppanuus ja yhteistyöajattelu sidosryhmien välille 10

11 Kuntoutusmalli KIILA Kurssi sisältää yhteensä ryhmämuotoista vuorokautta, 1 avopäivän ja 2-4 yksilöllistä käyntikertaa (joista vähintään yksi asiantuntijan käyntikerta ja yksi päätösosan käyntikerta. Kurssi toteutetaan 1-1,5 vuoden aikana. TA TTH pakollinen osio työnantaja mukana työterveyshuolto mukana Ryhmäjaksot vrk yhteensä TA TTH avovrk TA TTH Kuntoutujan tilanteen arviointi 1 avovuorokausi 1 käyntikertaa Vähintään 2 ryhmäjaksoa ja 3vrk/ jakson pituus Yksilöllinen osa Päätösosa 1 käyntikerta kk kk TA 0-2 yksilöllistä käyntikertaa

12 Mitä kuntoutuksessa tapahtuu Ammatillisen teeman sisällössä käsitellään työhön ja ammattiin liittyviä asioita. Näitä ovat työn muutokset ja vaatimukset, työn nykytila ja sujuminen, ammatillinen kehitys ja osaaminen, kuormittuminen sekä voimavarat ja palautuminen. Näiden sisältöalueiden käsittely pohjautuu työja toimintakykyä tukeviin malleihin, työkykymalleihin tai työlähtöiseen ajatteluun. Terveysteeman sisällössä käsitellään terveyteen liittyviä tekijöitä: terveysriskejä, ravitsemusta, nukkumista, mielialaa, ajankäyttöä, liikuntaa, ihmissuhteita, päihteiden käyttöä, harrastuksia, elämäntilannetta ja perhetilannetta. Esimies mukana työhön liittyvien asioiden käsittelyssä 12

13 Yhteistyötahojen roolit kuntoutusprosessissa Työpaikan ja lähiesimiehen roolit Ymmärrys kuntoutustarpeesta ja sen tärkeydestä Työpaikka/lähiesimies voi myös suositella yksittäiselle työntekijälle KIILAkuntoutusta/tai hakea ryhmämuotoista kurssia Kuntoutujan kanssa täytettävä KU 200 KIILA kuntoutuksen ammatillinen selvitys Selvitys työpaikan ja työntekijän tilanteesta Osallistuminen kuntoutusprosessissa Seuranta yhdessä työterveyshuollon kanssa Työterveyshuollon rooli Kuntoutustarpeen arviointi ja kartoitus Työkykyriskien tunnistaminen Hakemisprosessiryhmälle (sähköinen hakeminen/kurssi) Yksittäiselle työntekijälle voi suositella KIILA-kuntoutusta Kurssin suunnittelutyö Yhteenvetolomake (KU 129), Työterveyshuollon esivalinta KIILAkursseissa Osallistuminen kuntoutusprosessissa Kuntoutuksen seuranta 13

14 Milloin KIILA-kurssille? Hakeminen Kuntoutustarpeen ilmetessä kuntoutujalle ja työpaikan työntekijöille Kuntoutuksen hakijatahoina voivat olla työterveyshuollot, työantajat, yhdistykset ja liitot Hakuaika on jatkuva vuoden aikana. Hakijataho täyttää sähköisen hakemuksen kurssista Internetissä ja saa hyväksytyn päätöksen saman tien 14

15 Miten KIILA-kuntoutukseen?haetaan Ryhmämuotoisena (kurssit) jatkuvana hakuna suoraan verkossa (työnantajat, työterveyshuollot, ammattiliitot ja yhdistykset) Heikko Katso-tunniste riittää. Katso-tunniste. Hakija valitsee palveluntuottajan ja päätöksen saa heti. Kursseja voivat hakea työnantajat, työterveyshuollot, ammattiliitot ja yhdistykset. Yksittäinen hakija (Kelassa muodostetaan ammattialakohtainen ryhmä, esim. alueellinen hoitoalan ammattilaisten KIILA-kurssi) Hakeudu ensin työterveyslääkärille tai muulle sinua hoitavalle lääkärille, joka arvioi kuntoutustarpeesi ja voi kirjoittaa asiasta B-lausunnon. Hae KIILA-kuntoutusta lomakkeella KU 101. Täytä esimiehesi kanssa KIILA-kuntoutuksen ammatillinen selvityslomake KU 200). Liitä mukaan lääkärin B-lausunto kuntoutustarpeesta. Postita hakemus liitteineen Kelaan.

