5 Hypertekstin rakenne ja navigointi

Transkriptio

1 5 Hypertekstin rakenne ja navigointi Laajennetaan näkökulmaa WWW:stä yleisen hypertekstin suuntaan. Hypermediasta ja hypertekstistä puhuttaessa on hyvä huomata, että samoja termejä käytetään eritasoisista asioista puhuttaessa - teksti, hyperteksti, hypermedia, hypermediaohjelma, hypermediasovellus, Hypertekstin ja -median perusidea on verkkomuotoisen tiedon esittäminen tietokoneella - perusrakenne: solmut ja linkit (pisteet ja viivat [nuolet]) - huomaa, että linkit voivat olla aidosti yhden-, kahden- tai monensuuntaisia! - lukutapa: navigointi (linkin seuraaminen ja peruuttaminen) Yksinkertaisen hypertekstin linkit ovat assosiatiivisia, ts. yhdistelevät asioita (kirjoittajan) mielleyhtymien kautta - hyvä (monimutkainen) hyperteksti jäsennetään käytännössä kuitenkin "aina" tätä monipuolisempien solmujen ja linkkien luokittelun avulla Käsitteellisesti hypertekstin vastaa itse asiassa suunnattua verkkoa HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 115

2 Hypertekstin perusrakenne on verkko eli graafi ( ) Graafi on pisteiden ja niitä yhdistävien viivojen muodostama kokonaisuus Graafin piirtäminen, Suunnattu graafi eli digraafi (viivoille määritellään suunta nuolet), Graafin peruskäsitteet, Graafin merkitseminen & tiedon mallintaminen, Graafit & semanttiset verkot Graafia voidaan pitää kartan ("topologisena") abstraktiona: jos pisteet ja viivat tulkitaan kaupunkien ja teiden abstraktioiksi, digraafi kertoo mistä kaupungista pääsee mihinkin ottamatta kantaa kaupunkien maantieteellisiin sijainteihin yms. ominaisuuksiin Hypertekstin ja verkkoteorian välillä on selvä yhteys; käytännössä painopiste on yleensä kuitenkin "vain" termien, käsitteistön (kielenkäyttö) ja perustulosten käytöllä eikä abstraktin graafiteorian kehittämisellä Merkattujen graafien keskeiset sovellukset: 1) hypertekstin suunnittelu käsitekarttojen avulla & 2) suurten hyperdokumenttien analysointi (tehdään poikkeuksetta abstrahoimalla hyperteksti graafiksi) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 116

3 Graafien peruskäsitteitä Graafi G = (V,E), V={a,b,c,d,e} pisteiden tai solmujen joukko, E = { (a,b), (b,a), (c,d), (c,e) } viivojen tai kaarien multijoukko, esim. epäyhtenäinen graafi G: G: d a b c e G 1 G 2 G:n aligraafeja ovat sen (pisteiden) osajoukkojen muodostamat graafit (kaikilla E:n viivoilla) G:llä kaksi komponenttia: G 1 ja G 2 Kulku on jokin pisteiden ja viivojen jono pisteestä toiseen Polku on jokin pisteiden ja viivojen jono pisteestä toiseen (pisteet eivät toistu, paitsi päätepisteet piirissä) Suunnattu graafi (digraafi) D=(V,E), V={a,b,c,d,e} pisteiden joukko, E = { (a,b), (b,a), (c,d), (c,e) } suunnattujen viivojen tai nuolien multijoukko, esim. D: a b c d e HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 117

4 Tärkeä graafin erikoistapaus: juurellinen puu Puu on piiritön graafi. Juurellisessa puussa jokin piste on valittu juuripisteeksi (tai juurisolmuksi) (joskus juurelliset puut esitetään suunnattuina). Esim. d b e a c f g h i j a on T:n juuri. T:n lehdet ovat d, e, i, j, h T.n sisäpisteet ovat b,c,f,g f,g,h ovat c:n lapsia, c on näiden vanhempi f,g,h,i,j ovat c:n jälkeläisiä, j:n edeltäjiä ovat g,c,a f, g, h ovat sisaruksia, f on g:n edeltävä sisar ja h on g:n seuraava sisar T:llä on viisi haaraa, polut a-d, a-e, a-i, a-j ja a-h T:n syvyys on 4 ja sen leveys on 5 Puun rivimuotoinen esitystapa on erityisen kätevä tietokoneiden yhteydessä (luetaan ylhäältä alas ja vasemmalta oikealle): a b c d e f HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 118

