HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 Porvoon kaupunki

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 Porvoon kaupunki

2 Sisältö 1 Alkusanat Henkilöstöpoliittinen ohjelma Työhyvinvointi... 7 Työhyvinvointimäärärahat... 7 Voi hyvin toiminta... 8 Savuton Porvoo -hanke Henkilöstökysely Henkilöstöasiain neuvottelukunta Yhteistoiminta Työhyvinvointiryhmä (Tyhy-ryhmä) Yhteistyöryhmät Henkilöstöryhmä Työsuojelutoiminta Työsuojeluparit Työtapaturmat ja ammattitaudit Henkilöstön rakenne, työvoimakustannukset ja työpanos Henkilöstön eläköityminen Sairauspoissaolot Rekrytointi Henkilöstöinvestoinnint... 26

3 Keskitettyyn koulutukseen panostettiin edellistä vuotta enemmän Virkistystoiminta Työterveyspalvelut Sisäinen viestintä Kaaviot Työpanos Ikäprofiili Vakituisen henkilöstön palvelusaika Vakituisen henkilöstön ulkoinen vaihtuvuus Sairauspoissaolot Työtapaturmat

4 1 Alkusanat Vuosi 2012 ei sisältänyt suuria muutoksia organisaatiossa, mutta toimintaa kehitettiin vuoden 2011 organisaatiomuutoksen pohjalta. Vuoden alussa terveydenhuolto-oppilaitos siirtyi Porvoo International Collegen yhteyteen ja sivistystoimesta vahtimestarit siirtyivät liikelaitos Porvoon Tilapalveluihin. Porvoon kaupungin strategian mukaisesti henkilöstöresursseja on suunnattu peruspalveluihin: sosiaali- ja terveystoimeen, kouluihin ja varhaiskasvatukseen sekä pelastustoimeen. Henkilöstösuunnitelman mukaisesti Itä-Uudenmaan pelastuslaitokseen on palkattu 30 ensihoitajaa sekä sosiaali- ja terveystoimeen terveydenhoitajia ja perhetyöntekijöitä. Palvelutarpeen kasvu, muutokset palveluiden järjestämisessä sekä lainsäädännölliset muutokset ovat tuoneet mukanaan myös henkilöstön määrän lisäämistä ja siksi strateginen tavoite henkilöstömäärän kasvun pysäyttämisestä ja henkilötyövuosien vähentymisestä jäi saavuttamatta. Osaksi vakituisen henkilöstön määrän kasvu johtuu myös määräaikaisten palvelussuhteiden vakinaistamisesta, silloin kun on todettu palvelutarpeen vakiintuneen. Kaupungin henkilöstön palvelussuhteiden määrä oli vuoden 2012 lopussa 3696 palvelussuhdetta, mikä on 135 palvelussuhdetta enemmän kuin vuoden 2011 lopussa. Tästä perustoimialojen (konsernihallinto, sosiaali- ja terveystoimi, sivistystoimi ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitos) osuus oli 3289 henkilöä, mikä on 108 palvelusuhdetta enemmän kuin perustoimialoilla vuonna 2011 (3181). Liikelaitoksista Porvoon tilapalveluiden henkilöstömäärä kasvoi 26 henkilöllä, kun Porvoon veden henkilöstömäärä väheni kahdella ja Kuninkaantien työterveyden henkilöstömäärä väheni yhdellä palvelussuhteella. Vakituisen henkilöstön määrä kasvoi 78 palvelussuhteella vuoden aikana (2627 v vs 2549 v 2011). Tästä perustoimialojen osuus oli 69 palvelussuhdetta, mikä tarkoittaa 2281 vakinaista palvelussuhdetta vuoden 2012 lopussa (2212). Liikelaitos Porvoon tilapalveluissa vakinaisten palvelussuhteiden määrä oli yhteensä 282 kappaletta (273), liikelaitos Porvoon vedessä 46 kappaletta (45) ja Kuninkaantien työterveydessä 18 kappaletta (19). Haastava taloudellinen tilanne ja samanaikaisesti kiihtyvä eläköityminen ovat edelleen keskiössä kun pyritään johdonmukaiseen henkilöstösuunnitteluun. Henkilöstösuunnitelmassa huomioidaan olemassa olevat virat ja tehtävät, kun taas henkilöstömäärän kehittymistä seurataan palvelussuhteiden määrän kehittymisellä. Yhtä virkaa tai tehtävää kohden voi olla useita palvelussuhteita virkaja työvapaiden johdosta. Tätä seurantaa helpottamaan otetaan käyttöön vakanssiluettelo vuoden 2013 aikana. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus oli 167, mikä on 56 vähemmän kuin vuonna Näistä 67 on siirtynyt eläkkeelle (88 v. 2011). Henkilöstön keski-ikä on 45,1. Henkilöstöstä oli suomenkielisiä 70,3 % (67,9 %) ja ruotsinkielisiä 29,7 % (33,8 %) 3

