Kunnat turvallisiksi. Tavoitteeksi nolla tapaturmaa. Sanat muutettava turvallisuusteoiksi. Työturvallisuus pois sivuraiteelta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kunnat turvallisiksi. Tavoitteeksi nolla tapaturmaa. Sanat muutettava turvallisuusteoiksi. Työturvallisuus pois sivuraiteelta"

Transkriptio

1 Kunnat turvallisiksi Tavoitteeksi nolla tapaturmaa Sanat muutettava turvallisuusteoiksi Työturvallisuus pois sivuraiteelta Riskien arviointi perustaksi turvallisuudelle Näin kohti nolla työtapaturmaa Työturvallisuuskeskus 1

2 Tavoitteeksi nolla tapaturmaa Kunnissa työtapaturmaa Toimialoittain tarkasteltuna kunta-alalla sattuu tällä hetkellä toiseksi eniten työtapaturmia Suomessa. Vuonna 2011 korvattiin yhteensä kunnissa ja kuntayhtymissä sattunutta työtapaturmaa. Tapaturmista sattui työpaikalla ja työmatkalla. Kunta-alan tapaturmataajuus on oli vuonna 2011 noin 23 korvaukseen johtanutta työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Yleisimmät syyt kunta-alan työpaikkatapaturmiin ovat työntekijän putoaminen, kaatuminen ja liukastuminen sekä äkillinen fyysinen kuormitus. Kunta-alalla rekisteröitiin vuonna 2011 yhteensä uutta ammattitautia ja ammattitautiepäilyä. Niistä todettuja ammattitauteja oli 324. Yleisimmät syyt kunta-alan ammattitauteihin ovat kemialliset aineet, melu sekä mineraalipölyt. Yleisimpiä ammattitautiepäilyn altistustekijöitä puolestaan ovat bakteerien ja homeen vapauttamat itiöt. Kunnat turvallisiksi 1/2013 Päätoimittaja: Timo Suurnäkki Julkaisija: Turvallisuus hallintaan kuntatyössä - hanke/työturvallisuuskeskuksen Kuntaryhmä Kustantaja: Työturvallisuuskeskus Tuotanto: Karissa Oy/Kari Rissa Taitto: Teppo Jokinen Paino: PunaMusta 2013, Joensuu Työturvallisuutta parantamalla voidaan samalla myös luoda työhyvinvointia ja vähentää sairauspoissaoloja sekä lisätä kuntatyön tuottavuutta. Turvallisuus hallintaan kuntatyössä -hanke on asettanut tavoitteeksi, että kunta-alalla sattuvien työtapaturmien sekä määrä että taajuus saadaan jatkuvaan laskuun. Välitavoite on 25 % vähennys vuoteen 2015 mennessä. Työturvallisuustoiminnan lähtökohdaksi on otettu kunnianhimoisesti nolla tapaturmaa. Se osoittaa suunnan, mihin halutaan kulkea. Turvallisuus- ja terveysasioita on johdettava kunnissa ja kuntayhtymissä aivan samaan tapaan kuin muutakin toimintaa. Meidän onluotava nyt yhdessä sellainen tahtotila, että kaikki tapaturmat pyritään ja pystytään torjumaan. Nolla tapaturma-tavoite ei vaadi yleensä kovin monimutkaisia temppuja toteutuakseen. Keinot ovat olemassa. Tarvitaan vain halua panna työturvallisuusasiat tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti kuntoon. Pelkät sanat eivät enää riitä. Nyt tarvitaan tekoja. Riskien arviointiin ja hallintaan on panostettava ihan oikeasti. Työturvallisuus on kiinni ennen muuta asenteista avainasemassa ovat kuntien päätöksentekijät, johtajat ja linjan esimiehet. Ammattitaitoinen kuntatyöntekijä puolestaan tuntee velvollisuutansa ja pyrkii kehittämään omaa taitotietoaan sekä käyttää työssään turvallisia työtapoja. Kannattaa muistaa, että turvalliset ja terveelliset työolot lisäävät myös kunta-alan vetovoimaa työpaikkana, kun joudumme tulevina vuosina kilpailemaan yhä tiukemmin osaavasta työvoimasta. Hyvällä työpaikalla ei satu tapaturmia. Jokainen tapaturma tai terveyttä vaarantava tekijä on ennalta torjuttavissa! Nollatavoite on täysin realistinen lähtökohta! Turvallisuus hallintaan kuntatyössä -yhteistoimintahanke 2 Työturvallisuuskeskus

