Kunnat turvallisiksi. Tavoitteeksi nolla tapaturmaa. Sanat muutettava turvallisuusteoiksi. Työturvallisuus pois sivuraiteelta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kunnat turvallisiksi. Tavoitteeksi nolla tapaturmaa. Sanat muutettava turvallisuusteoiksi. Työturvallisuus pois sivuraiteelta"

Transkriptio

1 Kunnat turvallisiksi Tavoitteeksi nolla tapaturmaa Sanat muutettava turvallisuusteoiksi Työturvallisuus pois sivuraiteelta Riskien arviointi perustaksi turvallisuudelle Näin kohti nolla työtapaturmaa Työturvallisuuskeskus 1

2 Tavoitteeksi nolla tapaturmaa Kunnissa työtapaturmaa Toimialoittain tarkasteltuna kunta-alalla sattuu tällä hetkellä toiseksi eniten työtapaturmia Suomessa. Vuonna 2011 korvattiin yhteensä kunnissa ja kuntayhtymissä sattunutta työtapaturmaa. Tapaturmista sattui työpaikalla ja työmatkalla. Kunta-alan tapaturmataajuus on oli vuonna 2011 noin 23 korvaukseen johtanutta työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Yleisimmät syyt kunta-alan työpaikkatapaturmiin ovat työntekijän putoaminen, kaatuminen ja liukastuminen sekä äkillinen fyysinen kuormitus. Kunta-alalla rekisteröitiin vuonna 2011 yhteensä uutta ammattitautia ja ammattitautiepäilyä. Niistä todettuja ammattitauteja oli 324. Yleisimmät syyt kunta-alan ammattitauteihin ovat kemialliset aineet, melu sekä mineraalipölyt. Yleisimpiä ammattitautiepäilyn altistustekijöitä puolestaan ovat bakteerien ja homeen vapauttamat itiöt. Kunnat turvallisiksi 1/2013 Päätoimittaja: Timo Suurnäkki Julkaisija: Turvallisuus hallintaan kuntatyössä - hanke/työturvallisuuskeskuksen Kuntaryhmä Kustantaja: Työturvallisuuskeskus Tuotanto: Karissa Oy/Kari Rissa Taitto: Teppo Jokinen Paino: PunaMusta 2013, Joensuu Työturvallisuutta parantamalla voidaan samalla myös luoda työhyvinvointia ja vähentää sairauspoissaoloja sekä lisätä kuntatyön tuottavuutta. Turvallisuus hallintaan kuntatyössä -hanke on asettanut tavoitteeksi, että kunta-alalla sattuvien työtapaturmien sekä määrä että taajuus saadaan jatkuvaan laskuun. Välitavoite on 25 % vähennys vuoteen 2015 mennessä. Työturvallisuustoiminnan lähtökohdaksi on otettu kunnianhimoisesti nolla tapaturmaa. Se osoittaa suunnan, mihin halutaan kulkea. Turvallisuus- ja terveysasioita on johdettava kunnissa ja kuntayhtymissä aivan samaan tapaan kuin muutakin toimintaa. Meidän onluotava nyt yhdessä sellainen tahtotila, että kaikki tapaturmat pyritään ja pystytään torjumaan. Nolla tapaturma-tavoite ei vaadi yleensä kovin monimutkaisia temppuja toteutuakseen. Keinot ovat olemassa. Tarvitaan vain halua panna työturvallisuusasiat tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti kuntoon. Pelkät sanat eivät enää riitä. Nyt tarvitaan tekoja. Riskien arviointiin ja hallintaan on panostettava ihan oikeasti. Työturvallisuus on kiinni ennen muuta asenteista avainasemassa ovat kuntien päätöksentekijät, johtajat ja linjan esimiehet. Ammattitaitoinen kuntatyöntekijä puolestaan tuntee velvollisuutansa ja pyrkii kehittämään omaa taitotietoaan sekä käyttää työssään turvallisia työtapoja. Kannattaa muistaa, että turvalliset ja terveelliset työolot lisäävät myös kunta-alan vetovoimaa työpaikkana, kun joudumme tulevina vuosina kilpailemaan yhä tiukemmin osaavasta työvoimasta. Hyvällä työpaikalla ei satu tapaturmia. Jokainen tapaturma tai terveyttä vaarantava tekijä on ennalta torjuttavissa! Nollatavoite on täysin realistinen lähtökohta! Turvallisuus hallintaan kuntatyössä -yhteistoimintahanke 2 Työturvallisuuskeskus

