Kunnat turvallisiksi 3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kunnat turvallisiksi 3"

Transkriptio

1 Kunnat turvallisiksi Väkivallaton työpaikka Joka kymmenes kohtaa työssä väkivaltaa Työväkivaltaa ei saa hyväksyä Työväkivallan torjunnassa parantamisen varaa Näin torjumme työväkivaltaa Työturvallisuuskeskus 1

2 Väkivallaton työpaikka Kuva Teppo Jokinen Kuva Teppo Jokinen Joka kymmenes kohtaa työväkivaltaa Vuoden 2012 aikana erityyppisiä väkivaltatilanteita kohtasivat työssään kunnissa etenkin erityisopettajat, sosiaalityöntekijät, lähihoitajat ja sairaanhoitajat. Erityisopettajat Riehumistilanne 52 % Uhkailu 40 % Lyöminen tai potkiminen 30 % Aseella uhkaaminen 2 % Sosiaalityöntekijät Riehumistilanne 11 % Uhkailu 37 % Lyöminen tai potkinen 3 % Aseella uhkaaminen 1 % Lähihoitajat Riehumistilanne 28 % Uhkailu 50 % Lyöminen tai potkiminen 41 % Aseella uhkaaminen 2 % Sairaanhoitajat Riehumistilanne 14 % Uhkailu 35 % Lyöminen tai potkiminen 16 % Aseella uhkaaminen 1 % Lähde: Kunta 10 -tutkimustiedote. TTL 2012 Kunnat turvallisiksi 3/2013 Päätoimittaja: Timo Suurnäkki Julkaisija: Turvallisuus hallintaan kuntatyössä - hanke/työturvallisuuskeskuksen Kuntaryhmä Kustantaja: Työturvallisuuskeskus Tuotanto: Karissa Oy/Kari Rissa Taitto: Teppo Jokinen Paino: PunaMusta 2013, Joensuu Henkilöstölle on annattava jatkuvasti koulutusta, jotta se pystyy toimimaan oikein mahdollisissa uhkatilanteissa. On myös harjoiteltava pahimman varalta ja testattava hälytyslaitteiden toiminta. Tällä hetkellä joka kymmenes kuntatyöntekijä kokee työssään väkivaltaa tai sen uhkaa. Eräillä aloilla väkivalta on vielä paljon tätäkin yleisempää -- esimerkiksi joka toinen eritysopettaja joutuu riehumistilanteisiin vuosittain, samoin joka toinen lähihoitaja kokee työssään uhkailua. Työväkivalta on viime vuosina myös tullut aikaisempaa fyysisemmäksi ja raaistunut. Viime syksynä mies tappoi kotikäynnillä olleen terveydenhoitajan. Työväkivalta -- olkoon se fyysistä tai henkistä -- kuormittaa sen kohteeksi joutuvia työntekijöitä ja heikentää heidän hyvinvointiaan. Väkivaltaa ei tule työssä sietää. Se on saatava pois kaikilta kuntatyöpaikoilta. Työväkivallan suhteen tavoitteeksi on asetettava nollatoleranssi. Väkivallan uhkaa voidaan torjua tehokkaasti työpaikoilla. Tarvitaan tahtoa ja turvalliset työolosuhteet. On myös oltava yhteiset pelisäännöt, joiden mukaan uhkatilanteissa toimitaan. Perustan työväkivallan torjunnalle antaa työpaikalla tehty vaarojen kartoitus. Työntekijät on perehdytettävä ja heille annettava jatkuvaa koulutusta, jotta he pystyvät toimimaan uhkatilanteissa oikein. On myös harjoiteltava pahimman varalta säännöllisesti. Jälkitilanteissa työterveyshuollon tuki on tärkeää. Ja jos kaikesta huolimatta väkivaltaa ja uhkailua työssä ilmenee, siitä on aina ilmoitettava ja raportoitava esimiehelle ja työsuojeluhenkilöstölle. Ilmoitusten johdosta on ryhdyttävä toimenpiteisiin uusien väkivaltatilanteiden estämiseksi. Tärkeää on kertoa myös läheltä piti -tilanteista, jotta niistäkin voidaan ottaa oppi talteen. Hyväksi havaittuja torjuntakäytäntöjä kannattaa edistää. Turvallisuus hallintaan kuntatyössä -yhteistoimintahanke 2 Työturvallisuuskeskus

