Kunnat turvallisiksi. Työturvallisuus kannattaa

Transkriptio

1 Kunnat turvallisiksi Työturvallisuus kannattaa Jokainen tapaturma on liikaa Työpaikkatapaturmien määrä noussut 13 prosenttia Työtapaturmista 250 miljoonan menetys kunnille Turvallisuus hallintaan kuntatyössä Työturvallisuuskeskus 1

2 Työturvallisuus kannattaa Yleisimmät syyt tapaturmiin Yleisimmät syyt kunta-alan työpaikkatapaturmiin ovat työntekijän putoaminen, kaatuminen ja liukastuminen sekä äkillinen fyysinen kuormittuminen. Kunta-alan töissä tapaturma sattuu useimmiten henkilön liikkuessa (43%), esineitä käsiteltäessä (19%), taakkoja käsivoimin siirreltäessä (15%) sekä käsikäyttöisillä työkaluilla työskenneltäessä (9%). Vamman aiheuttaa useimmiten iskeytyminen kiinteää pintaa vasten (22%). Fyysisen vamman aiheuttajina kunta-alalla ovat useimmiten kuluväylät, alustat, ovet ja seinät (25%). Yleisimmät vammat ovat sijoiltaan menoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä (41%). Kunta-alan tapaturmissa vammautuu useimmiten yläraajat (39%) tai alaraajat (26%). Kunta-alan töissä sattuu enemmän henkilön liikkumisesta johtuvia työpaikkatapaturmia kuin muilla aloilla. Työntekijän äkillinen fyysinen kuormittuminen sekä väkivaltaiset, järkyttävät tilanteet ovat kunta-alalla myös yleisempiä tapaturmien aiheuttajia kuin keskimäärin Suomessa. Kunnat turvallisiksi 1/2012 Päätoimittaja: Timo Suurnäkki Julkaisija: Turvallisuus hallintaan kuntatyössä - hanke/työturvallisuuskeskuksen Kuntaryhmä Kustantaja: Työturvallisuuskeskus Tuotanto: Karissa Oy/Kari Rissa kari.rissa@rissa.fi Taitto: Teppo Jokinen Paino: PunaMusta 2012 Työturvallisuutta parantamalla voidaan samalla myös luoda työhyvinvointia ja vähentää sairauspoissaoloja sekä lisätä kuntatyön tuottavuutta. Kuntien työturvallisuustaso on mennyt aikaisempaa huonompaan suuntaan. Viime vuonna kunta-alalla sattui jopa enemmän työpaikkatapaturmia kuin kymmenen vuotta sitten. Työpaikkatapaturmien taajuus on vuodesta 2005 nousut jopa 13 prosenttia. Huonot työolot syövät merkittävästi rahaa ja inhimillisiä voimavaroja. Sairauksien, työtapaturmien ja työkyvyttömyyden aiheuttamat kokonaiskustannukset maksavat kunnille jopa miljardi euroa vuodessa. Yksin työtapaturmien ja ammattitautien vuoksi menetetään noin 250 miljoonaa euroa vuodessa. Työturvallisuus kaipaa kunnissa nyt uutta puhtia ja kokonaisvaltaista otetta. Parhaisiin tuloksiin päästään, kun samaan aikaan kehitetään johtamista, työympäristöä, töiden sisältöjä ja työskentelyilmapiiriä. Turvallisuutta parantamalla voidaan samalla myös luoda hyvinvointia ja vähentää sairauspoissaoloja sekä pidentää työuria. "Turvallisuus hallintaan kun tatyössä" -hankkeella pyritään innostamaan kuntia työturvallisuuteen myös taloudellisten kannustimien avulla. Yksi tärkeimmistä keinoista on lakisääteinen työtapaturmavakuutusmaksu. Työtapaturmavakuutusmaksu määräytyy työn vaarallisuuden ja vahinkojen suuruuden mukaan. Maksut ovat kunnissa yleensä sidoksissa niiden omiin tapaturmatilastoihin. Huono työturvallisuustaso näkyy siten suoraan nousuna työtapaturmavakuutusmaksuissa -- mutta myös päinvastoin! Onnistuneen turvallisuustoiminnan avulla voidaan alentaa vakuutusmaksuja jopa prosenttia. Monilla toimialoilla maamme parhaat yritykset yltävät nykyään työtapaturmien määrässä jo nollatason tuntumaan sinne samaan myös kaikkien kuntien on nyt aktiivisesti pyrittävä. Turvallisuus hallintaan kuntatyössä -yhteistoimintahanke 2 Työturvallisuuskeskus

