Kunnat turvallisiksi 1

Transkriptio

1 Kunnat turvallisiksi Esimiehet ja työturvallisuus Työturvallisuutta on johdettava Turvallisuuden johtaminen tärkeä osa esimiestyötä Ylin johto vastaa työturvallisuudesta Turvallisuusjohtamisessa parantamisen varaa Työturvallisuuskeskus 1

2 Esimiehet ja työturvallisuus Kuva Teppo Jokinen 250 miljoonan euron menetykset Vuonna 2013 vakuutusyhtiöt korvasivat ennakkoarvion mukaan yhteensä kunnissa ja kuntayhtymissä sattunutta työtapaturmaa. Kuntien työpaikkatapaturmien määrä ja taajuus sekä kokonaiskustannukset ovat nousseet kuuden viime vuoden aikana selvästi. Toimialoittain tarkasteltuna kunta-alalla sattuu tällä hetkellä eniten työtapaturmia Suomessa -- jopa enemmän kuin valmistamistavassa teollisuudessa. Kunta-alan työtapaturmat aiheuttivat vuonna 2013 kunnille ja kuntayhtymille noin 250 miljoonan euron kokonaismenetykset. Kuntien maksama työtapaturmavakuutusmaksu on tällä hetkellä 0,4 1,0 prosenttia palkkasummasta. Korvauksia vakuutusyhtiöt maksoivat kunta-alan työtapaturmista vuonna 2013 arviolta yhteensä runsaat 60 miljoonaa euroa. Kunnat turvallisiksi 1/2014 Päätoimittaja: Timo Suurnäkki Julkaisija: Turvallisuus hallintaan kuntatyössä - hanke/työturvallisuuskeskuksen Kuntaryhmä Kustantaja: Työturvallisuuskeskus Tuotanto: Karissa Oy/Kari Rissa kari.rissa@rissa.fi Taitto: Teppo Jokinen Paino: PunaMusta 2014 Maanrakennustöissä on kiinnitettävä erityistä huomiota kaivuu- ja maansiirtotöiden työturvallisuuteen, erityisesti kaivantojen tukemiseen. Työturvallisuutta parantamalla voidaan samalla myös luoda työhyvinvointia ja vähentää sairauspoissaoloja sekä lisätä kuntatyön tuottavuutta. Turvallisuusjohtaminen on tärkeä osa johdon ja esimiesten päivittäistä työtä. Kuntien ja kuntayhtymien työturvallisuudessa on tällä hetkellä paljon parantamisen varaa. Työturvallisuus on liitettävä kiinteäksi osaksi organisaation johtamis- ja toimintajärjestelmiä sekä kaikkea päivittäistä toimintaa kunnissa ja kuntayhtymissä. Työpaikoille on luotava turvallisuuskulttuuri, joka ei hyväksy tapaturmia ja ammattitauteja. Arvopohjana ja tavoitteena tulisi olla yksikantaan: nolla tapaturmaa. Johdon ja esimiesten on sitouduttava työolojen jatkuvaan parantamiseen. Turvallisuusnäkökulman tulisi olla selkeästi esillä näkyvillä kaikessa toiminnassa. Työturvallisuuden olisi oltava myös osa tulosmittareita ja palkitsemisjärjestelmiä. Kuntien työntekijöiden terveys- ja turvallisuusriskit tunnetaan tällä hetkellä jo varsin hyvin, samoin toimintamallit. Nyt olisi juuri oikea aika panna toimeksi ja ottaa työturvallisuus hallintaan. Alkuun kannattaa vaikka päivittää vaarojen arvointi ja työpaikkojen toimintasuunitelmat ja ohjeeet. Hyödynnä henkilöstön omat kokemukset ja tiedot. Varmista, että läheltä piti -ilmoitusten teko toimii. Kunnissa kannattaa panostaa erityisesti liikkumistapaturmien torjuntaan, koska niitä sattuu suuri määrä. Työturvallisuutta on johdettava yhtä jämäkästi aivan samaan tapaan kuin muutakin toimintaa. Sen pitää olla kiinteä osa linjajohdon työtä ja vastuita. Tätä vastuuta ei voi ulkoistaa. Työsuojeluhenkilöiden rooli on toimia asiantuntijatukena. Työturvallisuus lisää kuntatöitä tekevien hyvinvointia ja vähentää sairauspoissaoloja. Tämän ansiosta työn sujuvuus ja tuottavuus paranevat. Työturvallisuuteen panostettu euro tulee moninkertaisena takaisin. Turvallisuus hallintaan kuntatyössä -yhteistoimintahanke 2 Työturvallisuuskeskus

