HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS LINPÄÄTÖS 2010 Porvoon kaupunki

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS LINPÄÄTÖS 2010 Porvoon kaupunki

2 Sisältö 1 Alkusanat Henkilöstöpoliittinen ohjelma Työhyvinvointimäärärahat Henkilöstöjaosto Yhteistoiminta... 7 Yhteistoimintaneuvottelut... 7 Työhyvinvointiryhmä (Tyhy-ryhmä)... 8 Yhteistyöryhmät... 8 Henkilöstöryhmä Työsuojelutoiminta Työsuojeluparit Työtapaturmat ja ammattitaudit Henkilöstön rakenne ja työpanos Henkilöstön eläköityminen Sairauspoissaolot Kustannukset ja Kelan maksamat korvaukset Työpaikkaselvitykset ja työpaikkakäynnit Henkilöstön koulutus Rekrytointiyksikkö Virkistystoiminta Sisäinen viestintä... 20

3 Työpanos Ikäprofiili Vakituisen henkilöstön palvelusaika Vakituisen henkilöstön ulkoinen vaihtuvuus Sairauspoissaolot Työtapaturmat Kevan ennuste eläkkeelle siirtyvistä henkilöistä

4 1 Alkusanat Haastava vuosi 2010 Vuosi 2010 oli henkilöstön kannalta haastava vuosi. Kaupunginvaltuuston keväällä hyväksymän strategian mukaisesti ryhdyttiin laatimaan talousarviota vuodelle Talousarvion valmistelu oli vaikeaa ja lopulta tasapainotettu talousarvio syntyi vasta yhteistoimintaneuvotteluiden ja henkilöstösäästöesitysten jälkeen. Samassa yhteydessä valmisteltiin organisaatiomuutosta. Vaikeiden päätösten jälkeen henkilöstön työhyvinvointiin tulee tulevina vuosina kiinnittää erityistä huomiota. Tukea tarvitaan kaikilla organisaatiotasoilla. Palvelussuhteiden määrä oli 3553, joka on 28 henkilöä vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana (3581). Ensimmäistä kertaa viiden vuoden tarkastelujaksolla vakinaisen henkilöstön määrä kääntyi myös laskuun. Vuonna 2010 vakinaisen henkilöstön määrä laski 22 henkilöä (2570 v. 2010, 2592 v.2009). Määräaikaista henkilöstöä oli vuoden 2010 lopussa 817 henkilöä, mikä on 24 henkilöä vähemmän kuin vuoden 2009 lopussa. Vapautettuna omasta tehtävästään oli 123 henkilöä, joka on kymmenen enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Lyhytaikaisia sijaisia oli 43 henkilöä. Kun sekä vakinaisen henkilöstön määrä että määräaikaisen henkilöstön määrä on laskenut, voidaan todeta, että henkilöstömäärän kasvu on taittunut. Omasta tehtävästään vapautettuna olevien määrän kasvu osoittaa sen että tehtävien vapauduttua niitä pyritään uudelleen organisoimaan ja täyttämään sisäisesti. Määräaikaisista palvelussuhteista 268 henkilöä oli ns. sivutoimisia eli heidän viikkotyöaikansa oli alle 19 tuntia viikossa. Tällaisia palvelussuhteita on lukumääräisesti paljon muun muassa vapaassa sivistystyössä. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus oli 158, mikä on kolmekymmentä henkilöä enemmän kuin vuonna Henkilöstön keski-ikä pysyi lähes samana kuin edellisenä vuonna. Keski-ikä oli 45,2 vuotta, mikä on 0,1 vuotta korkeampi kuin vuonna Kuntien eläkelain (KuEL) perusteella vanhuuseläkkeelle jääneiden henkilöiden keski-ikä oli 63,5 vuotta eli 0,2 vuotta korkeampi kuin vuonna Henkilöstöstä suomenkielisiä oli 66,2 % (64,8 %) ja ruotsinkielisiä 33,8 % (35,2 %). Yhteistyössä henkilöstön kanssa laadittu henkilöstöpoliittinen ohjelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Työhyvinvointiohjelman uudistaminen aloitettiin syksyllä ja viedään loppuun keväällä Työhyvinvointia kehitettiin mm. esimies- ja muutosvalmennuksella ja työnohjauksen tukemisella. Lisäksi tuettiin työkokeiluja, työkiertoa ja uudelleensijoittumista. Työhyvinvointia tukevia luentoja ja tapahtumia järjestettiin jälleen koko viikon ajan marraskuussa. Vuonna 2010 keskipitkät ja pitkät sairauslomat kasvoivat, kun lyhyet 1-5 päivän mittaiset sairauslomat vähenivät. Edellisen vuoden sairauslomapäivien väheneminen onkin ollut poikkeus sairauspoissaolopäivien tavanomaisesti kasvavassa linjassa. Tarkkailtaessa viiden vuoden kehitystä on trendinä etenkin enintään 60 päivän sairauslomien kasvu, kun päivän sairauslomat ovat pysyneet suurin piirtein samalla tasolla ja yli 180 päivän sairauslomat ovat vähentyneet. Enintään 60 päivän sairauslomilla on kuitenkin suuri taloudellinen vaikutus ja niihin on pyrittävä varhaisen puuttumisen keinoin vaikuttamaan. Kuninkaantien työterveyden tilastoinnin mukaan ylivoimaisesti suurin ryhmä sairauksista on tuki- ja liikuntaelinsairauksia (n. 45 %), kun seuraavina suurina ryhminä tulevat hengityselinten sairaudet ja mielenterveyden häiriöt. 1

