Kunnat turvallisiksi. Tavoitteeksi nolla tapaturmaa. Sanat muutettava turvallisuusteoiksi. Työturvallisuus pois sivuraiteelta

Transkriptio

1 Kunnat turvallisiksi Tavoitteeksi nolla tapaturmaa Sanat muutettava turvallisuusteoiksi Työturvallisuus pois sivuraiteelta Riskien arviointi perustaksi turvallisuudelle Näin kohti nolla työtapaturmaa Työturvallisuuskeskus 1

2 Tavoitteeksi nolla tapaturmaa Kunnissa työtapaturmaa Toimialoittain tarkasteltuna kunta-alalla sattuu tällä hetkellä toiseksi eniten työtapaturmia Suomessa. Vuonna 2011 korvattiin yhteensä kunnissa ja kuntayhtymissä sattunutta työtapaturmaa. Tapaturmista sattui työpaikalla ja työmatkalla. Kunta-alan tapaturmataajuus on oli vuonna 2011 noin 23 korvaukseen johtanutta työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Yleisimmät syyt kunta-alan työpaikkatapaturmiin ovat työntekijän putoaminen, kaatuminen ja liukastuminen sekä äkillinen fyysinen kuormitus. Kunta-alalla rekisteröitiin vuonna 2011 yhteensä uutta ammattitautia ja ammattitautiepäilyä. Niistä todettuja ammattitauteja oli 324. Yleisimmät syyt kunta-alan ammattitauteihin ovat kemialliset aineet, melu sekä mineraalipölyt. Yleisimpiä ammattitautiepäilyn altistustekijöitä puolestaan ovat bakteerien ja homeen vapauttamat itiöt. Kunnat turvallisiksi 1/2013 Päätoimittaja: Timo Suurnäkki timo.suurnakki@ttk.fi Julkaisija: Turvallisuus hallintaan kuntatyössä - hanke/työturvallisuuskeskuksen Kuntaryhmä Kustantaja: Työturvallisuuskeskus Tuotanto: Karissa Oy/Kari Rissa kari.rissa@rissa.fi Taitto: Teppo Jokinen Paino: PunaMusta 2013, Joensuu Työturvallisuutta parantamalla voidaan samalla myös luoda työhyvinvointia ja vähentää sairauspoissaoloja sekä lisätä kuntatyön tuottavuutta. Turvallisuus hallintaan kuntatyössä -hanke on asettanut tavoitteeksi, että kunta-alalla sattuvien työtapaturmien sekä määrä että taajuus saadaan jatkuvaan laskuun. Välitavoite on 25 % vähennys vuoteen 2015 mennessä. Työturvallisuustoiminnan lähtökohdaksi on otettu kunnianhimoisesti nolla tapaturmaa. Se osoittaa suunnan, mihin halutaan kulkea. Turvallisuus- ja terveysasioita on johdettava kunnissa ja kuntayhtymissä aivan samaan tapaan kuin muutakin toimintaa. Meidän onluotava nyt yhdessä sellainen tahtotila, että kaikki tapaturmat pyritään ja pystytään torjumaan. Nolla tapaturma-tavoite ei vaadi yleensä kovin monimutkaisia temppuja toteutuakseen. Keinot ovat olemassa. Tarvitaan vain halua panna työturvallisuusasiat tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti kuntoon. Pelkät sanat eivät enää riitä. Nyt tarvitaan tekoja. Riskien arviointiin ja hallintaan on panostettava ihan oikeasti. Työturvallisuus on kiinni ennen muuta asenteista avainasemassa ovat kuntien päätöksentekijät, johtajat ja linjan esimiehet. Ammattitaitoinen kuntatyöntekijä puolestaan tuntee velvollisuutansa ja pyrkii kehittämään omaa taitotietoaan sekä käyttää työssään turvallisia työtapoja. Kannattaa muistaa, että turvalliset ja terveelliset työolot lisäävät myös kunta-alan vetovoimaa työpaikkana, kun joudumme tulevina vuosina kilpailemaan yhä tiukemmin osaavasta työvoimasta. Hyvällä työpaikalla ei satu tapaturmia. Jokainen tapaturma tai terveyttä vaarantava tekijä on ennalta torjuttavissa! Nollatavoite on täysin realistinen lähtökohta! Turvallisuus hallintaan kuntatyössä -yhteistoimintahanke 2 Työturvallisuuskeskus