3 Suomaa uskoo, että työoloja pystytään parantamaan nykyisestä vielä erittäin paljon. Maamme parhaat työpaikat näyttävät tässä jo hyvää esimerkkiä. Niissä on omaksuttu niin sanottu PAT-periaate eli Päätöksentekijät, Asiantuntijat ja Työntekijöiden edustejat tekevät tiivistä ja suunnitelmallista yhteistyötä työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Mutta jos oma järki ei jostain syystä riitä, viranomaiset ohjaavat, neuvovat ja tarvittaessa vähän myös kovistelevat oikeaan suuntaan. Kokonaisvaltaiseen turvallisuuteen liittyy oleellisesti myös työmatkojen turvallisuus. Vuonna 2011 kunta-alalla sattui yhteensä korvaukseen johtanutta työmatkatapaturmaa. Ylijohtaja Leo Suomaa: Jokainen tapaturma kunnissa on liikaa Työtapaturmien torjuntaan tulee työpaikoilla asettaa nollatavoite. Jokainen tapaturma on liikaa. Kaikki tapaturmat ovat torjuttavissa, korostaa maamme ylin työsuojeluviranomainen, sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston päällikkö, ylijohtaja Leo Suomaa. Viranomaisilla valvontahanke kunnissa Työsuojeluviranomaiset toteuttavat vuosien kunta-alalla valtakunnallisen valvontahankkeen, jonka teemana on "Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015." Hankeen keskeisenä tavoitteena on kunta-alan työpaikkojen turvallisuusjohtamisen ja työturvallisuuden hallinnan parantaminen. Erityistä huomiota kiinnitetään johdon ja esimiesten vastuisiin sekä toimintavaltuuksiin. Työsuojeluhallinto kohdistaa valvontahankkeen valtakunnallisesti kaikkiin kuntiin ja kuntayhtymiin. Työtapaturmien määrä on kuitenkin polkenut viimeiset kymmenkunta vuotta kutakuinkin paikallaan niin koko maassa kuin kunnissakin. Suomaa kaipaa tapaturmien ja ammattitautien torjuntaan nyt uutta puhtia ja innostusta. Turvallisuuskulttuuri kaipaa Suomessa muutosta. Voimavaroja meillä on, mutta miten orkesteri saadaan huippuvireeseen? Työolojen parantamiseksi löytyy lukusia hyviksi havaittuja keinoja. Niillä saavutetaan tuloksia, jos vain halua ja tahtoa riittää niiden toimeenpanoon. Pelkät sanat ja hienot suunnitelmat eivät riitä. Suomaan mielestä kaikkien työn- antajien niin kunnissa kuin yksityiselläkin sektorilla on muutettava sanat nyt todellisiksi turvallisuusja työhyvinvointiteoiksi yhdessä henkilöstön kanssa. Johtaminen ja yhteistyö avainasemassa Ylijohtaja Suomaa korostaa hyvän johtamisen ja esimiestyön merkitystä. Ennen muuta juuri niillä luodaan hyvää turvallisuuskulttuuria. Työsuojelutoiminta jos mikä on työpaikalla myös yhdessä tekemistä. Turvallinen ja viihtyisä työympäristö on kaikkien etu. Jokaiselta työpaikalta tulisi löytyä työhyvinvoinnin edistämiseksi hyvä yhteistyö ja työterveyshuolto. Ylijohtaja Leo Suomaa johtaa sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosastoa. Työturvallisuuskeskus 3

