Kunnat turvallisiksi 3

Transkriptio

1 Kunnat turvallisiksi Väkivallaton työpaikka Joka kymmenes kohtaa työssä väkivaltaa Työväkivaltaa ei saa hyväksyä Työväkivallan torjunnassa parantamisen varaa Näin torjumme työväkivaltaa Työturvallisuuskeskus 1

2 Väkivallaton työpaikka Kuva Teppo Jokinen Kuva Teppo Jokinen Joka kymmenes kohtaa työväkivaltaa Vuoden 2012 aikana erityyppisiä väkivaltatilanteita kohtasivat työssään kunnissa etenkin erityisopettajat, sosiaalityöntekijät, lähihoitajat ja sairaanhoitajat. Erityisopettajat Riehumistilanne 52 % Uhkailu 40 % Lyöminen tai potkiminen 30 % Aseella uhkaaminen 2 % Sosiaalityöntekijät Riehumistilanne 11 % Uhkailu 37 % Lyöminen tai potkinen 3 % Aseella uhkaaminen 1 % Lähihoitajat Riehumistilanne 28 % Uhkailu 50 % Lyöminen tai potkiminen 41 % Aseella uhkaaminen 2 % Sairaanhoitajat Riehumistilanne 14 % Uhkailu 35 % Lyöminen tai potkiminen 16 % Aseella uhkaaminen 1 % Lähde: Kunta 10 -tutkimustiedote. TTL 2012 Kunnat turvallisiksi 3/2013 Päätoimittaja: Timo Suurnäkki timo.suurnakki@ttk.fi Julkaisija: Turvallisuus hallintaan kuntatyössä - hanke/työturvallisuuskeskuksen Kuntaryhmä Kustantaja: Työturvallisuuskeskus Tuotanto: Karissa Oy/Kari Rissa kari.rissa@rissa.fi Taitto: Teppo Jokinen Paino: PunaMusta 2013, Joensuu Henkilöstölle on annattava jatkuvasti koulutusta, jotta se pystyy toimimaan oikein mahdollisissa uhkatilanteissa. On myös harjoiteltava pahimman varalta ja testattava hälytyslaitteiden toiminta. Tällä hetkellä joka kymmenes kuntatyöntekijä kokee työssään väkivaltaa tai sen uhkaa. Eräillä aloilla väkivalta on vielä paljon tätäkin yleisempää -- esimerkiksi joka toinen eritysopettaja joutuu riehumistilanteisiin vuosittain, samoin joka toinen lähihoitaja kokee työssään uhkailua. Työväkivalta on viime vuosina myös tullut aikaisempaa fyysisemmäksi ja raaistunut. Viime syksynä mies tappoi kotikäynnillä olleen terveydenhoitajan. Työväkivalta -- olkoon se fyysistä tai henkistä -- kuormittaa sen kohteeksi joutuvia työntekijöitä ja heikentää heidän hyvinvointiaan. Väkivaltaa ei tule työssä sietää. Se on saatava pois kaikilta kuntatyöpaikoilta. Työväkivallan suhteen tavoitteeksi on asetettava nollatoleranssi. Väkivallan uhkaa voidaan torjua tehokkaasti työpaikoilla. Tarvitaan tahtoa ja turvalliset työolosuhteet. On myös oltava yhteiset pelisäännöt, joiden mukaan uhkatilanteissa toimitaan. Perustan työväkivallan torjunnalle antaa työpaikalla tehty vaarojen kartoitus. Työntekijät on perehdytettävä ja heille annettava jatkuvaa koulutusta, jotta he pystyvät toimimaan uhkatilanteissa oikein. On myös harjoiteltava pahimman varalta säännöllisesti. Jälkitilanteissa työterveyshuollon tuki on tärkeää. Ja jos kaikesta huolimatta väkivaltaa ja uhkailua työssä ilmenee, siitä on aina ilmoitettava ja raportoitava esimiehelle ja työsuojeluhenkilöstölle. Ilmoitusten johdosta on ryhdyttävä toimenpiteisiin uusien väkivaltatilanteiden estämiseksi. Tärkeää on kertoa myös läheltä piti -tilanteista, jotta niistäkin voidaan ottaa oppi talteen. Hyväksi havaittuja torjuntakäytäntöjä kannattaa edistää. Turvallisuus hallintaan kuntatyössä -yhteistoimintahanke 2 Työturvallisuuskeskus

