Työkyky ja sen ylläpito. Timo Leino, LT, dos., ylilääkäri Työterveyshuollon tutkimus- ja kehittämistiimi,työterveyslaitos RATUKE-seminaari

Transkriptio

1 Työkyky ja sen ylläpito Timo Leino, LT, dos., ylilääkäri Työterveyshuollon tutkimus- ja kehittämistiimi,työterveyslaitos RATUKE-seminaari

2 Työterveys 2015 työterveyshuollon kehittämislinjat (valtioneuvoston periaatepäätös) Työelämän laadun parantaminen työssä jaksaminen ja jatkaminen 2-3 v. pidemmät työurat Terveyden ja työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen sairauspoissaolojen vähentäminen/lyhentäminen Kattavien ja laadukkaiden työterveyspalvelujen turvaaminen palvelujärjestelmän kehittäminen riittävät ja pätevät resurssit 2

3 Suomalaista työelämää... Altistuu kemiallisille aineille tai työilman epäpuhtauksille 50 % Tapaturmariski työssä kohtalainen tai suuri 37 % Työssä usein kiirehdittävä 52 % Työssä usein haitallisia keskeytyksiä 46 % Univaikeuksia viikoittain 34 % Muisti ja keskittymisvaikeuksia toistuvasti 19 % Ylipainoa 53 % Päivittäin innostunut työstään 40 % Tyytyväinen työhönsä 80 % TTL, Työ ja terveys Suomessa

4 Väestöryhmien väliset terveyserot (Teroka-hanke) Sukupuoli: naiset elävät 6,7 vuotta pitempään kuin miehet Siviilisääty: naimisissa olevat ovat terveempiä; työikäisten kuolemista joka kolmas vältettäisiin, jos muiden siviilisäätyjen kuolleisuus olisi yhtä pieni kuin naimisissa olevien Sosioekonominen asema: korkea-asteen koulutuksen saaneet, ylemmät toimihenkilöt ja hyvätuloiset ovat huomattavasti terveempiä ja toimintakykyisempiä ja elävät pitempään kuin perusasteen koulutuksen saaneet, työntekijäammateissa toimivat ja pienituloiset Asuinalue: länsirannikon ja Ahvenanmaan miehet elävät 4 vuotta pitempään kuin Koillis-Suomen miehet; naisilla ero on runsaat 2 vuotta; sairastavuudessa ja toimintakyvyssä samansuuntaisia eroja Äidinkieli: ruotsinkieliset ovat terveempiä ja elävät pitempään kuin suomenkieliset Etninen tausta: maahanmuuttajien terveydestä Suomessa on niukasti tietoja 4

5 Mikä kannustaa yli 45-vuotiaita jatkamaan työssä yli 63-vuotiaana Työ ja terveys haastattelututkimus 2006 (TTL) % % 5

6 Yritysten kokorakenne Suomessa YRITYKSIÄ HENKILÖSTÖ LIIKEVAIHTO Lkm % Lkm % Milj % Pienet Alle 50 Keskisuuret Suuret Tilastokeskus, yritysrekisteri

7 Työterveyshuollon kattavuus Väestöotoshaastattelujen perusteella kattavuus on hyvä, 92 % lla on työterveyshuolto ja näistä 93 %:lla on myös sairaanhoito (Työ ja terveys haastattelut) Kattavuusaukko on alle 10 henkilön yrityksissä, joissa kattavuus 63 % vuonna 2009 pienet eivät hae korvauksia ja isot hakevat "kimpassa" selittää osin eroa pienet, erityisesti mikroyritykset eivät osta työterveyshuoltoa (osa syntyy, osa kuolee, molempia /v) 7

