Kunnat turvallisiksi 2

Transkriptio

1 Kunnat turvallisiksi Henkilöstö ja työturvallisuus HUOLTOTYÖT! KÄYNNISSÄ Työsuojelu jokaisen asia Henkilöstö avainroolissa kuntien työsuojelussa Toimi näin työturvallisuusasioissa Turvallisuus lisää hyvinvointia Työturvallisuuskeskus 1

2 Henkilöstö ja työturvallisuus Kunnissa noin työtapaturmaa vuodessa Vuonna 2013 vakuutusyhtiöt korvasivat ennakkoarvion mukaan yhteensä kunnissa ja kunta - yhtymissä sattunutta työtapaturmaa. Tapaturmista noin sattui työpaikalla ja noin työmatkalla. Kuntien työpaikkatapaturmien määrä ja taajuus ovat nousseet seitsemän viime vuoden aikana selvästi. Toimialoittain tarkasteltuna kuntaalalla sattuu tällä hetkellä eniten työtapaturmia Suomessa -- jopa enemmän kuin valmistamistavassa teollisuudessa. Suomen työtapaturmista joka viides sattui viime vuonna kunnissa. Tapaturmataajuus oli kunnissa vuonna 2013 keskimäärin noin 24 korvaukseen johtanutta työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Kunnissa sattuneiden työpaikkatapaturmien taajuus kasvoi vuodesta 2005 vuoteen 2013 noin 17 prosenttia. Yleisimmät syyt kunta-alan työpaikkatapaturmiin ovat työn - tekijän putoaminen, kaatuminen ja liukastuminen sekä äkillinen fyysinen kuormitus. Kunnat turvallisiksi 2/2014 Päätoimittaja: Timo Suurnäkki timo.suurnakki@ttk.fi Julkaisija: Turvallisuus hallintaan kuntatyössä - hanke/työturvallisuuskeskuksen Kuntaryhmä Kustantaja: Työturvallisuuskeskus Tuotanto: Karissa Oy/Kari Rissa kari.rissa@rissa.fi Taitto: Teppo Jokinen Paino: PunaMusta 2014 Oikeat turvallisuusasenteeet opitaan jo koulussa esimerkiksi teknisen työn oppitunneilla opettajan esimerkin mukaan. Turvallisessa työpaikassa on ilo tehdä töitä. Työssä jaksaa ja työt sujuvat. Jokaisen työpäivän jälkeen pääsee terveenä kotiin. Hyvä työturvallisuus lisää henkilöstön hyvinvointia, vähentää sairauspoissaoloja ja pidentää myös työuria myönteisellä tavalla. Työturvallisuus kuuluu kuntatyöpaikoilla meille kaikille -- jokaisella on siinä oma tärkeä vastuunsa ja roolinsa. Henkilöstö on monella tavalla avainasemassa. Turvallisuusasiat tulisi ottaa kuntatyöpaikoilla huomioon kaikessa päivittäisessä toiminnassa. Työturvallisuus on tärkeä osa itse kunkin ammattitaitoa. Hyvä työturvallisuus edellyttää ennen muuta vastuullista käyttäytymistä ja sovittujen pelisääntöjen ja ohjeiden noudattamista. Terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia riskejä ei saa ottaa. Jokaisen kuntatyöntekijän on otettava vastuu paitsi itsestään myös työkavereistaan. Ongelmiin pitää puuttua nopeasti. Läheltä piti -tilanteet tulee ilmoittaa esimiehille. Perustan työpaikkojen hyvälle työturvallisuustoiminnalle luo säännöllisesti tehty vaarojen arviointi ja sen pohjalta tapahtuva riskien hallinta. On tärkeää, että esimiehet ja henkilöstö tekevät vaarojen arvioinnin ja sen pohjalta miettivät kehittämishankkeet yhdessä. Kunta-alalla sattuu tavanomaista enemmän liikkumisesta johtuvia työtapaturmia niin työpaikalla kuin