3 Lähiesimiesten tehtävänä on huolehtia, että työturvallisuus ja työhyvinvointi pystytään jalkauttamaan osaksi päivittäistä työntekoa. Henkilöstöllä on Forman mukaan vastuu siitä, että kukin toimia annettujen ohjeiden mukaan ja pitää huolta itsestään. Jos ongelmia havaitaan, niihin on uskallettava puutua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lehdokin päiväkodissa on kiinnitetty huomiota työturvallisuuteen ja työviihtyvyyteen, kertoo lastenhoitaja Nora Loman. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma: Sanat muutettava turvallisuusteoiksi Kuntien on sitouduttava työolojen parantamiseen ja kehittämiseen myös käytännössä. Pelkät juhlapuheet eivät enää riitä, vaatii Kevan tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma. Valtiotieteiden tohtori Pauli Forma on Kevan tutkimus- ja kehittämisjohtaja. Forman mielestä työolojen kehittäminen on nähtävä strategisena toimintana osana kuntien sosiaalista vastuuta ei minään erillisenä hiekkalaatikkona. Vastuu tästä on tietysti kunnan ylimmällä johdolla. Työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyviä asioita on käsiteltävä kunnanhallituksissa ja kuntien johtoryhmissä. Näitäkin asioita on johdettava ja luotava oikea tahtotila, Pauli Forma korostaa. Keskijohdolla on myös oma roolinsa ja oma vastuunsa, jotta päätökset saadaan myös toteutettua. Työolojen seuranta on usein keskijohdon tehtävänä. Kuntien välillä suuret erot Työturvallisuuden ja työterveyden taso vaihtelee kunnissa Forman mielestä tällä hetkellä yllättävän paljon. Parhaissa kunnissa on jo varsin hyvin toimivat työturvallisuus- ja työhyvinvointijärjestelmät. Mutta monissa kunnissa on vielä paljon parantamisen varaa. Myös eri kunta-alan ammattien välillä on Forman mielestä edelleen suuria eroja, jos mittarina käytetään terveys- ja turvallisuusasioita. Riskiammatteihin ja vaarallisiin töihin pitäisi puuttua nyt ensimmäiseksi. Onneksi tilanne kunnissa on kuitenkin keskimäärin parempi kuin yleisesti ajatellaan. Kokonaisvaltainen ote Forma kaipaa kuntien ja kuntayhtymien työolojen ja työsuojelun kehittämiseen kokonaisvaltaista ja tavoitteellista otetta. Kuntien työntekijöiden terveysja työturvallisuusriskit tunnetaan jo tällä hetkellä aika hyvin. Samoin toimintamallit. Nyt olisi juuri oikea aika panna toimeksi. Forma ehdottaa, että kunnissa pa lattaisiin osittain jopa työkykytoiminnan alkulähteille pääpainon pitäisi olla terveyttä ja turvallisuutta uhkaavien riskien ennalta ehkäisyssä. Työkykyyn ja työurien pituuteen voidaan vaikuttaa johtamista ja työoloja kehittämällä. Eteenpäin päästään tavoitteellisella ja sitkeällä työllä ja vaikka pienin askelin. Sairauspoissaolo-, työtapaturma- ja työeläkekustannusten laskeminen avaa usein silmiä. Työturvallisuuskeskus 3

4 Näin Vantaalla: Riskien arviointi pohjaksi Lastenhoitaja Kate Åstedtin mielestä hyvä työergonomia on päiväkotityössä erittäin tärkeä työturvallisuustekijä. Vantaalla riskien arvioinnista käytetään nimitystä työolojen kehittäminen. Olemme halunneet suunnata painopistettä arvioinnista kehittämiseen, kertoo Vantaan kaupungin työtyöympäristöpäällikkö Terttu Kokko. Vantaalla johtamiseen ja esimiestyöhön sisältyy nykyisin kiinteästi myös työhyvinvointijohtaminen. Tukevan pohjan työturvallisuusasioiden kehittämiselle antaa työolojen arviointi. Ilman työolojen hyvää tuntemusta ei työsuojelua ei voi johtaa ja kehittää eikä myöskään riskejä hallita, Kokko korostaa. Vantaalla riskien arvioinneista vastaavat työpaikkojen esimiehet. Heitä on koulutettu ja kannustettu arviointityön tekoon. Esimiehet saavat tarvittaessa tukea ja ohjausta työsuojelun ammattilaisilta, Kokko kertoo. Työyhteisöissä laaditaan esimiesten johdolla Riskien arvioinnissa havaituista asioista kehittämissuunnitelma. Arvioinneista tehdään myös nostoja tuloskortteihin. Paraikaa Vantaalla linkitetään työolojen arviointi ja Kunta 10 -tutkimuksen teko. Linjajohdon vastuulla Laajempia työhyvinvointiin liittyviä asioita käsitellään Vantaalla kaupungin yhteistoimintaryhmässä, joka toimii samalla myös työsuojelutoimikuntana. Yhteistoimintaryhmän puheenjohtajana on kaupunginjohtaja ja sihteerinä työympäristöpäällikkö. Jäseniä ovat apulaiskaupunginjohtajat, henkilöstöpäällikkö. pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Työsuojeluasioita käsitellään myös toimialojen yhteistoimintaryhmissä, Kokko toteaa. Kaupungissa toimii lisäksi työsuojeluryhmä, jota työympäristöpäällikkö vetää. Siihen kuuluvat kaikki työsuojelu- ja työturvallisuusvastaavat ja työsuojeluvaltuutetut. Olemme eräänlainen työrukkanen. Seuraamme työoloja ja raportoimme tapaturmat. Teemme myös erilaisia kehittämisehdotuksia yhteistoimintaryhmiin. Päävastuu käytännön työhyvinvointijohtamisesta, työterveydestä ja työturvallisuudesta on kuitenkin linjaorgansaatiolla. 4 Työturvallisuuskeskus