3 Työolot on Jorvin sairaalassa Espoossa pyritty luomaan sellaiseksi, että mahdollisuudet työväkivaltaan ovat mahdollisimman pienet. Apuna ovat muun muassa hälyttimet, kameravalvonta ja kiertävät vartijat. Työsuojelupäällikkö Susanna Puumi, HUS: Nollatoleranssi työväkivaltaan äkivaltaa ei tule kenenkään sietää omassa työssään, korostaa -V Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n HYKS-tulosyksikön työsuojelupäällikkö Susanna Puumi. Potilas uhkasi tappaa. Nuori potilas heitti television kaukosäätimen hoitajan päälle. Levoton potilas yritti yöllä potkaista päähän. Potilas sylki päälle ja löi hoitajaa otsaan WC:stä irrottamallaan suihkupäällä. Nämä ovat esimerkkejä työväkivallasta ja sen uhkasta yhden päivän ajalta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Ihan jokapäiväisiä henkilökuntamme tekemiä ilmoituksia, Puumi toteaa. Viime vuonna HUS:n alueella raportoitiin yhteensä noin työväkivaltatapausta. Työväkivallan määrä on pysynyt meillä viime vuosina kutakuinkin samalla tasolla. Hiukan yli puolet ilmoituksista koskee fyysistä väkivaltaa ja loput ovat eriasteisia uhkailuja tai muuta sanallista häiriökäyttäytymistä. Heikentää hyvinvointia Terveydenhuoltoalan kohtaama työväkivalta on yleensä uhkailua, huitomista, kiinnikäymisiä, puremisia. Osa tapauksista on vakavia ja aiheuttaa työntekijöille fyysisiä vammoja. Työväkivaltaan tulisi saada nollatoleranssi. Työtä pitää voida aina tehdä rauhassa. Se on myös potilaiden etu. Työväkivalta ja sen uhka kuormittavat työntekijöitä Työsuojelupäällikkö Susanna Puumi. ja heikentävät merkittävästi heidän työhyvinvointiaan. Tällä hetkellä eniten työväkivaltaa ja sen uhkaa HUS:n sairaaloissa on yleensä päivystyspoliklinikoilla ja psykiatriassa, mutta sitä esiintyy myös vuodeosastoilla, poliklinikoilla ja leikkausosastoilla. Väkivaltatilanteita tapahtuu jopa teho-osastoilla. "Synnyttävät" isätkin voivat joskus purkaa jännitystään aika uhkaavalla tavalla, Puumi kertoo. Työolot kuntoon Työväkivalta voidaan saada Puumin mielestä vähenemään melko helposti, kunhan vain johto, esimiehet ja koko henkilöstö saadaan sitoutumaan nolla-ajatteluun. Kaikki lähtee johdon asenteista ja halusta. Johdon tulee luoda toimintaympäristö sellaiseksi, että mahdollisuudet työväkivaltaan ovat mahdollisimman pienet. Kyse on pitkälti työpaikan turvallisuuskulttuurista, Puumi korostaa. Työskentelytilat tulee aina suunnitella mahdollisimman turvallisiksi. Nykyisin sairaaloissa on yleisesti apuna kameravalvonta ja kiertäviä vartijoita. Sairaaloissa on myös hälytysjärjestelmät. Henkilökunnan osattava Arjen turvallisuuden hallinta työpaikoilla on Puumin mielestä pitkälti henkilökunnan vastuulla. Työturvallisuuslain mukaan johdon on luotava työpaikoille yhdessä henkilökunnan kanssa menettelyohjeet, miten toimia erilaisissa uhkatilanteissa. Työntekijöille on annettava riittävästi koulutusta, jotta he osaavat ennakoida ja hallita uhkaavia tilanteita. Hyvät vuorovaikutustaidot ovat ensiarvoisen tärkeitä. Henkilöstö tarvitsee myös malttia. Jos et pysty hillitsemaan itseäsi, et voi odottaa sitä muiltakaan, Puumi muistuttaa. Työturvallisuuskeskus 3