3 Lähiesimiesten tehtävänä on huolehtia, että työturvallisuus ja työhyvinvointi pystytään jalkauttamaan osaksi päivittäistä työntekoa. Henkilöstöllä on Forman mukaan vastuu siitä, että kukin toimia annettujen ohjeiden mukaan ja pitää huolta itsestään. Jos ongelmia havaitaan, niihin on uskallettava puutua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lehdokin päiväkodissa on kiinnitetty huomiota työturvallisuuteen ja työviihtyvyyteen, kertoo lastenhoitaja Nora Loman. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma: Sanat muutettava turvallisuusteoiksi Kuntien on sitouduttava työolojen parantamiseen ja kehittämiseen myös käytännössä. Pelkät juhlapuheet eivät enää riitä, vaatii Kevan tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma. Valtiotieteiden tohtori Pauli Forma on Kevan tutkimus- ja kehittämisjohtaja. Forman mielestä työolojen kehittäminen on nähtävä strategisena toimintana osana kuntien sosiaalista vastuuta ei minään erillisenä hiekkalaatikkona. Vastuu tästä on tietysti kunnan ylimmällä johdolla. Työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyviä asioita on käsiteltävä kunnanhallituksissa ja kuntien johtoryhmissä. Näitäkin asioita on johdettava ja luotava oikea tahtotila, Pauli Forma korostaa. Keskijohdolla on myös oma roolinsa ja oma vastuunsa, jotta päätökset saadaan myös toteutettua. Työolojen seuranta on usein keskijohdon tehtävänä. Kuntien välillä suuret erot Työturvallisuuden ja työterveyden taso vaihtelee kunnissa Forman mielestä tällä hetkellä yllättävän paljon. Parhaissa kunnissa on jo varsin hyvin toimivat työturvallisuus- ja työhyvinvointijärjestelmät. Mutta monissa kunnissa on vielä paljon parantamisen varaa. Myös eri kunta-alan ammattien välillä on Forman mielestä edelleen suuria eroja, jos mittarina käytetään terveys- ja turvallisuusasioita. Riskiammatteihin ja vaarallisiin töihin pitäisi puuttua nyt ensimmäiseksi. Onneksi tilanne kunnissa on kuitenkin keskimäärin parempi kuin yleisesti ajatellaan. Kokonaisvaltainen ote Forma kaipaa kuntien ja kuntayhtymien työolojen ja työsuojelun kehittämiseen kokonaisvaltaista ja tavoitteellista otetta. Kuntien työntekijöiden terveysja työturvallisuusriskit tunnetaan jo tällä hetkellä aika hyvin. Samoin toimintamallit. Nyt olisi juuri oikea aika panna toimeksi. Forma ehdottaa, että kunnissa pa lattaisiin osittain jopa työkykytoiminnan alkulähteille pääpainon pitäisi olla terveyttä ja turvallisuutta uhkaavien riskien ennalta ehkäisyssä. Työkykyyn ja työurien pituuteen voidaan vaikuttaa johtamista ja työoloja kehittämällä. Eteenpäin päästään tavoitteellisella ja sitkeällä työllä ja vaikka pienin askelin. Sairauspoissaolo-, työtapaturma- ja työeläkekustannusten laskeminen avaa usein silmiä. Työturvallisuuskeskus 3

