Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, Luku 7 ENTROPIA
|
|
- Sami Laine
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2011 Luku 7 ENTROPIA Copyright The McGraw-Hill Companies, Inc. Permission required for reproduction or display. Tavoitteet Soveltaa termodynamiikan toista pääsääntöä prosesseihin. Määritellään uusi ominaisuus entropia toisen pääsäännön vaikutusten kvantitatiiviseen mittaukseen. Esitetään entropian kasvun periaate. Lasketaan entropian muutokset jotka tapahtuvat prosesseissa puhtaille väliaineille, kokooonpuristumattomille väliaineille ja ideaalikaasuille. Tutkitaan ideaalisten prosessien erikoistapauksen, isentrooppisten prosessien toimintaa ja johdetaan suureiden välisiä riippuvuuksia näissä prosesseissa. Johdetaan palautuvan ajasta riippumattoman työn yhtälöt. Johdetaan isentrooppiset hyötysuhteet eri ajasta riippumattomille laitteille. Esitellään ja sovelletaan entropiatasetta joillekkin systeemeille. 2 1
2 ENTROPIA Clausiuksen epäyhtälö Entropian määritelmä Clausiuksen epäyhtälön johtamiseen käytetty järjestelmä. Yhtäsuuruus Clausiuksen epäyhtälössä pätee täysin tai vain sisäisesti palautuville kiertoprosesseilla ja epäyhtälö palautumattomille prosesseille. 3 Entropian muutos kahden tilan välillä on sama olipa prosessi palautuva tai palautumaton. Erikoistapaus: Sisäisesti palautuvat isotermiset lämmönsiirtoprosessit Ominaisuus: Suure, jonka viivaintegraali on nolla (esim., kuten suure tilavuus) Entropia on systeemin ekstensiivinen ominaisuus. Kiertoprosessin netto tilavuuden muutos (ominaisuus) on aina nolla. Tämä yhtälö on erityisen hyödyllinen energiavarastojen entropian muutosten määrittämisessä. 4 2
3 Esimerkkejä: 7-1a Mäntä-sylinterilaite sisältä vettä neste-höyry seoksen a 300 K. Vakio paine prosessissa 750 kj lämpöä siirretään veteen. Lopputuloksena osa vedestä höyrystyy. Laske veden entropian muutos tässä prosessissa! 7-1b Voimalaitoksessa lämmöntuonti ja luovutus tapahtuvat vakio lämpötilassa ja muualla prosessissa ei tapahdu lämmönsiirtoa. Lämpöä tuodaan 3150 kj T=440 o C ja luovutetaan 1950 kj T=20 o C. Onko Clausiuksen epäyhtälö voimassa ja onko prosessi reversiibeli vai irreversiibeli? 7-1c Voimalaitoksessa lämmöntuonti ja luovutus tapahtuvat vakio lämpötilassa ja muualla prosessissa ei tapahdu lämmönsiirtoa. Lämpöä tuodaan 3150 kj T=440 o C ja luovutetaan 1294,46 kj T=20 o C. Onko Clausiuksen epäyhtälö voimassa ja onko prosessi reversiibeli vai irreversiibeli? Laske myös nettotyö ja prosessin hyötysuhde! 5 ENTROPIAN KASVUN PERIAATE Kiertoprosessi, joka koostuu palautuvasta ja palutumattomasta prosessita. Yhtäsuuruus pätee sisäisesti palautuville prosesseille ja epäyhtälö palautumattomille prosesseille. Jonkinverran entropiaa kehitetään tai syntyy palautumattomassa prosessissa ja tämä kehittyminen johtuu ainoastaan palautumattomuuksien olemassa olosta. Entropian syntyminen: S gen on aina positiivinen suure tai nolla. Voiko systeemin entropia pienentyä prosessin aikana? 6 3
4 Eristetyn systeemin entropian muutos on sen komponenttien entropian muutosten summa ja se ei ole koskaan pienempi kuin nolla. Systeemi ja sen ympäristö muodostavat eristetyn systeemin. Entropian kasvun periaate 7 Muutamia huomoita entropiasta Systeemin entropian muutos voi olla negatiivinen, mutta entropian syntyminen ei voi olla sitä. 1. Prosessit voivat tapahtua vain tiettyyn suuntaan, ei mihin tahansa suuntaan. Prosessin täytyy edetä suuntaan joka noudattaa entropian kasvun periaatetta, siis, S gen 0. Prosessi, joka on tätä periaatetta vastaan, on mahdoton. 2. Entropia on säilymätön ominaisuus ja ei ole olemassa entropian säilymisen periaatetta. Entropia säilyy vain ideaalisessa palautuvassa prosessa ja kasvaa kaikissa todellisissa prosesseissa. 3. Teknisten systeemien tehokkuus heikkenee palautumattomuuksien olemassa olon vuoksi ja entropian syntyminen kuvaa palautumattomuuksien suuruutta prosessissa. Sitä käytetään järjestelmien tehokkuuden arvioinnin kriteerinä. 8 4
5 Esimerkki 7-2 Lämmönlähde 800 K menettää 2000 kj lämpöä nieluun a) 500 K ja b) 750 K asteessa. Laske kumpi lämmönsiirtoprosessi on palautumattomampi! 800 K 800 K 2000 kj 500 K 750 K 9 PUHTAIDEN AINEIDEN ENTROPIAN MUUTOS Entropia on ominaisuus ja systeemin entropian arvo on kiinnitetty heti, kun systeemin tila on kiinnitetty. Veden T-s käyrästö. Puhtaan aineen entropian arvot ovat taulukoitu (kuten muutkin ominaisuudet). Entropian muutos 10 5
6 Mollier-piirros 11 Esimerkki 7-3 Jäykkä säiliö sisältää 5 kg kylmäainetta R134a 20 C ja 140 kpa. Kylmäainetta jäähdytetään samalla sekoittaen kunnes sen paine laskee 100 kpa. Laske kylmäaineen entropian muutos tässä prosessissa! 12 6
7 ISENTROOPPINEN PROSESSI Prosessi a, jonka aikana entropia pysyy vakiona, kutsutaan isentrooppiseksi prosessiksi. Sisäisesti palautuvassa, adiabaattisessa (isentrooppisessa) prosessissa entropia pysyy vakiona. T-s kaaviossa isentrooppinen prosessi on pystysuora viiva. 13 ENTROPIAN SISÄLTÄVÄT OMINAISUUSKAAVIOT T-S kaaviossa, prosessikäyrän alle jäävä pintaala edustaa sisäisesti palautuvien prosessien lämmönsiirtoa. Adiabaattisille stationaareille koneille, pystysuora etäisyys h h-s kaaviossa on tehdyn työn mitta ja vaakasuora etäisyys s on palautumattomuuksien mitta. Mollierin piirros: h-s kaavio 14 7