8 Riskinarvioiden toteutuminen Oksa

9 Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn rajoitukset heikentävät työkykyä Työ- ja toimintakyky Liikuntaaktiivisuus Ylipaino ja ruokavalio Alkoholi Tupakointi Työssäkäyvistä naisista 54 % ja miehistä 41 % harrastaa kuntoilua vähintään 3 x viikossa (TTL 2006). Alhainen fyysinen toimintakyky ennakoi ennenaikaista eläköitymistä. Ylipainoisten määrä on suuri: miehistä 60 % ja naisista 40 % ylipainoisia (BMI 25kg/m²; KTL 2005). 2/3 on huonot ruokatottumukset. Merkittävä ylipaino on yksi vahvoista fyysisen toimintakykyyn ja diabetes II sekä varhaiseen eläköitymiseen vaikuttavista tekijöistä. Alkoholin käyttö lisääntyy: miehistä 42 % ja naisista 28 % juo 5 alkoholiannosta viikossa (KTL 2005). Tupakointi on ongelma: työikäisistä miehistä 26 % ja naisista 18 % tupakoi päivittäin (KTL 2005). heikentynyt työsuoritus sairauspoissaolot Uni ja vireys Työstressi Työssäkäyvistä liian vähän nukkuu keskimäärin 19 %, julkishallinnon toimialalla unettomuuden esiintymisprosentti on 47 % (TTL 2006). Työn intesiteetin kasvu johtaa kiireen lisääntymiseen ja osalla fyysisiin ja psyykkisiin stressioireisiin: 16 % kokee melko tai erittäin paljon stressiä (TTL 2006). varhainen eläköityminen: ¾ muodostuu sydän- ja verisuonitaudeista, mielenterveyden häiriöstä ja liikuntaelinsairauksista 9

10 Työssäkäyvien terveyteen liittyvät elintavat työnantajasektoreittain (%) (Työ ja terveys 2006) 10

11 Työssä selviytymisen huononeminen (%) terveyden eri riskitekijöiden suhteen korkean ja matalan riskin omaavilla työntekijöillä Pelletier ym. 2004, JOEM 46:7:

12 Työn tuottavuuden lasku (%) riskitekijöiden kasaantuessa Burton ym. 2005, JOEM, Vol.47:8:

13 Sairauspoissaolot (%) terveyden eri riskitekijöiden suhteen korkean ja matalan riskin omaavilla työntekijöillä Pelletier ym. 2004, JOEM 46:7:

14 Lääkärin toteamien sairauslomien (>3 pv) ikävakioitu todennäköisyys verrattuna heihin, joilla riskitekijää ei esiinny Riskitekijä Elämäntapatekijät - Ylipaino (BMI 25-30) - Lihavuus (BMI >30) - Entinen tupakoitsija - Nykyinen tupakoitsija - Runsas alkoholinkäyttö - Liikunnan puute Työelämän laatutekijät - Työ yksipuolista - Huonot vaikutusmahdollisuudet - Huonot osallistumismahdollisuudet - Huono työtoverituki - Ristiriitoja esimiehen kanssa Miehet (n=1490) 1,27 1,79 1,13 1,61 1,47 1,48 1,79 2,08 2,50 2,01 1,82 Naiset (n=4952) 1,39 1,75 1,19 1,45 1,02 1,18 1,61 1,57 1,65 1,52 1,30 Vahtera et al

15 TYÖKYKYTALO Yhteiskunta Perhe Lähiyhteisö Työkyky Työolot Työn sisältö ja vaatimukset Työyhteisö ja organisaatio Esimiestyö ja johtaminen Arvot Asenteet Motivaatio Ammatillinen osaaminen Terveys Toimintakyky Ilmarinen

16 Työkyky, työhyvinvointi ja työkyvyttömyys 16

17 Mitä pk-yritykset odottavat työterveyshuollolta? 1. Työkykyasioiden hoitaminen - työkyvyn ylläpito, työkyvyn arviointi, - varhainen puuttuminen työkyvyn uhkaan ja - tarv. kuntoutus - yhteistyössä yrittäjän kanssa 2. Työssä jaksamisen tukeminen - työn kuormittavuus arviot, työhön sijoitus - neuvottelut työjärjestelyistä 3. Sairauspoissaolojen vähentäminen - pelinsäännöt selväksi 4. Äkillisten sairauksien tehokas hoitaminen - nopea yhteyden ja ohjeiden saanti - vo:t ilman jonotuksia 5. Työperäisten sairauksien ja tapaturmien ehkäisy - työpaikan terveysriskien hallinta 6. Raportointi 7. Muut - oman kunnon hoito - muun sairaanhoidon hyvä saatavuus Virokannas, Anttonen,

