HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Porvoon kaupunki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Porvoon kaupunki"

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Porvoon kaupunki

2 Sisältö 1 Alkusanat Henkilöstöstrategia Henkilöstöstrategia Työhyvinvointi... 5 Työhyvinvointirahat... 5 Voi hyvin -toiminta... 6 Työhyvinvointiviikko Teemana työn ilo Henkilöstöjaosto Yhteistoiminta... 9 Yhteistyötoimikunta (Yttk)... 9 Työhyvinvointiryhmä (Tyhy-ryhmä)... 9 Vapaa-aikaryhmä Yhteistyöryhmät Henkilöstöryhmä Projektit Potku-projekti Henkilöstökysely Menestyväksi senioriksi Henkilöstön terveys ja eläköityminen Työsuojelutoiminta Työsuojeluparit Työtapaturmat Henkilöstön rakenne ja työpanos Henkilöstön eläköityminen... 17

3 11 Sairauspoissaolot Työterveyspalvelut Sopimus ja toimintasuunnitelmat Kustannukset Kuninkaantien työterveyden toiminta Työpaikkaselvitykset Työpaikkakäynnit Sisäilma-asiat Työkykyasiat Kuntoutustoiminta Työterveyspainotteinen sairaanhoito Työllistämistoiminta...22 Pitkäaikaistyöttömien aktivointi Muu työllistämistä edistävä toiminta Henkilöstön koulutus Rekrytointi Kaaviot Henkilöstömäärä koko kaupunki ja toimialat Työpanos Ikäprofiili Vakituisen henkilöstön palvelusaika Vakituisen henkilöstön ulkoinen vaihtuvuus Sairauspoissaolot Työtapaturmat Kevan ennuste eläkkeelle siirtyvistä

4 1 Alkusanat Vuoden 2008 henkilöstötilinpäätöksen luvut osoittavat, että henkilöstön tilanne on pysynyt vakaana jo muutamien vuosien ajan. Vuonna 2008 henkilöstön työpanos oli henkilötyövuotta. Työpanos kalenteripäivinä laskettuna nousi 3,2 % vuodesta Nousu johtui henkilöstömäärän kasvamisesta ja kaikkien poissaolojen vähenemisestä. Kaupungin vakituisen henkilöstön määrä oli 2695 henkilöä, mikä on 49 henkilöä enemmän kuin vuonna Määräaikaisten henkilöiden määrä oli 960 henkilöä, mikä on 14 henkilöä enemmän kuin vuonna Koko henkilöstön määrä oli 3655 henkilöä. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus oli 134 henkilöä, mikä on 16 henkilöä vähemmän kuin vuonna Henkilöstön keskiikä oli 46,3 vuotta eli 0,1 vuotta korkeampi kuin vuonna Kuntien eläkelain (KuEL) perusteella vanhuuseläkkeelle jääneiden henkilöiden keski-ikä oli 63,2 vuotta eli 0,3 vuotta korkeampi kuin vuonna Vakituisesta henkilöstöstä suomenkielisiä oli 62,7 % (62,4 %) ja ruotsinkielisiä 37,3 % (37,6 %). Vuoden 2008 tilastot osoittavat, että kaupungin osalta kasvutrendiä sairauspoissaoloissa ei ole nähtävissä Henkilöstön keskimääräinen sairauspoissaolojen lukumäärä/henkilö oli 13,2, sama kuin vuonna Sairauspoissaolojen syntyminen on monisyinen asia. Tutkimuksissa on osoitettu, että poissaolojen hallinnassa varhaisella välittämisellä on myönteisiä, sairauslomia lyhentäviä vaikutuksia. Työtapaturmien määrä oli 130, mikä on 5 työtapaturmaa enemmän kuin vuonna Työmatkalla tapahtuneet työtapaturmat lisääntyivät ja työpaikalla tapahtuneet työtapaturmat vähenivät. Mehiläisen Työterveys teki Porvoon kaupungin henkilöstölle hyvinvointikyselyn helmimaaliskuussa Hyvinvointikyselyn tuloksissa ei tapahtunut olennaisia muutoksia vuoden 2005 kyselyyn verrattuna. Henkilöstön tilanne on siis pysynyt vakaana jo muutamien vuosien ajan. Mutta pysyykö tilanne vakaana läpi taloudellisesti vaikeiden aikojen, jotka vääjäämättä ovat edessä. Miten vakauden käy kun suuret ikäluokat ovat lähitulevaisuudessa siirtymässä eläkkeelle? Seuraavien viiden vuoden aikana arvioidaan noin 500 henkilön siirtyvän Porvoon kaupungin palveluksesta eläkkeelle. Henkilöstön hyvä työhyvinvointi on tärkeä kilpailutekijä, kun kunta kilpailee uudesta osaavasta työvoimasta lähivuosina. Henkilöstön työhyvinvointi vaikuttaa Porvoon kaupungin menestymiseen, toiminnan tuloksellisuuteen ja laatuun sekä hyvinä että huonoina aikoina. Kaupungin taloudellinen tilanne vaati Porvoon kaupungilta hyviä henkilöstöpoliittisia ratkaisuja eli hyvää henkilöstöpolitiikkaa, jotta tilanne pysyisi hyvänä tulevaisuudessakin. 1

5 Henkilöstötilinpäätöksen tiedot perustuvat henkilöstöhallinnon ehrminfo tiedostoon lukuun ottamatta työtapaturmia, joiden osalta tiedot perustuvat vakuutusyhtiö If:in aineistoon ja eläkeennusteita, jotka perustuvat Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) aineistoon. Vuoden 2008 tilinpäätös on laadittu ensimmäistä kertaa pääosin vain koko kaupungin tasolla. Henkilötyövuodet on laskettu nyt ensimmäisen kerran. Henkilöstötoimisto tuottaa henkilöstötilinpäätöstiedot erikseen toimialoille Tietojen kokoamisesta vastasivat henkilöstötoimistosta suunnittelija Leena Juvakka ja palkkasihteeri Tom Lönnfors. Tom Jokinen henkilöstöjohtaja 2

6 2 Henkilöstöstrategia Strategiaa valmisteltiin toimialojen ja henkilöstötoimiston edustajista ja pääluottamusmiehistä muodostetussa työryhmässä. Henkilöstöstrategia hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Työryhmän jäsenet olivat: Karl Laxell (pj), Matti Arvinen, Sune Forss, Tom Jokinen (siht.), Liisa Laakso, Olavi Liljemark, Pirjo Mäkelä, Eija Pajari, Gunder Wessman, Tuula Virkki, Markku Välimäki, asiantuntijoina olivat Leena Juvakka ja Heli Wilkman. Sama työryhmä seurasi hyväksyttyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista. Tehdyt toimenpiteet vietiin päätettäväksi tai tiedoksi kaupungin päättäviin ja yhteistoimintasopimuksen mukaisiin toimielimiin. Työryhmä sai työnsä valmiiksi määräaikana

7 3 Henkilöstöstrategia Kaupunginjohtaja asetti henkilöstöpoliittisen neuvottelukunnan valmistelemaan Porvoon kaupungin henkilöstöpoliittisia linjauksia vuosille sekä seuraamaan päätettävien henkilöstöstrategisten linjausten toteutumista. Neuvottelukunnan työskentelyyn osallistuvat seuraavat henkilöt: Tom Jokinen, puheenjohtaja Matti Arvinen asti, Marith Kullström, Olavi Liljemark, Markku Välimäki, Anna-Maija Heikka, Sune Forss, Liisa Laakso, Pirjo Mäkelä, Eija Pajari ja Tuula Virkki. Työryhmä nimesi sihteereiksi Heli Wilkmanin. Henkilöstöstrategian valmistelu aloitettiin vuonna 2008 pidetyssä seminaarissa. Seminaarin aiheena oli Henkilöstöstrategia uudistumisen tukena ja välineenä. Seminaarin osallistui henkilöstöjaoston edustajia ja henkilöstöstrategia työryhmän jäseniä. Seminaarin vetäjänä toimi Jari Salomaa Pro Human Resources Oy:stä. Työryhmän määräaika on