5 Vantaalla pyritään siihen, että työsuojeluun liittyvät asiat ovat mahdollisimman kiinteä osa johtamista ja päivittäistä työntekoa. Työsuojelu ei saa olla mikään erillinen oma hiekkalatikko, työympäristöpäällikkö Kokko muistuttaa. Kuvat Kari Rissa Vantaan kaupungin työympäristöpäällikkö Terttu Kokko ja sosiaalija terveystoimialan työsuojeluvaltuutettu Jussi Toivola korostavat hyvän yhteistyön merkitystä työturvallisuusasioissa. Yhteistyössä on voimaa Työsuojeluvastuu on esimiehellä työnantajan edustajana, kuitenkin työturvallisuus- ja hyvinvointi työpaikoilla on ensisijaisesti yhteistoimintaa ja yhteistyötä. Myös työntekijöillä on oma vastuunsa työsuojelusta. Yhteinen etu on, että työpaikoilla voidaan hyvin, eikä siellä satu työtapaturmia, korostaa Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen työsuojeluvaltuutettu Jussi Toivola. Toivola pitää hyvänä, että kaupungin työsuojelutoimintaa suunnitellaan työsuojelutiimissä ja työsuojeluryhmässä. Siellä voidaan ratkoa yhdessä monia käytännön ongelmia sekä suunnitella ja kehittää työsuojelun vaativaa kokonaisuutta. Päivittäisestä turvallisuusjohtamisesta työpaikoilla vastaavat esimiehet, mutta sekään ei onnistu ilman hyvää yhteistyötä koko henkilöstön kanssa. Toivola korostaa erityisesti opastuksen, perehdyttämisen ja työolojen arvioinnin merkitystä. Kunkin tulosalueen ja työpaikan esimiesten on huolehdittava siitä, että työn ja työympäristön riskit tunnetaan hyvin ja työtä tehdään turvallisuusohjeiden mukaisesti. Toivolan mielestä työturvallisuus- ja työhyvinvointiasioiden painoarvo on viime vuosina Vantaalla koko ajan ilahduttavasti noussut. Juhlapuheista on jo hyvin päästy käytännön tekoihin työpaikoilla, Toivola toteaa tyytyväisenä. Suurimpina Vantaan tämän hetken työturvallisuus- ja työhyvinvointihaasteina Toivola pitää työssä jaksamista, uhka- ja väkivaltatilanteiden vähentämistä sekä työtapaturmien torjumista. Ja myös työergonomiaan tulee jatkossa panostaa entistä enemmän muun muassa tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Mika Liuhamo ja Jarmo Vorne, Työterveyslaitos: Työturvallisuus pois sivuraiteelta yöturvallisuus pitää saada kun- osaksi päätöksentekoa, -Tnissa johtamista, suunnittelua ja kaikkea päivittäistä työntekoa, korostavat Työterveyslaitoksen asiantuntijat Mika Liuhamo ja Jarmo Vorne. Tällä hetkellä kuntien työturvallisuustoiminnan suurin ongelma on, että se on ajettu sivuraiteelle. Työsuojeluorganisaatiovetoinen toiminta on hidasta eikä tuota tuloksia. Työturvallisuus pitää saada pääraiteelle. Työturvallisuutta on kunnissa johdettava jämäkästi aivan samaan tapaan kuin muutakin toimintaa. Sen pitää olla kiinteä osa linjajohdon työtä ja vastuita. Työsuojeluhenkilöiden rooli on toimia asiantuntijoina, asiantuntijat linjaavat. Johdon siis kunnanvaltuustojen, kunnanhallitusten ja kunnanjohtajien on luotava poliittinen tahtotila myös työturvallisuusasioiden hoitoon. Työturvallisuustoiminnan tavoitteeksi kehittämispäällikkö Liuhamo Eristysasiantuntija Jarmo Vorne ja kehittämispäällikkö Mika Liuhamo pitävät työturvallisuustoiminnan nolla tapaturmaa -tavoitetta ainoana oikeana. ja erityisasiantuntija Vorne asettavat yksikantaan nolla tapaturmaa. Työpaikoille on luotava turvallisuuskulttuuri, joka ei hyväksy tapaturmia ja ammattitauteja. Johdon ja henkilöstön on sitouduttava työolojen jatkuvaan seurantaan ja jatkuvaan parantamiseen. On turha odottaa, että ilman tätä hienot sanat tai nolla tapaturmaohjelmat alkavat muuttua teoiksi. Pohjan kuntien ja kuntayhtymien työturvallisuustoiminnalle antaa hyvä riskien arviointi. Riskien arvioinnin pohjalta laaditaan toimintasuunnitelmat, miten havaittuja epäkohtia ja ongelma-alueita lähdetään korjaamaan. Kaikkea ei voida yleensä saada kerralla kuntoon vaan asioita on yhdessä pantava tärkeysjärjestykseen, Liuhamo muistuttaa. Nykytila on kuitenkin ensin tunnettava, jotta kehityshankkeisiin kannattaa ryhtyä. Virheistä pitää myös oppia. Hyvä riskien arviointi ei vain tuota paperilla olevia suunnitelmia, vaan myös vaikuttaa johtajien, esimiesten ja koko henkilöstön korvien väliin, Vorne korostaa. Henkilöstöllä pitää olla riskien arvioinnissa kuten työturvallisuustoiminnassa yleensäkin aktiivinen ja osallistuva rooli. Työturvallisuuskeskus 5