18 Työpaikan toimintatavoilla voidaan edistää työkykyä ja terveyttä Edistävät tekijät: Työtoiminnan hyvä organisointi Avoimuus ja yhteistyö Kehittymis- ja vaikuttamismahdollisuudet Hyvä johtaminen ja työntekijöiden voimavarojen tukeminen Heikentävät tekijät: Liian suuret työn psyykkiset ja fyysiset vaatimukset Ristiriidat ja epävarmuus työpaikalla Yrityksen menestyminen ja henkilöstön hyvinvointi tutkimus, TTL 18

19 19

20 Työhyvinvointi, työkyky ja työkyvyttömyys Taso Työntekijätaso Työorganisaatiotaso Työssä jatkamisen edistäminen, työterveyshuollon primaaripreventio Toimintakyvyn alenemisen riskin havaitseminen ja reagointi - työhöntulo/määräaikais tarkastukset analyysi ja suunnatut toimenpiteet ja toimintakyvyn seuranta yksilötasolla Työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämistoimenpiteiden koottuun tietoon perustuva vaikuttavuuden arviointi yhdessä työorg. edustajien kanssa vuosittain. Varhainen tuki, työterveyshuollon sekundaaripreventio Työkyvyn alenemisriskin havaitseminen ja reagointi - Varhainen työkyvynarviointi käytäntö - Sairausvastaanottotyössä edellytetään aina johtopäätöstä työkyvyn näkökulmasta (ei/seuranta/ edellyttää työkyvyn tuki toimenpiteitä) - Aktiivinen vajaakuntoisen työntekijän (varhais) kuntoutustarpeen arviointi ja kuntoutukseen ohjaus - Osaamis- ja jaksamisnäkökulmien yhdistäminen kuntoutustarpeen tunnistus - Työhyvinvointia heikentävien asioiden tunnistaminen ja puuttuminen yhteistyössä - Varhaisen tuen mallin käyttöaste ja kokemukset Työhön paluun tuki, työterveyshuollon tertiääri-preventio Työkyvyttömyysriskin havaitseminen ja reagointi - Vajaakuntoisen työntekijän kuntoutustarpeen arviointi ja kuntoutukseen ohjaus - Aktiivinen työhön paluu tuki Ennakointi yhteisistä tietojärjestelmistä (sairauspoissaolot esim.) - Työhön paluu ohjelmien arviointi, työyhteisöesteisiin vaikuttaminen - Työkyvyn tuen taloudelliset vaikutukset, poissaolo %, maksuluokkavaikutus Pirjo Juvonen-Posti

21 Sairauspoissaolojen seuranta ja työhönpaluun tuki J. Liira

22 Työterveyshuollon korvauskriteerit muuttuvat vuoden 2011 alusta Korkeampi Kela-korvaus (60 %) niille työnantajille, joilla on mallit työkyvyn hallintaan, seurantaan ja varhaiseen tukeen: työpaikalla on käytössä sairauspoissaolojen seurantajärjestelmä työpaikalla käytössä työkyvyn varhaisen tuen toimintamalli esimiehille järjestetään koulutusta työkyvyn varhaisen tuen toimintamallista työpaikan ja työterveyshuollon kesken säännöllinen yhteistyö työkyvyn tukiasioissa 22

23 Työkyvyn hallinta on investointi 23

24 Terveydenhuollon kokonaismenot 15,5 mrd Työterveyshuollon kustannukset 520 milj 24

25 Työelämän "kauhun tasapaino" Suomessa 1,9 mrd / v 25 mrd / v Koulutus Työterveyshuolto Työkyvyn edistäminen Virkistys ja kulttuuti Liikunta Tiedotus Ennenaikaiset eläkkeet Sairauspoissaolot Työtapaturmat **** (Yksilötuottavuus) Excenta