4 Näin Kuopiossa: Työväkivaltaa ei hyväksytä Kuopion kaupungin sosiaalikeskukseen eivät asiakkaat pääse sisään kuin ilmoittautumalla vahtimestarille, joka avaa lukitun oven. Tämä on vähentänyt merkittävästi työpaikkaväkivaltaa ja sen uhkaa. eillä on ehdoton nollatole- työväkivaltaan. Pyrim- -Mranssi me ennalta ehkäisemään väkivaltaa ja sen uhkaa kaikin mahdollisin keinoin, korostaa Kuopion kaupungin työhyvinvointipäällikkö Merja Vihanto. Kaikista torjuntaponnisteluista huolimatta Kuopion kaupungin työpaikoilla ilmenee yhä väkivaltaa ja sen uhkaa. Kyllä sitä valitettavasti edelleen on, vaikkakin hieman vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 14 prosenttia kaupungin työntekijöistä kohtaa väkivaltaa tai sen uhkaa työssään vuosittain, 7 prosenttia kuukausittain ja 5 prosenttia viikoittain tai jopa useammin, työhyvinvointipäällikkö Vihanto listaa. Eniten työväkivaltaa ilmenee erityisluokissa ja terveyskeskusten dementiaosastoilla. Tyypilliset fyysiset väkivaltatapaukset ovat Kuopiossakin useimmiten asiakkaiden lyömisiä, repimisiä, potkimisia ja puremisia. Tätäkin enemmän on vielä erilaisia uhkaamisia, Vihanto toteaa. Kuopion kaupungin työpaikoille on laadittu toimintaohjeet väkivaltatapausten varalta. Henkilökunta on saanut runsaasti koulutusta, jotta he pystyvät ennalta ehkäisemään uhkatilanteita ja myös selviämään, jos tilanne kärjistyy. Kaikki työntekijät myös opastetaan ja perehdytetään työväkivallan varalta. Väkivaltaa on pyritty torjumaan myös monin rakenteellisin keinoin: kulunvalvonnalla, hälytinlaitteilla, ovia lukitsemalla ja kiinnittämällä huomio työtilojen turvallisuuteen. Ilmenneet väkivaltatapaukset raportoidaan esimiehille ja työsuojeluhenkilöstölle. Sosiaalikeskus lukittujen ovien takana Eniten työväkivaltaa Kuopion kaupungin työpaikoilla on sairaalahoidossa. Eräillä työpaikoilla työväkivaltaa tai sen uhkaa kokee kuukausittain jopa joka neljäs työntekijä. Etenkin dementiaosastot ovat haasteellisia. Osastoilla työntekijät kohtaavat kiinni tarttumista, lyömistä ja raapimista. Jopa henki tai terveys voi joskus olla vaarassa, kertoo Kuopion kaupungin perusturvanja terveydenhuollon palvelualuei - den työsuojeluvaltuutettu Mikko Lankinen. Lankinen arvelee, että yhteiskunnassa luottamus on kadonnut ja ahdistus sekä pahoinvointi purkautuu uhkailuna ja väkivaltana palveluntuottajia kohtaan. Terveydenhuoltohenkilökunnan lisäksi myös sosiaalityöntekijät ovat tämän havainneet. Kodinhoidon avo- 4 Työturvallisuuskeskus