5 Semanttiset verkot ja käsitekartat Merkittyjen graafien keskeinen sovellus hypermediassa (suunnittelu) ovat erilaiset käsitekartat Käsitekartalla tarkoitetaan graafista tiedon esittämisen tekniikkaa, jonka avulla objektista, ilmiöstä tai prosessista poimitaan tarkasteltavaksi osia ja suhteita Muita vastaavantyyppisiä termejä: mindmap, mielle(yhtymä)kartta, Käsitekarttojen piirtämistapoja on lukuisia erilaisia ( ). Tyypillisiä piirteitä: - pisteet kuvaavat objekteja tai ominaisuuksia, viivat näiden välisiä suhteita - pyrkimyksenä on täsmällisyyden sijaan esityksen havainnollisuus - kartta on aina vain eräs tiedon jäsennys (voidaan tehdä perustellusti eri tavalla useista lähtökohdista käsin) Erilaisia käsitekarttoja käytetään muistin ja oppimisen tukena, suunnittelu- ja ideointimenetelmänä, päätöksenteon tukena ja identifioinnissa Semanttisen verkon tai käsitekartan idea voidaan systematisoida osaksi kokonaista suunnittelumenetelmää (esim. OMT, UML) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 119

6 Tyypillisiä käsitekarttoja "ERIKOISKARTAT": tarkkaan sovitun notaation käyttö erikoissovelluksessa, esim. ERdiagrammit (relaatiotietokant. suunn.) nimi näyttelijät nimi studiot osoite osoite tähtenä omistaa elokuvat "YLEISKARTAT": käsikartan käyttö esim. tietämyksen havainnollistamisessa nimi tyyppi ominaisuus tuoksu ohjaaja vuosi päällä kukka maljakko pöytä sisällä päällä matto lattia osa päällä jalka tuoli päällä selkänoja osa HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 120

7 Graafit & hyperteksti Hypertekstiin liittyy oletuksena kartta- tai paikkametafora; lukijan voidaan ajatella "sijaitsevan" lukemassaan solmussa; navigoinnissa käyttäjä siirtyy solmusta toiseen linkkejä seuraamalla Hypertekstin perusominaisuuksia: - yksinkertainen assosiatiivinen rakenne voidaan suoraan samaistaa suunnatun verkon kanssa - hypertekstin solmujen lukujärjestys ei (kenties alkusolmua lukuun ottamatta) ole ennalta määrätty (jos vastaava verkko ei ole lineaarinen) - hypertekstiä luetaan "erilaisella" tekniikalla kuin esim. kirjaa (lukutapaa voisi kärjistetysti verrata esim. ensyklopedian, käsikirjan yms. hakuteoksen lukemiseen) - lukemisen sopivan "loppukohdan" löytäminen saattaa olla hankalaa - lukeminen vaatii suurempaa keskittymistä kuin perinteisen tekstin - dokumenttien rajat saattavat olla epämääräisiä (erityisesti tietoverkoissa) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 121

8 - lukijalla olemassa selkeä "eksymisen" mahdollisuus 5 Hypertekstin rakenne ja navigointi - navigoinnin tueksi tarvitaan apuvälineitä (esim. karttoja ja kirjanmerkkejä) - hypermediaan on liitetty "perinteisesti" myös vahva "toisten käyttäjien" rooli, ts. myös toiset lukevat hyperdokumenttia - ja saattavat tehdä siihen omia (julkisia) merkintöjään "Modernin" hypertekstin tyypillinen lukustrategia on yleensä yhdistelmä (tietokantatyyppisiä asiasana)hakuja ja navigointia: - 1) navigoinnin alkukohdan etsiminen hakukoneen avulla (esim. Google) 2) navigointi linkkejä seuraamalla ("mitäköhän tuolta löytyy") ja 3) paluu kirjanmerkin avulla takaisin hakukoneeseen ("uusi yritys")? "net - www" hakukone haun tulos "uuden navigoinnin" alkuna HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 122