8 MITÄ ENTROPIA ON? Boltzmannin yhtälö Puhdas kiteinen väliaine absoluuttisessa nollapisteessä on täydellisesti järjestäytynyt ja sen entropia on nolla (termodynamiikan kolmas pääsääntö). Väliaineen molekyylien epäjärjestyksen taso (entropia) kasvaa kun se sulaa tai höyrystyy. Epäjärjestyksessä oleva energia ei tuota paljoakaan hyötyä, riippumatta siitä kuinka suurta se on. 15 Potkurin tekemä työ lisää kaasun epäjärjestyksen tasoa (entropiaa) ja siksi energian arvo alenee prosessissa. Painon nostaminen kitkattoman pyörivän akselin avulla ei tuota epäjärjestystä (entropiaa) ja siten energian arvo ei alene tässä prosessissa. Netto entropia kasvaa lämmönsiirtoprosessissa. (kylmän kappaleen entropia kasvaa enemmän kuin kuuman kappaleen entropia laskee.) 16 8
9 Tds RIIPPUVUUDET Ensimmäinen T ds, tai Gibbsin yhtälö T ds riippuvuudet pätevät sekä palautuville ja palautumattomille prosesseille sekä suljetuille ja avoimille systeemeille. Toinen T ds yhtälö Entropian differentiaaliset muutokset muiden ominaisuuksien avulla 17 NESTEIDEN JA KIINTEIDEN AINEIDEN ENTROPIAN MUUTOKSET Koska aineille nesteille ja kiinteille Nesteitä ja kiinteitä aineita voidaan approksimoida kokoonpuristumattomina väliaineina koska niiden ominaistilavuudet pysyvät miltei vakioina prosessin aikana. Kokoonpuristumattoman väliaineen adiabaattiselle ja isentrooppiselle prosessille 18 9
10 Esimerkki 7-7 Nestemäistä metaania käytetään eri kryogeenisissä sovelluksissa. Metaanin kriittinen lämpötila on 191 K (tai -82 C), joten metaanin täytyy olla alle 191 K pysyäkseen nesteenä. Laske metaanin entropian muutos kun se käy prosessin tilasta110 K 1 MPa tilaan 120 K 5 Mpa. a) Käyttäen taulukoituja arvoja, b) Approksimoiden metaania kokonpuristumattomana aineena. Kuinka suuri virhe syntyy jälkimmäisellä tavalla? 19 IDEAALIKAASUN ENTROPIAN MUUTOS Ensimmäisestä T ds riippuvuudesta ToisestaT ds riippuvuudesta Ideaalikaasulle 20 10
11 Vakio-ominaislämpöapproksimaatio Ideaalikaasun entropian muutos moolia kohden Oletettaessa ominaislämpö vakioksi ominaislämmöllä oletetaan olevan vakio keskimääräinen arvo keskilämpötilassa. 21 Muuttuvat ominaislämmöt (tarkka analyysi) Absoluuttinen nollapiste valitaan referenssilämpötilaksi ja funktio s on Massayksikköä kohden Mooliyksikköä kohden Ideaalikaasun entropia riippuu sekä T ja P. s 0 -funktio edustaa vain lämpötilasta riippuvaa entropian osuutta
12 ESIMERKKI 7-9 Ilma puristetaan alkutilasta 100 kpa ja 17 C lopputilaan 600 kpa ja 57 C. Laske ilman entropian muutos a) Käyttäen ilman taulukoituja arvoja, b) Käyttäen omonaislämmön keskiarvoa. 23 Ideaalikaasujen isentrooppiset prosessit Vakio-ominaislämmöt (approksimatiivinen analyysi) Asettamalla tämä yhtälö nollaksi, saamme Ideaalikaasujen isentrooppiset riippuvuudet pätevät vain ideaalikaasujen isentrooppisille prosesseille
13 Ideaalikaasujen isentrooppiset prosessit Muuttuvat ominaislämmöt (tarkka analyysi) Suhteellinen paine ja suhteellinen ominaistilavuus exp(s /R) on suhteellinen paine P r. Isentrooppisen prosessin loppulämpötilan laskenta suhteellisen paineen P r avulla. T/P r on suhteellinen ominaistilavuus v r. Isentrooppisen prosessin loppulämpötilan laskenta suhteellisen ominaistilavuuden v r avulla. 25 ESIMERKKI 7-10 Ilma puristetaan auton moottorissa 22 C ja 95 kpa palautuvasti ja adiabaattisesti. Jos moottorin puristussuhde V 1 /V 2 on 8, niin laske ilman loppulämpötila! 26 13
14 PALAUTUVA VAKIOVIRTAAMATYÖ Kun kineettinen ja potentiaalienergia ovat mitättömiä Nesteen vakiovirtaaman, johon ei liity työtä, laitteen läpi (kuten putken osan), työ termi on nolla (Bernoullin yhtälö): Mitä suurempi ominaistilavuus, sitä suurempi on tuotettu (tai kulutettu) työ vakio virtaama laitteessa. Palautuvan työn yhtälöt vakiovirtaama- ja suljetulle systeemille. 27 ESIMERKKI 7-12 Laske kompressorissa tarvittava työ höyryn puristamiseen isentrooppisesti 100 MPa :sta 1MPa:iin, olettaen höyry on a) Kylläistä nestettä b) Kylläistä höyryä Kompressorin sisäänmenossa
15 Todistus sille, että vakiovirtaamalaitteet tuottavat eniten ja kuluttavat vähiten työtä, kun prosessi on palautuva Pidetään lämmöntuontia ja tehtyä työtä positivisina: Todellinen Palautuva Työtä tuottavat laitteet, kuten turbiinit tuottavat enemmän työtä ja työtä kuluttavat laiteet, kuten pumput ja kompressorit, vaativat vähemmän työtä, jos ne toimivat palautuvina. Palautuva turbiini tuottaa enemmän työtä kuin palautumaton jos molemmat toimivat samojen alku- ja lopputilojen välillä. 29 PURISTUSTYÖN MINIMOINTI Kun kineettinen ja potentiaalienergia ovat mitättömiä Isentrooppinen (Pv k = vakio): Polytrooppinen (Pv n = vakio): Isoterminen (Pv = vakio): Adiabaattinen puristus (Pv k = constant) vaatii maksimi työn ja isoterminen puristus (T = vakio) vaatii minimin. Miksi? P-v kaaviot isentrooppiselle, polytrooppiselle ja isotermiselle puristusprosessille samojen paineiden välillä
16 Moniportainen puristusprosessi välijäähdytyksellä Kaasu kokoonpuristetaan vaiheittain ja jäähdytetään vaiheiden välillä johtamalla se välijäähdyttimen läpi. Kaksivaiheisen jatkuvan puristusprosessin P-v ja T-s kaaviot. Puristustyön minimoimiseksi kaksivaiheisessa puristuksessa, molempien vaiheiden puristussuhteiden tulee olla samat. 31 ISENTROOPPISEN HYÖTYSUHDE JATKUVATOIMISILLE KONEILLE Isentrooppinen prosessi ei sisällä palautumatomuuksia ja on ideaalinen prosessi adiabaattisille koneille. Turbiinin isentrooppinen hyötysuhde Adiabaattisen turbiinin todellinen ja isentrooppinen h-s piirros 32 16
