HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Porvoon kaupunki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Porvoon kaupunki"

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Porvoon kaupunki

2 Sisältö 1 Alkusanat Henkilöstöstrategia Henkilöstöstrategia Työhyvinvointi... 5 Työhyvinvointirahat... 5 Voi hyvin -toiminta... 6 Työhyvinvointiviikko Teemana työn ilo Henkilöstöjaosto Yhteistoiminta... 9 Yhteistyötoimikunta (Yttk)... 9 Työhyvinvointiryhmä (Tyhy-ryhmä)... 9 Vapaa-aikaryhmä Yhteistyöryhmät Henkilöstöryhmä Projektit Potku-projekti Henkilöstökysely Menestyväksi senioriksi Henkilöstön terveys ja eläköityminen Työsuojelutoiminta Työsuojeluparit Työtapaturmat Henkilöstön rakenne ja työpanos Henkilöstön eläköityminen... 17

3 11 Sairauspoissaolot Työterveyspalvelut Sopimus ja toimintasuunnitelmat Kustannukset Kuninkaantien työterveyden toiminta Työpaikkaselvitykset Työpaikkakäynnit Sisäilma-asiat Työkykyasiat Kuntoutustoiminta Työterveyspainotteinen sairaanhoito Työllistämistoiminta...22 Pitkäaikaistyöttömien aktivointi Muu työllistämistä edistävä toiminta Henkilöstön koulutus Rekrytointi Kaaviot Henkilöstömäärä koko kaupunki ja toimialat Työpanos Ikäprofiili Vakituisen henkilöstön palvelusaika Vakituisen henkilöstön ulkoinen vaihtuvuus Sairauspoissaolot Työtapaturmat Kevan ennuste eläkkeelle siirtyvistä

4 1 Alkusanat Vuoden 2008 henkilöstötilinpäätöksen luvut osoittavat, että henkilöstön tilanne on pysynyt vakaana jo muutamien vuosien ajan. Vuonna 2008 henkilöstön työpanos oli henkilötyövuotta. Työpanos kalenteripäivinä laskettuna nousi 3,2 % vuodesta Nousu johtui henkilöstömäärän kasvamisesta ja kaikkien poissaolojen vähenemisestä. Kaupungin vakituisen henkilöstön määrä oli 2695 henkilöä, mikä on 49 henkilöä enemmän kuin vuonna Määräaikaisten henkilöiden määrä oli 960 henkilöä, mikä on 14 henkilöä enemmän kuin vuonna Koko henkilöstön määrä oli 3655 henkilöä. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus oli 134 henkilöä, mikä on 16 henkilöä vähemmän kuin vuonna Henkilöstön keskiikä oli 46,3 vuotta eli 0,1 vuotta korkeampi kuin vuonna Kuntien eläkelain (KuEL) perusteella vanhuuseläkkeelle jääneiden henkilöiden keski-ikä oli 63,2 vuotta eli 0,3 vuotta korkeampi kuin vuonna Vakituisesta henkilöstöstä suomenkielisiä oli 62,7 % (62,4 %) ja ruotsinkielisiä 37,3 % (37,6 %). Vuoden 2008 tilastot osoittavat, että kaupungin osalta kasvutrendiä sairauspoissaoloissa ei ole nähtävissä Henkilöstön keskimääräinen sairauspoissaolojen lukumäärä/henkilö oli 13,2, sama kuin vuonna Sairauspoissaolojen syntyminen on monisyinen asia. Tutkimuksissa on osoitettu, että poissaolojen hallinnassa varhaisella välittämisellä on myönteisiä, sairauslomia lyhentäviä vaikutuksia. Työtapaturmien määrä oli 130, mikä on 5 työtapaturmaa enemmän kuin vuonna Työmatkalla tapahtuneet työtapaturmat lisääntyivät ja työpaikalla tapahtuneet työtapaturmat vähenivät. Mehiläisen Työterveys teki Porvoon kaupungin henkilöstölle hyvinvointikyselyn helmimaaliskuussa Hyvinvointikyselyn tuloksissa ei tapahtunut olennaisia muutoksia vuoden 2005 kyselyyn verrattuna. Henkilöstön tilanne on siis pysynyt vakaana jo muutamien vuosien ajan. Mutta pysyykö tilanne vakaana läpi taloudellisesti vaikeiden aikojen, jotka vääjäämättä ovat edessä. Miten vakauden käy kun suuret ikäluokat ovat lähitulevaisuudessa siirtymässä eläkkeelle? Seuraavien viiden vuoden aikana arvioidaan noin 500 henkilön siirtyvän Porvoon kaupungin palveluksesta eläkkeelle. Henkilöstön hyvä työhyvinvointi on tärkeä kilpailutekijä, kun kunta kilpailee uudesta osaavasta työvoimasta lähivuosina. Henkilöstön työhyvinvointi vaikuttaa Porvoon kaupungin menestymiseen, toiminnan tuloksellisuuteen ja laatuun sekä hyvinä että huonoina aikoina. Kaupungin taloudellinen tilanne vaati Porvoon kaupungilta hyviä henkilöstöpoliittisia ratkaisuja eli hyvää henkilöstöpolitiikkaa, jotta tilanne pysyisi hyvänä tulevaisuudessakin. 1

5 Henkilöstötilinpäätöksen tiedot perustuvat henkilöstöhallinnon ehrminfo tiedostoon lukuun ottamatta työtapaturmia, joiden osalta tiedot perustuvat vakuutusyhtiö If:in aineistoon ja eläkeennusteita, jotka perustuvat Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) aineistoon. Vuoden 2008 tilinpäätös on laadittu ensimmäistä kertaa pääosin vain koko kaupungin tasolla. Henkilötyövuodet on laskettu nyt ensimmäisen kerran. Henkilöstötoimisto tuottaa henkilöstötilinpäätöstiedot erikseen toimialoille Tietojen kokoamisesta vastasivat henkilöstötoimistosta suunnittelija Leena Juvakka ja palkkasihteeri Tom Lönnfors. Tom Jokinen henkilöstöjohtaja 2

6 2 Henkilöstöstrategia Strategiaa valmisteltiin toimialojen ja henkilöstötoimiston edustajista ja pääluottamusmiehistä muodostetussa työryhmässä. Henkilöstöstrategia hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Työryhmän jäsenet olivat: Karl Laxell (pj), Matti Arvinen, Sune Forss, Tom Jokinen (siht.), Liisa Laakso, Olavi Liljemark, Pirjo Mäkelä, Eija Pajari, Gunder Wessman, Tuula Virkki, Markku Välimäki, asiantuntijoina olivat Leena Juvakka ja Heli Wilkman. Sama työryhmä seurasi hyväksyttyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista. Tehdyt toimenpiteet vietiin päätettäväksi tai tiedoksi kaupungin päättäviin ja yhteistoimintasopimuksen mukaisiin toimielimiin. Työryhmä sai työnsä valmiiksi määräaikana

7 3 Henkilöstöstrategia Kaupunginjohtaja asetti henkilöstöpoliittisen neuvottelukunnan valmistelemaan Porvoon kaupungin henkilöstöpoliittisia linjauksia vuosille sekä seuraamaan päätettävien henkilöstöstrategisten linjausten toteutumista. Neuvottelukunnan työskentelyyn osallistuvat seuraavat henkilöt: Tom Jokinen, puheenjohtaja Matti Arvinen asti, Marith Kullström, Olavi Liljemark, Markku Välimäki, Anna-Maija Heikka, Sune Forss, Liisa Laakso, Pirjo Mäkelä, Eija Pajari ja Tuula Virkki. Työryhmä nimesi sihteereiksi Heli Wilkmanin. Henkilöstöstrategian valmistelu aloitettiin vuonna 2008 pidetyssä seminaarissa. Seminaarin aiheena oli Henkilöstöstrategia uudistumisen tukena ja välineenä. Seminaarin osallistui henkilöstöjaoston edustajia ja henkilöstöstrategia työryhmän jäseniä. Seminaarin vetäjänä toimi Jari Salomaa Pro Human Resources Oy:stä. Työryhmän määräaika on