3 Lähiesimiesten tehtävänä on huolehtia, että työturvallisuus ja työhyvinvointi pystytään jalkauttamaan osaksi päivittäistä työntekoa. Henkilöstöllä on Forman mukaan vastuu siitä, että kukin toimia annettujen ohjeiden mukaan ja pitää huolta itsestään. Jos ongelmia havaitaan, niihin on uskallettava puutua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lehdokin päiväkodissa on kiinnitetty huomiota työturvallisuuteen ja työviihtyvyyteen, kertoo lastenhoitaja Nora Loman. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma: Sanat muutettava turvallisuusteoiksi Kuntien on sitouduttava työolojen parantamiseen ja kehittämiseen myös käytännössä. Pelkät juhlapuheet eivät enää riitä, vaatii Kevan tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma. Valtiotieteiden tohtori Pauli Forma on Kevan tutkimus- ja kehittämisjohtaja. Forman mielestä työolojen kehittäminen on nähtävä strategisena toimintana osana kuntien sosiaalista vastuuta ei minään erillisenä hiekkalaatikkona. Vastuu tästä on tietysti kunnan ylimmällä johdolla. Työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyviä asioita on käsiteltävä kunnanhallituksissa ja kuntien johtoryhmissä. Näitäkin asioita on johdettava ja luotava oikea tahtotila, Pauli Forma korostaa. Keskijohdolla on myös oma roolinsa ja oma vastuunsa, jotta päätökset saadaan myös toteutettua. Työolojen seuranta on usein keskijohdon tehtävänä. Kuntien välillä suuret erot Työturvallisuuden ja työterveyden taso vaihtelee kunnissa Forman mielestä tällä hetkellä yllättävän paljon. Parhaissa kunnissa on jo varsin hyvin toimivat työturvallisuus- ja työhyvinvointijärjestelmät. Mutta monissa kunnissa on vielä paljon parantamisen varaa. Myös eri kunta-alan ammattien välillä on Forman mielestä edelleen suuria eroja, jos mittarina käytetään terveys- ja turvallisuusasioita. Riskiammatteihin ja vaarallisiin töihin pitäisi puuttua nyt ensimmäiseksi. Onneksi tilanne kunnissa on kuitenkin keskimäärin parempi kuin yleisesti ajatellaan. Kokonaisvaltainen ote Forma kaipaa kuntien ja kuntayhtymien työolojen ja työsuojelun kehittämiseen kokonaisvaltaista ja tavoitteellista otetta. Kuntien työntekijöiden terveysja työturvallisuusriskit tunnetaan jo tällä hetkellä aika hyvin. Samoin toimintamallit. Nyt olisi juuri oikea aika panna toimeksi. Forma ehdottaa, että kunnissa pa lattaisiin osittain jopa työkykytoiminnan alkulähteille pääpainon pitäisi olla terveyttä ja turvallisuutta uhkaavien riskien ennalta ehkäisyssä. Työkykyyn ja työurien pituuteen voidaan vaikuttaa johtamista ja työoloja kehittämällä. Eteenpäin päästään tavoitteellisella ja sitkeällä työllä ja vaikka pienin askelin. Sairauspoissaolo-, työtapaturma- ja työeläkekustannusten laskeminen avaa usein silmiä. Työturvallisuuskeskus 3

4 Näin Vantaalla: Riskien arviointi pohjaksi Lastenhoitaja Kate Åstedtin mielestä hyvä työergonomia on päiväkotityössä erittäin tärkeä työturvallisuustekijä. Vantaalla riskien arvioinnista käytetään nimitystä työolojen kehittäminen. Olemme halunneet suunnata painopistettä arvioinnista kehittämiseen, kertoo Vantaan kaupungin työtyöympäristöpäällikkö Terttu Kokko. Vantaalla johtamiseen ja esimiestyöhön sisältyy nykyisin kiinteästi myös työhyvinvointijohtaminen. Tukevan pohjan työturvallisuusasioiden kehittämiselle antaa työolojen arviointi. Ilman työolojen hyvää tuntemusta ei työsuojelua ei voi johtaa ja kehittää eikä myöskään riskejä hallita, Kokko korostaa. Vantaalla riskien arvioinneista vastaavat työpaikkojen esimiehet. Heitä on koulutettu ja kannustettu arviointityön tekoon. Esimiehet saavat tarvittaessa tukea ja ohjausta työsuojelun ammattilaisilta, Kokko kertoo. Työyhteisöissä laaditaan esimiesten johdolla Riskien arvioinnissa havaituista asioista kehittämissuunnitelma. Arvioinneista tehdään myös nostoja tuloskortteihin. Paraikaa Vantaalla linkitetään työolojen arviointi ja Kunta 10 -tutkimuksen teko. Linjajohdon vastuulla Laajempia työhyvinvointiin liittyviä asioita käsitellään Vantaalla kaupungin yhteistoimintaryhmässä, joka toimii samalla myös työsuojelutoimikuntana. Yhteistoimintaryhmän puheenjohtajana on kaupunginjohtaja ja sihteerinä työympäristöpäällikkö. Jäseniä ovat apulaiskaupunginjohtajat, henkilöstöpäällikkö. pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Työsuojeluasioita käsitellään myös toimialojen yhteistoimintaryhmissä, Kokko toteaa. Kaupungissa toimii lisäksi työsuojeluryhmä, jota työympäristöpäällikkö vetää. Siihen kuuluvat kaikki työsuojelu- ja työturvallisuusvastaavat ja työsuojeluvaltuutetut. Olemme eräänlainen työrukkanen. Seuraamme työoloja ja raportoimme tapaturmat. Teemme myös erilaisia kehittämisehdotuksia yhteistoimintaryhmiin. Päävastuu käytännön työhyvinvointijohtamisesta, työterveydestä ja työturvallisuudesta on kuitenkin linjaorgansaatiolla. 4 Työturvallisuuskeskus