4 Näin Vantaalla: Riskien arviointi pohjaksi Lastenhoitaja Kate Åstedtin mielestä hyvä työergonomia on päiväkotityössä erittäin tärkeä työturvallisuustekijä. Vantaalla riskien arvioinnista käytetään nimitystä työolojen kehittäminen. Olemme halunneet suunnata painopistettä arvioinnista kehittämiseen, kertoo Vantaan kaupungin työtyöympäristöpäällikkö Terttu Kokko. Vantaalla johtamiseen ja esimiestyöhön sisältyy nykyisin kiinteästi myös työhyvinvointijohtaminen. Tukevan pohjan työturvallisuusasioiden kehittämiselle antaa työolojen arviointi. Ilman työolojen hyvää tuntemusta ei työsuojelua ei voi johtaa ja kehittää eikä myöskään riskejä hallita, Kokko korostaa. Vantaalla riskien arvioinneista vastaavat työpaikkojen esimiehet. Heitä on koulutettu ja kannustettu arviointityön tekoon. Esimiehet saavat tarvittaessa tukea ja ohjausta työsuojelun ammattilaisilta, Kokko kertoo. Työyhteisöissä laaditaan esimiesten johdolla Riskien arvioinnissa havaituista asioista kehittämissuunnitelma. Arvioinneista tehdään myös nostoja tuloskortteihin. Paraikaa Vantaalla linkitetään työolojen arviointi ja Kunta 10 -tutkimuksen teko. Linjajohdon vastuulla Laajempia työhyvinvointiin liittyviä asioita käsitellään Vantaalla kaupungin yhteistoimintaryhmässä, joka toimii samalla myös työsuojelutoimikuntana. Yhteistoimintaryhmän puheenjohtajana on kaupunginjohtaja ja sihteerinä työympäristöpäällikkö. Jäseniä ovat apulaiskaupunginjohtajat, henkilöstöpäällikkö. pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Työsuojeluasioita käsitellään myös toimialojen yhteistoimintaryhmissä, Kokko toteaa. Kaupungissa toimii lisäksi työsuojeluryhmä, jota työympäristöpäällikkö vetää. Siihen kuuluvat kaikki työsuojelu- ja työturvallisuusvastaavat ja työsuojeluvaltuutetut. Olemme eräänlainen työrukkanen. Seuraamme työoloja ja raportoimme tapaturmat. Teemme myös erilaisia kehittämisehdotuksia yhteistoimintaryhmiin. Päävastuu käytännön työhyvinvointijohtamisesta, työterveydestä ja työturvallisuudesta on kuitenkin linjaorgansaatiolla. 4 Työturvallisuuskeskus

5 Vantaalla pyritään siihen, että työsuojeluun liittyvät asiat ovat mahdollisimman kiinteä osa johtamista ja päivittäistä työntekoa. Työsuojelu ei saa olla mikään erillinen oma hiekkalatikko, työympäristöpäällikkö Kokko muistuttaa. Kuvat Kari Rissa Vantaan kaupungin työympäristöpäällikkö Terttu Kokko ja sosiaalija terveystoimialan työsuojeluvaltuutettu Jussi Toivola korostavat hyvän yhteistyön merkitystä työturvallisuusasioissa. Yhteistyössä on voimaa Työsuojeluvastuu on esimiehellä työnantajan edustajana, kuitenkin työturvallisuus- ja hyvinvointi työpaikoilla on ensisijaisesti yhteistoimintaa ja yhteistyötä. Myös työntekijöillä on oma vastuunsa työsuojelusta. Yhteinen etu on, että työpaikoilla voidaan hyvin, eikä siellä satu työtapaturmia, korostaa Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen työsuojeluvaltuutettu Jussi Toivola. Toivola pitää hyvänä, että kaupungin työsuojelutoimintaa suunnitellaan työsuojelutiimissä