HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Sisällys 1 JOHDANTO 3 2 TASA-ARVO JA YHDENVERTAISUUS FIMEASSA 5 3 HENKILÖSTÖPANOKSET Henkilötyövuodet Henkilöstön määrä ja rakenne Vakituinen ja määräaikainen henkilöstö Koko- ja osa-aikainen henkilöstö Virkarakenne Työajankäyttö Perhevapaat 7 4 HENKILÖSTÖN TYÖTYYTYVÄISYYS, HYVINVOINTI JA TYÖTERVEYS BBI-15 työuupumuskysely Työhyvinvointikysely VMBaro Työhyvinvointi ja TYHY-toiminta Työterveyshuolto Sairauspoissaolot Työtapaturmat Henkilöstön vaihtuvuus 11 5 HENKILÖSTÖN OSAAMINEN JA KOULUTUS Koulutusrakenne Henkilöstökoulutus ja -tilaisuudet Esimieskoulutus ja esimiesarvot Rekrytointi Perehdytys Koulutusrekisteri 13 6 PALKKAUS JA MUUT HENKILÖSTÖKULUT Palkkaus Henkilöstön kehittämiskulut Työvoimakustannukset Henkilöstötuloslaskelma 16 LIITE: LUKUJA FIMEAN HENKILÖSTÖSTÄ 17

3 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS JOHDANTO Vuosi 2010 oli Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ensimmäinen täysi toimintavuosi. Alueellistamisen vuoksi edelleen muutoksessa elävän viraston toiminta alkoi vakiintua, mikä näkyi myös henkilöstön vaihtuvuuden tasaantumisena edellisestä vuodesta. Vuoden aikana työstettiin Fimean arvoja sekä strategiaa, jonka pohjalta tullaan laatimaan myös henkilöstöpoliittiset linjaukset. Vuoteen 2020 ulottuvan vision mukaisesti Fimean toiminta perustuu motivoituneen henkilöstön asiantuntemukseen. Viraston vahvuuksia onkin aina ollut korkea asiantuntijuus. Motivaatio lähtee riittävän haasteellisista ja mielenkiintoisista työtehtävistä, tasa-arvoisesta ja innostavasta työyhteisöstä, saadusta arvostuksesta, yleisestä ilmapiiristä, palkitsemisesta sekä muun muassa esimiehen toiminnasta. Se on monen asian summa. Henkilöstön työmotivaatiota voidaan mitata erilaisin kyselyin, mutta myös henkilöstötilinpäätös antaa viitteitä henkilöstön motivoituneisuudesta esimerkiksi vaihtuvuus- ja sairauspoissaolotilastojen kautta. Valtionlaitoksille suositellaan henkilöstötilinpäätösten laatimista. Valtion tilivirastoista ¾- osaa laatikin sen jo vuosituhannen alussa. Fimealle tämä vuoden 2010 henkilöstötilinpäätös on sen historian toinen. Aiempi käsitteli vuotta Henkilöstötilinpäätös on yhteenveto organisaation henkilöstörakenteesta, osaamisesta ja työkyvystä. Se on strategisen johtamisen apuväline, joka ottaa huomioon henkilöstövoimavarojen johtamisen kokonaisuuden toimien apuvälineenä muun muassa henkilöstösuunnittelussa ja henkilöstön jaksamiseen liittyvien asioiden hoidossa. Henkilöstötilinpäätöksen avulla voidaan etsiä kehittämiskohteita, asettaa henkilöstöasioille tavoitteita ja seurata näiden tavoitteiden toteutumista. Teoriassa henkilöstötilinpäätös noudattaa osin perinteisen tilinpäätöksen terminologiaa ja rakennetta sisältäen tietoja esimerkiksi henkilöstökustannuksista ja investoinneista. Henkilöstötilinpäätöstä hyödyntävät yleensä ennen kaikkea johto, henkilöstöhallinto, toimihenkilöt sekä työntekijät, mutta se saattaa kiinnostaa myös henkilöstöjärjestöjä, työterveyshuoltoa sekä työsuojeluviranomaisia. Henkilöstötilinpäätöstä pidetään lisäksi välineenä, jolla voidaan hallita tasa-arvon tilaa ja kehittymistä organisaatiossa, sillä se sisältää keskeisimmät henkilöstön strategisessa johtamisessa ja kehittämisessä tarvittavat tiedot, mikä pätee myös tasa-arvo näkökohtiin. Siksi tasa-arvon kannalta oleellisia asioita, kuten ikää, koulutusastetta ja palkkausta, tarkastellaan myös sukupuolen mukaan. Tässä vuoden 2010 henkilöstötilinpäätöksessä on uutta tasa-arvon toteutumisen lähempi tarkastelu. Tarkasteltavina ovat Lääkelaitoksen vuoden 2007 tasaarvosuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Fimeassa tullaan julkaisemaan uusi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuonna Sinikka Rajaniemi Ylijohtaja Mari Viirre Henkilöstösihteeri