5 Vantaalla pyritään siihen, että työsuojeluun liittyvät asiat ovat mahdollisimman kiinteä osa johtamista ja päivittäistä työntekoa. Työsuojelu ei saa olla mikään erillinen oma hiekkalatikko, työympäristöpäällikkö Kokko muistuttaa. Kuvat Kari Rissa Vantaan kaupungin työympäristöpäällikkö Terttu Kokko ja sosiaalija terveystoimialan työsuojeluvaltuutettu Jussi Toivola korostavat hyvän yhteistyön merkitystä työturvallisuusasioissa. Yhteistyössä on voimaa Työsuojeluvastuu on esimiehellä työnantajan edustajana, kuitenkin työturvallisuus- ja hyvinvointi työpaikoilla on ensisijaisesti yhteistoimintaa ja yhteistyötä. Myös työntekijöillä on oma vastuunsa työsuojelusta. Yhteinen etu on, että työpaikoilla voidaan hyvin, eikä siellä satu työtapaturmia, korostaa Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen työsuojeluvaltuutettu Jussi Toivola. Toivola pitää hyvänä, että kaupungin työsuojelutoimintaa suunnitellaan työsuojelutiimissä ja työsuojeluryhmässä. Siellä voidaan ratkoa yhdessä monia käytännön ongelmia sekä suunnitella ja kehittää työsuojelun vaativaa kokonaisuutta. Päivittäisestä turvallisuusjohtamisesta työpaikoilla vastaavat esimiehet, mutta sekään ei onnistu ilman hyvää yhteistyötä koko henkilöstön kanssa. Toivola korostaa erityisesti opastuksen, perehdyttämisen ja työolojen arvioinnin merkitystä. Kunkin tulosalueen ja työpaikan esimiesten on huolehdittava siitä, että työn ja työympäristön riskit tunnetaan hyvin ja työtä tehdään turvallisuusohjeiden mukaisesti. Toivolan mielestä työturvallisuus- ja työhyvinvointiasioiden painoarvo on viime vuosina Vantaalla koko ajan ilahduttavasti noussut. Juhlapuheista on jo hyvin päästy käytännön tekoihin työpaikoilla, Toivola toteaa tyytyväisenä. Suurimpina Vantaan tämän hetken työturvallisuus- ja työhyvinvointihaasteina Toivola pitää työssä jaksamista, uhka- ja väkivaltatilanteiden vähentämistä sekä työtapaturmien torjumista. Ja myös työergonomiaan tulee jatkossa panostaa entistä enemmän muun muassa tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Mika Liuhamo ja Jarmo Vorne, Työterveyslaitos: Työturvallisuus pois sivuraiteelta yöturvallisuus pitää saada kun- osaksi päätöksentekoa, -Tnissa johtamista, suunnittelua ja kaikkea päivittäistä työntekoa, korostavat Työterveyslaitoksen asiantuntijat Mika Liuhamo ja Jarmo Vorne. Tällä hetkellä kuntien työturvallisuustoiminnan suurin ongelma on, että se on ajettu sivuraiteelle. Työsuojeluorganisaatiovetoinen toiminta on hidasta eikä tuota tuloksia. Työturvallisuus pitää saada pääraiteelle. Työturvallisuutta on kunnissa johdettava jämäkästi aivan samaan tapaan kuin muutakin toimintaa. Sen pitää olla kiinteä osa linjajohdon työtä ja vastuita. Työsuojeluhenkilöiden rooli on toimia asiantuntijoina, asiantuntijat linjaavat. Johdon siis kunnanvaltuustojen, kunnanhallitusten ja kunnanjohtajien on luotava poliittinen tahtotila myös työturvallisuusasioiden hoitoon. Työturvallisuustoiminnan tavoitteeksi kehittämispäällikkö Liuhamo Eristysasiantuntija Jarmo Vorne ja kehittämispäällikkö Mika Liuhamo pitävät työturvallisuustoiminnan nolla tapaturmaa -tavoitetta ainoana oikeana. ja erityisasiantuntija Vorne asettavat yksikantaan nolla tapaturmaa. Työpaikoille on luotava turvallisuuskulttuuri, joka ei hyväksy tapaturmia ja ammattitauteja. Johdon ja henkilöstön on sitouduttava työolojen jatkuvaan seurantaan ja jatkuvaan parantamiseen. On turha odottaa, että ilman tätä hienot sanat tai nolla tapaturmaohjelmat alkavat muuttua teoiksi. Pohjan kuntien ja kuntayhtymien työturvallisuustoiminnalle antaa hyvä riskien arviointi. Riskien arvioinnin pohjalta laaditaan toimintasuunnitelmat, miten havaittuja epäkohtia ja ongelma-alueita lähdetään korjaamaan. Kaikkea ei voida yleensä saada kerralla kuntoon vaan asioita on yhdessä pantava tärkeysjärjestykseen, Liuhamo muistuttaa. Nykytila on kuitenkin ensin tunnettava, jotta kehityshankkeisiin kannattaa ryhtyä. Virheistä pitää myös oppia. Hyvä riskien arviointi ei vain tuota paperilla olevia suunnitelmia, vaan myös vaikuttaa johtajien, esimiesten ja koko henkilöstön korvien väliin, Vorne korostaa. Henkilöstöllä pitää olla riskien arvioinnissa kuten työturvallisuustoiminnassa yleensäkin aktiivinen ja osallistuva rooli. Työturvallisuuskeskus 5

