Luku 6 TERMODYNAMIIKAN TOINEN PÄÄSÄÄNTÖ
|
|
- Väinö Koskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2011 Luku 6 TERMODYNAMIIKAN TOINEN PÄÄSÄÄNTÖ Pentti Saarenrinne Copyright TUT and The McGraw-Hill Companies, Inc. Permission required for reproduction or display. Tavoitteet Esitellä toinen pääsääntö. Tunnistaa toimiviksi prosesseiksi ne, jotka noudattavat termodynamiikan ensimmäistä ja toista pääsääntöä. Keskustella energian varastoinnista, palautuvista ja palautumattomista prosesseista, lämpövoimakoneista, jäähdytyskoneista ja lämpöpumpuista. Kuvata Kelvin Planckin ja Clausiusiuksen määritelmät termodynamiikan toisesta pääsäännöstä. Keskustella ikiliikkujista. Soveltaa termodynamiikan toista pääsääntöä kiertoprosesseihin ja jaksollisesti toimiviin laitteisiin. Soveltaa toista pääsääntöä absoluuttisen lämpötila-asteikon kehittämiseen. Kuvata Carnot-kiertoprosessi. Perehtyä Carnotin periaatteisiin, ideaalisiin Carnot-lämpövoimakoneisiin, jäähdytyskoneisiin ja lämpöpumppuihin. Johtaa lämpövoimakoneiden hyötysuhteiden lausekkeet ja suorituskykykertoimien palautuville lämpövoimakoneille, lämpöpumpuille ja jäähdytyskoneille. 2 1
2 JOHDATUS TOISEEN PÄÄSÄÄNTÖÖN Kuuma kahvi ei lämpene kylmässä huoneessa. Lämmöntuonti potkuriin ei saa sitä pyörimään. Lämmöntuonti johtimeen ei synnytä sähköä. Nämä prosessit eivät voi tapahtua vaikka ne eivät ole ensimmäisen pääsäännön vastaisia. 3 Prosessit voivat tapahtua vain tiettyyn suuntaan, ei vastakkaiseen suuntaan. Prosessin täytyy noudattaa termodynamiikan ensimmäistä ja toista pääsääntöä toimiakseen. MIHIN TOISTA PÄÄSÄÄNTÖÄ VOIDAAN KÄYTTÄÄ? 1. Toisen pääsäännön avulla voidaan tunnistaa prosessien suunta. 2. Toinen pääsääntö myös vaatii, että energialla on laatu yhtähyvin kuin määrä. Ensimmäinen pääsääntö käsittelee energian määrää ja sen muuntamista muodosta toiseen välittämättä sen laadusta. Toinen pääsääntö tarjoaa keinot määritellä energian laatu ja sen rapautuminen prosessissa. 3. Toisen pääsäännön avulla voidaan myös määritellä suorituskyvyn teoreettiset rajat yleisesti käytetyille koneille, kuten lämpövoimakoneet ja jäähdytyskoneet, kuten myös kemiallisten reaktioiden toteutumisasteelle. 4 2
3 LÄMPÖENERGIAVARASTOT Suuret ainemäärät voidaan mallintaa tarkasti lämpöenergiavarastoina. Lähde tuottaa energiaa lämpönä ja nielu absorboi sitä. Hypoteettista suurta ainemäärää, jolla on suuri lämpöenergiakapasiteetti (massa x ominaislämpö), joka voi tuottaa tai absorboida äärellisen määrän lämpöä muuttamatta lämpötilaansa, kutsutaan lämpöenergiavarastoksi tai vain varastoksi. Käytännössä, suuret ainemäärät vettä kuten valtameret, järvet ja joet kuten myös ilmakehä voidaan mallintaa tarkasti lämpöenergiavarastoina niiden suuren lämpöenergiavarastokapasiteetn tai termisen massan vuoksi. 5 LÄMPÖVOIMAKONEET Työ voidaan aina muuntaa täydellisesti suoraan lämmöksi mutta käänteinen ilmiö ei voi tapahtua. Osa voimakoneen vastanottamasta lämmöstä muunnetaan työksi, kun taas loput hylätään nieluun. Ovat laitteita, jotka muuntavat lämpöenergian työksi 1. Ne vastaanottavat energiaa korkeassa lämpötilassa olevasta lähteestä (aurinkoenergia, öljykattila, ydinreaktori, jne.). 2. Ne muuntavat osan tästä energiasta työksi (yleensä pyörivän akselin työksi.) 3. Ne poistavat jäännöslämmön alhaisessa lämpötilassa olevaan nieluun (ilmakehään, jokiin, jne.). 4. Ne ovat kiertoprosesseja. Lämpövoimakoneet ja muut jaksollisesti toimivat koneet sisältävät nestettä, johon ja josta lämpöä siirretään kiertoprosessissa. Nestettä kutsutaan työväliaineeksi. 6 3
4 Höyryvoimalaitos E in -E out = E Q-W= U Osa lämpövoimakoneen tuottamasta työstä kuluu jatkuvan toiminnan ylläpitoon. U=0, kiertoprosessille Q in = höyrykattilaan korkean lämpötilan lähteestä tuotu lämpöenergia Q out = lauhduttimessa matalan lämpötilan nieluun (ilmakehä, järvi, jne.) poistettu lämpöenergia W out = höyryn paisunnan turbiinissa tekemä työ W in = veden paineen noston kattilan paineeseen vaatima työ 7 Hiilivoimalaitoksen periaatepiirros 8 4
5 Terminen hyötysuhde Lämpövoimakoneen kaavio. Toiset lämpövoimakoneet toimivat paremmin kuin toiset (muuntavat suuremman osan vastaanottamastaan energiasta työksi). Jopa tehokkaimmat lämpövoimakoneet poistavat melkein puolet vastaanottamastaan energiasta jätelämmöksi. 9 Voidaanko Q out säästää? Lämpövoimakoneen kiertoprosessia ei voida toteuttaa poistamatta osaa lämpöenergiasta matalan lämpötilan nieluun. Jokaisen lämpövoimakoneen täytyy tuhlata osa saamastaan energiasta poistamalla se matalan lämpötilan varastoon kiertoprosessin sulkeutumiseksi, jopa ideaalisissa olosuhteissa. Höyryvoimalaitoksessa, lauhdutin on laite, jossa suuria määriä jätelämpöä poistetetaan jokiin, järviin tai ilmakehään. Emmekö voi yksinkertaisesti poistaa laitoksen lauhdutinta ja säästää kaikki poistettu energia.? Vastaus on, valitettavasti, ehdoton ei, siitä yksinkertaisesta syystä, että ilman lämpöenergian lauhduttimessa tapahtuvaa poistoa, kiertoprosessi ei ole toimiva. 10 5