3 Kuva Teppo Jokinen Kuntatyönantajat KT:n työmarkkinajohtajan Markku Jalosen mielestä työturvallisuus on yksi olennainen osa kuntaesimiesten työtehtäviä. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, KT: Turvallisuutta on johdettava Työturvallisuus ja työhyvinvointi ovat oleellinen ja tärkeä osa kaikkien esimiesten päivittäistä toimintaa, korostaa KT Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Jalonen. Kunnissa esimiesten tehtävänä on luoda mahdollisimman turvalliset ja terveelliset työolosuhteet. On selvää, että kun työolot ovat turvalliset, kuntien palvelutehtävät sujuvat myös hyvin ja tehokkaasti, Markku Jalonen muistuttaa. Kunnissa viime vuosien jatkuvaa muutos on tuonut lisäpaineita ja myös kuormitusta etenkin henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtimiseen. Työsuojelu ei saa olla mikään erillinen asia, vaan sen on oltava mukana kuntatyön arjessa joka päivä. Jalonen korostaa tapaturmien ja ammattitautien ennalta ehkäisyä. Esimiesten vastuulla on huolehtia siitä, että kaikki riskit on työpaikoilla kartoitettu ja vaaroihin on varauduttu mahdollisimman hyvin. Myös jokaisen työntekijän on kannettava oma vastuunsa turvallisesta työympäristöstä. Hyvään turvallisuusjohtamiseen kuuluu Jalosen mielestä myös, että vastuut ja työtehtävät on selkeästi jaettu ja työolojen seuranta ja raportointi toimivat. Tavoitteeksi nolla tapaturmaa Jalosen mielestä kunnissa työturvallisuustyön tavoitteeksi on asetettava kunnianhimoisesti nolla tapaturmaa. Kunnissa on aina toki parannettavaa työturvallisuusasioissa. Vaikka kunnissa on tehty ansiokasta työtä, tapaturmataajuus on pysynyt samalla tasolla ja tapaturmien lukumäärä on jopa muutaman viime vuoden aikana noussut, Jalonen toteaa. Jalosen mukaan työturvallisuuden johtaminen on kunnissa vaativaa ja haasteellista. Kunnat ovat monialakonserneja, joissa tehdään hyvin erilaisia töitä vaativissa työolosuhteissa. Niiden työsuojeluvaatimukset voivat olla kovinkin erilaisia. Moniin kuntatöihin liittyy myös jo työn luonteen vuoksi paljon riskejä, jotka on hallittava hyvin esimerkkinä vaikka palo- ja pelastusalalla. Työsuojeluhenkilöstö apuna ja tukena Kuntien työturvallisuustyötä on viime vuosina kehitetty hyvässä kolmikantaisessa yhteistyössä. Työsuojelu on myös kuntatyöpaikoilla ennen muuta yhteistyötä, johon kaikkien on osallistuttava niin ylimmän johdon, esimiesten kuin koko henkilöstön, työmarkkinajohtaja Jalonen toteaa. Jalonen korostaa myös työpaikoilla toimivan työsuojeluhenkilöstön tärkeää roolia. Työsuojeluhenkilöstön asiantuntemusta kannattaa hyödyntää niin työolojen kehittämisessä kuin ongelmien ratkaisemisessa. Jalonen pitää tärkeänä myös koko henkilöstön työsuojelukoulutusta. Erityisesti esimiehillä pitää hänen mukaansa olla riittävät valmiudet hyvään turvallisuuden johtamiseen. KT Kuntatyönantajat tiedottaa kuntien ylimmälle johdolle ja esimiehille monikanavaisesti työturvallisuusasioista lehdessään ja nettisivuillaan. Yhteyttä pidetään säännöllisesti myös kuntien työsuojelupäälliköihin. Työturvallisuuskeskuksen yhteydessä toimiva Kuntaryhmä järjestää runsaasti hyvää koulutusta erityisesti kuntien koko työsuojeluhenkilöstölle, Jalonen kiittelee. Työturvallisuuskeskus 3