4 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea Ylijohtaja Sinikka Rajaniemi Strateginen kehittäminen Viestintä Sisäinen tarkastus Lääkealan toimijoiden valvonta Johtaja Eija Pelkonen Luvat ja tarkastukset Valvontalaboratorio Lääkevalmisteiden arviointi 1 Johtaja Erkki Palva Arviointi (myyntiluvat) Eläinlääkevalvonta Lääketurvallisuus ja lääkeinformaatio (lääkevalmisteet) Kliiniset lääketutkimukset Lääkevalmisteiden arviointi 2 Johtaja Pekka Kurki Arviointi (myyntiluvat) Keskitetty menettely ja bioteknologia Lääkehoitojen arviointi Johtaja Pertti Happonen Sisäiset palvelut Hallintojohtaja Juhani Sivula Hallintopalvelut Taloushallinto Tietoresurssien hallinta Oikeudelliset palvelut Kuvio 1. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean organisaatiokaavio Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea aloitti toimintansa Fimealla on toimipaikat Helsingissä ja Kuopiossa sekä vuonna 2010 käyttöön otettu työskentelypiste Turussa. Vuoden 2010 lopussa Kuopiossa työskenteli 24 ja Turussa kolme henkilöä. Organisaatio muodostuu neljästä ydinprosessista, joita ovat Lääkealan toimijoiden valvonta, Lääkevalmisteiden arvioinnin prosessit 1 ja 2 sekä Lääkehoitojen arviointi. Organisaatiota tukee Sisäisten palveluiden prosessi yksikköineen. Suoraan ylijohtajan alaisuuteen sijoittuvat strateginen kehittäminen, viestintä ja sisäinen tarkastus. Ylijohtajana toimii farmasian lisensiaatti Sinikka Rajaniemi. Lääkealan toimijoiden valvonnan prosessin asiakkaita ovat lääkealan elinkeinonharjoittajat. Prosessin johtajana toimii Eija Pelkonen. Prosessin tehtäväalueita ovat luvat ja tarkastukset sekä valvontalaboratorio. Lääkevalmisteiden arviointia hoitaa kaksi prosessia. Lääkevalmisteiden arviointia tehdään prosesseissa kaikilla myyntilupamenettelyillä (tunnustaminen, hajautettu, kansallinen ja keskitetty menettely). Prosessien asiakkaina ovat niin kansallinen palvelujärjestelmä kuin EU:n lääkevalvontaverkosto. Erkki Palva johtaa Lääkevalmisteiden arviointi 1 -prosessia, jonka neljä tehtäväaluetta ovat lääkevalmisteiden arviointi, eläinlääkkeet, kliiniset lääketutkimukset sekä lääkevalmisteisiin liittyvä lääketurvallisuus ja lääkeinformaatio. Pekka Kurjen johtaman Lääkevalmisteiden arviointi 2 -prosessin vastuulla ovat erityisesti keskitettyyn myyntilupamenettelyyn liittyvät koordinointitehtävät. Prosessin kaksi tehtäväaluetta ovat lääkevalmisteiden arviointi sekä keskitetty menettely ja bioteknologia. Lääkehoitojen arviointi -prosessin asiakkaina ovat terveydenhuollon päättäjät, sosiaali- ja terveydenhuollon alalla toimivat henkilöt sekä väestö. Prosessin kolme tehtäväaluetta ovat lääketutkimus, lääkealan kehittäminen (mukaan lukien apteekkitoiminta) sekä lääkehoitojen hoidollisen ja taloudellisen arvon arvioinnit ja lääkehoitoihin liittyvä lääkeinformaatio. Prosessin johtajana toimii Pertti Happonen. Sisäisten palveluiden tehtäväalueita ovat hallinto palvelut, taloushallinto, tietoresurssien hallinta ja oikeudelliset palvelut. Prosessin johdossa on hallintojohtaja Juhani Sivula.

5 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS FIMEASSA Fimeassa koottiin syksyllä 2010 tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmä. Ryhmän tarkoituksena oli päivittää Lääkelaitoksen tasa-arvosuunnitelma vuodelta 2007 ja lisätä siihen myös yhdenvertaisuusnäkökulma. Fimean toiminnan hajaannuttua eri paikkakunnille, on yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon kannalta noussut esiin uusia huomioonotettavia näkökulmia. Eri toimipisteissä toimiminen asettaa uusia haasteita niin esimiestyölle, viestinnälle kuin yleiselle ilmapiirillekin. Uusi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma tullaan julkaisemaan vuonna Ryhmä kävi myös läpi tasa-arvon toteutumista viime vuosilta tilastojen, VMBaro työtyytyväisyyskyselyn sekä tasa-arvokyselyn pohjalta. Seuraavassa käsitellään vuoden 2007 tasa-arvosuunnitelmassa tasa-arvon toteutumiselle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Uudet tavoitteet ja toimenpiteet esitetään Fimean tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa. Lääkelaitoksen tasa-arvosuunnitelmassa oli asetettu työhönoton osalta tavoitteeksi, että työpaikkailmoitukset kiinnostaisivat sekä naisia että miehiä. Tämän ei voida katsoa täysin toteutuneen, sillä hakijoista miehiä on parina edeltävänä vuonna ollut reilu kolmasosa. Sukupuolten välinen jakauma on jo Lääkelaitoksen aikana ollut samansuuntainen: miesten osuus koko henkilöstöstä, vuosien keskiarvo, 24,3 %. Sen sijaan ylimmässä johdossa olevien naisten osuus on vuosina ollut alhainen, 33 %. Palkkauksen