ja työsuojeluryhmässä. Siellä voidaan ratkoa yhdessä monia käytännön ongelmia sekä suunnitella ja kehittää työsuojelun vaativaa kokonaisuutta. Päivittäisestä turvallisuusjohtamisesta työpaikoilla vastaavat esimiehet, mutta sekään ei onnistu ilman hyvää yhteistyötä koko henkilöstön kanssa. Toivola korostaa erityisesti opastuksen, perehdyttämisen ja työolojen arvioinnin merkitystä. Kunkin tulosalueen ja työpaikan esimiesten on huolehdittava siitä, että työn ja työympäristön riskit tunnetaan hyvin ja työtä tehdään turvallisuusohjeiden mukaisesti. Toivolan mielestä työturvallisuus- ja työhyvinvointiasioiden painoarvo on viime vuosina Vantaalla koko ajan ilahduttavasti noussut. Juhlapuheista on jo hyvin päästy käytännön tekoihin työpaikoilla, Toivola toteaa tyytyväisenä. Suurimpina Vantaan tämän hetken työturvallisuus- ja työhyvinvointihaasteina Toivola pitää työssä jaksamista, uhka- ja väkivaltatilanteiden vähentämistä sekä työtapaturmien torjumista. Ja myös työergonomiaan tulee jatkossa panostaa entistä enemmän muun muassa tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Mika Liuhamo ja Jarmo Vorne, Työterveyslaitos: Työturvallisuus pois sivuraiteelta yöturvallisuus pitää saada kun- osaksi päätöksentekoa, -Tnissa johtamista, suunnittelua ja kaikkea päivittäistä työntekoa, korostavat Työterveyslaitoksen asiantuntijat Mika Liuhamo ja Jarmo Vorne. Tällä hetkellä kuntien työturvallisuustoiminnan suurin ongelma on, että se on ajettu sivuraiteelle. Työsuojeluorganisaatiovetoinen toiminta on hidasta eikä tuota tuloksia. Työturvallisuus pitää saada pääraiteelle. Työturvallisuutta on kunnissa johdettava jämäkästi aivan samaan tapaan kuin muutakin toimintaa. Sen pitää olla kiinteä osa linjajohdon työtä ja vastuita. Työsuojeluhenkilöiden rooli on toimia asiantuntijoina, asiantuntijat linjaavat. Johdon siis kunnanvaltuustojen, kunnanhallitusten ja kunnanjohtajien on luotava poliittinen tahtotila myös työturvallisuusasioiden hoitoon. Työturvallisuustoiminnan tavoitteeksi kehittämispäällikkö Liuhamo Eristysasiantuntija Jarmo Vorne ja kehittämispäällikkö Mika Liuhamo pitävät työturvallisuustoiminnan nolla tapaturmaa -tavoitetta ainoana oikeana. ja erityisasiantuntija Vorne asettavat yksikantaan nolla tapaturmaa. Työpaikoille on luotava turvallisuuskulttuuri, joka ei hyväksy tapaturmia ja ammattitauteja. Johdon ja henkilöstön on sitouduttava työolojen jatkuvaan seurantaan ja jatkuvaan parantamiseen. On turha odottaa, että ilman tätä hienot sanat tai nolla tapaturmaohjelmat alkavat muuttua teoiksi. Pohjan kuntien ja kuntayhtymien työturvallisuustoiminnalle antaa hyvä riskien arviointi. Riskien arvioinnin pohjalta laaditaan toimintasuunnitelmat, miten havaittuja epäkohtia ja ongelma-alueita lähdetään korjaamaan. Kaikkea ei voida yleensä saada kerralla kuntoon vaan asioita on yhdessä pantava tärkeysjärjestykseen, Liuhamo muistuttaa. Nykytila on kuitenkin ensin tunnettava, jotta kehityshankkeisiin kannattaa ryhtyä. Virheistä pitää myös oppia. Hyvä riskien arviointi ei vain tuota paperilla olevia suunnitelmia, vaan myös vaikuttaa johtajien, esimiesten ja koko henkilöstön korvien väliin, Vorne korostaa. Henkilöstöllä pitää olla riskien arvioinnissa kuten työturvallisuustoiminnassa yleensäkin aktiivinen ja osallistuva rooli. Työturvallisuuskeskus 5

