6 Hypertekstin rakenne ja navigointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "6 Hypertekstin rakenne ja navigointi"

Transkriptio

1 6 Hyprtkstin raknn ja navigointi Hyprtkstin prusraknn on vrkko li graafi Laajnntaan näkökulmaa WWW:stä ylisn hyprtkstin suuntaan. Hyprmiasta ja hyprtkstistä puhuttassa on hyvä huomata, ttä samoja trmjä käyttään ritasoisista asioista puhuttassa - tksti, hyprtksti, hyprmia, hyprmiaohjlma, hyprmiasovllus, Hyprtkstin ja -mian prusia on vrkkomuotoisn tion sittäminn titokonlla - prusraknn: solmut ja linkit (pistt ja viivat [nuolt]) - huomaa, ttä linkit voivat olla aiosti yhn-, kahn- tai monnsuuntaisia! - lukutapa: navigointi (linkin suraaminn ja pruuttaminn) Yksinkrtaisn hyprtkstin linkit ovat assosiatiivisia, ts. yhistlvät asioita (kirjoittajan) millyhtymin kautta - hyvä (monimutkainn) hyprtksti jäsnntään käytännössä kuitnkin aina tätä monipuolismpin solmujn ja linkkin luokittlun avulla Käsittllissti hyprtkstin vastaa its asiassa suunnattua vrkkoa Graafi on pistin ja niitä yhistävin viivojn muoostama kokonaisuus Graafin piirtäminn, Suunnattu graafi li igraafi (viivoill määritllään suunta nuolt), Graafin pruskäsittt, Graafin mrkitsminn & tion mallintaminn, Graafit & smanttist vrkot Graafia voiaan pitää kartan abstraktiona: jos pistt ja viivat tulkitaan kaupunkin ja tin abstraktioiksi, igraafi krtoo mistä kaupungista pääs mihinkin ottamatta kantaa kaupunkin maantitllisiin sijaintihin yms. ominaisuuksiin Hyprtkstin ja vrkkotorian välillä on slvä yhtys; käytännössä painopist on ylnsä kuitnkin vain trmin, käsittistön (kilnkäyttö) ja prustulostn käytöllä ikä abstraktin graafitorian khittämisllä Mrkattujn graafin kskist sovllukst: 1) hyprtkstin suunnittlu käsitkarttojn avulla & 2) suurtn hyprokumnttin analysointi (thään poikkukstta abstrahoimalla hyprtksti graafiksi) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 148 Graafin pruskäsittitä Graafi G = (V,E), V={a,b,c,,} pistin tai solmujn joukko, E = { (a,b), (b,a), (c,), (c,) } viivojn tai kaarin multijoukko, sim. päyhtnäinn graafi G: G: a b c G 1 G 2 G:n aligraafja ovat sn (pistin) osajoukkojn muoostamat graafit (kaikilla E:n viivoilla) G:llä kaksi komponnttia: G 1 ja G 2 Kulku on jokin pistin ja viivojn jono piststä toisn Polku on jokin pistin ja viivojn jono piststä toisn (pistt ivät toistu, paitsi päätpistt piirissä) Suunnattu graafi (igraafi) D=(V,E), V={a,b,c,,} pistin joukko, E = { (a,b), (b,a), (c,), (c,) } suunnattujn viivojn tai nuolin multijoukko, sim. D: a b c Tärkä graafin rikoistapaus: juurllinn puu Puu on piiritön graafi. Juurllisssa puussa jokin pist on valittu juuripistksi (tai juurisolmuksi) (joskus juurllist puut sittään suunnattuina). Esim. b a i c f g h j Puun rivimuotoinn sitystapa on rityisn kätvä titokonin yhtyssä (lutaan ylhäältä alas ja vasmmalta oikall): a on T:n juuri. T:n lht ovat,, i, j, h T.n sisäpistt ovat b,c,f,g f,g,h ovat c:n lapsia, c on näin vanhmpi f,g,h,i,j ovat c:n jälkläisiä, j:n ltäjiä ovat g,c,a f, g, h ovat sisaruksia, f on g:n ltävä sisar ja h on g:n suraava sisar T:llä on viisi haaraa, polut a-, a-, a-i, a-j ja a-h T:n syvyys on 4 ja sn lvys on 5 a b c f HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 150

2 Smanttist vrkot ja käsitkartat Mrkittyjn graafin kskinn sovllus hyprmiassa (suunnittlu) ovat rilaist käsitkartat Käsitkartalla tarkoittaan graafista tion sittämisn tkniikkaa, jonka avulla objktista, ilmiöstä tai prosssista poimitaan tarkastltavaksi osia ja suhtita Muita vastaavantyyppisiä trmjä: minmap, mill(yhtymä)kartta, Käsitkarttojn piirtämistapoja on lukuisia rilaisia. Tyypillisiä piirtitä: - pistt kuvaavat objktja tai ominaisuuksia, viivat näin välisiä suhtita - pyrkimyksnä on täsmällisyyn sijaan sityksn havainnollisuus - kartta on aina vain räs tion jäsnnys (voiaan thä prustllusti ri tavalla usista lähtökohista käsin) Erilaisia käsitkarttoja käyttään muistin ja oppimisn tukna, suunnittlu- ja iointimntlmänä, päätöksnton tukna ja intifioinnissa Smanttisn vrkon tai käsitkartan ia voiaan systmatisoia osaksi kokonaista suunnittlumntlmää (sim. OMT, UML) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 151 Tyypillisiä käsitkarttoja ERIKOISKARTAT: tarkkaan sovitun notaation käyttö rikoissovlluksssa, sim. ERiagrammit (rlaatiotitokant. suunn.) nimi näyttlijät nimi stuiot osoit osoit tähtnä omistaa lokuvat YLEISKARTAT: käsikartan käyttö sim. titämyksn havainnollistamisssa nimi tyyppi ominaisuus tuoksu ohjaaja vuosi HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 152 kukka maljakko pöytä sisällä matto lattia osa jalka tuoli slkänoja osa Graafit & hyprtksti Hyprtkstiin liittyy oltuksna kartta- tai paikkamtafora; lukijan voiaan ajatlla sijaitsvan lukmassaan solmussa; navigoinnissa käyttäjä siirtyy solmusta toisn linkkjä suraamalla Hyprtkstin prusominaisuuksia: - yksinkrtainn assosiatiivinn raknn voiaan suoraan samaistaa suunnatun vrkon kanssa - hyprtkstin solmujn lukujärjstys i (kntis alkusolmua lukuun ottamatta) ol nnalta määrätty (jos vastaava vrkko i ol linaarinn) - hyprtkstiä lutaan rilaislla tkniikalla kuin sim. kirjaa (lukutapaa voisi kärjisttysti vrrata sim. nsyklopian, käsikirjan yms. hakutoksn lukmisn) - lukmisn sopivan loppukohan löytäminn saattaa olla hankalaa - lukminn vaatii suurmpaa kskittymistä kuin printisn tkstin - okumnttin rajat saattavat olla pämääräisiä (rityissti titovrkoissa) - lukijalla olmassa slkä ksymisn mahollisuus HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) navigoinnin tuksi tarvitaan apuvälinitä (sim. karttoja ja kirjanmrkkjä) - hyprmiaan on liittty printissti myös vahva toistn käyttäjin rooli, ts. myös toist lukvat hyprokumnttia - ja saattavat thä siihn omia (julkisia) mrkintöjään Mornin hyprtkstin tyypillinn lukustratgia on ylnsä yhistlmä (titokantatyyppisiä asiasana)hakuja ja navigointia: - 1) navigoinnin alkukohan tsiminn hakukonn avulla (sim. Googl) 2) navigointi linkkjä suraamalla ("mitäköhän tuolta löytyy") ja 3) paluu kirjanmrkin avulla takaisin hakukonsn ("uusi yritys")? "nt - www" hakukon HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 154 haun tulos uun navigoinnin alkuna