9 Hypertekstin rakenteesta Yksinkertaisimmassa muodossaan hyperteksti on siis assosiatiivinen verkko, jossa linkit yhdistävät verkon solmut toisiinsa (huomaa, että linkkien suunnat ovat merkitseviä) Hypertekstirakenteita voidaan kuitenkin luokitella, esim. seuraavien ääripäiden avulla ( ): - puurakenne - peräkkäisrakenne (lineaarinen rakenne) - peräkkäisrakenne vaihtoehdoilla - peräkkäisrakenne sivupoluilla - hila - yhdistetty rakenne - verkko (kaikki edelliset ovat siis tämän erikoistapauksia) Ilmeisestikin "sama sisältö" voidaan jäsentää eri tavoin, näkökulmasta riippuen HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 123

10 Perusrakenteet puurakenne peräkkäisrakenne peräkkäisrakenne vaihtoehdoilla (eräs rakenne) hila yhdistetty rakenne (esim. puu vaihtoehdolla) peräkkäisrakenne sivupoluilla verkko ("yleinen rakenne") HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 124

11 Huomautuksia On syytä huomata, että käytännössä hyperteksti muodostaa em. ääripäitä huomattavasti monimutkaisemman rakenteen Monimutkainen linkitys johtaa helposti varsin sotkuisen näköiseen graafiin Hypertekstin rakennetta suunniteltaessa (ja esitettäessä) on kuitenkin hyvä pyrkiä esityksen havainnollisuuteen Havainnollisen esityksen perusidea on sieventää käytettyjä merkintöjä esityksen asiasisällön pysyessä samana Kaksi suoraviivaista lähestymistapaa joilla esitykseen piirrettävien linkkien määrää voidaan supistaa ovat - linkin perintä ja - linkkien yhdistäminen HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 125

12 Tällöin hypertekstin tiivistetty esitystapa on seuraava: 5 Hypertekstin rakenne ja navigointi - linkin perinnässä ne solmut {A 1,A 2,,A N }, joista pääsee (mahd. muiden solmujen kautta) linkkejä seuraamalla tiettyyn solmuun B, ympäröidään suorakaiteella (solmuryhmä), eikä linkkejä (A k,b), k=1,..,n merkitä kuvioon näkyviin. Sen sijaan ko. suorakaide yhdistetään nuolella solmuun B - linkkien yhdistämisessä ne solmut {A 1,A 2,,A N }, joista suoraan johtaa linkki tiettyyn solmuun B, ympäröidään ovaalilla (solmuryhmä), eikä linkkejä (A k,b), k=1,..,n merkitä kuvioon näkyviin. Sen sijaan ko. ovaali yhdistetään nuolella solmuun B ~ Edellä viittaus voidaan siis yksittäisen solmun B sijasta tehdä myös toiseen solmuryhmään ja päinvastoin ~ Sekä linkin perinnässä että ylitilojen merkitsemisessä hypertekstirakenteen esityksen luettavuus paranee kun solmuja ryhmitellään ja "tarpeettomat" nuolet jätetään piirtämättä ( ) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 126

13 On tietenkin myös mahdollista, että hypertekstin rakenteen tiedetään noudattavan jotain yleisiä sääntöjä, mikä tarjoaa mahdollisuuden tapauskohtaisten sievennystapojen käyttöön Jos linkkien tiedetään esim. noudattavan järjestysrelaatiota, voidaan hyperteksti esittää kompaktissa muodossa ns. viivadiagrammin avulla (Hassediagrammi) Tyypillisessä hypertekstissä erilaiset hypertekstirakenteet esiintyvät päällekkäin, esim. - määritelmien assosiatiivinen verkko - johdanto-osan selkeä peräkkäisrakenne - yksityiskohtien ja huomautusten lineaariset sivupolut - jne. Näiden erityyppisten rakenteiden erottaminen toisistaan helpottaa lukijan työtä suuresti Suoraviivaisin apu lukijalle on erityyppisten solmujen ja linkkien (kuvallinen) koodaus joka hyödyntää jotain helposti hahmotettavaa perusrakennetta HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 127

14 WWW-hyperteksti Perusrakenne on dokumentti- ja elementtirakenteiden varaan rakentuva (esim. assosiatiivinen) linkitysrakenne jonka ytimenä ovat WWW-resurssit Linkkien kohteina ovat WWW-resurssit (dokumentit tai dokumenttien osat) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 128