17 Kompressorien ja pumppujen isentroopiset hyötysuhteet Kun kineettinen ja potentiaalienergia ovat mitättömiä Isoterminen hyötysuhde Pumpulle Adiabaattisen kompressorin todellisen ja isentrooppisen puristusprosessin h-s -piirros. Kompressoreita jäähdytetään tarkoituksellisesti toisinaan tarvittavan työn minimoimiseksi. Voidaanko ei-adiabaattiselle kompressorille käyttää isentrooppista hyötysuhdetta? Voidaanko isoterminen hyötysuhde määrittää adiabaattiselle kompressorille? 33 Suuttimien isentrooppinen hyötysuhde Jos nesteen sisääntulonopeus on pieni ulostulonopeuteen verrattuna niin energiatase on Josta, Adiabaattisen suuttimen todellisen ja isentrooppisen prosessin h-spiirros. Todellisesta suuttimesta väliaine poistuu korkeammassa lämpötilassa (alhaisempi nopeus) kitkan vuoksi
18 ENTROPIATASE Systeemin entropian muutos, S system Jos systeemin ominaisuudet eivät ole vakioita Systeemin energia- ja entropiataseet. 35 Entropian siirron mekanismit, S in ja S out 1 Lämmönsiirto Entropian siirtyminen lämmönsiirrossa: Entropian siirto työnä: Lämmönsiirtymiseen liittyy aina entropian siirto määrällä Q/T, jossa T on systeemin reunan lämpötila. Systeemin reunan ylittävään entropiaan ei liity työtä. Mutta entropiaa voi syntyä systeemissä, kun työtä dissipoituu energian vähemmän hyödylliseen muotoon
19 Entropian siirron mekanismit, S in ja S out 2 Massavirta Entropian siirto massana Kun massan ominaisuudet muuttuvat prosessin aikana Massa sisältää entropiaa samoin kuin energia ja siten massan virtaukseen systeemiin tai ulos siitä sisältyy aina energian ja entropian siirto. 37 Entropian syntyminen, S gen Entropian syntyminen systeemin ulkopuolella voidaan arvioida kirjoittamalla entropiatase laajennetulle systeemille, johon kuuluu systeemi ja sen välitön ympäristö. Entropian siirtomekanismi yleiselle systeemille
20 Suljetut systeemit Suljetun järjestelmän entropian muutos prosessissa on yhtä suuri kuin netto entropian siirtyminen systeemin rajojen läpi lämmönsiirtona ja entropian synty systeemin sisällä. Suljetun systeemin entropian muutos prosessissa on yhtäsuuri kuin netto entropian siirtyminen systeemin reunan yli lämmönsiirtona ja systeemin sisällä syntyneen entropian kasvun summa. 39 Kontrollitilavuudet Väliaineen entropia kasvaa aina (tai säilyy vakiona palautuvassa prosessissa) kun se virtaa läpi yhden ainevirran, adiabaattisen, jatkuvan tilan koneen. Kontrollitilavuuden entropia muuttuu yhtä hyvin massavirran kuin lämmönsiirron vuoksi
21 ESIMERKKEJÄ Seinämän läpäisevän lämmönsiirron entropian tase Kuristusprosessin entropiatase 41 Entropian synty lämmönsiirtoprosessissa Entropian synty äärellisen lämpötilaeron yli tapahtuvassa lämmönsiirrossa
22 Yhteenveto Entropia Entropian kasvun periaate Muutamia huomioita entropiasta Puhtaiden aineiden entropian muutos Isentrooppiset prosessessit Entropian sisältävät tilapiirrokset Mitä entropia on? T ds riippuvuudet Nesteiden ja kiinteiden entropian muutos Ideaalikaasujen entropian muutos Palautuva jatkuva työ (steady state) Puristustyön minimointi Jatkuvatoimisten koneiden isentrooppiset hyötysuhteet Entropiatase 43 22
Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA
Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2011 Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA Copyright The McGraw-Hill Companies, Inc. Permission required
LisätiedotLuku 4 SULJETTUJEN SYSTEEMIEN ENERGIA- ANALYYSI
Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2011 Luku 4 SULJETTUJEN SYSTEEMIEN ENERGIA- ANALYYSI Copyright The McGraw-Hill Companies, Inc. Permission
LisätiedotLämmityksen lämpökerroin: Jäähdytin ja lämmitin ovat itse asiassa sama laite, mutta niiden hyötytuote on eri, jäähdytyksessä QL ja lämmityksessä QH
Muita lämpökoneita Nämäkin vaativat työtä toimiakseen sillä termodynamiikan toinen pääsääntö Lämpökoneita ovat lämpövoimakoneiden lisäksi laitteet, jotka tekevät on Clausiuksen mukaan: Mikään laite ei
LisätiedotLuku 13 KAASUSEOKSET
Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2010 Luku 13 KAASUSEOKSET Copyright The McGraw-Hill Companies, Inc. Permission required for reproduction
LisätiedotMuita lämpökoneita. matalammasta lämpötilasta korkeampaan. Jäähdytyksen tehokerroin: Lämmityksen lämpökerroin:
Muita lämpökoneita Nämäkin vaativat ovat työtälämpövoimakoneiden toimiakseen sillä termodynamiikan pääsääntö Lämpökoneita lisäksi laitteet,toinen jotka tekevät on Clausiuksen mukaan: laiteilmalämpöpumppu
Lisätiedot= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]
766328A Termofysiikka Harjoitus no. 7, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Sylinteri on ympäristössä, jonka paine on P 0 ja lämpötila T 0. Sylinterin sisällä on n moolia ideaalikaasua ja sen tilavuutta kasvatetaan
LisätiedotClausiuksen epäyhtälö
1 Kuva 1: Clausiuksen epäyhtälön johtaminen. Clausiuksen epäyhtälö otesimme Carnot n koneelle, että syklissä lämpötiloissa H ja L vastaanotetuille lämmöille Q H ja Q L pätee Q H H oisin ilmaistuna, Carnot
LisätiedotPHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016
PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016 Emppu Salonen Prof. Peter Liljeroth Viikko 4: Entropia Maanantai 21.11. ja tiistai 22.11. Ideaalikaasun isoterminen laajeneminen Kaasuun tuodaan määrä Q lämpöä......