5 Vuonna 2010 hyväksytystä henkilöstöpoliittisesta ohjelmasta johdettujen konkreettisten toimenpiteiden toteutusta jatkettiin. Työhyvinvointiohjelmaa päivitettiin suunnitellusti syksyllä 2012 ottamalla siihen mm. mukaan henkilöstökyselyn tuottamat kehittämistoimenpiteet. Työhyvinvointia kehitettiin mm. esimies- ja muutosvalmennuksella ja työnohjauksen tukemisella. Lisäksi tuettiin edelleen työkokeiluja, työkiertoa ja uudelleensijoittumista. Työhyvinvointia tukevia luentoja teemalla Asenne ratkaisee järjestettiin uudella konseptilla pitkin vuotta, jotta mahdollisimman moni voi irrottautua työstään osallistumaan. Taidetehtaalla järjestetty työhyvinvointivuoden huipennus keräsi ennätysmäärän osallistujia. Henkilöstökysely toteutettiin syksyllä Sen tulosten käsitteleminen tehtiin sovitun prosessin mukaisesti toimialoilla ja työyksiköissä. Lisäksi kehittämistoimenpiteiden toteutumista seurattiin toimialojen yhteistyöryhmissä ja kaupungin yhteistyötoimikunnassa. Ilahduttavan moni toimenpide on toteutettu, mutta seurantaa jatketaan vielä vuoden 2013 puolella. Vuonna 2012 sairauslomapäivien määrä edelleen väheni 1486 päivällä. Sairauspoissaolopäivien määrä keskimäärin henkilöä kohden laski 13,48 kalenteripäivästä 12,63 kalenteripäivään. Laskua voidaan pitää huomattavana. Sairauspoissaolot vähenivät lähes kaikissa ryhmissä. Lyhyet 1-5 päivän sairauslomat vähenivät 365 päivää, keskipitkät 6-60 päivän sairauspoissaolot 244 päivää ja pitkät yli 180 päivän sairauspoissaolot vähenivät 1062 päivää päivän pituiset sairauspoissaolot lisääntyivät 185 päivää. Kuninkaantien työterveyden tilastoinnin mukaan suurin ryhmä sairauksista on tuki- ja liikuntaelinsairauksia (n. 37 %), kun seuraavina suurina ryhminä tulevat hengityselinten sairaudet ja mielenterveyden häiriöt. Henkilöstötilinpäätös on laadittu aiempien vuosien tapaan henkilöstöjohdon ja henkilöstöpalveluiden yhteistyönä. Henkilöstötilinpäätöksen tiedoissa on mukana liikelaitosten tiedot silloin kun ne ovat olleet saatavilla. Anu Kalliosaari henkilöstöjohtaja 4

6 2 Henkilöstöpoliittinen ohjelma Vuonna 2010 hyväksytty henkilöstöpoliittinen ohjelma on perusta kaupungin noudattamalle henkilöstöpolitiikalle. Henkilöstöpoliittisessa ohjelmassa määritellään yhtenäiset toimintaperiaatteet henkilöstöasioiden hoitamiselle. Ohjelman tarkoituksena on varmistaa poliittisten päättäjien, kaupungin johdon, esimiesten sekä henkilöstön vastuullinen ja vuorovaikutteinen yhteistyö, jolla turvataan Porvoon kaupungin menestyminen muuttuvassa toimintaympäristössä. Kaupunginjohtaja nimesi työryhmän valmistelemaan ja määrittelemään konkreettiset toimenpiteet henkilöstöpoliittisen ohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi. Työryhmään kuului edustus kaikilta toimialoilta, henkilöstöjohdosta ja henkilöstöjärjestöistä. Työryhmä sai työnsä valmiiksi Henkiöstöpoliittinen ohjelma päättyy vuoden 2013 lopussa ja uutta ohjelmaa ryhdytään valmistelemaan limittäin uuden strategian kanssa. Nyt voimassaolevaa henkiöstöpoliittista ohjelmaa on toteutettu otsikoittain seuraavin toimenpitein: Henkilöstösuunnittelulla ja harkitulla rekrytoinnilla varmistetaan palvelutuotannon toimivuus - Täyttölupamenettely - Kuntarekry-ohjelman käytön laajentaminen - Kuntarekry-ohjeman sijaisvälityksen käyttöönotto Henkilöstösuunnittelu on johdonmukaista - Vuosittaiset henkilöstösuunnitelmat talousarviossa Rekrytoinnissa painotetaan sisäistä liikkuvuutta - Avoimet tehtävät ilmoitetaan sisäisesti haettavaksi ennen ulkoista hakua. Toiminnalliset tavoitteet ovat tasapainossa resurssien kanssa - Talousarvioproessin kehittäminen ja henkilöstösuunnitelmien laatiminen talousarvion yhteydessä. - Ohje määräaikaisen henkilöstön käytöstä. Henkilöstön osaamisen kehittämistapoja monipuolistetaan - Osaava Porvoo -ohjeen päivitys - Kehityskeskusteluohjeistuksen uudistaminen - Avoimeksi tulleiden tehtävien kelpoisuusehtojen tarkastelu - Keskitetty koulutus koulutussuunnitelman mukaisesti - Toimialojen järjestämä ammatillinen eritys- ja täydennyskoulutus Johtaminen osaavaa ja osallistavaa 5