6 Esimerkki 1. Lämpöä siirretään tulipesästä lämpövoimakoneeseen 80 MW teholla. Jos jätelämpöä siirretään jokeen 50 MW teholla, niin laske tämän lämpövoimakoneen tuottoteho ja terminen hyötysuhde! 11 Termodynamikan toinen pääsääntö: Kelvin Planck väittämä Mikään kiertoprosessina toimiva laite ei voi vastaanottaa lämpöä vain yhdestä lähteestä ja tuottaa samalla äärellistä määrää työtä. Yhdelläkään lämpövoimakoneella ei voi 100 % hyötysuhdetta, jotta voimalaitos voi toimia, työväliaineen täytyy siirtää lämpöä ympäristön samoin kuin tulipesän kanssa. 100 % hyötysuhteen omaavan lämpövoimakoneen olemassa olon mahdottomuus ei johdu kitkan tai dissipatiivisten tekijöiden olemassa olosta. Kyseeessä on rajoitus, joka pätee sekä ideaalisille, että todellisille lämpövoimakoneille. Lämpövoimakone, joka toimii vastoin toista pääsääntöä ja Kelvin Planck väittämää. 12 6
7 JÄÄHDYTYSKONEET JA LÄMPÖPUMPUT Lämmönsiirtäminen matalan lämpötilan lähtestä korkean lämpötilan lähteeseen vaatii jäähdytyskoneen käyttöä. Jäähdytyskoneet, kuten lämpövoimakoneetkin, ovat kiertoprosesseja. Jäähdytyskoneen työväliainetta kutsutaan kylmäaineeksi. Yleisimmin käytetty jäähdytysprosessi on höyrypuristus- jäähdytysprosessi. Jäähdytyskoneen komponentit ja sen tyypillinen toimintaympäristö. Kotitalouksien jääkaapeissa pakastinlokero, jossa jäähdytysneste absorboi lämpöä, toimii höyrystyminenä ja rivasto jääkaapin takana, jossa lämpö dissipoidaan keittiöön, toimii lauhduttimena. 13 Tehokerroin Jäähdytyskoneen hyötysuhde ilmaistaan tehokertoimella (the coefficient of performance, COP). Jäähdytyskoneen tarkoitus on siirtää lämpö(energia) (Q L ) pois jäähdytettävästä tilasta. Jäähdytyskoneen tarkoitus on poistaa Q L jäähdyttettävästä tilasta. Voiko kertoimen COP R arvo olla suurempi kuin yksi? 14 7
8 Lämpöpumpun Lämpöpumput tarkoitus on siirtää lämpö Q H lämpimämpään tilaan. Lämpöpumppuun tuotu työ käytetään energian siirtoon kylmemmästä ulkopuolisesta ympäristöstä lämpimään vakio Q L ja Q H arvoilla sisätilaan.. Voiko lämpökertoimen COP HP arvo olla pienempi kuin yksi? Mitä tilannetta COP HP =1 vastaa? 15 Useimmilla nykyisin käytössä olevilla lämpöpumpuilla on lämpökertoimen COP kausikeskiarvo kaksi-kolme. Useimmat lämpöpumput käyttävät talvella ulkoilmaa lämmönlähteenä (ilmalämpöpumput HP). Kylmässä ilmastossa niiden tehokkuus laskee merkittävästi, kun ulkolämpötila on pakkasella. Tällaisissa tapauksissa voidaan käyttää geotermistä LP, joka käyttää maaperää lämmönlähteenä. Tällaiset ilmapumput ovat kalliimpia, mutta samalla myös tehokkaampia. Ilmastointilaitteet ovat periaatteessa jäähdytyskoneita joiden jähdytettävä tila on huone tai rakennus ruuan säilytystilan sijaan. Käänteisesti asennettu ilmastointikone toimii Jäähdytyskoneen tehokerroin laskee lämpöpumppuna. jäähdytyslämpötilan laskiessa. Siksi ei ole taloudellista jäähdyttää tarvittavaa lämpötilaa alhaisempaan lämpötilaan. Energy efficiency rating (EER): Kylmästä tilasta siirretty lämpömäärä Btu na käytettyä sähköenergiaa 1 Wh (wattituntia) kohden. 16 8
9 Esimerkkejä 1. Pakastimen ruokaosastoa pidetään 4 C lämpötilassa poistamalla lämpöä 360 kj/min. Jos pakastimen vaatima teho on 2 kw, niin laske a. Pakastimen tehokerroin COP b. Huoneeseen siirtyvä lämpöteho 2. Taloa lämmitetään lämpöpumpulla. Sisälämpötila pidetään 20 C. Eräänä päivänä ulkolämpötila oli - 2 C, jolloin talon arvioidaan kuluttavan lämpöä kj/h. Jos lämpöpumpulla on tälöin COP=2,5 niin laske a. Lämpöpumpun kuluttama sähköteho b. Ulkoilmasta siirretty lämpövirran suuruus. 17 Termodynamiikan toinen pääsääntö: Clausiuksen väittämä On mahdotonta rakentaa kiertoprosessia, jolla ei ole muuta vaikutusta, kuin lämmön siirtämäminen alhaisemman lämpötilan varastosta korkeamman lämpötilan varastoon. Siinä todetaan, että jäähdytyskone ei voi toimia jos kompressoria ei käytetä ulkopuolisella teholähteellä kuten sähkömoottorilla. Tällöin netto vaikutus ympäristöön on energian kulutus työnä ja sen lisäksi lämmönsiirtymisenä kylmemmästä lähteestä lämpimämpään. Tähän päivään mennessä ei ole tehty koetta, joka olisi vastoin toista pääsääntöä, ja sitä on pidettävä riittävänä todistuksena sen pätevyydestä. Jäähdytin, joka on vastoin Clausiuksen väittämää ja toista pääsääntöä. 18 9
10 Väittämien yhtäpitävyys Todistus joka on vastoin Kelvin Planck:in väittämää on myös vastoin Clausiuksen väittämää. Kelvin Planck:in ja Clausiuksen väittämät ovat yhtäpitäviä seurauksiltaan ja kumpaa tahansa väittämää voidaan pitää termodynamiikan toisen pääsäännön ilmaisuna. Kaikki laitteet, jotka ovat vastoin Kelvin Planck:in väittämää, ovat myös vastoin Clausiuksen väittämää ja päinvastoin. 19 Ikiliikkujat (Perpetual-motion machines) Ikiliikkuja, joka on vastoin ensimmäistä pääsääntöä (PMM1). Ikiliikkuja joka on vastoin toista termodynamiikan pääsääntöä (PMM2). Ikiliikkuja: Mikä tahansa laite, joka on vastoin ensimmäistä ja toista pääsääntöä. Laite, joka on vastoin ensimmäistä pääsääntöä (luomalla energiaa) kutsutaan I-lajin ikiliikkujaksi (PMM1). Laitetta, joka on vastoin toista pääsääntöä kutsutaan II-lajin ikiliikkujaksi (PMM2). Lukuisista yrityksistä huolimatta, yhdenkään ikiliikkujan ei tiedetä toimineen. Jos jokin kuullostaa liian hyvältä ollakseen totta, niin sitä se myöskin on