osalta tavoitteeksi oli asetettu samanarvoisesta työstä sama palkka miehille ja naisille. Palkkausjärjestelmän mukaan vaativuudeltaan samanarvoisesta työstä maksetaan samansuuruinen tehtäväkohtainen palkka. Ryhmä tarkasteli palkkojen keskiarvoja vuoden 2010 elokuulta. Tuolloin naisten vaativuusluokka oli keskimäärin 8,16, miehillä sen ollessa 9,31. Sen sijaan naisten henkilökohtaisen suoriutumisen prosentti oli 25,86 ja miesten 25,47. Ryhmä oli tyytyväinen hesu-prosenttien tasapainoon. Myyntilupa-assistenttien vaativuusluokka on yleensä viisi, myyntilupakoordinaattoreilla 7 ja ylilääkäreillä vähintään 12. Myyntilupa-assistenteista vain yksi on mies ja koordinaattoreistakin 86,2 % on naisia, mikä heijastuu naisten alhaisempaan vaativuusluokkakeskiarvoon. Sen sijaan Fimean 24 ylilääkärin sukupuolinen jakauma on tasaisempi, naisia on 54,2 %. Koulutuksen osalta tavoitteena oli, että naiset ja miehet pääsevät tasapuolisesti kehittämään itseään koulutuksella. VMBaro kyselyn mukaan valtaosa, 60 % on tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen työpaikkakoulutusmahdollisuuksiin ja muuhun osaamisen kehittämistoimenpiteisiin. Vain kuusi naista oli koulutusmahdollisuuksiin tyytymätön tai erittäin tyytymätön ja miehistä viisi oli tyytymätöntä. Asiassa riittää siis edelleen parannettavaa. Tavoitteen toteutumista on ollut tarkoitus seurata henkilöstöhallinnon koulutusrekisterin avulla, mutta koulutusten ilmoitusaktiivisuus on henkilöstön keskuudessa ollut niin vähäistä, ettei raportti ole luotettava. Keväällä 2011 otetaan Fimeassa käyttöön sähköinen henkilöstöhallinnon itseasiointijärjestelmä, jonka kautta henkilöt voivat itse ilmoittaa koulutuksensa rekisteriin. Tämän toivotaan lisäävän koulutusten ilmoitusaktiivisuutta. Lääkelaitoksen tasa-arvosuunnitelmassa oli myös asetettu tavoitteeksi työntekijöiden tasapuolinen kannustaminen hakemaan vaativampia tehtäviä viraston sisällä, jos viran pätevyysvaatimukset sen mahdollistavat. Vuonna 2010 talon sisältä rekrytoitujen osuus oli 37,2 %, joten tavoitteen voidaan katsoa toteutuneen. Lukua voidaan myös pitää kannustavana hakeutua virkoihin talon sisällä. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyvänä tavoitteena oli palveluksessa olevien miesten ja naisten tasa-arvoinen kohtelu perhevapaiden pitämisessä. Tavoite ei ole toteutunut miesten osalta, sillä vain yksi mies vuodessa on pitänyt isyysvapaata vuosina Muutoin esimerkiksi osittaisen hoitovapaan pitäminen naisten keskuudessa on viime vuosina kasvanut. Ikätasa-arvon noudattamisen tavoitteena oli nuorten ja ikääntyvien tasa-arvoinen kohtelu sukupuolesta riippumatta. Tasa-arvokyselyn perusteella 53 % vastaajista oli sitä mieltä, että nuorten ja ikääntyvien kohtelu on tasa-arvoista, 13 % ei osannut sanoa ja 35 % oli sitä mieltä, että kohtelu ei ole tasa-arvoista. Edellisiin vuosiin verrattuna vastaajat kokivat ikätasa-arvon kuitenkin parantuneen. Fimeaan vuonna 2010 ulkoisten rekrytointikanavien kautta nimitettyjen ikähaitari oli vuotta, jota voidaan pitää kattavana. Työtilojen varustamisessa ja työvälineiden hankinnassa tavoitteeksi oli asetettu, että kaikkia virkamiehiä kohdellaan tasa-arvoisesti asemasta ja sukupuolesta riippumatta, samoin tasa-arvo huomioidaan myös TYHY-toiminnassa. Tasa-arvokyselyn perusteella 51 % oli asiaan tyytyväisiä, 25 % ei osannut sanoa ja 24 % ei ollut tyytyväinen. Tämäkin tulos on parantunut edellisvuosista, mutta tyytymättömien osuus on silti edelleen melko suuri. Johtamisen osalta tavoitteeksi oli asetettu tasa-arvoinen johtamiskulttuuri. VMBaron vastausten perusteella johtamiseen tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä oli 49,2 % vastaajista, 31 % suhtautui asiaan neutraalisti eikä ollut tyytyväinen eikä tyytymätön. Sen sijaan 19,8 % oli johtamiseen tyytymätön tai erittäin tyytymätön. Yleisesti ottaen miehet ovat johtamiseen tyytyväisempiä kuin naiset. Erityisesti parannettavaa johtamisen saralla on muutosjohtamisessa. Fimeassa ei hyväksytä minkäänlaista sukupuolista häirintää tai ahdistelua. Tasa-arvokyselyyn vastanneista yksi prosentti vastasi Fimeassa esiintyvän sukupuolista häirintää. Tilanne on parantunut edellisvuosista, mutta yksikin tapaus on liikaa.

6 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS HENKILÖSTÖPANOKSET 3.1 Henkilötyövuodet Fimean henkilöstön määrä oli vuoden 2010 lopussa 231, joista vakinaisia oli 171 ja määräaikaisia 60. Osa-aikaisesti työskentelevien osuus oli 10 %. Henkilötyövuosia oli 196. Lisäystä edellisvuoteen oli 3 henkilötyövuotta. Henkilötyövuosilla kuvataan palkallisten henkilöstövoimavarojen työpanosta säännöllisenä työaikana vuositasolla. Siihen ei lasketa ylitöitä eikä muuta normaalin työajan ylittävää työaikaa. Koko vuoden kokoaikaisena työskentelevän henkilön työpanos on yksi henkilötyövuosi. Osan vuotta kokoaikaisena työskentelevän henkilön työpanos on hänen palkallisen palvelusuhteensa keston kalenteripäivien ja koko vuoden kalenteripäivien lukumäärien suhteen mukainen osuus yhdestä henkilötyövuodesta. Henkilötyövuosien lukumäärät eri luokituksilla lasketaan luokitukseen kuuluvien yksittäisten henkilöiden henkilötyövuosien summana. 3.2 Henkilöstön määrä ja rakenne Vuoteen 2009 verrattuna koko henkilöstön määrä on noussut 22 henkilön verran. Kertomusvuonna henkilöstöstä miehiä oli 56 eli 24,2 % ja naisia 175 eli 75,8 %. Miesten keski-ikä oli 43,8 vuotta ja naisten 41,5 vuotta. Koko henkilöstön keski-ikä oli 42,1 vuotta, valtiolla sen ollessa 45,1 vuotta. Miehiä oli eniten ikäluokassa vuotiaat, kuten edellisenäkin vuonna, kun taas naisia oli eniten ikähaarukassa Vakituisesta henkilöstöstä 82 oli alle 45-vuotiaita ja 89 yli 45-vuotiaita. Suurin ikäryhmä vuonna 2010 oli vuotiaat, josta naisia oli 82,1 % ja miehiä 17,9 %. Toiseksi suurin ikäryhmä oli vuotiaat, josta naisia oli 71,1 % ja miehiä 28,9 %. Fimeassa vuotiaita oli yhteensä 5,3 % sekä vuosina 2009 että Kolme henkilöä jäi vanhuuseläkkeelle, kukaan ei siirtynyt työkyvyttömyyseläkkeelle. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 64,5 vuotta. Valtiolla keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli 61,1 vuotta ja työkyvyttömyyseläköityminen 0,1 %. 3.3 Vakituinen ja määräaikainen henkilöstö Kertomusvuonna vakinaisen henkilöstön osuus oli 74 % ja määräaikaisten 26 %. Vuoden 2009 loppuun verrattuna vakituisen henkilöstön määrä nousi 16 henkilöllä. Määräaikaisen henkilöstön määrä lisääntyi kuudella henkilöllä. Pääsääntönä on, että valtionhallinnon pysyviä tehtäviä hoitaa vakinainen henkilöstö. Määräaikaiseen virkasuhteeseen voidaan nimittää esimerkiksi sijaisuuden, työn luonteen tai harjoittelun perusteella. Vuonna 2010 valtiolla määräaikaisena toimivia oli 10,6 %. Kuvio 2. Henkilötyövuosien määrä Henkilötyövuosien lukumäärä Kuvio 3. Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan 2010 Henkilöä Vuosi Ikä, vuotta Miehet Naiset Kuvio 4. Henkilöstön prosentuaalinen ikäjakauma v. 0,9 % v. 4,4 % v. 8,0 % v. 13,3 % v. 13,3 % v. 17,3 % v. 16,8 % v. 12,4 % v. 8,4 % v. 5,3 % 65 v. 0 %

7 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Kuvio 5. Vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä Henkilöä Vuosi Vakituiset Määräaikaiset Koko- ja osa-aikainen henkilöstö Kokoaikaisesti henkilöstöstä vuoden 2010 aikana työskenteli 90 % ja osa-aikaisesti 10 %. Vastaavat luvut vuonna 2009 olivat 91,4 % ja 8,6 %. Valtiolla vuoden 2010 lopussa kokoaikaisia oli 93,5 % ja osa-aikaisia 6,5 % Virkarakenne Koko Fimean henkilöstö oli virkasuhteessa organisaatioon, työsuhteita ei ollut vuonna Erilaisia virkanimikkeitä oli 66 kappaletta. Eniten, 27 henkilöä, toimi erikoistutkijana. Toiseksi eniten (24) oli ylilääkäreitä sekä myyntilupakoordinaattoreita. Myyntilupa-assistentteja oli 14 ja yliproviisoreita 13. Fimeassa naisten määrä ylimmässä johdossa oli 33 % ja keskijohdossa 45,5 %. 3.6 Työajankäyttö Fimeassa noudatetaan yleistä valtion virastojen aukioloaikaa, joka on arkisin kello Keskimääräinen viikoittainen työaika on 36 tuntia 15 minuuttia. Lisäksi noudatetaan liukuvaa työaikaa. Aamuliukuma on klo ja iltaliukuma on Kesäisin iltaliukuma alkaa kuitenkin jo kello Fimeassa on käytössä työaikapankki, johon voi kunkin kuukauden lopussa siirtää työaikasaldosta yli 20 tunnin olevat tunnit. Työaikapankissa olevat tunnit saa vapaa-päiviksi, joita voi pitää enintään kaksi päivää kerrallaan ja enintään 12 päivää vuodessa Ylityötä voi tehdä vain ylityömääräyksellä, jonka esimies antaa etukäteen tiettyä tehtävää varten. Vuonna 2010 ylitöitä teki 27 henkilöä, joista 5 kuului ylempiin virkamiehiin (vaativuusluokka 10 tai enemmän) ja 22 alempiin. Ylityötunteja kertyi yhteensä tuntia, mikä on 1 863,42 tuntia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2010 ylempään tasoon kuuluvat virkamiehet olivat tehneet ylitöistä 132 tuntia. Ylityötuntien määrän keskiarvoksi saatiin 49,4 tuntia. Eniten ylitöitä tehneen ylityötuntimäärä oli 227 tuntia, vähiten ylitöitä oli tehty neljän tunnin verran. Aikavälillä seitsemän henkilöä vietti opintovapaata, yhteensä 876 työpäivää. Näistä kaksi oli miehiä. Vuorotteluvapaata vietti yksi henkilö, yhteensä 107 työpäivää. Fimea tekee paljon kansainvälistä yhteistyötä. Fimealla on oma edustus Euroopan Unionin alaisissa useissa komiteoissa, Euroopan neuvostossa, WHO:ssa, YK:ssa, PIC:ssa (Pharmaceutical Inspection Convention) sekä OECD:ssa. 114 henkilöä teki virkamatkan ulkomaille vuonna Matkapäiviä ulkomaille kertyi yhteensä päivää, mikä on 19 päivää enemmän kuin vuonna Matkapäiviä kotimaassa oli 814 ja matkustajia 158. Kotimaan matkapäivät kasvoivat edellisvuodesta 56 päivällä. Matkustukseen käytettiin yhteensä ,43 euroa. 3.7 Perhevapaat Aikavälillä perhevapaita vietettiin kaiken kaikkiaan työpäivää, 430 päivää enemmän kuin vuonna Yksi mies piti isyysvapaata, yhteensä 11 työpäivää. Äitiysvapaalla oli 10 naista. Äitiys- ja hoitovapaata pidettiin yhteensä työpäivää. Kaikki hoitovapaalla olleet olivat naisia. Osittaista hoitovapaata vietti puolestaan 12 naista. Taulukko 1. Perhevapaat vuosina Vuosi Hoitovapaa Isyysvapaa Osittainen hoito vapaa Äitiys/ vanhempainvapaa * 1 12* 10* * 1 12* 17* * 1 8* 17* * - 3* 5* * 2 8* 11 *vain naisia Sama henkilö voi olla useassa sarakkeessa (ollut vuoden sisällä useammalla eri perhevapaalla)

8 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS HENKILÖSTÖN TYÖTYYTYVÄISYYS, HYVINVOINTI JA TYÖTERVEYS 4.1 BBI-15 työuupumuskysely Työterveyshuolto toteutti huhtikuussa 2010 työuupumusta mittaavan BBI-15- (Bergen Burnout Indicator) -henkilöstökyselyn, jolla selvitettiin työntekijöiden jaksamista ja pyrittiin kartoittamaan työuupumuksen riskissä olevat henkilöt. Kyselyyn vastasi 129 henkilöä eli 60 % Fimean henkilöstöstä. Kyselystä kävi ilmi, että Fimeassa esiintyy tavallista enemmän työuupumusoireita. Kaikki kohonneessa uupumusriskissä olevat pyrittiin saamaan menemään työterveyshuoltoon keskustelemaan tilanteesta ja jaksamisestaan. Mahdollisuus oli henkilön halutessa järjestää myös verkostotapaamisia. Taulukko 2. Kokonaistyöuupumusprosentti BBI-15 Uupumusriskiluokat Fimea % Viiteaineisto % Ei työuupumusriskiä Lievä työuupumusriski Kohtalainen työuupumusriski Vakava työuupumusriski Työhyvinvointikysely VMBaro Fimeassa toteutettiin syyskuussa 2010 ensimmäisen kerran henkilöstökysely VMBaro. VMBaro on valtiovarainministeriön ylläpitämä työtyytyväisyysbarometri, joka toimii organisaation johtamisen ja kehittämisen välineenä. Sillä seurataan työyhteisön henkilöstön työtyytyväisyyden tilaa. Kyselyyn vastasi 137 henkilöä eli vastausprosentti oli 58 %. Kokonaistyötyytyväisyysindeksiksi saatiin 3,3, kun indeksissä huomioidaan VMBaron vakiokysymysten lisäksi Fimean omat kysymykset. Kun mukaan otetaan vain VMBaron vakiokysymykset saadaan kokonaistyötyytyväisyydeksi 3,4 (kts. taulukko seuraavalla sivulla). Barometrissa kysymykset oli jaoteltu kahdeksan eri pääkohdan alle, jotka olivat johtaminen, työn sisältö ja haasteellisuus, palkkaus, kehittymisen tuki, työilmapiiri ja yhteistyö, työolot, tiedonkulku sekä työnantajakuva. Pääkohdissa käytettiin asteikkoa 1 5, jossa 1 = erittäin tyytymätön ja 5 = erittäin tyytyväinen. Fimean tuloksia verrattiin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan sekä koko valtion tuloksiin. Fimean tulosten keskiarvot olivat paremmat kuin molempien vertailuryhmien seuraavissa pääkohdissa: johtaminen, palkkaus sekä kehittymisen tuki. Vertailuryhmiä paremmista tuloksista huolimatta, myös Fimeasta löytyy kehittämiskohteita. Erityisesti johtamisessa tyytyväisyys jäi heikoksi johdon toimintaan esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä sekä johdon ja esimiesten henkilöstön johtamiseen muutostilanteessa. Työn sisältöön ja haasteellisuuteen liittyvien kysymysten keskiarvot olivat Fimealla ja vertailuryhmillä hyvin samalla tasolla, sillä Fimean ja koko valtion tulos oli 3,7, ja STM:n hallinnonalankin keskiarvo oli 3,6. Tulosta, joka ylittää 3,5:n voidaan pitää hyvänä. Ainoa heikompi tulos tässä pääkohdassa koski tyytyväisyyttä koko Fimean tavoitteiden ja tehtävien selkeyteen. Tulokset olivat tasaisia myös työilmapiiriin ja yhteistyöhön liittyvissä kysymyksissä: Fimea ja koko valtio 3,7 ja STM:n hallinnonala 3,6. Tämän pääkohdan alla olevissa kysymyksissä käsiteltiin muun muassa sisäistä yhteistyötä ja työilmapiiriä, osaamisen arvostusta sekä sukupuolten tasa-arvoa. Kohdan kaikkien kysymysten yksittäiset keskiarvot ylittivät 3,5:n eli suurelta osin työilmapiiriin ja yhteistyöhön ollaan kyselyn mukaan tyytyväisiä. Fimean keskiarvot olivat vertailuryhmiä heikommat seuraavissa pääkohdissa: työolot, tiedonkulku sekä työnantajakuva. Otsikon työolot alla kysyttiin muun muassa työpaikan varmuudesta nyt ja tulevaisuudessa (Fimean keskiarvo 2,5, STM HA 3,0, koko valtio 3,5) sekä jaksamisesta ja energisyydestä, jossa Fimean keskiarvo oli 3,1 koko valtiolla sen ollessa 3,4. Kuvio 6. Keskiarvovertailu VMBaro Työnantajakuva 7 Tiedon kulku 6 Työolot 1 Johtaminen Työilmapiiri ja yhteistyö 2 Työn sisältö ja haasteellisuus 3 Palkkaus 4 Kehittymisen tuki Fimea STM:n hallinnonala Valtio

9 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Tiedonkulku-pääkohdan keskiarvoksi saatiin Fimeassa 2,9, myös vertailuryhmien tulokset jäävät melko alhaisiksi: STM HA 3,0 ja koko valtio 3,1. Pääkohdan alla kysyttiin sisäisestä viestinnästä sekä työyhteisön avoimuudesta asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Molempien kysymysten keskiarvot jäivät alle kolmen. Työnantajakuva-pääkohdan keskiarvo oli Fimeassa 2,8, STM:n hallinnonalalla 2,9 ja koko valtiolla 3,2. Työnantajakuvaa mittaavissa kysymyksissä käsiteltiin työpaikan mainetta hyvänä työpaikkana (Fimean keskiarvo 3,0) sekä Fimean arvoja kahden kysymyksen verran. 4.3 Työhyvinvointi ja TYHY-toiminta Työhyvinvointiin organisaatiossa vaikuttaa moni tekijä, kuten organisaation piirteet, esimiestoiminta, ilmapiiri ja työn hallinnan tunne sekä työntekijän näkemys työyhteisöstään. Työhyvinvointi syntyy töissä, töitä tekemällä. Hyvä henki syntyy toisten työn arvostamisesta, avoimuudesta, auttamishalusta, onnistumisesta ja luottamuksesta. Esimieheltä odotetaan luottamuksellista yhteistyötä ja vuorovaikutusta, henkilöstön tietojen ja taitojen kehittämistä, jokaisen työntekijän hyvinvoinnista ja työkyvystä huolehtimista, kannustamista ja ilmapiirin rakentamista. Vastaavasti työntekijältä odotetaan vastuuta omasta työpanoksestaan, itsensä kehittämisestä ja työyhteisöstä. Jokaisella työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa työhyvinvointiin. Fimeassa on työkykyä ylläpitävää niin sanottua TYHYtoimintaa, joka perustuu vuosittain laadittavaan TYHYtoimintasuunnitelmaan. TYHY-toiminnan tavoitteina ovat kannustavan työilmapiirin luominen ja sosiaalisen hyvinvoinnin lisääminen sekä terveyden ja kunnon ylläpito. TYHY-ohjelmaa sovelletaan kaikessa suunnittelussa ja toiminnassa ja sen toteutuksesta vastaa johto. Vuosittain valitaan TYHY-työryhmä avustamaan johtoa toiminnan toteuttamisessa. TYHY-työryhmässä on mukana myös johdon edustaja ja tarvittaessa työterveyshoitaja Terveystalo Oyj:stä. Fimea tukee henkilöstönsä liikuntaharrastusta TYHY-toiminnan puitteissa. Helsingin toimipisteessä työskentelevillä on maksutta käytössään viereisen NCCtoimitalon kunto- ja liikuntasalit. Tiloissa järjestetään myös maksuttomia jumppia ja kuntosaliohjausta. Fimea tarjoaa lisäksi henkilöstölleen uintimahdollisuuden sekä Kuopiossa että Helsingissä. Kuopiossa ja Turun työskentelypisteessä työskentelevät saavat käyttöönsä liikuntaseteleitä. Lisäksi henkilöstöllä on mahdollisuus käydä hieronnassa Kuopiossa ja Helsingissä omakustannehintaan. Vuosittain järjestetään kaksi virkistysiltapäivää liikunnan, kulttuurin ja yhdessäolon tiimoilta. Koko henkilöstön koulutustapahtumaan liittyy yleensä myös vapaa-ajan ohjelmaa. 4.4 Työterveyshuolto Suomen Terveystalo vastaa Fimean työterveydenhuollosta. Sairaanhoitopalvelut Terveystalolla sisältävät sairausvastaanottopalvelut, myös käynnit iltaisin ja lauantaisin, sekä mahdollisen sairauden toteamiseksi tehtävät tutkimukset ja toimenpiteet. Muihin työterveyshuollon palveluihin kuuluvat muun muassa rokotukset, todistukset ja lausunnot, kuntoutushakemukset ja näöntarkastukset sopimusoptikolla. KELA korvaa Fimealle osan aiheutuneista työterveyshuollon kustannuksista vuosittain. Työterveyspalveluiden kustannukset vuonna 2010 olivat 580 euroa henkilötyövuotta kohden. Vuonna 2009 vastaava luku oli 561 /htv. Työterveyshuollon Taulukko 3. Työtyytyväisyysindeksi Vastausprosentti oli Fimeassa 58, valtiolla 69. FIMEA Työtyytyväisyysindeksi 2010 Keskiarvo Minimi Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili Maksimi Valtio ka. Kokonaistyötyytyväisyys 3,4 1,7 3 3,3 3,9 5 3,4 Tyytyväisyys johtamiseen 3,5 1,4 3 3,3 4,1 5 3,4 Tyytyväisyys työn sisältöön ja 3,7 1,5 3,1 3,5 4,1 5 3,7 haasteellisuuteen Tyytyväisyys palkkaukseen 3,3 1 2,8 3, ,9 Tyytyväisyys kehittymisen tukeen 3,3 1,3 2,8 3,2 3,8 5 3,2 Tyytyväisyys työilmapiiriin ja 3,7 1,5 3,3 3,8 4,3 5 3,7 yhteistyöhön Tyytyväisyys työoloihin 3,3 1,8 3 3,1 3,6 5 3,5 Tyytyväisyys tiedon kulkuun 2, ,5 5 3,1 Tyytyväisyys työnantajakuvaan 2,8 1 2,3 3 3,3 5 3,3

10 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS kustannukset ja toiminta jaetaan ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon ja sairaanhoitoon. Vuonna 2010 ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon käytettiin 201 /htv ja sairaanhoitoon 341 /htv. Vuonna 2009 ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon käytettiin 164 /htv sekä sairaanhoitoon 328 /htv. Työterveyshuollon vastaanotolla käytiin vuoden 2010 aikana yhteensä 710 kertaa, mikä on 56 käyntiä enemmän kuin vuonna 2009 (654). Palveluiden käyttäjiä oli kaiken kaikkiaan 190. Terveystarkastuksia oli 60, sairauskäyntejä 561 ja terveys- ja seurantakäyntejä 89. Vuoden 2009 tapaan sairauskäynneissä yleisin syy luokiteltiin ryhmään muut, toiseksi eniten käyntejä aiheuttivat infektiot ja kolmanneksi eniten tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Vuonna 2008 terveyshuollossa käyntejä oli yhteensä 792 ja vuonna 2007 käyntejä oli 726. Työterveyshoitaja piti vastaanottoa Fimeassa kerran kuukaudessa. Lisäksi jokaisella oli mahdollisuus käydä työpsykologin vastaanotolla 5 10 kertaa vuodessa. 4.5 Sairauspoissaolot Sairaudesta aiheutuvat poissaolot ja niiden kehittyminen on mittari, jonka avulla saadaan hyödyllistä tietoa organisaation tilasta tuottavuuden ja laadun kehittämisen avuksi. Lyhyiden poissaolojen määrän katsotaan myös kertovan työyhteisön tilasta. Fimean terveysprosentti (ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden lukumäärän prosenttiosuus) oli 41,6 %, valtiolla saman luvun ollessa 35,7%. Eniten oli, kuten aiempinakin vuosina 1 3 päivän poissaoloja, yhteensä 328 tapausta 413:stä eli 79,4 %. Valtiolla sama luku oli 76,4 %. Fimeassa tapausten määrä lisääntyi vuodesta :llä päivän poissaoloja oli 66 tapausta eli 16 % päivän poissaoloja oli 17 tapausta eli 4,1 %. Näiden tapausten määrä väheni kymmenellä vuodesta Kuvio 7. Sairauspäivien kestojakauma vuosina % sairaustapausten yhteismäärästä Työpäivää Kuvio 8. Sairaustapaukset ja sairauspäivät Fimeassa vuosina 2009 ja 2010 Lukumäärä Tapauksia Sairauspäiviä Taulukko 4. Vastaanottokäyntien syyt työterveyshuollon mukaan prosentteina VASTAANOTTOKÄYNTIEN SYYT FIMEA % TERVEYSTALO (kaikki asiakkaat) % Tuki- ja liikuntaelinsairaudet 15,8 16,2 13,8 11,8 20,3 21,8 21,1 17,5 Mielenterveyden häiriöt 11,1 5,3 6,9 4,4 8,9 4,8 5,1 4,0 Infektiot 21,5 15,5 16,4 17,5 23,8 22,4 22,1 15,6 Verenkierto- ja aineenvaihduntasairaudet 16,0 12,2 11,3 4,8 12,9 8,3 8,2 5,5 Tapaturmat ja vammat ei tietoja 2,9 3,4 4,2 ei tietoja 5,1 4,8 3,8 Muut 27,8 27,0 23,1 36,3 26,0 21,5 22,6 28,8 TERVEYSTARKASTUKSET 7,7 6,7 9,5 8,5 8,2 9,8 9,8 9,7 MUUT TYÖTERVEYSHUOLLON KÄYNNIT ei tietoja 14,1 15,7 12,5 ei tietoja 6,3 6,3 15,1

11 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Taulukko 5. Sairauspäivien kestojakauma tapauksina vuosina 2008, 2009 ja 2010 Sairauden kesto, päivää 2008 % 2009 % 2010 % 1 79,6 42,5 38, ,6 40, ,8 16,0 16, ,2 7,7 4, ,3 0,0 0, ,0 0,0 0,0 yli 180 0,0 0,3 0,2 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 Kaiken kaikkiaan sairauspoissaolopäiviä kertyi 1 675, mikä tekee 12,4 päivää henkeä kohden ja 3,1 tapausta per henkilö. Henkilötyövuosina se on 8,5 pv/htv. Tämä on vähemmän kuin valtiolla keskimäärin. Vuonna 2010 oli valtion sairauspoissaolojen keskimääräinen osuus 9,7 pv/htv. 4.6 Työtapaturmat Taulukossa 6 on eriteltyinä työpaikalla ja työmatkalla sattuneet tapaturmat sekä ammattitaudit. Työpaikkatapaturmia sattui yksi vuonna Työmatkatapaturmia on ollut vuosittain tarkkailujakson aikana yhdestä neljään tapausta. Vuonna 2010 työmatkatapaturmia sattui neljä, joista pisimpään työkyvyttömyyteen johtanut sairausloma kesti 11 päivää. Ammattitauteja on todettu vain yksi, vuonna Henkilöstön vaihtuvuus Vuoden 2010 aikana vakituisen henkilöstön vaihtuvuusindeksi oli 10,8. Lopettaneita vakinaisia oli yhteensä 