3 Työolot on Jorvin sairaalassa Espoossa pyritty luomaan sellaiseksi, että mahdollisuudet työväkivaltaan ovat mahdollisimman pienet. Apuna ovat muun muassa hälyttimet, kameravalvonta ja kiertävät vartijat. Työsuojelupäällikkö Susanna Puumi, HUS: Nollatoleranssi työväkivaltaan äkivaltaa ei tule kenenkään sietää omassa työssään, korostaa -V Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n HYKS-tulosyksikön työsuojelupäällikkö Susanna Puumi. Potilas uhkasi tappaa. Nuori potilas heitti television kaukosäätimen hoitajan päälle. Levoton potilas yritti yöllä potkaista päähän. Potilas sylki päälle ja löi hoitajaa otsaan WC:stä irrottamallaan suihkupäällä. Nämä ovat esimerkkejä työväkivallasta ja sen uhkasta yhden päivän ajalta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Ihan jokapäiväisiä henkilökuntamme tekemiä ilmoituksia, Puumi toteaa. Viime vuonna HUS:n alueella raportoitiin yhteensä noin työväkivaltatapausta. Työväkivallan määrä on pysynyt meillä viime vuosina kutakuinkin samalla tasolla. Hiukan yli puolet ilmoituksista koskee fyysistä väkivaltaa ja loput ovat eriasteisia uhkailuja tai muuta sanallista häiriökäyttäytymistä. Heikentää hyvinvointia Terveydenhuoltoalan kohtaama työväkivalta on yleensä uhkailua, huitomista, kiinnikäymisiä, puremisia. Osa tapauksista on vakavia ja aiheuttaa työntekijöille fyysisiä vammoja. Työväkivaltaan tulisi saada nollatoleranssi. Työtä pitää voida aina tehdä rauhassa. Se on myös potilaiden etu. Työväkivalta ja sen uhka kuormittavat työntekijöitä Työsuojelupäällikkö Susanna Puumi. ja heikentävät merkittävästi heidän työhyvinvointiaan. Tällä hetkellä eniten työväkivaltaa ja sen uhkaa HUS:n sairaaloissa on yleensä päivystyspoliklinikoilla ja psykiatriassa, mutta sitä esiintyy myös vuodeosastoilla, poliklinikoilla ja leikkausosastoilla. Väkivaltatilanteita tapahtuu jopa teho-osastoilla. "Synnyttävät" isätkin voivat joskus purkaa jännitystään aika uhkaavalla tavalla, Puumi kertoo. Työolot kuntoon Työväkivalta voidaan saada Puumin mielestä vähenemään melko helposti, kunhan vain johto, esimiehet ja koko henkilöstö saadaan sitoutumaan nolla-ajatteluun. Kaikki lähtee johdon asenteista ja halusta. Johdon tulee luoda toimintaympäristö sellaiseksi, että mahdollisuudet työväkivaltaan ovat mahdollisimman pienet. Kyse on pitkälti työpaikan turvallisuuskulttuurista, Puumi korostaa. Työskentelytilat tulee aina suunnitella mahdollisimman turvallisiksi. Nykyisin sairaaloissa on yleisesti apuna kameravalvonta ja kiertäviä vartijoita. Sairaaloissa on myös hälytysjärjestelmät. Henkilökunnan osattava Arjen turvallisuuden hallinta työpaikoilla on Puumin mielestä pitkälti henkilökunnan vastuulla. Työturvallisuuslain mukaan johdon on luotava työpaikoille yhdessä henkilökunnan kanssa menettelyohjeet, miten toimia erilaisissa uhkatilanteissa. Työntekijöille on annettava riittävästi koulutusta, jotta he osaavat ennakoida ja hallita uhkaavia tilanteita. Hyvät vuorovaikutustaidot ovat ensiarvoisen tärkeitä. Henkilöstö tarvitsee myös malttia. Jos et pysty hillitsemaan itseäsi, et voi odottaa sitä muiltakaan, Puumi muistuttaa. Työturvallisuuskeskus 3

4 Näin Kuopiossa: Työväkivaltaa ei hyväksytä Kuopion kaupungin sosiaalikeskukseen eivät asiakkaat pääse sisään kuin ilmoittautumalla vahtimestarille, joka avaa lukitun oven. Tämä on vähentänyt merkittävästi työpaikkaväkivaltaa ja sen uhkaa. eillä on ehdoton nollatole- työväkivaltaan. Pyrim- -Mranssi me ennalta ehkäisemään väkivaltaa ja sen uhkaa kaikin mahdollisin keinoin, korostaa Kuopion kaupungin työhyvinvointipäällikkö Merja Vihanto. Kaikista torjuntaponnisteluista huolimatta Kuopion kaupungin työpaikoilla ilmenee yhä väkivaltaa ja sen uhkaa. Kyllä sitä valitettavasti edelleen on, vaikkakin hieman vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 14 prosenttia kaupungin työntekijöistä kohtaa väkivaltaa tai sen uhkaa työssään vuosittain, 7 prosenttia kuukausittain ja 5 prosenttia viikoittain tai jopa useammin, työhyvinvointipäällikkö Vihanto listaa. Eniten työväkivaltaa ilmenee erityisluokissa ja terveyskeskusten dementiaosastoilla. Tyypilliset fyysiset väkivaltatapaukset ovat Kuopiossakin useimmiten asiakkaiden lyömisiä, repimisiä, potkimisia ja puremisia. Tätäkin enemmän on vielä erilaisia uhkaamisia, Vihanto toteaa. Kuopion kaupungin työpaikoille on laadittu toimintaohjeet väkivaltatapausten varalta. Henkilökunta on saanut runsaasti koulutusta, jotta he pystyvät ennalta ehkäisemään uhkatilanteita ja myös selviämään, jos tilanne kärjistyy. Kaikki työntekijät myös opastetaan ja perehdytetään työväkivallan varalta. Väkivaltaa on pyritty torjumaan myös monin rakenteellisin keinoin: kulunvalvonnalla, hälytinlaitteilla, ovia lukitsemalla ja kiinnittämällä huomio työtilojen turvallisuuteen. Ilmenneet väkivaltatapaukset raportoidaan esimiehille ja työsuojeluhenkilöstölle. Sosiaalikeskus lukittujen ovien takana Eniten työväkivaltaa Kuopion kaupungin työpaikoilla on sairaalahoidossa. Eräillä työpaikoilla työväkivaltaa tai sen uhkaa kokee kuukausittain jopa joka neljäs työntekijä. Etenkin dementiaosastot ovat haasteellisia. Osastoilla työntekijät kohtaavat kiinni tarttumista, lyömistä ja raapimista. Jopa henki tai terveys voi joskus olla vaarassa, kertoo Kuopion kaupungin perusturvanja terveydenhuollon palvelualuei - den työsuojeluvaltuutettu Mikko Lankinen. Lankinen arvelee, että yhteiskunnassa luottamus on kadonnut ja ahdistus sekä pahoinvointi purkautuu uhkailuna ja väkivaltana palveluntuottajia kohtaan. Terveydenhuoltohenkilökunnan lisäksi myös sosiaalityöntekijät ovat tämän havainneet. Kodinhoidon avo- 4 Työturvallisuuskeskus