työmatkoilla. Tapaturmat sattuvat useimmiten portaissa, käytävillä ja pihoilla. Kunnissa kannattaa kiinnittää huomiota juuri liikkumistapaturmien torjuntaan. Työt pitää järjestää niin, että tarpeeton kiire saadaan pois ja työt voidaan tehdä aina turvallisesti. Työntekijöiden tulisi oma-aloiteisesti käyttää etenkin talviaikaan kelin mukaisia pitäviä kenkiä ja muita varusteita. Henkilöstön tukena työturvallisuusasioissa työpaikoilla toimivat työsuojeluvaltuutetut ja -asiamiehet. Heidän osaamistaan kannattaa hyödyntää. Turvallisuus hallintaan kuntatyössä -yhteistoimintahanke 2 Työturvallisuuskeskus

3 Työsuojelu on kaikkien asia. Työturvallisuuden pitää olla mukana kaikessa päivittäisessä tekemisessä. Ohjeita ja määräyksiä pitää jokaisen noudattaa. Vastuullisuus tarkoittaa myös sitä, että ongelmiin puututaan ja läheltä piti -tapauksista ilmoitetaan, Karlin korostaa. Karlinin ja Kinnusen mielestä työturvallisuus on myös tärkeä ja kiinteä osa ammattitaitoa ja osaamista. Ja koko ajan tarvitaan myös jatkokoulutusta, että valmiudet turvalliseen ja terveellisen työntekoon säilyvät ja jopa voivat parantua. Työsuojeluvaltuutettu Hannele Karlin esittelee Vantaan kaupungin intranetistä löytyviä työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden Teema-kortteja. Työsuojeluvaltuutetut Hannele Karlin ja Kari Kinnunen: Työsuojelu jokaisen asia Kuntatyöpaikoilla työhyvinvointi ja työturvallisuus ovat jokaisen asia, korostavat Vantaan kaupungin kokeneet työsuojeluvaltuutetut Hannele Karlin ja Kari Kinnunen. Suurimpina työsuojeluongelmina Karlin ja Kinnunen pitävät epävarmuuden aiheuttamaa turvattomuutta, työssä jaksamista ja työpaikkatapaturmia. Kyllä työssä jaksaminen nousee ongelmista tällä hetkellä selvästi kärkeen, valtuutetut toteavat yksissä tuumin. Mutta myös perinteistä työtapaturmien ja ammattitautien torjuntaa tarvitaan edelleen. Karlin ja Kinnunen painottavat tapaturmien ja ammattitautien ennalta ehkäisyä. Torjunta on aina tehokkaampaa ja parempaa kuin jälkijättöinen korjaavaa toiminta. Toki kaikkien on puututtava ongelmiin, kun niitä havaitsee. Karlin ja Kinnunen korostavat vastuullista työkäyttäytymistä sitä vaaditaan niin esimiehiltä kuin työntekijöiltä. Turvaton ympäristö ja huono työilmapiiri kuormittavat työntekijöitä ja heikentävät työn laatua, Kinnunen muistuttaa. Kari Kinnunen toimii perusopetuksen ja sivistystoimen työsuojeluvaltuutettuna Vantaalla. Teema-kortit apuna Vantaalla esimiesten ja henkilöstön apuna työhyvinvointiasioiden hoidossa ovat erityiset Teema-kortit. Työsuojeluryhmä on kerännyt intranetissä oleviin Teema-kortteihin tärkeimpiä asioita, joita työpaikoilla tulee käydä läpi. Korttien tavoitteena on syventää työolojen kehittämistyötä. Kortit toimivat myös esimiesten tukena ja apuna, Karlin ja Kinnunen kertovat. Vantaalla on linjattu, että työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyvät asiat ovat säännöllisesti esillä erilaisissa työpaikkakokouksissa. Teema-korteista saa helposti kokouksiin