6 Näin Riihimäellä: Työturvallisuutta johdetaan Riihimäellä työsuojelutoiminta on nykyisin kiinteä ja tärkeä osa kaupungin koko henkilöstön jokapäiväistä työtä. Työturvallisuus on viety linjajohdon vastuulle kaikkiin 80 työyksikköömme. Työsuojeluorganisaatio auttaa ja tukee työpaikkoja, kertoo henkilöstön kehittämispäällikkö Päivi Ojanen, joka toimii samalla kaupungin työsuojelupäällikkönä. Riihimäen kaupungin työturvallisuustoiminnan suurista linjoista päätetään kaupunginhallituksessa. Se käsittelee ja hyväksyy muun muassa työsuojelun toimintasuunnitelman sekä tärkeimmät henkilöstötyötä koskevat ohjeistukset. Riihimäen kaupungin palveluksessa oleva hoitaja Katja Mallenius avustaa Bjarne Hellmania hänen kodissaan. Työturvallisuus on meillä johdon ja esimiesten vastuulla. Tämän lisäksi tarvitaan myös hyvää yhteistyötä, jotta tuloksia saavutetaan, korostavat Riihimäen kaupungin työsuojelupäällikkö Päivi Ojanen ja työsuojeluvaltuutettu Kari Masalin. Esimiesten vastuulla on myös muun muassa työpaikkatason riskien arviointi ja havaittujen vikojen ja puutteiden poistaminen. Kehittämistoimikunta valmistelee Kaupunginhallituksessa käsiteltäviä työturvallisuusasioita valmistelevat kaupungin johtoryhmä ja kehittämistoimikunta. Johtoryhmässä ovat mukana kaupungin johto ja toimialajohtajat. Se kokoontuu parin viikon välein. Kehittämistoimikunnassa ovat mukana työnantajan edustajina kaupunginjohtaja, kaupunginhallituksenedustaja, henkilöstöpäällikkö ja työsuojelupäällikkö. Työntekijöiden edustajina ovat työsuojeluvaltuutetut ja pääluottamusmiehet. Kehittämistoimikunta kokoontuu viidestä kuuteen kertaa vuodessa. Kehittämistoimikunta toimii samalla myös työsuojelutoimikuntana. Pidän tätä hyvänä, koska tämä on selvästi nostanut työsuojeluasioiden painoarvoa, kun ne käsitellään yhdessä muiden kehittämishankkeiden kanssa. Nykyisin työsuojelu liittyy kaikkeen, eikä sitä voi erotella, työsuojeluvaltuutettu Kari Masalin. Monista työturvallisuuteen liittyvistä käytännön asioista päätetään yleensä johtoryhmässä ja kehittämistoimikunnassa. Kaupungin työsuojeluorganisaatiossa toimivien asiantuntijoiden tehtävänä on seurata työolojen kehitystä, tapaturma- ja sairaustilastoja sekä riskien arviointien tuloksia. Niiden pohjalta he tekevät erilaisia työolojen parannusehdotuksia. Meidän tehtävänä on myös huolehtia siitä, että työsuojeluasioiden käsittelyyn saadaan varattua riittävästi aikaa. Riihimäen kaupungin työsuojelupäällikkö Päivi Ojanen ja työsuojeluvaltuutettu Kari Masalin korostavat riskien arvioinnin merkitystä työturvallisuustoiminnassa. 6 Työturvallisuuskeskus