7 - Vuosittaiset koulutus/seminaaripäivät laajennetulle johtoryhmälle - Viestintäkoulutus laajennetulle johtoryhmälle - Esimiesinfot kuukausittain - Esko-esimieskoulutus - JET-tutkinto oppisopimuskoulutuksena - Henkilöstöhallinnon ohjeistuksen päivitys Työhyvinvointi on yhteinen asia - Uusi työsuojelun ja työhyvinvoinnin ohjelma - Työaikajoustot: liukumavapaaohjeistus ja etätyöohjeen päivitys - Henkilöstökysely joka 3. vuosi - Työhyvinvointimäärärahan korottaminen euroon - Uudelleensijoitusprosessin kuvaaminen ja systematisointi - Yhteistyö työterveyshuollon kanssa Palkkaus ja palkitseminen on kannustavaa - Paikallinen sopimus henkilökohtaisen lisän kriteereistä - Motivaatiolisän maksamisen periaatteiden päivitys - Henkilöstöasiain neuvottelukunta - Tasa-arvosuunnitelma - Liikuntasetelien käyttöönotto Yhteistoiminta on aktiivista, avointa ja vuorovaikutteista - Yhteistyötoimikunta ja toimialojen yhteistyöryhmät kokoontuvat säännöllisesti - Säännölliset työpaikkakokoukset - Säännölliset kehityskeskustelut - Henkilöstön edustajat johto- ja työryhmissä Toimiva viestintä on osa hyvää yhteistoimintaa - Intranet-uudistuksen käynnistäminen - Tietoturvaohjeistus - Viestintäkoulutus laajennetulle johtoryhmälle 6

8 3 Työhyvinvointi Porvoon kaupungin työhyvinvointityötä ohjasi työhyvinvointiohjelma Työhyvinvointiohjelman tavoitteet: - työhyvinvointi on huomioitu organisaation kaikilla tasoilla palvelujen ja toimintojen suunnittelussa - esimiehillä on valmiudet henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitämiseen - kaupungilla on henkilöstöä hyvin palveleva työterveyshuolto - työhyvinvointityön resurssien lisääminen - työhyvinvoinnin lisääminen työturvallisuutta tehostamalla - päättäjien ja henkilöstön välillä vallitsee luottamuksellinen ja arvostava ilmapiiri. Ohjelma ohjaa henkilöstöön kohdistuvaa työhyvinvointityötä, työhyvinvointimäärärahojen käyttöä, toimialojen työhyvinvointisuunnitelmien laatimista ja niihin sisältyvien työhyvinvointimäärärahojen käytön suunnittelua. Ohjelman päivityksen ( ) yhteydessä nimi muutettiin työsuojelun ja työhyvinvoinnin ohjelmaksi. Ohjelman tavoitteena on turvallisuuden, terveellisyyden ja työhyvinvoinnin edistäminen ja työntekijöiden työkyvyn ylläpito. Ohjelmassa on kuvattu työhyvinvoinnin tavoitteet ja toimenpiteet, jotka liittyvät työhön, työoloihin, terveyteen ja toimintakykyyn. Työhyvinvointimäärärahat Toimialojen työhyvinvointimäärärahat varattiin toimialojen omaan talousarvioon. Määrärahat tuli käyttää toimialojen henkilöstökyselyn tavoitteiden mukaiseen toimintaan. Vuonna 2012 sivistystoimen talousarviossa ei ollut yhteistä työhyvinvointirahaa. Henkilöstöjohdon talousarvioon varattua keskitettyä määrärahaa käytettiin työpaikkojen työnohjauksen tukemiseen. Henkilöstöjohto rahoitti myös 3 kpl uudelleensijoituksiin liittyviä työkokeiluja ja järjesti mm. irtisanotuille työnhakuvalmennusta. Lisäksi määrärahaa kohdennettiin koulutukseen, työnohjaukseen sekä virkistys- ja Voi Hyvin -toimintaan. 7

9 Taulukko: Vuoden 2012 työhyvinvointimäärärahojen käyttö Määräraha Rahan käyttö Konsernihallinto Sivistystoimi Sosiaali- ja terveystoimi Itä-Uudenmaan pelastuslaitos 6160* 3016 Keskitetty määräraha /Henkilöstöjohto Yhteensä Voi hyvin toiminta Voi hyvin -toiminnan tarkoituksena on aktivoida henkilökuntaa liikkumaan työkyvyn ylläpitämiseksi. Vuoden aikana 650 (801) työntekijää teki yhteensä 1833 (2411) suoritusta ja jätti 165 (209) kampanjakorttia. Vuoden aikana järjestettiin viisi kampanjaa. Ohjattuja ryhmiä oli viisi ja suorituksia oli 640 (749). Lisäksi järjestettiin kaksi liikuntailtapäivää 265 suoritusta (296). Liikuntapäivään Pajulahdessa osallistui 26 (36) henkilöä sekä tilaisuuksiin eri liikuntamuotojen kokeiluun 41 henkilöä (418). Tänä vuonna osallistui 8 (9) kolmen henkilön joukkuetta kevätpamaukseen. Voi Hyvin viikon liikuntatapahtumiin osallistui 453 (685) henkilöä. Tonttumarssiin osallistui 14 henkilöä (16). Työpaikat ovat pyytäneet Voi Hyvin -koordinaattoria järjestämän mm. taukojumppaa, kuminauhajumppaa sekä vesijuoksua/syvävesijumppaa (177 suoritusta). Työpaikoilla toimintaa koordinoi 157 Agenttia. 12 Agenttia osallistui heille järjestettyyn agenttitapaamiseen (36). Seitsemän yliagenttia auttoi kevätpamauksen suunnittelussa ja järjestämisessä. Kokoonnuimme 5 kertaa. Savuton Porvoo -hanke Porvoon kaupunginhallitus päätti että Porvoon kaupungin työpaikat muuttuvat savuttomiksi alkaen. Savuton työpaikka tarkoittaa seuraavaa: - Tupakointi on kielletty Porvoon kaupungin työpaikoilla. - Tupakointi on kielletty kaupungin omistamissa tai hallinnoimissa sisätiloissa ja ulkoalueilla. Tupakointi on lisäksi kielletty kaupungin omistamissa tai hallinnoimissa ajoneuvoissa ja työkoneissa. 8