5 Henkilöstötilinpäätös on laadittu aiempien vuosien tapaan henkilöstöjohdon ja henkilöstöpalveluiden yhteistyönä. Tiedot on koonnut yhteen työsuojelupäällikkö Leena Juvakka, suunnittelija Alf Lerner ja palkkasihteeri Tom Lönnfors. Sekä vuosi 2010 että edeltävä 2009 olivat henkilöstön kannalta vaikeita vuosia. Tilinpäätös vuodelta 2010 näyttää kuitenkin siltä, että pahin taloudellinen taantuma on nyt ohitettu. Tulevaisuus näyttää myönteiseltä. Anu Kalliosaari henkilöstöjohtaja 2

6 2 Henkilöstöpoliittinen ohjelma Henkilöstöpoliittinen ohjelma on perusta kaupungin noudattamalle henkilöstöpolitiikalle ja siinä määritellään yhtenäiset toimintaperiaatteet henkilöstöasioiden hoitamiselle. Henkilöstöpoliittisen ohjelman tarkoituksena on varmistaa poliittisten päättäjien, kaupungin johdon, esimiesten sekä henkilöstön vastuullinen ja vuorovaikutteinen yhteistyö, jolla turvataan Porvoon kaupungin menestyminen muuttuvassa toimintaympäristössä. Kaupunginhallitus hyväksyi henkilöstöpoliittisen ohjelman

7 Työhyvinvointi Porvoon kaupungin työhyvinvointiohjelma ohjasi työhyvinvointityötä Ohjelman tavoitteet: työhyvinvointi on huomioitu organisaation kaikilla tasoilla palvelujen ja toimintojen suunnittelussa, esimiehillä on valmiudet henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitämiseen, kaupungilla on henkilöstöä hyvin palveleva työterveyshuolto, työhyvinvointityön resurssien lisääminen, työhyvinvoinnin lisääminen työturvallisuutta tehostamalla ja päättäjien ja henkilöstön välillä vallitseva luottamuksellinen ja arvostava ilmapiiri. Ohjelma ohjaa henkilöstöön kohdistuvaa työhovinvointityötä, työhyvinvointimäärärahojen käyttöä, toimialojen työhyvinvointisuunnitelmien laatimista ja niihin sisältyvää työhyvinvointimäärärahojen käytön suunnittelua. Porvoon kaupungin työhyvinvointiohjelman päivitys aloitettiin vuonna 2010 ja hyväksytään keväällä 2011 yhteistyötoimikunnassa. Työhyvinvointimäärärahat Kaupunginvaltuusto myönsi työhyvinvointimäärärahoja vuodelle Määrärahat piti käyttää toimialojen työhyvinvointiohjelmien tavoitteiden mukaiseen toimintaan. Keskitettyä määrärahaa kohdennettiin koulutukseen, työnohjaukseen, työkokeiluun sekä virkistys ja Voi Hyvin-toimintaan. Taloudellinen tilanne, säästötavoitteet ja mm. vaikeus saada sijaisia vaikuttivat siihen, että työhyvinvointimäärärahoista jäi n. 44 % käyttämättä. Taulukko: Vuoden 2010 työhyvinvointimäärärahojen käyttö Myönnetty raha Rahan käyttö Yleishallinto Sivistystoimi Sosiaali- ja terveystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Keskitetty määräraha Yhteensä

8 Voi hyvin -toiminta Voi hyvin -toiminnan tarkoituksena on aktivoida henkilökuntaa liikkumaan työkyvyn ylläpitämiseksi. Vuoden aikana 828 työntekijää teki yhteensä 2270 suoritusta ja jätti 246 kampanjakorttia. Vuoden aikana järjestettiin viisi kampanjaa. Niihin liittyviä kampanjakortteja jätettiin 246 kpl. Ohjattuja ryhmiä oli viisi (6) ja suorituksia oli 705 (754). Lisäksi järjestettiin kaksi liikuntailtapäivää 316 suoritusta (297). Liikuntapäivään Pajulahdessa osallistui 50 (36) henkilöä sekä tilaisuuksiin eri liikuntamuotojen kokeiluun 122 henkilöä (77). Tänä vuonna järjestettiin ainoastaan kevätpamaus, johon osallistui 13 kolmen henkilön joukkuetta (39 osallistujaa). Työhyvinvointiviikon liikuntatapahtumiin osallistui 698 henkilöä. Tonttumarssiin (tonttuhiihtoon) osallistui yhdeksän henkilöä Työpaikat ovat aikaisempaa aktiivisemmin 214 suoritusta (205) pyytäneet Voi Hyvin - koordinaattoria järjestämän mm. taukojumppaa, kuminauhajumppaa sekä vesijuoksua/syvävesijumppaa Työpaikoilla toimintaa koordinoi 155 Agenttia. Heille järjestettiin kaksi agenttitapaamista, joihin osallistui 22 Agenttia. Kahdeksan yliagenttia auttoi kevätpamauksen suunnittelussa ja järjestämisessä. Voi Hyvin -koordinaattori ja hänen tehtävänsä siirrettiin liikuntatoimeen