tärkeitä keskustelunaiheita ja toimintamalleja. Työsuojeluvaltuutetut tukena Vantaalla on tällä hetkellä työntekijöiden tukena ja apuna "kahdeksan ja puoli" työsuojeluvaltuutettua. Heillä on omat toimialakohtaiset vastuualueensa. Pyrimme auttamaan ongelmissa, mutta mieluusti olemme mukana myös erilaisissa työoloihin liittyvissä kehityshankkeissa. Karlin ja Kinnunen kertovat edustavansa koko henkilöstöä, niin työntekijöitä, toimihenkilöitä kuin esimiehiäkin. Tavoitteena meillä on koko henkilöstön mahdollisimman hyvä terveys ja turvallisuus. Yhdessä viemme työsuojelua eteenpäin. Onneksi esimiehillä ja työntekijöillä on Vantaalla aika samanlainen näkemys näistä asioista. Karlin ja Kinnunen korostavat, että työsuojeluvaltuutetut toimivat asiantuntijoina vastuu työoloista on aina johdolla ja esimiehillä. Työturvallisuuskeskus 3

4 TTK:n asiantuntijat: Henkilöstö avainroolissa kuntien työturvallisuudessa Maatalouslomittajat tekevät toiseksi vaarallisinta työtä kunnissa. Hyvä ammattitaito, riittävä tilakohtainen opastus ja perehdytys sekä huolellinen työssä olevien vaarojen hallinta estävät työtapaturmat. Työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin tulisi olla osa kaikkea työntekoa ja näkyä kuntien palvelujen arjessa. Työturvallisuuden pitäisi olla oleellinen osa kuntatyöntekijöiden päivittäistä työntekoa, korostavat yksissä suin Työturvallisuuskeskuksen kuntatyöhön perehtyneet asiantuntijat Asta Koivikko, Timo Suurnäkki ja Hannu Tamminen. Työturvallisuuskeskuksen asiantuntijoiden mielestä jokaisella kuntatyöntekijällä on oltava mahdollisuus tehdä työtä turvallisissa ja terveellisissä olosuhteissa. On selvää, että jo työturvallisuuslainsäädännön mukaan vastuu työolojen terveellisyydestä ja turvallisuudesta on aina työnantajalla, Timo Suurnäkki muistuttaa. Mutta myös henkilöstöllä on oma vastuunsa. Työpaikan turvallisuusohjeita on aina noudatettava. Työssä ei saa ottaa riskejä. Ongelmiin pitää puuttua. Lähtökohtana pitäisi aina olla, että jokainen kuntatyöntekijä ottaa vastuun niin itsestään kuin työkavereistaan, Asta Koivikko korostaa. Parhaiten työturvallisuus toteutuu kuntatyössä, kun siitä tulee luonnollinen osa kaikkea työntekoa. Se vaatii riittävästi turvallisuustietoa sekä sen jalkautusta työpaikoille eli tarvitaan yhteiset pelisäännöt, joita myös noudatetaan, Hannu Tamminen tähdentää. Kohti toimivaa turvallisuuskulttuuria Työturvallisuuden merkittävä parantaminen edellyttää muutoksia kuntien koko turvallisuuskulttuuriin. Pelkät strategiat ja toimintasuunnitelmat eivät riitä, jos niitä ei panna toimeksi arjen päivittäisessä työssä. Pohjan turvalliselle työnteolle antaa hyvin ja kattavasti tehty vaarojen tunnistus ja sen pohjalta tapahtuva riskien arviointi. Henkilöstön pitää olla aktiivisesti mukana arvioimassa oman työnsä riskejä sekä tekemässä myös korjausehdotuksia havaittuihin vikoihin ja puutteisiin, Suurnäkki korostaa. Kaikki siis mukaan, niin syntyy hyviä tuloksia. Työnsä hallitseva työntekijä ottaa vastuun ja puuttuu asioihin. Kun turvallisuuskulttuuria lähdetään kohentamaan, kunnan ylimmän johdon ja esimiesten oma esimerkki ja tuki on Suurnäkin mielestä ensiarvoisen tärkeää. Turvallisuutta parantamalla luodaan edellytykset sujuvalle ja tuloksekkaalle työnteolle. Turvallisessa työpaikassa on ilo tehdä töitä. 4 Työturvallisuuskeskus