11 PALAUTUVAT JA PALAUTUMATTOMAT PROSESSIT Palautuvat prosessit: Prosessi, joka voidaan palauttaa alkutilaan ilman mitään muutoksia ympäristössä. Plautumaton prosessi: Prosessi, joka ei ole palautuva. Kaikki luonnossa esiintyvät prosessit ovat palautumattomia. Miksi olemme niin kiinnostuneita palautuvista prosesseista? (1) niitä on helppo analysoida ja (2) ne palvelevat ideaalisina malleina (teoreettisina rajatapauksina), joihin reaaliprosesseja voidaan verrata. Toiset prosessit ovat enemmän palautumattomia kuin toiset. Me yritämme approksimoida palautuvia prosesseja. Miksi? Kaksi tuttua palautuvaa prosessia. Palautuvat prosessit tuottavat eniten ja kuluttavat vähiten työtä. 21 Kitka tekee prosessista palautumat toman. Syitä, jotka tekevät prosessista palautumatton kutsutaan palautumattomuuksiksi. Niihin kuuluuvat kitka, rajoittamaton paisunta, kahden nesteen sekoittaminen, lämmönsiirtyminen äärellisen lämpötilaeron yli, sähkövastus, kiinteiden aineiden epäelastinen muodonmuutos ja kemialliset reaktiot. Näistä minkä tahansa syyn olemassa olo tekee prosessista palautumattoman. (a) Lämmön siirtyminen lämpötilaeron yli on palautumaton ja (b) palautuva prosessi on mahdoton. Palautumattomuuksia Palautumattomat puristusja paisuntaprosessit
12 Sisäisesti ja ulkoisesti palautuvat prosessit Sisäisesti palautuvat prosessit: Jos kontrollitilavuuden sisällä ei esiinny palatumattomuuksia prosessin kuluessa. Ulkoisesti palautuvat: Kontrollitilavuuden ulkopuolella ei esiinny palautumattomuuksia. Täysin palautuvat prosessit: Niissä ei ole kontrollitilavuuden sisäisiä eikä ulkoisia palautumattomuuksia. Täysin palautuvassa prosessissa ei ole lämmönsiirtymistä äärellisen lämpötiaeron yli, ei liki tasapainotilassa tapahtuvia muutoksia ja ei kitkaa tai muita dissipatiivisia tekijöitä. dt T Palautuvassa prosessissa ei ole sisäisiä ja ulkoisia palautumattomuuksia. Täysin sekä sisäisesti palautuvia lämmönsiirtoprosesseja. 23 CARNOTkiertopro -sessi Carnot kiertoprosessi, suljettu systeemi. Palautuva isoterminen paisunta (prosessi 1-2, T H = vakio) Palautuva adiabaattinen paisunta (prosessi 2-3, lämpötila laskee T H: :sta T L: :ään) Palautuva isoterminen puristus (prosessi 3-4, T L = vakio) Palautuva adiabaattinen puristus (prosessi 4-1, lämpötila nouseet L :stä T H :n) 24 12
13 Carnot -prosessin P-V kaavio. Palautuva Carnot kiertoprosessi Käännetyn Carnot prosessin P-V kaavio. Carnot lämpövoimakoneen kiertoprosessi on täysin palautuva kiertoprosessi. Siksi kaikki siinä olevat prosessit voidaan kääntää, jolloin siitä tulee Carnot -jäähdytyskiertoprosessi. 25 CARNOT- PERIAATTEET th,irrev> th,rev? Carnot-periaatteet. Ensimmäisen Carnot-periaatteen todistus. 1. Palautumattoman lämpövoimakoneen hyötysuhde on aina pienempi kuin palautuvan kiertoprosessin, joka toimii samojen lämpövarastojen välillä. 2. Kaikkien palautuvien lämpövoimakoneiden hyötysuhde, jotka toimivat samojen lämpövarastojen välillä, ovat samat
14 TERMODYNAAMINEN LÄMPÖTILA-ASTEIKKO Kaikilla palautuvilla lämpövoimakoneilla, jotka toimivat samojen lämpövarastojen välillä, on samat hyötysuhteet. Lämpötila-asteikkoa, joka on riippumaton lämpötilan mittaukseen käytettyjen välineiden ominaisuuksista kutsutaan termodynaamiseksi lämpötila-asteikoksi. Tällainen lämpötilaasteikko on hyvin käytännöllinen termodynaamisissa laskelmisssa. Termodynaamisen lämpötila-asteikon kehittämiseen käytetty lämpövoimakoneiden järjestelmä. 27 Tätä lämpötila-asteikkoa kutsutaan Kelvinasteikoksi, ja lämpötiloja tällä asteikolla kutsutaan absoluuttisiksi lämpötiloiksi. Palautuville kiertoprosesseille lämmönsiirtosuhde Q H /Q L voidaan korvata absoluuttisella lämpötilasuhteella T H /T L. Ajatuksellinen kokeellinen koejärjestely termodynaamisten lämpötilojen määrittämiseen Kelvin-asteikolla mittaamalla lämmönsiirrot Q H ja Q L
15 CARNOT-LÄMPÖVOIMAKONE Mikä tahansa lämpövoimakone Carnotlämpövoimakone on tehokkain kaikista lämpövoimakoneista, jotka toimivat samojen korkean ja matalan lämpötilan varastojen välillä. Carnot-lämpövoimakone Millään lämpövoimakoneella ei voi olla suurempaa hyötysuhdetta kuin palautuvalla lämpövoimakoneella, joka toimii samojen korkean ja matalan lämpötilan varastojen välillä. 29 Esimerkki 1. Carnot lämpövoimakone vastaanottaa 500 kj/kierros lämpöenergiaa korkean lämpötilan varastosta 652 C ja poistaa lämpöaa matalan lämpötilan varastoon 30 C. Laske a. Tämän Carnot lämpövoimakoneen terminen hyötysuhde b. Poistettu lämpömäärä kierrosta kohden
16 Energian laatu Se osuus lämmöstä, joka voidaan muuttaa työksi, lähteen lämpötilan funktiona. Voimmeko käyttää C yksikköä tässä? Miten Carnotlämpövoimakoneen termistä hyötysuhdetta voidaan kasvattaa? Miten todellisten lämpövoimakoneiden? Mitä korkeammassa lämpötilassa lämpöenergia on, sen korkeampi on sen laatu. 31 CARNOT-JÄÄHDYTYSKONE JA - LÄMPÖPUMPPU Mikä tahansa jäähdytyskone tai lämpöpumppu Carnot-jäähdytyskone tai lämpöpumppu Millään jäähdytyskoneella ei voi olla korkeampaa tehokerrointa (COP) kuin palautuvalla jäähdytyskoneella, joka toimii samojen lämpötilojen välillä. Miten kasvattaisit Carnotjäähdytyskoneen tai lämpöpumpun tehokerrointa (COP)? Entä miten todellisten koneiden? 32 16