4 Kaupunginjohtaja Jyrki Mattila, Hyvinkää: Turvallisuuden johtaminen tärkeä osa esimiestyötä Kuva Teppo Jokinen Työturvallisuus ja ergonomia ovat perusasioita sairaan- ja terveydenhoidossa kunnissa ja kuntayhtymissä. yöturvallisuus on parasta sil- kun se on kiinteä osa joh- näkyvästi arjen turvallisuuteen. Hyvä Käytännön työturvallisuustyö toteu- Kaupunki on halunnut panostaa Pelkät sanat eivät riitä -Tloin, tamista ja arjen työkäytäntöjä, korostaa Hyvinkään vs. kaupunginjohtaja Jyrki Mattila. Työturvallisuusasiat kuuluvat Mattilan mielestä yhtenä oleellisena osana myös kuntien ylimmän johdon tehtäväkenttään ja esimiestoimintaan. Johdan itse myös monenlaisia turvallisuuteen liittyviä asioita, koska toimin puheenjohtajana kaupungin johtoryhmässä ja lisäksi myös sekä 24 Turvallista Tuntia Hyvinkäällä -hankkeen ohjausryhmässä että kaupungin yhteistyötoimikunnassa, Mattila kertoo. Hyvinkäällä turvallisuutta on jo yli kymmenen vuoden ajan viety onnistuneesti eteenpäin 24 Turvallista Tuntia -hankeen sateenkaaren alla. kuntatyöntekijöiden työturvallisuus on yksi tärkeä osa tätä kokonaisuutta. Työturvallisuuden on Mattilan mukaan oltava kiinteä osa normaalia päivittäistä työntekoa ja kehittämistoimintaa. Jos näin ei ole, työturvallisuus helposti unohtuu. Toki työturvallisuustoiminta tarvitsee myös ahkeria peräänkatsojia eli päteviä työturvallisuusalan asiantuntijoita Mattila toteaa. Hyvinkäällä kunta tekee neljän vuoden välein laajemman työsuojelun toimintaohjelman tavoitteineen. Niiden toteutumista seurataan vuosittain numeerisilla mittareilla. Kahden vuoden välein tehdään työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen liittyvä henkilöstökysely. tetaan kunnan johdon hyväksymien suuntaviivojen mukaisesti eri toimialoilla. Vastuu on tietysti kunkin toimialan esimiehillä, mutta toki tarvitaan myös tiivistä yhteistyötä henkilöstön kanssa. Ilman tätä ei tuloksia saavuteta, korostaa Hyvinkään sosiaali- ja terveysjohtaja, johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen. Työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden johtaminen on yksi esimiesten tärkeimmistä tehtävistä. Pyrimme antamaan niin esimiehille kuin myös henkilöstölle jatkuvasti ja suunnitelmallisesti kolutusta, jotta työtä voidaan tehdä terveellisissä ja turvallisissa olosuhteissa. Sosiaali- ja terveystoimialan tämän hetken suurimpana turvallisuushaas- 4 Työturvallisuuskeskus

5 Hyvinkään vs. kaupunginjohtaja Jyrki Mattila on työskennellyt kaupungin tekniikan ja ympäristön toimialajohtajana. Turvallisuuspäällikkö Yrjö Heimosen mielestä kaupungin työsuojeluhenkilöstö toimii turvallisuusjohtamisen asiantuntijaroolissa. teena Laitinen-Parkkonen pitää asiakkaiden ja potilaiden kotioloissa tapahtuvan työn lisääntymistä. Työsuojeluorganisaatiossa toimivat asiantuntijat toimivat tiiviisti esimiesten ja henkilöstön tukena tapaturmien ja läheltä piti - tilanteiden ennalta ehkäisyssä sekä työolojen kehittämisessä. Työturvallisuus vaatii pitkäjänteistä työtä. Tulokset näkyvät usein vasta jonkin ajan kuluttua, kertoo turvallisuuspäällikkö Yrjö Heimonen. Heimosen mielestä Hyvinkäällä on saavutettu varsin myönteinen yleinen asenne työturvallisuustoimintaa kohtaan. Esimiehilläkin alkaa olla hyvä ymmärrys, miksi työoloista ja työilmapiiristä kannattaa pitää hyvää huolta. Turvallisuutta parantamalla voidaan lisätä työntekijöiden hyvinvointia ja parantaa myös työn tuottavuutta, Heimonen muistuttaa. Rehtori Lasse Luostarinmäki: Turvallisuus kaiken a ja o Hyvinkääläisessä Puolimatkan koulussa on panostettu sekä henkilökunnan että oppilaiden turvallisuuteen. Oppiminen