8 4 Työhyvinvointi Henkilöstöjaosto hyväksyi Porvoon kaupungille työhyvinvointiohjelman henkilöstöstrategian mukaisesti. Ohjelma hyödyntää vuoden 2005 henkilöstökyselyn tuloksia ja sisältää kehittämistoimenpiteitä työhyvinvoinnin edistämiseksi. Ohjelman tavoitteet: työhyvinvointi on huomioitu organisaation kaikilla tasoilla palvelujen ja toimintojen suunnittelussa, esimiehillä on valmiudet henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitämiseen, kaupungilla on henkilöstöä hyvin palveleva työterveyshuolto, työhyvinvointityön resurssien lisääminen, työhyvinvoinnin lisääminen työturvallisuutta tehostamalla ja päättäjien ja henkilöstön välillä vallitseva luottamuksellinen ja arvostava ilmapiiri. Ohjelma ohjaa henkilöstöön kohdistuvaa työhovinvointityötä, työhyvinvointimäärärahojen käyttöä, toimialojen työhyvinvointisuunnitelmien laatimista ja niihin sisältyvää työhyvinvointimäärärahojen käytön suunnittelua. Ohjelma sisältää toimenpiteet, joilla lisätään päättäjien ja henkilöstön välistä luottamusta ja arvostusta. Ohjelman mukaisesti yleishallinnon, sivistystoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä teknisen ja ympäristötoimen ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen työhyvinvointiohjelmat hyväksyttiin yhteistyötoimikunnassa. Ohjelmissa oli otettu huomioon muun muassa työpaikkojen työhovinvointiohjelmissa esiin tulleita esityksiä tavoitteiksi ja toimenpiteiksi työhyvinvoinnin edistämiseksi. Porvoon kaupungin työhyvinvointiohjelma päivitetään vuonna Työhyvinvointirahat Kaupunginvaltuusto myönsi työhyvinvointimäärärahoja vuodelle Henkilöstöjaosto päätti työhyvinvointimäärärahojen kohdentamisesta ja käyttösuunnitelmasta yleisellä tasolla. Keskitetty määräraha, , kohdennettiin kuntoutukseen, koulutukseen, työkokeiluun sekä virkistys ja Voi Hyvin-toimintaan. Yleishallinnon, toimialojen ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen työhyvinvointimäärärahojen käyttötarkoitus oli työpaikkojen työhyvinvoinnin kokonaisvaltainen kehittäminen. 5

9 Taulukko: Vuoden 2008 työhyvinvointimäärärahat ja määrärahojenkäyttö Määräraha Määrärahan käyttö Yleishallinto Sivistystoimi Sosiaali- ja terveystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Keskitetty määräraha Yhteensä Voi hyvin -toiminta Voi hyvin -toiminnan tarkoituksena on aktivoida henkilökuntaa liikkumaan ja ylläpitämään työkykynsä. Vuonna 2008 järjestettiin viisi kampanjaa (320 osallistujaa), ohjattuja jumpparyhmiä (723), kaksi Kiintonainen ryhmää (10), kaksi liikuntailtapäivää (282), liikuntapäivä Pajulahdessa (43), tilaisuuksia eri liikuntamuotojen kokeiluun (99), talvi, kevät ja syyspamauksiin (93 osallistujaa) sekä liikuntatapahtumia työhyvinvointiviikolla (555). Kahdeksan henkilöä osallistui pidennetyn viikonlopun pyöräilyyn Länsi-Uudellamaalla. Tonttumarssissa kävelylenkin teki 22 henkilöä. Liikuntaneuvontaa järjestettiin kiinnostuneille (10). Voi hyvin -koordinaattori on vieraillut työpaikoilla. Hän on järjestänyt kuminauha- ja taukojumppa (89). Työpaikoilla toimintaa koordinoi 205 Voi hyvin -agenttia. Heille järjestettiin keväällä ja syksyllä Agentti- treffit (37) ja Voi hyvin -viikolla agenttikoulutusta (18). Seitsemän yliagenttia auttoi Voi hyvin -koordinaattoria talvi-, kevät- ja syyspamausten järjestämisessä. Yliagentit osallistuivat kuntoliikuntaliiton järjestämään Askeleen-kilpailuun. Ryhmä tuli keväällä toiselle sijalle ja syksyllä kolmannelle sijalle. Työhyvinvointiviikko teemana työn ilo Työhyvinvointiviikko järjestettiin viikolla 46. Teemana oli Työn ilo. Viikon aikana pidettiin kolme luentotilaisuutta, jotka käsittelivät viikon teemaa monipuolisesti. Mikko Kuustosen luennon aiheena oli Onnen kaava. Tutkimusmatkailija Patrick Pata Degerman luennon aiheena oli Kuinka löytää rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla ja saada tärkeitä onnistumisen kokemuksia. Toimitusjohtaja Kristiina Palmgren luennolla mietittiin tekijöitä, jotka synnyttävät työniloa kiireen ja muutoksen keskellä. Työhyvinvointiviikon yhteydessä jaettavan Vuoden työpaikka -kunniamaininnan sai Terveydensuojelu. Laitoshuoltaja Kaarina Multanen sosiaali- ja terveystoimesta sai Vuoden työntekijä kunniamaininnan. Vuoden esimies kunniamaininnan sai Porvoon taidekoulun rehtori Lena Stolzmann. Vuoden Voi Hyvin-agentin kunniamaininnan sai siivoustyönohjaaja Siv Törnblom sosiaali- ja terveystoimesta. 6

10 Vuoden pamauskilpailujen voittaja Eteläisen kotihoidon joukkue Jenni Fransman, Päivi Savolainen, Anneli Likander, Pirjo Kinnunen ja Anni Tiili palkittiin kiertopalkinnolla. Kunniamaininnat pitkäaikaisesta työhovinvointityöstä saivat työsuojelupäällikkö Mårten Hoge ja työsuojeluvaltuutetut Krister Hollmérus ja Ville Vilkko. Toimialan johtajia Matti Arvista, Pertti Soveria ja Markku Välimäkeä kiitettiin heidän tekemästään työhyvinvointityöstä. Työhyvinvointiviikolla järjestettiin monen muotoista liikuntaa. Viikon aikana henkilöstöllä oli mahdollisuus uida uimahallissa, käydä kuntosalilla, pelata sulkapalloa. Viikon aikana oli myös mahdollisuus tutustua naurujoogaan, flexibariin ja kahvakuulaan. Tansseista olivat mukana salsa ja country line dance. Työhyvinvointiviikon tilaisuuksiin osallistui 705 henkilöä. 7

11 5 Henkilöstöjaosto Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto toimii kaupunginhallituksen apuna huolehtien henkilöstöhallinnon tehtävistä. Vuonna 2008 jaosto kokoontui 11 kertaa. Osa kokouksista pidettiin työpaikoilla: Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella, Satumäen päiväkodissa ja Työvoiman palvelukeskuksessa. Näiden kokousten yhteydessä henkilöstöjaosto tutustui edellä mainittuihin työpaikkoihin, niiden toimintaan ja henkilöstöön. Vierailemalla työpaikoilla henkilöstöjaosto on osaltaan lisännyt luottamusta luottamushenkilöiden ja henkilöstön välillä. 8

12 6 Yhteistoiminta Porvoon kaupungin ja henkilöstön välinen yhteistoiminta järjestetään päivitetyn yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Yhteistyötoimikunta (Yttk) Yhteistoimintamenettelyn tarkoituksena on lisätä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia työn, työn toteuttamisen ja työyhteisön kehittämisessä ja samalla edistää kaupungin toiminnan taloudellisuutta ja tuloksellisuutta. Yhteistyötoimikunnan tehtävänä on huolehtia yhteistoiminnan yleisestä kehittämisestä Porvoon kaupungissa sekä huolehtia työsuojelulainsäädännön ja kunnallisen alan työsuojelusopimuksen noudattamisesta. Yhteistyötoimikunta toimii työnantajan ja henkilöstön välisenä yhteistyöelimenä sekä työsuojelun valvontalain edellyttämänä työsuojelutoimikuntana. Yhteistyötoimikunnassa on 14 jäsentä, joista viisi on työnantajan edustajaa ja yhdeksän henkilöstön edustajaa; työsuojeluvaltuutetut ja pääluottamusmiehet. Sihteerinä toimii henkilöstöjohtaja. Yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa. Yhteistyötoimikunta hyväksyi Porvoon kaupungin ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen työterveyshuollon toimintasuunnitelmat vuosille ja työterveyshuollon kustannusten korvaushakemukset. Kokouksissa käsiteltiin vuoden 2007 tilinpäätöstä ja henkilöstötilinpäätöstä, vuoden 2008 talousarviota. Henkilöstöön vaikuttavista kehittämishankkeista käsiteltiin Porvoon kaupungin strategiaa ja palvelustrategiaa ja hallinto- ja toimintasääntöä. Työhyvinvointiryhmä (Tyhy-ryhmä) Yhteistyötoimikunnan alaisuuteen on perustettu työhyvinvointiryhmä (Tyhy-ryhmä) ja vapaaaikaryhmä. Työhyvinvointiryhmän tehtävänä on toimia yhteistyötoimikunnan työhyvinvoinnin ja työsuojeluasioiden valmistelevana ryhmänä. Työryhmä toimii samalla kaupungin työhyvinvointiryhmänä. Työryhmään kuuluvat henkilöstöjohtaja (pj), työsuojelupäällikkö, kaksi työsuojeluvaltuutettua, kaksi Kuninkaantien työterveyden edustajaa ja henkilöstötoimiston suunnittelija (siht.). Ryhmä kokoontui 6 kertaa. 9