15 Seuraavassa hypertekstin perusominaisuuksia peilataan seuraavassa kolmen "erilaisen" hypertekstijärjestelmän näkökulmasta: HTML:n, Dexterin ja XLinkin. Vain HTML-linkitys käsitellään kurssilla täsmällisesti - on kuitenkin hyvä tietää "muustakin". Kiinnostuneille löytyy verkosta lisätietoa, ks. - HTML (ks. ) - Dexter Hypertext Reference Model (ks. ) - XLink (ks. ) Hypertekstin verkkomainen rakenne toteutetaan hyperlinkkien avulla - yksisuuntaiset linkit (esim. HTML A-elementti) - kaksisuuntaiset linkit (Dexter & XLink) - monensuuntaiset linkit (Dexter & XLink) Linkin alkupistettä kutsutaan linkin lähdeankkuriksi ja loppupistettä linkin kohdeankkuriksi (joskus molempia kutsutaan lyhyesti vain ankkureiksi tai lähteiksi ja kohteiksi, vastaavasti) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 129

16 Hyperlinkkien mekanismeista Toteutuksesta riippuen hypertekstin linkit esitetään eri tavoin ( ) - Dexter mallintaa linkit omina komponentteinaan, joihin viittaukset koodataan lähde- ja kohdedokumentteihin (monensuuntaisia linkkejä) - HTML-koodaa linkit kiinteästi lähdedokumenttiin (vain yhdensuuntaisia linkkejä) - XML-standardiperheen linkitys tarjoaa em. mahdollisuudet, sekä lisäksi mahdollisuuden assosioida dokumenttiin linkkejä (sekä lähde- että kohdeankkureita) ilman että linkit näkyvät ko. dokumenttien koodauksessa millään tavalla (!) Hyperlinkin avulla voidaan (rakenteisessa dokumentissa) periaatteessa viitata ( ) - dokumenttiin kokonaisuudessaan, - dokumentissa löytyvään elementtiin - dokumentista löytyvään pistemäiseen tunnisteeseen (esim. nimettyyn ankkuriin tai tekstisolmuun) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 130

17 Viittaaminen elementtiin voidaan suorittaa - elementin nimen perusteella - elementin sijainnin perusteella (asema dokumentin jäsennyspuussa) - elementin attribuuttien perusteella - elementin sisältämän merkkidatan (tekstin) perusteella - elementin muun sisällön perusteella (esim. lapsielementtien) Hyperlinkkiviittausten keskeisiä ongelmia ovat: - resurssien löytyminen ja saatavuus (miten kohdesolmut nimetään & miten saadaan tieto näiden olemassaolosta) - viittaamiskäytännön raskaus (esim. viittaukset tekstisisällön perusteella saattavat olla laskennallisesti raskaita) - linkkien ylläpito (rikkoutuvatko linkit jos resursseja liikutellaan tai uudelleenjärjestellään?) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 131

18 Linkkien saatavuuteen liittyvien pulmien ratkaisumenetelmä vaihtelee vastaavasti: - HTML- ja XML-linkkien kohdeankkurit pitää "jostain vain" tietää (esim. arvata & kokeilla) - Dexter-sovelluksen kaikki mahdolliset linkit voidaan täsmällisesti etsiä & luetteloida universaalin hakufunktion avulla (koska linkit ovat komponentteja) Linkkiviittausten raskauteen liittyviä ratkaisuja: - HTML-linkit eivät sisällä hakumahdollisuutta, joten HTML-linkit ovat teknisesti kevyt toteuttaa (hakujen teknisiä toteutusmahdollisuuksia käsitellään tuonnempana formaalien kielten esittelyn yhteydessä) - Dexter-linkit voivat sisältää koko hyperavaruuden kaikkien komponenttien sisäisiä hakuja, mikä saattaa tarkoittaa erittäin raskasta prosessointia linkin kohteen selvittämiseksi - XML-linkit sisältävät hakumahdollisuuden, mutta vain yhden (XML-) resurssin sisällä; linkin kohteen selvittämisen raskaus riippuu dokumenttien koosta HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 132