6 Näin Riihimäellä: Työturvallisuutta johdetaan Riihimäellä työsuojelutoiminta on nykyisin kiinteä ja tärkeä osa kaupungin koko henkilöstön jokapäiväistä työtä. Työturvallisuus on viety linjajohdon vastuulle kaikkiin 80 työyksikköömme. Työsuojeluorganisaatio auttaa ja tukee työpaikkoja, kertoo henkilöstön kehittämispäällikkö Päivi Ojanen, joka toimii samalla kaupungin työsuojelupäällikkönä. Riihimäen kaupungin työturvallisuustoiminnan suurista linjoista päätetään kaupunginhallituksessa. Se käsittelee ja hyväksyy muun muassa työsuojelun toimintasuunnitelman sekä tärkeimmät henkilöstötyötä koskevat ohjeistukset. Riihimäen kaupungin palveluksessa oleva hoitaja Katja Mallenius avustaa Bjarne Hellmania hänen kodissaan. Työturvallisuus on meillä johdon ja esimiesten vastuulla. Tämän lisäksi tarvitaan myös hyvää yhteistyötä, jotta tuloksia saavutetaan, korostavat Riihimäen kaupungin työsuojelupäällikkö Päivi Ojanen ja työsuojeluvaltuutettu Kari Masalin. Esimiesten vastuulla on myös muun muassa työpaikkatason riskien arviointi ja havaittujen vikojen ja puutteiden poistaminen. Kehittämistoimikunta valmistelee Kaupunginhallituksessa käsiteltäviä työturvallisuusasioita valmistelevat kaupungin johtoryhmä ja kehittämistoimikunta. Johtoryhmässä ovat mukana kaupungin johto ja toimialajohtajat. Se kokoontuu parin viikon välein. Kehittämistoimikunnassa ovat mukana työnantajan edustajina kaupunginjohtaja, kaupunginhallituksenedustaja, henkilöstöpäällikkö ja työsuojelupäällikkö. Työntekijöiden edustajina ovat työsuojeluvaltuutetut ja pääluottamusmiehet. Kehittämistoimikunta kokoontuu viidestä kuuteen kertaa vuodessa. Kehittämistoimikunta toimii samalla myös työsuojelutoimikuntana. Pidän tätä hyvänä, koska tämä on selvästi nostanut työsuojeluasioiden painoarvoa, kun ne käsitellään yhdessä muiden kehittämishankkeiden kanssa. Nykyisin työsuojelu liittyy kaikkeen, eikä sitä voi erotella, työsuojeluvaltuutettu Kari Masalin. Monista työturvallisuuteen liittyvistä käytännön asioista päätetään yleensä johtoryhmässä ja kehittämistoimikunnassa. Kaupungin työsuojeluorganisaatiossa toimivien asiantuntijoiden tehtävänä on seurata työolojen kehitystä, tapaturma- ja sairaustilastoja sekä riskien arviointien tuloksia. Niiden pohjalta he tekevät erilaisia työolojen parannusehdotuksia. Meidän tehtävänä on myös huolehtia siitä, että työsuojeluasioiden käsittelyyn saadaan varattua riittävästi aikaa. Riihimäen kaupungin työsuojelupäällikkö Päivi Ojanen ja työsuojeluvaltuutettu Kari Masalin korostavat riskien arvioinnin merkitystä työturvallisuustoiminnassa. 6 Työturvallisuuskeskus