5 Erityisopettajat ovat hankkineet runsaasti koulutusta, jotta he pystyvät tulemaan toimeen koululaisten kanssa. Kokemus auttaa selviytymään hankalistakin tilanteista. työssä työtilanteisiin voi myös liittyä uhkaa ja vaaraa. Kuopion keskustan tuntumassa sijaitsevan sosiaalikeskuksen turvallisuutta on pystytty parantamaan merkittävästi. Nyt sosiaalikeskukseen ei pääse kuin ajanvarauksella. Kaikkien virastoon tulijoiden on ilmoittauduttava vahtimestarille, joka avaa vasta tämän jälkeen oven. Valvottu kulku on selvästi vähentänyt uhka- ja väkivaltatilanteita. Kuopiossa kotihoitohenkilöstö ei mene haasteellisiin kohteisiin yksin, vaan niissä tehdään yleensä parityötä. Tarvittaessa apuna on vartija. Avo - työtä tekevillä henkilöillä on puhelimessaan hälytys vartijan numeroon. Myös terveysasemille, joissa on ollut ongelmia, on lisätty henkilöstöä ja myös vartijat ovat aina paikalla. Henkilöstön käytössä eri työpaikoilla on myös työhuonekohtaiset tai mukana pidettävät henkilöturvapainikkeet. Erityisluokat haasteena Työväkivalta tiedostetaan ja siihen osataan varautua Kuopion kaupungin työpaikoilla jo varsin hyvin. Kaikissa kouluissa on toimintaohjeet väkivallan varalta. On hyvä asia, että väkivalta otetaan nyt vakavasti ja sitä ei enää piilotella vaan siitä raportoidaan ja puhutaan avoimesti. Se auttaa ennalta ehkäisyssä, toteaa Kuopion kaupungin opetustoimialan työsuojeluvaltuutettu Isto Karjalainen. Karjalainen korostaa, että jos väkivaltatilanteita kouluissa ilmenee, niihin täytyy puuttua ja opettajan pitää osata myös toimia oikein. Opettajat pyrkivät torjumaan häiriöitä ja väkivaltaa mahdollisimman pitkälle. Uhkaavat tilanteet rauhoitetaan mahdollisuuksien mukaan yleensä puhumalla. Kouluissa väkivaltatilanteita esiintyy eniten erityisluokissa. Levottomat koululaiset käyvät toisiinsa kiinni ja opettajan on mentävä väliin. Joskus tilanteen purkamiseen tarvitaan jopa useampikin aikuinen. Kiinnipitotilanteita varten opettajat ovat saaneet koulutusta. Oma lukunsa on opettajien kokema huoltajien taholta tuleva uhkailu ja haukkuminen. Jatkuva väkivallan uhka kuormittaa Karjalaisen mukaan opettajia ja voi salakavalasti syödä ihmisen hyvinvointia. Missään ammatissa ei kenenkään pidä joutua väkivallasta kärsimään, Karjalainen painottaa. Kuopion kaupungin työhyvinvointipäällikkö Merja Vihanto, työsuojelu valtuutettu Mikko Lankinen ja työsuojeluvaltuutettu Isto Karjalainen. Näin torjumme työväkivaltaa - työnantajan keinoja 1. Arvioi työpaikan väkivaltariskit. 2. Järjestä työympäristö turvalliseksi. Ota huomioon hälytyslaitteet, kalusteiden ja laitteiden sijoittelu, näkyvyys ja poistumistiet. 3. Huolehdi, että kukaan ei joudu tekemään töitä yksin, jos väkivallan uhka on ilmeinen. Varmista hälytys ja avun saanti yksin työskenneltäessä. 4. Laadi selkeät toimintaohjeet työväkivallan varalta. 5. Perehdytä henkilöstö toimintaohjeisiin työväkivallan varalta. 6. Opasta henkilöstö toimimaan uhkatilanteiden välttämiseksi ja selviytymään niissä. 7. Valvo, että annettuja ohjeita noudatetaan. 8. Laadi väkivalta- ja uhkatilanteiden ilmoitus- ja seurantame- nettely. Kerää tietoa myös onnistu neista väkivallan ehkäisytoimista. 9. Luo työpaikalle jälkipuinti- ja hoitojärjestelmä väkivallan kohteeksi joutuneille tai vakavassa uhkatilanteessa olleille. Hyödynnä työterveyshuoltoa. 10. Testaa turvallisuus- ja hälytysjärjestelyt ja avun saanti säännöllisesti henkilöstön kanssa. Työturvallisuuskeskus 5