17 Esimerkkejä 1. Carnot-jäähdytyskone prosessi toimii kylläisen neste-höyry seos alueella käyttäen 0,8 kg kylmäaineena R134a väliaineena. Kierron maksimi- ja minimilämpötilat ovat 20 C ja -8 C. Tiedetään, että neste on kylläisessä tilassa lämmönluovutuksen lopussa ja kiertoon tehty työ on 15 kj. Laske mikä osuus kylmäaineesta höyrystyy lämmöntuontiprosessissa ja paine lämmönluovtusprosessin lopussa! 2. Taloa lämmitetään lämpöpumpulla. Sisälämpötila pidetään 21 C. Talo luovuttaa kj/h ulkolämpötilan ollessa -5 C. Laske minimi teho, joka tarvitaan käytämään tätä pumppua! 33 Yhteenveto Johdanto toiseen pääsääntöön Lämpöenergiavarastot Lämpövoimakoneet Terminen hyötysuhde Toinen pääsääntö: Kelvin-Planckin väittämä Jäähdytyskoneet ja lämpöpumput Tehokerroin (COP) Toinen pääsääntö: Clausiuksen väittämä Ikiliikkujat Palautuvat ja palautumattomat prosessit Palautumattomudet, sisäisesti ja ulkoisesti palatuvat prosessit Carnot-kiertoprosessi Käänteinen Carnot-kiertoprosessi Carnot-periaatteet Termodynaaminen lämpötila-asteikko Carnot-lämpövoimakone Energian laatu Carnot-jäähdytyskone ja -lämpöpumppu 34 17
Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA
Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2011 Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA Copyright The McGraw-Hill Companies, Inc. Permission required
LisätiedotENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 9 /
ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 9 / 14.11.2016 v. 03 / T. Paloposki Tämän päivän ohjelma: Vielä vähän entropiasta... Termodynamiikan 2. pääsääntö Entropian rooli 2. pääsäännön yhteydessä
LisätiedotLämpöopin pääsäännöt. 0. pääsääntö. I pääsääntö. II pääsääntö
Lämpöopin pääsäännöt 0. pääsääntö Jos systeemit A ja C sekä B ja C ovat termisessä tasapainossa, niin silloin myös A ja B ovat tasapainossa. Eristetyssä systeemissä eri lämpöiset kappaleet asettuvat lopulta
LisätiedotT H V 2. Kuva 1: Stirling kiertoprosessi. Ideaalisen Stirlingin koneen sykli koostuu neljästä osaprosessista (kts. kuva 1):
1 c 3 p 2 T H d b T L 4 1 a V Kuva 1: Stirling kiertoprosessi. Stirlingin kone Ideaalisen Stirlingin koneen sykli koostuu neljästä osaprosessista kts. kuva 1: 1. Työaineen ideaalikaasu isoterminen puristus
LisätiedotMuita lämpökoneita. matalammasta lämpötilasta korkeampaan. Jäähdytyksen tehokerroin: Lämmityksen lämpökerroin:
Muita lämpökoneita Nämäkin vaativat ovat työtälämpövoimakoneiden toimiakseen sillä termodynamiikan pääsääntö Lämpökoneita lisäksi laitteet,toinen jotka tekevät on Clausiuksen mukaan: laiteilmalämpöpumppu
LisätiedotLämmityksen lämpökerroin: Jäähdytin ja lämmitin ovat itse asiassa sama laite, mutta niiden hyötytuote on eri, jäähdytyksessä QL ja lämmityksessä QH
Muita lämpökoneita Nämäkin vaativat työtä toimiakseen sillä termodynamiikan toinen pääsääntö Lämpökoneita ovat lämpövoimakoneiden lisäksi laitteet, jotka tekevät on Clausiuksen mukaan: Mikään laite ei
LisätiedotPHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017
PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017 Emppu Salonen Prof. Peter Liljeroth Viikko 3: Lämpövoimakoneet ja termodynamiikan 2. pääsääntö Maanantai 13.11. ja tiistai 14.11. Milloin prosessi on adiabaattinen?
LisätiedotThermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, Luku 7 ENTROPIA
Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2011 Luku 7 ENTROPIA Copyright The McGraw-Hill Companies, Inc. Permission required for reproduction
LisätiedotVIII KIERTOPROSESSIT JA TERMODYNAAMISET KONEET 196
VIII KIERTOPROSESSIT JA TERMODYNAAMISET KONEET 196 8.1 Kiertoprosessin ja termodynaamisen koneen määritelmä... 196 8.2 Termodynaamisten koneiden hyötysuhde... 197 8.2.1 Lämpövoimakone... 197 8.2.2 Lämpöpumpun
LisätiedotLuku 11 JÄÄHDYTYSPROSESSIT
Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2011 Luku 11 JÄÄHDYTYSPROSESSIT Copyright The McGraw-Hill Companies, Inc. Permission required for reproduction
LisätiedotMolaariset ominaislämpökapasiteetit
Molaariset ominaislämpökapasiteetit Yleensä, kun systeemiin tuodaan lämpöä, sen lämpötila nousee. (Ei kuitenkaan aina, kannattaa muistaa, että työllä voi olla osuutta asiaan.) Lämmön ja lämpötilan muutoksen
LisätiedotLuku 20. Kertausta: Termodynamiikan 2. pääsääntö Lämpövoimakoneen hyötysuhde
Luku 20 Kertausta: Termodynamiikan 2. pääsääntö Lämpövoimakoneen hyötysuhde Uutta: Termodynamiikan 2. pääsääntö Jäähdytyskoneen hyötykerroin ja lämpöpumpun lämpökerroin Entropia Tilastollista termodynamiikkaa
LisätiedotPHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016
PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016 Emppu Salonen Prof. Peter Liljeroth Viikko 4: Entropia Maanantai 21.11. ja tiistai 22.11. Ideaalikaasun isoterminen laajeneminen Kaasuun tuodaan määrä Q lämpöä......
LisätiedotPHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016
PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016 Emppu Salonen Prof. Peter Liljeroth Viikko 3: Lämpövoimakoneet ja termodynamiikan 2. pääsääntö Maanantai 14.11. ja tiistai 15.11. Kurssin aiheet 1. Lämpötila ja lämpö
LisätiedotLuku 4 SULJETTUJEN SYSTEEMIEN ENERGIA- ANALYYSI
Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2011 Luku 4 SULJETTUJEN SYSTEEMIEN ENERGIA- ANALYYSI Copyright The McGraw-Hill Companies, Inc. Permission
LisätiedotPHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2017
PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2017 Emppu Salonen Lasse Laurson Toni Mäkelä Touko Herranen Luento 4: entropia Pe 3.3.2017 1 Aiheet tänään 1. Klassisen termodynamiikan entropia
LisätiedotLUKU 10 HÖYRY- JA YHDISTETYT KIERTOPROSESSIT
Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2011 LUKU 10 HÖYRY- JA YHDISTETYT KIERTOPROSESSIT Copyright The McGraw-Hill Companies, Inc. Permission
LisätiedotLämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.
Lämpöoppi Termodynaaminen systeemi Tilanmuuttujat (suureet) Lämpötila T (K) Absoluuttinen asteikko eli Kelvinasteikko! Paine p (Pa, bar) Tilavuus V (l, m 3, ) Ainemäärä n (mol) Eristetty systeemi Ei ole
LisätiedotRATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt
Physica 9 1. painos 1(7) : 12.1 a) Lämpö on siirtyvää energiaa, joka siirtyy kappaleesta (systeemistä) toiseen lämpötilaeron vuoksi. b) Lämpöenergia on kappaleeseen (systeemiin) sitoutunutta energiaa.
LisätiedotLuento 4. Termodynamiikka Termodynaamiset prosessit ja 1. pääsääntö Entropia ja 2. pääsääntö Termodynaamiset potentiaalit
Luento 4 Termodynamiikka Termodynaamiset prosessit ja 1. pääsääntö Entropia ja 2. pääsääntö Termodynaamiset potentiaalit Luento 4 Termodynamiikka Termodynaamiset prosessit ja 1. pääsääntö Entropia ja 2.
LisätiedotLämpöopin pääsäännöt
Lämpöopin pääsäännöt 0. Eristetyssä systeemissä lämpötilaerot tasoittuvat. Systeemin sisäenergia U kasvaa systeemin tuodun lämmön ja systeemiin tehdyn työn W verran: ΔU = + W 2. Eristetyn systeemin entropia
LisätiedotYLEISTIETOA LÄMPÖPUMPUISTA
YLEISTIETOA LÄMPÖPUMPUISTA Eksergia.fi Olennainen tieto energiatehokkaasta rakentamisesta Päivitetty 12.1.2015 SISÄLTÖ Yleistä lämpöpumpuista Lämpöpumppujen toimintaperiaate Lämpökerroin ja vuosilämpökerroin
LisätiedotClausiuksen epäyhtälö
1 Kuva 1: Clausiuksen epäyhtälön johtaminen. Clausiuksen epäyhtälö otesimme Carnot n koneelle, että syklissä lämpötiloissa H ja L vastaanotetuille lämmöille Q H ja Q L pätee Q H H oisin ilmaistuna, Carnot
Lisätiedot1. Laske ideaalikaasun tilavuuden lämpötilakerroin (1/V)(dV/dT) p ja isoterminen kokoonpuristuvuus (1/V)(dV/dp) T.
S-35, Fysiikka III (ES) välikoe Laske ideaalikaasun tilavuuden lämpötilakerroin (/V)(dV/d) p ja isoterminen kokoonpuristuvuus (/V)(dV/dp) ehtävän pisteyttäneen assarin kommentit: Ensimmäisen pisteen sai
Lisätiedot1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa?
Kysymys 1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa? 2. EXTRA-PÄHKINÄ (menee yli aiheen): Heität vettä kiukaalle. Miksi vesihöyry nousee voimakkaasti kiukaasta ylöspäin?
Lisätiedotf) p, v -piirros 2. V3likoe klo
i L TKK / Energia- ja ympiiristotekniikan osasto 040301000 /040302000 TEKNILLINEN TERMODYNAMIIKKA, prof. Pert ti Sarkomaa 2. V3likoe 11.12.2002 klo 16.15-19.15 TEORIAOSA (yht. max 42 pistett3) Teoriakysymyksiin
Lisätiedot6-1 Hyötysuhde ja tehokerroin
67 6 Lämpövoimakoneet ja jäähdyttimet 6-1 Hyötysuhde ja tehokerroin Lämpövoimakone (engl. heat engine) on laite, joka muuttaa lämpöenergiaa työksi. Tavallisesti laitteessa tapahtuu kiertoprosessi, jonka
LisätiedotSuomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.
. Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen
LisätiedotPHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017
PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017 Emppu Salonen Prof. Peter Liljeroth Viikko 2: Työ ja termodynamiikan 1. pääsääntö Maanantai 6.11. ja tiistai 7.11. Pohdintaa Mitä tai mikä ominaisuus lämpömittarilla
LisätiedotOhjeellinen pituus: 2 3 sivua. Vastaa joko tehtävään 2 tai 3
PHYS-A0120 Termodynamiikka, syksy 2017 Kotitentti Vastaa tehtäviin 1, 2/3, 4/5, 6/7, 8 (yhteensä viisi vastausta). Tehtävissä 1 ja 7 on annettu ohjeellinen pituus, joka viittaa 12 pisteen fontilla sekä
LisätiedotSuomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.
. Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen
Lisätiedotvetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen
DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon termodynamiikkaa 1 DEE-5400 Risto Mikkonen ermodynamiikan ensimmäinen pääsääntö aseraja Ympäristö asetila Q W Suljettuun systeemiin tuotu lämpö + systeemiin
LisätiedotIdeaalikaasulaki. Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua
Ideaalikaasulaki Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua ja tilanmuuttujat (yhä) paine, tilavuus ja lämpötila Isobaari, kun paine on vakio Kaksi
LisätiedotTermodynamiikka. Termodynamiikka on outo teoria. Siihen kuuluvat keskeisinä: Systeemit Tilanmuuttujat Tilanyhtälöt. ...jotka ovat kaikki abstraktioita
Termodynamiikka Termodynamiikka on outo teoria. Siihen kuuluvat keskeisinä: Systeemit Tilanmuuttujat Tilanyhtälöt...jotka ovat kaikki abstraktioita Miksi kukaan siis haluaisi oppia termodynamiikkaa? Koska
LisätiedotTämän päivän ohjelma: ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 7 /
ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 7 / 30.10.2017 v. 03 / T. Paloposki Tämän päivän ohjelma: Entropia Termodynamiikan 2. pääsääntö Palautuvat ja palautumattomat prosessit 1 Entropia Otetaan
Lisätiedot3/18/2012. Ennen aloitusta... Tervetuloa! Maalämpö. 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy. Tervetuloa!