7 Koulutusta ja perehdyttämistä Riihimäen kaupungin päälliköt ja esimiehet ovat saaneet viime vuosina runsaasti työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyvää koulutusta. Ilman hyvää koulutusta työturvallisuutta ei voi johtaa kunnolla. Esimiehillä on oltava tietotaitoa, mutta myös ymmärrystä. Työturvallisuuden pitää myös näkyä päivittäisessä työnteossa, esimerkiksi suojainten käyttöä on valvottava, Ojanen korostaa. Ojasen mukaan haasteena on, että työpaikoilla on vielä nykyisinkin havaittavissa aina silloin tällöin tietoista riskinottoa, vaikka hyvin tiedetään miten pitäisi toimia turvallisesti. Riihimäen kaupungin varikko on parin viime vuoden aikana panostanut erityisesti henkilöstön perehdytykseen ja turvallisiin työtapoihin. Pyrimme luomaan yhteisen asenteen, että työssä toimitaan aina ohjeiden ja määräysten mukaan eikä oteta riskejä. Olemme muun muassa laatineet oman nelisivuisen perehdyttämisohjeen, johon on koottu varikon työntekijöitä koskevia keskeisiä työturvallisuusohjeita, Masalin kertoo. Varikon henkilökunta on käynyt saamassa lisäoppia Ruduksen turvapuistossa Espoossa. Tärkeää on, että myös esimiehet on saatu nyt innostumaan työturvallisuudesta ja työntekijöiden perehdyttämisestä. He olivat muun muassa mukana koulutusmatkoilla turvapuistoon. Tapaturmariskit hallintaan Teknisen työn opettaja Mauno Ovaskainen opastaa esimerkkiä näyttäen oppilaitaan työturvallisuuteen. Riihimäen kaupunki tekee työoloistaan kolmen vuoden välein laajan riskien arvioinnin. oki työn riskejä ja vaaratilan- seurataan työyksiköissä -Tteita päivittäin ja havaittuihin ongelmiin puututaan heti. Laajempi riskien arviointi tehdään kolmen vuoden välein silloin, kun koko kaupungin työsuojelun toimintaohjelma päivitetään. kertoo työsuojelupäällikkö Päivi Ojanen. Riskien arvioinnin tekevät työyksiköissä esimiehet kukin omalta vastuualueeltaan. Yleensä mukana arviointikierroksella on myös henkilökunnan edustaja. Riskit arvioidaan sosiaali- ja terveysministeriön laatimien tarkistuslistojen avulla. Arvioinnin tulokset käydään työyksiköissä läpi yhteisissä palavereissa. Näin saadaan koko henkilöstön näkemykset mukaan, kertoo työsuojeluvaltuutettu Kari Masalin. Hallintokunnat kokoavat työyksikköjen tekemät riskien arvioinnit yhteen omissa kehittämisryhmissään. Näin löydetään seuraavien vuosien kehittämiskohteet. Käytämme riskien arvioinnin tuloksia hyödyksi, kun laadimme seuraavaa työsuojelun toimintaohjelmaa. Myös työterveyshuolto hyödyntää tuloksia. Akuutit ongelmat pyritään hoitamaan heti alta pois, Ojanen ja Masalin toteavat yksissä suin. Työsuojeluorganisaation edustajat auttavat tarvittaessa esimiehiä riskien arvioinnin toteuttamisessa. Näin johdat kohti nolla tapaturmaa 1. Liitä työturvallisuus osaksi johtamista ja kaikkea päivittäistä toimintaa. Aseta toiminnalle tavoitteita. Sitoudu tavoitteiden saavuttamiseen. 2. Yhdistä turvallisuuden hallinta ja tapaturmien torjunta osaksi suunnittelua ja hankintoja. 3. Käsittele työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyviä asioita säännöllisesti kunnan ja kuntayhtymän hallituksessa, johtoryhmissä, toimialakokouksissa, osasto- ja tiimipalave- reissa sekä henkilöstökokouksissa. 4. Seuraa työoloja, selvitä työn vaarat ja kartoita riskit säännöllisesti. Huolehdi, että riskikartoituksissa löytyneet vaaranpaikat ja puutteet poistetaan. Määrää vastuuhenkilöt ja aikataulut. 5. Kannusta läheltä piti -ilmoitusten tekoon. Älä syyllistä vaan kannusta. 6. Valvo, että työpaikalla toimitaan aina annettujen ohjeiden ja määräysten mukaan. Pidä ohjeet ajan tasalla. 7. Tutki sattuneet työtapaturmat ja läheltä piti -tilanteet järjestelmällisesti. 8. Anna sekä esimiehille että henkilöstölle riittävä työturvallisuuskoulutus ja työnopastus. 9. Anna palautetta ja palkitse hyvästä työturvallisuustoiminnasta ja tapaturmakehityk sestä. 10. Rakenna hyvä ja luottamuksellinen työsuojelun yhteistoiminta. Työturvallisuuskeskus 7

8 Työturvallisuuskeskus, p , Turvallisuus hallintaan kuntatyössä Kuvat Kari Rissa Turvallisuus hallintaan kuntatyössä -hanke toteutetaan kunta-alalla vuosina Hankeen avulla halutaan nostaa työturvallisuustoiminnan ja turvallisuusjohtamisen arvostusta kaikilla kunta-alan työpaikoilla. Lähtökohtana hankkeessa on nolla tapaturmaa - ajattelu. Kaikki tapaturmat ovat torjuttavissa. Työstä pitää päästä joka päiviä terveenä kotiin. Tavoitteeksi on asetettu, että työtapaturmien ja ammattitautien määrään ja taajuuteen saadaan väh intään 25 prosentin vähennys vuoteen 2015 mennessä. Hanke haluaa vaikuttaa asenteisiin, mutta myös saada aikaan näkyvää työturvallisuustoimintaa kuntaalan työpaikoilla. Samalla lisätään yhteistyötä ja luottamusta työpaikoilla. Turvallisuusjohtaminen avainasemassa Turvallisuutta ja työympäristöä parantamalla luodaan samalla myös työhyvinvointia, vähennetään sairauspoissaoloja ja pidennetään työuria. Turvallisessa työpaikassa on ilo tehdä töitä. Kärkenä hankkeessa on työtapaturmien ja ammattitautien ennalta ehkäisy ja häiriötön toiminta. Työturvallisuutta kohennetaan tavoitteellisesti ja järjestelmällisesti parantamalla yhtä aikaa johtamista, työympäristöä, töiden sisältöä ja työssä jaksamista. Jo olemassa olevia työturvallisuuteen liittyviä tutkimuksia ja toimintamalleja hyödynnetään työpaikoilla. Työn vaarojen tunnistus sekä riskien ja kuormituksen arviointi ja hyvä hallinta liitetään osaksi päivittäistä johtamista ja työntekoa. Laatu ja tuottavuus paranevat Hankkeessa on työpaikkalähtöinen ote. Esimiehet ja henkilöstö ovat sen tärkeimpiä kohderyhmiä. Työturvallisuutta parantamalla voidaan parantaa myös toiminnan laatua, nostaa tuottavuutta ja vähentää kustannuksia, kun häiriöt saadaan vähenemään. Hankeen toteuttajana toimii Työturvallisuus keskuksen Kuntaryhmä yhteistyökumppanien kanssa. Toimintaa kohdistetaan erityisesti niille työpaikoille, joilla sattuu paljon työtapaturmia sekä joilla tapaturmataajuus on korkea. Työturvallisuuskeskus, Kuntaryhmä ja sen osapuolet (KT Kuntatyönantajat, JHL, JUKO, Jyty, KTN, TNJ, Tehy, Keva ja KiT) Nolla tapaturmaa -foorumi 8 Työturvallisuuskeskus Hankkeessa mukana Sosiaali- ja terveysministeriö Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja vakuutusyhtiöt Työhyvinvointifoorumi Työterveyslaitos