5 Erityisopettajat ovat hankkineet runsaasti koulutusta, jotta he pystyvät tulemaan toimeen koululaisten kanssa. Kokemus auttaa selviytymään hankalistakin tilanteista. työssä työtilanteisiin voi myös liittyä uhkaa ja vaaraa. Kuopion keskustan tuntumassa sijaitsevan sosiaalikeskuksen turvallisuutta on pystytty parantamaan merkittävästi. Nyt sosiaalikeskukseen ei pääse kuin ajanvarauksella. Kaikkien virastoon tulijoiden on ilmoittauduttava vahtimestarille, joka avaa vasta tämän jälkeen oven. Valvottu kulku on selvästi vähentänyt uhka- ja väkivaltatilanteita. Kuopiossa kotihoitohenkilöstö ei mene haasteellisiin kohteisiin yksin, vaan niissä tehdään yleensä parityötä. Tarvittaessa apuna on vartija. Avo - työtä tekevillä henkilöillä on puhelimessaan hälytys vartijan numeroon. Myös terveysasemille, joissa on ollut ongelmia, on lisätty henkilöstöä ja myös vartijat ovat aina paikalla. Henkilöstön käytössä eri työpaikoilla on myös työhuonekohtaiset tai mukana pidettävät henkilöturvapainikkeet. Erityisluokat haasteena Työväkivalta tiedostetaan ja siihen osataan varautua Kuopion kaupungin työpaikoilla jo varsin hyvin. Kaikissa kouluissa on toimintaohjeet väkivallan varalta. On hyvä asia, että väkivalta otetaan nyt vakavasti ja sitä ei enää piilotella vaan siitä raportoidaan ja puhutaan avoimesti. Se auttaa ennalta ehkäisyssä, toteaa Kuopion kaupungin opetustoimialan työsuojeluvaltuutettu Isto Karjalainen. Karjalainen korostaa, että jos väkivaltatilanteita kouluissa ilmenee, niihin täytyy puuttua ja opettajan pitää osata myös toimia oikein. Opettajat pyrkivät torjumaan häiriöitä ja väkivaltaa mahdollisimman pitkälle. Uhkaavat tilanteet rauhoitetaan mahdollisuuksien mukaan yleensä puhumalla. Kouluissa väkivaltatilanteita esiintyy eniten erityisluokissa. Levottomat koululaiset käyvät toisiinsa kiinni ja opettajan on mentävä väliin. Joskus tilanteen purkamiseen tarvitaan jopa useampikin aikuinen. Kiinnipitotilanteita varten opettajat ovat saaneet koulutusta. Oma lukunsa on opettajien kokema huoltajien taholta tuleva uhkailu ja haukkuminen. Jatkuva väkivallan uhka kuormittaa Karjalaisen mukaan opettajia ja voi salakavalasti syödä ihmisen hyvinvointia. Missään ammatissa ei kenenkään pidä joutua väkivallasta kärsimään, Karjalainen painottaa. Kuopion kaupungin työhyvinvointipäällikkö Merja Vihanto, työsuojelu valtuutettu Mikko Lankinen ja työsuojeluvaltuutettu Isto Karjalainen. Näin torjumme työväkivaltaa - työnantajan keinoja 1. Arvioi työpaikan väkivaltariskit. 2. Järjestä työympäristö turvalliseksi. Ota huomioon hälytyslaitteet, kalusteiden ja laitteiden sijoittelu, näkyvyys ja poistumistiet. 3. Huolehdi, että kukaan ei joudu tekemään töitä yksin, jos väkivallan uhka on ilmeinen. Varmista hälytys ja avun saanti yksin työskenneltäessä. 4. Laadi selkeät toimintaohjeet työväkivallan varalta. 5. Perehdytä henkilöstö toimintaohjeisiin työväkivallan varalta. 6. Opasta henkilöstö toimimaan uhkatilanteiden välttämiseksi ja selviytymään niissä. 7. Valvo, että annettuja ohjeita noudatetaan. 8. Laadi väkivalta- ja uhkatilanteiden ilmoitus- ja seurantame- nettely. Kerää tietoa myös onnistu neista väkivallan ehkäisytoimista. 9. Luo työpaikalle jälkipuinti- ja hoitojärjestelmä väkivallan kohteeksi joutuneille tai vakavassa uhkatilanteessa olleille. Hyödynnä työterveyshuoltoa. 10. Testaa turvallisuus- ja hälytysjärjestelyt ja avun saanti säännöllisesti henkilöstön kanssa. Työturvallisuuskeskus 5