7 Koulutusta ja perehdyttämistä Riihimäen kaupungin päälliköt ja esimiehet ovat saaneet viime vuosina runsaasti työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyvää koulutusta. Ilman hyvää koulutusta työturvallisuutta ei voi johtaa kunnolla. Esimiehillä on oltava tietotaitoa, mutta myös ymmärrystä. Työturvallisuuden pitää myös näkyä päivittäisessä työnteossa, esimerkiksi suojainten käyttöä on valvottava, Ojanen korostaa. Ojasen mukaan haasteena on, että työpaikoilla on vielä nykyisinkin havaittavissa aina silloin tällöin tietoista riskinottoa, vaikka hyvin tiedetään miten pitäisi toimia turvallisesti. Riihimäen kaupungin varikko on parin viime vuoden aikana panostanut erityisesti henkilöstön perehdytykseen ja turvallisiin työtapoihin. Pyrimme luomaan yhteisen asenteen, että työssä toimitaan aina ohjeiden ja määräysten mukaan eikä oteta riskejä. Olemme muun muassa laatineet oman nelisivuisen perehdyttämisohjeen, johon on koottu varikon työntekijöitä koskevia keskeisiä työturvallisuusohjeita, Masalin kertoo. Varikon henkilökunta on käynyt saamassa lisäoppia Ruduksen turvapuistossa Espoossa. Tärkeää on, että myös esimiehet on saatu nyt innostumaan työturvallisuudesta ja työntekijöiden perehdyttämisestä. He olivat muun muassa mukana koulutusmatkoilla turvapuistoon. Tapaturmariskit hallintaan Teknisen työn opettaja Mauno Ovaskainen opastaa esimerkkiä näyttäen oppilaitaan työturvallisuuteen. Riihimäen kaupunki tekee työoloistaan kolmen vuoden välein laajan riskien arvioinnin. oki työn riskejä ja vaaratilan- seurataan työyksiköissä -Tteita päivittäin ja havaittuihin ongelmiin puututaan heti. Laajempi riskien arviointi tehdään kolmen vuoden välein silloin, kun koko kaupungin työsuojelun toimintaohjelma päivitetään. kertoo työsuojelupäällikkö Päivi Ojanen. Riskien arvioinnin tekevät työyksiköissä esimiehet kukin omalta vastuualueeltaan. Yleensä mukana arviointikierroksella on myös henkilökunnan edustaja. Riskit arvioidaan sosiaali- ja terveysministeriön laatimien tarkistuslistojen avulla. Arvioinnin tulokset käydään työyksiköissä läpi yhteisissä palavereissa. Näin saadaan koko henkilöstön näkemykset mukaan, kertoo työsuojeluvaltuutettu Kari Masalin. Hallintokunnat kokoavat työyksikköjen tekemät riskien arvioinnit yhteen omissa kehittämisryhmissään. Näin löydetään seuraavien vuosien kehittämiskohteet. Käytämme riskien arvioinnin tuloksia hyödyksi, kun laadimme seuraavaa työsuojelun toimintaohjelmaa. Myös työterveyshuolto hyödyntää tuloksia. Akuutit ongelmat pyritään hoitamaan heti alta pois, Ojanen ja Masalin toteavat yksissä suin. Työsuojeluorganisaation edustajat auttavat tarvittaessa esimiehiä riskien arvioinnin toteuttamisessa. Näin johdat kohti nolla tapaturmaa 1. Liitä työturvallisuus osaksi johtamista ja kaikkea päivittäistä toimintaa. Aseta toiminnalle tavoitteita. Sitoudu tavoitteiden saavuttamiseen. 2. Yhdistä turvallisuuden hallinta ja tapaturmien torjunta osaksi suunnittelua ja hankintoja. 3. Käsittele työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyviä asioita säännöllisesti kunnan ja kuntayhtymän hallituksessa, johtoryhmissä, toimialakokouksissa, osasto- ja tiimipalave- reissa sekä henkilöstökokouksissa. 4. Seuraa työoloja, selvitä työn vaarat ja kartoita riskit säännöllisesti. Huolehdi, että riskikartoituksissa löytyneet vaaranpaikat ja puutteet poistetaan. Määrää vastuuhenkilöt ja aikataulut. 5. Kannusta läheltä piti -ilmoitusten tekoon. Älä syyllistä vaan kannusta. 6. Valvo, että työpaikalla toimitaan aina annettujen ohjeiden ja määräysten mukaan. Pidä ohjeet ajan tasalla. 7. Tutki sattuneet työtapaturmat ja läheltä piti -tilanteet järjestelmällisesti. 8. Anna sekä esimiehille että henkilöstölle riittävä työturvallisuuskoulutus ja työnopastus. 9. Anna palautetta ja palkitse hyvästä työturvallisuustoiminnasta ja tapaturmakehityk sestä. 10. Rakenna hyvä ja luottamuksellinen työsuojelun yhteistoiminta. Työturvallisuuskeskus 7