3 Hyprlinkkin tyypit Hyprlinkit voiaan jakaa niin tyypin prustlla rakntllisiin, assosiatiivisiin ja viittaaviin linkkihin Sovlluksn raknn suunnitllaan käyttäjäll sopivaksi ja sittään rakntllisina linkkinä: - navigointi tapahtuu pääasiassa rakntllistn linkkin avulla - käyttäjä voi rakntllistn linkkin avulla arvioia sovlluksn laajuutta ja omaa sijaintiaan sovlluksssa Assosiatiivist linkit muoostavat mrkityksn prustuvia yhtyksiä hyprtkstin solmujn välill: - tarjoavat käyttäjäll vaihtohtoisn navigointitavan - assosiatiivist linkit vastaavat ihmisn tapaa jäsntää asioita (Vannvar Bush) Viittaavat linkit ovat assosiatiivistn linkkin rikoistapauksia - viittaavat simrkiksi lisätitoon tai tarkmpaan kuvauksn Esimrkki rityyppisistä linkistä: rakntllist (Nxt- ja Prv, murupolku), assosiatiivist ( Muita tsivä- ja poliisisarjoja ) ja viittaavat (Matsin ja Rauskin roolikuvaukst) linkit: <!DOCTYPE HTML PUBLIC "-//W3C//DTD HTML 4.01//EN" " <HTML><HEAD> <TITLE>Z-Salamapartio</TITLE> <LINK rl="inx" hrf="sarjat.html"> <LINK rl="nxt" hrf="muksuluuri.html"> <LINK rl="prv" hrf="pimyn-tyyny.html"> </HEAD> <BODY> <DIV class="navi"> <A hrf="sarjat.html">sarjat</a>: Z-Salamapartio</DIV> <H1>Z-Salamapartio</H1> <P>Etsivät <A hrf="roolikuvaus-mats.html">mats</a> ja <A hrf="roolikuvaus-rauski.html">rauski</a> sikkailvan 70-luvun Hlsingissä.</P> <DIV class="katsomyos">muita tsivä- ja poliisisarjoja: <A hrf="ratkaisijat.html">di Küh - Ratkaisijat</A> ja <A hrf="pimyn-tyyny.html">pimyn tyyny</a> </DIV> </BODY> HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 156 Hyprtkstin rakntsta Prusrakntt Yksinkrtaisimmassa muoossaan hyprtksti on siis assosiatiivinn vrkko, jossa linkit yhistävät vrkon solmut toisiinsa (huomaa, ttä linkkin suunnat ovat mrkitsviä) puuraknn präkkäisraknn präkkäisraknn vaihtohoilla (räs raknn) Hyprtkstirakntita voiaan kuitnkin luokitlla, sim. suraavin ääripäin avulla: - puuraknn - präkkäisraknn (linaarinn raknn) - präkkäisraknn vaihtohoilla - präkkäisraknn sivupoluilla yhisttty raknn (sim. puu vaihtoholla) hila präkkäisraknn sivupoluilla - hila - yhisttty raknn vrkko ("ylinn raknn") - vrkko (kaikki llist ovat siis tämän rikoistapauksia) Ilmisstikin sama sisältö voiaan jäsntää ri tavoin, näkökulmasta riippun HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 158

4 Huomautuksia On syytä huomata, ttä käytännössä hyprtksti muoostaa m. ääripäitä huomattavasti monimutkaismman rakntn Monimutkainn linkitys johtaa hlposti varsin sotkuisn näköisn graafiin Hyprtkstin raknntta suunnitltassa (ja sitttässä) on kuitnkin hyvä pyrkiä sityksn havainnollisuutn Havainnollisn sityksn prusia on sivntää käytttyjä mrkintöjä sityksn asiasisällön pysyssä samana Kaksi suoraviivaista lähstymistapaa joilla sityksn piirrttävin linkkin määrää voiaan supistaa ovat - linkin printä ja - linkkin yhistäminn Tällöin hyprtkstin tiivisttty sitystapa on suraava: - linkin prinnässä n solmut {A 1,A 2,,A N }, joista pääs (mah. muin solmujn kautta) linkkjä suraamalla tittyyn solmuun B, ympäröiään suorakaitlla (solmuryhmä), ikä linkkjä (A k,b), k=1,..,n mrkitä kuvioon näkyviin. Sn sijaan ko. suorakai yhisttään nuollla solmuun B - linkkin yhistämisssä n solmut {A 1,A 2,,A N }, joista suoraan johtaa linkki tittyyn solmuun B, ympäröiään ovaalilla (solmuryhmä), ikä linkkjä (A k,b), k=1,..,n mrkitä kuvioon näkyviin. Sn sijaan ko. ovaali yhisttään nuollla solmuun B Ellä viittaus voiaan siis yksittäisn solmun B sijasta thä myös toisn solmuryhmään ja päinvastoin Skä linkin prinnässä ttä ylitilojn mrkitsmisssä hyprtkstirakntn sityksn luttavuus paran kun solmuja ryhmitllään ja tarpttomat nuolt jättään piirtämättä ~ ~ HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 160 On titnkin myös mahollista, ttä hyprtkstin rakntn titään nouattavan jotain ylisiä sääntöjä, mikä tarjoaa mahollisuun tapauskohtaistn sivnnystapojn käyttöön Jos linkkin titään sim. nouattavan järjstysrlaatiota, voiaan hyprtksti sittää kompaktissa muoossa ns. viivaiagrammin avulla (Hass-iagrammi) Tyypillisssä hyprtkstissä rilaist hyprtkstirakntt siintyvät päällkkäin, sim. - määritlmin assosiatiivinn vrkko - johanto-osan slkä präkkäisraknn - yksityiskohtin ja huomautustn linaarist sivupolut - jn. Näin rityyppistn rakntin rottaminn toisistaan hlpottaa lukijan työtä suursti Suoraviivaisin apu lukijall on rityyppistn solmujn ja linkkin (kuvallinn) kooaus joka hyöyntää jotain hlposti hahmotttavaa prusraknntta WWW-hyprtksti Prusraknn on okumntti- ja lmnttirakntin varaan rakntuva (sim. assosiatiivinn) linkitysraknn jonka ytimnä ovat WWW-rsurssit Linkkin kohtina ovat WWW-rsurssit (okumntit tai okumnttin osat) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 162

5 Suraavassa hyprtkstin prusominaisuuksia pilataan suraavassa kolmn rilaisn hyprtkstijärjstlmän näkökulmasta: HTML:n, Dxtrin ja XLinkin. Vain HTML-linkitys käsitllään kurssilla täsmällissti - on kuitnkin hyvä titää muustakin. Kiinnostunill löytyy vrkosta lisätitoa, ks. - HTML (ks. ) - Dxtr Hyprtxt Rfrnc Mol (ks. ) - XLink (ks. ) Hyprtkstin vrkkomainn raknn totuttaan hyprlinkkin avulla - yksisuuntaist linkit (sim. HTML A-lmntti) - kaksisuuntaist linkit (Dxtr & XLink) - monnsuuntaist linkit (Dxtr & XLink) Linkin alkupistttä kutsutaan linkin lähankkuriksi ja loppupistttä linkin kohankkuriksi (joskus molmpia kutsutaan lyhysti vain ankkuriksi tai lähtiksi ja kohtiksi, vastaavasti) Hyprlinkkin mkanismista Totutukssta riippun hyprtkstin linkit sittään ri tavoin - Dxtr mallintaa linkit omina komponnttinaan, joihin viittaukst kooataan lähja kohokumnttihin (monnsuuntaisia linkkjä) - HTML-kooaa linkit kiintästi lähokumnttiin (vain yhnsuuntaisia linkkjä) - XML-stanariprhn linkitys tarjoaa m. mahollisuut, skä lisäksi mahollisuun assosioia okumnttiin linkkjä (skä läh- ttä kohankkurita) ilman ttä linkit näkyvät ko. okumnttin kooauksssa millään tavalla (!) Hyprlinkin avulla voiaan (rakntisssa okumntissa) priaattssa viitata - okumnttiin kokonaisuussaan, - okumntissa löytyvään lmnttiin - okumntista löytyvään pistmäisn tunnistsn (sim. nimttyyn ankkuriin tai tkstisolmuun) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 164 Viittaaminn lmnttiin voiaan suorittaa - lmntin nimn prustlla - lmntin sijainnin prustlla (asma okumntin jäsnnyspuussa) - lmntin attribuuttin prustlla - lmntin sisältämän mrkkiatan (tkstin) prustlla - lmntin muun sisällön prustlla (sim. lapsilmnttin) Hyprlinkkiviittaustn kskisiä onglmia ovat: - rsurssin löytyminn ja saatavuus (mitn kohsolmut nimtään & mitn saaaan tito näin olmassaolosta) - viittaamiskäytännön raskaus (sim. viittaukst tkstisisällön prustlla saattavat olla lasknnallissti raskaita) - linkkin ylläpito (rikkoutuvatko linkit jos rsurssja liikutllaan tai uullnjärjstllään?) Linkkin saatavuutn liittyvin pulmin ratkaisumntlmä vaihtl vastaavasti: - HTML- ja XML-linkkin kohankkurit pitää jostain vain titää (sim. arvata & kokilla) - Dxtr-sovlluksn kaikki mahollist linkit voiaan täsmällissti tsiä & luttloia univrsaalin hakufunktion avulla (koska linkit ovat komponnttja) Linkkiviittaustn raskautn liittyviä ratkaisuja: - HTML-linkit ivät sisällä hakumahollisuutta, jotn HTML-linkit ovat tknissti kvyt totuttaa (hakujn tknisiä totutusmahollisuuksia käsitllään tuonnmpana formaalin kiltn sittlyn yhtyssä) - Dxtr-linkit voivat sisältää koko hypravaruun kaikkin komponnttin sisäisiä hakuja, mikä saattaa tarkoittaa rittäin raskasta prosssointia linkin kohtn slvittämisksi - XML-linkit sisältävät hakumahollisuun, mutta vain yhn (XML-) rsurssin sisällä; linkin kohtn slvittämisn raskaus riippuu okumnttin koosta HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 166