13 Ryhmä valmisteli yhteistyötoimikunnan kokouksiin muun muassa Porvoon kaupungin ja Itä- Uudenmaan pelastuslaitoksen työterveyshuollon toimintasuunnitelmat, työterveyshuollon kustannusten korvaushakemukset, sekä käsitteli yleishallinnon, toimialojen ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen työhyvinvointiohjelmat. Ryhmä osallistui henkilöstökyselyn valmisteluun ja käsitteli omalta osaltaan kyselyn tuloksia. Vapaa-aikaryhmä Yhteistyötoimikunnan asettama vapaa-aikaryhmä ohjasi virkistystoimintaa vuonna Ryhmään kuului yhteensä kuusi jäsentä. Puheenjohtajana toimi henkilöstöjohtaja ja sihteerinä henkilöstötoimiston toimistosihteeri. Virkistystoiminnan nettomenot olivat keskitetyssä toiminnassa eli noin 8 /hlö. Ryhmä kokoontui neljä kertaa. Kymmenen henkilöstön ja heidän perheidensä virkistyskäyttöön tarkoitettua mökkiä oli vuokrattuna Talviasuttavaa Merimarja- mökkiä ja täysin remontoitua Ahomansikka-mökkiä vuokrattiin myös ajalla Mökit sijaitsevat Sondbyn Skepparsissa, Tolkkisissa ja Veckjärvellä. Mökkien nettokustannukset olivat Tänä vuonna Ahomansikan peruskorjaus nosti mökkikustannuksia huomattavasti. Taulukko: Virkistystoimintaan osallistuminen Tapahtumat/Toiminnat Osallistujien määrä 2006 Osallistujien määrä 2007 Osallistujien määrä 2008 Tapahtumat mm. teatteri ja museokäynnit, puutarharetki Mökkien vuokraus Sarjaliput elokuviin Senioritoiminta Liikunnalliset toiminnat Osallistujat yhteensä Yhteistyöryhmät Yleishallinnolla, toimialoilla ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella on omat yhteistyöryhmät. Yhteistyöryhmien tehtävänä on edistää molemminpuolista yhteistyötä henkilöstön ja toimialan johdon kanssa yhteistoimintasopimuksen 3 :ssä mainituissa asioissa. 10

14 Taulukko: Yhteistyöryhmien pitämät kokoukset 2008 Yhteistyöryhmän nimi Puheenjohtaja Kokousten määrä Yleishallinnon yhteistyöryhmä Kaupunginjohtaja 5 Sivistystoimi yhteistyöryhmä Sivistysjohtaja 6 Sosiaali- ja terveys toimen yhteistyöryhmä Sosiaali- ja terveysjohtaja 7 Teknisen ja ympäristötoimen yhteistyöryhmä Tekninen ja ympäristöjohtaja 2 Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen yhteistyöryhmä Pelastusjohtaja 5 Henkilöstön edustajat toimivat varapuheenjohtajina. Henkilöstöä edustavat työsuojeluvaltuutetut ovat yhteistyöryhmän jäseniä. Yhteistyöryhmä hyväksyy työpaikoille työsuojeluparit ja Voi Hyvin-Agentit. Yhteistyöryhmissä käsiteltiin muun muassa vuoden 2007 tilinpäätöstä ja henkilöstötilinpäätöstä, palvelustrategiaa, henkilöstöstrategian toimenpiteiden toteutumista, vuoden hallinto- ja toimintasääntöä, vuoden 2008 talousarviota. Yhteistyöryhmät hyväksyivät omalta osaltaan toimialojensa työhyvinvointiohjelmat. Henkilöstöryhmä Henkilöstöryhmä on yhteistoimintasopimuksen mukainen henkilöstön yhteistoimintaelin, jossa on kymmenen ammattijärjestöjen valitsemaa edustajaa sekä työsuojeluvaltuutetut. Ryhmä valmistelee yhteisiä näkemyksiä vietäväksi eteenpäin sekä antaa lausuntoja ja kannanottoja koko henkilöstöä koskevista asioista. Henkilöstöryhmä kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Päätoimisia pääluottamusmiehiä olivat JHL:n, JUKO:n ja JYTY:n pääluottamusmiehet. Vuoden 2008 alusta TNJ:tä on edustanut SuPer:in pääluottamusmies, koska Tehy ei hyväksynyt valtakunnallista pääsopimusta. KTN:n, SuPer:in ja Tehy:n pääluottamusmiehet hoitivat tehtäviä osa-aikaisina tai oman työnsä ohella. Pääluottamusmiehet ovat toimineet henkilöstön edustajina yhteistyötoimikunnassa, johtoryhmissä ja henkilöstöryhmässä sekä useissa edunvalvonta- ja kehittämistyöryhmissä. Hyvä yhteistyö luottamushenkilöiden kanssa on jatkunut. Ajankohtaisista henkilöstöasioista keskusteltiin vuoden aikana kaksi kertaa henkilöstöjaoston kanssa ja kerran kaupunginvaltuuston johtavien luottamushenkilöiden kanssa. Palkkausepäkohtien korjaamiseen nimettyä henkilöstöstrategian mukaista määrärahaa, ns. Porvoon pottia, käytettiin henkilöstöjaoston päätöksen mukaisesti motivaatiolisän maksamiseen sekä toimialan harkinnan mukaan joko tehtäväkohtaisiin palkkoihin tai henkilökohtaisiin lisiin. Työnantaja panosti edelleen henkilökunnan työhyvinvointiin erillisellä tyhy-määrärahalla, jonka periaatteista sovittiin henkilöstöjaoston kanssa. Vuoden aikana ajankohtaisia aiheita ovat olleet mm. kaupungin palvelustrategia sekä joulukuussa hyväksytty hallinto- ja toimintasääntö. Henkilöstöstrategian toteuttamista on seurattu ja uuden strategian valmistelu aloitettu loppuvuodesta. Kuninkaantien työterveys aloitti kunnallisena liikelaitoksena