ei onnistu, jos koulussa on tapaturmien tai väkivallan uhkaa, korostaa rehtori Lasse Luostarinmäki. Tavoitteena rehtorilla on hyvinvoiva Puolimatkan koulu, jossa 40 opettajaa, ja 20 muuta henkilökuntaan kuuluvaa sekä 520 koululaista viihtyvät ja saavuttavat hyviä oppimistuloksia. Luostarinmäen mukaan turvallisuus on hyvän työpaikan laadun mitta. Meillä on itsestään selvänä perusarvona, että kaikista pidetään huolta. Olemme yhdessä laatineet kouluun pelisäännöt, joiden mukaan toimimme. Monissa suomalaiskouluissa yleinen kiusaaminen, uhittelu ja suoranainen väkivalta opettajia kohtaan on Luostarinmäen mukaan Puolimatkan koulussa tuiki harvinaista. Meillä ei tarvitse pelätä. Haluamme, että kaikki pääsevät jokaisen koulupäivän jälkeen ehjin nahoin ja hyvällä mielellä kotiin. Puolimatkan koulun rehtorin Lasse Luostarinmäen mielestä hyvä turvallisuus on opetustoiminnassa kaiken lähtökohta. Suurin työtapaturmien uhka Puolimatkan koulun henkilökunnalle on rehtorin mielestä työmatkaliikenne, koululaisille saattoliikenne. Olemme pyrkineet kartoittamaan liikenneriskejä ja varautumaan niihin. Apua olemme saaneet poliisilta ja pelastuslaitokselta. Puolimatkan koulussa turvallisuusasioita pohditaan ja viedään eteenpäin turvallisuustiimissä, johon kuuluvat rehtorin lisäksi koulussa opettajana toimiva kunnan varatyösuojeluvaltuutettu, yksi opettaja, kouluisäntä ja sosiaaliohjaaja. Myös kaikki opettajat ovat mukana turvallisuustyössä. Yleensä kerran kuussa käsittelemme eri tavoin turvallisuuteen liittyviä asioita myös opettajien iltapäiväpalavereissa. Esillä ovat ajankohtaiset asiat aina tarpeen mukaan. Opettajat ovat saaneet turvallisuuskoulutusta, muun muassa heitä on opetettu antamaan hätäensiapua ja huolehtimaan alkusammutuksesta. Työturvallisuuteen liittyvät asiat kuuluvat mielestäni kiinteästi vastuulliseen ja ammattitaitoiseen opettajan työhön. Puolimatkan koulussa järjestetään kaksi kertaa vuodessa poistumisharjoituksia ja kaksi kertaa myös harjoitus sisäsuojautumisen varalta. Osa opettajista tekee säännöllisesti myös oppilaittensa kanssa turvallisuuskierroksia koulun alueella, usein syksyllä kun koulutyö alkaa. Työturvallisuuskeskus 5

6 Professori Guy Ahonen, Työterveyslaitos: Ylin johto vastaa työturvallisuudesta Kuntatyöpaikoilla panostetaan strategiseen hyvinvointiin ja työturvallisuuteen keskimäärin selvästi vähemmän kuin suurissa suomalaisissa yksityisissä yrityksissä. ohdon sitoutuminen on avain- turvallisuusjohtami- -Jasemassa sessa. Ilman sitä ei kuntien työturvallisuustasoa saada nousemaan nykyisestä, korostaa Työterveyslaitoksen tiedolla vaikuttamisen toiminta-aleen johtaja, professori Guy Ahonen. Professori Ahonen on selvittänyt työhyvinvoinnin, tuottavuuden ja johtamisen välisiä ulottuvuuksia jo yli 30 vuoden ajan. Peruslähtökohta on, että johto ja esimiehet vastaavat työturvallisuudesta samaan tapaan kuin muustakin toiminnoista. Työturvallisuutta ei saa eristää omaan hiekkalaatikkoon. Turvallisuusjohtamisen on oltava myös samalla viivalla muun johtamisen kanssa. Ahosen mukaan työturvallisuus on liitettävä kiinteäksi osaksi kaikkea päivittäistä toimintaa myös kunnissa ja kuntayhtymissä. Ylimmän johdon tehtävänä on linjata strategiat, asettaa mitattavat tavoitteet ja myös antaa riittävästi voimavaroja, jotta työoloja ja työturvallisuutta voidaan kehittää. Keskijohdon ja henkilöstöhallinnon on valmisteltava ja toteutettava