6 Tarkastaja Kirsi Pardain-Patanen: Työväkivallan torjunnassa parantamisen varaa Tällä hetkellä kuntatyöpaikoilla on väkivallan ja sen uhkan torjunnassa parantamisen varaa, jos mit - tarina käytetään viime vuoden aikana tehtyjä työsuojelutarkastuksia. Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella tehtiin viime vuonna yhteensä 131 työpaikkatarkastusta kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kohteissa. Löysimme puutteita työväkivallan torjunnasta lähes joka toisesta sote-työpaikasta toimenpiteiden toteutuksessa ja seurannassa. Menettelytapaohjeet ovat yleensä lähes poikkeuksetta olemassa, mutta niiden jalkauttaminen työpaikkatasolle on puutteellista, kertoo tarkastaja Kirsi Pardain-Patanen Etelä-Suomen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta. Jonkin verran puutteita on myös sovittujen toimintatapojen valvonnassa kuten hälyttimien käytön valvonnassa ja testauksissa. Ongelmana Pardain-Patasen mukaan on myös se, että vaikka menettelytapaohjeet on tehty, niin niitä ei oltu jalkautettu käytäntöön. Vastuu työväkivallan ja sen uhkan käytännön torjuntatoimista on aina työnantajalla. Eikä riitä, että asiat ovat vain paperilla kunnossa, Pardain-Patanen muistuttaa. Koulut parempia Kouluissa tehtiin Etelä-Suomen alueella viime vuonna 56 tarkastusta. Niissä tilanne oli parempi kuin sote-kohteissa. Noin 20 prosentissa tarkastetuista kouluista oli puutteita väkivallan torjunnassa. Ilmeisesti kouluihin kohdistuneet aseelliset uhat ovat saaneet koulut heräämään ja parantamaan turvallisuuttaan. Kouluissa on kiinnitetty viime vuosina erityisesti huomiota oppilaiden turvallisuuteen. Vaaroja on arvioitu yleensä ensi sijassa oppilaiden näkökulmasta. Kouluissa työväkivallan kanssa joutuvat tekemisiin etenkin erityisopettajat. Kunta 10 -tutkimuksen mukaan työväkivaltaa kuten riehumista, lyömistä ja potkimista kohtaa työssään vuosittain noin puolet erityisopettajista. Opettajien turvallisuuden osalta onkin tällä hetkellä havaittavissa enemmän puutteita kuin oppilaiden. Kodeissa väkivallan uhkaa Työsuojeluviranomaiset ovat huolestuneita nyt kodeissa tapahtuvasta työstä. Kotiin tuotetut sosiaali- ja terveyspalvelut ovat lisääntyneet. Samalla myös riskit ovat siirtyneet sairaaloista ja muista hoitopaikoista koteihin. Asiakkaat ovat aikaisempaa useammin myös moniongelmaisia. Kotikäyntejä tekevät kohtaavat yhä enemmän moniongelmaisia asiakkaita ja väkivallan riski on kohonnut. Jos tiedetään, että kotikäynnillä on väkivallan uhkaa, kannattaa tilanteeseen varautua aina ennakolta. Kotikäynnille pitäisi tällaisessa tapauksessa mennä kaksi työntekijää. Tarvittaessa voidaan avuksi pyytää vartija tai poliisi. Tarkastaja Kirsi-Pardain Etelä-Suomen AVIsta. 6 Työturvallisuuskeskus