9 3 Henkilöstöjaosto Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto toimii kaupunginhallituksen apuna huolehtien henkilöstöhallinnon tehtävistä. Henkilöstöjaosto käsitteli muun muassa virkojen ja toimien nimikkeiden muutoksia, tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistuksia, järjestelyvara-asioita, kunniamerkkiehdotuksia, vuoden 2009 henkilöstötilinpäätöstä ja vuoden 2010 henkilöstösuunnitelmaa sekä henkilöstöpoliittista ohjelmaa. Vuonna 2010 jaosto kokoontui 8 kertaa. Jaoston toiminta päättyi

10 4 Yhteistoiminta Yhteistyötoimikunta (Yttk) Yhteistoiminta Porvoon kaupungin ja henkilöstön välinen yhteistoiminta järjestetään yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Menettelyn tarkoituksena on lisätä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia työn, työn toteuttamisen ja työyhteisön kehittämisessä ja samalla edistää kaupungin toiminnan taloudellisuutta ja tuloksellisuutta. Yhteistyötoimikunnan tehtävänä on huolehtia yhteistoiminnan yleisestä kehittämisestä Porvoon kaupungissa sekä huolehtia työsuojelulainsäädännön ja kunnallisen alan työsuojelusopimuksen noudattamisesta. Yhteistyötoimikunta toimii työnantajan ja henkilöstön välisenä yhteistyöelimenä sekä työsuojelun valvontalain edellyttämänä työsuojelutoimikuntana. Yhteistyötoimikunnassa on 14 jäsentä, joista viisi on työnantajan edustajaa ja yhdeksän henkilöstön edustajaa; työsuojeluvaltuutetut ja pääluottamusmiehet. Sihteerinä toimii henkilöstöjohtaja. Yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden aikana 12 kertaa. Yhteistyötoimikunta työsuojelutoimikuntana hyväksyi Porvoon kaupungin ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen työterveyshuollon toimintasuunnitelmat vuosille , työterveyshuollon kustannusten korvaushakemukset ja tasa-arvosuunnitelman naisten ja miesten välisestä tasaarvosta. Toimikunta käsitteli työsuojelupiirin tarkastuspöytäkirjoissa esiin tulleita asioita ja seurasi tarvittaessa toimenpiteiden toteutumista. Lisäksi kokouksissa käsiteltiin muun muassa vuoden 2009 tilinpäätöstä ja henkilöstötilinpäätöstä, vuoden 2010 talousarviota ja henkilöstösuunnitelmaa, tilapalvelujen liikelaitostamistyöryhmän esitystä, lomautusten vaikutuksia, organisaatiouudistusta, henkilöstöpoliittista ohjelmaa , Skepparsin maankäyttösuunnitelma sekä hallinto- ja toimintasääntöä. Yhteistoimintaneuvottelut Vaikean taloudellisen tilanteen johdosta käynnistettiin yhteistoimintaneuvottelut henkilötyövuoden vähentämiseksi. Neuvotteluissa edustivat työnantajaa toimialojen johtajat, kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja ja henkilöstöjohtaja. Työntekijöitä edustivat ammattijärjestöjen pääluottamusmiehet. Neuvotteluissa sihteerinä toimi palkkahallintopäällikkö. Neuvotteluiden tuloksena päädyttiin siihen että 41 henkilöä irtisanotaan ja 20 henkilölle tarjotaan mahdollisuutta siirtyä eläkkeelle. 7

11 Työhyvinvointiryhmä (Tyhy-ryhmä) Työhyvinvointiryhmä toimii yhteistyötoimikunnan työhyvinvoinnin ja työsuojeluasioiden valmistelevana ryhmänä. Työryhmään kuuluvat henkilöstöjohtaja (pj), työsuojelupäällikkö(siht), työsuojeluvaltuutetut, Kuninkaantien työterveyden edustaja ja henkilöstötoimiston suunnittelija. Ryhmä kokoontui kahdeksan kertaa. Ryhmä valmisteli yhteistyötoimikunnan kokouksiin muun muassa Porvoon kaupungin ja Itä- Uudenmaan pelastuslaitoksen työterveyshuollon toimintasuunnitelmat, työterveyshuollon kustannusten korvaushakemukset sekä työsuojelutarkastuksiin liittyvät asiat. Yhteistyöryhmät Yleishallinnolla, toimialoilla ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella on omat yhteistyöryhmät. Yhteistyöryhmien tehtävänä on edistää molemminpuolista yhteistyötä henkilöstön ja toimialan johdon kanssa yhteistoimintasopimuksen 3 :ssä mainituissa asioissa. Yhteistyöryhmissä käsiteltiin muun muassa vuoden 2009 tilinpäätöstä ja henkilöstötilinpäätöstä. Vuoden 2010 toiminnassa korostui talouden tasapainottamisohjelman käsittely. Yhteistyöryhmä hyväksyy työpaikoille työsuojeluparit ja Voi Hyvin-Agentit. Taulukko: Yhteistyöryhmien kokoukset 2010 Yhteistyöryhmän nimi Puheenjohtaja Kokousten määrä Yleishallinnon yhteistyöryhmä Kaupunginjohtaja 6 Sivistystoimi yhteistyöryhmä Sivistysjohtaja 6 Sosiaali- ja terveys toimen yhteistyöryhmä Sosiaali- ja terveysjohtaja 7 Teknisen ja ympäristötoimen yhteistyöryhmä Tekninen ja ympäristöjohtaja 7 Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen yhteistyöryhmä Pelastusjohtaja 4 Henkilöstön edustajat toimivat varapuheenjohtajina. Henkilöstöä edustavat työsuojeluvaltuutetut ovat yhteistyöryhmän jäseniä. 8