LisätiedotLämpöopin pääsäännöt
Lämpöopin pääsäännöt 0. Eristetyssä systeemissä lämpötilaerot tasoittuvat. Systeemin sisäenergia U kasvaa systeemin tuodun lämmön ja systeemiin tehdyn työn W verran: ΔU = + W 2. Eristetyn systeemin entropia
LisätiedotT H V 2. Kuva 1: Stirling kiertoprosessi. Ideaalisen Stirlingin koneen sykli koostuu neljästä osaprosessista (kts. kuva 1):
1 c 3 p 2 T H d b T L 4 1 a V Kuva 1: Stirling kiertoprosessi. Stirlingin kone Ideaalisen Stirlingin koneen sykli koostuu neljästä osaprosessista kts. kuva 1: 1. Työaineen ideaalikaasu isoterminen puristus
LisätiedotKryogeniikan termodynamiikkaa DEE Kryogeniikka Risto Mikkonen 1
DEE-54030 Kryogeniikka Kryogeniikan termodynamiikkaa 4.3.05 DEE-54030 Kryogeniikka Risto Mikkonen Open ystem vs. Closed ystem Open system Melting Closed system Introduced about 900 Cryocooler Boiling Cold
LisätiedotENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 7 /
ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 7 / 31.10.2016 TERVETULOA! v. 02 / T. Paloposki Tämän päivän ohjelma: Virtaussysteemin energiataseen soveltamisesta Kompressorin energiantarve, tekninen
LisätiedotLuku 9 KAASU(VOIMALAITOS )- KIERTOPROSESSIT
Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2011 Luku 9 KAASU(VOIMALAITOS )- KIERTOPROSESSIT Copyright TUT&The McGraw-Hill Companies, Inc. Permission
LisätiedotLuku 5 KONTROLLI- TILAVUUKSIEN MASSA- JA ENERGIA-ANALYYSI
Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2011 Luku 5 KONTROLLI- TILAVUUKSIEN MASSA- JA ENERGIA-ANALYYSI Copyright The McGraw-Hill Companies,
LisätiedotLuento 4. Termodynamiikka Termodynaamiset prosessit ja 1. pääsääntö Entropia ja 2. pääsääntö Termodynaamiset potentiaalit
Luento 4 Termodynamiikka Termodynaamiset prosessit ja 1. pääsääntö Entropia ja 2. pääsääntö Termodynaamiset potentiaalit Luento 4 Termodynamiikka Termodynaamiset prosessit ja 1. pääsääntö Entropia ja 2.
LisätiedotIdeaalikaasulaki. Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua
Ideaalikaasulaki Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua ja tilanmuuttujat (yhä) paine, tilavuus ja lämpötila Isobaari, kun paine on vakio Kaksi
LisätiedotENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 9 /
ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 9 / 14.11.2016 v. 03 / T. Paloposki Tämän päivän ohjelma: Vielä vähän entropiasta... Termodynamiikan 2. pääsääntö Entropian rooli 2. pääsäännön yhteydessä
Lisätiedotvetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen
DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon termodynamiikkaa 1 DEE-5400 Risto Mikkonen ermodynamiikan ensimmäinen pääsääntö aseraja Ympäristö asetila Q W Suljettuun systeemiin tuotu lämpö + systeemiin
LisätiedotLUKU 10 HÖYRY- JA YHDISTETYT KIERTOPROSESSIT
Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2011 LUKU 10 HÖYRY- JA YHDISTETYT KIERTOPROSESSIT Copyright The McGraw-Hill Companies, Inc. Permission
Lisätiedot6. Yhteenvetoa kurssista
Statistinen fysiikka, osa A (FYSA241) Vesa Apaja vesa.apaja@jyu.fi Huone: YN212. Ei kiinteitä vastaanottoaikoja. kl 2016 6. Yhteenvetoa kurssista 1 Keskeisiä käsitteitä I Energia TD1, siirtyminen lämpönä
Lisätiedotln2, missä ν = 1mol. ja lopuksi kaasun saama lämpömäärä I pääsäännön perusteella.
S-114.42, Fysiikka III (S 2. välikoe 4.11.2002 1. Yksi mooli yksiatomista ideaalikaasua on alussa lämpötilassa 0. Kaasu laajenee tilavuudesta 0 tilavuuteen 2 0 a isotermisesti, b isobaarisesti ja c adiabaattisesti.
LisätiedotPHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2017
PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2017 Emppu Salonen Lasse Laurson Toni Mäkelä Touko Herranen Luento 4: entropia Pe 3.3.2017 1 Aiheet tänään 1. Klassisen termodynamiikan entropia
LisätiedotENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 8 /
ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 8 / 7.11.2016 v. 02 / T. Paloposki Tämän päivän ohjelma: Sisäenergia (kertaus) termodynamiikan 1. pääsääntö Entropia termodynamiikan 2. pääsääntö 1 Termodynamiikan
LisätiedotTämän päivän ohjelma: ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 7 /
ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 7 / 30.10.2017 v. 03 / T. Paloposki Tämän päivän ohjelma: Entropia Termodynamiikan 2. pääsääntö Palautuvat ja palautumattomat prosessit 1 Entropia Otetaan
LisätiedotPHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017
PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017 Emppu Salonen Prof. Peter Liljeroth Viikko 3: Lämpövoimakoneet ja termodynamiikan 2. pääsääntö Maanantai 13.11. ja tiistai 14.11. Milloin prosessi on adiabaattinen?