15 7 Projektit Potku-projekti Potku-projektin tehtävänä oli Porvoon kaupungin työterveyspalvelujen kuntoon saattaminen ja Itä- Uudenmaan kuntien yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen työterveyspalvelujen järjestämisessä. Potku-projekti toteutettiin vuosina Projektin loppuraportti valmistui helmikuussa Kuninkaantien työterveys aloittaa kunnallisena liikelaitoksena Henkilöstökysely 2008 Mehiläisen Työterveys teki Porvoon kaupungin henkilöstölle hyvinvointikyselyn helmi maaliskuussa Kyselyllä selvitettiin henkilöstö näkemyksiä työn hallinnasta, organisaatiokulttuurista, vaikutusmahdollisuuksista ja esimiestyöstä. Kyselyyn vastasi 2031 henkilöä. Kysely tehtiin edellisen kerran vuonna 2005, jolloin vastaajia oli Pääosa Porvoon kaupungin henkilöstöstä pitää työtään haasteellisena sekä kokee voivansa käyttää tietojaan ja taitojaan työssään. Työn tavoitteet ovat selvät, ja henkilöstö tietää tarkasti mitä työltä odotetaan. Henkilöstö kokee myös, että työ on tärkeä tyydytyksen lähde, ja että työhön on mukava uppoutua. Hyvän työsuorituksen palkitsemisesta henkilöstö antaa sen sijaan kielteistä palautetta. Hyvinvointikyselyn tuloksissa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia vuoden 2005 kyselyyn verrattuna. Pääosa henkilöstöstä on tyytyväisiä esimiestyöhön ja ryhmätyöskentelyyn. Henkilöstö kokee, että lähiesimiehet arvostavat alaistensa työtä sekä tukevat ja auttavat työssä. Ikään ja sukupuoleen liittyvää epätasa-arvoisuutta ei ole juurikaan havaittavissa. Kysely nostaa kuitenkin esille myös kehittämiskohteita myönteisten ja kannustavien tulosten lisäksi. Työn kuormitus on kasvanut hieman vuoteen 2005 verrattuna. Joka kolmas vastaaja kokee, että töitä on liikaa, oma työmäärä jakautuu epätasaisesti eikä työtahtiin voi vaikuttaa. Vajaa puolet henkilöstöstä on sitä mieltä, että etteivät he voi vaikuttaa työmäärään. Joka neljäs vastaaja kokee haitallista stressiä ja on sitä mieltä, ettei voi vaikutta työn kannalta tärkeisiin päätöksiin Joka viides vastaaja on havainnut häiritseviä ristiriitoja työtovereiden välillä. Muutoksia koskevien huhujen määrä on lisääntynyt. Joka neljäs vastaaja koki huhuja liikkuvan usein tai aina, kun vuonna 2005 näin koki vain joka viides vastaaja. Kaupungin henkilöstön mielestä luottamushenkilöstön arvostus henkilöstön työtä kohtaan on lisääntynyt. Pääosa henkilöstöstä kokee kuitenkin edelleen, etteivät luottamushenkilöt arvosta heidän työtään. Työterveyspalveluihin tyytymättömiä oli kyselyn tekohetkellä hiukan enemmän kuin palveluihin tyytyväisiä. 12

16 Mehiläisen Työterveys on tehnyt vastaavia tutkimuksia myös muissa organisaatioissa. Porvoon kaupungin henkilöstö on hiukan keskimääräistä tyytyväisempää esimiestyöhön ja organisaatiokulttuuriin. Vaikutusmahdollisuudet koettiin sen sijaan hiukan heikommaksi kuin muissa organisaatioissa keskimäärin. Kaupungin henkilöstön hyvinvointikyselyn tuloksia tullaan hyödyntämää uuden henkilöstöstrategian valmistelussa ja työhyvinvointiohjelman päivityksessä. Menestyväksi senioriksi Porvoon kaupunki kutsuttiin mukaan valtakunnalliseen Työterveyslaitoksen Elämänkulku ja työ- Menestyväksi senioriksi tutkimus- ja kehittämishankkeeseen. Hankkeen tarkoituksena on lisätä työn hallintaa ja työhyvinvointia. Hanke on tarkoitettu ensisijaisesti 40 vuotta täyttäneille työntekijöille, jotka halusivat parantaa työuran hallintaa tai lisätä hyvinvointiaan työssä. Tavoitteena on kehittää menetelmiä, joilla lisätään työhön suuntautuneisuutta sekä edistetään työhyvinvointia. Hankeen sisältöjä ovat omien vahvuuksien ja taitojen tunnistaminen, sitoutuminen lähitulevaisuuden suunnitelmaan työtavoitteiden tai työuran edistämiseksi, elinikäisen oppimisen merkitys ja uranhallintavalmiudet ja sosiaalisten verkostojen tunnistaminen ja hyödyntäminen. Tutkimuksen tulokset julkaistaan vuonna Porvoon kaupungin henkilöstölle oli mahdollisuus osallistua neljään tutkimusryhmään, joista yksi järjestettiin vuonna Tutkimushankkeeseen ilmoittautuneet arvottiin tutkimusmenetelmällisistä syistä kahteen ryhmään, valmennusryhmään ja lukuryhmään. Valmennusryhmän kesto oli 20 h ja siihen osallistuttiin työajalla. Valmennusryhmiin osallistui 10 henkilöä ja lukuryhmään seitsemän henkilöä. Ryhmien vetäjinä toimivat henkilöstötoimiston suunnittelija ja Kuninkaantien työterveyden työterveyshoitaja. Kokemukset ryhmävalmennuksesta olivat myönteisiä sekä valmennusryhmiin osallistujien että valmentajien mielestä. Ryhmämenetelmää voidaan käyttää tulevaisuudessa henkilöstön työhyvinvoinnin tukemisessa, esimerkiksi organisaation muutostilanteissa. Henkilöstön terveys ja eläköityminen Henkilöstötoimisto osallistui Kuntien eläkevakuutuksen (KEVA) järjestämään henkilöstö terveys ja eläköityminen -projektiin, jonka avulla paneuduttiin siihen, minkälaisia henkilöstö- ja henkilöstön työhyvinvointia kuvaavia mittareita voidaan käyttää päätöksenteon tukena. Projektin tarkoituksena oli löytää uusia malleja työhyvinvointia kuvaavista tiedoista päätöksenteon tueksi ja - antaa mahdollisuus kokeilla työhyvinvoinnin mittaamista uudella tavalla. Projektin vetäjänä toimi KT dosentti Paula Liukkonen Tukholman yliopistosta. 13

17 8 Työsuojelutoiminta Porvoon kaupungin työsuojelun toimintaohjelman mukaisesti työnantaja vastaa ja huolehtii työsuojelutavoitteiden toteutumisesta yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Yleishallinnolla, toimialoilla ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella on toimeenpanovalta ja vastuu työsuojeluasioissa. Esimiehet arvioivat työsuojelutoimien ensisijaisuuden ja päättävät niiden toteutuksesta. Jokaisen työntekijän on tiedettävä oman työnsä vaarat ja niiltä suojautuminen sekä noudatettava työtään koskevia määräyksiä ja ohjeita. Työsuojeluasioiden valvontavastuu on yhteistyötoimikunnalla, joka toimii työsuojelun valvontalain tarkoittamana toimikuntana, työnantajaa edustavilla kolmella työsuojelupäälliköllä ja henkilöstöä edustavilla työsuojeluvaltuutetuilla. Työsuojeluparit Työsuojelupareja oli 138 työpaikalla. Heidän toimikautensa jatkui vuoden 2008 loppuun asti. Työsuojeluparin muodostavat lähin esimies ja työpaikan henkilöstön edustaja, jonka henkilöstö valitsee keskuudestaan. On tärkeää, että henkilöstön edustajaksi valitaan henkilö, joka ottaa tehtävän vastaan vapaaehtoisesti ja on kiinnostunut henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämisestä. Työsuojeluparin tehtävänä on tarkkailla työpaikan työolosuhteita ja työilmapiiriä sekä toimia työsuojeluorganisaation yhdyshenkilönä työpaikoilla. Lisäksi suositellaan, että työsuojelupari on laatimassa työpaikan työhyvinvointiohjelmaa sekä käsiteltäessä työpaikan henkilöstökyselyä. Työsuojelupari toimii yhdessä Voi-Hyvin Agentin kanssa henkilöstön työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Työpaikkakokouksissa valittiin työsuojeluparit toimikaudelle vuo-den 2008 lopussa. Työtapaturmat Porvoon kaupunki on vakuuttanut kaikki työntekijänsä työtapaturmien varalta. Lakisääteisistä tapaturmavakuutuksista vastaa IF - Vahinkovakuutusyhtiö Oy. Työtapaturmien korvausjärjestelmä perustuu työtapaturmavakuutuslakiin. Henkilöstötoimisto on antanut ohjeen esimiehille toiminta- ja ilmoitusmenettelystä työtapaturman, väkivallan uhkatilanteen ja läheltä-piti tilanteen sattuessa. 14