4 Huolestuttava kehitys : Työpaikkatapaturmien määrä noussut noin 13 prosenttia Kunta-alan tapaturmataajuus on noussut vuodesta 2005 noin 13 prosenttia. Kunta-alan työtapaturmien määrä Vahinkolukumäärä * Lähde: TVL n Työpaikka n Työmatka * Ennakkotieto Työturvallisuuspäällikkö Janne Sysi-Aho on Tapaturmavakuutuslaitosten liiton tilastoasiantuntija. Kunta-alan työturvallisuus on viime vuosina huolestuttavasti heikentynyt, jos mittarina käytetään työpaikkatapaturmien määrää. Vuonna 2005 kunta-alan työpaikoilla sattui yhteensä korvaukseen johtanutta työpaikkatapaturmaa. Vuonna 2011 niitä sattui jo Korvattujen työpaikkatapaturmien määrä on noussut noin 13 prosenttia. Nousu on ollut tasaista vuodesta 2005 lähtien, kertoo työturvallisuuspäällikkö Janne Sysi-Aho Tapaturmavakuutuslaitosten liitosta. Viime vuonna jo joka viides Suomen korvaukseen johtaneista työtapaturmista sattui kunta-alan töissä. Vielä runsas kymmenen vuotta sitten kunta-alan tapaturmien osuus oli vain 15 prosenttia. Muilla aloilla työturvallisuuskehitys on ollut samaan aikaan jonkin verran parempaa kuin kunnissa. Kunta-alalla sattuu tällä hetkellä toiseksi eniten työtapaturmia Suomessa -- jopa enemmän kuin valmistavassa teollisuudessa tai rakennusalalla. Vuonna 2011 kunta-alalla korvattiin kaiken kaikkiaan työtapaturmaa. Niistä siis sattui työpaikalla ja työmatkalla. Myös taajuus noussut Huolestuttavaa Sysi-Ahon mielestä on, että työpaikkatapaturmien määrän lisäksi myös niiden taajuus on viime vuosina selvästi kunta-alan töissä noussut. Vuonna 2005 kunta-alalla tapaturmataajuus oli 20,5 korvaukseen johtanutta työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Vuonna 2011 taajuus oli 23,1 eli se oli kasvanut kuudessa vuodessa 13 prosenttia. 4 Työturvallisuuskeskus

5 Kuntien työpaikkatapaturmataajuus Vahinkojen lukumäärä/miljoonaa työtuntia Vaikka kunta-alan tapaturmataajuus on viime vuosina kasvanut, työ kunnissa on yhä turvallisempaa kuin Suomessa keskimäärin. Esimerkiksi vuonna 2011 kaikkien toimialojen työpaikkatapaturmien taajuus oli keskimäärin 31,3 Sysi-Aho vertaa. Työmatkatapaturmien määrä myös noussut Vuonna 2011 kunta-alalla korvattiin yhteensä työmatkatapaturmaa. Myös työmatkatapaturmien mää rä on kunta-alalla noussut selvästi kuuden viime vuoden aikana, sillä vuonna 2005 korvattiin vain työmatkatapaturmaa, Sysi- Aho kertoo. Selvästi eniten työmatkatapaturmia sattuu jalan liikuttaessa. Jalan liikuttaessa sattuu jopa noin puolet kaikista työmatkatapaturmista. Polkupyörällä ajettaessa sattuu noin neljäsosa työmatkatapaturmista. Henkilöautolla liikuttaessa sattuu vain runsaat kymmenen prosenttia kunta-alan työmatkatapaturmista. Kunta-alan työmatkatapaturmat ovat useimmiten sijoiltaan menoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä. Työmatkatapaturmien keskimääräinen taajuus kunta-alalla on noin 8,3 korvaukseen johtanutta tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Kunta-alalla sattuu jonkin verran enemmän työmatkatapaturmia kuin muilla toimialoilla keskimäärin. Ammattitautien määrä pysynyt samalla tasolla Kunta-alalla ammattitautien ja am - mat titautiepäilyjen määrä on viime vuosina pysynyt melko samalla tasolla. Kunta-alalla rekisteröitiin vuonna 2010 yhteensä uutta ammattitautia tai ammattitautiepäilyä. Vuonna 2005 niiden määrä oli Yleisimmät ammattitautiepäilyn altistustekijät ovat tällä hetkellä bakteerien ja homeen vapauttamat itiöt. Homeongelma kuntien työpaikoilla näkyy selvästi myös ammattitautiepäilyjen lukumäärässä, mutta todetuissa ammattitautitapauksissa yleisimmät altistustekijät ovat kuitenkin edelleen melu ja mineraalipölyt, Janne Sysi-Aho toteaa. Toiseksi