7 Turvallisuuskouluttaja Totti Karpela: Hälytä apua pysy rauhallisena Väkivaltatilanteet saadaan useimmiten hallintaan henkilöstön hyvällä ammattiosaamisella. Onneksi vain pieni osa työelämän uhkatilanteista on suunniteltuja ja todella vaarallisia, korostaa kokenut turvallisuuskouluttaja, Mielenrauha koulutuspalvelut Oy:n toimitusjohtaja Totti Karpela. Väkivaltaa ei tule Karpelan mielestä sietää. Mutta kaiken varalta erilaisiin uhkatilanteisiin pitää kuntatöissä varautua, hän lisää. Karpela ihmettelee niitä, jotka yhä vähättelevät työväkivaltaa. Työnantajien tulee luoda sellainen turvallisuuskulttuuri ja olosuhteet, että työt voidaan tehdä turvallisesti. Johdon sitoutumisesta lähtee myös väkivallan torjunta työpaikoilla, Karpela muistuttaa. Väkivallan vaarat pitää kuntatyöpaikoilla arvioida ja näiden kartoitusten pohjalta suunnitellaan toimenpiteet, joilla väkivallan uhka saadaan mahdollisimman pieneksi. Työkaluja riskien selvittämisen löytyy esimerkiksi internetistä useita. Työpaikoille on myös luotava selkeät menettelytavat, miten erilaisissa väkivaltatilanteissa toimitaan oikealla tavalla. Henkilöstön koulutus on tärkeää. Tilajärjestelyt vaikuttavat Karpelan mukaan oleellisesti uhkatilanteiden ennalta ehkäisyyn. Turvallisuuskouluttaja Totti Karpela tuntee hyvin työväkivallan. Rakenteellisen turvallisuuden perustekijöitä ovat palvelutilojen sijoittelu, ovien lukitukset, hätäpoistumistiet, kaluston valinta ja sijoittelu sekä hyvä valaistus. Kulunvalvonta, vahtimestarit ja hälytysjärjestelmät lisäävät turvallisuutta. Myös yksilöllä vastuu Työnantajan lisäksi myös kuntien työntekijöillä on Karpelan mukaan oma vastuunsa työväkivallan ennalta ehkäisyssä. On selvää, että toisissa työtehtävissä väkivalta on yleisempää kuin toisissa. Kunta-alalla esimerkiksi pienluokilla, sairaaloissa ja sosiaalialalla työntekijät kohtaavat tällä hetkellä valitettavan paljon väkivaltaa. Väkival- ta-alttiilla aloilla henkilökunnalle on annettava riittävän paljon koulutusta ja perehdytystä, jotta he pystyvät selviytymään uhkatilanteissa, Karpela korostaa. Karpelan mukaan yksintyöskentelyä on vältettävä, jos väkivallan uhka on ilmeinen. Väkivallan ennalta ehkäisyssä erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota henkilöstön työtapoihin. On osattava varautua ja tiedettävä miten toimia, jos asiakas alkaa käyttäytyä uhkaavasti. Ja aina on myös muistettava pitää mukana hälytintä, jos työssä on väkivallan uhkaa. Totti Karpelan ohje uhkatilanteisiin on selkeä: toimi rauhallisesti, älä provosoidu äläkä menetä itse malttia. Rauhoita tilanne puhumalla! Jos tilanne alkaa kärjistyä, hälytä ajoissa apua. Karpela ehdottaa, että työpaikoilla sovittaisiin huomaamattomasta avunhälytyskoodista, jonka kaikki tunnistavat. Kun tilanne on päällä, työntekijöiden tulisi hallita omat pelkonsa. Koulutuksella saadaan pelot pois, kun opitaan toimimaan oikein erilaisissa uhkatilanteissa. Selviytymisessä auttaa positiivinen järkeily, joka kehittyy harjoitusten ja kokemuksen kautta. Työntekijöiden on aina tunnettava vastuuta myös työtovereistaan. Näin torjumme työväkivaltaa - työntekijän keinoja 1. Perehdy toimintaohjeisiin, joita on annettu työpaikkaväkivaltatilanteiden varalta. 2. Noudata toimintaohjeita. Varaudu väkivaltatilanteisiin. Pidä hälytin mukanasi. 3. Harjoittele erilaisten vaaratilanteiden varalta. 4. Hälytä apua ajoissa. 5. Rauhoita tilanne puhumalla. Säilytä maltti. Älä anna tilanteen kärjistyä. Älä itse kärjistä tilannetta. 6. Pidä turvaväli, jos voit. Älä ota turhia riskejä. Irrottaudu otteesta turvallisesti. 7. Poistu pakoreittiä pitkin, jos tilanne pahenee. 8. Raportoi väkivalta- ja uhkatilanteista esimiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle. 9. Osallistu väkivaltatilanteiden jälkipuintiin. 10. Jos havaitset puutteita turvallisuusjärjestelyissä ja avun saannissa, ilmoita siitä esimiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle. Työturvallisuuskeskus 7