10 - Tupakoivaa henkilökuntaa ja mahdollisia tupakoivia vieraita pyydetään välttämään tupakointia työpaikan välittömässä läheisyydessä. Mahdolliset tupakointipaikat on sijoitettu vähemmän näkyvästi ulos, riittävän kauas rakennuksesta, siten ettei tupakansavu pääse kulkeutumaan ulkoa savuttomiin sisätiloihin. Tupakointi ei paloturvallisuussyistä ole sallittu esimerkiksi jätekatosten alla. - Työpaikan savuttomuudesta ilmoitetaan sisäänkäynnin läheisyydessä, esimerkiksi ulkoovella olevilla opasteilla. - Tupakointi on kielletty työaikana lukuun ottamatta lakisääteisiä ja työehtosopimuksiin kirjattuja taukoja. - Tupakkatuotteita ei myydä kaupungin omistamissa ja hallinnoimissa tiloissa. - Työpaikkojen järjestämät tilaisuudet ovat savuttomia. - Työnantaja tukee tupakoivaa henkilökuntaa tupakoinnin lopettamisessa. - Työpaikkailmoituksissa ja kaupungin työnhaun verkkosivuilla kerrotaan, että Porvoon kaupungin työpaikat ovat savuttomia. Savuttomuutta käsiteltiin yhteistyötoimikunnassa ja yhteistyöryhmissä sekä erilaisissa työpaikkakokouksissa. Kaupunki sitoutui korvaamaan tupakoinnin lopettamiseen sitoutuneelle työntekijälle toisen lopettamiskuukauden nikotiinikorvaustuotteet ja/tai lääkehoidon. Noin 15 henkilöä käytti tämän edun. Kuninkaantien työterveys tarjosi tupakastavierottamiskursseja niille työntekijöille, jotka haluavat lopettaa tupakoinnin. Ryhmiin osallistuminen oli vähäistä, mutta muutama henkilö sai lopettamiseen yksilötukea. Työpaikkojen Voi hyvin -agentteja kannustettiin muokkaamaan toimintaansa siten, että se tukee niitä, jotka haluavat lopettaa tupakoinnin. Voi hyvin -koordinaattori antoi Voi hyvin - agenteille vihjeitä ja ideoita toiminnasta agenttikirjeissä ja heille tarjottiin aiheeseen liittyvää erityiskoulutusta 9

11 4 Henkilöstökysely Kehittämistoimenpiteet ja seuranta Henkilöstökysely toteutettiin syys-lokakuussa Tulosten käsittelyn yhteydessä sovittiin kehittämistoimenpiteistä ja niiden toteutumisen seurannasta. Seurantaa on tehty sovitusti toimialojen yhteistyöryhmissä keväällä ja syksyllä Henkilöstökyselystä johdettuina toimenpiteinä on tehty kaupunkitasolla seuraavia toimenpiteitä: - Palkitsemismahdollisuuksia on kehitetty ottamalla muutaman vuoden tauon jälkeen käyttöön motivaatiolisä. Lisäksi henkilökohtaisen lisän maksamisen periaatteista on tehty paikallinen sopimus ja uusittu työsuorituksen arvioinnin kriteereitä. Sopimuksen sisältöä esitellään työpaikkakokouksissa syksyn 2012 aikana. - Liikuntaseteleiden käyttöönottoon on varauduttu henkilöstöjohdon 2013 talousarviossa. Liikuntasetelit korvaavat kaupungin työntekijöilleen järjestämät liikuntatapahtumat erityisryhmien liikuntatapahtumia lukuun ottamatta. Kulttuuriseteleiden sijaan jatketaan yhteisten kulttuuri- ja virkistystapahtumien järjestämistä. Yhteisillä tapahtumilla tavoitellaan yhteisöllisyyden lisäämistä, kun kulttuuriseteli on pääasiassa taloudellinen henkilöstöetuus. - Etätyön helpottamiseksi etätyöohje on päivitetty. Saldovapaiden käytöstä on tehty paikallinen sopimus ja ohjeistus. - Henkilöstöjohto on edelleen varannut työohjaukseen ja koulutukseen korotetun työhyvinvointimäärärahan. Määrärahasta tuetaan myös toimialojen työhyvinvointihankkeita. Toimialat ovat varanneet oman toimialansa työhyvinvoinnin kehittämiseen joko erillisen määrärahan tai työhyvinvointitoimenpiteet on rahoitettu toimialan talousarviosta muuten. - Sosiaali- ja terveystoimi on huomioinut irtaimen omaisuuden investointitarpeen omassa talousarviossaan ja sijaisten rekrytointiin on varattu määrärahaa enemmän kuin aiemmin. - Sivistystoimen suurimmat investoititarpeet liittyvät toimitilojen kuntoon. Kvarnbackens skolan ja Linnajoen koulun peruskorjaukset on saatu valmiiksi ja muita kohteita korjataan investointisuunnitelman mukaisesti. - Sisäisen viestinnän kehittämistä tehdään jatkuvana työnä. Suurin panostus sisäisen viestinnän parantamiseen on uuden intranet-sivun ja työryhmätilojen hankinta. Intra ja työryhmätilat uudistuvat vuoden 2013 keväälä. Sovituista toimenpiteistä osaamisen kartoitusmallin kehittäminen koko kaupungille on siirtynyt toteutettavaksi vuonna Kehittämistoimenpiteiden toteutumista seurataan vielä kevään 2013 aikana yhteistyötoimikunnassa ja toimialojen yhteistyöryhmissä, minkä jälkeen valmistaudutaan seuraavan henkilöstökyselyn toteuttamiseen. 10