ylimmän johdon visiot. Esimiehillä pitää olla riittävästi koulutusta, jotta he osaavat johtaa myös turvallisuutta. Työturvallisuus ja työhyvinvointi ovat nykyisin erittäin tärkeä esimiestyön osa, suorastaan perusvaatimus. Tarvitaan johtamisjärjestelmä Työturvallisuuden johtamisessa on Ahosen mukaan kaksi tärkeää osaaluetta, joista molemmista on pidettävä huolta. On panostettava sekä ihmisten johtamiseen, "leadershippiin". Mutta samalla on panostettava myös järjestelmien ja työmenetelmien kehittämiseen, "managementtiin". Ahosen mukaan pitää osata pitää huolta samaan aikaan sekä työoloista että työilmapiiristä. Hyvät tavoitteet ja järjestelmät eivät vielä yksin riitä, vaan tarvitaan myös aitoa sitoutumista ja tekoja työolojen parantamiseksi. Sanojen on muututtava teoksi. Parhaisiin tuloksiin päästään työolojen jatkuvilla parannustoimilla ja kehityshankkeilla, joissa koko henkilöstö on mukana. Ahonen muistuttaa, että työolo- 6 Työturvallisuuskeskus

7 jen kehitystä on myös seurattava säännöllisesti luotettavilla mittareilla, ja tuloksista on raportoitava esimerkiksi henkilöstötilinpäätöksin. Hyvä turvallisuus parantaa tuloksia Professori Ahosen mukaan parhaat yritykset Suomessa ovat jo oivaltaneet, että työhyvinvointi on erittäin arvokas ja kannattava sijoitus. Työturvallisuuteen pitäisi panostaa myös kunnissa ja kuntayhtymissä, jotta ne suoriutuisivat ja voisivat parantaa toimintojensa sujuvuutta sekä laatua. Hyvät työolot kun säästäisivät tapaturma- ja sairauskustannuksia merkittävästi. Jos työturvallisuuteen ei panosteta ja toimitaan vain vanhojen mallien mukaan, turvallisuustasoa ei pystytä juurikaan nostamaan. Silloin poljetaan vain paikallaan. Ahosen mukaan esimerkiksi Dragsfjärdin kunnassa 2000-luvun alussa toteutettu Druvan-projekti osoitti, että työhyvinvointiin sijoitettu pääoma tuottaa merkittävästi myös taloudellista hyötyä tässä tapauksessa jopa 46 prosentin vuosittaisen tuoton. Yleisimmät syyt työtapaturmiin Yleisimmät syyt kunta-alan työpaikkatapaturmiin ovat työntekijän putoaminen, kaatuminen ja liukastuminen sekä äkillinen fyysinen kuormittuminen. Kunta-alan töissä tapaturma sattuu useimmiten henkilön liikkuessa (43%), esineitä käsiteltäessä (19%), taakkoja käsivoimin siirreltäessä (15%) sekä käsikäyttöisillä työkaluilla työskenneltäessä (9%). Vamman aiheuttaa useimmiten iskeytyminen kiinteää pintaa vasten (22%). Fyysisen vamman aiheuttajina kunta-alalla ovat useimmiten kuluväylät, alustat, ovet ja seinät (25%). Yleisimmät vammat ovat sijoiltaan menoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä (41%). Lähde: Turvallisuusjohtamisessa parantamisen varaa Professori Guy Ahonen toimii Työterveyslaitoksen tiedolla vaikuttamisen toiminta-alueen johtajana. Kunnissa johdetaan työhyvinvointia ja työturvallisuutta selvästi heikommin kuin suurissa yksityisissä yrityksissä. Kuntien tapaturmataajuus nousi 16 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen Strategisen hyvinvoinnin tilaa Suomessa vuonna 2012 selvittänyt 1. Pidä työturvallisuustoiminnan lähtökohtana nolla tapaturmaa -ajattelua. 2. Liitä turvallisuus kiinteäksi osaksi organisaation johtamisja toimintajärjestelmiä. 3. Liitä työturvallisuus osaksi kaikkea päivittäistä toimintaa. 4. Aseta työturvallisuudelle määrälliset ja mitattavat tavoitteet. 