Tervetuloa! Maalämpö 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy Mustertext Titel Vorlage 1 01/2006 Viessmann Werke Ennen aloitusta... Tervetuloa! Osallistujien esittely. (Get to together) Mitä omia kokemuksia
LisätiedotJäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.
Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa
LisätiedotKonventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla
Termodynamiikkaa Energiatekniikan automaatio TKK 2007 Yrjö Majanne, TTY/ACI Martti Välisuo, Fortum Nuclear Services Automaatio- ja säätötekniikan laitos Termodynamiikan perusteita Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa
LisätiedotPHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017
PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017 Emppu Salonen Prof. Peter Liljeroth Viikko 5: Termodynaamiset potentiaalit Maanantai 27.11. ja tiistai 28.11. Kotitentti Julkaistaan ti 5.12., palautus viim. ke 20.12.
LisätiedotLuku 13 KAASUSEOKSET
Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2010 Luku 13 KAASUSEOKSET Copyright The McGraw-Hill Companies, Inc. Permission required for reproduction
Lisätiedot1 Clausiuksen epäyhtälö
1 PHYS-C0220 ermodynamiikka ja statistinen fysiikka, kevät 2017 Emppu Salonen 1 Clausiuksen epäyhtälö Carnot n koneen syklissä lämpötilassa H ja L vastaanotetuille lämmöille Q H ja Q L pätee oisin ilmaistuna,
LisätiedotMaalämpö DAIKIN ALTHERMA -MAALÄMPÖPUMPPU LÄMMITYS JA KUUMA KÄYTTÖVESI ESITE
Maalämpö DAIKIN ALTHERMA -MAALÄMPÖPUMPPU LÄMMITYS JA KUUMA KÄYTTÖVESI ESITE Maalämpöp Kylmilläkin alueilla talvella maaperän lämpö on melko tasaisesti noin 10 º C yli 15 metrin syvyydellä. Tämä lämpö on
LisätiedotTermodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka
Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka 2006 m@hyl.fi 1 Lämpötila Suure lämpötila kuvaa kappaleen/systeemin lämpimyyttä (huono ilmaisu). Ihmisen aisteilla on hankala tuntea lämpötilaa,
LisätiedotKryogeniikan termodynamiikkaa DEE Kryogeniikka Risto Mikkonen 1
DEE-54030 Kryogeniikka Kryogeniikan termodynamiikkaa 4.3.05 DEE-54030 Kryogeniikka Risto Mikkonen Open ystem vs. Closed ystem Open system Melting Closed system Introduced about 900 Cryocooler Boiling Cold
LisätiedotLämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010
Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät
LisätiedotMamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske
LisätiedotLämpöpumput taloyhtiöissä
Lämpöpumput taloyhtiöissä Käsiteltävät aiheet: Lämpöpumppujen toimintaperiaate Maalämpöjärjestelmät Poistoilmalämpöpumput Vesi-ilmalämpöpumput Juho Rinta-Rahko Lämpöpumppujärjestelmien määrät Käyttöön
LisätiedotTermodynamiikka. Fysiikka III 2007. Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki
Termodynamiikka Fysiikka III 2007 Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki Tilanyhtälö paine vakio tilavuus vakio Ideaalikaasun N p= kt pinta V Yleinen aineen p= f V T pinta (, ) Isotermit ja isobaarit Vakiolämpötilakäyrät
LisätiedotEnergia-alan keskeisiä termejä. 1. Energiatase (energy balance)
Energia-alan keskeisiä termejä 1. Energiatase (energy balance) Energiataseet perustuvat energian häviämättömyyden lakiin. Systeemi rajataan ja siihen meneviä ja sieltä tulevia energiavirtoja tarkastellaan.
LisätiedotPHYS-A0120 Termodynamiikka. Emppu Salonen
PHYS-A0120 ermodynamiikka Emppu Salonen 1. joulukuuta 2016 ermodynamiikka 1 1 Lämpötila ja lämpö 1.1 ilanyhtälö arkastellaan kolmea yksinkertaista fluidisysteemiä 1, jotka koostuvat kukin vain yhdentyyppisistä
LisätiedotLuku 14 KAASU HÖYRY SEOKSET JA ILMASTOINTI
Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2011 Luku 14 KAASU HÖYRY SEOKSET JA ILMASTOINTI Copyright The McGraw-Hill Companies, Inc. Permission
LisätiedotSpontaanissa prosessissa Energian jakautuminen eri vapausasteiden kesken lisääntyy Energia ja materia tulevat epäjärjestyneemmäksi
KEMA221 2009 TERMODYNAMIIKAN 2. PÄÄSÄÄNTÖ ATKINS LUKU 3 1 1. TERMODYNAMIIKAN TOINEN PÄÄSÄÄNTÖ Lord Kelvin: Lämpöenergian täydellinen muuttaminen työksi ei ole mahdollista 2. pääsääntö kertoo systeemissä
LisätiedotPHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016
PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016 Emppu Salonen Prof. Peter Liljeroth Viikko 2: Työ ja termodynamiikan 1. pääsääntö Maanantai 7.11. ja tiistai 8.11. Kurssin aiheet 1. Lämpötila ja lämpö 2. Työ ja termodynamiikan
LisätiedotP = kv. (a) Kaasun lämpötila saadaan ideaalikaasun tilanyhtälön avulla, PV = nrt
766328A Termofysiikka Harjoitus no. 2, ratkaisut (syyslukukausi 204). Kun sylinterissä oleva n moolia ideaalikaasua laajenee reversiibelissä prosessissa kolminkertaiseen tilavuuteen 3,lämpötilamuuttuuprosessinaikanasiten,ettäyhtälö
LisätiedotAjan, paikan ja laadun merkitys ylijäämäenergioiden hyödyntämisessä. Samuli Rinne
Ajan, paikan ja laadun merkitys ylijäämäenergioiden hyödyntämisessä Samuli Rinne Jätettä on materiaali, joka on joko - väärässä paikassa -väärään aikaan tai - väärää laatua. Ylijäämäenergiaa on energia,
Lisätiedot1 Eksergia ja termodynaamiset potentiaalit
1 PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka, kevät 2017 Emppu Salonen 1 Eksergia ja termodynaamiset potentiaalit 1.1 Suurin mahdollinen hyödyllinen työ Tähän mennessä olemme tarkastelleet sisäenergian
Lisätiedot- Termodynamiikka kuvaa energian siirtoa ( dynamiikkaa ) systeemin sisällä tai systeemien kesken (vrt. klassinen dynamiikka: kappaleiden liike)
KEMA221 2009 TERMODYNAMIIKAN 1. PÄÄSÄÄNTÖ ATKINS LUKU 2 1 1. PERUSKÄSITTEITÄ - Termodynamiikka kuvaa energian siirtoa ( dynamiikkaa ) systeemin sisällä tai systeemien kesken (vrt. klassinen dynamiikka:
LisätiedotKäytetään lopuksi ideaalikaasun tilanyhtälöä muutoksille 1-2 ja 3-1. Muutos 1-2 on isokorinen, joten tilanyhtälöstä saadaan ( p2 / p1) = ( T2 / T1)
LH0- Lämövoimakoneen kiertorosessin vaiheet ovat: a) Isokorinen aineen kasvu arvosta arvoon 2, b) adiabaattinen laajeneminen, jolloin aine laskee takaisin arvoon ja tilavuus kasvaa arvoon 3 ja c) isobaarinen
LisätiedotTermodynamiikan toinen pääsääntö (Second Law of Thermodynamics)
e1 3 Termodynamiikan toinen pääsääntö (Second Law of Thermodynamics) Tärkeä käsite termodynamiikassa on termodynaamisen prosessin suunta. Kaikki prosessit ovat oikeasti irreversiibelejä (irreversible),
Lisätiedotln2, missä ν = 1mol. ja lopuksi kaasun saama lämpömäärä I pääsäännön perusteella.