8 Työturvallisuuskeskus, p , Turvallisuus hallintaan kuntatyössä Kuvat Kari Rissa Turvallisuus hallintaan kuntatyössä -hanke toteutetaan kunta-alalla vuosina Hankeen avulla halutaan nostaa työturvallisuustoiminnan ja turvallisuusjohtamisen arvostusta kaikilla kunta-alan työpaikoilla. Lähtökohtana hankkeessa on nolla tapaturmaa - ajattelu. Kaikki tapaturmat ovat torjuttavissa. Työstä pitää päästä joka päiviä terveenä kotiin. Tavoitteeksi on asetettu, että työtapaturmien ja ammattitautien määrään ja taajuuteen saadaan väh intään 25 prosentin vähennys vuoteen 2015 mennessä. Hanke haluaa vaikuttaa asenteisiin, mutta myös saada aikaan näkyvää työturvallisuustoimintaa kuntaalan työpaikoilla. Samalla lisätään yhteistyötä ja luottamusta työpaikoilla. Turvallisuusjohtaminen avainasemassa Turvallisuutta ja työympäristöä parantamalla luodaan samalla myös työhyvinvointia, vähennetään sairauspoissaoloja ja pidennetään työuria. Turvallisessa työpaikassa on ilo tehdä töitä. Kärkenä hankkeessa on työtapaturmien ja ammattitautien ennalta ehkäisy ja häiriötön toiminta. Työturvallisuutta kohennetaan tavoitteellisesti ja järjestelmällisesti parantamalla yhtä aikaa johtamista, työympäristöä, töiden sisältöä ja työssä jaksamista. Jo olemassa olevia työturvallisuuteen liittyviä tutkimuksia ja toimintamalleja hyödynnetään työpaikoilla. Työn vaarojen tunnistus sekä riskien ja kuormituksen arviointi ja hyvä hallinta liitetään osaksi päivittäistä johtamista ja työntekoa. Laatu ja tuottavuus paranevat Hankkeessa on työpaikkalähtöinen ote. Esimiehet ja henkilöstö ovat sen tärkeimpiä kohderyhmiä. Työturvallisuutta parantamalla voidaan parantaa myös toiminnan laatua, nostaa tuottavuutta ja vähentää kustannuksia, kun häiriöt saadaan vähenemään. Hankeen toteuttajana toimii Työturvallisuus keskuksen Kuntaryhmä yhteistyökumppanien kanssa. Toimintaa kohdistetaan erityisesti niille työpaikoille, joilla sattuu paljon työtapaturmia sekä joilla tapaturmataajuus on korkea. Työturvallisuuskeskus, Kuntaryhmä ja sen osapuolet (KT Kuntatyönantajat, JHL, JUKO, Jyty, KTN, TNJ, Tehy, Keva ja KiT) Nolla tapaturmaa -foorumi 8 Työturvallisuuskeskus Hankkeessa mukana Sosiaali- ja terveysministeriö Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja vakuutusyhtiöt Työhyvinvointifoorumi Työterveyslaitos

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys?

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys? Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke 2012-2015 -> 2016 - mistä on kysymys? 11052016 1 Lähtökohtia Kunta-ala v. 2013 -> 2014 -> 2015 -> 2016 304 kuntaa, 127 kuntayhtymää Kymmeniä tuhansia työ-

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

Toimivia turvallisuuden hallinnan työpaikkakäytäntöjä työsuojelupäällikkö Päivi Ojanen ja ts-valtuutettu Kari Masalin, Riihimäki

Toimivia turvallisuuden hallinnan työpaikkakäytäntöjä työsuojelupäällikkö Päivi Ojanen ja ts-valtuutettu Kari Masalin, Riihimäki Toimivia turvallisuuden hallinnan työpaikkakäytäntöjä 11.5.2016 työsuojelupäällikkö Päivi Ojanen ja ts-valtuutettu Kari Masalin, Riihimäki Riihimäen kaupunki työnantajana Työntekijöitä n. 1600 Esimiesasemassa

Lisätiedot

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta 1 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta sekä kohottamalla hänen hyvinvointiaan, tietojaan

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT Yliopistot muuttuvat työsuojelu pysyy www.helsinki.fi/yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriö Työoloihin vaikuttamalla pidetään yllä ja edistetään työntekijöiden terveyttä,

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki PÖYTÄKIRJA 1 Kaupunginkanslia

Helsingin kaupunki PÖYTÄKIRJA 1 Kaupunginkanslia Helsingin kaupunki PÖYTÄKIRJA 1 TYÖNANTAJAN JA HENKILÖSTÖN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA KAUPUNGINKANSLIASSA n työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta perustuu Helsingin kaupungin 3.3.2008 allekirjoittamaan

Lisätiedot

teema-seminaari

teema-seminaari Kohti nollaa työtapaturmaa kuntaalalla teema-seminaari 6.3.2008 Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija Edunvalvontaosasto t Julkisten ja hyvinvointialojen liitto 1.9.2009 Edu/UHy 1 Tärkeä hanke meille Ollut

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu kaikki tapaturmat voidaan estää Nolla tapaturmaa -ajattelu jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Vesa Kotaviita

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Vesa Kotaviita Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! Vesa Kotaviita 29.4.2016 1 Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4. The World Day for

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa!

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! http://webmediamate.fi/ttk2804_chat/ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4. The World

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa!

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! http://webmediamate.fi/ttk2804_chat/ erkki.heinonen@ttk.fi Erkki Heinonen 2.5.2016

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan työsuojelun toimintaohjelma

Nurmijärven kunnan työsuojelun toimintaohjelma Nurmijärven kunnan työsuojelun toimintaohjelma 2016-2019 Työsuojelutoimikunta 9.2.2016 Yhteistyöryhmä 15.3.2016 Kunnanhallituksen henkilöstöjaosto 30.3.2016 www.nurmijarvi.fi Sisältö Nurmijärven kunnan

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ Koulutuksen tavoite on antaa esimiehille valmiudet ottaa vastuu henkilöstön työturvallisuudesta perehdyttämällä osallistujat työturvalainsäädännön vaatimuksiin ja esimiestyöhön

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Julkaisuseminaari: Millaista on työhyvinvointi julkisella sektorilla?