eniten ammattitauteja aiheuttavat orgaaniset pölyt. Kolmanneksi yleisin altistustekijä ovat kemialliset aineet. Verrattuna kaikkiin Suomessa korvattuihin ammattitauteihin kuntaalalla fysikaalisten altisteiden osuus on pienempi ja biologisten altisteiden osuus suurempi. Tutkija Noora Nenonen: Hienomekaanikot ja maatalouslomittajat tekevät tapaturmavaarallisinta työtä kunnissa Vaarallisinta työtä Suomen kunnissa tekevät työtapaturmilla mitattuna hienomekaanikot ja maatalouslomittajat. Korkein tapaturmasuhde kunta-alalla on hienomekaanista työtä tekevillä. Heidän tapaturmasuhteensa oli vuonna 2009 varsin korkea eli 193. Tämän alan työtekijöitä kunnissa ei ole kuitenkaan kuin alle sata, kertoo tutkija Noora Nenonen Tampereen teknillisestä yliopistosta. Yli tuhannen palkansaajaan ammattiluokissa korkein tapaturmasuhde on maatilataloudessa ja eläintenhoidossa työskentelevillä. Maatalouslomittajille sattui vuonna 2009 noin 117 vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttanutta työpaikkatapaturmaa tuhatta työntekijää kohden. Kolmanneksi vaarallisinta työtä kunnissa tekevät metsurit. Heidän Tutkija Noora Nenonen. tapaturmasuhteensa on 109 vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttanutta työpaikkatapaturmaa vuodessa. Metsätyötä kunnissa teki vuonna 2009 vain runsaat 200 palkansaajaa. Konepaja- ja rakennusmetallitöitä tekevien tapaturmasuhde on 72. Tapaturmavaarallisia töitä tekevät Nenosen mukaan kunnissa myös vartiointi- ja siivoustyötä tekevät (tapaturmasuhde 59), puutarha- ja puistotyöntekijät (59), tieliikennetyöläiset (50) ja talonrakentajat (45). Turvallisinta on kunnissa psykologinen työ (tapaturmasuhde 2,2), ATK-työ (2,9) sekä hammashoitoalan työ (3,3), Nenonen toteaa. Neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden työpaikkatapaturmien tapaturmasuhde kuntatöissä oli vuonna 2009 keskimäärin 17,6. Miehille kunta-alalla sattuu lukumääräisesti eniten korvaukseen johtaneita työpaikkatapaturmia ammattikoulun oppilaille (17% kaikista), kiinteistönhoitajille (12%), opettajille (10%) ja vartiointi - ja suojelutyötä tekeville (9%). Miesten tapaturmasuhde oli keskimäärin 26,7. Naisten työtapaturmista lukumääräisesti suurin osa sattuu terveydenhuoltohenkilöstölle (31%), päivähoitajille (13%) ja opettajille (9%). Naisten tapaturmasuhde oli keskimäärin 15,2. Työturvallisuuskeskus 5

6 Yli-insinööri Jussi Markkanen: Työtapaturmista kunnille 250 miljoonan menetys Työtapaturmat ja ammattitaudit aiheuttavat kunnille merkittäviä kustannuksia. Tapaturmavakuutuskustannusten lisäksi työvahingot aiheuttavat paljon sekä suoria että välillisiä piilokustannuksia. Yksi työtapaturma maksaa kunnille keskimäärin euroa. Halvimmillaan työtapaturmasta selviää laastarin hinnalla, mutta vakavasta vahingosta voi koitua miljoonakulut, laskee tapaturmien taloudellisiin vaikutuksiin perehtynyt yli-insinööri Jussi Markkanen. Vakuutusyhtiöt korvasivat kuntaalalla sattuneita työtapaturmia ja ammattitauteja vuonna 2011 yhteensä noin 63 miljoonan euron edestä. Tämä on kuitenkin vain pieni osa tapaturmien kokonaiskustannuksista. Vakuutusmaksujen lisäksi työtapaturmat aiheuttavat kunnille paljon myös välillisiä eli niin sanottuja piilokustannuksia, Markkanen korostaa. Työtapaturmista aiheutuu vakuutusmaksujen lisäksi suoria