12 Henkilöstöryhmä Henkilöstöryhmä on yhteistoimintamenettelyn mukainen henkilöstön yhteistoimintaelin, jossa on kymmenen ammattijärjestöjen valitsemaa edustajaa sekä työsuojeluvaltuutetut. Ryhmä valmistelee yhteisiä näkemyksiä vietäväksi eteenpäin sekä antaa lausuntoja ja kannanottoja koko henkilöstöä koskevista asioista. Henkilöstöryhmä kokoontui vuoden 2010 aikana kymmenen kertaa. Päätoimisia pääluottamusmiehiä olivat JHL:n, JUKO:n ja JYTY:n pääluottamusmiehet. KTN:n, TNJ/SuPerin ja Tehy:n pääluottamusmiehet hoitivat tehtäviä osa-aikaisina tai oman työnsä ohessa. Kaupungilla on neljä työsuojeluvaltuutettua. Pääluottamusmiehet ovat toimineet henkilöstön edustajina yhteistyötoimikunnassa, johtoryhmissä ja henkilöstöryhmässä sekä erilaisissa edunvalvonta- ja muissa työryhmissä. Vuosi 2010 on edelleen ollut poikkeuksellinen tiukan talouden ja organisaatiomuutosten takia. Henkilöstöryhmä on käsitellyt kokouksissaan mm. kaupungin strategian valmistelua, tilakeskuksen liikelaitostamissuunnitelmia, hallinto- ja toimintasäännön uudistamista, organisaatiomuutoksia sekä näihin liittyvää YT-menettelyä ja henkilöstön asemaa. Syksyllä käytiin organisaatiomuutokseen ja kaupungin talouteen perustuvat YT-neuvottelut, jotka puhuttivat erityisen paljon. Henkilöstöryhmä käsitteli aktiivisesti YT-neuvotteluihin liittyviä asioita, irtisanomisia, osa-aikaistamisia ja eläkkeelle siirtymisiä. Henkilöstöjärjestöt laativat kannanoton työnantajan työvoiman vähentämistä koskevaan esitykseen ja pääluottamusmiehet olivat kuultavina asiasta kaupunginhallituksessa. Henkilöstöryhmässä on käsitelty useita kertoja myös työssä jaksamista ja uupumista, työtiloja, sisäilmaongelmia sekä työterveyspalvelujen saatavuutta. Muita annettuja kannanottoja olivat mm. henkilöstökahvion sulkeminen, Stadi-lehden lakkauttaminen sekä henkilöstön virkistysalueasiat. Kuntaliitoksesta 1997 johtuen Porvoon työsuojelukausi on poikennut valtakunnallisesta rytmistä. Nykyiset työsuojeluvaltuutetut on valittu kaudeksi Työsuojelukautta jatkettiin vuodella, joten työsuojeluvaltuutettujen toimikaudet kestävät vuoden 2013 loppuun saakka. Jatkamisen johdosta työsuojelukausi vastaisuudessa noudattaa muiden kuntien rytmiä. 9

13 5 Työsuojelutoiminta Porvoon kaupunki työnantajana vastaa ja huolehtii työsuojelutoiminnan toteutumisesta yhteistyössä henkilöstön kanssa. Yleishallinnolla, toimialoilla ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella on toimeenpanovalta ja vastuu työsuojeluasioissa. Esimiehet arvioivat työsuojelutoimien ensisijaisuuden ja päättävät niiden toteutuksesta. Jokaisen työntekijän on tiedettävä oman työnsä vaarat ja niiltä suojautuminen sekä noudatettava työtään koskevia määräyksiä ja ohjeita. Työsuojeluasioiden valvontavastuu on yhteistyötoimikunnalla, joka toimii työsuojelun valvontalain tarkoittamana toimikuntana, työnantajaa edustavalla työsuojelupäälliköllä ja henkilöstöä edustavilla työsuojeluvaltuutetuilla. Työsuojeluparit Työsuojelupareja oli 138 työpaikalla. Heidän toimikautensa jatkui vuoden 2010 loppuun asti. Työsuojeluparin muodostavat lähin esimies ja työpaikan henkilöstön edustaja, jonka henkilöstö valitsee keskuudestaan. Työsuojeluparin tehtävänä on tarkkailla työpaikan työolosuhteita ja työilmapiiriä sekä toimia työsuojeluorganisaation yhdyshenkilönä työpaikoilla. Lisäksi suositellaan, että työsuojelupari on laatimassa työpaikan työhyvinvointiohjelmaa sekä käsiteltäessä työpaikan henkilöstökyselyä. Työsuojelupari toimii yhdessä Voi-Hyvin Agentin kanssa henkilöstön työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Työtapaturmat ja ammattitaudit Porvoon kaupunki on vakuuttanut kaikki työntekijänsä työtapaturmien varalta. Lakisääteisistä tapaturmavakuutuksista vastaa IF - Vahinkovakuutusyhtiö Oy. Työtapaturmien korvausjärjestelmä perustuu työtapaturmavakuutuslakiin. Henkilöstötoimisto on antanut esimiehille ohjeen toiminta- ja ilmoitusmenettelystä työtapaturman, väkivallan uhkatilanteen ja läheltä-piti tilanteen sattuessa. Työtapaturmailmoituksia tehtiin 167 kpl (168). Ilmoitetuista työtapaturmista tapahtui 123(126) työssä tai työpaikalla, työmatkalla 36 kpl (30) ja 8(11) muualla työpaikan ulkopuolella. 10

14 Työtapaturmia aiheuttivat eniten kaatumiset, terävään esineeseen astumiset ja äkilliset fyysiset kuormittumiset. Tapaturmat vahingoittivat eniten jalkoja, polvia, sormia ja selkää. Työtapaturmista aiheutui1969 (1640) sairauspoissaolopäivää. Työtapaturmat eivät aiheuttaneet pysyvää invaliditeettia eivätkä kuolemaa. Ammattitautiepäilyilmoituksia tehtiin kaksi (neljä). Sisäilmatyöryhmä Sisäilmatyöryhmä kokoontui neljää kertaa käsittelemään työpaikkojen sisäilma-asioista pääosin tilakeskukselle tehtyjen sisäilmaepäilyilmoitusten pohjalta. Työryhmässä käytiin läpi myös toimenpiteet joita tehdään ongelmien poistamiseksi tai haittojen vähentämiseksi. Sisäilmaongelmat voivat aiheuttaa sairastavuutta. Joissakin tapauksissa ne ovat olleet ammattitautiepäilyjen perusteina. Työryhmään kuuluvat terveydensuojelun ja tilakeskuksen asiantuntijoita, työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut sekä Kuninkaantien työterveyden edustajat. Työsuojelutarkastukset Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojeluosaston tarkastaja teki Porvoon kaupungin päiväkoteihin seitsemän työsuojelutarkastusta, jotka liittyvät alueen sosiaali- ja terveys alan valvontahankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on tukea työpaikkoja omatoimiseen työolojen ja työympäristön kehittämiseen sekä varmistaa, että valvottavilla organisaatioilla on toimivat turvallisuuden hallintajärjestelmät. Lisäksi tehtiin tarkastus yleishallinnon hallinto- ja tukipalveluihin. Tarkastuksella käsiteltiin työturvallisuuden hallinnan käytäntöjä kiinnittäen erityistä huomiota psykososiaaliseen kuormitukseen, häirintään ja epäasialliseen kohteluun, väkivallan uhkaan sekä sisäilma-asioiden hallintaan. Tarkastuspöytäkirjoissa annettiin työnantajille toimintaohjeita epäkohtien kuntoon saattamiseksi. Yhteistyötoimikunta työsuojelutoimikuntana on omalta osaltaan käsitellyt ja seurannut toimintaohjeiden toteutusta. Työsuojelutarkastuksiin osallistuivat työpaikkojen esimiesten ja henkilöstön edustajien lisäksi työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut. Työhyvinvointiryhmä ja yhteistyötoimikunta käsittelivät omalta osaltaan tarkastuspöytäkirjoissa esiin tulleita asioita ja seurasivat toimenpiteiden toteutumista. 11

15 6 Henkilöstön rakenne ja työpanos Koko henkilöstön palvelussuhteiden määrä oli 3553 henkilöä, mikä on 28 palvelusuhdetta vähemmän kuin vuonna Kaupungin vakituisen henkilöstön määrä oli 2570 (2 592) henkilöä, mikä on 22 henkilöä vähemmän kuin vuonna Määräaikaisten henkilöiden määrä oli 817 (841) henkilöä, mikä on 24 henkilöä vähemmän kuin vuonna Koko henkilöstöstä naisten osuus on 80 % (79,4 %) ja miesten osuus 20 % (20,6 %). Henkilöstön keski-ikä oli 45,2 vuotta (45,1). Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus oli 158 henkilöä (128). Ennusteiden ja tilastojen mukaan vuosittainen ulkoinen vaihtuvuus on henkilöä. Eläkkeelle siirtyneitä on vuonna 2010 ollut 14 enemmän kuin vuonna 2009 ja muihin tehtäviin siirtyneitä 16 enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2010 työpanos oli 2751 henkilötyövuotta (2 694). Työpanos kalenteripäivinä laskettuna nousi 2,1 % vuodesta Työpanoksen määrä palasi tavalliselle tasolle poikkeuksellisen vuoden 2009 jälkeen. Työpanoksen kasvu johtuu kaikkien poissaolojen vähentymisestä sekä ylityön lisäyksestä. Taulukko: henkilötyövuodet Vuosi Säännöllinen työaika tehdyt tunnit Lisä- ja ylityöaika tehdyt tunnit Työaika yhteensä tehdyt tunnit Henkilötyövuodet , , , , , , , ,04 Muutos , , ,47 56,82 2,34 % 4,89 % 2,38 % 2,11 % 12