5 Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia, korostavat Työturvallisuuskeskuksen kunta-alaan erikoistuneet asiantuntijat Timo Suurnäkki (kuvassa vasemmalla), Asta Koivikko ja Hannu Tamminen. Lisää koulutusta Tällä hetkellä monilta kuntatyöntekijöillä etenkin uusilta on useimmiten valitettavan heikot perustiedot työturvallisuudesta. Kouluissa ja oppilaitoksissa työturvallisuuteen ei kiinnitetä juurikaan huomiota. Tästä syystä työntekijöiden perehdyttäminen turvallisuusasioihin on erityisen tärkeää, Hannu Tamminen toteaa. Tammisen mielestä hyvät pohjatiedot turvalliselle työnteolle antaa esimerkiksi Työturvallisuuskortin suorittaminen. Myös esimiehet kaipaavat Tammisen mielestä monipuolista työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyvää koulutusta. Esimiesten tiedonvaje on useimmilla kuntatyöpaikoilla jopa pelottavan suuri. Usein käytännönläheinen ja päivittäisiin työtehtäviin liittyvä koulutus on parasta ja vaikuttavinta. Tamminen ehdottaa, että esimiehet ja henkilöstön edustajat alkaisivat myös kunnissa tehdä säännöllisiä turvallisuuskierroksia omalla työpaikallaan. Kierroksilla voitaisiin käydä läpi esimerkiksi vaaranpaikkoja ja myös etsiä vaikka kehityskohteita. Työturvallisuushenkilöstö asiantuntijatukena Työturvallisuuskeskuksen asiantuntijat korostavat kunnissa olevien työsuojeluasiantuntijoiden roolia ja merkitystä. Työsuojelupäälliköt ja työsuojeluvaltuutetut ovat kunnissa yleensä varsin hyvin koulutettuja. Heidän osaamistaan kannattaa käyttää sekä ongelmien ratkomisessa että myös erilaisissa kehityshankkeissa. Työpaikoilla tulisi pyrkiä työolojen jatkuvaan kehittämiseen ja parantamiseen. Parhaisiin tuloksiin yleensä päästään, kun henkilöstö saadaan innostettua mukaan tähän toimintaan. Avoin ja luottamuksellinen yhteistyö esimiesten ja henkilöstön kesken on ensiarvoisen tärkeää. Ilman sitä ei päästä hyviin tuloksiin turvallisuuden johtamisessa, asiantuntijat Asta Koivikko, Timo Suurnäkki ja Hannu Tamminen muistuttavat. Työsuojeluhenkilöstö toimii myös työturvallisuusasioissa viestin virittäjänä, sanansaattajana ja unilukkarina. Heidän tehtävänään on seurata työolojen ja henkilöstön tilaa sekä kehitystä ja viedä hyviä käytäntöjä eteenpäin kuntatyöpaikoilla. Vaarallisinta ja turvallisinta kuntatyötä Vaarallisinta työtä Suomen kunnis sa tekevät työtapaturmilla mitattuna hienomekaanikot ja maatalouslomittajat. Korkein tapaturmasuhde kunta-alalla on hienomekaanista työtä tekevillä. Vuonna 2009 heille sattui 193 vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttanutta työpaikkatapaturmaa tuhatta työntekijää kohden. Maatalouslomittajien tapaturmasuhde oli 117 vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttanutta työpaikkatapaturmaa tuhatta työntekijää kohden. Turvallisinta on kunnissa psykologinen työ (tapaturmasuhde 2,2), ATK-työ (2,9) sekä hallintoja toimistotyö (3,5). Toimi näin työturvallisuusasioissa 1. Toimi työpaikalla yhdessä sovittujen turvallisten pelisääntöjen mukaan. 