S-114.42, Fysiikka III (S 2. välikoe 4.11.2002 1. Yksi mooli yksiatomista ideaalikaasua on alussa lämpötilassa 0. Kaasu laajenee tilavuudesta 0 tilavuuteen 2 0 a isotermisesti, b isobaarisesti ja c adiabaattisesti.
LisätiedotCh 19-1&2 Lämpö ja sisäenergia
Ch 19-1&2 Lämpö ja sisäenergia Esimerkki 19-1 Olet syönyt liikaa täytekakkua ja havaitset, että sen energiasisältö oli 500 kcal. Arvioi kuinka korkealle mäelle sinun pitää pitää kiivetä, jotta kuluttaisit
LisätiedotPalautus yhtenä tiedostona PDF-muodossa viimeistään torstaina
PHYS-A0120 Termodynamiikka, syksy 2018 Kotitentti Vastaa tehtäviin 1/2/3, 4, 5/6, 7/8, 9 (yhteensä viisi vastausta). Tehtävissä 1, 2, 3 ja 9 on annettu ohjeellinen pituus, joka viittaa 12 pisteen fontilla
LisätiedotLämpöpumpun toiminta. Toiminnan periaate
Lämpöpumpun toiminta Lämpöpumppu eroaa monissa suhteissa perinteisestä öljylämmityksestä sekä suorasta sähkölämmityksestä. Kuten öljylämmitys, lämpöpumppulämmitys on keskuslämmitys, toisin sanoen lämpö
LisätiedotTämän päivän ohjelma: ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!
ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 28.9.2015 / T. Paloposki / v. 01 Tämän päivän ohjelma: Tilanyhtälöt (kertaus) Termodynamiikan 1. pääsääntö (energian häviämättömyyden laki)
LisätiedotTERMODYNAMIIKAN KURSSIN FYS 2 KURS- SIKOKEEN RATKAISUT
TERMODYNAMIIKAN KURSSIN FYS 2 KURS- SIKOKEEN RATKAISUT (lukuun ottamatta tehtävää 12, johon kukaan ei ollut vastannut) RATKAISU TEHTÄVÄ 1 a) Vesi haihtuu (höyrystyy) ja ottaa näin ollen energiaa ympäristöstä
LisätiedotValitse seuraavista joko tehtävä 1 tai 2
PHYS-A0120 Termodynamiikka, syksy 2016 Kotitentti Vastaa tehtäviin 1/2, 3, 4/5, 6/7, 8 ja 9 (yhteensä kuusi vastausta). Tehtävissä 1 ja 2 on annettu ohjeellinen pituus, joka viittaa 12 pisteen fontilla
Lisätiedot1. Yksiulotteisen harmonisen oskillaattorin energiatilat saadaan lausekkeesta
766328A Termofysiikka Harjoitus no. 5, ratkaisut syyslukukausi 204). Yksiulotteisen harmonisen oskillaattorin energiatilat saadaan lausekkeesta E n n + ) ω, n 0,, 2,... 2 a) Oskillaattorin partitiofunktio
LisätiedotENERGIATEHOKAS KARJATALOUS
ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää
LisätiedotUusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen
Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään
LisätiedotIX TOINEN PÄÄSÄÄNTÖ JA ENTROPIA...208
IX OINEN PÄÄSÄÄNÖ JA ENROPIA...08 9. ermodynaamisen systeemin pyrkimys tasapainoon... 08 9. ermodynamiikan toinen pääsääntö... 0 9.3 Entropia termodynamiikassa... 0 9.3. Entropian määritelmä... 0 9.3.