6 Linkkin hytn liittyviin onglmiin ri järjstlmät ottavat kantaa ri tavoin: - HTML-linkit voivat mnnä rilusti rikki, kun taas Dxtr-linkit ovat aina hjiä - XML-linkit voivat mnnä rikki (samaan tapaan kuin HTML-linkitkin), mutta linkkin hyn ylläpitoa voiaan hlpottaa ns. ulkoistn linkkin ylläpion suunnittlulla (näin toimivat rityissti ns. linkkikannat ([linkbas])) - WWW:hn tosin puuhataan mkanismia, joka nimäisi linkkjä (vähän Dxtrin tapaan, ks. URN / WWW-hyprtkstissä on hyvä huomata sim. linkkin hytn liittyvä suhtllisuus WWW:n mkanismin ja yksittäistn slainohjlmin toiminnan välillä; voitaisiinhan hyvin sim. määritllä (!), ttä kaikki A-lmntillä mrkatut WWW-linkit ovat aina hjiä ja ttä slaintn toimintaan kuulu olla näyttämättä rikkoutunita linkkjä (tällöin slaimn sim. valioisi kaikki okumntin linkit juuri nnn niin näyttämistä - tavallaan kuvat käsitllään juuri näin!) Oltuksn mukaissti hyprtkstin linkit ovat assosiatiivisia. Linkkjä voiaan kuitnkin tarkastlla ylisinä (muinakin kuin binäärisinä) rlaatioina ja tarkastlla sn mukaissti (tällöin onglman saattaa muoostaa sopivan käyttöliittymämtaforan suunnittlu & totuttaminn) - sitito, osa-, ryhmä-, jn. rlaatiot Hyprlinkkin toiminnallisuus On syytä huomata, ttä hyprlinkill voiaan priaattssa asttaa myös toiminnallisn smantiikkaan liittyviä pästanarja määrityksiä Esimrkki: XLink-spsifikaation hyprlinkiltä löytyy attribuutti actuat, arvot: - onloa (linkki laataan välittömästi - toiminnan järkvyys slviää kohta) - onrqust (printinn oottaan kunns käyttäjä klikkaa, tms.) - othr (slain päättää käyttäytymisn) Linkin suraamistapahtuma voiaan priaattssa valita milivaltaissti Esimrkki: XLink-spsifikaation määrittlmillä hyprlinkillä voi olla attribuutti show, joka voi saaa arvot - nw (linkin koh-lmntti(!) avataan uussa käyttöliittymätason ikkunassa) - rplac (slain korvaa koko nykyisn okumntin linkin osoittamalla kohlmntillä) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) mb (s lmntti, johon linkki viittaa, upottaan linkkiviittauksn kohtaan sitn, ttä s lmntti, joka toimii linkkinä(!), korvataan linkin koh-lmntillä) - othr (slain päättää käyttäytymisn) Huomaa, ttä osa llisistä voiaan osin totuttaa HTML-linkkin avulla (ainakin skriptikilllä trästttynä). Elln on syytä huomata, ttä slain voisi priaattssa thä mitä tahansa muutakin (tosin mikä tahansa i käyttäjän ootuksin näkökulmasta ol sovlluksissa järkvää) Vastaavasti voiaan luokitlla myös solmuja (luokittlusta voi lln surata sim. prittävyytn liittyviä piirtitä hyprtkstin tulkintaan, vrt. hyprtkstin visualisointia käsittlvä prujun osa) Rakntisiin okumnttihin liittyväll (mornill) hyprtkstill voiaan siis sittää (jo llä sitlty) luonnhinta - rakntisn hyprmian prustan muoostaa nimtyistä okumntista koostuva hypravaruus; jokaisn hypravaruun okumntin sisäinn raknn on hirarkkinn, mikä tarjoaa prustan lmnttihin viittaamisn - hyprlinkit ovat tämän okumnttiprhn ja okumnttin lmnttinvälisiä rlaatioita (tknissti itskin okumnttja tai näin lmnttjä) Navigoinnin apuvälinitä Kun hyprmian lukmisn pulmat tiosttaan, löytään joihinkin niistä lääkkitä, paitsi hyvän suunnittlun, myös rilaistn navigoinnin apuvälinin avulla Tyypillistn navigoinnin apuvälinin pruspriaat on vähntää muistin kuormitusta (vrt. HCI: rcall rcognition) Kartta Historialista, kirjanmrkki ja jälki Maamrkki Visuaalinn polku Kalansilmänäyttö Hämähäkki Mntlmin yhtiskäyttö on usin toimivin ratkaisu (vrt. WWW-slaimt) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 170

7 Kartta (map, ovrviw iagram) Kutn trmi navigointi jo itsssään vihjaa, navigointia hlpottaa kartta Piirtitä (abstraktja tai konkrttisia, tapaukssta riippun) - kartta on tollisuun plkisttty (ja supistttu!) sitystapa - yliskartta auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia ja luo milikuvan siitä kuinka laaja hyprtksti kokonaisuussaan on - (lähi)alukartta krtoo kontkstin ja sittää mitä milnkiintoista lähiympäristöstä löytyy Tyypillinn käyttötapa: roam & zoom (yliskartassa tsitään mistä karkasti ottan ollaan kiinnostunita ja sittn zoomataan tästä lähialukarttaan, sittn takaisin ylätasoll jn.) Kartta on yliskäsit; ynaaminn kartan voi käytännössä toimia sim. kalansilmänäytön tkniikalla Slkästi jäsnntty hyprtkstin pääkohat sittävä linkkisivu (tknissti plkkää tkstiä) voi hyvin toimia myös karttana Kartan trmistä Maamrkki on navigoinnin osa (sim. linkki) joka auttaa jäsntämään missä hyprtkstissä ollaan. Maamrkki voi sim. tarjota oikopolun tutull pääsivull, josta käsin tutkimusmatkailu voiaan taas aloittaa Etusivu, jonn pääs kaikilta muilta sivuilta (maamrkki) Navigointihistorian jälki (hnkilökohtainn) Muistiinpano Tässä kohtaa on virh! Historialista krtoo missä kaikkialla hyprtkstissä on virailtu, jälki on historialistan rikoistapaus joka krtoo mitä viim aikoina on thty. Eräs tapa jälkin jättämisn ovat muistiinpanojn tkminn ja milnkiintoistn solmujn myöhmpää lukmista vartn mrkkaaminn kirjanmrkillä HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 172 Kalansilmä ja hämähäkki Kalansilmänäyttö on (ynaaminn) karttanäkymä joka korostaa kartan lähialuita sim. krtomalla näistä nmmän; vrt. kalansilmälinssi valokuvaamisssa (myös kalansilmänäyttö voi olla täysin tkstipohjainn) Hämähäkiksi kutsutaan näyttöä joka sittää valitun hyprtkstisolmun linkitysraknntta suhtssa lähialun muihin solmuihin Esipuh Johanto Hyprtksti pruskäsittt navigointi linkin suraaminn pruuttaminn navigoinnin apuvälint ynaaminn kontrolli ylikuormitus sovlluksia Multimia Viittaukst Valitusta lähialusta "nmmän" krtova kalansilmänäyttö Lähialun linkistä krtova hämähäkki HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 173 Tkstisisällön osana kalansilmänäyttöä kutsutaan toisinaan nimllä strtch-txt Navigoinnin apuvälinin luokittlukritrjä: - linkin valitsmista hlpottavat toiminnot - rakntin hahmottamista hlpottavat toiminnot - työhistorian tai okumntin sisällön hahmottamista hlpottavat toiminnot Lisää mntlmin luokittluprustita: - tksti- tai grafiikkapohjaist mntlmät - ynaamist tai staattist mntlmiin - käsitavaruun raknntta vääristävät tai sn säilyttävät mntlmät Navigoinnin apuvälint prustuvat sitttävän informaation tarkoituksnmukaisn vähntämisn tai plkistämisn Vaikka tknissti i välttämättä olisikaan vaikaa sittää koko hypravaruun raknntta pikkuruisn kartan avulla, i tästä välttämättä ol sisällöllissti mitään hyötyä! Prusia on auttaa käyttäjää sittämällä suursta titomäärästä juuri s olnnainn HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 174

5 Hypertekstin rakenne ja navigointi

5 Hypertekstin rakenne ja navigointi 5 Hypertekstin rakenne ja navigointi Laajennetaan näkökulmaa WWW:stä yleisen hypertekstin suuntaan. Hypermediasta ja hypertekstistä puhuttaessa on hyvä huomata, että samoja termejä käytetään eritasoisista