6 Tarkastaja Kirsi Pardain-Patanen: Työväkivallan torjunnassa parantamisen varaa Tällä hetkellä kuntatyöpaikoilla on väkivallan ja sen uhkan torjunnassa parantamisen varaa, jos mit - tarina käytetään viime vuoden aikana tehtyjä työsuojelutarkastuksia. Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella tehtiin viime vuonna yhteensä 131 työpaikkatarkastusta kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kohteissa. Löysimme puutteita työväkivallan torjunnasta lähes joka toisesta sote-työpaikasta toimenpiteiden toteutuksessa ja seurannassa. Menettelytapaohjeet ovat yleensä lähes poikkeuksetta olemassa, mutta niiden jalkauttaminen työpaikkatasolle on puutteellista, kertoo tarkastaja Kirsi Pardain-Patanen Etelä-Suomen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta. Jonkin verran puutteita on myös sovittujen toimintatapojen valvonnassa kuten hälyttimien käytön valvonnassa ja testauksissa. Ongelmana Pardain-Patasen mukaan on myös se, että vaikka menettelytapaohjeet on tehty, niin niitä ei oltu jalkautettu käytäntöön. Vastuu työväkivallan ja sen uhkan käytännön torjuntatoimista on aina työnantajalla. Eikä riitä, että asiat ovat vain paperilla kunnossa, Pardain-Patanen muistuttaa. Koulut parempia Kouluissa tehtiin Etelä-Suomen alueella viime vuonna 56 tarkastusta. Niissä tilanne oli parempi kuin sote-kohteissa. Noin 20 prosentissa tarkastetuista kouluista oli puutteita väkivallan torjunnassa. Ilmeisesti kouluihin kohdistuneet aseelliset uhat ovat saaneet koulut heräämään ja parantamaan turvallisuuttaan. Kouluissa on kiinnitetty viime vuosina erityisesti huomiota oppilaiden turvallisuuteen. Vaaroja on arvioitu yleensä ensi sijassa oppilaiden näkökulmasta. Kouluissa työväkivallan kanssa joutuvat tekemisiin etenkin erityisopettajat. Kunta 10 -tutkimuksen mukaan työväkivaltaa kuten riehumista, lyömistä ja potkimista kohtaa työssään vuosittain noin puolet erityisopettajista. Opettajien turvallisuuden osalta onkin tällä hetkellä havaittavissa enemmän puutteita kuin oppilaiden. Kodeissa väkivallan uhkaa Työsuojeluviranomaiset ovat huolestuneita nyt kodeissa tapahtuvasta työstä. Kotiin tuotetut sosiaali- ja terveyspalvelut ovat lisääntyneet. Samalla myös riskit ovat siirtyneet sairaaloista ja muista hoitopaikoista koteihin. Asiakkaat ovat aikaisempaa useammin myös moniongelmaisia. Kotikäyntejä tekevät kohtaavat yhä enemmän moniongelmaisia asiakkaita ja väkivallan riski on kohonnut. Jos tiedetään, että kotikäynnillä on väkivallan uhkaa, kannattaa tilanteeseen varautua aina ennakolta. Kotikäynnille pitäisi tällaisessa tapauksessa mennä kaksi työntekijää. Tarvittaessa voidaan avuksi pyytää vartija tai poliisi. Tarkastaja Kirsi-Pardain Etelä-Suomen AVIsta. 6 Työturvallisuuskeskus