26 Strategiset hyvinvointi-investoinnit Suomessa 2009, M Yht. n. 1,9 mrd. eur Hussi, Excenta

27 Työterveyshuollon kokonaiskustannukset Kela 27

28 Työterveyshuollon kustannukset/työntekijä Kela 28

29 Mitä saadaan aikaan tällä työterveyspanostuksella? puolet työssäkäyvien avohoitokäynneistä työterveyshuollossa yhteensä noin 5,7 milj. kontaktia työterveyshuollon henkilöstöön, joista sairauskäyntejä lääkärillä noin 1,8/ työntekijä noin 1 miljoona terveystarkastusta hyvä asiakastyytyväisyys tykybarometri 2008 mukaan työnantajista 85 % ja työntekijöistä 76 % katsoivat työterveyshuollon tuntevan työpaikan olosuhteet ja vastaavasti 85 % ja 80 % henkilöstön terveydentilan erittäin/melko hyvin 29

30 Esimerkki Oy 900 työntekijää Palkkasumma: 30 M Tth: 250 /tt/v = /v Sairauspoissaolot: 7 % ( ) Tk-eläkkeen maksuluokka: 10 ( ) Tk-el maksuluokka 9 ( ). Ero: (=2,4 x tth) Spo: 6 % ( ) Ero: (=2,1 x tth) Tk-el maksuluokka: 5 ( ). Ero: (= 6,8 x tth) Spo: 5 % ( ) Ero: (=4,2 x tth) G. Ahonen

31 Miten työkyvyttömyysriskiä voidaan alentaa? 1. Vaikuttamalla työhyvinvointiin - Lisätään työssäjatkamisen houkuttelevuutta ja estetään eläkeajatusten syntyä 2. Parantamalla työterveyshuoltoa - Vaikutetaan työkyvyttömyyttä aiheuttavien sairauksien ja olosuhteiden kehittymiseen 3. Vaikuttamalla työkyvyttömyyseläkkeelle johtavaan prosessiin - Hoidetaan sairaudet ajoissa, annetaan mahdollisuus jatkaa työssä sairaudesta huolimatta Kivekäs

32 Uusi työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyömalli Voimavarat riskien rinnalle työturvallisuudesta huolehtiminen sekä riskien ehkäiseminen ja hallinta on edelleen välttämätöntä sen rinnalla panostettava voimavarojen kehittämiseen ja myönteisten mahdollisuuksien hyödyntämiseen Työkyky keskiöön mielekäs työ turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä työkyvyn hyödyntämien voimavarojen ja mahdollisuuksien mukaisesti Toimivia ratkaisuja työurien pidentämiseksi Hyvinvointia työstä: työntekijälle, yrityksille, koko yhteiskunnalle 32

33 Työntekijän hyvän terveyden ja työkyvyn säilyttämiseksi tarvitaan toimenpiteitä, joilla huolehditaan, että Työ on sisällöltään ja organisoinniltaan sopivasti kuormittavaa Mahdollisuudet työn hallintaan, itsenäisyyteen ja aloitteellisuuteen työssä ovat hyvät Työyhteisön ihmissuhteet ja sosiaaliset verkostot ovat toimivia Työntekijän roolit ja tehtävät ovat selkeät ja tasapainossa keskenään Tekniset, rakenteelliset ja sosiaaliset muutokset käsitellään avoimesti Työntekijän elämänvaihe ja kehittymistavoitteet työssä huomioidaan Työntekijän terveydestä ja työkyvystä saadaan nopeasti ja luotettavasti tietoa, joka johtaa tarpeen mukaisiin yksilöön, työyhteisöön ja työpaikkaan kohdistuviin toimenpiteisiin 33

34 Työkykytaulu Älä tee liikaa töitä Tarkista työolosi ja työtapasi Ole hyvä työtoveri Huolehdi kunnostasi Hoida sairautesi Syö terveellisesti Nuku riittävästi Älä tupakoi äläkä käytä alkoholia liikaa 34

35 Kiitos ja hyvää syksyä 35