2. Arvioi ja ennakoi tulevat tilanteet. 3. Hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty - myös turvallisesti. 4. Ajattele mitä teet. 5. Kysy esimieheltä tai työkaverilta, jos asia vähänkin arveluttaa. 6. Puutu häiriöihin ja vaaratilanteisiin heti. 7. Arvioi ja kehitä omaa ja työyhteisösi toimintaa - yhteistyössä. 8. Muista ergonomia pidä taukoja, säästä itseäsi. 9. Keskustele aktiivisesti ja roh keasti työturvallisuusasioista työssäsi aina, kun siihen on tarvetta ja mahdollisuus. 10.Huolehdi omasta ja myös työkavereiden turvallisuudesta! Lähde: TTK Työturvallisuuskeskus 5

6 Valtuutettu Heleena Havulehto ja päällikkö Tero Keitaanniemi: Nurmijärvellä panostetaan henkilöstön työturvallisuuteen Teknisen työn luokissa käytettävien koneiden ja laitteiden kunnossapito on säännöllistä ja millintarkkaa turvallisuustyötä, jotta koululaisille ja heidän opettajilleen ei sattuisi tapaturmia. yrimme pitämään mahdolli- hyvää huolta koko -Psimman henkilöstön työturvallisuudesta, vakuuttavat Nurmijärven kunnan turvallisuuspäällikkö Tero Keitaanniemi ja työsuojeluvaltuutettu Heleena Havulehto. Nurmijärvellä, kuten maamme muissakin kunnissa, työnantajan edustajat eli kunnan ylin johto ja esimiehet vastaavat siitä, että työtä voidaan aina tehdä terveellisissä ja turvallisissa olosuhteissa. Mutta toki työntekijöillä on myös oma lain säätämä vastuunsa. On toimittava annettujen ohjeiden mukaan ja kunkin on huolehdittava omasta ja toisten turvallisuudesta, turvallisuuspäällikkö Keitaanniemi toteaa. Kiinnostus työturvallisuus- ja työhyvinvointiasioita kohtaan on Nurmijärvellä lisääntynyt viime vuosien aikana. Pyrimme jakamaan tietoa kunnan intranetissä ja henkilöstölehdessä sekä pitämällä teematilaisuuksia ja vierailemalla työpaikoilla. Tarvitaessa kutsumme vaikka itse itsemme kylään, kunnan työsuojeluvaltutettuna jo 17 vuotta toiminut Havulehto kertoo. Kunnassa järjestetään paljon erilaista koulutusta. Kaikki uudet työntekijät perehdytetään myös työturvallisuusasioihin. Nyt Nurmijärvellä alkaa olla Havulehdon mielestä työpaikoilla havaittavissa jo hyvää turvallisuuskulttuuria. Toista oli silloin, kun aloitin valtuutettuna. Kaikki piti rakentaa alusta alkaen. Nykyään turvallisuustoimintaan saadaan rahaakin. Vaaratilanteet esille Nurmijärven kunnassa tehdään työpaikoilla säännöllisesti vaarojen ja riskien arvioinnit. Joka toimipisteessä henkilöstön edustajien tulisi olla aina mukana arvioinneissa. Kartoituksen tulokset käydään läpi työpaikkakokouksissa ja yhdessä lähdetään havaittuja vikoja ja puutteita parantamaan, Vastuu on ensisijaisesti työpisteen esimiehellä, Keitaanniemi toteaa. Kunnan työsuojeluhenkilöstö tarjoaa vaarojen arviointiin tarvittaessa asiantuntija-apuaan. Nurmijärvellä henkilöstöä on kannustettu myös tekemään työturvallisuusilmoituksia mahdollisista tapaturmista sekä vaara-, uhka-, väkivalta- ja läheltä piti -tilanteista. 6 Työturvallisuuskeskus