6 Näin Riihimäellä: Työturvallisuutta johdetaan Riihimäellä työsuojelutoiminta on nykyisin kiinteä ja tärkeä osa kaupungin koko henkilöstön jokapäiväistä työtä. Työturvallisuus on viety linjajohdon vastuulle kaikkiin 80 työyksikköömme. Työsuojeluorganisaatio auttaa ja tukee työpaikkoja, kertoo henkilöstön kehittämispäällikkö Päivi Ojanen, joka toimii samalla kaupungin työsuojelupäällikkönä. Riihimäen kaupungin työturvallisuustoiminnan suurista linjoista päätetään kaupunginhallituksessa. Se käsittelee ja hyväksyy muun muassa työsuojelun toimintasuunnitelman sekä tärkeimmät henkilöstötyötä koskevat ohjeistukset. Riihimäen kaupungin palveluksessa oleva hoitaja Katja Mallenius avustaa Bjarne Hellmania hänen kodissaan. Työturvallisuus on meillä johdon ja esimiesten vastuulla. Tämän lisäksi tarvitaan myös hyvää yhteistyötä, jotta tuloksia saavutetaan, korostavat Riihimäen kaupungin työsuojelupäällikkö Päivi Ojanen ja työsuojeluvaltuutettu Kari Masalin. Esimiesten vastuulla on myös muun muassa työpaikkatason riskien arviointi ja havaittujen vikojen ja puutteiden poistaminen. Kehittämistoimikunta valmistelee Kaupunginhallituksessa käsiteltäviä työturvallisuusasioita valmistelevat kaupungin johtoryhmä ja kehittämistoimikunta. Johtoryhmässä ovat mukana kaupungin johto ja toimialajohtajat. Se kokoontuu parin viikon välein. Kehittämistoimikunnassa ovat mukana työnantajan edustajina kaupunginjohtaja, kaupunginhallituksenedustaja, henkilöstöpäällikkö ja työsuojelupäällikkö. Työntekijöiden edustajina ovat työsuojeluvaltuutetut ja pääluottamusmiehet. Kehittämistoimikunta kokoontuu viidestä kuuteen kertaa vuodessa. Kehittämistoimikunta toimii samalla myös työsuojelutoimikuntana. Pidän tätä hyvänä, koska tämä on selvästi nostanut työsuojeluasioiden painoarvoa, kun ne käsitellään yhdessä muiden kehittämishankkeiden kanssa. Nykyisin työsuojelu liittyy kaikkeen, eikä sitä voi erotella, työsuojeluvaltuutettu Kari Masalin. Monista työturvallisuuteen liittyvistä käytännön asioista päätetään yleensä johtoryhmässä ja kehittämistoimikunnassa. Kaupungin työsuojeluorganisaatiossa toimivien asiantuntijoiden tehtävänä on seurata työolojen kehitystä, tapaturma- ja sairaustilastoja sekä riskien arviointien tuloksia. Niiden pohjalta he tekevät erilaisia työolojen parannusehdotuksia. Meidän tehtävänä on myös huolehtia siitä, että työsuojeluasioiden käsittelyyn saadaan varattua riittävästi aikaa. Riihimäen kaupungin työsuojelupäällikkö Päivi Ojanen ja työsuojeluvaltuutettu Kari Masalin korostavat riskien arvioinnin merkitystä työturvallisuustoiminnassa. 6 Työturvallisuuskeskus