7 Turvallisuuskouluttaja Totti Karpela: Hälytä apua pysy rauhallisena Väkivaltatilanteet saadaan useimmiten hallintaan henkilöstön hyvällä ammattiosaamisella. Onneksi vain pieni osa työelämän uhkatilanteista on suunniteltuja ja todella vaarallisia, korostaa kokenut turvallisuuskouluttaja, Mielenrauha koulutuspalvelut Oy:n toimitusjohtaja Totti Karpela. Väkivaltaa ei tule Karpelan mielestä sietää. Mutta kaiken varalta erilaisiin uhkatilanteisiin pitää kuntatöissä varautua, hän lisää. Karpela ihmettelee niitä, jotka yhä vähättelevät työväkivaltaa. Työnantajien tulee luoda sellainen turvallisuuskulttuuri ja olosuhteet, että työt voidaan tehdä turvallisesti. Johdon sitoutumisesta lähtee myös väkivallan torjunta työpaikoilla, Karpela muistuttaa. Väkivallan vaarat pitää kuntatyöpaikoilla arvioida ja näiden kartoitusten pohjalta suunnitellaan toimenpiteet, joilla väkivallan uhka saadaan mahdollisimman pieneksi. Työkaluja riskien selvittämisen löytyy esimerkiksi internetistä useita. Työpaikoille on myös luotava selkeät menettelytavat, miten erilaisissa väkivaltatilanteissa toimitaan oikealla tavalla. Henkilöstön koulutus on tärkeää. Tilajärjestelyt vaikuttavat Karpelan mukaan oleellisesti uhkatilanteiden ennalta ehkäisyyn. Turvallisuuskouluttaja Totti Karpela tuntee hyvin työväkivallan. Rakenteellisen turvallisuuden perustekijöitä ovat palvelutilojen sijoittelu, ovien lukitukset, hätäpoistumistiet, kaluston valinta ja sijoittelu sekä hyvä valaistus. Kulunvalvonta, vahtimestarit ja hälytysjärjestelmät lisäävät turvallisuutta. Myös yksilöllä vastuu Työnantajan lisäksi myös kuntien työntekijöillä on Karpelan mukaan oma vastuunsa työväkivallan ennalta ehkäisyssä. On selvää, että toisissa työtehtävissä väkivalta on yleisempää kuin toisissa. Kunta-alalla esimerkiksi pienluokilla, sairaaloissa ja sosiaalialalla työntekijät kohtaavat tällä hetkellä valitettavan paljon väkivaltaa. Väkival- ta-alttiilla aloilla henkilökunnalle on annettava riittävän paljon koulutusta ja perehdytystä, jotta he pystyvät selviytymään uhkatilanteissa, Karpela korostaa. Karpelan mukaan yksintyöskentelyä on vältettävä, jos väkivallan uhka on ilmeinen. Väkivallan ennalta ehkäisyssä erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota henkilöstön työtapoihin. On osattava varautua ja tiedettävä miten toimia, jos asiakas alkaa käyttäytyä uhkaavasti. Ja aina on myös muistettava pitää mukana hälytintä, jos työssä on väkivallan uhkaa. Totti Karpelan ohje uhkatilanteisiin on selkeä: toimi rauhallisesti, älä provosoidu äläkä menetä itse malttia. Rauhoita tilanne puhumalla! Jos tilanne alkaa kärjistyä, hälytä ajoissa apua. Karpela ehdottaa, että työpaikoilla sovittaisiin huomaamattomasta avunhälytyskoodista, jonka kaikki tunnistavat. Kun tilanne on päällä, työntekijöiden tulisi hallita omat pelkonsa. Koulutuksella saadaan pelot pois, kun opitaan toimimaan oikein erilaisissa uhkatilanteissa. Selviytymisessä auttaa positiivinen järkeily, joka kehittyy harjoitusten ja kokemuksen kautta. Työntekijöiden on aina tunnettava vastuuta myös työtovereistaan. Näin torjumme työväkivaltaa - työntekijän keinoja 1. Perehdy toimintaohjeisiin, joita on annettu työpaikkaväkivaltatilanteiden varalta. 