16 7 Henkilöstön eläköityminen Kuntien eläkelain (KuEL) perusteella vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 63,5 vuotta eli 0,2 vuotta korkeampi kuin vuonna 2009 Kunnan työntekijät kuuluvat pääosin KuEL:n piiriin. Opettajista KuEL:n piiriin kuuluvat muun muassa ne lukion ja peruskoulun opettajat jotka ovat syntyneet 1970 tai sen jälkeen, ja joiden työsuhde on alkanut 1999 tai sen jälkeen. Muut opettajat kuuluvat valtion eläkelain piiriin(vael) ,8 62,9 63,2 63,3 63,5 KuEL:n perusteella vanhuus eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden keski-ikä Kaikkien KuEL:n mukaisten eläkelajien (vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke, kuntoutustuki, osatyökyvyttömyyseläke, työttömyyseläke) mukaiselle eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä on noussut 1,2 vuotta vuodesta Keski-iän nousu selittyy sillä, että eläkkeelle siirtyneistä entistä suurempi joukko siirtyi vanhuuseläkkeelle, jolle siirrytään vanhempana kuin muille eläkelajeille ,1 59,4 58,7 60,3 61,5 Kaikkien KuEL:n mukaisille eläkkeille siirtyneiden henkilöiden keski-ikä Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) ennusteen mukaan vuosien aikana arvioidaan eläkepoistuman olevan 689 henkilöä. 13

17 8 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen syntyminen on monisyinen asia. Sairauspoissaolojen hallinnassa varhaisella välittämisellä on tutkimuksissa todettu olevan myönteisiä, sairauslomia lyhentäviä vaikutuksia. Henkilöstötoimisto on antanut esimiehille ohjeen toimintavoista pitkittyneissä ja toistuvissa sairauspoissaoloissa. Varhaista välittämistä on käsitelty koulutustilaisuuksissa, joiden kohderyhmänä ovat olleet esimiehet, henkilöstö ja työsuojeluparit. Vuonna 2010 varhainen välittäminen oli osa esimieskoulutusta (ESKO). Taulukko: Sairauspoissaoloihin liittyvien mittareiden vertailu Sairauspoissaolopäivät yhteensä Sairauspoissaolopäivät suhteessa henkilöstömäärään Sairauspoissaolojen palkkakustannukset ,0 13,2 13,2 12,8 13, Vuoden 2010 sairauspoissaolotilastot osoittavat, että koko kaupungin osalta sairauspoissaolojen määrä on kääntynyt nousuun. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä suhteessa henkilöstömäärään 13,7 pv on noussut seuranta-ajan korkeimmalle tasolle. Sairauspoissaolot jakautuvat seuraavasti: 1-5 päivän poissaolot 23,4 %, 6-60 päivän poissaolot 50,1 % (eniten), päivän poissaolot 18,3 % ja yli 180 päivän poissaolot 8,2 %. Lyhyet 1 5 päivän poissaolot vähenivät 4,9 %, mutta muut poissaolot lisääntyivät. Eniten 20,9 % lisääntyivät päivän poissaolot. Yli 180 päivän poissaolot lisääntyivät 15,1 % ja 6-60 päivän poissaolot lisääntyivät 6,8 %. Kuninkaantien Työterveydessä kirjatuista sairauspoissaolopäivistä (12 945) aiheutui 45,5 % (16 %) tuki- ja liikuntaelin sairauksista, mielenterveyden häiriöistä 14,4 %, hengityselinten- 14

18 sairauksista 13,1 % (15 %), vammoista ja myrkytyksistä sekä muiden ulkoisten syiden seurauksista 10,4 % ja muista syistä 16 %. Sairauspoissaolopäivien lisäystä voidaan pitää merkittävänä. Kun tehtäviä järjestellään uudelleen ja henkilöstömäärää vähennetään, vähenevät myös mahdollisuudet työkokeiluihin ja uudelleensijoituksiin. Henkilöstötilannetta leimasivat vielä vuoden 2009 lomautuksista johtuneet kasaantuneet työt sekä samanaikaisesti työvoimapula. Toisaalta vaikea talousarvion laadintaprosessi ja toisaalta käydyt yhteistoimintaneuvottelut ja organisaatiouudistus kuormittivat henkilöstöä sekä henkisesti että lisääntyneenä työmääränä. Työterveyspalvelut Sopimus ja toimintasuunnitelmat Porvoon kaupungilla on sopimus työterveyspalvelujen tuottamisesta Kuninkaantien työterveyden kanssa. Kuninkaantien työterveyden henkilöstön työterveyshuollosta vastaa Mehiläinen Oy. Lisäksi Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella on sopimus työterveyspalvelujen järjestämisestä Loviisan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa. Sopimukset sisältävät lakisääteiset terveydenhuoltopalvelut ja työnantajan vapaaehtoisesti järjestämät sairaanhoitopalvelut. Toimintaa ohjasivat yhteistyötoimikunnassa hyväksytyt työterveyshuollon toimintasuunnitelmat vuosille Kustannukset ja Kelan maksamat korvaukset Vuonna 2010 työterveyspalvelujen kustannukset olivat ( ). Kansaneläkelaitos korvaa hyväksytyistä kustannuksista jälkikäteen 50 60%. Taulukko: Kuninkaantien työterveyden laskutuksen perusteena olevat kaikki Porvoon kaupungin henkilöstön ottamat kontaktit Vuosi Lääkärit Terveydenhoitajat Fysioterapeutit Muu henkilöstö Kaikki kontaktit yhteensä Kontakti pitää sisällään käynnit työterveyshuollossa ja sairaanhoidossa sekä muut kontaktit ja puhelinkontaktit (ei ajanvaraus) 15