8 4 Työhyvinvointi Henkilöstöjaosto hyväksyi Porvoon kaupungille työhyvinvointiohjelman henkilöstöstrategian mukaisesti. Ohjelma hyödyntää vuoden 2005 henkilöstökyselyn tuloksia ja sisältää kehittämistoimenpiteitä työhyvinvoinnin edistämiseksi. Ohjelman tavoitteet: työhyvinvointi on huomioitu organisaation kaikilla tasoilla palvelujen ja toimintojen suunnittelussa, esimiehillä on valmiudet henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitämiseen, kaupungilla on henkilöstöä hyvin palveleva työterveyshuolto, työhyvinvointityön resurssien lisääminen, työhyvinvoinnin lisääminen työturvallisuutta tehostamalla ja päättäjien ja henkilöstön välillä vallitseva luottamuksellinen ja arvostava ilmapiiri. Ohjelma ohjaa henkilöstöön kohdistuvaa työhovinvointityötä, työhyvinvointimäärärahojen käyttöä, toimialojen työhyvinvointisuunnitelmien laatimista ja niihin sisältyvää työhyvinvointimäärärahojen käytön suunnittelua. Ohjelma sisältää toimenpiteet, joilla lisätään päättäjien ja henkilöstön välistä luottamusta ja arvostusta. Ohjelman mukaisesti yleishallinnon, sivistystoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä teknisen ja ympäristötoimen ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen työhyvinvointiohjelmat hyväksyttiin yhteistyötoimikunnassa. Ohjelmissa oli otettu huomioon muun muassa työpaikkojen työhovinvointiohjelmissa esiin tulleita esityksiä tavoitteiksi ja toimenpiteiksi työhyvinvoinnin edistämiseksi. Porvoon kaupungin työhyvinvointiohjelma päivitetään vuonna Työhyvinvointirahat Kaupunginvaltuusto myönsi työhyvinvointimäärärahoja vuodelle Henkilöstöjaosto päätti työhyvinvointimäärärahojen kohdentamisesta ja käyttösuunnitelmasta yleisellä tasolla. Keskitetty määräraha, , kohdennettiin kuntoutukseen, koulutukseen, työkokeiluun sekä virkistys ja Voi Hyvin-toimintaan. Yleishallinnon, toimialojen ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen työhyvinvointimäärärahojen käyttötarkoitus oli työpaikkojen työhyvinvoinnin kokonaisvaltainen kehittäminen. 5

9 Taulukko: Vuoden 2008 työhyvinvointimäärärahat ja määrärahojenkäyttö Määräraha Määrärahan käyttö Yleishallinto Sivistystoimi Sosiaali- ja terveystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Keskitetty määräraha Yhteensä Voi hyvin -toiminta Voi hyvin -toiminnan tarkoituksena on aktivoida henkilökuntaa liikkumaan ja ylläpitämään työkykynsä. Vuonna 2008 järjestettiin viisi kampanjaa (320 osallistujaa), ohjattuja jumpparyhmiä (723), kaksi Kiintonainen ryhmää (10), kaksi liikuntailtapäivää (282), liikuntapäivä Pajulahdessa (43), tilaisuuksia eri liikuntamuotojen kokeiluun (99), talvi, kevät ja syyspamauksiin (93 osallistujaa) sekä liikuntatapahtumia työhyvinvointiviikolla (555). Kahdeksan henkilöä osallistui pidennetyn viikonlopun pyöräilyyn Länsi-Uudellamaalla. Tonttumarssissa kävelylenkin teki 22 henkilöä. Liikuntaneuvontaa järjestettiin kiinnostuneille (10). Voi hyvin -koordinaattori on vieraillut työpaikoilla. Hän on järjestänyt kuminauha- ja taukojumppa (89). Työpaikoilla toimintaa koordinoi 205 Voi hyvin -agenttia. Heille järjestettiin keväällä ja syksyllä Agentti- treffit (37) ja Voi hyvin -viikolla agenttikoulutusta (18). Seitsemän yliagenttia auttoi Voi hyvin -koordinaattoria talvi-, kevät- ja syyspamausten järjestämisessä. Yliagentit osallistuivat kuntoliikuntaliiton järjestämään Askeleen-kilpailuun. Ryhmä tuli keväällä toiselle sijalle ja syksyllä kolmannelle sijalle. Työhyvinvointiviikko teemana työn ilo Työhyvinvointiviikko järjestettiin viikolla 46. Teemana oli Työn ilo. Viikon aikana pidettiin kolme luentotilaisuutta, jotka käsittelivät viikon teemaa monipuolisesti. Mikko Kuustosen luennon aiheena oli Onnen kaava. Tutkimusmatkailija Patrick Pata Degerman luennon aiheena oli Kuinka löytää rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla ja saada tärkeitä onnistumisen kokemuksia. Toimitusjohtaja Kristiina Palmgren luennolla mietittiin tekijöitä, jotka synnyttävät työniloa kiireen ja muutoksen keskellä. Työhyvinvointiviikon yhteydessä jaettavan Vuoden työpaikka -kunniamaininnan sai Terveydensuojelu. Laitoshuoltaja Kaarina Multanen sosiaali- ja terveystoimesta sai Vuoden työntekijä kunniamaininnan. Vuoden esimies kunniamaininnan sai Porvoon taidekoulun rehtori Lena Stolzmann. Vuoden Voi Hyvin-agentin kunniamaininnan sai siivoustyönohjaaja Siv Törnblom sosiaali- ja terveystoimesta. 6

10 Vuoden pamauskilpailujen voittaja Eteläisen kotihoidon joukkue Jenni Fransman, Päivi Savolainen, Anneli Likander, Pirjo Kinnunen ja Anni Tiili palkittiin kiertopalkinnolla. Kunniamaininnat pitkäaikaisesta työhovinvointityöstä saivat työsuojelupäällikkö Mårten Hoge ja työsuojeluvaltuutetut Krister Hollmérus ja Ville Vilkko. Toimialan johtajia Matti Arvista, Pertti Soveria ja Markku Välimäkeä kiitettiin heidän tekemästään työhyvinvointityöstä. Työhyvinvointiviikolla järjestettiin monen muotoista liikuntaa. Viikon aikana henkilöstöllä oli mahdollisuus uida uimahallissa, käydä kuntosalilla, pelata sulkapalloa. Viikon aikana oli myös mahdollisuus tutustua naurujoogaan, flexibariin ja kahvakuulaan. Tansseista olivat mukana salsa ja country line dance. Työhyvinvointiviikon tilaisuuksiin osallistui 705 henkilöä. 7

11 5 Henkilöstöjaosto Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto toimii kaupunginhallituksen apuna huolehtien henkilöstöhallinnon tehtävistä. Vuonna 2008 jaosto kokoontui 11 kertaa. Osa kokouksista pidettiin työpaikoilla: Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella, Satumäen päiväkodissa ja Työvoiman palvelukeskuksessa. Näiden kokousten yhteydessä henkilöstöjaosto tutustui edellä mainittuihin työpaikkoihin, niiden toimintaan ja henkilöstöön. Vierailemalla työpaikoilla henkilöstöjaosto on osaltaan lisännyt luottamusta luottamushenkilöiden ja henkilöstön välillä. 8