16 Kuka hakee KIILA-kuntoutusta ja milloin ja miksi? 1. Kuntoutuksen tavoitteena on kuntoutujan työkyvyn parantaminen ja tukeminen sekä työelämässä pysyminen. 2. Työntekijä on itse avainasemassa, mutta myös lähiesimies ja työterveyshuolto. 3. Kuntoutukseen hakeutuvalla tulee olla motivaatiota itsensä työkykyisyyden ylläpitämiseen. 4. Työnantajalla on keskeinen rooli kuntoutujan työkyvyn muutoksien havaitsemisessa. 5. Työnantajan näkemys ja osallistuminen kuntoutukseen mahdollistaa esim. työhön liittyvien tavoitteiden asettamisen. 6. Työterveyshuollon tärkeimpiä tehtäviä kuntoutuksen näkökulmasta on kuntoutustarpeen havaitseminen, kuntoutukseen ohjaus ja kuntoutuksen aikaisen ja jälkeisen työssä selviytymisen seuranta. Kokonaisvaltainen kuntoutuskäsite korostaa kuntoutumista sekä yksilön ja yksilön ja hänen toimintaympäristön muutoksena. 16

17 KIILA:n innovaatiot pähkinäkuoressa Työelämässä oleville tukea työssä jaksamiseen ja jatkamiseen Mahdollisuus valita avo- tai laitoskuntoutuskurssi Yksilölliset käyntikerrat mahdollistavat ja tukevat paremmin asiakaslähtöistä kuntoutumisen Sisältö sovitetaan kuntoutujan elämäntilanteeseen Tukea kuntoutujan itsenäiseen harjoitteluun Vertaistuki ja ryhmämuotoisuus toteutuvat Yhteistyö nivottu työantajan ja työterveyshuollon kanssa kuntoutujan kuntoutusprosessiin Vastaa joustavasti yhteiskunnan, työelämän ja työpaikan ja kuntoutujan tarpeisiin Hyödyntää nykyteknologiaa (esim. etäkuntoutus) 17

18 Etukäteiskysymyksiä Kelalle Kiilan merkitys työkyvyn tukimuotona: mitkä ovat esim. kolme tärkeintä asiaa? Kiilan tilastotietoja, kuntoutujamääräthän ovat olleet kasvussa mitä palautetta Kela on saanut yhteistyötahoilta, kuntoutujilta? mihin asioihin kuntoutujien/yritysten/työterveyshuoltojen/palveluntuottajien tulisi Kiilan osalta kiinnittää huomiota? yhteistyön kehittäminen: mitä voimme tehdä yhdessä toisin? Kiila kehittyy: mihin asioihin kiinnitetään huomiota seuraavalla sopimuskaudella, muuttuuko jokin? työssä jatkamista tukeva kuntoutus tulevaisuudessa mitä se sisältää? Yksikkö/Projekti/Esittäjä Esityksen otsikko

19 Tilastot KIILA-kurssien kertymä ja asiakkaat Kurssien lkm Käynnissä olevat KIILA-kurssit ja kurssien kuntoutujien lukumäärä (kurssijärjestelmä) Kuntoutujien lkm. heinä.16 elo.16 syys.16 loka.16 marras.16 joulu.16 tammi.17 helmi.17 maalis.17 huhti.17 touko.17 kesä.17 heinä.17 elo.17 syys.17 loka.17 marras.17 joulu.17 1 Tilanne (kurssijärjestelmä) Käynnissä olevat kurssit Kiila kuntoutuksen asiakkaat (kurssijärjestelmä) 19

20 Eri koulutustilaisuuksissa esille tullutta Haasteena on ollut ennen kaikkea toimintatavan muutos, sillä moni asia muuttui samaan aikaan kuten uusi palvelu (ei enää ASLAK-kuntoutusta), uusi hakeutumisprosessi (Katso-tunniste) ja se, että kursseja pitää hakea (eivät ole valmiina) sekä se, että kursseja ei ole yksittäisille asiakkaille etukäteen ns. valmiina. Esille tullut työterveyshuoltojen näkökulmasta se, että KIILA-kuntoutus on vaikea käynnistää,käynnistämiseen menee helposti kuukausia-vuosi isoimmissakin työterveyshuolloissa, ryhmää on vaikea saada kasaan ja kuntoutuksen palvelutuottajat kieltäytyvät käynnistämästä alle 8 osallistujalla. Esille on tullut myös, että kuntoutuspalvelu vastaa tämän ajan työelämän ja asiakkaan tarpeita, ja kun kerran oppinut hakemisprosessin, niin sen jälkeen on ollut helppo ja nopea hakea kursseja. Pikku hiljaa on ymmärrys kasvanut hakijatahoilla ja hakijoilla 20