Julkaisuseminaari: Millaista on työhyvinvointi julkisella sektorilla? Julkaisuseminaari: Millaista on työhyvinvointi julkisella sektorilla? 9.12.2016 Osallistu keskusteluun Twitterissä: #kevaseminaari Raportti ladattavissa: keva.fi > julkaisut > tutkimusjulkaisut Tervetuloa

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Sairaankuljetuksen turvallisuus on johtamista SEMINAARI

Sairaankuljetuksen turvallisuus on johtamista SEMINAARI Sairaankuljetuksen turvallisuus on johtamista SEMINAARI 27.4.2006 Kuva: STM 2005 (muokattu) 2 Kuva: SaTuRH 3 Kuva: SaTuRH 4 Sairaankuljetustyön riskeille on tyypillistä: Riippuvuus hälytystehtävistä ja

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA JOROISTEN KUNTA

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA JOROISTEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA JOROISTEN KUNTA 2016-2018 Yhteistyötoimikunta: 17.12.2015 Kunnanhallitus: Voimaan: XX.XX.201X XX.XX.2016 Sisällys Johdanto 3 Työsuojelutoiminnan tavoitteet 3 Työsuojeluorganisaatio

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy

Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy Työsuojelupäivät 25. 26.9.2014 POHTO Oulu Kari Häkkinen 25.9.2014 Sisältö Työtapaturmakehitys teollisuudessa Viimeaikaiseen tapaturmakehitykseen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

Työsuojelun peruskurssi

Työsuojelun peruskurssi Työsuojelun peruskurssi 24. 28.4.2017, Oulu Työsuojelun peruskurssi antaa osallistujalle perustiedot työterveyden ja -turvallisuuden eri aihealueista sekä työturvallisuustoiminnan toteuttamisesta työpaikalla.

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Työturvallisuuden perusasiat kuntoon. 10 keskeistä keinoa

Työturvallisuuden perusasiat kuntoon. 10 keskeistä keinoa Työturvallisuuden perusasiat kuntoon 10 keskeistä keinoa Julkaisija: Työturvallisuuskeskus TTK Teksti: Päivi Rauramo, Kerttuli Harjanne Valokuvat: Harri Hemmilä, Kari Rissa Kansikuva: Pixmac Taitto: Pen&Pen

Lisätiedot

11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12.2009 HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12.2009 ja 11.1.2010

11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12.2009 HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12.2009 ja 11.1.2010 VUOSILLE 2010 2013 11.1.2010 11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12. HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12. ja 11.1.2010 VUOSILLE 2010 2013 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2 2. TYÖSUOJELUN TOIMINTA AJATUS JA

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin turvallisuuden hallinta ja yhteistoiminta. Jari Poikolainen Työsuojeluvaltuutettu Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän kaupungin turvallisuuden hallinta ja yhteistoiminta. Jari Poikolainen Työsuojeluvaltuutettu Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin turvallisuuden hallinta ja yhteistoiminta Jari Poikolainen Työsuojeluvaltuutettu Jyväskylän kaupunki 15.11.2016 15.11.2016 15.11.2016 2 Yhteistoimintaorganisaatio Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -foorumin materiaalipaketit jäsentyöpaikoille

Nolla tapaturmaa -foorumin materiaalipaketit jäsentyöpaikoille Nolla tapaturmaa -foorumi julkaisee turvallisuusaiheisia materiaalipaketteja foorumin jäsentyöpaikkojen käyttöön. Ne sisältävät yksityiskohtaisen ohjeistuksen, ohjeet ryhmätöiden ja koulutuksen toteuttamiseen

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI 1 (9) YHTEISTOIMINNAN PELISÄÄNNÖT Yhteistyötoimikunta 25.2.2014 13 Kaupunginhallitus 17.3.2014 96

KITEEN KAUPUNKI 1 (9) YHTEISTOIMINNAN PELISÄÄNNÖT Yhteistyötoimikunta 25.2.2014 13 Kaupunginhallitus 17.3.2014 96 KITEEN KAUPUNKI 1 (9) TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VÄLISEN 2015 Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa astui voimaan 1.9.2007. näillä yhteistoiminnan pelisäännöillä sovitaan

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Loppuseminaari 12.4.2016 1 Hankkeen valvonnan tavoitteet Keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa

Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Kestävän työuran edistäminen ja Suomen hallituksen kärkihanke 4: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10. Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.2009 Kirta Nieminen Pt. tuntiopettaja, ruokapalvelut kirta.nieminen@seamk.fi

Lisätiedot

TYÖSUOJELU, YHTEINEN TYÖPAIKKA JA VERKOSTOMAINEN TOIMINTA

TYÖSUOJELU, YHTEINEN TYÖPAIKKA JA VERKOSTOMAINEN TOIMINTA Työsuojelupaneeli III TYÖSUOJELU, YHTEINEN TYÖPAIKKA JA VERKOSTOMAINEN TOIMINTA Minna Toivanen & Minna Janhonen 1 Työsuojelupaneeli III Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 JOHDANTO Työnantaja ja pääsopijajärjestöjen edustajat ovat valmistelleet yhteistyössä Karkkilan kaupungin yhteistoimintasopimuksen selkeyttääkseen yhteistoiminnan

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen ja ydinlaitosrakentaminen - Tsernobyl 1986 - Onnettomuustutkinnan yhteydessä luotiin Turvallisuuskulttuuri -käsite - Turvallisuuskulttuuri -käsite määriteltiin 1991 ensimmäisen kerran 1991 IAEA:n (The

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

1 Työsuojelun yhteistoiminnan tarkoitus

1 Työsuojelun yhteistoiminnan tarkoitus VEROHALLINNON TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTASOPIMUS Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 20.1.2006 annetun lain (44/2006) 23 :n 1 ja 2 momentin sekä 26.9.2007 solmitun valtion työsuojelun

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke 2011-2014 Kaiku-hankkeiden teemapäivä / Hotelli Seurahuone Marianne Turja 4/6/2014 KEHITTÄMISHANKKEEN PÄÄKOHDAT Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointijohtaminen,

Lisätiedot

VAASA Tervetuloa mukaan!