12 6 Yhteistoiminta Porvoon kaupungin ja henkilöstön välinen yhteistoiminta järjestetään päivitetyn yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Yhteistyötoimikunta (Yttk) Yhteistoimintamenettelyn tarkoituksena on lisätä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia työn, työn toteuttamisen ja työyhteisön kehittämisessä ja samalla edistää kaupungin toiminnan taloudellisuutta ja tuloksellisuutta. Yhteistyötoimikunnan tehtävänä on huolehtia yhteistoiminnan yleisestä kehittämisestä Porvoon kaupungissa sekä huolehtia työsuojelulainsäädännön ja kunnallisen alan työsuojelusopimuksen noudattamisesta. Yhteistyötoimikunta toimii työnantajan ja henkilöstön välisenä yhteistyöelimenä sekä työsuojelun valvontalain edellyttämänä työsuojelutoimikuntana. Yhteistyötoimikunnassa on 14 jäsentä, joista viisi on työnantajan edustajaa ja yhdeksän henkilöstön edustajaa; työsuojeluvaltuutetut ja pääluottamusmiehet. Sihteerinä toimii henkilöstöjohtaja. Yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa. Yhteistyötoimikunta hyväksyi Porvoon kaupungin ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen työterveyshuollon toimintasuunnitelmat vuosille ja työterveyshuollon kustannusten korvaushakemukset. Kokouksissa käsiteltiin vuoden 2007 tilinpäätöstä ja henkilöstötilinpäätöstä, vuoden 2008 talousarviota. Henkilöstöön vaikuttavista kehittämishankkeista käsiteltiin Porvoon kaupungin strategiaa ja palvelustrategiaa ja hallinto- ja toimintasääntöä. Työhyvinvointiryhmä (Tyhy-ryhmä) Yhteistyötoimikunnan alaisuuteen on perustettu työhyvinvointiryhmä (Tyhy-ryhmä) ja vapaaaikaryhmä. Työhyvinvointiryhmän tehtävänä on toimia yhteistyötoimikunnan työhyvinvoinnin ja työsuojeluasioiden valmistelevana ryhmänä. Työryhmä toimii samalla kaupungin työhyvinvointiryhmänä. Työryhmään kuuluvat henkilöstöjohtaja (pj), työsuojelupäällikkö, kaksi työsuojeluvaltuutettua, kaksi Kuninkaantien työterveyden edustajaa ja henkilöstötoimiston suunnittelija (siht.). Ryhmä kokoontui 6 kertaa. 9

13 Ryhmä valmisteli yhteistyötoimikunnan kokouksiin muun muassa Porvoon kaupungin ja Itä- Uudenmaan pelastuslaitoksen työterveyshuollon toimintasuunnitelmat, työterveyshuollon kustannusten korvaushakemukset, sekä käsitteli yleishallinnon, toimialojen ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen työhyvinvointiohjelmat. Ryhmä osallistui henkilöstökyselyn valmisteluun ja käsitteli omalta osaltaan kyselyn tuloksia. Vapaa-aikaryhmä Yhteistyötoimikunnan asettama vapaa-aikaryhmä ohjasi virkistystoimintaa vuonna Ryhmään kuului yhteensä kuusi jäsentä. Puheenjohtajana toimi henkilöstöjohtaja ja sihteerinä henkilöstötoimiston toimistosihteeri. Virkistystoiminnan nettomenot olivat keskitetyssä toiminnassa eli noin 8 /hlö. Ryhmä kokoontui neljä kertaa. Kymmenen henkilöstön ja heidän perheidensä virkistyskäyttöön tarkoitettua mökkiä oli vuokrattuna Talviasuttavaa Merimarja- mökkiä ja täysin remontoitua Ahomansikka-mökkiä vuokrattiin myös ajalla Mökit sijaitsevat Sondbyn Skepparsissa, Tolkkisissa ja Veckjärvellä. Mökkien nettokustannukset olivat Tänä vuonna Ahomansikan peruskorjaus nosti mökkikustannuksia huomattavasti. Taulukko: Virkistystoimintaan osallistuminen Tapahtumat/Toiminnat Osallistujien määrä 2006 Osallistujien määrä 2007 Osallistujien määrä 2008 Tapahtumat mm. teatteri ja museokäynnit, puutarharetki Mökkien vuokraus Sarjaliput elokuviin Senioritoiminta Liikunnalliset toiminnat Osallistujat yhteensä Yhteistyöryhmät Yleishallinnolla, toimialoilla ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella on omat yhteistyöryhmät. Yhteistyöryhmien tehtävänä on edistää molemminpuolista yhteistyötä henkilöstön ja toimialan johdon kanssa yhteistoimintasopimuksen 3 :ssä mainituissa asioissa. 10

14 Taulukko: Yhteistyöryhmien pitämät kokoukset 2008 Yhteistyöryhmän nimi Puheenjohtaja Kokousten määrä Yleishallinnon yhteistyöryhmä Kaupunginjohtaja 5 Sivistystoimi yhteistyöryhmä Sivistysjohtaja 6 Sosiaali- ja terveys toimen yhteistyöryhmä Sosiaali- ja terveysjohtaja 7 Teknisen ja ympäristötoimen yhteistyöryhmä Tekninen ja ympäristöjohtaja 2 Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen yhteistyöryhmä Pelastusjohtaja 5 Henkilöstön edustajat toimivat varapuheenjohtajina. Henkilöstöä edustavat työsuojeluvaltuutetut ovat yhteistyöryhmän jäseniä. Yhteistyöryhmä hyväksyy työpaikoille työsuojeluparit ja Voi Hyvin-Agentit. Yhteistyöryhmissä käsiteltiin muun muassa vuoden 2007 tilinpäätöstä ja henkilöstötilinpäätöstä, palvelustrategiaa, henkilöstöstrategian toimenpiteiden toteutumista, vuoden hallinto- ja toimintasääntöä, vuoden 2008 talousarviota. Yhteistyöryhmät hyväksyivät omalta osaltaan toimialojensa työhyvinvointiohjelmat. Henkilöstöryhmä Henkilöstöryhmä on yhteistoimintasopimuksen mukainen henkilöstön yhteistoimintaelin, jossa on kymmenen ammattijärjestöjen valitsemaa edustajaa sekä työsuojeluvaltuutetut. Ryhmä valmistelee yhteisiä näkemyksiä vietäväksi eteenpäin sekä antaa lausuntoja ja kannanottoja koko henkilöstöä koskevista asioista. Henkilöstöryhmä kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Päätoimisia pääluottamusmiehiä olivat JHL:n, JUKO:n ja JYTY:n pääluottamusmiehet. Vuoden 2008 alusta TNJ:tä on edustanut SuPer:in pääluottamusmies, koska Tehy ei hyväksynyt valtakunnallista pääsopimusta. KTN:n, SuPer:in ja Tehy:n pääluottamusmiehet hoitivat tehtäviä osa-aikaisina tai oman työnsä ohella. Pääluottamusmiehet ovat toimineet henkilöstön edustajina yhteistyötoimikunnassa, johtoryhmissä ja henkilöstöryhmässä sekä useissa edunvalvonta- ja kehittämistyöryhmissä. Hyvä yhteistyö luottamushenkilöiden kanssa on jatkunut. Ajankohtaisista henkilöstöasioista keskusteltiin vuoden aikana kaksi kertaa henkilöstöjaoston kanssa ja kerran kaupunginvaltuuston johtavien luottamushenkilöiden kanssa. Palkkausepäkohtien korjaamiseen nimettyä henkilöstöstrategian mukaista määrärahaa, ns. Porvoon pottia, käytettiin henkilöstöjaoston päätöksen mukaisesti motivaatiolisän maksamiseen sekä toimialan harkinnan mukaan joko tehtäväkohtaisiin palkkoihin tai henkilökohtaisiin lisiin. Työnantaja panosti edelleen henkilökunnan työhyvinvointiin erillisellä tyhy-määrärahalla, jonka periaatteista sovittiin henkilöstöjaoston kanssa. Vuoden aikana ajankohtaisia aiheita ovat olleet mm. kaupungin palvelustrategia sekä joulukuussa hyväksytty hallinto- ja toimintasääntö. Henkilöstöstrategian toteuttamista on seurattu ja uuden strategian valmistelu aloitettu loppuvuodesta. Kuninkaantien työterveys aloitti kunnallisena liikelaitoksena