5. Seuraa työolojen ja työilmapiirin kehitystä säännöllisesti. tutkimus paljastaa, että vain reilussa kolmasosassa suomalaisista yrityksistä työhyvinvointia johdetaan hyvin. Kunnissa tilanne on vielä tätäkin huonompi, professori Guy Ahonen toteaa. Kunnat panostavat työsujeluun ja tapaturmien torjuntaan selvityksen mukaan merkittävästi vähemmän kuin yksityiset yritykset. Kuntien työsuojelutoiminnastaan saama indeksiluku oli 6,6 kun se suurissa yrityksissä oli 7,6 eli selvästi suurempi kuin kunnissa. Kunnista vain 20 prosentilla on käytössä jonkinlaisia tapaturmapoissaolojen mittareita, kun teollisuudessa niitä on 44 prosentilla yrityksistä. Huolestuttavaa on, että kunnissa myös rahalliset panostukset työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen ovat jopa lähes puolet pienempiä kuin yrityksissä ja valtion työpaikoilla. Kunnilla on todella paljon parantamisen mahdollisuuksia työsuojelussa, Ahonen toteaa. Perinteiset asiantuntijatoiminnot, kuten työterveyshuolto ja työsuojelun yhteistoiminta, ovat sen sijaan Ahosen mukaan kunnissakin suhteellisen hyvässä kunnossa. Esimies, toimi näin työturvallisuusasioissa 6. Pyri jatkuviin parannuksiin. 7. Pidä turvallisuusnäkökulma selkeästi esillä näkyvillä omassa toiminnassasi. 8. Tartu poikkeamiin. 9. Liitä työturvallisuus osaksi tulosmittareita ja palkitsemisjärjestelmiä. 10. Kouluttaudu ja pidä itsesi ajan tasalla. Lähde: Guy Ahonen Työturvallisuuskeskus 7

8 Työturvallisuuskeskus, p , Turvallisuus hallintaan kuntatyössä Kuvat Kari Rissa ja Teppo Jokinen Turvallisuus hallintaan kuntatyössä -hanke toteutetaan kunta-alalla vuosina Hankeen avulla halutaan nostaa työturvallisuustoiminnan ja turvallisuusjohtamisen arvostusta kaikilla kunta-alan työpaikoilla. Lähtökohtana hankkeessa on nolla tapaturmaa -ajattelu. Kaikki tapaturmat ovat torjuttavissa. Työstä pitää päästä joka päivä terveenä kotiin. Tavoitteeksi on asetettu, että työtapaturmien ja ammattitautien määrään ja taajuuteen saadaan vähintään 25 prosentin vähennys vuoteen 2015 mennessä. Hanke haluaa vaikuttaa asenteisiin, mutta myös saada aikaan näkyvää työturvallisuustoimintaa kunta-alan työpaikoilla. Samalla lisätään yhteistyötä ja luottamusta työpaikoilla. Turvallisuusjohtaminen avainasemassa Turvallisuutta ja työympäristöä parantamalla luodaan samalla myös työhyvinvointia, vähennetään sairauspoissaoloja ja pidennetään työuria. Turvallisessa työpaikassa on hyvä tehdä töitä. Kärkenä hankkeessa on työtapaturmien ja ammattitautien ennalta ehkäisy. Työturvallisuutta kohennetaan tavoitteellisesti ja järjestelmällisesti parantamalla yhtä aikaa johtamista, työympäristöä, töiden sisältöä ja työssä jaksamista. Työn vaarojen tunnistus sekä riskien ja kuormituksen arviointi ja hyvä hallinta liitetään osaksi päivittäistä johtamista ja työntekoa. Laatu ja tuottavuus paranevat Hankkeessa on työpaikkalähtöinen ote. Esimiehet ja henkilöstö ovat tärkeimpiä kohderyhmät. Työturvallisuutta parantamalla voidaan samalla myös parantaa toiminnan laatua, nostaa tuottavuutta ja vähentää kustannuksia, kun häiriöt saadaan vähenemään. Hankeen toteuttajana toimii Työturvallisuuskeskuksen Kuntaryhmä yhteistyökumppaniensa kanssa. Turvallisuus hallintaan kuntatyössä Työturvallisuuskeskus ja sen osapuolet (KT Kuntatyönantajat, JHL, JUKO, Jyty, KoHo, KTN, Keva ja KiT) Nolla tapaturmaa -foorumi Sosiaali- ja terveysministeriö Hankkeessa mukana Työhyvinvointifoorumi Työterveyslaitos Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja vakuutusyhtiöt 8 Työturvallisuuskeskus kuntatyossa