Lisätiedot

6 Hypertekstin rakenne ja navigointi

6 Hypertekstin rakenne ja navigointi 6 Hypertekstin rakenne ja navigointi 6 Hypertekstin rakenne ja navigointi Laajennetaan näkökulmaa WWW:stä yleisen hypertekstin suuntaan. Hypermediasta ja hypertekstistä puhuttaessa on hyvä huomata, että

Lisätiedot

2 Hypertekstin perusteet

2 Hypertekstin perusteet 2 Hypertekstin perusteet Lähdetään liikkeelle asian asteittaisen tarkentamisen kautta: esitetään aluksi perusperiaatteet ja pohditaan näitä sitten tarkemmin kun yleiskuva on selvillä Hypermediasta ja hypertekstistä

Lisätiedot

LIITE 8A: RAKENNELUVUN 137 YHTÄLÖITÄ

LIITE 8A: RAKENNELUVUN 137 YHTÄLÖITÄ LIITE 8A: RAKENNELUVUN 37 YHTÄLÖITÄ Raknnluvusta 37 on tämän työn yhtydssä syntynyt yli 00 yhtälöä, joista 00 yhtälöä on analysoitu. Näistä on osoittautunut 70 yhtälöä milnkiintoisiksi ja saman vrran otaksutaan

Lisätiedot

Yhteysopas. Windows-ohjeet paikallisesti liitettyä tulostinta varten. Mitä paikallinen tulostaminen on? Ohjelmiston asentaminen CD-levyltä

Yhteysopas. Windows-ohjeet paikallisesti liitettyä tulostinta varten. Mitä paikallinen tulostaminen on? Ohjelmiston asentaminen CD-levyltä Yhtysopas Sivu 1/6 Yhtysopas Winows-ohjt paikallissti liitttyä tulostinta vartn Huomautus: Kun asnnat paikallissti liitttyä tulostinta, ja Ohjlmisto ja käyttöoppaat -CD-lvy i tu käyttöjärjstlmää, käytä

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen Rahoitusriskit ja johdannaist Matti Estola Lunto 5 rmiinihinnan määräytyminn 1. rmiinin ylinn hinnoittlukaava Mrkitään trmiinisopimuksn kohd-tuudn spot hintaa sopimuksn tkopäivänä S :lla, kohd-tuudn trmiinihintaa

Lisätiedot

Kytkentäopas. Windows-ohjeet paikallisesti liitettyä tulostinta varten. Mitä paikallinen tulostaminen on? Ohjelmiston asentaminen CD-levyltä

Kytkentäopas. Windows-ohjeet paikallisesti liitettyä tulostinta varten. Mitä paikallinen tulostaminen on? Ohjelmiston asentaminen CD-levyltä Sivu 1/6 Kytkntäopas Winows-ohjt paikallissti liitttyä tulostinta vartn Huomautus: Kun asnnat paikallissti liitttyä tulostinta ikä Ohjlmisto ja käyttöoppaat -CD-lvy i tu käyttöjärjstlmää, käytä ohjattua

Lisätiedot

1 0/.-,+ 1 Johdanto Problem-solving Realization Conceptualisation Solution Problem Analysis Design Implement. Validation Deployment Req. Development C

1 0/.-,+ 1 Johdanto Problem-solving Realization Conceptualisation Solution Problem Analysis Design Implement. Validation Deployment Req. Development C & % $! ) ( % & % & & * 1 Johdanto $ ' Isojen sovellusten osalta poikkeuksetta ryhmätyötä, joka edellyttää ja ( # " " # ( " Koska hypermedian tekeminen vaatii usean erityyppisen asian osaamista, hypermediatiimissä

Lisätiedot

Läpivientien suunnittelu- ja asennusohje

Läpivientien suunnittelu- ja asennusohje Läpivintin suunnittlu- ja asnnusohj G-khyksn pulttaus sinärakntsn Lvystolranssi G-khys voiaan kiinnittää pulttaamalla. Kiinnitystapa on tällöin valittava sinärakntn mukaan. Lisäksi on huolhittava siitä,

Lisätiedot

Algoritmit 1. Luento 7 Ti Timo Männikkö

Algoritmit 1. Luento 7 Ti Timo Männikkö Algoritmit 1 Luento 7 Ti 31.1.2017 Timo Männikkö Luento 7 Järjestetty binääripuu Binääripuiden termejä Binääripuiden operaatiot Solmun haku, lisäys, poisto Algoritmit 1 Kevät 2017 Luento 7 Ti 31.1.2017

Lisätiedot

Luku 7. Verkkoalgoritmit. 7.1 Määritelmiä

Luku 7. Verkkoalgoritmit. 7.1 Määritelmiä Luku 7 Verkkoalgoritmit Verkot soveltuvat monenlaisten ohjelmointiongelmien mallintamiseen. Tyypillinen esimerkki verkosta on tieverkosto, jonka rakenne muistuttaa luonnostaan verkkoa. Joskus taas verkko

Lisätiedot

Johdatus graafiteoriaan

Johdatus graafiteoriaan Johdatus graafitoriaan Syksy 2017 Lauri Hlla Tamprn yliopisto Luonnontitidn tidkunta 2 Luku 1 Pruskäsittitä 1.1 Määritlmiä 1.2 Esimrkkjä 1.3 Trminologiaa 1.4 Joitakin rikoisia yksinkrtaisia graafja 1.5

Lisätiedot

Luento 12: XML ja metatieto

Luento 12: XML ja metatieto Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto

Lisätiedot

Ax 0 mm Bx mm Cx 1800 Ay 0 mm By mm Cy 0

Ax 0 mm Bx mm Cx 1800 Ay 0 mm By mm Cy 0 Tamprn tknillinn yliopisto Tknisn suunnittlun laitos EDE-00 Elmnttimntlmän prustt. Harjoitus 6 Syksy 0. F 00 OpNro 859 L 800 mm M T 85 K K 9 E 05000 MPa Kulmat ja pituudn lämpölaajnmiskrroin α 0.60865

Lisätiedot

Variations on the Black-Scholes Model

Variations on the Black-Scholes Model Variations on th Black-Schols Mol Sovlltun matmatiikan jatko-opintosminaari 6.9 Koh-tuus maksaa osinkoja avoittna on tarkastlla tilantita, joissa B&S yhtälö i ol riittävä sllaisnaan (sim. option koh-tuus

Lisätiedot

Rakenteellinen tasapaino ja transitiivisyys

Rakenteellinen tasapaino ja transitiivisyys 1 Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-2009 Rakenteellinen tasapaino ja transitiivisyys 20.2.2009 Seppo Pohjolainen 2 Rakenteellinen tasapaino Käsitteitä: Arvotettu graafi (signed graph) (+ tai - ) Suuntaamaton

Lisätiedot

Knauf Safeboard Säteilysuojalevy 03/2009. Knauf Safeboard Säteilysuojalevy. 0% lyijyä. 100% turvallisuus.

Knauf Safeboard Säteilysuojalevy 03/2009. Knauf Safeboard Säteilysuojalevy. 0% lyijyä. 100% turvallisuus. Knuf Sfor Sätilysuojlvy 03/2009 Knuf Sfor Sätilysuojlvy 0% lyijyä. 100% turvllisuus. Knuf Sfor Knuf Sfor Suoj röntgnsätiltä Lyijytön Suoj plolt Hlppo snt Hyvä äännristävyys Ympäristöystävällinn hävittää

Lisätiedot

JHS 185 Asemakaavan pohjakartan laatiminen Liite 2 Asemakaavan pohjakartan kohdemalli

JHS 185 Asemakaavan pohjakartan laatiminen Liite 2 Asemakaavan pohjakartan kohdemalli JUHTA - Julkisn hallinnon titohallinnon nuvottlukunta JHS 185 Asmakaavan pohjakartan laatiminn Liit 2 Asmakaavan pohjakartan kohdmalli Vrsio: 1.0 / 20.3.2013 Julkaistu: 2.5.2014 Voimassaoloaika: toistaisksi

Lisätiedot

Algoritmit 1. Luento 8 Ke Timo Männikkö

Algoritmit 1. Luento 8 Ke Timo Männikkö Algoritmit 1 Luento 8 Ke 1.2.2017 Timo Männikkö Luento 8 Järjestetty binääripuu Solmujen läpikäynti Binääripuun korkeus Binääripuun tasapainottaminen Graafit ja verkot Verkon lyhimmät polut Fordin ja Fulkersonin

Lisätiedot

Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö on lineaarinen, jos se voidaan kirjoittaa muotoon. + p(x)y = r(x) (28)

Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö on lineaarinen, jos se voidaan kirjoittaa muotoon. + p(x)y = r(x) (28) .5 Linaarist diffrntiaaliyhtälöt 10 Ensimmäisn krtaluvun diffrntiaaliyhtälö on linaarinn, jos s voidaan kirjoittaa muotoon + p(x)y = r(x) (8) Yhtälö on linaarinn y:n ja y:n suhtn, p ja r voivat olla mitä

Lisätiedot

5 CSS1-ominaisuudet. 5 CSS1-ominaisuudet

5 CSS1-ominaisuudet. 5 CSS1-ominaisuudet 5 CSS1-ominaisuudet 5 CSS1-ominaisuudet CSS1 luokittelee elementeille asetettavat ominaisuudet viiteen luokkaan: 1. Kirjasinominaisuudet (Font properties) 2. Väri- ja taustaominaisuudet (Color and background

Lisätiedot

5 CSS1-ominaisuudet. 5 CSS1-ominaisuudet

5 CSS1-ominaisuudet. 5 CSS1-ominaisuudet 5 CSS1-ominaisuudet 5 CSS1-ominaisuudet CSS1 luokittelee elementeille asetettavat ominaisuudet viiteen luokkaan: 1. Kirjasinominaisuudet (Font properties) 2. Väri- ja taustaominaisuudet (Color and background

Lisätiedot

Kysymys: Voidaanko graafi piirtää tasoon niin, että sen viivat eivät risteä muualla kuin pisteiden kohdalla?