12 5 Henkilöstöasiain neuvottelukunta Neuvottelukunta kokoontui 10 kertaa Henkilöstöasiain neuvottelukunnan tehtävänä on koordinoida kaupungin henkilöstöasioita, joista yleisimmät ovat tehtäväkohtaiset palkantarkistukset ja nimikemuutokset. Henkilöstöasiain neuvottelukunta on laatinut ohjeistukset palkantarkistus- ja nimikemuutosmenettelylle. Neuvottelukunnan tärkein tehtävä on huolehtia että tehtäväkohtaiset palkat vastaavat tehtävän vaativuutta ja vertailuryhmää. Neuvottelukunta on kokoontunut noin kuukauden väliajoin kesälomakautta lukuun ottamatta. Kokouksissa on puollettu 61 tehtäväkohtaisen palkan tarkistusta, evätty 16 ja palautettu 22 esitystä. Nimikemuutoksia on puollettu 47 kappaletta. Lisäksi neuvottelukunta on käsitellyt ja antanut lausuntonsa Porvoon kaupungissa käytössä olevien virka- ja työehtosopimusten mukaisten paikallisten järjestelyvaraerien jakoesityksistä ja henkilöstösuunnitelmasta. Muina asioina neuvottelukunta on mm. antanut ohjeita omaehtoisen kouluttautumisen palkallisuudesta. Henkilöstöasiain neuvottelukunta antaa lausuntoja eikä sillä ole päätösvaltaa. Lopullisen päätöksen tehtäväkohtaisen palkan tarkistuksesta tekee toimialajohtaja tai muu viranhaltija, jolle päätösvalta on delegoitu. Lausunto sitoo päätöksentekijää siten, että mikäli henkilöstöasiain neuvottelukunta ei puolla palkantarkistusesitystä, tulee asia saattaa lautakunnan päätettäväksi, ellei esityksestä luovuta. Strategiset ja työnantajapolitiikkaan liittyvät asiat käsitellään kaupunginhallituksessa. Tällaisia asioita ovat muun muassa: - henkilöstöpoliittinen ohjelma strategiakausittain ja tarvittaessa useammin - henkilöstösuunnitelma vuosittain - henkilöstötilinpäätös vuosittain ja henkilöstömäärän kehittymisen seuranta osavuosiraporttien yhteydessä - ansiomerkkien hakeminen vuosittain - mahdolliset palkkausjärjestelmien käyttöönotot kuten esim. kannustin- tai tulospalkkiojärjestelmät Henkilöstöasian neuvottelukunta ei ole yhteistoimintaelin eikä korvaa neuvottelumenettelyä työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen kanssa. 11

13 6 Yhteistoiminta Yhteistyötoimikunta (Yttk) Yhteistoiminta Porvoon kaupungin ja henkilöstön välillä järjestetään kuntien yhteistoimintalain mukaisesti. Menettelyn tarkoituksena on lisätä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia työssä, työn toteuttamisessa ja työyhteisön kehittämisessä sekä edistää kaupungin toiminnan taloudellisuutta ja tuloksellisuutta. Yhteistyötoimikunnan tehtävänä on huolehtia yhteistoiminnan yleisestä kehittämisestä Porvoon kaupungissa sekä huolehtia työsuojelulainsäädännön ja kunnallisen alan työsuojelusopimuksen noudattamisesta. Yhteistyötoimikunta toimii työnantajan ja henkilöstön välisenä yhteistyöelimenä sekä työsuojelun valvontalain edellyttämänä työsuojelutoimikuntana. Yhteistyötoimikunnassa on 14 jäsentä, joista viisi on työnantajan edustajaa ja yhdeksän henkilöstön edustajaa; työsuojeluvaltuutetut ja pääluottamusmiehet. Sihteerinä toimii henkilöstöjohtaja. Yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden aikana 8 kertaa. Yhteistyötoimikunta työsuojelutoimikuntana hyväksyi Porvoon kaupungin työterveyshuollon toimintasuunnitelman vuosille , työterveyshuollon kustannusten korvaushakemuksen, Porvoon kaupungin työsuojelun ja työhyvinvoinnin ohjelman ja meluntorjuntaohjelman. Yhteistyötoimikunta seurasi henkilöstöpoliittisen ohjelman toimeenpano-ohjelman toteutumista ja henkilöstökyselyn käsittelyprosessin etenemistä ja tehtyjä toimenpiteitä. Toimikunta käsitteli Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen tarkastuspöytäkirjoissa esiin tulleita asioita ja seurasi tarvittaessa toimenpiteiden toteutumista. Lisäksi kokouksissa käsiteltiin muun muassa vuoden 2011 tilinpäätöstä ja henkilöstötilinpäätöstä, virkistystoiminnan toimintakertomusta, vuoden 2012 talousarviota ja henkilöstösuunnitelmaa, kuntarakenneuudistukseen liittyvää lausuntoa ja työhyvinvointisopimusta koskevaa aloitetta. Työhyvinvointiryhmä (Tyhy-ryhmä) Työhyvinvointiryhmä toimii yhteistyötoimikunnan työhyvinvoinnin ja työsuojeluasioiden valmistelevana ryhmänä. Työryhmään kuuluvat henkilöstöjohtaja (pj), työsuojelupäällikkö (siht.), työsuojeluvaltuutetut ja Kuninkaantien työterveyden edustaja. Ryhmä kokoontui seitsemän kertaa. Ryhmä valmisteli yhteistyötoimikunnan kokouksiin muun muassa työsuojelun ja työhyvinvoinnin ohjelman, meluntorjuntaohjelman, Porvoon kaupungin työterveyshuollon toimintasuunnitelman 12