7 Koulutusta ja perehdyttämistä Riihimäen kaupungin päälliköt ja esimiehet ovat saaneet viime vuosina runsaasti työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyvää koulutusta. Ilman hyvää koulutusta työturvallisuutta ei voi johtaa kunnolla. Esimiehillä on oltava tietotaitoa, mutta myös ymmärrystä. Työturvallisuuden pitää myös näkyä päivittäisessä työnteossa, esimerkiksi suojainten käyttöä on valvottava, Ojanen korostaa. Ojasen mukaan haasteena on, että työpaikoilla on vielä nykyisinkin havaittavissa aina silloin tällöin tietoista riskinottoa, vaikka hyvin tiedetään miten pitäisi toimia turvallisesti. Riihimäen kaupungin varikko on parin viime vuoden aikana panostanut erityisesti henkilöstön perehdytykseen ja turvallisiin työtapoihin. Pyrimme luomaan yhteisen asenteen, että työssä toimitaan aina ohjeiden ja määräysten mukaan eikä oteta riskejä. Olemme muun muassa laatineet oman nelisivuisen perehdyttämisohjeen, johon on koottu varikon työntekijöitä koskevia keskeisiä työturvallisuusohjeita, Masalin kertoo. Varikon henkilökunta on käynyt saamassa lisäoppia Ruduksen turvapuistossa Espoossa. Tärkeää on, että myös esimiehet on saatu nyt innostumaan työturvallisuudesta ja työntekijöiden perehdyttämisestä. He olivat muun muassa mukana koulutusmatkoilla turvapuistoon. Tapaturmariskit hallintaan Teknisen työn opettaja Mauno Ovaskainen opastaa esimerkkiä näyttäen oppilaitaan työturvallisuuteen. Riihimäen kaupunki tekee työoloistaan kolmen vuoden välein laajan riskien arvioinnin. oki työn riskejä ja vaaratilan- seurataan työyksiköissä -Tteita päivittäin ja havaittuihin ongelmiin puututaan heti. Laajempi riskien arviointi tehdään kolmen vuoden välein silloin, kun koko kaupungin työsuojelun toimintaohjelma päivitetään. kertoo työsuojelupäällikkö Päivi Ojanen. Riskien arvioinnin tekevät työyksiköissä esimiehet kukin omalta vastuualueeltaan. Yleensä mukana arviointikierroksella on myös henkilökunnan edustaja. Riskit arvioidaan sosiaali- ja terveysministeriön laatimien tarkistuslistojen avulla. Arvioinnin tulokset käydään työyksiköissä läpi yhteisissä palavereissa. Näin saadaan koko henkilöstön näkemykset mukaan, kertoo työsuojeluvaltuutettu Kari Masalin. Hallintokunnat kokoavat työyksikköjen tekemät riskien arvioinnit yhteen omissa kehittämisryhmissään. Näin löydetään seuraavien vuosien kehittämiskohteet. Käytämme riskien arvioinnin tuloksia hyödyksi, kun laadimme seuraavaa työsuojelun toimintaohjelmaa. Myös työterveyshuolto hyödyntää tuloksia. Akuutit ongelmat pyritään hoitamaan heti alta pois, Ojanen ja Masalin toteavat yksissä suin. Työsuojeluorganisaation edustajat auttavat tarvittaessa esimiehiä riskien arvioinnin toteuttamisessa. Näin johdat kohti nolla tapaturmaa 1. Liitä työturvallisuus osaksi johtamista ja kaikkea päivittäistä toimintaa. Aseta toiminnalle tavoitteita. Sitoudu tavoitteiden saavuttamiseen. 2. Yhdistä turvallisuuden hallinta ja tapaturmien torjunta osaksi suunnittelua ja hankintoja. 3. Käsittele työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyviä asioita säännöllisesti kunnan ja kuntayhtymän hallituksessa, johtoryhmissä, toimialakokouksissa, osasto- ja tiimipalave- reissa sekä henkilöstökokouksissa. 