8 Työturvallisuuskeskus, p , Turvallisuus hallintaan kuntatyössä Kuvat Kari Rissa Turvallisuus hallintaan kuntatyössä -hanke toteutetaan kunta-alalla vuosina Hankkeen avulla halutaan nostaa työturvallisuustoiminnan ja turvallisuusjohtamisen arvostusta kaikilla kunta-alan työpaikoilla. Lähtökohtana hankkeessa on nolla tapaturmaa -ajattelu. Kaikki tapaturmat ovat torjuttavissa. Työstä pitää päästä joka päiviä terveenä kotiin. Tavoitteeksi on asetettu, että työtapaturmien ja ammattitautien määrään ja taajuuteen saadaan vähintään 25 prosentin vähennys vuoteen 2015 mennessä. Hanke haluaa vaikuttaa asenteisiin, mutta tarkoitus on myös saada aikaan näkyvää työturvallisuustoimintaa kunta-alan työpaikoilla. Samalla lisätään yhteistyötä ja luottamusta työpaikoilla. Turvallisuusjohtaminen avainasemassa Turvallisuutta ja työympäristöä parantamalla luodaan myös työhyvinvointia, vähennetään sairauspoissaoloja ja pidennetään työuria. Turvallisessa työpaikassa on hyvä tehdä töitä. Kärkenä hankkeessa on työtapaturmien ja ammattitautien ennalta ehkäisy. Työturvallisuutta kohennetaan tavoitteellisesti ja järjestelmällisesti parantamalla yhtä aikaa johtamista, työympäristöä, töiden sisältöä ja työssä jaksamista. Jo olemassa olevia työturvallisuuteen liittyviä tutkimuksia ja toimintamalleja hyödynnetään työpaikoilla. Työn vaarojen tunnistus sekä riskien ja kuormituksen arviointi ja hyvä hallinta liitetään osaksi päivittäistä johtamista ja työntekoa. Laatu ja tuottavuus paranevat Hankkeessa on työpaikkalähtöinen ote. Esimiehet ja henkilöstö ovat tärkeimmät kohderyhmät. Työturvallisuutta parantamalla voidaan samalla parantaa toiminnan laatua, nostaa tuottavuutta ja vähentää kustannuksia, kun häiriöt saadaan vähenemään. Hankkeen toteuttajana toimii Työturvallisuuskeskuksen Kuntaryhmä yhteistyökumppaniensa kanssa. Toimintaa kohdistetaan erityisesti niille työpaikoille, joille sattuu paljon työtapaturmia sekä joilla tapaturmataajuus on korkea. Työturvallisuuskeskus, Kuntaryhmä ja sen osapuolet (KT Kuntatyönantajat, JHL, JUKO, Jyty, KTN, TNJ, Tehy, Keva ja KiT) Nolla tapaturmaa -foorumi 8 Työturvallisuuskeskus Hankkeessa mukana Sosiaali- ja terveysministeriö Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja vakuutusyhtiöt Työhyvinvointifoorumi Työterveyslaitos

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys?

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys? Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke 2012-2015 -> 2016 - mistä on kysymys? 11052016 1 Lähtökohtia Kunta-ala v. 2013 -> 2014 -> 2015 -> 2016 304 kuntaa, 127 kuntayhtymää Kymmeniä tuhansia työ-

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta 1 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta sekä kohottamalla hänen hyvinvointiaan, tietojaan

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT Yliopistot muuttuvat työsuojelu pysyy www.helsinki.fi/yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriö Työoloihin vaikuttamalla pidetään yllä ja edistetään työntekijöiden terveyttä,

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10. Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.2009 Kirta Nieminen Pt. tuntiopettaja, ruokapalvelut kirta.nieminen@seamk.fi

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun

Lisätiedot

PELASTUSALAN TYÖTURVALLISUUSKOULUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE TYÖTURVA07. uhka- ja väkivaltatilanteet HÖÖK HANKKEEN KÄYNNISTYMINEN

PELASTUSALAN TYÖTURVALLISUUSKOULUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE TYÖTURVA07. uhka- ja väkivaltatilanteet HÖÖK HANKKEEN KÄYNNISTYMINEN PELASTUSALAN TYÖTURVALLISUUSKOULUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE TYÖTURVA07 uhka- ja väkivaltatilanteet HANKKEEN KÄYNNISTYMINEN 1. Omat kokemukset aiheesta, keskustelut, julkisuus, jne. 2. Pelastusopisto ja Savon

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Asumisterveysvalvonnan valtakunnallinen työnohjauspäivä 5.10.2016 1 Sisältö Virkamiehen/työntekijän

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu Nolla tapaturmaa -ajattelu Kaikki tapaturmat voidaan estää jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa Tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa Tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu kaikki tapaturmat voidaan estää Nolla tapaturmaa -ajattelu jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Sairaankuljetuksen turvallisuus on johtamista SEMINAARI

Sairaankuljetuksen turvallisuus on johtamista SEMINAARI Sairaankuljetuksen turvallisuus on johtamista SEMINAARI 27.4.2006 Kuva: STM 2005 (muokattu) 2 Kuva: SaTuRH 3 Kuva: SaTuRH 4 Sairaankuljetustyön riskeille on tyypillistä: Riippuvuus hälytystehtävistä ja

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Vaaralliset työt. Tekninen työ

Vaaralliset työt. Tekninen työ Vaaralliset työt Valtioneuvoston asetus Nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä uusiutui 15.6.2006. Asetus koskee tietyiltä osin teknisen työ sekä kemian ja fysiikan opetusta.