VAASA Tervetuloa mukaan! T A L V I T Y H Y T - S E M I N A A R I T U R VA L L I S U U T TA - T E R V E Y T TÄ - T YÖ K Y K YÄ VAASA 8.-9.2.2017 Valtakunnallinen julkishallinnon työhyvinvointiseminaari Talvityhyt järjestetään nyt

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ 2.12.2015 Seinäjoki Ylitarkastaja Anja Knuuttila Työsuojelun vastuualue Ajankohtaista psykososiaalisen kuormituksen

Lisätiedot

Ratuke-seminaari

Ratuke-seminaari Ratuke-seminaari 31.10.2013 Miten kohti nolla tapaturmaa vuoteen 2020 mitä käytännössä pitää tapahtua Timo Pinomäki VR Track Oy 31.10.2013, Ratuke-seminaari 2013, Timo Pinomäki 2 ,

Lisätiedot

GNA SEMINAARI

GNA SEMINAARI 1 GNA SEMINAARI Ville Saksi Tapaturmaton työmaa 2 olla työturvallisuusasioissa maailman johtava rakennusalan yritys, joka parantaa turvallisuuttaan jatkuvasti, tavoitteenaan tapaturmaton työpaikka. - Skanska

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Miten parantaa sosiaali- ja terveydenhuolto-organisaatioiden potilasturvallisuutta? Elina Pietikäinen

Miten parantaa sosiaali- ja terveydenhuolto-organisaatioiden potilasturvallisuutta? Elina Pietikäinen Miten parantaa sosiaali- ja terveydenhuolto-organisaatioiden potilasturvallisuutta? 29.11.2012 Elina Pietikäinen 2 Potilasturvallisuudessa on ongelmia Potilasturvallisuuden järjestelmällinen kehittäminen

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA 1 SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA 1. YLEISTÄ Työnantaja ja pääsopijajärjestöt tekivät sopimuksen yhteistoiminnan ja työsuojelun yhteistoiminnan kehittämisestä, toteuttamistavoista

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja Turvallisuusasiakirja Pornaisissa 28.12.2014 Suunnitellut: Ins. (amk) Heikki Väisänen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija Tarkastanut: Ins. Jyrki Hämäläinen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija

Lisätiedot

Asennetta työhön! valmennusmenetelmä

Asennetta työhön! valmennusmenetelmä Hyvinvointia työstä Asennetta työhön! valmennusmenetelmä Interventio nuorten työturvallisuustaitojen vahvistamiseen Mikko Nykänen 20.1.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 2 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä?

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Labquality Days, Helsingin Messukeskus 11.-12.2.2016 Katri Mannermaa Työhyvinvointipäällikkö, FT, Satakunnan sairaanhoitopiirin ky Laatu Security Safety Potilasturvallisuus

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskuksen Parempi työ kevätseminaari toimialaryhmille ja työalatoimikunnille Glo Hotel Art, Hki

Työturvallisuuskeskuksen Parempi työ kevätseminaari toimialaryhmille ja työalatoimikunnille Glo Hotel Art, Hki Irmeli Vuoriluoto, työympäristöasiantuntija, Tehy ry Työturvallisuuskeskuksen Parempi työ kevätseminaari toimialaryhmille ja työalatoimikunnille 8.4.2013 Glo Hotel Art, Hki Ryhmän jäsenenä toimiminen ja

Lisätiedot

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä UusiKunta-taloustoimikunnan esitys selvityshenkilö Osmo Soininvaaralle Uuden Kunnan henkilöstöjohtamisen periaatteiksi mukaan otettavaksi yhdistymissopimukseen tai sen liitteeseen UusiKunta-taloustoimikuntaa

Lisätiedot

Ennakoiva turvallisuuskulttuuri case Siilinjärvi. 28.4.2016 Kuopio, Musiikkikeskus Johanna Antikainen Työhyvinvointipäällikkö

Ennakoiva turvallisuuskulttuuri case Siilinjärvi. 28.4.2016 Kuopio, Musiikkikeskus Johanna Antikainen Työhyvinvointipäällikkö Ennakoiva turvallisuuskulttuuri case Siilinjärvi 28.4.2016 Kuopio, Musiikkikeskus Johanna Antikainen Työhyvinvointipäällikkö Siilinjärven kunta työnantajana Henkilöstön määrä palvelualueittain 31.12.2015

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot