Luku 6 TERMODYNAMIIKAN TOINEN PÄÄSÄÄNTÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luku 6 TERMODYNAMIIKAN TOINEN PÄÄSÄÄNTÖ"

Transkriptio

1 Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2011 Luku 6 TERMODYNAMIIKAN TOINEN PÄÄSÄÄNTÖ Pentti Saarenrinne Copyright TUT and The McGraw-Hill Companies, Inc. Permission required for reproduction or display. Tavoitteet Esitellä toinen pääsääntö. Tunnistaa toimiviksi prosesseiksi ne, jotka noudattavat termodynamiikan ensimmäistä ja toista pääsääntöä. Keskustella energian varastoinnista, palautuvista ja palautumattomista prosesseista, lämpövoimakoneista, jäähdytyskoneista ja lämpöpumpuista. Kuvata Kelvin Planckin ja Clausiusiuksen määritelmät termodynamiikan toisesta pääsäännöstä. Keskustella ikiliikkujista. Soveltaa termodynamiikan toista pääsääntöä kiertoprosesseihin ja jaksollisesti toimiviin laitteisiin. Soveltaa toista pääsääntöä absoluuttisen lämpötila-asteikon kehittämiseen. Kuvata Carnot-kiertoprosessi. Perehtyä Carnotin periaatteisiin, ideaalisiin Carnot-lämpövoimakoneisiin, jäähdytyskoneisiin ja lämpöpumppuihin. Johtaa lämpövoimakoneiden hyötysuhteiden lausekkeet ja suorituskykykertoimien palautuville lämpövoimakoneille, lämpöpumpuille ja jäähdytyskoneille. 2 1

2 JOHDATUS TOISEEN PÄÄSÄÄNTÖÖN Kuuma kahvi ei lämpene kylmässä huoneessa. Lämmöntuonti potkuriin ei saa sitä pyörimään. Lämmöntuonti johtimeen ei synnytä sähköä. Nämä prosessit eivät voi tapahtua vaikka ne eivät ole ensimmäisen pääsäännön vastaisia. 3 Prosessit voivat tapahtua vain tiettyyn suuntaan, ei vastakkaiseen suuntaan. Prosessin täytyy noudattaa termodynamiikan ensimmäistä ja toista pääsääntöä toimiakseen. MIHIN TOISTA PÄÄSÄÄNTÖÄ VOIDAAN KÄYTTÄÄ? 1. Toisen pääsäännön avulla voidaan tunnistaa prosessien suunta. 2. Toinen pääsääntö myös vaatii, että energialla on laatu yhtähyvin kuin määrä. Ensimmäinen pääsääntö käsittelee energian määrää ja sen muuntamista muodosta toiseen välittämättä sen laadusta. Toinen pääsääntö tarjoaa keinot määritellä energian laatu ja sen rapautuminen prosessissa. 3. Toisen pääsäännön avulla voidaan myös määritellä suorituskyvyn teoreettiset rajat yleisesti käytetyille koneille, kuten lämpövoimakoneet ja jäähdytyskoneet, kuten myös kemiallisten reaktioiden toteutumisasteelle. 4 2

3 LÄMPÖENERGIAVARASTOT Suuret ainemäärät voidaan mallintaa tarkasti lämpöenergiavarastoina. Lähde tuottaa energiaa lämpönä ja nielu absorboi sitä. Hypoteettista suurta ainemäärää, jolla on suuri lämpöenergiakapasiteetti (massa x ominaislämpö), joka voi tuottaa tai absorboida äärellisen määrän lämpöä muuttamatta lämpötilaansa, kutsutaan lämpöenergiavarastoksi tai vain varastoksi. Käytännössä, suuret ainemäärät vettä kuten valtameret, järvet ja joet kuten myös ilmakehä voidaan mallintaa tarkasti lämpöenergiavarastoina niiden suuren lämpöenergiavarastokapasiteetn tai termisen massan vuoksi. 5 LÄMPÖVOIMAKONEET Työ voidaan aina muuntaa täydellisesti suoraan lämmöksi mutta käänteinen ilmiö ei voi tapahtua. Osa voimakoneen vastanottamasta lämmöstä muunnetaan työksi, kun taas loput hylätään nieluun. Ovat laitteita, jotka muuntavat lämpöenergian työksi 1. Ne vastaanottavat energiaa korkeassa lämpötilassa olevasta lähteestä (aurinkoenergia, öljykattila, ydinreaktori, jne.). 2. Ne muuntavat osan tästä energiasta työksi (yleensä pyörivän akselin työksi.) 3. Ne poistavat jäännöslämmön alhaisessa lämpötilassa olevaan nieluun (ilmakehään, jokiin, jne.). 4. Ne ovat kiertoprosesseja. Lämpövoimakoneet ja muut jaksollisesti toimivat koneet sisältävät nestettä, johon ja josta lämpöä siirretään kiertoprosessissa. Nestettä kutsutaan työväliaineeksi. 6 3

4 Höyryvoimalaitos E in -E out = E Q-W= U Osa lämpövoimakoneen tuottamasta työstä kuluu jatkuvan toiminnan ylläpitoon. U=0, kiertoprosessille Q in = höyrykattilaan korkean lämpötilan lähteestä tuotu lämpöenergia Q out = lauhduttimessa matalan lämpötilan nieluun (ilmakehä, järvi, jne.) poistettu lämpöenergia W out = höyryn paisunnan turbiinissa tekemä työ W in = veden paineen noston kattilan paineeseen vaatima työ 7 Hiilivoimalaitoksen periaatepiirros 8 4

5 Terminen hyötysuhde Lämpövoimakoneen kaavio. Toiset lämpövoimakoneet toimivat paremmin kuin toiset (muuntavat suuremman osan vastaanottamastaan energiasta työksi). Jopa tehokkaimmat lämpövoimakoneet poistavat melkein puolet vastaanottamastaan energiasta jätelämmöksi. 9 Voidaanko Q out säästää? Lämpövoimakoneen kiertoprosessia ei voida toteuttaa poistamatta osaa lämpöenergiasta matalan lämpötilan nieluun. Jokaisen lämpövoimakoneen täytyy tuhlata osa saamastaan energiasta poistamalla se matalan lämpötilan varastoon kiertoprosessin sulkeutumiseksi, jopa ideaalisissa olosuhteissa. Höyryvoimalaitoksessa, lauhdutin on laite, jossa suuria määriä jätelämpöä poistetetaan jokiin, järviin tai ilmakehään. Emmekö voi yksinkertaisesti poistaa laitoksen lauhdutinta ja säästää kaikki poistettu energia.? Vastaus on, valitettavasti, ehdoton ei, siitä yksinkertaisesta syystä, että ilman lämpöenergian lauhduttimessa tapahtuvaa poistoa, kiertoprosessi ei ole toimiva. 10 5

6 Esimerkki 1. Lämpöä siirretään tulipesästä lämpövoimakoneeseen 80 MW teholla. Jos jätelämpöä siirretään jokeen 50 MW teholla, niin laske tämän lämpövoimakoneen tuottoteho ja terminen hyötysuhde! 11 Termodynamikan toinen pääsääntö: Kelvin Planck väittämä Mikään kiertoprosessina toimiva laite ei voi vastaanottaa lämpöä vain yhdestä lähteestä ja tuottaa samalla äärellistä määrää työtä. Yhdelläkään lämpövoimakoneella ei voi 100 % hyötysuhdetta, jotta voimalaitos voi toimia, työväliaineen täytyy siirtää lämpöä ympäristön samoin kuin tulipesän kanssa. 100 % hyötysuhteen omaavan lämpövoimakoneen olemassa olon mahdottomuus ei johdu kitkan tai dissipatiivisten tekijöiden olemassa olosta. Kyseeessä on rajoitus, joka pätee sekä ideaalisille, että todellisille lämpövoimakoneille. Lämpövoimakone, joka toimii vastoin toista pääsääntöä ja Kelvin Planck väittämää. 12 6

7 JÄÄHDYTYSKONEET JA LÄMPÖPUMPUT Lämmönsiirtäminen matalan lämpötilan lähtestä korkean lämpötilan lähteeseen vaatii jäähdytyskoneen käyttöä. Jäähdytyskoneet, kuten lämpövoimakoneetkin, ovat kiertoprosesseja. Jäähdytyskoneen työväliainetta kutsutaan kylmäaineeksi. Yleisimmin käytetty jäähdytysprosessi on höyrypuristus- jäähdytysprosessi. Jäähdytyskoneen komponentit ja sen tyypillinen toimintaympäristö. Kotitalouksien jääkaapeissa pakastinlokero, jossa jäähdytysneste absorboi lämpöä, toimii höyrystyminenä ja rivasto jääkaapin takana, jossa lämpö dissipoidaan keittiöön, toimii lauhduttimena. 13 Tehokerroin Jäähdytyskoneen hyötysuhde ilmaistaan tehokertoimella (the coefficient of performance, COP). Jäähdytyskoneen tarkoitus on siirtää lämpö(energia) (Q L ) pois jäähdytettävästä tilasta. Jäähdytyskoneen tarkoitus on poistaa Q L jäähdyttettävästä tilasta. Voiko kertoimen COP R arvo olla suurempi kuin yksi? 14 7

8 Lämpöpumpun Lämpöpumput tarkoitus on siirtää lämpö Q H lämpimämpään tilaan. Lämpöpumppuun tuotu työ käytetään energian siirtoon kylmemmästä ulkopuolisesta ympäristöstä lämpimään vakio Q L ja Q H arvoilla sisätilaan.. Voiko lämpökertoimen COP HP arvo olla pienempi kuin yksi? Mitä tilannetta COP HP =1 vastaa? 15 Useimmilla nykyisin käytössä olevilla lämpöpumpuilla on lämpökertoimen COP kausikeskiarvo kaksi-kolme. Useimmat lämpöpumput käyttävät talvella ulkoilmaa lämmönlähteenä (ilmalämpöpumput HP). Kylmässä ilmastossa niiden tehokkuus laskee merkittävästi, kun ulkolämpötila on pakkasella. Tällaisissa tapauksissa voidaan käyttää geotermistä LP, joka käyttää maaperää lämmönlähteenä. Tällaiset ilmapumput ovat kalliimpia, mutta samalla myös tehokkaampia. Ilmastointilaitteet ovat periaatteessa jäähdytyskoneita joiden jähdytettävä tila on huone tai rakennus ruuan säilytystilan sijaan. Käänteisesti asennettu ilmastointikone toimii Jäähdytyskoneen tehokerroin laskee lämpöpumppuna. jäähdytyslämpötilan laskiessa. Siksi ei ole taloudellista jäähdyttää tarvittavaa lämpötilaa alhaisempaan lämpötilaan. Energy efficiency rating (EER): Kylmästä tilasta siirretty lämpömäärä Btu na käytettyä sähköenergiaa 1 Wh (wattituntia) kohden. 16 8

9 Esimerkkejä 1. Pakastimen ruokaosastoa pidetään 4 C lämpötilassa poistamalla lämpöä 360 kj/min. Jos pakastimen vaatima teho on 2 kw, niin laske a. Pakastimen tehokerroin COP b. Huoneeseen siirtyvä lämpöteho 2. Taloa lämmitetään lämpöpumpulla. Sisälämpötila pidetään 20 C. Eräänä päivänä ulkolämpötila oli - 2 C, jolloin talon arvioidaan kuluttavan lämpöä kj/h. Jos lämpöpumpulla on tälöin COP=2,5 niin laske a. Lämpöpumpun kuluttama sähköteho b. Ulkoilmasta siirretty lämpövirran suuruus. 17 Termodynamiikan toinen pääsääntö: Clausiuksen väittämä On mahdotonta rakentaa kiertoprosessia, jolla ei ole muuta vaikutusta, kuin lämmön siirtämäminen alhaisemman lämpötilan varastosta korkeamman lämpötilan varastoon. Siinä todetaan, että jäähdytyskone ei voi toimia jos kompressoria ei käytetä ulkopuolisella teholähteellä kuten sähkömoottorilla. Tällöin netto vaikutus ympäristöön on energian kulutus työnä ja sen lisäksi lämmönsiirtymisenä kylmemmästä lähteestä lämpimämpään. Tähän päivään mennessä ei ole tehty koetta, joka olisi vastoin toista pääsääntöä, ja sitä on pidettävä riittävänä todistuksena sen pätevyydestä. Jäähdytin, joka on vastoin Clausiuksen väittämää ja toista pääsääntöä. 18 9

10 Väittämien yhtäpitävyys Todistus joka on vastoin Kelvin Planck:in väittämää on myös vastoin Clausiuksen väittämää. Kelvin Planck:in ja Clausiuksen väittämät ovat yhtäpitäviä seurauksiltaan ja kumpaa tahansa väittämää voidaan pitää termodynamiikan toisen pääsäännön ilmaisuna. Kaikki laitteet, jotka ovat vastoin Kelvin Planck:in väittämää, ovat myös vastoin Clausiuksen väittämää ja päinvastoin. 19 Ikiliikkujat (Perpetual-motion machines) Ikiliikkuja, joka on vastoin ensimmäistä pääsääntöä (PMM1). Ikiliikkuja joka on vastoin toista termodynamiikan pääsääntöä (PMM2). Ikiliikkuja: Mikä tahansa laite, joka on vastoin ensimmäistä ja toista pääsääntöä. Laite, joka on vastoin ensimmäistä pääsääntöä (luomalla energiaa) kutsutaan I-lajin ikiliikkujaksi (PMM1). Laitetta, joka on vastoin toista pääsääntöä kutsutaan II-lajin ikiliikkujaksi (PMM2). Lukuisista yrityksistä huolimatta, yhdenkään ikiliikkujan ei tiedetä toimineen. Jos jokin kuullostaa liian hyvältä ollakseen totta, niin sitä se myöskin on

11 PALAUTUVAT JA PALAUTUMATTOMAT PROSESSIT Palautuvat prosessit: Prosessi, joka voidaan palauttaa alkutilaan ilman mitään muutoksia ympäristössä. Plautumaton prosessi: Prosessi, joka ei ole palautuva. Kaikki luonnossa esiintyvät prosessit ovat palautumattomia. Miksi olemme niin kiinnostuneita palautuvista prosesseista? (1) niitä on helppo analysoida ja (2) ne palvelevat ideaalisina malleina (teoreettisina rajatapauksina), joihin reaaliprosesseja voidaan verrata. Toiset prosessit ovat enemmän palautumattomia kuin toiset. Me yritämme approksimoida palautuvia prosesseja. Miksi? Kaksi tuttua palautuvaa prosessia. Palautuvat prosessit tuottavat eniten ja kuluttavat vähiten työtä. 21 Kitka tekee prosessista palautumat toman. Syitä, jotka tekevät prosessista palautumatton kutsutaan palautumattomuuksiksi. Niihin kuuluuvat kitka, rajoittamaton paisunta, kahden nesteen sekoittaminen, lämmönsiirtyminen äärellisen lämpötilaeron yli, sähkövastus, kiinteiden aineiden epäelastinen muodonmuutos ja kemialliset reaktiot. Näistä minkä tahansa syyn olemassa olo tekee prosessista palautumattoman. (a) Lämmön siirtyminen lämpötilaeron yli on palautumaton ja (b) palautuva prosessi on mahdoton. Palautumattomuuksia Palautumattomat puristusja paisuntaprosessit

12 Sisäisesti ja ulkoisesti palautuvat prosessit Sisäisesti palautuvat prosessit: Jos kontrollitilavuuden sisällä ei esiinny palatumattomuuksia prosessin kuluessa. Ulkoisesti palautuvat: Kontrollitilavuuden ulkopuolella ei esiinny palautumattomuuksia. Täysin palautuvat prosessit: Niissä ei ole kontrollitilavuuden sisäisiä eikä ulkoisia palautumattomuuksia. Täysin palautuvassa prosessissa ei ole lämmönsiirtymistä äärellisen lämpötiaeron yli, ei liki tasapainotilassa tapahtuvia muutoksia ja ei kitkaa tai muita dissipatiivisia tekijöitä. dt T Palautuvassa prosessissa ei ole sisäisiä ja ulkoisia palautumattomuuksia. Täysin sekä sisäisesti palautuvia lämmönsiirtoprosesseja. 23 CARNOTkiertopro -sessi Carnot kiertoprosessi, suljettu systeemi. Palautuva isoterminen paisunta (prosessi 1-2, T H = vakio) Palautuva adiabaattinen paisunta (prosessi 2-3, lämpötila laskee T H: :sta T L: :ään) Palautuva isoterminen puristus (prosessi 3-4, T L = vakio) Palautuva adiabaattinen puristus (prosessi 4-1, lämpötila nouseet L :stä T H :n) 24 12

13 Carnot -prosessin P-V kaavio. Palautuva Carnot kiertoprosessi Käännetyn Carnot prosessin P-V kaavio. Carnot lämpövoimakoneen kiertoprosessi on täysin palautuva kiertoprosessi. Siksi kaikki siinä olevat prosessit voidaan kääntää, jolloin siitä tulee Carnot -jäähdytyskiertoprosessi. 25 CARNOT- PERIAATTEET th,irrev> th,rev? Carnot-periaatteet. Ensimmäisen Carnot-periaatteen todistus. 1. Palautumattoman lämpövoimakoneen hyötysuhde on aina pienempi kuin palautuvan kiertoprosessin, joka toimii samojen lämpövarastojen välillä. 2. Kaikkien palautuvien lämpövoimakoneiden hyötysuhde, jotka toimivat samojen lämpövarastojen välillä, ovat samat

14 TERMODYNAAMINEN LÄMPÖTILA-ASTEIKKO Kaikilla palautuvilla lämpövoimakoneilla, jotka toimivat samojen lämpövarastojen välillä, on samat hyötysuhteet. Lämpötila-asteikkoa, joka on riippumaton lämpötilan mittaukseen käytettyjen välineiden ominaisuuksista kutsutaan termodynaamiseksi lämpötila-asteikoksi. Tällainen lämpötilaasteikko on hyvin käytännöllinen termodynaamisissa laskelmisssa. Termodynaamisen lämpötila-asteikon kehittämiseen käytetty lämpövoimakoneiden järjestelmä. 27 Tätä lämpötila-asteikkoa kutsutaan Kelvinasteikoksi, ja lämpötiloja tällä asteikolla kutsutaan absoluuttisiksi lämpötiloiksi. Palautuville kiertoprosesseille lämmönsiirtosuhde Q H /Q L voidaan korvata absoluuttisella lämpötilasuhteella T H /T L. Ajatuksellinen kokeellinen koejärjestely termodynaamisten lämpötilojen määrittämiseen Kelvin-asteikolla mittaamalla lämmönsiirrot Q H ja Q L

15 CARNOT-LÄMPÖVOIMAKONE Mikä tahansa lämpövoimakone Carnotlämpövoimakone on tehokkain kaikista lämpövoimakoneista, jotka toimivat samojen korkean ja matalan lämpötilan varastojen välillä. Carnot-lämpövoimakone Millään lämpövoimakoneella ei voi olla suurempaa hyötysuhdetta kuin palautuvalla lämpövoimakoneella, joka toimii samojen korkean ja matalan lämpötilan varastojen välillä. 29 Esimerkki 1. Carnot lämpövoimakone vastaanottaa 500 kj/kierros lämpöenergiaa korkean lämpötilan varastosta 652 C ja poistaa lämpöaa matalan lämpötilan varastoon 30 C. Laske a. Tämän Carnot lämpövoimakoneen terminen hyötysuhde b. Poistettu lämpömäärä kierrosta kohden

16 Energian laatu Se osuus lämmöstä, joka voidaan muuttaa työksi, lähteen lämpötilan funktiona. Voimmeko käyttää C yksikköä tässä? Miten Carnotlämpövoimakoneen termistä hyötysuhdetta voidaan kasvattaa? Miten todellisten lämpövoimakoneiden? Mitä korkeammassa lämpötilassa lämpöenergia on, sen korkeampi on sen laatu. 31 CARNOT-JÄÄHDYTYSKONE JA - LÄMPÖPUMPPU Mikä tahansa jäähdytyskone tai lämpöpumppu Carnot-jäähdytyskone tai lämpöpumppu Millään jäähdytyskoneella ei voi olla korkeampaa tehokerrointa (COP) kuin palautuvalla jäähdytyskoneella, joka toimii samojen lämpötilojen välillä. Miten kasvattaisit Carnotjäähdytyskoneen tai lämpöpumpun tehokerrointa (COP)? Entä miten todellisten koneiden? 32 16

17 Esimerkkejä 1. Carnot-jäähdytyskone prosessi toimii kylläisen neste-höyry seos alueella käyttäen 0,8 kg kylmäaineena R134a väliaineena. Kierron maksimi- ja minimilämpötilat ovat 20 C ja -8 C. Tiedetään, että neste on kylläisessä tilassa lämmönluovutuksen lopussa ja kiertoon tehty työ on 15 kj. Laske mikä osuus kylmäaineesta höyrystyy lämmöntuontiprosessissa ja paine lämmönluovtusprosessin lopussa! 2. Taloa lämmitetään lämpöpumpulla. Sisälämpötila pidetään 21 C. Talo luovuttaa kj/h ulkolämpötilan ollessa -5 C. Laske minimi teho, joka tarvitaan käytämään tätä pumppua! 33 Yhteenveto Johdanto toiseen pääsääntöön Lämpöenergiavarastot Lämpövoimakoneet Terminen hyötysuhde Toinen pääsääntö: Kelvin-Planckin väittämä Jäähdytyskoneet ja lämpöpumput Tehokerroin (COP) Toinen pääsääntö: Clausiuksen väittämä Ikiliikkujat Palautuvat ja palautumattomat prosessit Palautumattomudet, sisäisesti ja ulkoisesti palatuvat prosessit Carnot-kiertoprosessi Käänteinen Carnot-kiertoprosessi Carnot-periaatteet Termodynaaminen lämpötila-asteikko Carnot-lämpövoimakone Energian laatu Carnot-jäähdytyskone ja -lämpöpumppu 34 17

VIII KIERTOPROSESSIT JA TERMODYNAAMISET KONEET 196

VIII KIERTOPROSESSIT JA TERMODYNAAMISET KONEET 196 VIII KIERTOPROSESSIT JA TERMODYNAAMISET KONEET 196 8.1 Kiertoprosessin ja termodynaamisen koneen määritelmä... 196 8.2 Termodynaamisten koneiden hyötysuhde... 197 8.2.1 Lämpövoimakone... 197 8.2.2 Lämpöpumpun

Lisätiedot

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt Physica 9 1. painos 1(7) : 12.1 a) Lämpö on siirtyvää energiaa, joka siirtyy kappaleesta (systeemistä) toiseen lämpötilaeron vuoksi. b) Lämpöenergia on kappaleeseen (systeemiin) sitoutunutta energiaa.

Lisätiedot

6-1 Hyötysuhde ja tehokerroin

6-1 Hyötysuhde ja tehokerroin 67 6 Lämpövoimakoneet ja jäähdyttimet 6-1 Hyötysuhde ja tehokerroin Lämpövoimakone (engl. heat engine) on laite, joka muuttaa lämpöenergiaa työksi. Tavallisesti laitteessa tapahtuu kiertoprosessi, jonka

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen

Lisätiedot

3/18/2012. Ennen aloitusta... Tervetuloa! Maalämpö. 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy. Tervetuloa!

3/18/2012. Ennen aloitusta... Tervetuloa! Maalämpö. 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy. Tervetuloa! Tervetuloa! Maalämpö 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy Mustertext Titel Vorlage 1 01/2006 Viessmann Werke Ennen aloitusta... Tervetuloa! Osallistujien esittely. (Get to together) Mitä omia kokemuksia

Lisätiedot

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla Termodynamiikkaa Energiatekniikan automaatio TKK 2007 Yrjö Majanne, TTY/ACI Martti Välisuo, Fortum Nuclear Services Automaatio- ja säätötekniikan laitos Termodynamiikan perusteita Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Termodynamiikan toinen pääsääntö (Second Law of Thermodynamics)

Termodynamiikan toinen pääsääntö (Second Law of Thermodynamics) e1 3 Termodynamiikan toinen pääsääntö (Second Law of Thermodynamics) Tärkeä käsite termodynamiikassa on termodynaamisen prosessin suunta. Kaikki prosessit ovat oikeasti irreversiibelejä (irreversible),

Lisätiedot

- Termodynamiikka kuvaa energian siirtoa ( dynamiikkaa ) systeemin sisällä tai systeemien kesken (vrt. klassinen dynamiikka: kappaleiden liike)

- Termodynamiikka kuvaa energian siirtoa ( dynamiikkaa ) systeemin sisällä tai systeemien kesken (vrt. klassinen dynamiikka: kappaleiden liike) KEMA221 2009 TERMODYNAMIIKAN 1. PÄÄSÄÄNTÖ ATKINS LUKU 2 1 1. PERUSKÄSITTEITÄ - Termodynamiikka kuvaa energian siirtoa ( dynamiikkaa ) systeemin sisällä tai systeemien kesken (vrt. klassinen dynamiikka:

Lisätiedot

Termodynamiikka. Fysiikka III 2007. Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki

Termodynamiikka. Fysiikka III 2007. Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki Termodynamiikka Fysiikka III 2007 Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki Tilanyhtälö paine vakio tilavuus vakio Ideaalikaasun N p= kt pinta V Yleinen aineen p= f V T pinta (, ) Isotermit ja isobaarit Vakiolämpötilakäyrät

Lisätiedot

Maalämpö DAIKIN ALTHERMA -MAALÄMPÖPUMPPU LÄMMITYS JA KUUMA KÄYTTÖVESI ESITE

Maalämpö DAIKIN ALTHERMA -MAALÄMPÖPUMPPU LÄMMITYS JA KUUMA KÄYTTÖVESI ESITE Maalämpö DAIKIN ALTHERMA -MAALÄMPÖPUMPPU LÄMMITYS JA KUUMA KÄYTTÖVESI ESITE Maalämpöp Kylmilläkin alueilla talvella maaperän lämpö on melko tasaisesti noin 10 º C yli 15 metrin syvyydellä. Tämä lämpö on

Lisätiedot

TERMODYNAMIIKAN KURSSIN FYS 2 KURS- SIKOKEEN RATKAISUT

TERMODYNAMIIKAN KURSSIN FYS 2 KURS- SIKOKEEN RATKAISUT TERMODYNAMIIKAN KURSSIN FYS 2 KURS- SIKOKEEN RATKAISUT (lukuun ottamatta tehtävää 12, johon kukaan ei ollut vastannut) RATKAISU TEHTÄVÄ 1 a) Vesi haihtuu (höyrystyy) ja ottaa näin ollen energiaa ympäristöstä

Lisätiedot

Käytetään lopuksi ideaalikaasun tilanyhtälöä muutoksille 1-2 ja 3-1. Muutos 1-2 on isokorinen, joten tilanyhtälöstä saadaan ( p2 / p1) = ( T2 / T1)

Käytetään lopuksi ideaalikaasun tilanyhtälöä muutoksille 1-2 ja 3-1. Muutos 1-2 on isokorinen, joten tilanyhtälöstä saadaan ( p2 / p1) = ( T2 / T1) LH0- Lämövoimakoneen kiertorosessin vaiheet ovat: a) Isokorinen aineen kasvu arvosta arvoon 2, b) adiabaattinen laajeneminen, jolloin aine laskee takaisin arvoon ja tilavuus kasvaa arvoon 3 ja c) isobaarinen

Lisätiedot

Lämpöpumpun toiminta. Toiminnan periaate

Lämpöpumpun toiminta. Toiminnan periaate Lämpöpumpun toiminta Lämpöpumppu eroaa monissa suhteissa perinteisestä öljylämmityksestä sekä suorasta sähkölämmityksestä. Kuten öljylämmitys, lämpöpumppulämmitys on keskuslämmitys, toisin sanoen lämpö

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011 Sami Seuna Motiva Oy Lämpöpumpun toimintaperiaate Höyry puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

LÄMPÖPUMPUN ANTOTEHO JA COP Täytä tiedot vihreisiin ruutuihin Mittauspäivä ja aika LASKE VIRTAAMA, JOS TIEDÄT TEHON JA LÄMPÖTILAERON

LÄMPÖPUMPUN ANTOTEHO JA COP Täytä tiedot vihreisiin ruutuihin Mittauspäivä ja aika LASKE VIRTAAMA, JOS TIEDÄT TEHON JA LÄMPÖTILAERON LÄMPÖPUMPUN ANTOTEHO JA COP Täytä tiedot vihreisiin ruutuihin Täytä tiedot Mittauspäivä ja aika Lähdön lämpötila Paluun lämpötila 32,6 C 27,3 C Meno paluu erotus Virtaama (Litraa/sek) 0,32 l/s - Litraa

Lisätiedot

IX TOINEN PÄÄSÄÄNTÖ JA ENTROPIA...208

IX TOINEN PÄÄSÄÄNTÖ JA ENTROPIA...208 IX OINEN PÄÄSÄÄNÖ JA ENROPIA...08 9. ermodynaamisen systeemin pyrkimys tasapainoon... 08 9. ermodynamiikan toinen pääsääntö... 0 9.3 Entropia termodynamiikassa... 0 9.3. Entropian määritelmä... 0 9.3.

Lisätiedot

Recair Booster Cooler. Uuden sukupolven cooler-konesarja

Recair Booster Cooler. Uuden sukupolven cooler-konesarja Recair Booster Cooler Uuden sukupolven cooler-konesarja Mikä on Cooler? Lämmön talteenottolaite, joka sisältää jäähdytykseen tarvittavat kylmä- ja ohjauslaitteet LAUHDUTINPATTERI HÖYRYSTINPATTERI 2 Miten

Lisätiedot

PRO Greenair Heat Pump -laitesarja. Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla

PRO Greenair Heat Pump -laitesarja. Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla PRO Greenair Heat Pump -laitesarja Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla Raikas sisäilma energiatehokkaalla ilmanvaihdolla PRO Greenair Heat Pump -laitesarja Sisäänrakennettu ilmalämpöpumppu

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

LÄMPÖPUMPPUJÄRJESTELMÄT INTEGROIDUSSA KYLMÄ- JA LÄMPÖTEHON TUOTOSSA

LÄMPÖPUMPPUJÄRJESTELMÄT INTEGROIDUSSA KYLMÄ- JA LÄMPÖTEHON TUOTOSSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0200 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari LÄMPÖPUMPPUJÄRJESTELMÄT INTEGROIDUSSA KYLMÄ- JA LÄMPÖTEHON

Lisätiedot

13 KALORIMETRI. 13.1 Johdanto. 13.2 Kalorimetrin lämmönvaihto

13 KALORIMETRI. 13.1 Johdanto. 13.2 Kalorimetrin lämmönvaihto 13 KALORIMETRI 13.1 Johdanto Kalorimetri on ympäristöstään mahdollisimman täydellisesti lämpöeristetty astia. Lämpöeristyksestä huolimatta kalorimetrin ja ympäristön välinen lämpötilaero aiheuttaa lämmönvaihtoa

Lisätiedot

ALFÉA EXCELLIA DUO. : 11 16 kw ( ) 190 L

ALFÉA EXCELLIA DUO. : 11 16 kw ( ) 190 L DUO : 11 16 kw ( ) COP.3 S 19 L Alféa Excellia KORKEA SUORITUSKYKY: Loistava ratkaisu lämmityssaneerauksiin Korkean suorituskyvyn omaavan AIféa Excellia avulla pystytään tuottamaan 6 C asteista käyttövettä

Lisätiedot

Kiinteistökokoluokan energiatehokkaat ja luotettavat KAUKO-ilma-vesilämpöpumput

Kiinteistökokoluokan energiatehokkaat ja luotettavat KAUKO-ilma-vesilämpöpumput Kiinteistökokoluokan energiatehokkaat ja luotettavat KAUKO-ilma-vesilämpöpumput KAUKO-kiinteistölämpöpumput täydentävät Kaukomarkkinoiden talotekniikan tarjontaa. Euroopassa valmistetuissa KAUKO-kiinteistölämpöpumpuissa

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

Aurinkolaboratorio. ammattikorkeakoulu ENERGIA ++

Aurinkolaboratorio. ammattikorkeakoulu ENERGIA ++ SAtakunnan ammattikorkeakoulu ENERGIA ++ Aurinkolaboratorio Satakunnan ammattikorkeakoulu Energia++ Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta elinkeinoelämän palveluksessa Aurinkolaboratorio Satakunnan

Lisätiedot

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] A) p 1, V 1, T 1 ovat paine tilavuus ja lämpötila tilassa 1 p 2, V 2, T 2 ovat paine tilavuus ja

Lisätiedot

VASTAUKSIA YO-KYSYMYKSIIN KURSSISTA FY2: Lämpö

VASTAUKSIA YO-KYSYMYKSIIN KURSSISTA FY2: Lämpö VASTAUKSIA YO-KYSYMYKSIIN KURSSISTA FY2: Lämpö 1. Selitä fysikaalisesti, miksi: a) sateessa kastuneet vaatteet tuntuvat kylmältä, b) pyykit kuivuvat myös pakkasessa, c) uunista pudonneen hehkuvan hiilenpalan

Lisätiedot

Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I

Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I Juha Ahola juha.ahola@oulu.fi Kemiallinen prosessitekniikka Sellaisten kokonaisprosessien suunnittelu, joissa kemiallinen reaktio

Lisätiedot

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2

TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2 Aalto-yliopisto/Insinööritieteiden korkeakoulu/energiatalous ja voimalaitostekniikka 1(5) TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) Ilmaa komprimoidaan 1 bar (abs.) paineesta 7 bar

Lisätiedot

Oikeat vastaukset: Tehtävän tarkkuus on kolme numeroa. Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö:

Oikeat vastaukset: Tehtävän tarkkuus on kolme numeroa. Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö: A1 Seppä karkaisee teräsesineen upottamalla sen lämpöeristettyyn astiaan, jossa on 118 g jäätä ja 352 g vettä termisessä tasapainossa Teräsesineen massa on 312 g ja sen lämpötila ennen upotusta on 808

Lisätiedot

Maatilojen energiatehokkuus. Oulu 22.11.2012 Mikko Posio

Maatilojen energiatehokkuus. Oulu 22.11.2012 Mikko Posio Maatilojen energiatehokkuus Oulu 22.11.2012 Mikko Posio Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Kotkan kantasataman uusiutuvan energian hyödyntämisen selvitys aurinkosähkön käytöstä jäähdytykseen. Uusiutuvan energian kuntakatselmus - Kotka

Kotkan kantasataman uusiutuvan energian hyödyntämisen selvitys aurinkosähkön käytöstä jäähdytykseen. Uusiutuvan energian kuntakatselmus - Kotka Kotkan kantasataman uusiutuvan energian hyödyntämisen selvitys aurinkosähkön käytöstä jäähdytykseen Uusiutuvan energian kuntakatselmus - Kotka KYAMK Hannu Sarvelainen VTT Mari Sepponen, Kari Sipilä 12/21

Lisätiedot

Transistori. Vesi sisään. Jäähdytyslevy. Vesi ulos

Transistori. Vesi sisään. Jäähdytyslevy. Vesi ulos Nesteiden lämmönjohtavuus on yleensä huomattavasti suurempi kuin kaasuilla, joten myös niiden lämmönsiirtokertoimet sekä lämmönsiirtotehokkuus ovat kaasujen vastaavia arvoja suurempia Pakotettu konvektio:

Lisätiedot

2. Termodynamiikan perusteet

2. Termodynamiikan perusteet Statistinen fysiikka, osa A (FYSA241) Tuomas Lappi tuomas.v.v.lappi@jyu.fi Huone: FL249. Ei kiinteitä vastaanottoaikoja. kl 2013 2. Termodynamiikan perusteet 1 TD ja SM Statistisesta fysiikasta voidaan

Lisätiedot

Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite

Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite Compact-sarja Aktiivinen ja passiivinen lämmön talteenotto Nilan Compact -sarja terveellisempi sisäilma kukkaroa säästäen Monipuoliset ratkaisut erilaisiin tarpeisiin

Lisätiedot

Kiinteistökokoluokan energiatehokkaat ja luotettavat KAUKO-ilma-vesilämpöpumput

Kiinteistökokoluokan energiatehokkaat ja luotettavat KAUKO-ilma-vesilämpöpumput Kiinteistökokoluokan energiatehokkaat ja luotettavat KAUKO-ilma-vesilämpöpumput KAUKO-kiinteistölämpöpumput täydentävät Kaukomarkkinoiden talotekniikan tarjontaa. Euroopassa valmistetuissa KAUKO-kiinteistölämpöpumpuissa

Lisätiedot

Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon

Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon Jesse Viitanen Esko Lätti 11I100A 16.4.2013 2 SISÄLLYS 1TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY... 3 2TEORIA... 3 2.1Jäähdytysteho... 3 2.2Pinnoite... 4 2.3Jäähdytin... 5 3MITTAUSMENETELMÄT...

Lisätiedot

Aineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti

Aineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti Aineopintojen laboratoriotyöt 1 Veden ominaislämpökapasiteetti Aki Kutvonen Op.nmr 013185860 assistentti: Marko Peura työ tehty 19.9.008 palautettu 6.10.008 Sisällysluettelo Tiivistelmä...3 Johdanto...3

Lisätiedot

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja

Lisätiedot

KANNATTAA AINA. Ilma on ilmaista SÄÄSTÖ LÄMPÖ HELPPOUS YMPÄRISTÖ TURVALLISUUS

KANNATTAA AINA. Ilma on ilmaista SÄÄSTÖ LÄMPÖ HELPPOUS YMPÄRISTÖ TURVALLISUUS KANNATTAA AINA SÄÄSTÖ LÄMPÖ HELPPOUS YMPÄRISTÖ TURVALLISUUS Ilma on ilmaista Ilmalämpöpumppu Innova. Markkinoija Ahlsell Oy. Myynti valtuutetut jälleenmyyjäliikkeet kautta maan. Ilma on ilmaista INNOVAN

Lisätiedot

Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen

Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen TAUSTAA Uusi rakennusmääräyskokoelman osa D3 Rakennusten energiatehokkuus on annettu maaliskuun 30.2011

Lisätiedot

Ilman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella:

Ilman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella: ILMANKOSTEUS Ilmankosteus tarkoittaa ilmassa höyrynä olevaa vettä. Veden määrä voidaan ilmoittaa höyryn tiheyden avulla. Veden osatiheys tarkoittaa ilmassa olevan vesihöyryn massaa tilavuusyksikköä kohti.

Lisätiedot

Vanha Nurmijärventie 62 01670 VANTAA Puh. 09 7771 750 Faksi 09 8786 087. Lentokentänkatu 7 PL351 33101 TAMPERE Puh. 03 2825 111 Faksi 03 2825 415

Vanha Nurmijärventie 62 01670 VANTAA Puh. 09 7771 750 Faksi 09 8786 087. Lentokentänkatu 7 PL351 33101 TAMPERE Puh. 03 2825 111 Faksi 03 2825 415 Vanha Nurmijärventie 62 01670 VANTAA Puh. 09 7771 750 Faksi 09 8786 087 Lentokentänkatu 7 PL351 33101 TAMPERE Puh. 03 2825 111 Faksi 03 2825 415 Muuttuvanopeuksiset kompressorit vedenjäähdyttimissä ISAC

Lisätiedot

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Energiaa käytetään Taloteknisten palvelujen tuottamiseen Lämpöolosuhteet Sisäilmanlaatu Valaistusolosuhteet Äänilosuhteet

Lisätiedot

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori Tekijä: Markku Savolainen STIRLING-moottori Perustietoa Perustietoa Palaminen tapahtuu sylinterin ulkopuolella Moottorin toiminta perustuu työkaasun kuumentamiseen ja jäähdyttämiseen Työkaasun laajeneminen

Lisätiedot

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys 1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL

Lisätiedot

ENERGIAN VARASTOINTI JA UUDET ENERGIANLÄHTEET. Lämpöpumput 1.10.2010

ENERGIAN VARASTOINTI JA UUDET ENERGIANLÄHTEET. Lämpöpumput 1.10.2010 ENERGIAN VARASTOINTI JA UUDET ENERGIANLÄHTEET Lämpöpumput 1.10.2010 Lämpöpumpun toiminta ja pääkomponentit Lämpöpumppu ottaa lämpöä alemmasta lämpötilatasosta ja siirtää sitä korkeampaan lämpötilatasoon.

Lisätiedot

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö [TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja

Lisätiedot

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3

Lisätiedot

2 Termodynamiikan ensimmäinen pääsääntö (First Law of Thermodynamics)

2 Termodynamiikan ensimmäinen pääsääntö (First Law of Thermodynamics) 2 Termodynamiikan ensimmäinen pääsääntö (First Law of Thermodynamics) 1 Tässä luvussa päästää käsittelemään lämmön ja mekaanisen työn välistä suhdetta. 2 Näistä molemmat ovat energiaa eri muodoissa, ja

Lisätiedot

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys

Lisätiedot

Jäspi GTV ja Jäspi Ovali

Jäspi GTV ja Jäspi Ovali Jäspi GTV ja Jäspi Ovali Energiavaraajat lataa lämpöenergia talteen! jäspi gtv -energiavaraajat Jäspi GTV -energiavaraajat soveltuvat erinomaisesti niin uudis- kuin saneeraustalonkin lämmitysjärjestelmän

Lisätiedot

mv 2 - MEKAANISEN ENERGIAN SÄILYMISLAKI: E p + E k = vakio - TYÖ W = Fs, W = Fcosα s - MEKAANINEN ENERGIAPERIAATE: a a

mv 2 - MEKAANISEN ENERGIAN SÄILYMISLAKI: E p + E k = vakio - TYÖ W = Fs, W = Fcosα s - MEKAANINEN ENERGIAPERIAATE: a a . KURSSI: Lämpö (FOTONI : PÄÄKOHDAT) ENERGIA: = kyky tehdä työtä YLEINEN ENERGIAN SÄILYMISLAKI: E kok = vakio MEKAANINEN ENERGIA: potentiaalienergia; E p =mgh, liikeenergia; E k = 1 mv MEKAANISEN ENERGIAN

Lisätiedot

Arimax öljylämmitys. Arimax 17 -sarjan öljykattilat Arimax 30S suuritehoinen öljykattila SolarMax kattilavaraaja öljy/aurinkolämmitykseen

Arimax öljylämmitys. Arimax 17 -sarjan öljykattilat Arimax 30S suuritehoinen öljykattila SolarMax kattilavaraaja öljy/aurinkolämmitykseen Arimax öljylämmitys Arimax 17 -sarjan öljykattilat Arimax 30S suuritehoinen öljykattila SolarMax kattilavaraaja öljy/aurinkolämmitykseen Arimax 17 -sarjan öljykattilat Tehokas lämmitys Runsas lämpimän

Lisätiedot

Peruslaskutehtävät fy2 lämpöoppi kurssille

Peruslaskutehtävät fy2 lämpöoppi kurssille Peruslaskutehtävät fy2 lämpöoppi kurssille Muista että kurssissa on paljon käsitteitä ja ilmiöitä, jotka on myös syytä hallita. Selvitä itsellesi kirjaa apuna käyttäen mitä tarkoittavat seuraavat fysiikan

Lisätiedot

kansi Enerventin perusilmeellä

kansi Enerventin perusilmeellä Enervent Superior ja Premium Ilmanvaihtolaitteet ilmalämpöpumpulla kansi Enerventin perusilmeellä Fresh, hot & cool Enervent Superior- ja Premium -sarjat Ilmanvaihto lämmitys jäähdytys Ensto Enerventin

Lisätiedot

IVT Optima. Se tehokas ulkoilmalämpöpumppu

IVT Optima. Se tehokas ulkoilmalämpöpumppu IVT Optima Se tehokas ulkoilmalämpöpumppu Kokonaan uusi teholuokka ilma/vesi-lämpöpumpuille IVT Optima ilma/vesi-lämpöpumppu on erittäin hyvä vaihtoehto. Se käyttää taloasi ympäröivään ilmaan varastoitunutta

Lisätiedot

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016 PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016 Emppu Salonen Lasse Laurson Toni Mäkelä Arttu Lehtinen Luento 4: Entropia Pe 4.3.2016 1 AIHEET 1. Klassisen termodynamiikan entropia 2. Entropian

Lisätiedot

Miten ydinvoimalan turbiini toimii lyhyt johdanto turbiiniteknologiaan

Miten ydinvoimalan turbiini toimii lyhyt johdanto turbiiniteknologiaan Miten ydinvoimalan turbiini toimii lyhyt johdanto turbiiniteknologiaan Pyhäjoki Nhan Huynh 19.3.2014 1 Yleistä Kuvia ydinvoimalaitoksen turbiinista Miten turbiini toimii Kuinka paljon sähköä voidaan saada

Lisätiedot

Työ 3: Veden höyrystymislämmön määritys

Työ 3: Veden höyrystymislämmön määritys Työ 3: Veden höyrystymislämmön määritys Työryhmä: Tehty (pvm): Hyväksytty (pvm): Hyväksyjä: 1. Tavoitteet Työssä vettä höyrystetään uppokuumentimella ja mitataan jäljellä olevan veden painoa sekä höyrystymiseen

Lisätiedot

GLIDER ULKOASENTEINEN ILMALAUHDUTTEINEN VEDENJÄÄHDYTIN

GLIDER ULKOASENTEINEN ILMALAUHDUTTEINEN VEDENJÄÄHDYTIN GLIDE GLIDER ULKOASENTEINEN ILMALAUHDUTTEINEN VEDENJÄÄHDYTIN JÄÄHDYTYS/LÄMMITYS Jäähdytysteho Lämmitysteho Kylmäaine Puhallintyyppi Mikroprosessori Vapaajäähdytys 190,0 1 613,0 187,0 1 078,0 ruuvi R134a

Lisätiedot

EXP. Hybridilämpöpumppujärjestelmä. Yksi tekee kahden työt

EXP. Hybridilämpöpumppujärjestelmä. Yksi tekee kahden työt Hybridilämpöpumppujärjestelmä Yksi tekee kahden työt Etevä ja energiatehokas 4. polven lämpöpumppu Kylmää ja lämmintä. Yhtä aikaa tai erikseen. Energian tarve jopa 34 % pienempi! Viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

ALFÉA EXCELLIA DUO. : 11 16 kw ( ) 190 L

ALFÉA EXCELLIA DUO. : 11 16 kw ( ) 190 L DUO : 11 16 kw ( ) COP.3 S 19 L Alféa Excellia Duo KORKEA SUORITUSKYKY: Loistava ratkaisu lämmityssaneerauksiin Korkean suorituskyvyn omaavan AIféa Excellia Duon avulla pystytään tuottamaan 6 C asteista

Lisätiedot

2013 UUTUUS- MALLI. Mitsubishi Electric Ilmalämpöpumput MSZ-FH MALLISARJA

2013 UUTUUS- MALLI. Mitsubishi Electric Ilmalämpöpumput MSZ-FH MALLISARJA 2013 UUTUUS- MALLI Mitsubishi Electric Ilmalämpöpumput MSZ-FH MALLISARJA HANKINTA- TURVATUOTE Mitsubishi Electric Inverter -ilmalämpöpumput Anna luotettavan Mitsubishi Electric -ilmalämpöpumpun lämmittää

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan

Lisätiedot

5kW, 6kW, 8kW, 10kW, 14kW, 16kW model. Ilma-vesilämpöpumppu WATERSTAGE

5kW, 6kW, 8kW, 10kW, 14kW, 16kW model. Ilma-vesilämpöpumppu WATERSTAGE 5kW, 6kW, 8kW, 10kW, 14kW, 16kW model Ilma-vesilämpöpumppu WATERSTAGE 2 WATERSTAGE VESIPATTERI LÄMPIMÄN VEDEN TUOTTO KÄYTTÖVESI LATTIALÄMMITYS KÄYTTÖVESI- VARAAJA ULKOYKSIKKÖ FUJITSU GENERAL ilma-vesilämpöpumppu

Lisätiedot

ALFÉA EXCELLIA. : 11 16 kw COP 4.3

ALFÉA EXCELLIA. : 11 16 kw COP 4.3 EXCELLIA : 11 1 kw COP. Alféa Excellia KORKEA SUORITUSKYKY: Loistava ratkaisu lämmityssaneerauksiin Korkean suorituskyvyn omaavan AIféa Excellian avulla pystytään tuottamaan C asteista käyttövettä jopa

Lisätiedot

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla.

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Komponentit: pumppu moottori sylinteri Hydrostaattinen tehonsiirto Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Pumput Teho: mekaaninen

Lisätiedot

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Energiaekspertin jatkokurssi Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Jarmo Kuitunen 1. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT 1.1 Painovoimainen ilmanvaihto 1.2 Koneellinen poistoilmanvaihto 1.3 Koneellinen tulo-/poistoilmanvaihto

Lisätiedot

Tekniset tiedot LA 11PS

Tekniset tiedot LA 11PS Tekniset tiedot LA 11PS Laitteen tekniset tiedot LA 11PS Rakenne - Lämmönlähde Ulkoilma - Toteutus Yleisrakenne - Säätö WPM 2006 seinään asennettu - Asennuspaikka Ulkotila - Suoritustasot 1 Käyttörajat

Lisätiedot

VPL55 Mitat. MITAT VPL 55 Katso eri rakennevaihtoehdot jäljempänä. Tulo. Ulko HUOLTO. Jäte. Poisto PÄÄTY B PÄÄTY A

VPL55 Mitat. MITAT VPL 55 Katso eri rakennevaihtoehdot jäljempänä. Tulo. Ulko HUOLTO. Jäte. Poisto PÄÄTY B PÄÄTY A MITT VPL 55 Katso eri rakennevaihtoehdot jäljempänä VPL55 Mitat 77 45 2790 30 620 70 CTS5000 PNEELI 500 Tilavaraus jälkilämmittimelle tulokanavassa. (sähkö tai vesi) 3 Tulo Ulko 400 4 Jäte IV-KOJE Poisto

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 2: 70-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 2 on vuonna 1974 rakennettu yksikerroksinen, 139 m², omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

Oilon Geocube, MH, GT, SH ja RE

Oilon Geocube, MH, GT, SH ja RE Kotimaiset maalämpöpumput Oilon Geocube, MH, GT, SH ja RE Omakotitalot - Kerrostalot - Teollisuus Maalämpöpumppu Oilon Geocube 5 kw - 11 kw Rakennuksille 90-300 m² Suuri käyttöveden tuotto Oilon Geocube

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittausprojekti Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen

Lisätiedot

Lämpöpumppuratkaisuja TALOTEKNIIKKASEMINAARI VASEK ja Kestävä rakentaminen ja energiatehokkuus Vaasan seudulla. Mikko Pieskä, Merinova

Lämpöpumppuratkaisuja TALOTEKNIIKKASEMINAARI VASEK ja Kestävä rakentaminen ja energiatehokkuus Vaasan seudulla. Mikko Pieskä, Merinova Lämpöpumppuratkaisuja TALOTEKNIIKKASEMINAARI VASEK ja Kestävä rakentaminen ja energiatehokkuus Vaasan seudulla Mikko Pieskä, Merinova Yleisesti lämpöpumpuista sisältö Lämpöpumppujen nykytilanne Lämpöpumppujen

Lisätiedot

MULTI. Multisplit tuotteet

MULTI. Multisplit tuotteet MULTI Multisplit tuotteet 2 3 Teknologiaa multijärjestelmänä. multijärjestelmänä. Kun pitää ilmastoida useita huoneita, Toshiban multijärjestelmävalikoima on täydellinen ratkaisu kaikkiin tarpeisiin. Yksi

Lisätiedot

FY9 Fysiikan kokonaiskuva

FY9 Fysiikan kokonaiskuva FY9 Sivu 1 FY9 Fysiikan kokonaiskuva 6. tammikuuta 2014 14:34 Kurssin tavoitteet Kerrata lukion fysiikan oppimäärä Yhdistellä kurssien asioita toisiinsa muodostaen kokonaiskuvan Valmistaa ylioppilaskirjoituksiin

Lisätiedot

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine Termiikin ennustaminen radioluotauksista Heikki Pohjola ja Kristian Roine Maanpintahavainnot havaintokojusta: lämpötila, kostea lämpötila (kosteus), vrk minimi ja maksimi. Lisäksi tuulen nopeus ja suunta,

Lisätiedot

HYÖTYSUHDEARVOT RC GROUP TEKNINEN AINEISTO

HYÖTYSUHDEARVOT RC GROUP TEKNINEN AINEISTO HYÖTYSUHDEARVOT RC GROUP TEKNINEN AINEISTO E E R - C O P _ G B _ 0 2 0 5 Tuoteluettelossa on ilmoitettu kaikille malleille tai jäähdytysyksiköille hyötysuhdearvoja, jotka ilmaisevat tuotteen energiatehokkuuden

Lisätiedot

SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN

SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN RAUTAKESKO 1 Mukavaa lämpöä - miten ja miksi? Lämpö on yksi ihmisen perustarpeista. Lämpöä tarvitaan asuinhuoneissa: kotona ja vapaa-ajanasunnoissa, mökeillä, puutarhassa,

Lisätiedot

www.enervent.fi Enervent greenair pystymalliset ilmanvaihtolaitteet pientaloihin ja asuntoihin

www.enervent.fi Enervent greenair pystymalliset ilmanvaihtolaitteet pientaloihin ja asuntoihin www.enervent.fi KAISU TENERGIATALOUDELLISIN RA Enervent greenair pystymalliset ilmanvaihtolaitteet pientaloihin ja asuntoihin Nerokas keksintö: pyörivä lämmönsiirrin Enervent greenair-ilmanvaihtolaitteissa

Lisätiedot

Koja EXP. Yksi tekee kahden työt. Hybridilämpöpumppujärjestelmä

Koja EXP. Yksi tekee kahden työt. Hybridilämpöpumppujärjestelmä Yksi tekee kahden työt Hybridilämpöpumppujärjestelmä Etevä ja energiatehokas 4. polven lämpöpumppu Viimeisen kymmenen vuoden aikana satoihin kohteisiin ympäri maailman on asennettu Rhoss -järjestelmä ENERGIATEHOKKUUS

Lisätiedot

Energia-ja Huoltotalo Järvi

Energia-ja Huoltotalo Järvi 23.4.2013 Ari Järvi Energia-ja Huoltotalo Järvi Perustettu 1964 Tällä hetkellä työllistää 15 henkilöä Valurin liikekeskuksessa toimipaikka Kokonaisvaltaista palvelua tuotemyynnistä asennukseen ja siitä

Lisätiedot

Kryogeniikka ja lämmönsiirto. DEE-54030 Kryogeniikka Risto Mikkonen

Kryogeniikka ja lämmönsiirto. DEE-54030 Kryogeniikka Risto Mikkonen DEE-54030 Kyogeniikka Kyogeniikka ja lämmönsiito 1 DEE-54030 Kyogeniikka Risto Mikkonen 5.5.015 Lämmönsiion mekanismit '' q x ( ) x q '' h( s ) q '' 4 4 ( s su ) DEE-54030 Kyogeniikka Risto Mikkonen 5.5.015

Lisätiedot

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Sertifikaatti Nro C333/05 1 (2) Parmair Eximus JrS on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11. ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.26 Espoo Mikko Saari, VTT 24.11.26 1 Energiatehokas kerrostalo kuluttaa 7 % vähemmän

Lisätiedot

Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen

Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen KEMA221 2009 PUHTAAN AINEEN FAASIMUUTOKSET ATKINS LUKU 4 1 PUHTAAN AINEEN FAASIMUUTOKSET Esimerkkejä faasimuutoksista? Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen Faasi = aineen

Lisätiedot