LisätiedotI PERUSKÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ
I PERUSKÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ 1.1 Tilastollisen fysiikan ja termodynamiikan tutkimuskohde... 2 1.2 Mikroskooppiset ja makroskooppiset teoriat... 3 1.3 Terminen tasapaino ja lämpötila... 5 1.4 Termodynamiikan
LisätiedotPHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016
PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016 Emppu Salonen Lasse Laurson Toni Mäkelä Arttu Lehtinen Luento 5: Termodynaamiset potentiaalit Ke 9.3.2016 1 AIHEET 1. Muut työn laadut sisäenergiassa
LisätiedotEnergiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin
Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen
LisätiedotKOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma
KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma Sekä A- että B-osiosta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osion pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä,
LisätiedotAurinkolaboratorio. ammattikorkeakoulu ENERGIA ++
SAtakunnan ammattikorkeakoulu ENERGIA ++ Aurinkolaboratorio Satakunnan ammattikorkeakoulu Energia++ Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta elinkeinoelämän palveluksessa Aurinkolaboratorio Satakunnan
LisätiedotLuku 9 KAASU(VOIMALAITOS )- KIERTOPROSESSIT
Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2011 Luku 9 KAASU(VOIMALAITOS )- KIERTOPROSESSIT Copyright TUT&The McGraw-Hill Companies, Inc. Permission
LisätiedotLuku6 Tilanyhtälö. Ideaalikaasun N V. Yleinen aineen. paine vakio. tilavuus vakio
Luku6 Tilanyhtälö paine vakio tilavuus vakio Ideaalikaasun N p= kt pinta V Yleinen aineen p= f V T pinta (, ) Isotermit ja isobaarit Vakiolämpötilakäyrät saadaan leikkaamalla painepinta pv suuntaisilla
Lisätiedot= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]
766328A Termofysiikka Harjoitus no. 7, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Sylinteri on ympäristössä, jonka paine on P 0 ja lämpötila T 0. Sylinterin sisällä on n moolia ideaalikaasua ja sen tilavuutta kasvatetaan
LisätiedotPHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016
PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016 Emppu Salonen Prof. Peter Liljeroth Viikko 6: Faasimuutokset Maanantai 5.12. Kurssin aiheet 1. Lämpötila ja lämpö 2. Työ ja termodynamiikan 1. pääsääntö 3. Lämpövoimakoneet
LisätiedotS , Fysiikka III (Sf) tentti/välikoeuusinta
S-114.45, Fysiikka III (Sf) tentti/välikoeuusinta.11.4 1. välikokeen alue 1. Osoita, että hyvin alhaisissa lämpötiloissa elektronin FD systeemin energia on U = (3/ 5) ε F. Opastus: oleta, että kaikki tilat
LisätiedotKokeneempi. Osaavampi
Kokeneempi. Osaavampi. 020 7737 300 www.tomallensenera.fi Tom Allen Seneran tunnusluvut Tom Allen: maalämpöalan edelläkävijä Suomessa (perustettu 1991) Tom Allen Senera Oy: yli 9 000 asennettua maalämpö-
LisätiedotLÄMPÖPUMPUN ANTOTEHO JA COP Täytä tiedot vihreisiin ruutuihin Mittauspäivä ja aika LASKE VIRTAAMA, JOS TIEDÄT TEHON JA LÄMPÖTILAERON
LÄMPÖPUMPUN ANTOTEHO JA COP Täytä tiedot vihreisiin ruutuihin Täytä tiedot Mittauspäivä ja aika Lähdön lämpötila Paluun lämpötila 32,6 C 27,3 C Meno paluu erotus Virtaama (Litraa/sek) 0,32 l/s - Litraa
LisätiedotPHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016
PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016 Emppu Salonen Prof. Peter Liljeroth Viikko 5: Termodynaamiset potentiaalit Maanantai 28.11. ja tiistai 29.11. Kotitentti Julkaistaan to 8.12., palautus viim. to 22.12.
LisätiedotTermodynaamiset syklit Todelliset tehosyklit
ermodynaamiset syklit odelliset tehosyklit Luennointi: k Kati Miettunen Esitysmateriaali: k Mikko Mikkola HYS-A00 ermodynamiikka (FM) 09..05 Syklien tyypit Sisältö Kaasusyklit s. höyrysyklit Suljetut syklit
Lisätiedotkipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.
Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy
LisätiedotMaalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy
Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011 Sami Seuna Motiva Oy Lämpöpumpun toimintaperiaate Höyry puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen
LisätiedotT F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3
76628A Termofysiikka Harjoitus no. 1, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Muunnokset Fahrenheit- (T F ), Celsius- (T C ) ja Kelvin-asteikkojen (T K ) välillä: T F = 2 + 9 5 T C T C = 5 9 (T F 2) T K = 27,15
LisätiedotAurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.
Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin
Lisätiedot5 Energiatehokkuus ja suorituskyky
5 Energiatehokkuus ja suorituskyky 5.1 ErP määritelmä Termi "ErP" sisältää kaksi direktiiviä, jotka ovat osa kasvihuonekaasujen vähentämistä koskevaa eurooppalaista ohjelmaa: - ekologisen suunnittelun
LisätiedotPRO Greenair Heat Pump -laitesarja. Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla
PRO Greenair Heat Pump -laitesarja Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla Raikas sisäilma energiatehokkaalla ilmanvaihdolla PRO Greenair Heat Pump -laitesarja Sisäänrakennettu ilmalämpöpumppu
LisätiedotTUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA
TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,
LisätiedotTyö 3: Veden höyrystymislämmön määritys
Työ 3: Veden höyrystymislämmön määritys Työryhmä: Tehty (pvm): Hyväksytty (pvm): Hyväksyjä: 1. Tavoitteet Työssä vettä höyrystetään uppokuumentimella ja mitataan jäljellä olevan veden painoa sekä höyrystymiseen
LisätiedotExercise 1. (session: )
EEN-E3001, FUNDAMENTALS IN INDUSTRIAL ENERGY ENGINEERING Exercise 1 (session: 24.1.2017) Problem 3 will be graded. The deadline for the return is on 31.1. at 12:00 am (before the exercise session). You
Lisätiedot13 KALORIMETRI. 13.1 Johdanto. 13.2 Kalorimetrin lämmönvaihto
13 KALORIMETRI 13.1 Johdanto Kalorimetri on ympäristöstään mahdollisimman täydellisesti lämpöeristetty astia. Lämpöeristyksestä huolimatta kalorimetrin ja ympäristön välinen lämpötilaero aiheuttaa lämmönvaihtoa
LisätiedotENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 7 /
ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 7 / 31.10.2016 TERVETULOA! v. 02 / T. Paloposki Tämän päivän ohjelma: Virtaussysteemin energiataseen soveltamisesta Kompressorin energiantarve, tekninen
LisätiedotMIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU
MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE
LisätiedotMamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KATTILAN VESIHÖYRYPIIRIN SUUNNITTELU Höyrykattilan on tuotettava höyryä seuraavilla arvoilla.
LisätiedotMaalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin
Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä
LisätiedotRecair Booster Cooler. Uuden sukupolven cooler-konesarja
Recair Booster Cooler Uuden sukupolven cooler-konesarja Mikä on Cooler? Lämmön talteenottolaite, joka sisältää jäähdytykseen tarvittavat kylmä- ja ohjauslaitteet LAUHDUTINPATTERI HÖYRYSTINPATTERI 2 Miten
LisätiedotOppimistehtävä 3: Katri Valan lämpöpumppulaitos
ENE-C3001 Energiasysteemit 11.9.2015 Kari Alanne Oppimistehtävä 3: Katri Valan lämpöpumppulaitos Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Kompressorilämpöpumpun toimintaperiaate ja tunnusluvut... 2 3 Osakuorma-ajo...
Lisätiedot