4. Seuraa työoloja, selvitä työn vaarat ja kartoita riskit säännöllisesti. Huolehdi, että riskikartoituksissa löytyneet vaaranpaikat ja puutteet poistetaan. Määrää vastuuhenkilöt ja aikataulut. 5. Kannusta läheltä piti -ilmoitusten tekoon. Älä syyllistä vaan kannusta. 6. Valvo, että työpaikalla toimitaan aina annettujen ohjeiden ja määräysten mukaan. Pidä ohjeet ajan tasalla. 7. Tutki sattuneet työtapaturmat ja läheltä piti -tilanteet järjestelmällisesti. 8. Anna sekä esimiehille että henkilöstölle riittävä työturvallisuuskoulutus ja työnopastus. 9. Anna palautetta ja palkitse hyvästä työturvallisuustoiminnasta ja tapaturmakehityk sestä. 10. Rakenna hyvä ja luottamuksellinen työsuojelun yhteistoiminta. Työturvallisuuskeskus 7

8 Työturvallisuuskeskus, p , Turvallisuus hallintaan kuntatyössä Kuvat Kari Rissa Turvallisuus hallintaan kuntatyössä -hanke toteutetaan kunta-alalla vuosina Hankeen avulla halutaan nostaa työturvallisuustoiminnan ja turvallisuusjohtamisen arvostusta kaikilla kunta-alan työpaikoilla. Lähtökohtana hankkeessa on nolla tapaturmaa - ajattelu. Kaikki tapaturmat ovat torjuttavissa. Työstä pitää päästä joka päiviä terveenä kotiin. Tavoitteeksi on asetettu, että työtapaturmien ja ammattitautien määrään ja taajuuteen saadaan väh intään 25 prosentin vähennys vuoteen 2015 mennessä. Hanke haluaa vaikuttaa asenteisiin, mutta myös saada aikaan näkyvää työturvallisuustoimintaa kuntaalan työpaikoilla. Samalla lisätään yhteistyötä ja luottamusta työpaikoilla. Turvallisuusjohtaminen avainasemassa Turvallisuutta ja työympäristöä parantamalla luodaan samalla myös työhyvinvointia, vähennetään sairauspoissaoloja ja pidennetään työuria. Turvallisessa työpaikassa on ilo tehdä töitä. Kärkenä hankkeessa on työtapaturmien ja ammattitautien ennalta ehkäisy ja häiriötön toiminta. Työturvallisuutta kohennetaan tavoitteellisesti ja järjestelmällisesti parantamalla yhtä aikaa johtamista, työympäristöä, töiden sisältöä ja työssä jaksamista. Jo olemassa olevia työturvallisuuteen liittyviä tutkimuksia ja toimintamalleja hyödynnetään työpaikoilla. Työn vaarojen tunnistus sekä riskien ja kuormituksen arviointi ja hyvä hallinta liitetään osaksi päivittäistä johtamista ja työntekoa. Laatu ja tuottavuus paranevat Hankkeessa on työpaikkalähtöinen ote. Esimiehet ja henkilöstö ovat sen tärkeimpiä kohderyhmiä. Työturvallisuutta parantamalla voidaan parantaa myös toiminnan laatua, nostaa tuottavuutta ja vähentää kustannuksia, kun häiriöt saadaan vähenemään. Hankeen toteuttajana toimii Työturvallisuus keskuksen Kuntaryhmä yhteistyökumppanien kanssa. Toimintaa kohdistetaan erityisesti niille työpaikoille, joilla sattuu paljon työtapaturmia sekä joilla tapaturmataajuus on korkea. Työturvallisuuskeskus, Kuntaryhmä ja sen osapuolet (KT Kuntatyönantajat, JHL, JUKO, Jyty, KTN, TNJ, Tehy, Keva ja KiT) Nolla tapaturmaa -foorumi 8 Työturvallisuuskeskus Hankkeessa mukana Sosiaali- ja terveysministeriö Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja vakuutusyhtiöt Työhyvinvointifoorumi Työterveyslaitos