Kysymys: Voidaanko graafi piirtää tasoon niin, että sen viivat eivät risteä muualla kuin pisteiden kohdalla? 7.7. Tasograafit Graafi voidaan piirtää mielivaltaisen monella tavalla. Graafin ominaisuudet voivat näkyä selkeästi jossain piirtämistavoissa, mutta ei toisessa. Eräs tärkeä graafiryhmä, pintagraafit,

Lisätiedot

Visualisointi käyttöliittymäsuunnittelussa (syksy 2012), muistiinpanot esityksestä Jussi Kurki: Suurten verkkojen visualisointi.

Visualisointi käyttöliittymäsuunnittelussa (syksy 2012), muistiinpanot esityksestä Jussi Kurki: Suurten verkkojen visualisointi. Visualisointi käyttöliittymäsuunnittelussa (syksy 2012), muistiinpanot esityksestä Jussi Kurki: Suurten verkkojen visualisointi Tuomas Husu Jussi Kurki kävi keskiviikon 3.10.2012 seminaariesityksessään

Lisätiedot

4. Putkivirtaus 4. PUTKIVIRTAUS. 4.1 Virtauslajit ja Reynoldsin luku. 4.2 Putkivirtauksen häviöt

4. Putkivirtaus 4. PUTKIVIRTAUS. 4.1 Virtauslajit ja Reynoldsin luku. 4.2 Putkivirtauksen häviöt 4. Putkivirtaus 4. PUTKIVIRTAUS Brnoullin yhtälön yhtydssä todttiin todllisssa virtauksssa syntyvän aina häviöitä, jotka muuttuvat lämmöksi. Putkivirtauksssa nämä häviät näkyvät painn laskuna virtaussuunnassa

Lisätiedot

5 CSS1-ominaisuudet. Arvot

5 CSS1-ominaisuudet. Arvot 5 CSS1-ominaisuudet Arvot CSS1 luokittelee elementeille asetettavat ominaisuudet viiteen luokkaan: 1. Kirjasinominaisuudet (Font properties) 2. Väri- ja taustaominaisuudet (Color and background properties)

Lisätiedot

S Laskennallinen systeemibiologia

S Laskennallinen systeemibiologia S-4.50 Lsknnllinn systmiiologi 4. Hrjoitus. Viill tutkittvll ljill (,, c, j ) on määrätty täisyyt c 0 8 8 8 0 8 8 8 c 0 4 4 0 0 Määritä puurknn käyttän UPGMA-mntlmää. Näytä kunkin vihn osrkntt vstvin täisyyksinn.

Lisätiedot

Graafit ja verkot. Joukko solmuja ja joukko järjestämättömiä solmupareja. eli haaroja. Joukko solmuja ja joukko järjestettyjä solmupareja eli kaaria

Graafit ja verkot. Joukko solmuja ja joukko järjestämättömiä solmupareja. eli haaroja. Joukko solmuja ja joukko järjestettyjä solmupareja eli kaaria Graafit ja verkot Suuntamaton graafi: eli haaroja Joukko solmuja ja joukko järjestämättömiä solmupareja Suunnattu graafi: Joukko solmuja ja joukko järjestettyjä solmupareja eli kaaria Haaran päätesolmut:

Lisätiedot

SÄHKE-hanke. Abstrakti mallintaminen Tietomallin (graafi) lukuohje

SÄHKE-hanke. Abstrakti mallintaminen Tietomallin (graafi) lukuohje 04.02.2005 1 (6) SÄHKE-hanke Versio ja pvm Laatinut Tarkpvm Tarkastanut Hyvpvm Hyväksynyt 2.0 / 04.02.2005 Anneli Rantanen 15.02.2005 Markus Merenmies 18.02.2005 Ohjausryhmä 04.02.2005 2 (6) Muutoshistoria

Lisätiedot

Königsbergin sillat. Königsberg 1700-luvulla. Leonhard Euler ( )

Königsbergin sillat. Königsberg 1700-luvulla. Leonhard Euler ( ) Königsbergin sillat 1700-luvun Königsbergin (nykyisen Kaliningradin) läpi virtasi joki, jonka ylitti seitsemän siltaa. Sanotaan, että kaupungin asukkaat yrittivät löytää reittiä, joka lähtisi heidän kotoaan,

Lisätiedot

Algoritmit 2. Luento 6 Ke Timo Männikkö

Algoritmit 2. Luento 6 Ke Timo Männikkö Algoritmit 2 Luento 6 Ke 29.3.2017 Timo Männikkö Luento 6 B-puun operaatiot B-puun muunnelmia Nelipuu Trie-rakenteet Standarditrie Pakattu trie Algoritmit 2 Kevät 2017 Luento 6 Ke 29.3.2017 2/31 B-puu

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

TUUSNIEMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS TUUSNIEMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1. Sovltamisala Maankäyttö ja raknnuslaissa ja astuksssa olvin skä muidn maan käyttämistä ja rakntamista koskvin säännöstn ja määräystn

Lisätiedot

5. Omat rahat, yrityksen rahat

5. Omat rahat, yrityksen rahat 5. Omat rahat, yrityksn rahat Matmaattist aint Intgraatio: yhtiskuntaoppi Tässä jaksossa Palkka, palkkakustannukst Budjtti, budjtointi Kannattavuus, tulos Hinnoittlu, hinta Osio 5/1 Matmaattist aint 5.

Lisätiedot

exp(x) = e x x n n=0 v(x, y) = e x sin y

exp(x) = e x x n n=0 v(x, y) = e x sin y 4 Alkisfunktioita 41 Eksponnttifunktio Eksponnttifunktio xp : R R on määritlty khitlmällä xp(x) = x x n = n! Pyrimm laajntamaan määritlmän koko tasoon C sitn, ttä 1 xp : C C on analyyttinn ja xp(x) = x,

Lisätiedot

Jäsennysaiheesta lisää Täydentäviä muistiinpanoja TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016

Jäsennysaiheesta lisää Täydentäviä muistiinpanoja TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016 Jäsennysaiheesta lisää Täydentäviä muistiinpanoja TIA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho 4. lokakuuta 2016 1 simerkki arleyn algoritmin soveltamisesta Tämä esimerkki on laadittu

Lisätiedot

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 19: Gaussin integrointi emojanan alueessa.

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 19: Gaussin integrointi emojanan alueessa. / ELEMENIMENEELMÄN PERUSEE SESSIO : Gaussin intgrointi mojanan alussa. JOHDANO Ylisssä lujuusopin lmnttimntlmässä lmntin jäykkyysmatriisi [ k ] ja kvivalnttinn solmukuormitusvktori { r } lasktaan määrätyistä

Lisätiedot

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje: Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2010 Insinöörivalinnan fysiikan koe 2.6.2010, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2010 Insinöörivalinnan fysiikan koe 2.6.2010, malliratkaisut A1 Diplomi-insinöörin ja arkkithtin yhtisalinta - dia-alinta 2010 Alla on lutltu kuusi suurtta skä annttu taulukoissa kahdksan lukuaroa ja kahdksan SI-yksikön symbolia. Yhdistä suurt oikan suuruusluokan

Lisätiedot

käyttäjän tai tietoa käsittelevät ohjelmiston näkökulmasta Jokaiseen dokumenttiin liittyy

käyttäjän tai tietoa käsittelevät ohjelmiston näkökulmasta Jokaiseen dokumenttiin liittyy 7LHGRVWRWGRNXPHQWLWWLHWR KPHGLD Tietokoneet käsittelevät tietoa WLHGRVWRMHQmuodossa Tietokoneiden yhteydessä GRNXPHQWLOODWDUNRLWHWDDQWLHGRVWRMHQDYXOOD HVLWHWWlYllDVLDNRNRQDLVXXWWD, joka jäsennetään kokonaisuudeksi

Lisätiedot

Google Sites: sivun muokkaaminen (esim. tekstin, kuvien, linkkien, tiedostojen, videoiden ym. lisääminen)

Google Sites: sivun muokkaaminen (esim. tekstin, kuvien, linkkien, tiedostojen, videoiden ym. lisääminen) Google Sites: sivun muokkaaminen (esim. tekstin, kuvien, linkkien, tiedostojen, videoiden ym. lisääminen) 1. Valitse sivu, jolle haluat lisätä sisältöä tai jota haluat muutoin muokata, ja klikkaa sitä.