15 7 Projektit Potku-projekti Potku-projektin tehtävänä oli Porvoon kaupungin työterveyspalvelujen kuntoon saattaminen ja Itä- Uudenmaan kuntien yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen työterveyspalvelujen järjestämisessä. Potku-projekti toteutettiin vuosina Projektin loppuraportti valmistui helmikuussa Kuninkaantien työterveys aloittaa kunnallisena liikelaitoksena Henkilöstökysely 2008 Mehiläisen Työterveys teki Porvoon kaupungin henkilöstölle hyvinvointikyselyn helmi maaliskuussa Kyselyllä selvitettiin henkilöstö näkemyksiä työn hallinnasta, organisaatiokulttuurista, vaikutusmahdollisuuksista ja esimiestyöstä. Kyselyyn vastasi 2031 henkilöä. Kysely tehtiin edellisen kerran vuonna 2005, jolloin vastaajia oli Pääosa Porvoon kaupungin henkilöstöstä pitää työtään haasteellisena sekä kokee voivansa käyttää tietojaan ja taitojaan työssään. Työn tavoitteet ovat selvät, ja henkilöstö tietää tarkasti mitä työltä odotetaan. Henkilöstö kokee myös, että työ on tärkeä tyydytyksen lähde, ja että työhön on mukava uppoutua. Hyvän työsuorituksen palkitsemisesta henkilöstö antaa sen sijaan kielteistä palautetta. Hyvinvointikyselyn tuloksissa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia vuoden 2005 kyselyyn verrattuna. Pääosa henkilöstöstä on tyytyväisiä esimiestyöhön ja ryhmätyöskentelyyn. Henkilöstö kokee, että lähiesimiehet arvostavat alaistensa työtä sekä tukevat ja auttavat työssä. Ikään ja sukupuoleen liittyvää epätasa-arvoisuutta ei ole juurikaan havaittavissa. Kysely nostaa kuitenkin esille myös kehittämiskohteita myönteisten ja kannustavien tulosten lisäksi. Työn kuormitus on kasvanut hieman vuoteen 2005 verrattuna. Joka kolmas vastaaja kokee, että töitä on liikaa, oma työmäärä jakautuu epätasaisesti eikä työtahtiin voi vaikuttaa. Vajaa puolet henkilöstöstä on sitä mieltä, että etteivät he voi vaikuttaa työmäärään. Joka neljäs vastaaja kokee haitallista stressiä ja on sitä mieltä, ettei voi vaikutta työn kannalta tärkeisiin päätöksiin Joka viides vastaaja on havainnut häiritseviä ristiriitoja työtovereiden välillä. Muutoksia koskevien huhujen määrä on lisääntynyt. Joka neljäs vastaaja koki huhuja liikkuvan usein tai aina, kun vuonna 2005 näin koki vain joka viides vastaaja. Kaupungin henkilöstön mielestä luottamushenkilöstön arvostus henkilöstön työtä kohtaan on lisääntynyt. Pääosa henkilöstöstä kokee kuitenkin edelleen, etteivät luottamushenkilöt arvosta heidän työtään. Työterveyspalveluihin tyytymättömiä oli kyselyn tekohetkellä hiukan enemmän kuin palveluihin tyytyväisiä. 12

16 Mehiläisen Työterveys on tehnyt vastaavia tutkimuksia myös muissa organisaatioissa. Porvoon kaupungin henkilöstö on hiukan keskimääräistä tyytyväisempää esimiestyöhön ja organisaatiokulttuuriin. Vaikutusmahdollisuudet koettiin sen sijaan hiukan heikommaksi kuin muissa organisaatioissa keskimäärin. Kaupungin henkilöstön hyvinvointikyselyn tuloksia tullaan hyödyntämää uuden henkilöstöstrategian valmistelussa ja työhyvinvointiohjelman päivityksessä. Menestyväksi senioriksi Porvoon kaupunki kutsuttiin mukaan valtakunnalliseen Työterveyslaitoksen Elämänkulku ja työ- Menestyväksi senioriksi tutkimus- ja kehittämishankkeeseen. Hankkeen tarkoituksena on lisätä työn hallintaa ja työhyvinvointia. Hanke on tarkoitettu ensisijaisesti 40 vuotta täyttäneille työntekijöille, jotka halusivat parantaa työuran hallintaa tai lisätä hyvinvointiaan työssä. Tavoitteena on kehittää menetelmiä, joilla lisätään työhön suuntautuneisuutta sekä edistetään työhyvinvointia. Hankeen sisältöjä ovat omien vahvuuksien ja taitojen tunnistaminen, sitoutuminen lähitulevaisuuden suunnitelmaan työtavoitteiden tai työuran edistämiseksi, elinikäisen oppimisen merkitys ja uranhallintavalmiudet ja sosiaalisten verkostojen tunnistaminen ja hyödyntäminen. Tutkimuksen tulokset julkaistaan vuonna Porvoon kaupungin henkilöstölle oli mahdollisuus osallistua neljään tutkimusryhmään, joista yksi järjestettiin vuonna Tutkimushankkeeseen ilmoittautuneet arvottiin tutkimusmenetelmällisistä syistä kahteen ryhmään, valmennusryhmään ja lukuryhmään. Valmennusryhmän kesto oli 20 h ja siihen osallistuttiin työajalla. Valmennusryhmiin osallistui 10 henkilöä ja lukuryhmään seitsemän henkilöä. Ryhmien vetäjinä toimivat henkilöstötoimiston suunnittelija ja Kuninkaantien työterveyden työterveyshoitaja. Kokemukset ryhmävalmennuksesta olivat myönteisiä sekä valmennusryhmiin osallistujien että valmentajien mielestä. Ryhmämenetelmää voidaan käyttää tulevaisuudessa henkilöstön työhyvinvoinnin tukemisessa, esimerkiksi organisaation muutostilanteissa. Henkilöstön terveys ja eläköityminen Henkilöstötoimisto osallistui Kuntien eläkevakuutuksen (KEVA) järjestämään henkilöstö terveys ja eläköityminen -projektiin, jonka avulla paneuduttiin siihen, minkälaisia henkilöstö- ja henkilöstön työhyvinvointia kuvaavia mittareita voidaan käyttää päätöksenteon tukena. Projektin tarkoituksena oli löytää uusia malleja työhyvinvointia kuvaavista tiedoista päätöksenteon tueksi ja - antaa mahdollisuus kokeilla työhyvinvoinnin mittaamista uudella tavalla. Projektin vetäjänä toimi KT dosentti Paula Liukkonen Tukholman yliopistosta. 13