19 Taulukko: Työterveyshuollon kustannukset ja Kelan maksamat korvaukset vuosilta ja arvio vuoden 2010 palautuksista Vuosi Kustannukset Kelan maksamat korvaukset (arvio) Työpaikkaselvitykset ja työpaikkakäynnit Vuoden 2010 aikana Kuninkaantien työterveyden toiminta siirtyi suunnitelman mukaisesti työpaikkalähtöiseen toimintaan, jonka perustana on työpaikkaselvitys. Selvitykseen kuuluu laajat esiselvitykset: työpaikkakäynnin suunnittelu, työpaikalla tehtävät havainnot, työn keskeisten vaaratekijöiden tunnistaminen ja mahdollisten jatkoselvitysten suunnitteleminen terveystarkastuksineen. Työpaikkaselvityksestä ja -käynnistä laaditaan raportti, jossa suunnitellaan muun muassa seuranta ja kuntoutustarpeet sekä annetaan toimenpidesuosituksia. Työpaikkaselvityksiä tehtiin 52 työpaikalla. Selvityksiin liittyi 287 työterveyshoitajakäyntiä. Ergonomisia kartoituksia tehtiin 55 työpaikalla. Käynteihin liittyi 200 työfysioterapeuttikäyntiä. 16

20 9 Henkilöstön koulutus Koulutuksen painopisteenä oli esimieskoulutus Koulutusmenot koko organisaatiossa olivat ( ). Keskitetyn koulutuksen kustannukset olivat ( ). Tästä ATK-koulutuksen Keskitetysti järjestettiin 64 (14) koulutustilaisuutta. Yhtenä pääpainoalueena oli edellisten vuosien tapaan esimieskoulutus. Johtamisen erikoisammattitutkinnon suoritti18 eri toimialojen esimiestä. Uusi ryhmä käynnistyi syyskuussa. Tämä ryhmä toteutetaan yhdessä Askolan kunnan kanssa. Ryhmässä on 10 esimiestä Porvoon kaupungilta. Jet-koulutusten yhteistyökumppani on Edupoli ja Itä-Uudenmaan Oppisopimuskeskus. Lähiesimiehille tarkoitettuja Esko-koulutuksia järjestettiin yksi. Koulutukseen osallistui 10 esimiestä. Koulutuksen luennoitsijoina toimivat pääsääntöisesti organisaation omat asiantuntijat. Esimiehille järjestettiin myös erityisesti organisaatiomuutokseen liittyvää koulutusta. Näitä koulutustilaisuuksia oli 9. Työhyvinvointiviikon kuuteen luentotilaisuuteen osallistui 275 henkilöä. Viikon teema oli Yhdessä eteenpäin. Vuoden aikana järjestettiin myös atk-, ensiapu- ja hankintakoulutusta, työturvallisuuskorttikoulutusta ja Voimavaroja työhön valmennus. Omaehtoiseen koulutukseen myönnettiin 24 stipendiä, joiden määrä vaihteli välillä. Yhteensä myönnetty määrä oli 7740 (5020 ). 17

21 10 Rekrytointiyksikkö Henkilöstötoimiston rekrytointiyksikkö hoiti keskitetysti kaupungin rekrytointi-ilmoittelun. Ilmoittelu keskitettiin ensisijaisesti kaupungin omille ja työvoimahallinnon verkkosivuille. Maksullisia lehtiilmoituksia julkaistiin vuoden aikana eri lehdissä noin 42 (60) kappaletta. Kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaan liittyvää virkojen ja toimien täyttölupamenettelyä jatkettiin. Luvan tarpeen ehtoja kiristettiin loppuvuodesta siten, että täyttölupa tarvittiin kaikkiin yli 12 päivää kestäviin työ-/virkasuhteisiin. Vaikka suurin osa haetuista täyttöluvista myönnettiin, vakinaisen henkilöstön määrän kasvu taittui. Voidaan olettaa, että täyttölupamenettelynjohdosta rekrytointeja harkittiin entistä tarkemmin. Rekrytointiyksikkö hoiti keskitetyn sijaisvälityksen. Sijaisvälitystä hyödynnettiin erityisesti vanhuspalveluiden yksiköissä. Myös osa päiväkotien sijaisvälitystä hoidettiin rekrytointiyksikössä. Kaupunki on teki sopimuksen Kuntaliiton Kuntarekry-ohjelman käytöstä joulukuun alussa. Rekrytointiyksikön kolme työntekijää kävivät pääkäyttäjäkoulutuksen. Ohjelman varsinainen käyttöönotto siirtyi vuoteen Kuntarekry on kuntien käyttöön suunniteltu sähköinen rekrytointijärjestelmä. 18