Lisätiedot

Arvioita karakterisummille: Pólya-Vinogradovin epäyhtälö ja sen parannuksia

Arvioita karakterisummille: Pólya-Vinogradovin epäyhtälö ja sen parannuksia Solmu 2/2015 1 Arvioita karaktrisummill: Pólya-Vinogradovin päyhtälö ja sn parannuksia Jss Jääsaari Matmatiikan ja tilastotitn laitos, Hlsingin yliopisto Johdanto Alkuluvut ovat analyyttisn lukutorian

Lisätiedot

A274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT

A274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT A274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT VERKOT ELI GRAAFIT Lähteet: Timo Harju, Opintomoniste Keijo Ruohonen, Graafiteoria (math.tut.fi/~ruohonen/gt.pdf) HISTORIAA Verkko- eli graafiteorian historia on saanut

Lisätiedot

Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu KÄYTTÖOHJE. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti

Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu KÄYTTÖOHJE. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖOHJE LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 1.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 13.2.2001

Lisätiedot

Diskreetit rakenteet

Diskreetit rakenteet Diskreetit rakenteet 811120P 5 op 7. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos 2015 / 2016 Periodi 1 Mikä on verkko? verkko (eli graafi) koostuu solmuista ja väleistä, jotka yhdistävät solmuja

Lisätiedot

Ohjelmistojen suunnittelu

Ohjelmistojen suunnittelu Ohjelmistojen suunnittelu 581259 Ohjelmistotuotanto 154 Ohjelmistojen suunnittelu Software design is a creative activity in which you identify software components and their relationships, based on a customer

Lisätiedot

Ratkaisu. Tulkitaan de Bruijnin jonon etsimiseksi aakkostossa S := {0, 1} sanapituudelle n = 4. Neljän pituisia sanoja on N = 2 n = 16 kpl.

Ratkaisu. Tulkitaan de Bruijnin jonon etsimiseksi aakkostossa S := {0, 1} sanapituudelle n = 4. Neljän pituisia sanoja on N = 2 n = 16 kpl. iskreetti matematiikka, syksy 00 arjoitus, ratkaisuista. seta 8 nollaa ja 8 ykköstä renkaaksi niin, että jokainen yhdistelmä 0000, 000,..., esiintyy täsmälleen kerran. Vihje: Tulkitse de ruijnin jonon

Lisätiedot

Datatähti 2019 loppu

Datatähti 2019 loppu Datatähti 2019 loppu task type time limit memory limit A Summa standard 1.00 s 512 MB B Bittijono standard 1.00 s 512 MB C Auringonlasku standard 1.00 s 512 MB D Binääripuu standard 1.00 s 512 MB E Funktio

Lisätiedot

2. M : T kevät 2007 Laskennallisen logiikan jatkokurssi Laskuharjoitus 11 Ratkaisut 1. M :

2. M : T kevät 2007 Laskennallisen logiikan jatkokurssi Laskuharjoitus 11 Ratkaisut 1. M : T-79.5101 kevät 2007 Laskennallisen logiikan jatkokurssi Laskuharjoitus 11 Ratkaisut 2. M : a 1. M : a c b, e b f,r c e a) M,a = A(U), sillä (esim.) (a,b,,,,...) on tilasta a alkava täysi polku, joka ei

Lisätiedot

Silmukkaoptimoinnista

Silmukkaoptimoinnista sta TIE448 Kääntäjätekniikka, syksy 2009 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 8. joulukuuta 2009 Sisällys Sisällys Seuraava deadline Vaihe F maanantai 14.12. klo 12 rekisteriallokaatio Arvostelukappale

Lisätiedot

Avaa ohjelma ja tarvittaessa Tiedosto -> Uusi kilpailutiedosto

Avaa ohjelma ja tarvittaessa Tiedosto -> Uusi kilpailutiedosto Condess ratamestariohjelman käyttö Aloitus ja alkumäärittelyt Avaa ohjelma ja tarvittaessa Tiedosto -> Uusi kilpailutiedosto Kun kysytään kilpailun nimeä, syötä kuvaava nimi. Samaa nimeä käytetään oletuksena

Lisätiedot

Johdatus verkkoteoriaan luento Netspace

Johdatus verkkoteoriaan luento Netspace Johdatus verkkoteoriaan luento 20.3.18 Netspace Kurssin sijainti muussa suunnitellussa kokonaisuudessa Verkko eli graafi, tasoverkko, solmut, välit, alueet, suunnatut verkot, isomorfiset verkot, verkon

Lisätiedot

Lämmönsiirto (ei tenttialuetta)

Lämmönsiirto (ei tenttialuetta) ämmönsiirto um 4..3 ämmönsiirto (i tnttialutta) rminologiaa ämpötila on suur, joka kuvaa, mitn kuuma jokin sin tai ain on. ämpötilaa (lat. tmpratura) mitataan SI-järjstlmässä klvinillä (K) tai clsiusastilla

Lisätiedot

Taulukkolaskennan perusteet Taulukkolaskentaohjelmat

Taulukkolaskennan perusteet Taulukkolaskentaohjelmat Taulukkolaskennan perusteet Taulukkolaskentaohjelmat MS Excel ja LO Calc H6: Lomakkeen solujen visuaalisten ja sisältöominaisuuksien käsittely ja soluviittausten perusteet Taulukkolaskennan perusteita

Lisätiedot

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko Luku 8 Aluekyselyt Aluekysely on tiettyä taulukon väliä koskeva kysely. Tyypillisiä aluekyselyitä ovat, mikä on taulukon välin lukujen summa tai pienin luku välillä. Esimerkiksi seuraavassa taulukossa

Lisätiedot

Ulvilan kaupunki. Ulvilan Kaasmarkun Ryöpäkinmäen ja Fatiporin pohjoispuolen liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

Ulvilan kaupunki. Ulvilan Kaasmarkun Ryöpäkinmäen ja Fatiporin pohjoispuolen liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Ulvilan kaupunki Ulvilan Kaasmarkun Ryöpäkinmän ja Faporin pohjoispuoln liito-oravaslvitys 204 AHLN GROUP OY RAPORTTEJA 3/204 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Raporsta... 3 Slvitysaluidn yliskuvaukst...

Lisätiedot

4 KORKEAMMAN KL:N LINEAARISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT

4 KORKEAMMAN KL:N LINEAARISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT KORKEAMMAN KL:N LINEAARISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT Krtalukua n olvassa diffrntiaalihtälössä F(,,,, (n) ) = siint n:nnn krtaluvun drivaatta (n) = d n /d n ja mahdollissti almpia drivaattoja, :tä ja :ää.

Lisätiedot

Matematiikkalehti 2/2001. http://solmu.math.helsinki.fi/

Matematiikkalehti 2/2001. http://solmu.math.helsinki.fi/ Matmatiikkalhti 2/2001 http://solmu.math.hlsinki.fi/ 2 Solmu Solmu 2/2001 Matmatiikan laitos PL 4 (Yliopistonkatu 5) 00014 Hlsingin yliopisto http://solmu.math.hlsinki.fi/ Päätoimittaja Pkka Alstalo Toimitussihtrit

Lisätiedot

Suvi Junes/Pauliina Munter Tampereen yliopisto / tietohallinto 2014

Suvi Junes/Pauliina Munter Tampereen yliopisto / tietohallinto 2014 Wiki Wiki-työkalu mahdollistaa dokumenttien työstämisen kurssilla yhteisesti siten, että opettaja ja opiskelija/opiskelijat voivat muokata samaa dokumenttia. Opettaja voi luoda Jokaiselle opiskelijalle

Lisätiedot

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 1/8: Informaation esitystapa

Lisätiedot

Mapu I Laskuharjoitus 2, tehtävä 1. Derivoidaan molemmat puolet, aloitetaan vasemmasta puolesta. Muistetaan että:

Mapu I Laskuharjoitus 2, tehtävä 1. Derivoidaan molemmat puolet, aloitetaan vasemmasta puolesta. Muistetaan että: Mapu I Laskuharjoitus 2, tehtävä 1 1. Eräs trigonometrinen ientiteetti on sin2x = 2sinxcosx Derivoimalla yhtälön molemmat puolet x:n suhteen, joha lauseke cos 2x:lle. Ratkaisu: Derivoiaan molemmat puolet,

Lisätiedot

Tampere Seinäjoki-radan nopeuden nosto MELUSELVITYS

Tampere Seinäjoki-radan nopeuden nosto MELUSELVITYS Tampr Sinäjoki-radan nopudn nosto Ratahallintokskus Tampr Sinäjoki-radan nopudn nosto () ESIPUHE Tämä työ on thty Sito Oy:ssä Ratahallintokskuksn toimksiannosta. Työn tarkoituksna oli tutkia mluslvityksn