kustannuksia muun muassa ensiavusta, tapaturmien tutkinnasta, raportoinnista, omaisuus- ja materiaalivahingoista sekä niiden aiheuttamista korjaus- ja muutostöistä. Työtapaturmista syntyy myös runsaasti välillisiä kustannuksia muun muassa tuotannon menetyksistä, seisokeista, pelko- ja turhaumatilanteiden aiheuttamista työnteon hidastuksista, imagomenetyksistä, töiden järjestelyistä sekä sijaistyövoiman hankinnasta ja uudelleenkoulutuksesta. Tapaturmien aiheuttamat kokonaiskustannukset voivat olla yli neljä kertaa suuremmat kuin kuntien maksamat työtapaturmavakuutusmaksut, Markkanen toteaa. Yli-insinööri Jussi Markkasella on takanaan pitkä ura vakuutusalan asiantuntijatehtävissä. 6 Työturvallisuuskeskus

7 Markkanen arvioi, että työtapaturmat aiheuttavat kunnille jopa yhteensä noin 250 miljoonan euron kokonaismenetykset vuodessa. Maksu riskin mukaan Kuntien maksama työtapaturmavakuutusmaksu on tällä hetkellä keskimäärin 0,4 1,0 prosenttia palkkasummasta. Maksu määräytyy palkkojen ja työn vaarallisuuden eli työtapaturmariskin mukaan. Kuntien työtapaturmavakuutusmaksu lasketaan pääasiassa niiden omien kuntakohtaisten tapaturmatilastojen mukaan. Kuntien väliset erot työtapaturmavakuutusmaksuissa voivat olla varsin suuria. Työtapaturmavakuutus korvaa sairaanhoidon, kuntoutuksen ja päivärahojen kaltaiset ohimenevät korvaukset. Se kattaa myös pysyvästä vammasta aiheutuvat haittarahat sekä tapaturma- ja perhe-eläkkeet. Yhden työtapaturman korvaukset Näin tapaturmat ja kustannukset kuriin 1. Aseta tavoitteita - sitoudu Kaikki riippuu tahdosta ja halusta, myös työturvallisuusasioissa. Aseta kunnianhimoiseksi tavoitteeksi: nolla tapaturmaa! 2. Ajattele ja toimi kokonaisvaltaisesti Työturvallisuusasioiden johtamisessa on ennen muuta kyse kokonaisuuteen vaikuttamisesta. On kehitettävä samaan aikaan johtamista, työympäristöä, töiden sisältöjä ja työilmapiiriä. 3. Tunnista työn vaarat, arvioi riskit ja ota ne haltuun Riskien arvioiminen on kaiken työturvallisuustyön perusta. Pelkkä riskien kartoitus ja vaaratilanneraportointi eivät riitä. Riskit on otettava myös suunnitelmallisesti haltuun. 4. Keskity oleelliseen valitse painopisteet Työturvallisuudessakin kannattaa keskittyä työpakan kannalta oleellisimpiin asioihin. Työturvallisuus tulisi liittää luontevasti kaikkeen päivittäiseen tekemiseen. 5. Selvitä kustannusvaikutukset Huonot työolot maksavat. Tapaturmavakuutusmaksujen lisäksi kunta joutuu maksamaan paljon myös epäsuoria ja välillisiä kuluja. 6. Johda ja toimi yhteistyössä Ilman hyvää luottamuspohjaa mitkään ponnistelut turvallisuuskulttuurin parantamiseksi eivät onnistu. Hyödynnä työtervallisuuden ja työterveyshuollon ammattilaisten osaaminen. 7. Ajattele myönteisesti ja jaa vastuuta Taito ratkaista ongelmia on merkityksellinen, mutta vielä tärkeämpää on mahdollisuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen. Määrittäkää vastuut ja vastuuhenkilöt. 8. Etene pienin, mutta varmoin askelin Työturvallisuus vaatii suunnitelmallisuutta ja jatkuvia parannuksia. Irrallisilla tempuilla ei saavuteta kestäviä tuloksia. 9. Mittaa ja seuraa Sitä yleensä saa, mitä mittaa. Kannattaa seurata tapaturmien määrää, taajuutta, vakavuutta ja syitä. Myös kustannuksia suoria ja epäsuoria on seurattava. 