19 Linkkien eheyteen liittyviin ongelmiin eri järjestelmät ottavat kantaa eri tavoin: - HTML-linkit voivat mennä reilusti rikki, kun taas Dexter-linkit ovat aina ehjiä - XML-linkit voivat mennä rikki (samaan tapaan kuin HTML-linkitkin), mutta linkkien eheyden ylläpitoa voidaan helpottaa ns. ulkoisten linkkien ylläpidon suunnittelulla (näin toimivat erityisesti ns. linkkikannat ([linkbase])) - WWW:hen tosin puuhataan mekanismia, joka nimeäisi linkkejä (vähän Dexterin tapaan, ks. URN / ) WWW-hypertekstissä on hyvä huomata esim. linkkien eheyteen liittyvä suhteellisuus WWW:n mekanismien ja yksittäisten selainohjelmien toiminnan välillä; voitaisiinhan hyvin esim. määritellä (!), että kaikki A-elementillä merkatut WWW-linkit ovat aina ehjiä ja että selainten toimintaan kuulu olla näyttämättä rikkoutuneita linkkejä (tällöin selaimen esim. validoisi kaikki dokumentin linkit juuri ennen niiden näyttämistä - tavallaan kuvat käsitellään juuri näin!) Oletuksen mukaisesti hypertekstin linkit ovat assosiatiivisia. Linkkejä voidaan kuitenkin tarkastella yleisinä (muinakin kuin binäärisinä) relaatioina ja tarkastella sen mukaisesti (tällöin ongelman saattaa muodostaa "sopivan" käyttöliittymämetaforan suunnittelu & toteuttaminen) - esitieto, osa-, ryhmä-, jne. relaatiot HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 133

20 Hyperlinkkien toiminnallisuus On syytä huomata, että hyperlinkeille voidaan periaatteessa asettaa myös toiminnalliseen semantiikkaan liittyviä "epästandardeja" määrityksiä Esimerkki: XLink-spesifikaation hyperlinkeiltä löytyy attribuutti actuate, arvot: - onload (linkki ladataan välittömästi - toiminnan järkevyys selviää kohta) - onrequest (perinteinen "odotetaan kunnes käyttäjä klikkaa, tms.") - other (selain päättää käyttäytymisen) Linkin seuraamistapahtuma voidaan periaatteessa valita mielivaltaisesti Esimerkki: XLink-spesifikaation määrittelemillä hyperlinkeillä voi olla attribuutti show, joka voi saada arvot - new (linkin kohde-elementti(!) avataan uudessa käyttöliittymätason ikkunassa) - replace (selain korvaa koko nykyisen dokumentin linkin osoittamalla kohdeelementillä) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 134

21 - embed (se elementti, johon linkki viittaa, upotetaan linkkiviittauksen kohtaan siten, että se elementti, joka toimii linkkinä(!), korvataan linkin kohdeelementillä) - other (selain päättää käyttäytymisen) Huomaa, että osa edellisistä voidaan osin toteuttaa HTML-linkkien avulla (ainakin skriptikielellä terästettynä). Edelleen on syytä huomata, että selain voisi periaatteessa tehdä mitä tahansa muutakin (tosin "mikä tahansa" ei käyttäjän odotuksien näkökulmasta ole sovelluksissa järkevää) Vastaavasti voidaan luokitella myös solmuja (luokittelusta voi edelleen seurata esim. "perittävyyteen" liittyviä piirteitä hypertekstin tulkintaan, vrt. hypertekstin visualisointia käsittelevä prujun osa) Rakenteisiin dokumentteihin liittyvälle ("modernille") hypertekstille voidaan siis esittää (jo edellä esitelty) luonnehdinta - rakenteisen hypermedian perustan muodostaa nimetyistä dokumenteista koostuva hyperavaruus; jokaisen hyperavaruuden dokumentin sisäinen rakenne on hierarkkinen, mikä tarjoaa perustan elementteihin viittaamiseen - hyperlinkit ovat tämän dokumenttiperheen ja dokumenttien elementtienvälisiä relaatioita (teknisesti itsekin dokumentteja tai näiden elementtejä) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 135

22 Navigoinnin apuvälineitä Kun hypermedian lukemisen pulmat tiedostetaan, löydetään joihinkin niistä lääkkeitä, paitsi hyvän suunnittelun, myös erilaisten navigoinnin apuvälineiden avulla Tyypillisten navigoinnin apuvälineiden perusperiaate on vähentää muistin kuormitusta (vrt. HCI: recall recognition) Kartta ( ) Historialista, kirjanmerkki ja jälki ( ) Maamerkki ( ) Visuaalinen polku ( ) Kalansilmänäyttö ( ) Hämähäkki ( ) Menetelmien yhteiskäyttö on usein toimivin ratkaisu (vrt. WWW-selaimet) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 136