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä?

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Labquality Days, Helsingin Messukeskus 11.-12.2.2016 Katri Mannermaa Työhyvinvointipäällikkö, FT, Satakunnan sairaanhoitopiirin ky Laatu Security Safety Potilasturvallisuus

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus Koulutus

Ilmoitusvelvollisuus Koulutus Ilmoitusvelvollisuus Koulutus 16.12.2015 SOSIAALIHUOLLON HENKILÖKUNNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS sosiaalihuoltolain 48, 49 velvoite Voimaan 1.1.2016 Yhteiset ohjeet ja käytännöt Kunnan ja yksityisen palveluntuottajan

Lisätiedot

TTL tutuksi

TTL tutuksi Hyvä kohtelu työpaikalla kiusaamisvapaa ja myönteistä vuorovaikutusta edistävä yhteisö (Sopuisa) Maarit Vartia, PsT, johtava asiantuntija Miksi tällainen hanke? Henkisestä väkivallasta, kiusaamisesta ja

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Omavalvonta laadun varmistamisen välineenä - Valviran ikääntyneiden kaltoinkohtelua koskeva selvitys

Omavalvonta laadun varmistamisen välineenä - Valviran ikääntyneiden kaltoinkohtelua koskeva selvitys Omavalvonta laadun varmistamisen välineenä - Valviran ikääntyneiden kaltoinkohtelua koskeva selvitys Sosiaalineuvos Eine Heikkinen Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Asennetta työhön! valmennusmenetelmä

Asennetta työhön! valmennusmenetelmä Hyvinvointia työstä Asennetta työhön! valmennusmenetelmä Interventio nuorten työturvallisuustaitojen vahvistamiseen Mikko Nykänen 20.1.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 2 Esityksen sisältö

Lisätiedot

11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12.2009 HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12.2009 ja 11.1.2010

11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12.2009 HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12.2009 ja 11.1.2010 VUOSILLE 2010 2013 11.1.2010 11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12. HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12. ja 11.1.2010 VUOSILLE 2010 2013 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2 2. TYÖSUOJELUN TOIMINTA AJATUS JA

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Hankkeen käynnistyminen 2012 Tavoitteena turvallisuuden hallinnan ja turvallisuusjohtamisen

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa!

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! http://webmediamate.fi/ttk2804_chat/ erkki.heinonen@ttk.fi Erkki Heinonen 2.5.2016

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Omavalvonta sosiaalihuollossa. Omavalvontaseminaari

Omavalvonta sosiaalihuollossa. Omavalvontaseminaari Omavalvonta sosiaalihuollossa Omavalvontaseminaari 21.9.2016 Marjut Eskelinen, Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue 22.9.2016 1 Omavalvontasuunnitelma (SospaL 922/2011)

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta Tarkastaja Irina Suominen TYÖSUOJELUN VASTUUALUE Johtaja Päivi Suorsa Rikos- ja päätösasiat Viranomaisaloitteinen valvonta Toimintayksikkö 1 Toimintayksikkö

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

JUUAN KUNTA Poikolantie Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA X XXX

JUUAN KUNTA Poikolantie Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA X XXX JUUAN KUNTA Poikolantie 1 83900 Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA.. 2016-X XXX 1 SISÄLLYS 1. Yleistä 2 1.1 merkitys ja tavoite 2 1.2 Tiedottaminen 3 1.3 Kunnassa käytössä olevat toimintaohjeet 3 2.

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Loppuseminaari 12.4.2016 1 Hankkeen valvonnan tavoitteet Keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Kaivantojen turvallisuus - miten varmistetaan?

Kaivantojen turvallisuus - miten varmistetaan? Monttumaanantai, 18.5.2015 Annina Peisa, Lemminkäinen Kaivantojen turvallisuus - miten varmistetaan? Maansiirto 8/1983 Vastuu kaivantotyön turvallisuudesta kuuluu hankkeen kaikille osapuolille Rakennuttaja

Lisätiedot

Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa

Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Kestävän työuran edistäminen ja Suomen hallituksen kärkihanke 4: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016

Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016 Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016 Lasse Kylén Turvallisuuspäällikkö Turvallisuuspäällikkö sairaalassa Riskienhallintaa Turvallisuussuunnittelua Sisäisen kokonaisturvallisuuden kehittämistä

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä tai yksittäin.

Lisätiedot

Valmisteilla: Kunteko 2020

Valmisteilla: Kunteko 2020 Valmisteilla: Kunteko 2020 Liikkeelle sopimuskirjauksesta Osapuolet käsittelevät seuraavassa pääneuvotteluryhmän kokouksessa erikseen laadittavaa ehdotusta työryhmän asettamiseksi valmistelemaan työelämän

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Mitä on jokaisen vastuu?