17 8 Työsuojelutoiminta Porvoon kaupungin työsuojelun toimintaohjelman mukaisesti työnantaja vastaa ja huolehtii työsuojelutavoitteiden toteutumisesta yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Yleishallinnolla, toimialoilla ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella on toimeenpanovalta ja vastuu työsuojeluasioissa. Esimiehet arvioivat työsuojelutoimien ensisijaisuuden ja päättävät niiden toteutuksesta. Jokaisen työntekijän on tiedettävä oman työnsä vaarat ja niiltä suojautuminen sekä noudatettava työtään koskevia määräyksiä ja ohjeita. Työsuojeluasioiden valvontavastuu on yhteistyötoimikunnalla, joka toimii työsuojelun valvontalain tarkoittamana toimikuntana, työnantajaa edustavilla kolmella työsuojelupäälliköllä ja henkilöstöä edustavilla työsuojeluvaltuutetuilla. Työsuojeluparit Työsuojelupareja oli 138 työpaikalla. Heidän toimikautensa jatkui vuoden 2008 loppuun asti. Työsuojeluparin muodostavat lähin esimies ja työpaikan henkilöstön edustaja, jonka henkilöstö valitsee keskuudestaan. On tärkeää, että henkilöstön edustajaksi valitaan henkilö, joka ottaa tehtävän vastaan vapaaehtoisesti ja on kiinnostunut henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämisestä. Työsuojeluparin tehtävänä on tarkkailla työpaikan työolosuhteita ja työilmapiiriä sekä toimia työsuojeluorganisaation yhdyshenkilönä työpaikoilla. Lisäksi suositellaan, että työsuojelupari on laatimassa työpaikan työhyvinvointiohjelmaa sekä käsiteltäessä työpaikan henkilöstökyselyä. Työsuojelupari toimii yhdessä Voi-Hyvin Agentin kanssa henkilöstön työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Työpaikkakokouksissa valittiin työsuojeluparit toimikaudelle vuo-den 2008 lopussa. Työtapaturmat Porvoon kaupunki on vakuuttanut kaikki työntekijänsä työtapaturmien varalta. Lakisääteisistä tapaturmavakuutuksista vastaa IF - Vahinkovakuutusyhtiö Oy. Työtapaturmien korvausjärjestelmä perustuu työtapaturmavakuutuslakiin. Henkilöstötoimisto on antanut ohjeen esimiehille toiminta- ja ilmoitusmenettelystä työtapaturman, väkivallan uhkatilanteen ja läheltä-piti tilanteen sattuessa. 14

18 Työtapaturmailmoituksia tehtiin 130 kpl (125). Ilmoitetuista työtapaturmista tapahtui 72(92) työssä/työpaikalla, työmatkalla 50 kpl (28) ja kahdeksan muualla työpaikan ulkopuolella. Verrattuna vuoteen 2007 työssä tapahtuneet työtapa-turmat vähenivät ja työmatkoilla tapahtuneet työtapaturmat. Työtapaturmia aiheuttivat eniten kaatumiset, terävään esineeseen astumiset ja äkilliset fyysiset kuormittumiset. Tapaturmat vahingoittivat eniten jalkoja/polvia, sormia ja selkää. Työtapaturmat eivät aiheuttaneet pysyvää invaliditeettia eivätkä kuolemaa. 15

19 9 Henkilöstön rakenne ja työpanos Kaupungin vakituisen henkilöstön määrä oli henkilöä, mikä on 49 henkilöä enemmän kuin vuonna Määräaikaisten henkilöiden määrä oli 960 henkilöä, mikä on 14 henkilöä enemmän kuin vuonna Koko henkilöstön määrä oli henkilöä. Koko henkilöstöstä naisten osuus on 79,7 % (80 %) ja miesten osuus 20,3 % (20 %). Henkilöstön keski-ikä oli 46,3 vuotta (46,2). Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus oli 134 henkilöä, mikä on 16 henkilöä vähemmän kuin vuonna Vuonna 2008 työpanos oli henkilötyövuotta. Henkilötyövuodet on laskettu nyt ensimmäisen kerran. Työpanos kalenteripäivinä laskettuna nousi 3,2 % vuodesta Nousu johtuu henkilöstömäärän kasvamisesta ja kaikkien poissaolojen vähenemisestä. Vakituisesta henkilöstöstä suomenkielisiä oli 62,7 % (62,4 %) ja ruotsinkielisiä 37,3 % (37,6 %). 16

20 10 Henkilöstön eläköityminen Kuntien eläkelain (KuEL) perusteella vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 63,2 vuotta eli 0,3 vuotta korkeampi kuin vuonna Opettajista KuEL:n piiriin kuuluvat muun muassa ne lukion ja peruskoulun opettajat jotka ovat syntyneet 1970 tai sen jälkeen, ja joiden työsuhde on alkanut 1999 tai sen jälkeen. Muut opettajat kuuluvat valtion eläkelain piiriin(vael) ,7 62,8 62,9 63,2 KuEL:n perusteella vanhuus eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden keski-ikä Kaikkien KuEL:n mukaisten eläkelajien (vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke, kuntoutustuki, osatyökyvyttömyyseläke, työttömyyseläke) mukaiselle eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä on alentunut 0,7 vuotta vuodesta ,1 59,1 59,4 58,7 Kaikkien KuEL:n mukaisille eläkkeille siirtyneiden henkilöiden keski-ikä Suuret ikäluokat ovat lähitulevaisuudessa siirtymässä eläkkeelle tai ovat jo osittain siirtyneet/siirtymässä eläkkeelle, kuten keski-ikä 58,7 osoittaa. Vuosien aikana arvioidaan noin 500 henkilön siirtyvän eläkkeelle. 17

21 11 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen syntyminen on monisyinen asia. Sairauspoissaolojen hallinnassa varhaisella välittämisellä on tutkimuksissa todettu olevan myönteisiä, sairauslomia lyhentäviä vaikutuksia. Henkilöstötoimisto on antanut esimiehille ohjeen toimintavoista pitkittyneissä ja toistuvissa sairauspoissaoloissa. Varhaista välittämistä on käsitelty vuosittain koulutustilaisuuksissa, joiden kohderyhmänä ovat olleet esimiehet, työntekijät ja työsuojeluparit. Vuonna 2008 varhainen välittäminen oli osa esimieskoulutusta (ESKO). Taulukko: Sairauspoissaoloihin liittyvien mittareiden vertailu Sairauspoissaolopäivät yhteensä Sairauspoissaolopäivät suhteessa henkilöstömäärään Sairauspoissaolojen palkkakustannukset ,68 13,5 13,0 13,2 13, Vuoden 2008 sairauspoissaolotilastot osoittavat, että koko kaupungin osalta kasvutrendiä ei ole nähtävissä. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä suhteessa henkilöstömäärään on pysynyt vuosina samana, 13,2 pv. Eniten 4,3 % lisääntyivät 1 5 päivän sairauspoissaolot. Lyhyitä poissaoloja aiheuttivat useimmiten hengityselin sairaudet. Pitkien yli 60 päivän sairauspoissaolojen osuus oli 27 % (29 %) kaikista sairauspoissaoloista. Pitkiä sairauspoissaoloja aiheuttivat tuki- ja liikuntaelinten ongelmat ja henkiseen kuormittumiseen sekä työssä jaksamiseen liittyvät ongelmat. 18

22 12 Työterveyspalvelut Sopimus ja toimintasuunnitelmat Porvoon kaupungilla on sopimus työterveyspalvelujen tuottamisesta Kuninkaantien työterveyden kanssa. Kuninkaantien työterveyden henkilöstön työterveyshuollosta vastaa Mehiläinen Oy. Lisäksi Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella on sopimus työterveyspalvelujen järjestämisestä Loviisan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa. Sopimukset sisältävät lakisääteiset terveydenhuoltopalvelut ja työnantajan vapaaehtoisesti järjestämät sairaanhoitopalvelut. Toimintaa ohjasivat yhteistyö-toimikunnassa hyväksytyt työterveyshuollon toimintasuunnitelmat vuosille Kustannukset Vuonna 2008 työterveyspalvelujen kustannukset (ei pelastuslaitos) olivat , mikä on vähemmän kuin vuonna Kansaneläkelaitos korvaa hyväksytyistä kustannuksista jälkikäteen 50 60%. Taulukko: Työterveyshuollon kustannukset ja Kelan maksamat korvaukset vuosilta Vuosi Kustannukset Kelan korvaus (arvio) Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen työterveyshuollon kustannukset vuodelta 2008 olivat

23 13 Kuninkaantien työterveyden toiminta Työpaikkaselvitykset Vuoden 2008 aikana Kuninkaantien työterveyden toiminta siirtyi suunnitelman mukaisesti työpaikkalähtöiseen toimintaan, jonka perustana on työpaikkaselvitys. Selvitykseen kuuluu laajat esiselvitykset: työpaikkakäynnin suunnittelu, työpaikalla tehtävät havainnot, työn keskeisten vaaratekijöiden tunnistaminen ja mahdollisten jatkoselvitysten suunnitteleminen terveystarkastuksineen. Työpaikkaselvityksestä laaditaan raportti, jossa suunnitellaan muun muassa seuranta ja kuntoutustarpeet sekä annetaan toimenpidesuosituksia. Työpaikkaselvityksiä tehtiin 22 kpl ja osallistuttiin Uudenmaan työsuojelupiirin tekemään kahdeksaan tarkastuskäyntiin. Työpaikkakäynnit Työpaikkakäyntejä tehtiin eri tarpeista johtuen, ilman laajempaa selvitystyötä 51 kpl. Tämän lisäksi tehtiin yksilön takia työpaikkakäyntejä 39 kpl. Näistä pääosa oli työfysioterapeutin työergonomiaan liittyviä käyntejä. Sisäilma-asiat Sisäilmaongelmat työllistivät myös tänä vuonna työterveyshuoltoa. Näiden ongelmien selvittämisessä korostui työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyö. Työterveyshuollosta oli edustajia sisäilmatyöryhmän kokouksissa. Työkykyasiat Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukainen toiminta edellyttää työterveyspalveluilta työpaikan tuntemusta, työntekijän terveydentilan, työn ja toimintakyvyn arviointia, vajaakuntoisen työntekijän seurantaa, kuntoutustarpeen selvittämistä sekä kuntoutukseen ohjaamista. Pitkään jatkuneesta työterveyshuollon resurssipulasta sekä henkilöstövaihdosten takia vajaakuntoisuuteen liittyvät ongelmat ovat jääneet osittain havaitsematta. Työkykyä edistäviä toimia ei ole aloitettu riittävän ajoissa ja on syntynyt ns. korjausvelkaa. 20

24 Työkykyä edistävät toimet ja työkyvyttömyyden uhan arviointi korostuivat vuoden 2008 työterveyshuollon toiminnassa. Yhteistyössä työntekijän, työantajan edustajan ja työterveyshuollon kanssa järjestettiin neuvotteluja, jotka liittyivät työntekijän työkykyongelmiin. Aikaa vievimpiä neuvotteluja olivat uudelleensijoitusneuvottelut, joiden tavoitteena on ylläpitää vajaakuntoisen työntekijän jäljellä olevaa työkykyä, järjestämällä työntekijälle sopivaa työtä yhteistyössä työnantajan kanssa. Työhönpaluuneuvottelut pitkän työkyvyttömyyden jälkeen lisääntyivät. Yhteistyö Kuntien Eläkevakuutuksen kanssa on jatkunut. Yhteistyön tavoitteena on ehkäistä henkilöstön työkyvyn menettämistä. Vuonna 2008 työterveyshuollon lääkärit laativat kaupungin henkilöstöä koskevia B-lausuntoja 84 kpl. Lausuntoja kirjoitetaan työkykyyn liittyvistä asioista. Lausunnot ovat pääasiallisesti laajoja ja perusteellisia selvityksiä henkilön terveydentilasta. Kuntoutustoiminta Yksittäisiä työntekijöitä ohjattiin valtakunnallisille kuntoutuskursseille. Porvoon kaupungin ja Ray:n tukemien kahden kuntoremonttikurssin hakijoista kirjoitettiin Kelan edellyttämät lausunnot. Työterveyspainotteinen sairaanhoito Porvoon kaupunki ostaa työterveyspainotteista sairaanhoitoa. Vuonna 2008 sairaanhoidon painopisteenä oli korjausvelan purkaminen. Henkilöstön sairauspoissaolojen määrä vuonna 2008 oli 13,2 pv/henkilö. Pitkien yli 60 päivän sairauspoissaolojen osuus oli 27 % kaikista sairauspoissaoloista. Pitkiä sairauspoissaoloja aiheuttavat tuki- ja liikuntaelinten ongelmat, henkiseen kuormittumiseen ja työssä jaksamiseen liittyvät ongelmat. Sosiaali- ja terveyspalvelujen vanhustenhuollossa työskenteleville, potilassiirtoja tekevälle henkilöstölle, kehitettiin koulutusjärjestelmää, jonka avulla voitaisiin luoda ergonomisesti oikeat työtavat. Järjestelmää kehitettiin yhteistyössä Terveydenhuolto-oppilaitoksen, työsuojelun, vanhuspalvelujen johdon ja henkilöstön sekä Kuninkaantien työterveyden kanssa. Taulukko: Laskutuksen perusteena olevat, kaikki Porvoon kaupungin henkilöstön (myös pelastuslaitos) ottamat kontaktit Kuninkaantien työterveyden henkilöstöön Vuosi Lääkärit Terveydenhoitajat Fysioterapeutit Muu henkilöstö Kaikki kontaktit yhteensä

25 14 Työllistämistoiminta Pitkäaikaistyöttömien aktivointi Vuoden 2006 alusta voimaantulleen lain mukaan kunnat maksavat 50 % pitkään työttömänä olleiden (yli 500 pv työttömyys) työmarkkinatukikustannuksista silloin, kun he eivät osallistu aktiivitoimenpiteisiin. Aktivointikeinoja ovat mm. palkkatuella työllistäminen, työharjoittelu/ työelämävalmennus työvoimapoliittinen koulutus, työkokeilu sekä kuntouttava työtoiminta. Keskeinen toimija ja yhteistyötaho pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa on Porvoon seudun työvoiman palvelukeskus. Työttömien aktivointi alentaa kaupungin kustannuksia. Aktivoinnin vähimmäismäärä on järjestää lain velvoittamaa kuntouttavaa työtoimintaa 4 h/vko, jolloin valtio maksaa työmarkkinatuen kokonaisuudessaan. Vuositasolla se tarkoittaa 3186 euron säästöä, jokaista aktiivitoimenpiteeseen sijoittunutta pitkäaikaistyötöntä kohti. Kansaneläkelaitoksen tilaston mukaan kaupungin työmarkkinatukiosuus vuonna 2008 oli mikä on (5,6 %) vähemmän kuin vuonna Muutos on (13 %). Kustannusten aleneminen johtuu yli 500 päivää työttömänä olleiden määrän vähenemisestä muun muassa erilaisten aktivointitoimien seurauksena. Taulukko: Yli 500 pv työttömänä olleet porvoolaiset henkilöt Vuosi Henkilöiden määrä Vuonna 2008 aktiivitoimenpiteillä on työllistetty yhteensä 32 henkilöä. Jakautuma on seuraava: velvoitetyöllistettävät kolme henkilöä, kuntouttava työtoiminta 21 henkilöä, työharjoittelu/ työelämävalmennus 10 henkilöä, palkkatukityö 1 henkilö ja työkokeilu1 henkilö. Lisäksi Itä-Uudenmaan työvoimatoimisto kautta on 108 henkilöä osallistunut erilaisiin toimenpidejaksoihin Porvoon kaupungissa. Lukuun sisältyy palkkatukityöllistämiset, työelämävalmennukset/työharjoittelut, oppisopimukset ja osa-aikalisät. Työllistämistoiminnassa tärkeimpiä yhteistyötahoja kaupungin henkilöstötoimiston ohella ovat Porvoon seudun työvoiman palvelukeskus (TYP), Itä-Uudenmaan työvoimatoimisto, Itä- Uudenmaan koulutuskuntayhtymä sekä Porvoon kaupungin DO IT- nuorten työllistämistoiminta. Työllisyyskoordinaattori on kaupungin edustaja Pro-Uusiokeskus ry:n hallituksessa. Uusiokeskuksen toimintaan kuuluu myös pitkäaikaistyöttömien työllistäminen. Työllistettyjen määrä on ollut n. 20 henkeä. 22

26 Pitkäaikaistyöttömyyttä ennaltaehkäisevä toimintaa on nuorisotoimen DO IT-nuorten työpajatoiminta. Muu työllistämistä edistävä toiminta Porvoon kaupungin rekrytointiyksikkö on ollut edustettuna 2008 aikana käynnistetyissä seuraavissa yhteistyöhankkeissa: Itä-Uudenmaan Opin Ovi/Läroporten i Östra Finland , jonka tavoite on luoda aikuiskoulutusta edistävä, kaksikielinen, poikkihallinnollinen neuvontaverkosto eli tehostaa opintoneuvontaa. Hanketta koordinoi Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä (Edupoli). Moniverkko hanke, jonka tavoite on edistää maahanmuuttajien työllistymistä sekä parantaa työyhteisöjen valmiuksia vastaanottaa maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. Hankkeen puitteissa järjestetään mm. esimieskoulutusta ja luodaan työkaluja erilaisen kulttuuritaustan omaavien henkilöiden rekrytointiin. Hanketta koordinoivat Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia sekä Diversa Consulting. Aiemmin käynnistyneitä, vuonna 2008 jatkuneita hankkeita, ovat Itä-Uudenmaan työvoimatoimiston, Edupolin ja Porvoon seudun työvoiman palvelukeskuksen kanssa toteutettava aikuisten työpaja (Poro-paja) sekä Edupolin koordinoima Itä-Uudenmaan hyvinvointipooli koulutushanke. Työllisyyskoordinaattori osallistuu asiantuntijana kaupungin rekrytoinnin seurantaryhmän työhön. Myös koululaisten kesätyöllistämiseen (100 nuorta) sekä toimeentulotukiasiakkaina olevien opiskelijoiden kesätyöllistämiseen (20 nuorta) liittyvän yhteistyön organisointi sekä siviilipalveluspaikoista tiedottaminen kuuluvat työllisyyskoordinaattorin tehtäviin. Kaupunki on myös tukenut pitkäaikaistyöttömien palkkatukityöllistämistä kolmannelle sektorille maksamalla henkilösivukuluosuuden 50 henkilön työllistämisestä vuonna Työllisyyskoordinaattorilla oli päävastuu Itä-Uusimaa työllistää -messuille osallistumisen organisoinnista Porvoon kaupungin osalta. Apulaiskaupunginjohtaja Jukka Pekka Ujula asetti keväällä 2008 työryhmän valmistelemaan työvoiman palvelukeskuksen toiminnan jatkoa sekä selvittämään ratkaisuja, joilla voidaan tehostaa työttömien aktivointia sekä ennalta ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä. Ryhmän esityksen perusteella vuoden 2010 alusta siirretään osa työllistämisasioiden hoidosta kaupungin henkilöstötoimistosta Porvoon seudun työvoiman palvelukeskukselle. Tämä koskee mm. tukea yhdistysten palkkatukityöllistämisen henkilösivukuluihin ja määräaikaisten, palkkatuella työllistettävien DO IT-nuorten työllistämistoiminnan pajaohjaajien palkkamenoja. 23

27 15 Henkilöstön koulutus Henkilöstöstrategian mukaan Porvoon kaupunki on koulutusmyönteinen työnantaja, joka tukee aktiivisesti henkilöstön mahdollisuuksia kehittyä ja kouluttautua. Koulutusta järjestetään sekä tehtäväaluekohtaisesti että keskistetysti. Keskitetyn koulutuksen järjestämisestä vastaa henkilöstötoimisto. Keskitetyn koulutuksen painopisteenä vuonna 2008 oli esimieskoulutus. Kaupungin viides johtamisen erikoisammattitutkintoa (Jet) suorittava ryhmä päätti opintonsa joulukuussa. Syksyllä käynnistyi ensimmäinen niin sanottu jatko-jet-koulutus. Koulutukseen osallistui 20 johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittanutta esimiestä. Yhteistyökumppanina sekä jatko-jetettä varsinaisessa jet-koulutuksessa on Edupoli. Vuoden aikana järjestettiin yksi Jet-cafe tilaisuus. Osallistujia oli 26. Syksyn aikana järjestettiin ensimmäinen kaupungin oma esimieskoulutus (ESKO). Koulutukseen osallistui 20 eri alojen esimiestä. Koulutuksesta vastasivat pääsääntöisesti organisaation omat asiantuntijat. Vuoden aikana järjestettiin keskitetysti 23 koulutustilaisuutta, joihin osallistui 468 henkilöä. Keskitetyn koulutuksen kustannukset olivat , joista työhyvinvointimäärahojen osuus oli Koko organisaatiossa henkilöstön koulutukseen käytettiin Vuonna 2007 vastaava summa oli Henkilöstöstrategian tavoitteena oli, että koulutusmääräraha on 1 % palkkasummasta. Tilinpäätöksen mukaan koulutusmäärärahojen suuruus on 0,5 % palkkasummasta. Tähän summaan lasketaan vain varsinaiset koulutusmenot, talousarviotili Summaan ei lasketa koulutuksesta mahdollisesti aiheutuvia matka- ja majoituskuluja. Koulutusstipendejä omaehtoiseen koulutukseen myönnettiin 26. Stipendien suuruus oli Yhteensä myönnetty stipendisumma oli

28 16 Rekrytointi Kaupunginjohtaja asetti työryhmän valmistelemaan ehdotusta kaupungin rekrytointiperiaatteiksi. Työryhmän raporttia käsiteltiin henkilöstöjaostossa ja yhteistyötoimikunnassa. Rekrytointityöryhmän ehdotuksen mukaisesti rekrytointi keskitettiin henkilöstötoimistoon. Rekrytointiyksikkö aloitti toimintansa Yksikön toiminta hoidetaan olemassa olevilla resursseilla, tehtävien uudelleen järjestelyllä. 25

29 17 Kaaviot Henkilöstömäärä koko kaupunki ja toimialat 26

30 27

31 28

32 Työpanos 29

33 Ikäprofiili Vakituisen henkilöstön palvelusaika 30

34 Vakituisen henkilöstön ulkoinen vaihtuvuus Sairauspoissaolot 31

35 Työtapaturmat 32

36 Kevan ennuste eläkkeelle siirtyvistä 33

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS LINPÄÄTÖS 2010 Porvoon kaupunki

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS LINPÄÄTÖS 2010 Porvoon kaupunki HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS LINPÄÄTÖS 2010 Porvoon kaupunki Sisältö 1 Alkusanat... 1 2 Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2010 2013... 3 Työhyvinvointimäärärahat... 4 3 Henkilöstöjaosto... 6 4 Yhteistoiminta... 7

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Sisältö. 1 Alkusanat... 1. 2 Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2010 2013... 3

Sisältö. 1 Alkusanat... 1. 2 Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2010 2013... 3 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011 Porvoon kaupunki Käsitelty yhteistyötoimikunnassa 16.3.2012 Sisältö 1 Alkusanat... 1 2 Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2010 2013... 3 3 Työhyvinvointi... 4 Työhyvinvointimäärärahat...

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 Porvoon kaupunki

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 Porvoon kaupunki HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 Porvoon kaupunki Sisältö 1 Alkusanat... 3 2 Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2010 2013... 5 3 Työhyvinvointi... 7 Työhyvinvointimäärärahat... 7 Voi hyvin toiminta... 8 Savuton Porvoo

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011 Liikelaitos Porvoon tilapalvelut

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011 Liikelaitos Porvoon tilapalvelut HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011 Liikelaitos Porvoon tilapalvelut Sisältö 1 Alkusanat... 1 2 Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2010-2013... 2 3 Henkilöstöasiat... 4 Yhteistoiminta... 5 4 Työsuojelutoiminta... 8

Lisätiedot

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja LIITE I 1/4 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2014 1. Työsuojelun toiminta-ajatus Kunnan henkilöstön henkisen ja fyysisen työkyvyn turvaaminen. Työn tuottavuuden ja laadun sekä työviihtyvyyden parantaminen

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg Puh. 044-4598946, riitta.hallberg@saarikka.fi Perustietoja Saarikasta: - Tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja - 5 kunnan

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Sisältö. 1 Visio Arvot Strategiset päämäärät... 3 Henkilöstöpoliittisen ohjelman visio... 3 Arvot... 3 Kaupungin strategiset päämäärät...

Sisältö. 1 Visio Arvot Strategiset päämäärät... 3 Henkilöstöpoliittisen ohjelman visio... 3 Arvot... 3 Kaupungin strategiset päämäärät... Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2010 2013 Sisältö 1 Visio Arvot Strategiset päämäärät... 3 Henkilöstöpoliittisen ohjelman visio... 3 Arvot... 3 Kaupungin strategiset päämäärät... 3 2 Alkusanat... 4 3 Kaupungin

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Porvoon kaupunki

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Porvoon kaupunki HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Porvoon kaupunki Sisältö 1 Alkusanat... 3 2 Henkilöstöohjelma 2014 2017... 4 3 Tuloksellisuuden parantaminen... 5 Henkilöstörakenne ja työpanos... 5 Työvoimakustannukset 2014...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Porvoon kaupunki

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Porvoon kaupunki HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Porvoon kaupunki Sisältö 1 Alkusanat... 3 2 Henkilöstöohjelma 2014 2017... 4 3 Tuloksellisuuden parantaminen... 5 Henkilöstörakenne ja työpanos... 5 Työvoimakustannukset 2014...

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA

Lisätiedot

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel. Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.fi 2 3 4 Työterveydestä on tullut sairaanhoitoa 5 Työkykynäkymä suuri työkykyriski

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne 2 1.1 Henkilöstön määrä 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma 4 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma 4 1.4 Henkilöstön ikä 6 1.5 Henkilöstökulut

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2012

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2012 Juankosken kaupunki Henkilöstökertomus 2012 Kaupunginhallitus 8.4.2013 JUANKOSKEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002 SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 22 Vuonna 22 talouden kasvuvauhti hidastui hieman, mikä näkyi myös henkilöstömäärän kehityksessä. Koulutusrintamalla vuosi oli kuitenkin aktiivinen. Yhtäältä tämä johtui

Lisätiedot

Varhaisen välittämisen

Varhaisen välittämisen Varhaisen välittämisen malli käytännössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi!

Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi! Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio Tervetuloa asiakkaaksi! PUITESOPIMUS Koskee kansanterveyslain edellyttämien kuntien lakisääteisten työterveyspalveluiden järjestämistä Paimion kaupungin ja Sauvon kunnan

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTANEUVOTTELU

YHTEISTOIMINTANEUVOTTELU SOTK AMON KUNTA YHTEISTOIMINTANEUVOTTELU Kokousaika Tiistai 18.3.2014 klo 9.00-10.30 Kokouspaikka Paikalla Kunnanvirasto, valtuustosali Työnantaja Petri Kauppinen Paula Halonen Pentti Piirainen Mika Kilpeläinen

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Satu Väihkönen Johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy Puheenjohtaja, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Työterveys Wellamo Oy - yhteistyötä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ

TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ TYÖSUOJELUILTAPÄIVÄ PORI 14.3.2013 KARI HARING SAK RY YHTEISTYÖN PERUSTEET Laki edellyttää Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 30.3.2007/334 Työterveyshuoltolaki

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Voimaan 1.1.2015 Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2015 2020 1 Sisällysluettelo 1 Mikä on henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää!

HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää! HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyvää työpäivää! HUS:N STRATEGIA JA ARVOT HYVÄÄ TYÖPÄIVÄÄ Johtaminen ja työprosessien kehittäminen Kehittymismahdollisuudet Henkilöstösuunnittelu, hallinta ja seuranta Yhteistoiminta

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28

Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28 Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28 Henkilöstöraportti 2013 2 Sisältö Johdanto... sivu 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... sivu 4 palvelussuhteiden luonne henkilöstö nimikkeittäin sukupuolijakauma ikäjakauma

Lisätiedot

1 Johdanto. 2 Henkilöstön määrä ja rakenne. 2.1. Henkilöstön määrä

1 Johdanto. 2 Henkilöstön määrä ja rakenne. 2.1. Henkilöstön määrä 1 1 Johdanto Henkilöstöraportin tehtävänä on antaa vuosittain luottamushenkilöille, esimiehille ja henkilöstölle kokonaiskuva henkilöstön määrästä ja rakenteesta. Se sisältää määrällistä perustietoa henkilöstön

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012 Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Erillistutkimus ev.lut. kirkon seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä Seurantatutkimus,

Lisätiedot

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 3 1.2 Henkilöstön määrä... 3 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 3 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2013

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2013 Juankosken kaupunki Henkilöstökertomus 2013 Kaupunginhallitus 7.4.2014 JUANKOSKEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA 1 SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA 1. YLEISTÄ Työnantaja ja pääsopijajärjestöt tekivät sopimuksen yhteistoiminnan ja työsuojelun yhteistoiminnan kehittämisestä, toteuttamistavoista

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Sidonnaisuudet Vakuutuslääketieteen dosentti, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.

Lisätiedot

Työterveyshuollon välineet työkyvyn tukemisessa. Työterveyslääkäri Visa Kervinen Työurien pidentäminen ja työkykyjohtaminen 12.9.

Työterveyshuollon välineet työkyvyn tukemisessa. Työterveyslääkäri Visa Kervinen Työurien pidentäminen ja työkykyjohtaminen 12.9. Työterveyshuollon välineet työkyvyn tukemisessa Työterveyslääkäri Visa Kervinen Työurien pidentäminen ja työkykyjohtaminen 12.9.12 12.9.2012 Työterveyshuollon välineet työkyvyn tukemisessa Onko työterveyshuoltoa?

Lisätiedot

työssä selviytymisen tukena Itellassa

työssä selviytymisen tukena Itellassa Kunnon Polku Määräaikainen työn keventäminen työssä selviytymisen tukena Itellassa Työelämä muutosmurroksessa 17.11.2009 Työhyvinvointipäällikkö i Pirjo Talvela-Blomqvist l Itella Oyj 1 Itellan haasteita

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2 Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 1 / 1 1416/01.00.02/2012 77 Henkilöstökertomus vuodelta 2011 Valmistelijat / lisätiedot: Kunnas Jere, puh. (09) 816 22508 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. TYÖ- TERVEYS- HUOLTO Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. u Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. u Työnantajan,

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

SULKAVAN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

SULKAVAN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SULKAVAN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SULKAVA 2009 Sisällysluettelo 2 I LUKU YHTEISTOIMINNAN PERIAATTEET 1 Yhteistoimintasopimuksen tarkoitus 3 II LUKU YHTEISTYÖTOIMIKUNNAN TOIMINTATAVAT 2 Yhteistyötoimikunnan

Lisätiedot