7 Varsinkin läheltä piti-ilmoitukset ovat tärkeitä. Niiden avulla saamme selville mahdolliset työturvallisuusriskit jo ennen kuin mitään pahempaa on sattunut, Havulehto korostaa. Nykyisin turvallisuusilmoitukset voi Nurmijärvellä tehdä sähköisellä intranetissä olevalla lomakkeella. Toimitaan tiiminä Nurmijärvellä turvallisuus- ja työhyvinvointiyksikkö, johon kuuluu Keitaanniemen ja Havulehdon lisäksi myös kaksi muuta työsuojeluvaltuutettua ja työhyvinvointisuunnittelija, toimii työolojen kehittämisessä tiiminä. Autamme niin esimiehiä kuin henkilöstöä ongelmatilanteissa. Olemme myös mukana erilaisissa kehityshankkeissa, yksikön vetovastuussa oleva Keitaannemi kertoo. Turvallisuusyksikön asiantuntijat tunnetaan hyvin kunnan työpaikoilla ja heihin otetaan paljon yhteyksiä. Minuun ovat yhteydessä sekä työntekijät että myös esimiehet, olen kaikkien käytettävissä, Havulehto toteaa. Sillä yhteispelillä näitä asioita viedään eteenpäin, ei vastakkainasettelulla. Jos eteen tulee ongelmia, niihin mietitään yhdessä ratkaisuja. Työturvallisuus jos mikä on kaikkien yhteinen etu, Keitaaniemi ja Havulehto sanovat painokkaaasti yhdessä suin. Ts-valtuutettu Heleena Havulehto ja ts-päällikkö Tero Keitaanniemi: Kalustonhoitaja Toni Rissanen: Asenne ratkaisee yllä työturvallisuus on aika -Kpaljon asenteista kiinni. Pitää vain oivaltaa itse, miten tärkeästä asiasta on kyse. Näin pohtii Nurmijärven kunnan palveluksessa oleva kalustonhoitaja Tomi Rissanen. Rissasen vastuulla ovat Nurmijärven koulujen teknisen työn luokissa olevat koneet ja laitteet. Tarkastan säännöllisesti, että koululaisten ja heidän opettajiensa käyttämät porat, sahat, höylät ja muut välineet ovat turvallisessa kunnossa. Koneturvallisuus on mielestäni todella tärkeä asia. Rissanen kiertää kunnan eri kouluissa tekemässä mittauksiaan, säätöjään ja erilaisia tarpeellisia huoltotoimia. Toki puutun heti aina myös asiaan, jos huomaan ohi kävellessäni joitakin vikoja tai puutteita koulujen käytävillä, pihoilla tai kalustossa. Rissasen mukaan työtapaturmilta vältytään parhaiten, kun töitä tehdään kiireettä ja annettujen ohjeiden mukaisesti. Kiireelle näissä hommissa pitää antaa kenkää. Turvallisuusasioissa ei saa lähteä oikomaan. Kalustonhoitaja käyttää itse huoltotoimiensa aikana tarvittaessa henkilökohtaisia suojaimia kuulonsuojaimia, turvalaseja ja käsineitä. Rissanen kertoo tekevänsä hyvää yhteistyötä erityisesti turvallisuuspäällikkö Tero Keitaanniemen kanssa. Toimimme tehokkaana tiiminä. Pohdimme ratkaisuja ongelmiin paljon yhdessä. Terolla taitaa vanhastaan olla selvää lukkarinrakkauta koulujen turvallisuusasioihin. Minun kannalta se on oikein hyvä asia. Rissasen mielestä työturvallisuusasiat