Mitä on jokaisen vastuu? Mitä on jokaisen vastuu? - mitä me olemme tehneet 1 Rakentamisen turvallisuuden kehittäminen (RaTuKe) Tampere-talo 20.9.2007 Juha Hetemäki Skanska Oy Skanska Latin America Öljyteollisuuden turvallisuusvaatimukset

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Työterveyshuolto työsuojeluvalvonnan näkökulmasta Päivi Suorsa

Työterveyshuolto työsuojeluvalvonnan näkökulmasta Päivi Suorsa Työterveyshuolto työsuojeluvalvonnan näkökulmasta 7.2.2013 Päivi Suorsa Ydinviestit 2012-2015 Pidempiä työuria työsuojelulla Reilut pelisäännöt työelämään Asiantuntijuutta lainmukaisten työolojen turvaamiseksi

Lisätiedot

Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja

Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla Mukailtu lähteestä: Perttu S & Kaselitz V 2006. Parisuhdeväkivalta puheeksi opas terveydenhuollon ammattihenkilöstölle äitiyshuollossa

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 2. TOT -raporttien analyysitutkimus TUTKIMUSONGELMAT 1 Millaisia yhteisillä työpaikoilla tapahtuneisiin

Lisätiedot

Toimivia turvallisuuden hallinnan työpaikkakäytäntöjä työsuojelupäällikkö Päivi Ojanen ja ts-valtuutettu Kari Masalin, Riihimäki

Toimivia turvallisuuden hallinnan työpaikkakäytäntöjä työsuojelupäällikkö Päivi Ojanen ja ts-valtuutettu Kari Masalin, Riihimäki Toimivia turvallisuuden hallinnan työpaikkakäytäntöjä 11.5.2016 työsuojelupäällikkö Päivi Ojanen ja ts-valtuutettu Kari Masalin, Riihimäki Riihimäen kaupunki työnantajana Työntekijöitä n. 1600 Esimiesasemassa

Lisätiedot

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? tiimipäällikkö Kirsi Ahola, työterveyspsykologian dosentti Stressi on elimistön reaktio haasteisiin. haasteita sisältävä tilanne

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Vesa Kotaviita

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Vesa Kotaviita Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! Vesa Kotaviita 29.4.2016 1 Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4. The World Day for

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI Mikä on palveluseteli? Palveluseteli on rahallinen avustus kunnalta. Palvelusetelillä voi ostaa palveluita, jotka kunnan kuuluu järjestää asukkailleen. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Ennakoiva turvallisuuskulttuuri case Siilinjärvi. 28.4.2016 Kuopio, Musiikkikeskus Johanna Antikainen Työhyvinvointipäällikkö

Ennakoiva turvallisuuskulttuuri case Siilinjärvi. 28.4.2016 Kuopio, Musiikkikeskus Johanna Antikainen Työhyvinvointipäällikkö Ennakoiva turvallisuuskulttuuri case Siilinjärvi 28.4.2016 Kuopio, Musiikkikeskus Johanna Antikainen Työhyvinvointipäällikkö Siilinjärven kunta työnantajana Henkilöstön määrä palvelualueittain 31.12.2015

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Julkaisuseminaari: Millaista on työhyvinvointi julkisella sektorilla?

Julkaisuseminaari: Millaista on työhyvinvointi julkisella sektorilla? Julkaisuseminaari: Millaista on työhyvinvointi julkisella sektorilla? 9.12.2016 Osallistu keskusteluun Twitterissä: #kevaseminaari Raportti ladattavissa: keva.fi > julkaisut > tutkimusjulkaisut Tervetuloa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Lakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa. Original Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki Torstai

Lakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa. Original Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki Torstai Lakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa Original Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki Torstai 27.10.2016 1 Työsuojeluhallinto Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto Ohjaa

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen ja ydinlaitosrakentaminen - Tsernobyl 1986 - Onnettomuustutkinnan yhteydessä luotiin Turvallisuuskulttuuri -käsite - Turvallisuuskulttuuri -käsite määriteltiin 1991 ensimmäisen kerran 1991 IAEA:n (The

Lisätiedot

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan - Käyttötöiden vastuuhenkilöt ja ammattitaitovaatimukset - Käytönjohtajan tehtävät - Käyttöä valvovan henkilön tehtävät - Hätätoimenpiteet

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa!

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! http://webmediamate.fi/ttk2804_chat/ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4. The World

Lisätiedot

TYÖSUOJELU, YHTEINEN TYÖPAIKKA JA VERKOSTOMAINEN TOIMINTA

TYÖSUOJELU, YHTEINEN TYÖPAIKKA JA VERKOSTOMAINEN TOIMINTA Työsuojelupaneeli III TYÖSUOJELU, YHTEINEN TYÖPAIKKA JA VERKOSTOMAINEN TOIMINTA Minna Toivanen & Minna Janhonen 1 Työsuojelupaneeli III Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia

Lisätiedot

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ Koulutuksen tavoite on antaa esimiehille valmiudet ottaa vastuu henkilöstön työturvallisuudesta perehdyttämällä osallistujat työturvalainsäädännön vaatimuksiin ja esimiestyöhön

Lisätiedot