14 työterveyshuollon kustannusten korvaushakemuksen sekä Etelä- Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastuksiin liittyvät asiat. Yhteistyöryhmät Konsernihallinnolla, toimialoilla ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella on omat yhteistyöryhmät. Yhteistyöryhmien tehtävänä on edistää molemminpuolista yhteistyötä henkilöstön ja toimialan johdon kanssa yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain mukaisesti. Toimialojen johtajat toimivat puheenjohtajina ja henkilöstön edustajat toimivat varapuheenjohtajina. Henkilöstöä edustavat työsuojeluvaltuutetut ovat yhteistyöryhmän jäseniä. Yhteistyöryhmissä käsiteltiin muun muassa vuoden 2012 tilinpäätöstä ja henkilöstötilinpäätöstä. Yhteistyöryhmä hyväksyy työpaikoille työsuojeluparit ja Voi Hyvin -Agentit. Taulukko: Yhteistyöryhmien kokoukset 2012 Yhteistyöryhmän nimi Puheenjohtaja Kokousten määrä Konsernihallinnon yhteistyöryhmä Kaupunginjohtaja 4 Sivistystoimi yhteistyöryhmä Sivistysjohtaja 6 Sosiaali- ja terveys toimen yhteistyöryhmä Sosiaali- ja terveysjohtaja 3 Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen yhteistyöryhmä Pelastusjohtaja 4 Liikelaitos Porvoon tilapalvelut Toimitusjohtaja 5 Henkilöstöryhmä Henkilöstöryhmä on yhteistoimintamenettelyn mukainen henkilöstön yhteistoimintaelin, jossa on kymmenen ammattijärjestöjen valitsemaa edustajaa sekä työsuojeluvaltuutetut. Ryhmä valmistelee yhteisiä näkemyksiä vietäväksi eteenpäin sekä antaa lausuntoja ja kannanottoja koko henkilöstöä koskevista asioista. Henkilöstöryhmä kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Päätoimisia pääluottamusmiehiä olivat JHL:n ja JUKO:n pääluottamusmiehet. Jytyn, KTN:n, TNJ/SuPerin ja Tehy:n pääluottamusmiehet hoitivat tehtäviä osa-aikaisina tai oman työnsä ohessa. Kaupungissa on neljä työsuojeluvaltuutettua. Luottamusmiehet ovat toimineet henkilöstön edustajina yhteistyötoimikunnassa, johtoryhmissä ja henkilöstöryhmässä sekä erilaisissa edunvalvonta- ja muissa työryhmissä. Henkilöstöryhmä käsitteli vuoden aikana muun muassa kuntauudistukseen liittyviä asioita sekä kaupungin palkkausjärjestelmän kehittämistä. Ehdotettiin tehtäväkuvausten tarkistamista ennen seuraavia järjestelyvaraneuvotteluja. Kaupungissa uudistettiin henkilökohtaisen lisän maksamisperusteet. Työajan joustosta keskusteltiin ja kaupunkiin neuvoteltiin sopimus liukuvan työajan joustavammasta käytöstä. Henkilöstöpoliittisen ohjelman toimintatapojen päivitystä jatkettiin työryhmässä, jossa pääluottamusmiehet olivat mukana. Kokouksissa on käsitelty myös ajankohtaisia työsuojeluun liittyviä asioita. Vuoden aikana annettiin lausunto kaupunkistrategian väliarvioinnista, Ulf Backmanin aloitteesta työhyvinvointisopimuksen tekemisestä kaupungin työhyvinvointiohjelman tilalle sekä kaupungin työhyvinvointiohjelmasta. 13