kuuluvat nykyisin itsestään selvänä asiana kaikkeen työtekoon. Kymmenen viime vuoden aikana työturvallisuusasioissa on menty paljon eteenpäin. Asenteet ovat alkaneet muuttua myönteisemmiksi. Se on hyvä asia. Koulujen teknisen työn luokissa on tehty myös säännöllisesti Kalustonhoitaja Tomi Rissanen pitää Nurmijärven koulujen teknisten luokkien koneet ja laitteet turvallisesa kunnossa. vaarojen arvioinnit. Riskit on selvitetty aivan kone- ja laitekohtaisesti. Oikein hyvässä kunnossahan koulujen teknisen työn tilat ja koneet tällä hetkellä ovat, Rissanen toteaa. Kalustonhoitajan käytännönläheiset ohjeet ja neuvot kaikille kuntatyöntijöille ovat ytimekkäät: Asenteet kuntoon. Jokaisen tulisi oivaltaa turvallisuuden arvo ja merkitys pävittäisessä työnteossa. Pidä siis mahdollisimman hyvin huolta omasta turvallisuudestasi ja vähän myös kaveredenkin. Työturvallisuuskeskus 7

8 Työturvallisuuskeskus, p , Turvallisuus hallintaan kuntatyössä Kuvat Kari Rissa ja Teppo Jokinen Turvallisuus hallintaan kuntatyössä -hanke toteutetaan kunta-alalla vuosina Hankeen avulla halutaan nostaa työturvallisuustoiminnan ja turvallisuusjohtamisen arvostusta kaikilla kunta-alan työpaikoilla. Lähtökohtana hankkeessa on nolla tapaturmaa -ajattelu. Kaikki tapaturmat ovat torjuttavissa. Työstä pitää päästä joka päivä terveenä kotiin. Tavoitteeksi on asetettu, että työtapaturmien ja ammattitautien määrään ja taajuuteen saadaan vähintään 25 prosentin vähennys vuoteen 2015 mennessä. Hanke haluaa vaikuttaa asenteisiin, mutta myös saada aikaan näkyvää työturvallisuustoimintaa kunta-alan työpaikoilla. Samalla lisätään yhteistyötä ja luottamusta työpaikoilla. Turvallisuusjohtaminen avainasemassa Turvallisuutta ja työympäristöä parantamalla luodaan samalla myös työhyvinvointia, vähennetään sairauspoissaoloja ja pidennetään työuria. Turvallisessa työpaikassa on hyvä tehdä töitä. Kärkenä hankkeessa on työtapaturmien ja ammattitautien ennalta ehkäisy. Työturvallisuutta kohennetaan tavoitteellisesti ja järjestelmällisesti parantamalla yhtä aikaa johtamista, työympäristöä, töiden sisältöä ja työssä jaksamista. Työn vaarojen tunnistus sekä riskien ja kuormituksen arviointi ja hyvä hallinta liitetään osaksi päivittäistä johtamista ja työntekoa. Laatu ja tuottavuus paranevat Hankkeessa on työpaikkalähtöinen ote. Esimiehet ja henkilöstö ovat tärkeimpiä kohderyhmät. Työturvallisuutta parantamalla voidaan samalla myös parantaa toiminnan laatua, nostaa tuottavuutta ja vähentää kustannuksia, kun häiriöt saadaan vähenemään. Hankeen toteuttajana toimii Työturvallisuuskeskuksen Kuntaryhmä yhteistyökumppaniensa kanssa. Turvallisuus hallintaan kuntatyössä Työturvallisuuskeskus ja sen osapuolet (KT Kuntatyönantajat, JHL, JUKO, Jyty, KoHo, KTN, Keva ja KiT) Nolla tapaturmaa -foorumi Sosiaali- ja terveysministeriö Hankkeessa mukana Työhyvinvointifoorumi Työterveyslaitos Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja vakuutusyhtiöt 8 Työturvallisuuskeskus kuntatyossa