21 Eri koulutustilaisuuksissa esille tullutta Terveydenhuollon asiantuntijoilla erilaisia tarpeita - KATSO-tunniste alussa vieras, taloushallintoon yhteys puutteellinen, melkein sama koskien yrityksiä sähköinen hakuprosessi pelästytti, kuntoutuja kandidaatit oltava valmiina Epävarmuutta B-lausunnon /hakemuksen toimittamiseksi yksittäisen hakijan kohdalla, mikäli ammattialakohtaista kurssia ei ole valmiina HR on ulkoistanut tehtävät TTH:lle, joka ei ole yksiköstä riippuen ottanut koko KIILAaa työvälineekseen Julkinen tth odottaa esim. yhtiöittämisratkaisuja ja epävarmuus tulevasta -> mielenkiinto ei kohdistunut ammatillisen kuntoutuksen muutoksiin usea tth-taho viestitti että ovat tyhjentäneet varastot ja ohjanneet TYK-valmennukseen kaiken Kohderyhmäviestintä (ammattialakohtainen) on saanut kursseja täydemmäksi = selkeästi voitaisiin sanoa, että kaikessa on kyse tiedon puutteesta (joko prosessista tai pelkästään siitä, että KIILA on olemassa) Työterveysasiantuntijoilla havaittavissa ahaa kokemuksia = ei ollutkaan vaikeaa Työnantajapuoli /sekä kuntoutujat tuntuvat olevan tyytyväisiä uuteen rakenteeseen Yksikkö/Projekti/Esittäjä Esityksen otsikko

22 KIILA-markkinointi/Kela Useita eri koulutuksia järjestetty työterveyshuolloille ja ammattiliitoille vuosina Kelassa järjestetty kolme eri verkkotilaisuutta (kesä- ja syyskuu 2017 /kevät 2018) Kelassa järjestetty kuntoutulive-tilaisuus (mukana ollut työterveyshuollon/työnantajan ja palveluntuottajan edustajat) Tiedotettu myös eri Kelan viestinnän kautta kuten lehdistötiedotteet, työnantajat, etusivu(työterveyshuolto) ja yhteistyökumppanit, etusivu, (kuntoutuspalvelut) Tehty KIILA- esite Youtube; yhteistyössä Viestintäpalveluiden kanssa (työnantajan näkökulmasta) Kirjoitettu eri lehtiin, kuten työterveyslääkärilehti yms. 22

23 KIILA-kuntoutus jatkossa? Mikä on KIILA-kuntoutuksen tavoite? (asiakas, tth tai työnantaja) KIILA-kuntoutus on kokonaisvaltainen Kelan ammatillisen kuntoutuksen palvelu työssä oleville Tulee vastata edelleen joustavasti yhteiskunnan, työelämän ja työpaikan ja kuntoutujan tarpeisiin Palvelua kehitetään entistä paremmin asiakkaan tarpeita vastaavaksi (asiakaskeskiössä, yksilöllisemmät polut unohtamatta vertaistukea) Ajattelutavan muutos- missä ja miten kuntoutusta toteutetaan Ajattelutavan muutos- miten työterveyshuolto ja työantaja(lähiesimies) mukana kuntoutusprosessissa Etäteknologiaa hyödyntäen, unohtamatta vertaistukea Yksikkö/Projekti/Esittäjä Esityksen otsikko

24 Linkkisivut Kuntoutus tuo nostetta työpaikalle Henkilösivut/Hakeutuminen Työantajasivut/Kurssin hakeminen Verkkoseminaarit 2017 Tulossa verkkoseminaari , linkki 24

25 KIITOS Kela, Etuuspalvelujen lakiyksikkö, Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Kuntoutuspalvelujen ryhmä, Leena Penttinen,