22 11 Virkistystoiminta Virkistystoiminnan nettomenot olivat keskitetyssä toiminnassa eli noin 6 / hlö. Säästösyistä järjestettiin vuonna 2010 normaalia vähemmän virkistystoimintaa. Myös senioritoiminnan virkistystapahtumia vähennettiin. Virkistystoimintaan osallistui henkilöä (10 212). Osallistuminen lisääntyi kaikissa toiminnoissa, ei kuitenkaan retki- ja museotoiminnoissa. Kymmenen henkilöstön ja heidän perheidensä virkistyskäyttöön tarkoitettua mökkiä oli vuokrattuna Talviasuttavaa Merimarja- ja Ahomansikka-mökkiä vuokrattiin myös ajalla Mökit sijaitsevat Sondbyn Skepparsissa, Tolkkisissa ja Veckjärvellä. Mökkien nettokustannukset olivat (5 140 ). Taulukko: Virkistystoimintaan osallistuminen Tapahtumat/Toiminnat Osallistujat 2006 Osallistujat 2007 Osallistujat 2008 Osallistujat 2009 Osallistujat 2010 Tapahtumat mm. teatteri ja museokäynnit, puutarharetki Mökkien vuokraus Sarjaliput elokuviin Senioritoiminta Liikunnalliset toiminnat Osallistujat yhteensä

23 12 Sisäinen viestintä Viikkoinfo julkaistiin sähköisessä muodossa intranetissä ja sivistystoimen käyttämässä pedanetissä. Työpaikoille, joissa ei ole mahdollisuutta käyttää tietokonetta, Viikkoinfo lähetettiin edelleen painettuna versiona. Vuoden aikana ilmestyi 45 Viikkoinfoa. Viikkoinfossa tiedotetaan avoimista työpaikoista, virkistystoiminnasta ja Voi Hyvin -toiminnasta. Lisäksi siinä julkaistaan keskitetyn koulutuksen ilmoitukset ja henkilöstölle suunnattu muu yleinen tiedottaminen. Viikkoinfon lisäksi tiedotteet ja ilmoitukset julkaistaan myös erillisinä intranetissä. 20

24 Kaaviot Henkilöstön määrä koko kaupunki ja toimialat Koko kaupunki Henkilöstön määrä Henkilöiden lkm

25 250 Yleishallinnon henkilöstön määrä Vakituiset, määräaikaiset ja lyhytaikaiset palvelussuhteet sekä vapautetut omista tehtävistä Henkilöiden lkm Vakinaiset Määräaikaiset Lyhytaikaiset Vapautetut omista tehtävistä Sivistystoimen henkilöstön määrä Vakituiset, määräaikaiset ja lyhytaikaiset palvelussuhteet sekä vapautetut omista tehtävistä Henkilöiden lkm Vakinaiset Määräaikaiset Lyhytaikaiset Vapautetut omista tehtävistä

26 Henkilöiden lkm Vakinaiset Määräaikaiset Lyhytaikaiset Vapautetut omista tehtävistä Sosiaali-ja terveystoimen henkilöstön määrä Vakituiset, määräaikaiset, lyhytaikaiset palvelussuhteet sekä vapautetut omista tehtävistään Teknisen- ja ympäristötoimen henkilöstön määrä Vakituiset,määräaikaiset,lyhytaikaiset palvelussuhteet sekä vapautetut omista tehtävistä Henkilöiden lkm Vakinaiset Määräaikaiset Lyhytaikaiset Vapautetut omista tehtävistä

27 Henkilöiden lkm Vakinaiset Määräaikaiset Lyhytaikaiset Vapautetut omista tehtävistä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen henkilöstön määrä Vakituiset, määräaikaiset ja lyhytaikaiset palvelussuhteet sekä vapautetut omista tehtävistä Työpanos Henkilöstön työpanos kalenteripäivinä

28 Henkilöiden lkm Ikäprofiili Henkilöstön ikäprofiili Vakinaiset Määräaikaiset Keski-ikä 45,2 Vakituisen henkilöstön palvelusaika 600 Vakituisen henkilöstön palvelusaika Henkilöiden lkm alle 5 V. 5-9 V V V V V. 30 V. - Palvelusaika

29 Vakituisen henkilöstön ulkoinen vaihtuvuus Henkilöiden määrä Vakituisen hankilöstön ulkoinen vaihtuvuus ja eläkkeelle siirtyneet Vakituisen henkilöstön ulkoinen vaihtuvuus joista eläkkeelle siirtyneet Sairauspoissaolot Sairauspoissaolopäivien määrä

30 Päivien lkm 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Sairauspoissaolojen keskimääräinen lkm/henkilö ,2 13,2 12, ,7 Päivien lkm Sairauspoissaolopäivät Koko kaupunki päivää päivää päivää yli 180-päivää

31 Työtapaturmat Lkm Työmatkalla Työliikenteessä tai muualla työpaikan ulkopuolella Työtapaturmat olosuhteen mukaan Työssä tai työpaikalla Kevan ennuste eläkkeelle siirtyvistä henkilöistä Henkilöiden määrä Ennuste eläkkeelle siirtyvistä henkilöistä