Lisätiedot

XHTML - harjoitus. Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa. Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa:

XHTML - harjoitus. Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa. Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa: XHTML - harjoitus Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa: Jokaisen XHTML-dokumentin tulisi alkaa XML-määrittelyllä(engl.XML-prologue),

Lisätiedot

Täydentäviä muistiinpanoja kontekstittomien kielioppien jäsentämisestä

Täydentäviä muistiinpanoja kontekstittomien kielioppien jäsentämisestä Täydentäviä muistiinpanoja kontekstittomien kielioppien jäsentämisestä Antti-Juhani Kaijanaho 30. marraskuuta 2015 1 Yksiselitteiset operaattorikieliopit 1.1 Aritmeettiset lausekkeet Tällä kurssilla on

Lisätiedot

3 SIGNAALIN SUODATUS 3.1 SYSTEEMIN VASTE AIKATASOSSA

3 SIGNAALIN SUODATUS 3.1 SYSTEEMIN VASTE AIKATASOSSA S I G N A A L I T E O R I A, O S A I I I TL98Z SIGNAALITEORIA, OSA III 44 3 Signaalin suodaus...44 3. Sysmin vas aikaasossa... 44 3. Kausaalisuus a sabiilisuus... 46 3.3 Vas aauusasossa... 46 3.4 Ampliudivas

Lisätiedot

Puzzle SM 2005 15. 25.7.2005. Pistelasku

Puzzle SM 2005 15. 25.7.2005. Pistelasku Puzzle SM 005 5. 5.7.005 Pistelasku Jokaisesta oikein ratkotusta tehtävästä saa yhden () pisteen, minkä lisäksi saa yhden () bonuspisteen jokaisesta muusta ratkojasta, joka ei ole osannut ratkoa tehtävää.

Lisätiedot

Malliratkaisut Demot

Malliratkaisut Demot Malliratkaisut Demot 4 3.4.017 Tehtävä 1 Tarkastellaan harjoituksen 1 nopeimman reitin ongelmaa ja etsitään sille lyhin virittävä puu käyttämällä kahta eri algoritmia. a) (Primin algoritmi) Lähtemällä

Lisätiedot

Ongelma 1: Ovatko kaikki tehtävät/ongelmat deterministisiä?

Ongelma 1: Ovatko kaikki tehtävät/ongelmat deterministisiä? Ongelma 1: Ovatko kaikki tehtävät/ongelmat deterministisiä? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Ongelma 2: Milloin ongelmat muuttuvat oikeasti hankaliksi? 2013-2014 Lasse Lensu 3 Ongelma 3: Miten hankalia ongelmia

Lisätiedot

Puolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 1, Kevät Tarvittava akseptoridouppaus p-tyypin kerrokseen saadaan kaavalla

Puolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 1, Kevät Tarvittava akseptoridouppaus p-tyypin kerrokseen saadaan kaavalla OY/PJKOMP R1 17 Puolijohkoonnttin rustt 5171A Rtkisut 1, Kvät 17 1. ( Trvittv kstoriouus tyyin krroksn sn kvll kbt ln Ł ni ni Ł kbt 1 ( 1 c,85 V 17» 1,8 1 c. 17 1 c Ł,59V Mtrilivkiot on otttu luntoonistn

Lisätiedot

keskenään isomorfiset? (Perustele!) Ratkaisu. Ovat. Tämän näkee indeksoimalla kärjet kuvan osoittamalla tavalla: a 1 b 3 a 5

keskenään isomorfiset? (Perustele!) Ratkaisu. Ovat. Tämän näkee indeksoimalla kärjet kuvan osoittamalla tavalla: a 1 b 3 a 5 Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 6, 21.10.2015 1. Ovatko verkot keskenään isomorfiset? (Perustele!) Ratkaisu. Ovat. Tämän näkee indeksoimalla kärjet kuvan osoittamalla tavalla: a 2 b 4 a

Lisätiedot

Ohje internetkarttapalveluun

Ohje internetkarttapalveluun Ohje internetkarttapalveluun Kartalla liikkuminen Liiku kartalla käyttäen hiirtä, karttaikkunan zoomauspainikkeita tai pikavalikkotoimintoja. 1. Näkymän liikuttaminen: Liikuta karttaa hiirellä raahaamalla.

Lisätiedot

Taidehalli (355 m 2 ) - avoinnaolopäivä 43,95 10,55 54,50 - viikko 203,23 48,77 252,00 - kuukausi 724,19 173,81 898,00

Taidehalli (355 m 2 ) - avoinnaolopäivä 43,95 10,55 54,50 - viikko 203,23 48,77 252,00 - kuukausi 724,19 173,81 898,00 JYVÄSKYLÄN MUSEOPALVELUT TAKSAT JA MAKSUT 1.1.2015 ALKAEN PÄÄSYMAKSUT alv 0 % Aikuist Opisklijat (muut kuin taid- ja musoainidn) Jyväskylän kaupungin työntkijät Ryhmät, yli 10 hnkä Lapst (all 18 v.) 6,00

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN LÄMPÖVOIMA OY Hyväristönmäen uusi jätevedenpuhdistamo ja siirtolinja Yleissuunnittelun esittely ja tilanne

LAPPEENRANNAN LÄMPÖVOIMA OY Hyväristönmäen uusi jätevedenpuhdistamo ja siirtolinja Yleissuunnittelun esittely ja tilanne LAPPEENRANNAN LÄMPÖVOIMA OY Hyväristönmän uusi jätvdnpuhdistamo ja siirtolinja Ylissuunnittlun sittly ja tilann Kristian Sahlstdt Suunnittlupäällikkö, Pöyry inland Oy 26.5.2016 YLEISSUUNNITTELUN TARKOITUS

Lisätiedot

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki LÄHDEKRITIIKKI Lähdekritiikki on tiedonlähteiden arviointia. Lähdekritiikillä tarkoitetaan siis sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan (siis esimerkiksi kirjan,

Lisätiedot

v 8 v 9 v 5 C v 3 v 4

v 8 v 9 v 5 C v 3 v 4 Verkot Verkko on (äärellinen) matemaattinen malli, joka koostuu pisteistä ja pisteitä toisiinsa yhdistävistä viivoista. Jokainen viiva yhdistää kaksi pistettä, jotka ovat viivan päätepisteitä. Esimerkiksi

Lisätiedot

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 13: Avaruuskehän palkkielementti.

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 13: Avaruuskehän palkkielementti. / EEMENIMENEEMÄN PERUSEE SESSIO : Aarskhän palkkilmntti. AARUUSKEHÄN EEMENIERKKO solm solm Ka. Aarskhän lmnttirkko ja sn lmntti. Jos khä sisältää ain tasapaksja ja soria osia, sn tarkka ratkais saaaan

Lisätiedot

Taulukkolaskennan perusteet Taulukkolaskentaohjelmat

Taulukkolaskennan perusteet Taulukkolaskentaohjelmat Taulukkolaskennan perusteet Taulukkolaskentaohjelmat MS Excel ja LO Calc H6: Lomakkeen solujen visuaalisten ja sisältöominaisuuksien käsittely ja soluviittausten perusteet Taulukkolaskennan perusteita

Lisätiedot

Luento 7 Järjestelmien ylläpito

Luento 7 Järjestelmien ylläpito Luno 7 Järjslmin ylläpio Ahi Salo Tknillinn korkakoulu PL, 5 TKK Järjslmin ylläpidosa Priaallisia vaihohoja Uusiminn rplacmn Ennalahkäisvä huolo mainnanc Korjaaminn rpair ❶ Uusiminn Vioiun komponni korvaaan

Lisätiedot

Algoritmit 2. Luento 6 To Timo Männikkö

Algoritmit 2. Luento 6 To Timo Männikkö Algoritmit 2 Luento 6 To 28.3.2019 Timo Männikkö Luento 6 B-puun operaatiot Nelipuu Trie-rakenteet Standarditrie Pakattu trie Algoritmit 2 Kevät 2019 Luento 6 To 28.3.2019 2/30 B-puu 40 60 80 130 90 100

Lisätiedot

Olkoon seuraavaksi G 2 sellainen tasan n solmua sisältävä suunnattu verkko,

Olkoon seuraavaksi G 2 sellainen tasan n solmua sisältävä suunnattu verkko, Tehtävä 1 : 1 a) Olkoon G heikosti yhtenäinen suunnattu verkko, jossa on yhteensä n solmua. Määritelmän nojalla verkko G S on yhtenäinen, jolloin verkoksi T voidaan valita jokin verkon G S virittävä alipuu.