23 Kartta (map, overview diagram) Kuten termi navigointi jo itsessään vihjaa, navigointia helpottaa kartta Piirteitä (abstrakteja tai konkreettisia, tapauksesta riippuen) - kartta on todellisuuden pelkistetty (ja supistettu!) esitystapa - yleiskartta auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia ja luo mielikuvan siitä kuinka laaja hyperteksti kokonaisuudessaan on - (lähi)aluekartta kertoo kontekstin ja esittää mitä mielenkiintoista "lähiympäristöstä" löytyy Tyypillinen käyttötapa: "roam & zoom" (yleiskartassa etsitään mistä karkeasti ottaen ollaan kiinnostuneita ja sitten zoomataan tästä lähialuekarttaan, sitten takaisin ylätasolle jne.) Kartta on yleiskäsite; dynaaminen kartan voi käytännössä toimia esim. kalansilmänäytön tekniikalla Selkeästi jäsennetty hypertekstin pääkohdat esittävä linkkisivu (teknisesti pelkkää tekstiä) voi hyvin toimia myös karttana HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 137

24 Kartan termeistä Maamerkki on navigoinnin osa (esim. linkki) joka auttaa jäsentämään "missä hypertekstissä" ollaan. Maamerkki voi esim. tarjota oikopolun tutulle pääsivulle, josta käsin tutkimusmatkailu voidaan taas aloittaa Etusivu, jonne pääsee kaikilta muilta sivuilta (maamerkki) Muistiinpano Tässä kohtaa on virhe! Navigointihistorian jälki (henkilökohtainen) Historialista kertoo missä kaikkialla hypertekstissä on vierailtu, jälki on historialistan erikoistapaus joka kertoo mitä "viime aikoina" on tehty. Eräs tapa jälkien jättämiseen ovat muistiinpanojen tekeminen ja mielenkiintoisten solmujen myöhempää lukemista varten merkkaaminen kirjanmerkeillä HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 138

25 Kalansilmä ja hämähäkki Kalansilmänäyttö on (dynaaminen) karttanäkymä joka korostaa kartan lähialueita esim. kertomalla näistä enemmän; vrt. kalansilmälinssi valokuvaamisessa (myös kalansilmänäyttö voi olla täysin tekstipohjainen) Hämähäkiksi kutsutaan näyttöä joka esittää valitun hypertekstisolmun linkitysrakennetta suhteessa "lähialueen" muihin solmuihin Esipuhe Johdanto Hyperteksti peruskäsitteet navigointi linkin seuraaminen peruuttaminen navigoinnin apuvälineet dynaaminen kontrolli ylikuormitus sovelluksia Multimedia Viittaukset Valitusta lähialueesta "enemmän" kertova kalansilmänäyttö Lähialueen linkeistä kertova hämähäkki Tekstisisällön osana kalansilmänäyttöä kutsutaan toisinaan nim. "stretch-text" HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 139

26 Navigoinnin apuvälineiden luokittelukriteerejä: - linkin valitsemista helpottavat toiminnot - rakenteiden hahmottamista helpottavat toiminnot 5 Hypertekstin rakenne ja navigointi - työhistorian tai dokumentin sisällön hahmottamista helpottavat toiminnot Lisää menetelmien luokitteluperusteita: - teksti- tai grafiikkapohjaiset menetelmät - dynaamiset tai staattiset menetelmiin - käsiteavaruuden rakennetta vääristävät tai sen säilyttävät menetelmät Navigoinnin apuvälineet perustuvat esitettävän informaation tarkoituksenmukaiseen vähentämiseen tai pelkistämiseen Vaikka teknisesti ei välttämättä olisikaan lainkaan vaikeaa, esim. tiivistää koko hyperdokumentin rakennetta ruudulla esitettävän pikkuruisen ja tihruisen kartan muotoon, ei tästä välttämättä ole sisällöllisesti mitään hyötyä! Perusidea on kyky esittää käyttäjälle suuresta tietomäärästä kompaktisti juuri se olennainen, tarjoten siten helpotusta hyperdokumenttien lukemiseen HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 140