2. Noudata toimintaohjeita. Varaudu väkivaltatilanteisiin. Pidä hälytin mukanasi. 3. Harjoittele erilaisten vaaratilanteiden varalta. 4. Hälytä apua ajoissa. 5. Rauhoita tilanne puhumalla. Säilytä maltti. Älä anna tilanteen kärjistyä. Älä itse kärjistä tilannetta. 6. Pidä turvaväli, jos voit. Älä ota turhia riskejä. Irrottaudu otteesta turvallisesti. 7. Poistu pakoreittiä pitkin, jos tilanne pahenee. 8. Raportoi väkivalta- ja uhkatilanteista esimiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle. 9. Osallistu väkivaltatilanteiden jälkipuintiin. 10. Jos havaitset puutteita turvallisuusjärjestelyissä ja avun saannissa, ilmoita siitä esimiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle. Työturvallisuuskeskus 7

8 Työturvallisuuskeskus, p , Turvallisuus hallintaan kuntatyössä Kuvat Kari Rissa Turvallisuus hallintaan kuntatyössä -hanke toteutetaan kunta-alalla vuosina Hankkeen avulla halutaan nostaa työturvallisuustoiminnan ja turvallisuusjohtamisen arvostusta kaikilla kunta-alan työpaikoilla. Lähtökohtana hankkeessa on nolla tapaturmaa -ajattelu. Kaikki tapaturmat ovat torjuttavissa. Työstä pitää päästä joka päiviä terveenä kotiin. Tavoitteeksi on asetettu, että työtapaturmien ja ammattitautien määrään ja taajuuteen saadaan vähintään 25 prosentin vähennys vuoteen 2015 mennessä. Hanke haluaa vaikuttaa asenteisiin, mutta tarkoitus on myös saada aikaan näkyvää työturvallisuustoimintaa kunta-alan työpaikoilla. Samalla lisätään yhteistyötä ja luottamusta työpaikoilla. Turvallisuusjohtaminen avainasemassa Turvallisuutta ja työympäristöä parantamalla luodaan myös työhyvinvointia, vähennetään sairauspoissaoloja ja pidennetään työuria. Turvallisessa työpaikassa on hyvä tehdä töitä. Kärkenä hankkeessa on työtapaturmien ja ammattitautien ennalta ehkäisy. Työturvallisuutta kohennetaan tavoitteellisesti ja järjestelmällisesti parantamalla yhtä aikaa johtamista, työympäristöä, töiden sisältöä ja työssä jaksamista. Jo olemassa olevia työturvallisuuteen liittyviä tutkimuksia ja toimintamalleja hyödynnetään työpaikoilla. Työn vaarojen tunnistus sekä riskien ja kuormituksen arviointi ja hyvä hallinta liitetään osaksi päivittäistä johtamista ja työntekoa. Laatu ja tuottavuus paranevat Hankkeessa on työpaikkalähtöinen ote. Esimiehet ja henkilöstö ovat tärkeimmät kohderyhmät. Työturvallisuutta parantamalla voidaan samalla parantaa toiminnan laatua, nostaa tuottavuutta ja vähentää kustannuksia, kun häiriöt saadaan vähenemään. Hankkeen toteuttajana toimii Työturvallisuuskeskuksen Kuntaryhmä yhteistyökumppaniensa kanssa. Toimintaa kohdistetaan erityisesti niille työpaikoille, joille sattuu paljon työtapaturmia sekä joilla tapaturmataajuus on korkea. Työturvallisuuskeskus, Kuntaryhmä ja sen osapuolet (KT Kuntatyönantajat, JHL, JUKO, Jyty, KTN, TNJ, Tehy, Keva ja KiT) Nolla tapaturmaa -foorumi 8 Työturvallisuuskeskus Hankkeessa mukana Sosiaali- ja terveysministeriö Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja vakuutusyhtiöt Työhyvinvointifoorumi Työterveyslaitos