Kunnat turvallisiksi 1

Kunnat turvallisiksi 1 Kunnat turvallisiksi 1 2014 Esimiehet ja työturvallisuus Työturvallisuutta on johdettava Turvallisuuden johtaminen tärkeä osa esimiestyötä Ylin johto vastaa työturvallisuudesta Turvallisuusjohtamisessa

Lisätiedot

Kunnat turvallisiksi 2

Kunnat turvallisiksi 2 Kunnat turvallisiksi 2 2014 Henkilöstö ja työturvallisuus HUOLTOTYÖT! KÄYNNISSÄ Työsuojelu jokaisen asia Henkilöstö avainroolissa kuntien työsuojelussa Toimi näin työturvallisuusasioissa Turvallisuus lisää

Lisätiedot

Kunnat turvallisiksi. Työturvallisuus kannattaa

Kunnat turvallisiksi. Työturvallisuus kannattaa Kunnat turvallisiksi Työturvallisuus kannattaa Jokainen tapaturma on liikaa Työpaikkatapaturmien määrä noussut 13 prosenttia Työtapaturmista 250 miljoonan menetys kunnille Turvallisuus hallintaan kuntatyössä

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1 Kohti nollaa Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija Teemaseminaari 26.1.2012 26.1.2012 Edu/UHy 1 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Tavoiteltavat muutokset verrattuna vuoteen 2010 Ammattitautien

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Seminaarin järjestäjät: Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos Turvallisuusmessut 2012, Tampere Seminaarin avaus Bjarne Andersson, KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2 Sisällysluettelo 1 Työsuojelutoiminta ja tavoitteet 3 2 Suomussalmen kunnan henkilöstöpolitiikka 3 2.1 Toiminta-ajatus 3 2.2 Henkilöstöpoliittinen visio

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Taustaa valvontahankkeen käynnistymiselle Kuntasektorilla on tapahtunut ja tapahtuu

Lisätiedot

Kunnat turvallisiksi 3

Kunnat turvallisiksi 3 Kunnat turvallisiksi 3 2013 Väkivallaton työpaikka Joka kymmenes kohtaa työssä väkivaltaa Työväkivaltaa ei saa hyväksyä Työväkivallan torjunnassa parantamisen varaa Näin torjumme työväkivaltaa Työturvallisuuskeskus

Lisätiedot

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Mika Liuhamo, palvelukeskuksen päällikkö Työterveyslaitos, Asiakasratkaisut mika.liuhamo@ttl.fi Hyvinvointia työstä Nolla on mahdollisuus! Tapaturmat

Lisätiedot

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? alalla? Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Jokainen työtapaturma on liikaa myös kunta-alalla alalla Työtapaturmat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Autoalan kysely 2014

Autoalan kysely 2014 Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Puheenvuoron lähtökohtana on työsuojeluviranomaisen tilannearvio ja painotukset 3.5.2013 1 Työsuojeluviranomaisen toiminnan lähtökohdat

Lisätiedot

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja LIITE I 1/4 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2014 1. Työsuojelun toiminta-ajatus Kunnan henkilöstön henkisen ja fyysisen työkyvyn turvaaminen. Työn tuottavuuden ja laadun sekä työviihtyvyyden parantaminen

Lisätiedot

Työsuojelupäällikkö Avoin puh. 04010 44060. Työsuojeluvaltuutettu Risto Vattulainen puh. 04010 44061. Yhteyshenkilö Niina Meriläinen puh.

Työsuojelupäällikkö Avoin puh. 04010 44060. Työsuojeluvaltuutettu Risto Vattulainen puh. 04010 44061. Yhteyshenkilö Niina Meriläinen puh. LIEKSAN KAUPUNKI TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Hoivapalvelut 10.10.2014 Yrjönhovin palvelukoti Yrjönhovin tukikeskus Partalanmäen palvelukoti Karpalon päiväkeskus Kotihoito

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Hankkeen tavoitteet Keskeisenä tavoitteena on kunta-alan työpaikkojen turvallisuusjohtamisen

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 Annaleena Rita ja Pertti Hautala 3.12.2013 2 SISÄLTÖ 1. Rautjärven kunnan toiminta-ajatus... 3 2. Työsuojelun toiminta-ajatus... 3 3. Rautjärven kunnan työsuojelun toimintaperiaatteet...