15 7 Työsuojelutoiminta Porvoon kaupunki työnantajana vastaa ja huolehtii työsuojelutoiminnan toteutumisesta yhteistyössä henkilöstön kanssa. Toimialoilla ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella ja kunnallisilla liikelaitoksilla on toimeenpanovalta ja vastuu työsuojeluasioissa. Esimiehet arvioivat työsuojelutoimien ensisijaisuuden ja päättävät niiden toteutuksesta. Jokaisen työntekijän on tiedettävä oman työnsä vaarat ja niiltä suojautuminen sekä noudatettava työtään koskevia määräyksiä ja ohjeita. Työsuojeluasioiden seurantavastuu on yhteistyötoimikunnalla, työnantajaa edustavalla työsuojelupäälliköllä ja henkilöstöä edustavilla työsuojeluvaltuutetuilla. Työturvallisuusriskien arvioinnit toteutetaan systemaattisesti Zef-riskien arviointi -sovelluksella. Työsuojeluparit perehdytetään arvioinnin tekemiseen ja sovelluksen käyttämiseen. Vuonna 2012 arvioinnin tekivät kaupunkikehitys, varhaiskasvatuspalvelut,kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut, Porvoon vesi ja Kuninkaantien työterveys. Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojeluosasto teki tarkastuksia Porvoon veden viiteen toimipisteeseen. Lisäksi tehtiin tarkastus Kevätkummun koululle liittyen toimintaohjeen toteutuksen seurantaan. Tarkastuspöytäkirjoissa annettiin työnantajalle kehotuksia ja toimintaohjeita epäkohtien kuntoon saattamiseksi. Työhyvinvointiryhmä ja yhteistyötoimikunta käsittelivät omalta osaltaan tarkastuspöytäkirjoissa esiin tulleita asioita ja seurasivat toimenpiteiden toteutumista. Työsuojeluparit Työsuojelupareja oli 165 työpaikalla. Työsuojeluparit ajalle Työsuojeluparin muodostavat lähin esimies ja työpaikan henkilöstön edustaja, jonka henkilöstö valitsee keskuudestaan. Työsuojeluparin tehtävänä on tarkkailla työpaikan työolosuhteita ja työilmapiiriä sekä toimia työsuojeluorganisaation yhdyshenkilönä työpaikoilla. Lisäksi suositellaan, että työsuojelupari on laatimassa työpaikan työhyvinvointiohjelmaa sekä käsiteltäessä työpaikan henkilöstökyselyä. Työsuojelupari toimii yhdessä Voi Hyvin - Agentin kanssa henkilöstön työhyvinvoinnin lisäämiseksi. 14

16 Työtapaturmat ja ammattitaudit Porvoon kaupunki on vakuuttanut kaikki työntekijänsä työtapaturmien varalta. Lakisääteisistä tapaturmavakuutuksista vastaa IF - Vahinkovakuutusyhtiö Oy. Työtapaturmien korvausjärjestelmä perustuu työtapaturmavakuutuslakiin. Henkilöstötoimisto on antanut esimiehille ohjeen toiminta- ja ilmoitusmenettelystä työtapaturman, väkivallan uhkatilanteen ja/tai vaaratilanteiden sattuessa. Vaaratilanne ilmoituksia on ollut osittain mahdollista tehdä myös zef-sovelluksella intranetissä. Sähköistä ilmoitusmenettelyä laajennetaan koskemaan vaiheittain koko organisaatioita vuoden 2013 loppuun mennessä. Työtapaturmailmoituksia tehtiin 228 kpl (134) Ilmoitetuista työtapaturmista 166 kpl (108) tapahtui työssä tai työpaikalla, 42 kpl (26) työmatkalla, 20 kpl (15) työliikenteessä ja muualla työpaikan ulkopuolella. Työtapaturmia aiheuttivat eniten putoamiset ja kaatumiset, äkilliset fyysiset kuormittumiset ja terävään esineeseen astumiset. Tapaturmat vahingoittivat eniten sormia, jalkoja ja selkää. Työtapaturmat eivät aiheuttaneet pysyvää invaliditeettia eivätkä kuolemaa. Ammattitautiepäilyilmoituksia ei tehty (2). Työtapaturmista aiheutui 1373 (1610) sairauspoissaolopäivää. Vakuutusyhtiö maksoi korvausta 1114 päivältä (1243), yhteensä ( ). Sisäilmatyöryhmä Sisäilmatyöryhmä kokoontui kolme kertaa käsittelemään työpaikkojen sisäilma-asioista pääosin tilakeskukselle tehtyjen sisäilmaepäilyilmoitusten pohjalta. Työryhmässä käytiin läpi myös toimenpiteet, joita tehdään ongelmien poistamiseksi tai haittojen vähentämiseksi. Sisäilmaongelmat voivat aiheuttaa sairastavuutta. Joissakin tapauksissa sisäilmaongelmat ovat olleet ammattitautiepäilyjen perusteina. Työryhmään kuuluvat terveydensuojelun ja tilakeskuksen asiantuntijoita, työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut sekä Kuninkaantien työterveyden edustajat. 15

17 8 Henkilöstön rakenne, työvoimakustannukset ja työpanos Vakinaisten palvelussuhteiden määrä kasvoi 78 palvelussuhteella ja määräaikaisten palvelussuhteiden määrä kasvoi 33 palvelussuhteella. Kaupungin henkilöstön palvelussuhteiden määrä vuoden 2012 lopussa 3696 palvelussuhdetta, mikä on 135 palvelussuhdetta enemmän kuin vuoden 2011 lopussa. Vakituisen henkilöstön määrä oli 2627 (2549) palvelussuhdetta, mikä on 78 vakinaista palvelussuhdetta enemmän kuin vuoden 2011 lopussa. Kaupungin toimialoilla lisääntyi vakinaisen henkilöstön määrä 69 kappaleella 2281:een (2212 vakinaista v. 2011). Liikelaitoksissa vakinaisten palvelussuhteiden määrä oli yhteensä 346 kappaletta (337 vakinaista v. 2011). Sähköisen henkilöstöhallinnon järjestelmän mu- 16