Lisätiedot1 Clausiuksen epäyhtälö
1 PHYS-C0220 ermodynamiikka ja statistinen fysiikka, kevät 2017 Emppu Salonen 1 Clausiuksen epäyhtälö Carnot n koneen syklissä lämpötilassa H ja L vastaanotetuille lämmöille Q H ja Q L pätee oisin ilmaistuna,
LisätiedotIX TOINEN PÄÄSÄÄNTÖ JA ENTROPIA...208
IX OINEN PÄÄSÄÄNÖ JA ENROPIA...08 9. ermodynaamisen systeemin pyrkimys tasapainoon... 08 9. ermodynamiikan toinen pääsääntö... 0 9.3 Entropia termodynamiikassa... 0 9.3. Entropian määritelmä... 0 9.3.
LisätiedotLämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.
Lämpöoppi Termodynaaminen systeemi Tilanmuuttujat (suureet) Lämpötila T (K) Absoluuttinen asteikko eli Kelvinasteikko! Paine p (Pa, bar) Tilavuus V (l, m 3, ) Ainemäärä n (mol) Eristetty systeemi Ei ole
LisätiedotTermodynamiikka. Termodynamiikka on outo teoria. Siihen kuuluvat keskeisinä: Systeemit Tilanmuuttujat Tilanyhtälöt. ...jotka ovat kaikki abstraktioita
Termodynamiikka Termodynamiikka on outo teoria. Siihen kuuluvat keskeisinä: Systeemit Tilanmuuttujat Tilanyhtälöt...jotka ovat kaikki abstraktioita Miksi kukaan siis haluaisi oppia termodynamiikkaa? Koska
LisätiedotSpontaanissa prosessissa Energian jakautuminen eri vapausasteiden kesken lisääntyy Energia ja materia tulevat epäjärjestyneemmäksi
KEMA221 2009 TERMODYNAMIIKAN 2. PÄÄSÄÄNTÖ ATKINS LUKU 3 1 1. TERMODYNAMIIKAN TOINEN PÄÄSÄÄNTÖ Lord Kelvin: Lämpöenergian täydellinen muuttaminen työksi ei ole mahdollista 2. pääsääntö kertoo systeemissä
LisätiedotMolaariset ominaislämpökapasiteetit
Molaariset ominaislämpökapasiteetit Yleensä, kun systeemiin tuodaan lämpöä, sen lämpötila nousee. (Ei kuitenkaan aina, kannattaa muistaa, että työllä voi olla osuutta asiaan.) Lämmön ja lämpötilan muutoksen
LisätiedotPHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016
PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016 Emppu Salonen Prof. Peter Liljeroth Viikko 2: Työ ja termodynamiikan 1. pääsääntö Maanantai 7.11. ja tiistai 8.11. Kurssin aiheet 1. Lämpötila ja lämpö 2. Työ ja termodynamiikan
LisätiedotLuku 20. Kertausta: Termodynamiikan 2. pääsääntö Lämpövoimakoneen hyötysuhde
Luku 20 Kertausta: Termodynamiikan 2. pääsääntö Lämpövoimakoneen hyötysuhde Uutta: Termodynamiikan 2. pääsääntö Jäähdytyskoneen hyötykerroin ja lämpöpumpun lämpökerroin Entropia Tilastollista termodynamiikkaa
LisätiedotKonventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla
Termodynamiikkaa Energiatekniikan automaatio TKK 2007 Yrjö Majanne, TTY/ACI Martti Välisuo, Fortum Nuclear Services Automaatio- ja säätötekniikan laitos Termodynamiikan perusteita Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa
LisätiedotP = kv. (a) Kaasun lämpötila saadaan ideaalikaasun tilanyhtälön avulla, PV = nrt
766328A Termofysiikka Harjoitus no. 2, ratkaisut (syyslukukausi 204). Kun sylinterissä oleva n moolia ideaalikaasua laajenee reversiibelissä prosessissa kolminkertaiseen tilavuuteen 3,lämpötilamuuttuuprosessinaikanasiten,ettäyhtälö
Lisätiedot= 1 kg J kg 1 1 kg 8, J mol 1 K 1 373,15 K kg mol 1 1 kg Pa
766328A Termofysiikka Harjoitus no. 8, ratkaisut syyslukukausi 2014 1. 1 kg nestemäistä vettä muuttuu höyryksi lämpötilassa T 100 373,15 K ja paineessa P 1 atm 101325 Pa. Veden tiheys ρ 958 kg/m 3 ja moolimassa
LisätiedotLuku 11 JÄÄHDYTYSPROSESSIT
Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2011 Luku 11 JÄÄHDYTYSPROSESSIT Copyright The McGraw-Hill Companies, Inc. Permission required for reproduction
LisätiedotVIII KIERTOPROSESSIT JA TERMODYNAAMISET KONEET 196
VIII KIERTOPROSESSIT JA TERMODYNAAMISET KONEET 196 8.1 Kiertoprosessin ja termodynaamisen koneen määritelmä... 196 8.2 Termodynaamisten koneiden hyötysuhde... 197 8.2.1 Lämpövoimakone... 197 8.2.2 Lämpöpumpun
LisätiedotCh 19-1&2 Lämpö ja sisäenergia
Ch 19-1&2 Lämpö ja sisäenergia Esimerkki 19-1 Olet syönyt liikaa täytekakkua ja havaitset, että sen energiasisältö oli 500 kcal. Arvioi kuinka korkealle mäelle sinun pitää pitää kiivetä, jotta kuluttaisit
Lisätiedotf) p, v -piirros 2. V3likoe klo
i L TKK / Energia- ja ympiiristotekniikan osasto 040301000 /040302000 TEKNILLINEN TERMODYNAMIIKKA, prof. Pert ti Sarkomaa 2. V3likoe 11.12.2002 klo 16.15-19.15 TEORIAOSA (yht. max 42 pistett3) Teoriakysymyksiin
LisätiedotLuku 6 TERMODYNAMIIKAN TOINEN PÄÄSÄÄNTÖ
Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2011 Luku 6 TERMODYNAMIIKAN TOINEN PÄÄSÄÄNTÖ Pentti Saarenrinne Copyright TUT and The McGraw-Hill Companies,
LisätiedotTämän päivän ohjelma: ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!
ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 28.9.2015 / T. Paloposki / v. 01 Tämän päivän ohjelma: Tilanyhtälöt (kertaus) Termodynamiikan 1. pääsääntö (energian häviämättömyyden laki)
LisätiedotLuku 15 KEMIALLISET REAKTIOT
Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2011 Luku 15 KEMIALLISET REAKTIOT Copyright The McGraw-Hill Companies, Inc. Permission required for
LisätiedotTermodynaamiset syklit Todelliset tehosyklit
ermodynaamiset syklit odelliset tehosyklit Luennointi: k Kati Miettunen Esitysmateriaali: k Mikko Mikkola HYS-A00 ermodynamiikka (FM) 09..05 Syklien tyypit Sisältö Kaasusyklit s. höyrysyklit Suljetut syklit
LisätiedotTermodynamiikka. Fysiikka III 2007. Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki
Termodynamiikka Fysiikka III 2007 Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki Tilanyhtälö paine vakio tilavuus vakio Ideaalikaasun N p= kt pinta V Yleinen aineen p= f V T pinta (, ) Isotermit ja isobaarit Vakiolämpötilakäyrät
LisätiedotPHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016
PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016 Emppu Salonen Prof. Peter Liljeroth Viikko 3: Lämpövoimakoneet ja termodynamiikan 2. pääsääntö Maanantai 14.11. ja tiistai 15.11. Kurssin aiheet 1. Lämpötila ja lämpö
Lisätiedot. Veden entropiamuutos lasketaan isobaariselle prosessille yhtälöstä
LH- Kilo vettä, jonka lämpötila on 0 0 asetetaan kosketukseen suuren 00 0 asteisen kappaleen kanssa Kun veden lämpötila on noussut 00 0, mitkä ovat veden, kappaleen ja universumin entropian muutokset?
Lisätiedot1 Eksergia ja termodynaamiset potentiaalit
1 PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka, kevät 2017 Emppu Salonen 1 Eksergia ja termodynaamiset potentiaalit 1.1 Suurin mahdollinen hyödyllinen työ Tähän mennessä olemme tarkastelleet sisäenergian
LisätiedotLämpöopin pääsäännöt. 0. pääsääntö. I pääsääntö. II pääsääntö
Lämpöopin pääsäännöt 0. pääsääntö Jos systeemit A ja C sekä B ja C ovat termisessä tasapainossa, niin silloin myös A ja B ovat tasapainossa. Eristetyssä systeemissä eri lämpöiset kappaleet asettuvat lopulta
Lisätiedot1. Yksiulotteisen harmonisen oskillaattorin energiatilat saadaan lausekkeesta
766328A Termofysiikka Harjoitus no. 5, ratkaisut syyslukukausi 204). Yksiulotteisen harmonisen oskillaattorin energiatilat saadaan lausekkeesta E n n + ) ω, n 0,, 2,... 2 a) Oskillaattorin partitiofunktio
LisätiedotPHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016
PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016 Emppu Salonen Prof. Peter Liljeroth Viikko 6: Faasimuutokset Maanantai 5.12. Kurssin aiheet 1. Lämpötila ja lämpö 2. Työ ja termodynamiikan 1. pääsääntö 3. Lämpövoimakoneet
Lisätiedot2 Termodynamiikan ensimmäinen pääsääntö (First Law of Thermodynamics)
2 Termodynamiikan ensimmäinen pääsääntö (First Law of Thermodynamics) 1 Tässä luvussa päästää käsittelemään lämmön ja mekaanisen työn välistä suhdetta. 2 Näistä molemmat ovat energiaa eri muodoissa, ja
LisätiedotOhjeellinen pituus: 2 3 sivua. Vastaa joko tehtävään 2 tai 3
PHYS-A0120 Termodynamiikka, syksy 2017 Kotitentti Vastaa tehtäviin 1, 2/3, 4/5, 6/7, 8 (yhteensä viisi vastausta). Tehtävissä 1 ja 7 on annettu ohjeellinen pituus, joka viittaa 12 pisteen fontilla sekä
LisätiedotT F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3
76628A Termofysiikka Harjoitus no. 1, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Muunnokset Fahrenheit- (T F ), Celsius- (T C ) ja Kelvin-asteikkojen (T K ) välillä: T F = 2 + 9 5 T C T C = 5 9 (T F 2) T K = 27,15
LisätiedotTermodynamiikan toinen pääsääntö (Second Law of Thermodynamics)
e1 3 Termodynamiikan toinen pääsääntö (Second Law of Thermodynamics) Tärkeä käsite termodynamiikassa on termodynaamisen prosessin suunta. Kaikki prosessit ovat oikeasti irreversiibelejä (irreversible),
LisätiedotTermodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka
Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka 2006 m@hyl.fi 1 Lämpötila Suure lämpötila kuvaa kappaleen/systeemin lämpimyyttä (huono ilmaisu). Ihmisen aisteilla on hankala tuntea lämpötilaa,
LisätiedotFYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti
FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti Tehtävä 1 Selitä lyhyesti: a Mikä on Einsteinin ja Debyen kidevärähtelymallien olennainen ero? b Mikä ero vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa on kanonisella
LisätiedotLuku 3 Puhtaiden aineiden ominaisuudet
Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2011 Luku 3 Puhtaiden aineiden ominaisuudet Copyright The McGraw-Hill Companies, Inc. Permission required
Lisätiedot7 Termodynaamiset potentiaalit
82 7 ermodynaamiset potentiaalit 7-1 Clausiuksen epäyhtälö Kappaleessa 4 tarkasteltiin Clausiuksen entropiaperiaatetta, joka määrää eristetyssä systeemissä (E, ja N vakioita) tapahtuvien prosessien suunnan.
LisätiedotPHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017
PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017 Emppu Salonen Prof. Peter Liljeroth Viikko 5: Termodynaamiset potentiaalit Maanantai 27.11. ja tiistai 28.11. Kotitentti Julkaistaan ti 5.12., palautus viim. ke 20.12.
Lisätiedot1. Laske ideaalikaasun tilavuuden lämpötilakerroin (1/V)(dV/dT) p ja isoterminen kokoonpuristuvuus (1/V)(dV/dp) T.
S-35, Fysiikka III (ES) välikoe Laske ideaalikaasun tilavuuden lämpötilakerroin (/V)(dV/d) p ja isoterminen kokoonpuristuvuus (/V)(dV/dp) ehtävän pisteyttäneen assarin kommentit: Ensimmäisen pisteen sai
LisätiedotTeddy 1. välikoe kevät 2008
Teddy 1. välikoe kevät 2008 Vastausaikaa on 2 tuntia. Kokeessa saa käyttää laskinta ja MAOL-taulukoita. Jokaiseen vastauspaperiin nimi ja opiskelijanumero! 1. Ovatko seuraavat väitteet oikein vai väärin?
LisätiedotKAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]
KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] A) p 1, V 1, T 1 ovat paine tilavuus ja lämpötila tilassa 1 p 2, V 2, T 2 ovat paine tilavuus ja
LisätiedotPalautus yhtenä tiedostona PDF-muodossa viimeistään torstaina
PHYS-A0120 Termodynamiikka, syksy 2018 Kotitentti Vastaa tehtäviin 1/2/3, 4, 5/6, 7/8, 9 (yhteensä viisi vastausta). Tehtävissä 1, 2, 3 ja 9 on annettu ohjeellinen pituus, joka viittaa 12 pisteen fontilla
LisätiedotPHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017
PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017 Emppu Salonen Prof. Peter Liljeroth Viikko 2: Työ ja termodynamiikan 1. pääsääntö Maanantai 6.11. ja tiistai 7.11. Pohdintaa Mitä tai mikä ominaisuus lämpömittarilla
LisätiedotTERMODYNAMIIKAN KURSSIN FYS 2 KURS- SIKOKEEN RATKAISUT
TERMODYNAMIIKAN KURSSIN FYS 2 KURS- SIKOKEEN RATKAISUT (lukuun ottamatta tehtävää 12, johon kukaan ei ollut vastannut) RATKAISU TEHTÄVÄ 1 a) Vesi haihtuu (höyrystyy) ja ottaa näin ollen energiaa ympäristöstä
LisätiedotFY9 Fysiikan kokonaiskuva
FY9 Sivu 1 FY9 Fysiikan kokonaiskuva 6. tammikuuta 2014 14:34 Kurssin tavoitteet Kerrata lukion fysiikan oppimäärä Yhdistellä kurssien asioita toisiinsa muodostaen kokonaiskuvan Valmistaa ylioppilaskirjoituksiin
LisätiedotTämän päivän ohjelma: ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 3 / Kommentti kotilaskuun 2 Termodynamiikan 1. pääsääntö 9/26/2016
ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 3 / 26.9.2016 v. 03 / T. Paloposki Tämän päivän ohjelma: Kommentti kotilaskuun 2 Termodynamiikan 1. pääsääntö 1 Kotilasku 2 Kotilasku 2 2 Termodynamiikan
LisätiedotKULJETUSSUUREET Kuljetussuureilla tai -ominaisuuksilla tarkoitetaan kaasumaisen, nestemäisen tai kiinteän väliaineen kykyä siirtää ainetta, energiaa, tai jotain muuta fysikaalista ominaisuutta paikasta
Lisätiedotenergian), systeemi on eristetty (engl. isolated). Tällöin sekä systeemiin siirtynyt
14 2 Ensimmäinen pääsääntö 2-1 Lämpömäärä ja työ Termodynaaminen systeemi on jokin maailmankaikkeuden osa, jota rajoittaa todellinen tai kuviteltu rajapinta (engl. boundary). Systeemi voi olla esimerkiksi
Lisätiedot- Termodynamiikka kuvaa energian siirtoa ( dynamiikkaa ) systeemin sisällä tai systeemien kesken (vrt. klassinen dynamiikka: kappaleiden liike)
KEMA221 2009 TERMODYNAMIIKAN 1. PÄÄSÄÄNTÖ ATKINS LUKU 2 1 1. PERUSKÄSITTEITÄ - Termodynamiikka kuvaa energian siirtoa ( dynamiikkaa ) systeemin sisällä tai systeemien kesken (vrt. klassinen dynamiikka:
LisätiedotLUKU 17 KOKOONPURISTUVA VIRTAUS
Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2011 LUKU 17 KOKOONPURISTUVA VIRTAUS Copyright The McGraw-Hill Companies, Inc. Permission required for
LisätiedotKertaus 3 Putkisto ja häviöt, pyörivät koneet. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet
Kertaus 3 Putkisto ja häviöt, pyörivät koneet KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet Käsitteelliset tehtävät Käsitteelliset tehtävät Ulkopuoliset virtaukset Miten Reynoldsin luku vaikuttaa rajakerrokseen?
LisätiedotRATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt
Physica 9 1. painos 1(7) : 12.1 a) Lämpö on siirtyvää energiaa, joka siirtyy kappaleesta (systeemistä) toiseen lämpötilaeron vuoksi. b) Lämpöenergia on kappaleeseen (systeemiin) sitoutunutta energiaa.
LisätiedotDEE Kryogeniikka
DEE-54030 Kryogeniikka Kryogeniikan termodynamiikkaa Open ystem vs. Closed ystem Open system Melting Closed system Introduced about 900 Cryocooler Boiling Cold tip tirling aim com mod.jpg Introduced about
LisätiedotI PERUSKÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ
I PERUSKÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ 1.1 Tilastollisen fysiikan ja termodynamiikan tutkimuskohde... 2 1.2 Mikroskooppiset ja makroskooppiset teoriat... 3 1.3 Terminen tasapaino ja lämpötila... 5 1.4 Termodynamiikan
LisätiedotPuhtaan kaasun fysikaalista tilaa määrittävät seuraavat 4 ominaisuutta, jotka tilanyhtälö sitoo toisiinsa: Paine p
KEMA221 2009 KERTAUSTA IDEAALIKAASU JA REAALIKAASU ATKINS LUKU 1 1 IDEAALIKAASU Ideaalikaasu Koostuu pistemäisistä hiukkasista Ei vuorovaikutuksia hiukkasten välillä Hiukkasten liike satunnaista Hiukkasten
LisätiedotEkvipartitioteoreema. Entropia MB-jakaumassa. Entropia tilastollisessa mekaniikassa
Ekvipartitioteoreema lämpötilan ollessa riittävän korkea, kukin molekyylin liikkeen vapausaste tuo energian ½ kt sekä keskimääräiseen liike-energiaan ja kineettiseen energiaan energian lisäys ja riittävän
LisätiedotEkvipartitioteoreema
Ekvipartitioteoreema lämpötilan ollessa riittävän korkea, kukin molekyylin liikkeen vapausaste tuo energian ½ kt sekä keskimääräiseen liike-energiaan ja kineettiseen energiaan energian lisäys ja riittävän
LisätiedotLuku Pääsääntö (The Second Law)
Luku 3 2. Pääsääntö (he Second Law) Some things happen naturally, some things don t Spontaneous must be interpreted as a natural tendency that may or may not be realized in prac=ce. hermodynamics is silent
LisätiedotMamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske
Lisätiedot6-1 Hyötysuhde ja tehokerroin
67 6 Lämpövoimakoneet ja jäähdyttimet 6-1 Hyötysuhde ja tehokerroin Lämpövoimakone (engl. heat engine) on laite, joka muuttaa lämpöenergiaa työksi. Tavallisesti laitteessa tapahtuu kiertoprosessi, jonka
LisätiedotPHYS-A0120 Termodynamiikka. Emppu Salonen
PHYS-A0120 ermodynamiikka Emppu Salonen 1. joulukuuta 2016 ermodynamiikka 1 1 Lämpötila ja lämpö 1.1 ilanyhtälö arkastellaan kolmea yksinkertaista fluidisysteemiä 1, jotka koostuvat kukin vain yhdentyyppisistä
LisätiedotCHEM-A1110 Virtaukset ja reaktorit. Laskuharjoitus 9/2016. Energiataseet
CHEM-A1110 Virtaukset ja reaktorit Laskuharjoitus 9/2016 Lisätietoja s-postilla reetta.karinen@aalto.fi tai tiia.viinikainen@aalto.fi vastaanotto huoneessa D406 Energiataseet Tehtävä 1. Adiabaattisen virtausreaktorin
LisätiedotValitse seuraavista joko tehtävä 1 tai 2
PHYS-A0120 Termodynamiikka, syksy 2016 Kotitentti Vastaa tehtäviin 1/2, 3, 4/5, 6/7, 8 ja 9 (yhteensä kuusi vastausta). Tehtävissä 1 ja 2 on annettu ohjeellinen pituus, joka viittaa 12 pisteen fontilla
Lisätiedot2. Termodynamiikan perusteet
Statistinen fysiikka, osa A (FYSA241) Tuomas Lappi tuomas.v.v.lappi@jyu.fi Huone: FL249. Ei kiinteitä vastaanottoaikoja. kl 2013 2. Termodynamiikan perusteet 1 TD ja SM Statistisesta fysiikasta voidaan
LisätiedotENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!
ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä
LisätiedotLuku 13. Kertausta Hydrostaattinen paine Noste
Luku 13 Kertausta Hydrostaattinen paine Noste Uutta Jatkuvuusyhtälö Bernoullin laki Virtauksen mallintaminen Esitiedot Voiman ja energian käsitteet Liike-energia ja potentiaalienergia Itseopiskeluun jää
LisätiedotLuku 14 KAASU HÖYRY SEOKSET JA ILMASTOINTI
Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2011 Luku 14 KAASU HÖYRY SEOKSET JA ILMASTOINTI Copyright The McGraw-Hill Companies, Inc. Permission
Lisätiedot13 KALORIMETRI. 13.1 Johdanto. 13.2 Kalorimetrin lämmönvaihto
13 KALORIMETRI 13.1 Johdanto Kalorimetri on ympäristöstään mahdollisimman täydellisesti lämpöeristetty astia. Lämpöeristyksestä huolimatta kalorimetrin ja ympäristön välinen lämpötilaero aiheuttaa lämmönvaihtoa
LisätiedotBiofysiikka Luento Entropia, lämpötila ja vapaa energia. Shannonin entropia. Boltzmannin entropia. Lämpötila. Vapaa energia.
Biofysiikka Luento 7 1 6. Entropia, lämpötila ja vapaa energia Shannonin entropia Boltzmannin entropia M I NK P ln P S k B j1 ln j j Lämpötila Vapaa energia 2 Esimerkkiprobleemoita: Miten DNA-sekvenssistä
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO SYMBOLILUETTELO 4
1 SISÄLLYSLUETTELO SYMBOLILUETTELO 4 1 KEMIALLISESTI REAGOIVA TERMODYNAAMINEN SYSTEEMI 6 11 Yleistä 6 12 Standarditila ja referenssitila 7 13 Entalpia- ja entropia-asteikko 11 2 ENTALPIA JA OMINAISLÄMPÖ
LisätiedotPHYS-A3121 Termodynamiikka (ENG1) (5 op)
PHYS-A3121 Termodynamiikka (ENG1) (5 op) Sisältö: Nestevirtaukset Elastiset muodonmuutokset Kineettinen kaasuteoria Termodynamiikan käsitteet Termodynamiikan pääsäännöt Termodynaamiset prosessit Termodynaamiset
LisätiedotLuku 13. Kertausta Hydrostaattinen paine Noste
Luku 13 Kertausta Hydrostaattinen paine Noste Uutta Jatkuvuusyhtälö Bernoullin laki Virtauksen mallintaminen Esitiedot Voiman ja energian käsitteet Liike-energia ja potentiaalienergia Itseopiskeluun jää
LisätiedotAineen olomuodot ja olomuodon muutokset
Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 8. helmikuuta 2017 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset 8. helmikuuta 2017 1
LisätiedotOletetaan kaasu ideaalikaasuksi ja sovelletaan Daltonin lakia. Kumpikin seoksen kaasu toteuttaa erikseen ideaalikaasun tilanyhtälön:
S-445, ysiikka III (Sf) entti 653 Astiassa on, µmol vetyä (H ) ja, µg tyeä ( ) Seoksen lämötila on 373 K ja aine,33 Pa Määritä a) astian tilavuus, b) vedyn ja tyen osaaineet ja c) molekyylien lukumäärä
LisätiedotLuento 16: Fluidien mekaniikka
Luento 16: Fluidien mekaniikka Johdanto ja käsitteet Sovelluksia Bernoullin laki Luennon sisältö Johdanto ja käsitteet Sovelluksia Bernoullin laki Jatkuvan aineen mekaniikka Väliaine yhteisnimitys kaasuilla
LisätiedotLUKU 16 KEMIALLINEN JA FAASITASAPAINO
Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2011 LUKU 16 KEMIALLINEN JA FAASITASAPAINO Copyright The McGraw-Hill Companies, Inc. Permission required
LisätiedotPHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016
PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016 Emppu Salonen Lasse Laurson Toni Mäkelä Arttu Lehtinen Luento 6: Vapaaenergia Pe 11.3.2016 1 AIHEET 1. Kemiallinen potentiaali 2. Maxwellin
LisätiedotW el = W = 1 2 kx2 1
7.2 Elastinen potentiaalienergia Paitsi gravitaatioon, myös materiaalien deformaatioon (muodonmuutoksiin) liittyy systeemin rakenneosasten keskinäisiin paikkoihin liittyvää potentiaalienergiaa Elastinen
Lisätiedot