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 sekä toimenpiteet vuoteen 2013 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020

TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n kannanotto ESIPUHE Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan liiton eri

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 Johdon työturvallisuussitoumus ja turvallisen työn periaatteet

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 Johdon työturvallisuussitoumus ja turvallisen työn periaatteet Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 Johdon työturvallisuussitoumus ja turvallisen työn periaatteet Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksessa vahvistettu 19.6.2012 Johdon työturvallisuussitoumus Meidän yrityksessämme:

Lisätiedot

Kunnat turvallisiksi 2

Kunnat turvallisiksi 2 Kunnat turvallisiksi 2 2013 Liikkumisen turvallisuus Liikkuminen yleisin syy työpaikkatapaturmaan Liikkuminen on vaarallista Kaatumisia ja liukastumisia pitää torjua Työmatka työpäivän vaarallisinta aikaa

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma 1 HEINÄVEDEN KUNTA Työsuojelun toimintaohjelma Johtoryhmä 29.09.2012 Yhteistyötoimikunta 22.10.2012 Kunnanhallitus 5.11.2012 Voimaan 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ 3. TYÖSUOJELUN

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Työsuojelun toimintaohjelma 1 (9) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Työsuojelun toimintaohjelma 2 (9) SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva 24.10.2013

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva 24.10.2013 RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY Kari Lohva 24.10.2013 Turvallisuustavoitteita Ei kuolemantapauksia Ei vakavia tapaturmia Nolla tapaturmaa Tapaturmapyramidi - Vähentämällä tapaturmien määrää vähenevät

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta Sosiaali- ja terveysministeri Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnista Työhyvinvointi omaksuttu yleiskäsitteeksi viime vuosina työpaikoilla ja politiikassa työhyvinvointikortti,

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

TYÖNTEKOA TUKEVA JOHTAMINEN YHTEINEN TAVOITE. Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä - Ammattijärjestön puheenvuoro

TYÖNTEKOA TUKEVA JOHTAMINEN YHTEINEN TAVOITE. Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä - Ammattijärjestön puheenvuoro TYÖNTEKOA TUKEVA JOHTAMINEN YHTEINEN TAVOITE Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä - Ammattijärjestön puheenvuoro Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä Lainsäädäntö hyvän johtamisen ja

Lisätiedot

Työsuojelun peruskurssi

Työsuojelun peruskurssi Työsuojelun peruskurssi 1. 5.2.2016, Oulu Työsuojelun peruskurssi antaa osallistujalle perustiedot työterveyden ja turvallisuuden eri aihealueista sekä työturvallisuustoiminnan toteuttamisesta työpaikalla.

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa koulutuksessa. Vaaka-hankkeen tulosseminaari 15.3.2013 Yli-insinööri Arto Pekkala, Opetushallitus

Työturvallisuus ammatillisessa koulutuksessa. Vaaka-hankkeen tulosseminaari 15.3.2013 Yli-insinööri Arto Pekkala, Opetushallitus Työturvallisuus ammatillisessa koulutuksessa Vaaka-hankkeen tulosseminaari 15.3.2013 Yli-insinööri Arto Pekkala, Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen työturvallisuus Ovatko työssäoppimisen alkuperäiset

Lisätiedot

Työturvallisuuden edistäminen ja ylläpitäminen

Työturvallisuuden edistäminen ja ylläpitäminen Työturvallisuuden edistäminen ja ylläpitäminen Ville Peijariniemi 3.12.2015 Strategia 2 Liiketoiminta ja ihmiset Johdamme liiketoimintaamme johtamisperiaatteidemme mukaisesti. Empowerin henkilöstön odotetaan

Lisätiedot

Henkilöstöjaosto 51 04.09.2013. Selvitys vakituisen työsuojelupäällikön tarpeesta 16/01.01.00/2013. Henkilöstöjaosto 51

Henkilöstöjaosto 51 04.09.2013. Selvitys vakituisen työsuojelupäällikön tarpeesta 16/01.01.00/2013. Henkilöstöjaosto 51 Henkilöstöjaosto 51 04.09.2013 Selvitys vakituisen työsuojelupäällikön tarpeesta 16/01.01.00/2013 Henkilöstöjaosto 51 Selvityksen on tehnyt henkilöstön kehittämispäällikkö Anu Karkinen. Vuoden 2013 talousarvioon

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

KANSALLINEN TYÖELÄMÄN ON? JUHA ANTILA / SAK

KANSALLINEN TYÖELÄMÄN ON? JUHA ANTILA / SAK KANSALLINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISSTRATEGIA. MITÄ SE ON? JUHA ANTILA / SAK MAAN HALLITUKSEN OHJELMA SANOO S. 65 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan työelämän kehittämisstrategian,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2002-2005 ja seurantakierros 2007

Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2002-2005 ja seurantakierros 2007 Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2-25 ja seurantakierros 27 Tavoitteena vauhdittaa turvallisuuden ja tuottavuuden kehitystä 1 Metallituote- ja koneteollisuuden työympäristön taso ja tuottavuus

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Hyvät työolot tehdään yhdessä. Tavoitteita työsuojelutoiminnalle

Hyvät työolot tehdään yhdessä. Tavoitteita työsuojelutoiminnalle Hyvät työolot tehdään yhdessä Tavoitteita työsuojelutoiminnalle Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Edunvalvontaosasto Työympäristö- ja yhteistoimintasektori 3/2008 Anne Mironen, Raija Pääkkönen,

Lisätiedot

Johdanto. Palkinnon myöntämisen perusteet

Johdanto. Palkinnon myöntämisen perusteet Palkinto 2005 Johdanto Työturvallisuus kohti maailman kärkeä työtapaturmaohjelma 2001-2005 on valtioneuvoston hyväksymä hanke, jolla halutaan nostaa suomalainen työturvallisuus maailman kärkeen kaikkien

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK ja kemianteollisuuden oppilaitosyhteistyöhanke

Työturvallisuuskeskus TTK ja kemianteollisuuden oppilaitosyhteistyöhanke Työturvallisuuskeskus TTK ja kemianteollisuuden oppilaitosyhteistyöhanke Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin Prosessiteollisuuden kesäkoulutuspäivät Uusikaupunki 2.6.2015 Petri Pakkanen Taustatietoja