18 Työtapaturmailmoituksia tehtiin 130 kpl (125). Ilmoitetuista työtapaturmista tapahtui 72(92) työssä/työpaikalla, työmatkalla 50 kpl (28) ja kahdeksan muualla työpaikan ulkopuolella. Verrattuna vuoteen 2007 työssä tapahtuneet työtapa-turmat vähenivät ja työmatkoilla tapahtuneet työtapaturmat. Työtapaturmia aiheuttivat eniten kaatumiset, terävään esineeseen astumiset ja äkilliset fyysiset kuormittumiset. Tapaturmat vahingoittivat eniten jalkoja/polvia, sormia ja selkää. Työtapaturmat eivät aiheuttaneet pysyvää invaliditeettia eivätkä kuolemaa. 15

19 9 Henkilöstön rakenne ja työpanos Kaupungin vakituisen henkilöstön määrä oli henkilöä, mikä on 49 henkilöä enemmän kuin vuonna Määräaikaisten henkilöiden määrä oli 960 henkilöä, mikä on 14 henkilöä enemmän kuin vuonna Koko henkilöstön määrä oli henkilöä. Koko henkilöstöstä naisten osuus on 79,7 % (80 %) ja miesten osuus 20,3 % (20 %). Henkilöstön keski-ikä oli 46,3 vuotta (46,2). Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus oli 134 henkilöä, mikä on 16 henkilöä vähemmän kuin vuonna Vuonna 2008 työpanos oli henkilötyövuotta. Henkilötyövuodet on laskettu nyt ensimmäisen kerran. Työpanos kalenteripäivinä laskettuna nousi 3,2 % vuodesta Nousu johtuu henkilöstömäärän kasvamisesta ja kaikkien poissaolojen vähenemisestä. Vakituisesta henkilöstöstä suomenkielisiä oli 62,7 % (62,4 %) ja ruotsinkielisiä 37,3 % (37,6 %). 16

20 10 Henkilöstön eläköityminen Kuntien eläkelain (KuEL) perusteella vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 63,2 vuotta eli 0,3 vuotta korkeampi kuin vuonna Opettajista KuEL:n piiriin kuuluvat muun muassa ne lukion ja peruskoulun opettajat jotka ovat syntyneet 1970 tai sen jälkeen, ja joiden työsuhde on alkanut 1999 tai sen jälkeen. Muut opettajat kuuluvat valtion eläkelain piiriin(vael) ,7 62,8 62,9 63,2 KuEL:n perusteella vanhuus eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden keski-ikä Kaikkien KuEL:n mukaisten eläkelajien (vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke, kuntoutustuki, osatyökyvyttömyyseläke, työttömyyseläke) mukaiselle eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä on alentunut 0,7 vuotta vuodesta ,1 59,1 59,4 58,7 Kaikkien KuEL:n mukaisille eläkkeille siirtyneiden henkilöiden keski-ikä Suuret ikäluokat ovat lähitulevaisuudessa siirtymässä eläkkeelle tai ovat jo osittain siirtyneet/siirtymässä eläkkeelle, kuten keski-ikä 58,7 osoittaa. Vuosien aikana arvioidaan noin 500 henkilön siirtyvän eläkkeelle. 17

21 11 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen syntyminen on monisyinen asia. Sairauspoissaolojen hallinnassa varhaisella välittämisellä on tutkimuksissa todettu olevan myönteisiä, sairauslomia lyhentäviä vaikutuksia. Henkilöstötoimisto on antanut esimiehille ohjeen toimintavoista pitkittyneissä ja toistuvissa sairauspoissaoloissa. Varhaista välittämistä on käsitelty vuosittain koulutustilaisuuksissa, joiden kohderyhmänä ovat olleet esimiehet, työntekijät ja työsuojeluparit. Vuonna 2008 varhainen välittäminen oli osa esimieskoulutusta (ESKO). Taulukko: Sairauspoissaoloihin liittyvien mittareiden vertailu Sairauspoissaolopäivät yhteensä Sairauspoissaolopäivät suhteessa henkilöstömäärään Sairauspoissaolojen palkkakustannukset ,68 13,5 13,0 13,2 13, Vuoden 2008 sairauspoissaolotilastot osoittavat, että koko kaupungin osalta kasvutrendiä ei ole nähtävissä. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä suhteessa henkilöstömäärään on pysynyt vuosina samana, 13,2 pv. Eniten 4,3 % lisääntyivät 1 5 päivän sairauspoissaolot. Lyhyitä poissaoloja aiheuttivat useimmiten hengityselin sairaudet. Pitkien yli 60 päivän sairauspoissaolojen osuus oli 27 % (29 %) kaikista sairauspoissaoloista. Pitkiä sairauspoissaoloja aiheuttivat tuki- ja liikuntaelinten ongelmat ja henkiseen kuormittumiseen sekä työssä jaksamiseen liittyvät ongelmat. 18

22 12 Työterveyspalvelut Sopimus ja toimintasuunnitelmat Porvoon kaupungilla on sopimus työterveyspalvelujen tuottamisesta Kuninkaantien työterveyden kanssa. Kuninkaantien työterveyden henkilöstön työterveyshuollosta vastaa Mehiläinen Oy. Lisäksi Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella on sopimus työterveyspalvelujen järjestämisestä Loviisan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa. Sopimukset sisältävät lakisääteiset terveydenhuoltopalvelut ja työnantajan vapaaehtoisesti järjestämät sairaanhoitopalvelut. Toimintaa ohjasivat yhteistyö-toimikunnassa hyväksytyt työterveyshuollon toimintasuunnitelmat vuosille Kustannukset Vuonna 2008 työterveyspalvelujen kustannukset (ei pelastuslaitos) olivat , mikä on vähemmän kuin vuonna Kansaneläkelaitos korvaa hyväksytyistä kustannuksista jälkikäteen 50 60%. Taulukko: Työterveyshuollon kustannukset ja Kelan maksamat korvaukset vuosilta Vuosi Kustannukset Kelan korvaus (arvio) Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen työterveyshuollon kustannukset vuodelta 2008 olivat

23 13 Kuninkaantien työterveyden toiminta Työpaikkaselvitykset Vuoden 2008 aikana Kuninkaantien työterveyden toiminta siirtyi suunnitelman mukaisesti työpaikkalähtöiseen toimintaan, jonka perustana on työpaikkaselvitys. Selvitykseen kuuluu laajat esiselvitykset: työpaikkakäynnin suunnittelu, työpaikalla tehtävät havainnot, työn keskeisten vaaratekijöiden tunnistaminen ja mahdollisten jatkoselvitysten suunnitteleminen terveystarkastuksineen. Työpaikkaselvityksestä laaditaan raportti, jossa suunnitellaan muun muassa seuranta ja kuntoutustarpeet sekä annetaan toimenpidesuosituksia. Työpaikkaselvityksiä tehtiin 22 kpl ja osallistuttiin Uudenmaan työsuojelupiirin tekemään kahdeksaan tarkastuskäyntiin. Työpaikkakäynnit Työpaikkakäyntejä tehtiin eri tarpeista johtuen, ilman laajempaa selvitystyötä 51 kpl. Tämän lisäksi tehtiin yksilön takia työpaikkakäyntejä 39 kpl. Näistä pääosa oli työfysioterapeutin työergonomiaan liittyviä käyntejä. Sisäilma-asiat Sisäilmaongelmat työllistivät myös tänä vuonna työterveyshuoltoa. Näiden ongelmien selvittämisessä korostui työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyö. Työterveyshuollosta oli edustajia sisäilmatyöryhmän kokouksissa. Työkykyasiat Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukainen toiminta edellyttää työterveyspalveluilta työpaikan tuntemusta, työntekijän terveydentilan, työn ja toimintakyvyn arviointia, vajaakuntoisen työntekijän seurantaa, kuntoutustarpeen selvittämistä sekä kuntoutukseen ohjaamista. Pitkään jatkuneesta työterveyshuollon resurssipulasta sekä henkilöstövaihdosten takia vajaakuntoisuuteen liittyvät ongelmat ovat jääneet osittain havaitsematta. Työkykyä edistäviä toimia ei ole aloitettu riittävän ajoissa ja on syntynyt ns. korjausvelkaa. 20

24 Työkykyä edistävät toimet ja työkyvyttömyyden uhan arviointi korostuivat vuoden 2008 työterveyshuollon toiminnassa. Yhteistyössä työntekijän, työantajan edustajan ja työterveyshuollon kanssa järjestettiin neuvotteluja, jotka liittyivät työntekijän työkykyongelmiin. Aikaa vievimpiä neuvotteluja olivat uudelleensijoitusneuvottelut, joiden tavoitteena on ylläpitää vajaakuntoisen työntekijän jäljellä olevaa työkykyä, järjestämällä työntekijälle sopivaa työtä yhteistyössä työnantajan kanssa. Työhönpaluuneuvottelut pitkän työkyvyttömyyden jälkeen lisääntyivät. Yhteistyö Kuntien Eläkevakuutuksen kanssa on jatkunut. Yhteistyön tavoitteena on ehkäistä henkilöstön työkyvyn menettämistä. Vuonna 2008 työterveyshuollon lääkärit laativat kaupungin henkilöstöä koskevia B-lausuntoja 84 kpl. Lausuntoja kirjoitetaan työkykyyn liittyvistä asioista. Lausunnot ovat pääasiallisesti laajoja ja perusteellisia selvityksiä henkilön terveydentilasta. Kuntoutustoiminta Yksittäisiä työntekijöitä ohjattiin valtakunnallisille kuntoutuskursseille. Porvoon kaupungin ja Ray:n tukemien kahden kuntoremonttikurssin hakijoista kirjoitettiin Kelan edellyttämät lausunnot. Työterveyspainotteinen sairaanhoito Porvoon kaupunki ostaa työterveyspainotteista sairaanhoitoa. Vuonna 2008 sairaanhoidon painopisteenä oli korjausvelan purkaminen. Henkilöstön sairauspoissaolojen määrä vuonna 2008 oli 13,2 pv/henkilö. Pitkien yli 60 päivän sairauspoissaolojen osuus oli 27 % kaikista sairauspoissaoloista. Pitkiä sairauspoissaoloja aiheuttavat tuki- ja liikuntaelinten ongelmat, henkiseen kuormittumiseen ja työssä jaksamiseen liittyvät ongelmat. Sosiaali- ja terveyspalvelujen vanhustenhuollossa työskenteleville, potilassiirtoja tekevälle henkilöstölle, kehitettiin koulutusjärjestelmää, jonka avulla voitaisiin luoda ergonomisesti oikeat työtavat. Järjestelmää kehitettiin yhteistyössä Terveydenhuolto-oppilaitoksen, työsuojelun, vanhuspalvelujen johdon ja henkilöstön sekä Kuninkaantien työterveyden kanssa. Taulukko: Laskutuksen perusteena olevat, kaikki Porvoon kaupungin henkilöstön (myös pelastuslaitos) ottamat kontaktit Kuninkaantien työterveyden henkilöstöön Vuosi Lääkärit Terveydenhoitajat Fysioterapeutit Muu henkilöstö Kaikki kontaktit yhteensä

25 14 Työllistämistoiminta Pitkäaikaistyöttömien aktivointi Vuoden 2006 alusta voimaantulleen lain mukaan kunnat maksavat 50 % pitkään työttömänä olleiden (yli 500 pv työttömyys) työmarkkinatukikustannuksista silloin, kun he eivät osallistu aktiivitoimenpiteisiin. Aktivointikeinoja ovat mm. palkkatuella työllistäminen, työharjoittelu/ työelämävalmennus työvoimapoliittinen koulutus, työkokeilu sekä kuntouttava työtoiminta. Keskeinen toimija ja yhteistyötaho pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa on Porvoon seudun työvoiman palvelukeskus. Työttömien aktivointi alentaa kaupungin kustannuksia. Aktivoinnin vähimmäismäärä on järjestää lain velvoittamaa kuntouttavaa työtoimintaa 4 h/vko, jolloin valtio maksaa työmarkkinatuen kokonaisuudessaan. Vuositasolla se tarkoittaa 3186 euron säästöä, jokaista aktiivitoimenpiteeseen sijoittunutta pitkäaikaistyötöntä kohti. Kansaneläkelaitoksen tilaston mukaan kaupungin työmarkkinatukiosuus vuonna 2008 oli mikä on (5,6 %) vähemmän kuin vuonna Muutos on (13 %). Kustannusten aleneminen johtuu yli 500 päivää työttömänä olleiden määrän vähenemisestä muun muassa erilaisten aktivointitoimien seurauksena. Taulukko: Yli 500 pv työttömänä olleet porvoolaiset henkilöt Vuosi Henkilöiden määrä Vuonna 2008 aktiivitoimenpiteillä on työllistetty yhteensä 32 henkilöä. Jakautuma on seuraava: velvoitetyöllistettävät kolme henkilöä, kuntouttava työtoiminta 21 henkilöä, työharjoittelu/ työelämävalmennus 10 henkilöä, palkkatukityö 1 henkilö ja työkokeilu1 henkilö. Lisäksi Itä-Uudenmaan työvoimatoimisto kautta on 108 henkilöä osallistunut erilaisiin toimenpidejaksoihin Porvoon kaupungissa. Lukuun sisältyy palkkatukityöllistämiset, työelämävalmennukset/työharjoittelut, oppisopimukset ja osa-aikalisät. Työllistämistoiminnassa tärkeimpiä yhteistyötahoja kaupungin henkilöstötoimiston ohella ovat Porvoon seudun työvoiman palvelukeskus (TYP), Itä-Uudenmaan työvoimatoimisto, Itä- Uudenmaan koulutuskuntayhtymä sekä Porvoon kaupungin DO IT- nuorten työllistämistoiminta. Työllisyyskoordinaattori on kaupungin edustaja Pro-Uusiokeskus ry:n hallituksessa. Uusiokeskuksen toimintaan kuuluu myös pitkäaikaistyöttömien työllistäminen. Työllistettyjen määrä on ollut n. 20 henkeä. 22

26 Pitkäaikaistyöttömyyttä ennaltaehkäisevä toimintaa on nuorisotoimen DO IT-nuorten työpajatoiminta. Muu työllistämistä edistävä toiminta Porvoon kaupungin rekrytointiyksikkö on ollut edustettuna 2008 aikana käynnistetyissä seuraavissa yhteistyöhankkeissa: Itä-Uudenmaan Opin Ovi/Läroporten i Östra Finland , jonka tavoite on luoda aikuiskoulutusta edistävä, kaksikielinen, poikkihallinnollinen neuvontaverkosto eli tehostaa opintoneuvontaa. Hanketta koordinoi Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä (Edupoli). Moniverkko hanke, jonka tavoite on edistää maahanmuuttajien työllistymistä sekä parantaa työyhteisöjen valmiuksia vastaanottaa maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. Hankkeen puitteissa järjestetään mm. esimieskoulutusta ja luodaan työkaluja erilaisen kulttuuritaustan omaavien henkilöiden rekrytointiin. Hanketta koordinoivat Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia sekä Diversa Consulting. Aiemmin käynnistyneitä, vuonna 2008 jatkuneita hankkeita, ovat Itä-Uudenmaan työvoimatoimiston, Edupolin ja Porvoon seudun työvoiman palvelukeskuksen kanssa toteutettava aikuisten työpaja (Poro-paja) sekä Edupolin koordinoima Itä-Uudenmaan hyvinvointipooli koulutushanke. Työllisyyskoordinaattori osallistuu asiantuntijana kaupungin rekrytoinnin seurantaryhmän työhön. Myös koululaisten kesätyöllistämiseen (100 nuorta) sekä toimeentulotukiasiakkaina olevien opiskelijoiden kesätyöllistämiseen (20 nuorta) liittyvän yhteistyön organisointi sekä siviilipalveluspaikoista tiedottaminen kuuluvat työllisyyskoordinaattorin tehtäviin. Kaupunki on myös tukenut pitkäaikaistyöttömien palkkatukityöllistämistä kolmannelle sektorille maksamalla henkilösivukuluosuuden 50 henkilön työllistämisestä vuonna Työllisyyskoordinaattorilla oli päävastuu Itä-Uusimaa työllistää -messuille osallistumisen organisoinnista Porvoon kaupungin osalta. Apulaiskaupunginjohtaja Jukka Pekka Ujula asetti keväällä 2008 työryhmän valmistelemaan työvoiman palvelukeskuksen toiminnan jatkoa sekä selvittämään ratkaisuja, joilla voidaan tehostaa työttömien aktivointia sekä ennalta ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä. Ryhmän esityksen perusteella vuoden 2010 alusta siirretään osa työllistämisasioiden hoidosta kaupungin henkilöstötoimistosta Porvoon seudun työvoiman palvelukeskukselle. Tämä koskee mm. tukea yhdistysten palkkatukityöllistämisen henkilösivukuluihin ja määräaikaisten, palkkatuella työllistettävien DO IT-nuorten työllistämistoiminnan pajaohjaajien palkkamenoja. 23

27 15 Henkilöstön koulutus Henkilöstöstrategian mukaan Porvoon kaupunki on koulutusmyönteinen työnantaja, joka tukee aktiivisesti henkilöstön mahdollisuuksia kehittyä ja kouluttautua. Koulutusta järjestetään sekä tehtäväaluekohtaisesti että keskistetysti. Keskitetyn koulutuksen järjestämisestä vastaa henkilöstötoimisto. Keskitetyn koulutuksen painopisteenä vuonna 2008 oli esimieskoulutus. Kaupungin viides johtamisen erikoisammattitutkintoa (Jet) suorittava ryhmä päätti opintonsa joulukuussa. Syksyllä käynnistyi ensimmäinen niin sanottu jatko-jet-koulutus. Koulutukseen osallistui 20 johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittanutta esimiestä. Yhteistyökumppanina sekä jatko-jetettä varsinaisessa jet-koulutuksessa on Edupoli. Vuoden aikana järjestettiin yksi Jet-cafe tilaisuus. Osallistujia oli 26. Syksyn aikana järjestettiin ensimmäinen kaupungin oma esimieskoulutus (ESKO). Koulutukseen osallistui 20 eri alojen esimiestä. Koulutuksesta vastasivat pääsääntöisesti organisaation omat asiantuntijat. Vuoden aikana järjestettiin keskitetysti 23 koulutustilaisuutta, joihin osallistui 468 henkilöä. Keskitetyn koulutuksen kustannukset olivat , joista työhyvinvointimäärahojen osuus oli Koko organisaatiossa henkilöstön koulutukseen käytettiin Vuonna 2007 vastaava summa oli Henkilöstöstrategian tavoitteena oli, että koulutusmääräraha on 1 % palkkasummasta. Tilinpäätöksen mukaan koulutusmäärärahojen suuruus on 0,5 % palkkasummasta. Tähän summaan lasketaan vain varsinaiset koulutusmenot, talousarviotili Summaan ei lasketa koulutuksesta mahdollisesti aiheutuvia matka- ja majoituskuluja. Koulutusstipendejä omaehtoiseen koulutukseen myönnettiin 26. Stipendien suuruus oli Yhteensä myönnetty stipendisumma oli

28 16 Rekrytointi Kaupunginjohtaja asetti työryhmän valmistelemaan ehdotusta kaupungin rekrytointiperiaatteiksi. Työryhmän raporttia käsiteltiin henkilöstöjaostossa ja yhteistyötoimikunnassa. Rekrytointityöryhmän ehdotuksen mukaisesti rekrytointi keskitettiin henkilöstötoimistoon. Rekrytointiyksikkö aloitti toimintansa Yksikön toiminta hoidetaan olemassa olevilla resursseilla, tehtävien uudelleen järjestelyllä. 25

29 17 Kaaviot Henkilöstömäärä koko kaupunki ja toimialat 26

30 27

31 28

32 Työpanos 29

33 Ikäprofiili Vakituisen henkilöstön palvelusaika 30

34 Vakituisen henkilöstön ulkoinen vaihtuvuus Sairauspoissaolot 31

35 Työtapaturmat 32

36 Kevan ennuste eläkkeelle siirtyvistä 33

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt LIEKSAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 6/1994 ============================================================ LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.9.1994

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti Edelläkävijä energiatehokkuudessa Omistaa ja ylläpitää jätteenpolttolaitosta Mustasaaressa. Viiden kunnallisen jätehuoltoyhtiön omistama. Toiminta-alue n. 50 kuntaa, joissa noin 400 000 asukasta. Yhteistyökumppani

Lisätiedot

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kaupunginhallitus 3.10.2016 Liite 2 363 Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kh 3.10.2016 Raportti lokakuussa 2016 Eläkkeelle jää vuonna 2016 (tammi-joulukuu) 81 työntekijää

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA 1 SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA 1. YLEISTÄ Työnantaja ja pääsopijajärjestöt tekivät sopimuksen yhteistoiminnan ja työsuojelun yhteistoiminnan kehittämisestä, toteuttamistavoista

Lisätiedot

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen KUMPPANUUSSOPIMUS Rantasalmen kunnassa Rapiapajalla ja Remmituvassa tapahtuvaa työllistämistä ja kuntouttavaa työtoimintaa sekä nuoren työelämään valmentautumisjaksoa varten. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 JOHDANTO Työnantaja ja pääsopijajärjestöjen edustajat ovat valmistelleet yhteistyössä Karkkilan kaupungin yhteistoimintasopimuksen selkeyttääkseen yhteistoiminnan

Lisätiedot

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kaupunginhallitus 16.5.2016 Kaupunginvaltuusto 13.6.2016 2 JOHDANTO Tämä henkilöstöraportti on järjestyksessä seitsemästoista Orimattilan kaupungin henkilöstöraportti. Henkilöstöraportin

Lisätiedot

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi Henkilöstösuunnitelmamme toukokuussa 2014. Aiempi Henkilöstösuunnitelmaa

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin turvallisuuden hallinta ja yhteistoiminta. Jari Poikolainen Työsuojeluvaltuutettu Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän kaupungin turvallisuuden hallinta ja yhteistoiminta. Jari Poikolainen Työsuojeluvaltuutettu Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin turvallisuuden hallinta ja yhteistoiminta Jari Poikolainen Työsuojeluvaltuutettu Jyväskylän kaupunki 15.11.2016 15.11.2016 15.11.2016 2 Yhteistoimintaorganisaatio Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Otsikko Sivu 1 YHTEISTYÖTOIMIKUNNAN ESITYSLISTAN LÄHETTÄMINEN 4 2 YHTEISTYÖTOIMIKUNNAN PÖYTÄKIRJOJEN NÄHTÄVILLÄ

Otsikko Sivu 1 YHTEISTYÖTOIMIKUNNAN ESITYSLISTAN LÄHETTÄMINEN 4 2 YHTEISTYÖTOIMIKUNNAN PÖYTÄKIRJOJEN NÄHTÄVILLÄ HEINÄVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2014 1 Yhteistyötoimikunta 21.03.2014 AIKA 21.03.2014 klo 13:00-14:05 PAIKKA Kunnanvirasto kunnanhallituksen kokoushuone KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 YHTEISTYÖTOIMIKUNNAN

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

TYÖSUOJELUTOIMIKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

TYÖSUOJELUTOIMIKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 TYÖSUOJELUTOIMIKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Forssan kaupungilla yhteistoimintaryhmä ja työsuojelutoimikunta on yhdistetty. Työsuojeluvaltuutettujen, varavaltuutettujen toimikausi on neljä vuotta.

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

TOIVAKAN KUNNAN HENKILÖSTÖKERTOMUS

TOIVAKAN KUNNAN HENKILÖSTÖKERTOMUS TOIVAKAN KUNNAN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. TOIVAKAN KUNNAN HENKILÖSTÖSTRATEGIA... 4 3. HENKILÖSTÖ... 5 3.1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 5 3.2. HENKILÖSTÖN SUKUPUOLIJAKAUMA...

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYTAPAOHJEET JA KÄYTÄNNÖT. Ohjeet on laadittu yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa.

YHTEISTOIMINNAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYTAPAOHJEET JA KÄYTÄNNÖT. Ohjeet on laadittu yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa. 1 kaupunginhallitus 3.10.2016, esitys YHTEISTOIMINNAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYTAPAOHJEET JA KÄYTÄNNÖT 1. Yhteistoiminnan tavoite ja määräykset Yhteistoiminnan tavoite on antaa henkilöstölle mahdollisuus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki PÖYTÄKIRJA 1 Kaupunginkanslia

Helsingin kaupunki PÖYTÄKIRJA 1 Kaupunginkanslia Helsingin kaupunki PÖYTÄKIRJA 1 TYÖNANTAJAN JA HENKILÖSTÖN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA KAUPUNGINKANSLIASSA n työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta perustuu Helsingin kaupungin 3.3.2008 allekirjoittamaan

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Henkilöstöprosessittyöryhmä

Henkilöstöprosessittyöryhmä Henkilöstöprosessittyöryhmä Puheenjohtajakokous 9.1.2014 Helena Metsälä 10.1.2014 Työryhmä kokoonpano Helena Metsälä Nina Merilahti Pori, pj Pomarkku Olli Luoma Harjavalta Inkeri Tiitinen Bella Ahto Luvia

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Työllistämisvarojen käyttösuunnitelma vuodelle 2016 ja kehittämisehdotukset

Työllistämisvarojen käyttösuunnitelma vuodelle 2016 ja kehittämisehdotukset Perusturvalautakunta 80 15.12.2015 Kaupunginhallitus 6 11.01.2016 Kaupunginhallitus 118 02.05.2016 Työllistämisvarojen käyttösuunnitelma vuodelle 2016 ja kehittämisehdotukset Petula 15.12.2015 80 Valmistelija:

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 215 ÄHTÄRIN KAUPUNKI l-ienkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan työsuojelun toimintaohjelma

Nurmijärven kunnan työsuojelun toimintaohjelma Nurmijärven kunnan työsuojelun toimintaohjelma 2016-2019 Työsuojelutoimikunta 9.2.2016 Yhteistyöryhmä 15.3.2016 Kunnanhallituksen henkilöstöjaosto 30.3.2016 www.nurmijarvi.fi Sisältö Nurmijärven kunnan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

HUS-kuntayhtymän työolobarometri -kysely on johtamisen ja kehittämisen väline, jonka avulla:

HUS-kuntayhtymän työolobarometri -kysely on johtamisen ja kehittämisen väline, jonka avulla: HALLITUS 22 23.02.2015 TYÖOLOBAROMETRI 2014 734/01/00/00/02/2010 HALL 22 :ssa on vuodesta 2006 lähtien kartoitettu Työolobarometri-kyselyn (TOB) avulla systemaattisesti henkilöstön mielipiteitä organisaation

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2008 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön

Lisätiedot

Otsikko Sivu 1 HENKILÖSTÖPALVELUIDEN VUODEN 2015 TALOUSARVIO 4 2 HENKILÖSTÖPALVELUIDEN VUODEN 2014

Otsikko Sivu 1 HENKILÖSTÖPALVELUIDEN VUODEN 2015 TALOUSARVIO 4 2 HENKILÖSTÖPALVELUIDEN VUODEN 2014 HEINÄVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2015 1 Yhteistyötoimikunta 09.03.2015 AIKA 09.03.2015 klo 14:00-15:35 PAIKKA Kunnanvirasto kunnanhallituksen kokoushuone KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 HENKILÖSTÖPALVELUIDEN

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös 2015

Henkilöstötilinpäätös 2015 Henkilöstötilinpäätös 2015 Henkilöstötilinpäätös 2015 Sisällys HENKILÖSTÖOHJELMA... 1 SITRAN TYÖELÄMÄPALKINTO 2015... 1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALVELUSSUHDELAJEITTAIN... 2 VAKITUISET

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0!

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0! Työllisyysyksikkö Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: työllisyysyksikkö 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0,0 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! työllisyysyksikkö 2 831 200,0 2 692 110,0 #JAKO/0!

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto 1 Jakelussa mainituille VUODEN 2017 TULOSPALKKIOJÄRJESTELMIEN VALMISTELU Kaupunginvaltuuston 16.3.2016 tekemän päätöksen mukaisesti kaupungin johtamisjärjestelmä ja organisaatio uudistuvat 1.6.2017 alkaen.

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto

Yhtymävaltuusto HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2010 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärit 131

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon

Lisätiedot

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Rauma Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen?

Hyvinvointia työstä. Rauma Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen? Hyvinvointia työstä Rauma 7.6.2016 Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen? Tutkimuksissa todettua Yleisesti ottaen kuntoutuksella kuntoutettavien psyykkiset ja fyysiset voimavarat

Lisätiedot

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut Palvelut

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007 SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007 2 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön osuus 5 2.4.

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Työyhteisöjen rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä

Työyhteisöjen rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä Työyhteisöjen rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä Jari Korhonen Työterveyshuollon erikoislääkäri, liikelaitoksen johtaja Joensuun Työterveys Palvelujohtaja, Siun Sote (1.1.2017-) Petroskoi 7.10.2016

Lisätiedot

Ajankohtaista HUS- Työterveydestä

Ajankohtaista HUS- Työterveydestä Ajankohtaista HUS- Työterveydestä Henkilöstötoimikunta 18.2.2016 Leena Forss-Latvala johtava työterveyslääkäri Työterveyshuoltovastuut - Toiminta perustuu lainsäädäntöön - Työterveyshuoltolaki 1383/2001

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI TYÖTERVEYSNEUVOTTELU 7.10.2016 TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI Salla Hälikkä, työhyvinvoinnin asiantuntija YIT Sirkku Martti, valtakunnallinen vastuulääkäri YIT Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyvyn hallinnan

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1 Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2010 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 2.2. Henkilötyövuosi 4 2.3. Henkilöstön määrä

Lisätiedot

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö VIRTAIN KAUPUNKI Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 Kaupunginkanslia VIRTAIN KAUPUNKI 1 Sisällysluettelo 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Johtosäännön soveltaminen...

Lisätiedot

(6) Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, JHL ry, JUKO ry ja JYTY ry

(6) Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, JHL ry, JUKO ry ja JYTY ry 28.11.2016 1(6) Paikallissopimus Sopijapuolet Tällä paikallissopimuksella määritellään Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä maksettavasta työsuorituksen arviointiin perustuvasta henkilökohtaisesta lisästä.

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE OULU 13.10.2016 KARI HARING SAK RY ERI TARKASTELUMAHDOLLISUUKSIA TARPEESEEN Työelämän muutos Työsuojelullinen Lainsäädäntö edellyttää Taloudellinen

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yt-ryhmä Kunnanhallitus

Ammatillisen osaamisen kehittäminen. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yt-ryhmä Kunnanhallitus kehittäminen Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2017 Yt-ryhmä 7.12.2016 30 Kunnanhallitus 2 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Henkilöstösuunnitelma... 4 Henkilöstörakenne... 4 Osa-aikaiset työntekijät...

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI 1 (9) YHTEISTOIMINNAN PELISÄÄNNÖT Yhteistyötoimikunta 25.2.2014 13 Kaupunginhallitus 17.3.2014 96

KITEEN KAUPUNKI 1 (9) YHTEISTOIMINNAN PELISÄÄNNÖT Yhteistyötoimikunta 25.2.2014 13 Kaupunginhallitus 17.3.2014 96 KITEEN KAUPUNKI 1 (9) TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VÄLISEN 2015 Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa astui voimaan 1.9.2007. näillä yhteistoiminnan pelisäännöillä sovitaan

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Hyvinvointia työstä Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Salla Toppinen-Tanner Nina Olin Marjukka Laine 8.11.2016 Työterveyslaitos www.ttl.fi 2 Kyselyn toteutus Nettikysely

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

Securitas Oy:n henkilöstöraportti 2004

Securitas Oy:n henkilöstöraportti 2004 Securitas Oy:n henkilöstöraportti 24 Securitas Oy:n henkilöstöraportin lukijalle Sertifioitu laatujärjestelmämme on ollut käytössä reilun vuoden ja se on auttanut meitä parantamaan palveluprosessiemme

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Jaoston esittelijästä ja tämän sijaisesta päättää lautakunta.

Jaoston esittelijästä ja tämän sijaisesta päättää lautakunta. Hyvinvoinnin toimiala kahden lautakunnan malli (muutokset luonnoksen pykäliin 12 16 ja 40). 5 Luku. Hyvinvoinnin toimiala 12 Kasvatus- ja opetuslautakunta ja sen jaosto Kasvatus- ja opetuslautakunnassa

Lisätiedot

Henkilöstöprosessittyöryhmä

Henkilöstöprosessittyöryhmä Henkilöstöprosessittyöryhmä Työvaliokunta 17.1.2014 Helena Metsälä Työryhmän kokoonpano Helena Metsälä Nina Merilahti Pori, pj Pomarkku Olli Luoma Harjavalta Inkeri Tiitinen Bella Ahto Luvia Kari Ojalahti

Lisätiedot