18 kaan hallinnollisia esimiehiä on 161, mikä on 4,36 % koko henkilöstön määrästä. Luku ei sisällä tiiminvetäjiä eikä työnjohdollisia esimiehiä. Henkilöstömäärän kasvu selittyy henkilöstösuunnitelman mukaisesti uusilla toiminnoilla kuten ensihoidon siirtymisellä Itä-Uudenmaan pelastuslaitokseen, missä vakinaisten palvelussuhteiden määrä on lisääntynyt 30 palvelussuhteella. Sosiaali- ja terveystoimessa vakinaiset palvelussuhteet ovat lisääntyneet seitsemällä ja sivistystoimessa 28 palvelussuhteella. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstömäärä on kasvanut terveydenhuoltolain velvoitteiden johdosta ja sivistystoimessa on tuntiopettajien ja määräaikaisten koulunkäyntiavustajien palvelussuhteita vakinaistettu palvelutarpeen vakiintumisen myötä. Konsernihallinnossa oli vuoden 2012 lopussa neljä vakinaista palvelussuhdetta enemmän kuin edellisenä vuonna. Määräaikaisten palvelussuhteiden määrä oli 919 (872) henkilöä, mikä on 47 henkilöä enemmän kuin vuonna Kaupungin toimialojen osalta määräaikaista henkilöstöä oli 31 henkilöä enemmän ja liikelaitosten osalta kuusitoista määräaikaista enemmän. Henkilöstön ja palvelussuhteiden jakautuminen toimialoittain näkyy tarkemmin liitteenä olevista kaavioista. Työpanos Vuonna 2012 työpanos oli 2809 henkilötyövuotta (2757). Työpanos kalenteripäivinä laskettuna nousi 1,91 % vuodesta Työpanoksen nousu selittyy henkilöstön määrän kasvulla ja mm. sairauspoissaolojen vähentymisellä. Vuosi Säännöllinen työaika tehdyt tunnit Lisä- ja ylityöaika tehdyt tunnit Työaika yhteensä tehdyt tunnit Henkilötyövuodet , , , , , , , ,72 Muutos , , ,89 52,53 2,31 % 8,51 % 2,40 % 1,91 % Vaihtuvuus ja kielijakauma Kaupungin ja liikelaitosten vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus oli 167 (223) henkilöä. Määrä on 56 vähemmän kuin vuonna 2011, jolloin yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen vähennettiin henkilöstöä. Eläkkeelle näistä siirtyi 67 henkilöä, mikä oli 21 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kevan ennusteen mukaan Porvoon kaupungin palveluksesta jää vuosittain eläkkeelle henkilöä. Toteutuneita eläkkeitä on kuitenkin ollut noin 50 % - 60 % ennusteesta. Henkilöstöstä suomenkielisiä on 70,3 % (67,9 %) ja ruotsinkielisiä 29,7 % (33,8 %). Palkkajärjestelmä ei mahdollista muita kielivalintoja kuin suomen tai ruotsin, joten vieraskielisten osuutta ei saada. 17

19 % henkilöstöstä Sukupuolijakauma Koko henkilöstöstä on naisia 78,0 % (78,4 %) ja miehiä 22,0 % (21,6 %). Miesten suhteellinen osuus on hieman noussut ja naisten vastaavasti laskenut. Suurin prosentuaalinen osuus naisia löytyy hoitoalalta eli sosiaali- ja terveystoimesta (93,6 %) ja Kuninkaantien työterveys liikelaitoksesta (90,9 %). Suhteessa eniten miehiä on Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella (84,1 %) ja liikelaitos Porvoon vedessä (74,5 %). 100,00% 90,00% 80,00% 70,00% 60,00% 50,00% 40,00% 30,00% 20,00% 10,00% 0,00% Porvoon kaupunki Konsernih allinto Sukupuolijakauma 2012 Sosiaali- ja terveystoi mi Sivistystoi mi IUPL Liikelaitos Porvoon vesi Liikealitos Porvoon tilapalvelu t Kuninkaan tien työterveys -liikelaitos Mies 22,00% 49,20% 6,40% 17,40% 84,10% 74,50% 20,40% 9,10% Nainen 78,00% 50,80% 93,60% 82,60% 15,90% 25,50% 79,60% 90,90% 18

20 Yleisimmät ammattiluokat Henkilöstöä on eniten hoitohenkilöstössä, yhteensä 716 henkilöä. Seuraavina tulevat kasvatushenkilöstö, 588 henkilöä, muu henkilöstö 582 henkilöä ja peruskoulunopettajat 469 henkilöä. Henkilöstömäärä ammattiluokittain on kuvattu alla olevassa taulukossa. Työvoimakustannukset 2012 Työvoimakustannukset tarkoittavat verollisia bruttoansioita lisättynä työnantajamaksuilla. Palkkausmenoihin lasketaan mm. säännöllisen työajan palkka, yli- ja vuorotyökorvaukset, vuosilomakorvaukset, lomarahat, muut lisät ja palkkiota sekä muut työhön liittyvät palkkakustannukset. Tiedot on kerätty kaupungin palkkajärjestelmästä. Sivukulut Yhteensä Tunnit Mies Nainen Yhteensä *Laskennalliset sivukulut 21,9% 19