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

Heinolan kaupungin työsuojelun toimintaohjelma

Heinolan kaupungin työsuojelun toimintaohjelma Heinolan kaupungin työsuojelun toimintaohjelma Sisällysluettelo Sivu Heinolan kaupunki työympäristönä 2 1. Työsuojelu ja työympäristöyhteistyön yleiset periaatteet 2 Työsuojelun tarkoitus Työsuojelun tehtävä

Lisätiedot

Työterveyden ja turvallisuuden johtaminen. tiimipäällikkö Mika Liuhamo TTL, Työympäristön kehittäminen, Turvalliset johtamiskäytännöt tiimi

Työterveyden ja turvallisuuden johtaminen. tiimipäällikkö Mika Liuhamo TTL, Työympäristön kehittäminen, Turvalliset johtamiskäytännöt tiimi Työterveyden ja turvallisuuden johtaminen tiimipäällikkö Mika Liuhamo TTL, Työympäristön kehittäminen, Turvalliset johtamiskäytännöt tiimi " The range of tasks in work safety is so broad that, in principle,

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin

Työturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin Työturvallisuuskeskus TTK Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin TTK tuottaa ja välittää Työyhteisöjen kehittämiseen tarvittavaa tietoa ja osaamista kouluttamalla tiedottamalla kehitys- ja tietopalveluilla

Lisätiedot

Työturvallisuus jokaisen vastuu

Työturvallisuus jokaisen vastuu Torstai 20.9.2007 Tampere-talo Työturvallisuus jokaisen vastuu Avaus puheenvuoro RaTuKe hanke pj. Tästä lähdimme liikkeelle: RATUKE on työtapaturmaohjelman sovellus rakennusalalle toimii yhteistyössä valtakunnallisen

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELU- KUNTAYHTYMÄN TYÖSUOJELUN TOIMIN TAOHJELMA

KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELU- KUNTAYHTYMÄN TYÖSUOJELUN TOIMIN TAOHJELMA KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELU- KUNTAYHTYMÄN TYÖSUOJELUN TOIMIN TAOHJELMA Hyv. 15.3.2011 yhteistyökomiteassa 1. Yleistä Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymässä

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2017

KEURUUN KAUPUNKI TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2017 Yhteistyötoimikunta 18.6.2014 Kaupunginhallitus 23.6.2014 KEURUUN KAUPUNKI TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2017 Keuruun kaupunki työsuojelu SISÄLLYSLUETTELO 1. KEURUUN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TAVOITTEET

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

KT Muistio Yleiskirjeen 15/2010 liite 1 (5) Pääsopijajärjestöt Tehy 17.6.2010

KT Muistio Yleiskirjeen 15/2010 liite 1 (5) Pääsopijajärjestöt Tehy 17.6.2010 KT Muistio Yleiskirjeen 15/2010 liite 1 (5) Kunnallisen työsuojeluyhteistoiminnan vaikuttavuuden kehittäminen Kuntasektorin sopimusosapuolet perustivat sopimuskaudella 2007 2009 yhteisen työryhmän, jonka

Lisätiedot

- työsuojelun strategia. Toimintaohjelma

- työsuojelun strategia. Toimintaohjelma 1 - työsuojelun strategia Toimintaohjelma 2 Topimintaohjelma Työsuojelun strategia 1. Yleistä Työsuojelun tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja oloja ja turvata siten työntekijöiden työkyky ja ylläpitää

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Työsuojelun toimintaohjelma 1 (12) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2012-2015 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Työsuojelun toimintaohjelma 2 (12)

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Jarna Savolainen Asiantuntija, Työhyvinvoinnin palvelut Finnsec-messut 13.10.2011 Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Työsuojelun toimintaohjelma Luentopäivä 17.3.2010 Yrityspuisto Futuria Sirkka Malkki Työsuojelun toimintaohjelma Perustuu

Lisätiedot

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Työntekijöiden oikeus turvalliseen työympäristöön ja sen kehittämiseen

Lisätiedot

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä?

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos HAKU HANKKEEN SEMINAARI Helsinki 26.5.2010 Ahtelan työelämäryhmän eväät Tausta

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA 2015 A. YLEISTÄ Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi

Lisätiedot

Perustelu Työturvallisuuslaki 9

Perustelu Työturvallisuuslaki 9 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2015 Perustelu Työturvallisuuslaki 9 1. Johdanto Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

Miten pääsen tapaturmataajuudessa tasolta 100 tasolle 50? Tom Johnsson Tapaturva Oy

Miten pääsen tapaturmataajuudessa tasolta 100 tasolle 50? Tom Johnsson Tapaturva Oy Miten pääsen tapaturmataajuudessa tasolta 100 tasolle 50? Tom Johnsson Rakennustuoteteollisuuden työturvallisuusseminaari 19.5.2015 Käytännön työkaluja turvallisuustyöhön: Miten pääsen tapaturmataajuudessa

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas

Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Jarmo Vorne, erityisasiantuntija Työturvallisuusopashankkeen toteutus Opashanke toteutettiin 2014-2015 Lähtöaineistona käytettiin olemassa olevaa tutkimus- ja työsuojelutietoa

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 11.30 11.50 12.9.2012 Pauli Forma 1 Tutkimustuloksia Kevan toimintaympäristötutkimus

Lisätiedot