10.Anna palautetta Vaadi, mutta samalla myös kannusta ja innosta. Anna palautetta. Johda työturvallisuutta edestä. Se on esimiesten tehtävä. Henkilöstön tulee ilmoittaa vaaratilanteista ja työntekijöiden on oltava mukana kehityshankkeissa. Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen perusteella maksettu korvaus oli vuonna 2011 suuruudeltaan keskimäärin noin euroa. Yli päivän poissaoloon johtanut tapa turma aiheuttaa keskimäärin noin euron vakuutuskorvaukset. Pysyvän vamman keski-ikäiselle työntekijälle aiheuttaneen työkyvyttömyyden johdosta maksetaan pääomitettuja korvauksia keskimäärin noin euroa. Korvausmäärä on suuri, koska tapaturmaeläkkeitä ja haittarahoja voi olla maksussa jopa useiden vuosikymmenien ajan. Hyväpalkkaiselle kunnan viranhaltijalle työkyvyttömyyteen johtanut tapaturma tai ammattitauti voi aiheuttaa jopa miljoonien eurojen korvaukset. Työturvallisuuskeskus 7

8 Työturvallisuuskeskus, p , Turvallisuus hallintaan kuntatyössä Kuvat Kari Rissa Turvallisuus hallintaan kuntatyössä -hanke toteutetaan kunta-alalla vuosina Hankeen avulla halutaan nostaa työturvallisuustoiminnan ja turvallisuusjohtamisen arvostusta kaikilla kunta-alan työpaikoilla. Lähtökohtana hankkeessa on nolla tapaturmaa - ajattelu. Kaikki tapaturmat ovat torjuttavissa. Työstä pitää päästä joka päiviä terveenä kotiin. Tavoitteeksi on asetettu, että työtapaturmien määrään ja taajuuteen saadaan vähintään 25 prosentin vähennys vuoteen 2015 mennessä. Hanke haluaa vaikuttaa asenteisiin, mutta myös saada aikaan näkyvää työturvallisuustoimintaa kunta-alan työpaikoilla. Samalla lisätään yhteistyötä ja luottamusta työpaikoilla. Turvallisuutta ja työympäristöä parantamalla luodaan samalla myös työhyvinvointia, vähennetään sairauspoissaoloja ja pidennetään työuria. Turvallisessa työpaikassa on ilo tehdä töitä. Turvallisuusjohtaminen avainasemassa Kärkenä hankkeessa on työtapaturmien ja ammattitautien ennalta ehkäisy ja häiriötön toiminta. Työturvallisuutta kohennetaan tavoitteellisesti ja järjestelmällisesti parantamalla yhtä aikaa johtamista, työympäristöä, töiden sisältöä ja työssä jaksamista. Jo olemassa olevia työturvallisuuteen liittyviä tutkimuksia ja toimintamalleja hyödynnetään työpaikoilla. Työn vaarojen tunnistus sekä riskien ja kuormituksen arviointi ja hyvä hallinta liitetään osaksi päivittäistä johtamista ja työntekoa. Toimintaa kohdistetaan erityisesti niille työpaikoille, joilla sattuu paljon työtapaturmia sekä joilla tapaturmataajuus on korkea. Laatu ja tuottavuus paranevat Hankkeessa on työpaikkalähtöinen ote. Esimiehet ja henkilöstö ovat sen tärkeimpiä kohderyhmiä. Esiin nostetaan myös huonon työturvallisuuden kustannukset ja toisaalta työturvallisuustoiminnalla aikaan saatavat kustannussäästöt. Työturvallisuutta parantamalla voidaan samalla myös parantaa toiminnan laatua, nostaa tuottavuutta ja vähentää kustannuksia, kun häiriöt saadaan vähenemään. Hankeen toteuttajana toimii Työturvallisuuskeskuksen Kuntaryhmä yhteistyökumppanien kanssa. Työturvallisuuskeskus, Kuntaryhmä ja sen osapuolet (KT Kuntatyönantajat, JHL, JUKO, Jyty, KTN, TNJ, Tehy, Keva ja KiT) Nolla tapaturmaa -foorumi 8 Työturvallisuuskeskus Hankkeessa mukana Sosiaali- ja terveysministeriö Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja vakuutusyhtiöt Työhyvinvointifoorumi Työterveyslaitos