Lisätiedot

Mat-2.108 Sovelletun matematiikan erikoistyö. Osakeindeksisidonnaisten joukkovelkakirjojen hinnoittelumallit

Mat-2.108 Sovelletun matematiikan erikoistyö. Osakeindeksisidonnaisten joukkovelkakirjojen hinnoittelumallit Mat-.8 ovlltun matmatiikan rikoistyö Osakindksisidonnaistn joukkovlkakirjojn hinnoittlumallit mu Nyholm (45757F) 3..4 ERIKOIYÖ (5) EKNILLINEN KORKEAKOULU mu Nyholm isällysluttlo JOHDANO... 3 HINNOIELUMALLI...

Lisätiedot

SY-KESKUSTELUALOITTEITA

SY-KESKUSTELUALOITTEITA SY-KESKUSTELUALOITTEITA YRITTÄJÄKSI RYHTYMISEN TALOUDELLISET KANNUSTIMET Pasi Holm* *Kiitän Risto Suomista tutkimusidasta skä häntä, Anna Lundnia ja Sppo Toivosta kommntista. Tutkimuksssa sittyt väittämät

Lisätiedot

9 Hypermediajärjestelmistä

9 Hypermediajärjestelmistä 9 Hypermediajärjestelmistä Lyhyt vilkaisu järjestelmätason hypermediaan. Hypermediasovellukseen liittyy aina kaksi näkökulmaa: lukijan ja laatijan näkökulma Hypertekstijärjestelmä (hypermediajärjestelmä)

Lisätiedot

LOHJAN KAUPUNGIN KARTTAPALVELUN KÄYTTÖOHJEET

LOHJAN KAUPUNGIN KARTTAPALVELUN KÄYTTÖOHJEET LOHJAN KAUPUNGIN KARTTAPALVELUN KÄYTTÖOHJEET 17.11.2017 Tuki ja palaute: karttatuki@lohja.fi / 044-374 4462 0 SISÄLLYSLUETTELO 1. Aineistojen laittaminen päälle ja pois päältä 2 2. Aineiston läpinäkyvyyden

Lisätiedot

12. Liikenteenhallinta verkkotasolla

12. Liikenteenhallinta verkkotasolla 2. Liikntnhllint vrkkotsoll 2. Liikntnhllint vrkkotsoll Vrkon topologi Liiknnmtriisi Liikntnhllint vrkkotsoll Kuormntsus lunto2.ppt S-38. Liiknntorin prustt Kvät 200 2 2. Liikntnhllint vrkkotsoll 2. Liikntnhllint

Lisätiedot

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (opetusmoniste, kappaleet )

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (opetusmoniste, kappaleet ) T-79144 Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (opetusmoniste, kappaleet 11-22) 26 29102004 1 Ilmaise seuraavat lauseet predikaattilogiikalla: a) Jokin porteista on viallinen

Lisätiedot

3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet

3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet 3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tietoa laitteista ja sovelluksista, käyttäjistä ja käyttötavoista, sekä tekniikasta. Tekniikasta on

Lisätiedot

Sisältö. Ajoittaminen. Dynaaminen vai staattinen ajoitus. Staattisen ajoituksen rajoitukset: Ylikuormitus

Sisältö. Ajoittaminen. Dynaaminen vai staattinen ajoitus. Staattisen ajoituksen rajoitukset: Ylikuormitus 8 Tosiaikajärjstlmät (3ov) Lunto Ajoittaminn: RM & EDF Tiina Niklanr Sisältö Johanto ja trmistöä Dynaaminn, staattinn, ylikuormitus Ajoituksn prusmntlmiä Kllo-ohjattu Esim. staattinn taulukkopohjainn,

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1

Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1 Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1 Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 2 Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Ari Korhonen Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1. JOHDANTO 1.1 Määritelmiä

Lisätiedot

Palkkielementti hum 3.10.13

Palkkielementti hum 3.10.13 Palilmntti hum.0. Palilmnttjä Tarastllaan tässä sitysssä vain Eulr-Brnoullin palitoriaan prustuvia palilmnttjä. Tässä palitoriassa olttaan, ttä palin poiiliaus säilyy taivutttunain tasona, joa on ohtisuorassa

Lisätiedot

Tiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö)

Tiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö) Tiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö) Miika Nurminen (minurmin@jyu.fi) Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Kalvot ja seminaarityö verkossa: http://users.jyu.fi/~minurmin/gradusem/

Lisätiedot

ABSORBOIVIEN MATERIAALIEN JA REIKÄLEVYJEN SKAALAUS 1 JOHDANTO 2 PERUSSKAALAUS Z A =, (1) A KANAVAÄÄNENVAIMENTIMIEN PIENOISMALLEIHIN

ABSORBOIVIEN MATERIAALIEN JA REIKÄLEVYJEN SKAALAUS 1 JOHDANTO 2 PERUSSKAALAUS Z A =, (1) A KANAVAÄÄNENVAIMENTIMIEN PIENOISMALLEIHIN BSORBOIVIEN MTERILIEN J REIKÄLEVYJEN SKLUS KNVÄÄNENVIMENTIMIEN PIENOISMLLEIHIN So Uosukainn 1), Hikki Isomoisio 1), Jukka Tanttari 1), Esa Nousiainn 2) 1) VTT PL 1, 244 VTT tunimi.sukunimi@vtt.fi 2) Wärtsilä

Lisätiedot

Joskus yleistäminen voi tapahtua monen ominaisuuden pohjalta. Myös tällöin voi tulla moniperintätilanteita.

Joskus yleistäminen voi tapahtua monen ominaisuuden pohjalta. Myös tällöin voi tulla moniperintätilanteita. Moniperintä 2 Joskus yleistäminen voi tapahtua monen ominaisuuden pohjalta. Myös tällöin voi tulla moniperintätilanteita. Oliomallinnus TITE.2040 Hannu K. Niinimäki 1 Delegointi 1 Moniperinnän toteuttaminen

Lisätiedot

SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet

SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet A271117, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin

Lisätiedot

10. Painotetut graafit

10. Painotetut graafit 10. Painotetut graafit Esiintyy monesti sovelluksia, joita on kätevä esittää graafeina. Tällaisia ovat esim. tietoverkko tai maantieverkko. Näihin liittyy erinäisiä tekijöitä. Tietoverkkoja käytettäessä

Lisätiedot

Algoritmit 2. Luento 5 Ti Timo Männikkö

Algoritmit 2. Luento 5 Ti Timo Männikkö Algoritmit 2 Luento 5 Ti 28.3.2017 Timo Männikkö Luento 5 Puurakenteet B-puu B-puun korkeus B-puun operaatiot Algoritmit 2 Kevät 2017 Luento 5 Ti 28.3.2017 2/29 B-puu Algoritmit 2 Kevät 2017 Luento 5 Ti

Lisätiedot

Ongelma 1: Ovatko kaikki tehtävät/ongelmat deterministisiä?

Ongelma 1: Ovatko kaikki tehtävät/ongelmat deterministisiä? Ongelma 1: Ovatko kaikki tehtävät/ongelmat deterministisiä? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Ongelma 2: Milloin ongelmat muuttuvat oikeasti hankaliksi? 2012-2013 Lasse Lensu 3 Ongelma 3: Miten hankalia ongelmia

Lisätiedot

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015. Antti-Juhani Kaijanaho. 3. joulukuuta 2015

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015. Antti-Juhani Kaijanaho. 3. joulukuuta 2015 TIEA241 Automaatit ja, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 3. joulukuuta 2015 Sisällys Formaalisti Määritelmä Nelikko G = (V, Σ, P, S) on kontekstiton kielioppi (engl. context-free

Lisätiedot

Graafin virittävä puu 1 / 20

Graafin virittävä puu 1 / 20 Graafin virittävä puu 1 / 20 Graafin virittävä puu PuuT on graafingvirittävä puu (spanning tree), jos se sisältää kaikkig:n pisteet. Virittäviä puita: 2 / 20 Yhdistämisongelma Yhdistämisongelma:(Connector

Lisätiedot

Suunnatut, etumerkilliset ja arvotetut graafit Sosiaalisten verkostojen analysoinnin näkökulmalla

Suunnatut, etumerkilliset ja arvotetut graafit Sosiaalisten verkostojen analysoinnin näkökulmalla Suunnatut, etumerkilliset ja arvotetut graafit Sosiaalisten verkostojen analysoinnin näkökulmalla Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-2009 12.12.2008 Jaakko Salonen jaakko.salonen@tut.fi TTY / Hypermedialaboratorio

Lisätiedot

1. Laske sivun 104 esimerkin tapaan sellainen likiarvo luvulle e, että virheen itseisarvo on pienempi kuin 10 5.

1. Laske sivun 104 esimerkin tapaan sellainen likiarvo luvulle e, että virheen itseisarvo on pienempi kuin 10 5. MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS Analyysi II Harjoitus Ratkaisuhdotuksia Aapo Tvanlinna. Lask sivun 4 simrkin tapaan sllainn likiarvo luvull, ttä virhn itsisarvo on pinmpi kuin 5. Huomataan nsin,

Lisätiedot