19, joista eläkkeelle jäi kolme. Tulokkaita oli 17. Vaihtuvuuden voidaan todeta tasaantuneen edellisvuodesta, sillä vuonna 2009 vakinaisten vaihtuvuusindeksi oli 17,4. Tuolloin aloittaneita oli 16 ja eronneita 45. Vaihtuvuusprosentti lasketaan suhteuttamalla vakinaisten lopettaneiden ja vakituisessa palvelussuhteessa aloittaneiden henkilöiden lukumäärät tarkasteltavan vuoden ensimmäisen ja viimeisen päivän henkilöstön lukumäärään. Jos tarkasteluun otetaan mukaan myös vuoden 2010 aikana aloittaneet ja lopettaneet määräaikaiset henkilöt, saadaan vaihtuvuusindeksiksi 18,4 %, vuonna 2009 vastaava luku oli 22,5 %. Muutosprosentti kertoo, kuinka monella prosentilla henkilöstön loppuvuoden lukumäärä on kasvanut tai vähentynyt verrattuna alkuvuoden henkilöstön lukumäärään. Taulukko 6. Vakituisen henkilöstön vaihtuvuus vastuualueittain 2010 Vastuualue Vaihtuvuus % Muutos % ESIK 9,1 20 TVAP 1,3 0 LAP1 11,4 10 LAP2 9,9 15,2 LHAP 83,3 400 SISP 16,1 12,1 FIMEA 10,8 5,6 Tarkasteltaessa vakituisen henkilöstön vaihtuvuutta vastuualueittain, on Lääkehoitojen arviointi -prosessilla korkein vaihtuvuusprosentti. Tämä johtuu siitä, että vuoden 2010 aikana prosessin henkilömäärä nousi yhdestä henkilöstä viiteen. Toiseksi suurin vakinaisten vaihtuvuus oli Sisäiset palvelut -prosessissa, johon muun muassa kaikki kolme Fimeasta eläkkeelle jäänyttä kuuluivat. Pienin vaihtuvuusprosentti oli Lääkealan toimijoiden valvonta -prosessissa, johon ei vuoden aikana nimitetty ainuttakaan uutta vakinaista, ja eronneitakin oli vain yksi. Taulukko 7. Korvaushakemukset Valtiokonttorista sattumisvuosittain Korvaushakemukset YHT. Työpaikkatapaturmat (kpl) Työmatkatapaturmat (kpl) Ammattitaudit (kpl) Yhteensä (kpl)

12 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS HENKILÖSTÖN OSAAMINEN JA KOULUTUS 5.1 Koulutusrakenne Henkilöstön koulutustasoa kuvaavaa arvoa kutsutaan koulutustasoindeksiksi. Se kertoo organisaation osaamispotentiaalista, jota mitataan ammatillisella pohjakoulutuksella. Tavoitteena on mahdollisimman korkea arvo huomioiden kuitenkin sen, että tavoiteltava koulutustaso on yhteydessä organisaation tehtävien edellyttämään tasoon. Esimerkiksi asiantuntijaorganisaatioissa indeksin tulisi olla lähellä arvoa 6. Koulutustasoindeksi (1,5 8) muodostuu sen mukaisesti, mikä koulutus kullakin henkilöllä on. Taulukko 8. Koulutustasoindeksit Vuosi Koulutustasoindeksi , , , , , , , , ,2 Koulutustasoindeksi pisteet koulutustasoittain: perusaste 1 2 pistettä keskiaste 3,5 5 pistettä korkeakouluaste 6 7 pistettä tutkijakoulutus 8 pistettä Kuvio 9. Henkilöstön koulutusrakenne sukupuolen mukaan Henkilöä % 70 Korkea koulutustaso, asiantuntijuus ja osaaminen ovat Fimean vahvuuksia. Henkilöstön koulutustaso on korkea ja tutkinnon suorittaneita on henkilöstöstä 98,2 %. Koulutustasoindeksi on 6,2, valtion henkilöstön keskimääräisen koulutustasoindeksin ollessa 5,1. Koulutustasoindeksi on säilynyt samana verrattuna kolmeen edelliseen vuoteen. Vuodesta 2002 lähtien koulutustasoindeksi on vaihdellut 6,2 ja 6,3 välillä. Tutkinnon suorittaneesta henkilöstöstä keskiasteen tutkinnon on suorittanut 17,3 %, alemman korkea-asteen 4,4 %, alemman korkeakoulututkinnon 21,7 %, ylemmän korkeakoulututkinnon 30,5 % ja tutkijakoulutuksen 24,3 %. Perusasteella on 1,8 %. Merkittäviä muutoksia verrattuna vuosiin ei ole tapahtunut. Valtaosalla henkilöstöstä, 53,2 %:lla, on lääketieteellinen tai farmaseuttinen koulutus. Eniten Fimeassa on farmaseuttisen koulutuksen saaneita henkilöitä, yli kolmannes koko henkilöstöstä. Kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkinnon suorittaneita on 15,3 % ja luonnontieteellisen 12,3 %. Loput koulutusalat jakautuvat tekniikanalan, humanistiseen, kasvatustieteelliseen, maa- ja metsätalousalan ja palvelualojen koulutukseen. Koulutustason voidaan todeta vastaavan organisaation tehtävien edellyttämää tasoa. 5.2 Henkilöstökoulutus ja -tilaisuudet Fimean henkilöstökoulutuksella tuetaan osaamisen syventämistä. Fimean henkilöstöpolitiikka tukee omaehtoista kouluttautumista. Henkilöstökoulutus sisältää Fimean järjestämän työaikana tapahtuvan palkallisen henkilöstökoulutuksen ja ulkopuolisten järjestämään koulutukseen osallistumisen. Henkilöstökoulutukseksi luetaan muun muassa ammattitaidon ylläpitoon, kehittämiseen ja parantamiseen liittyvä koulutus, ammatillisen pätevyyden hankintaan liittyvä koulutus, työsuojelu- ja YT-koulutus sekä AY-koulutus Kuvio 10. Henkilöstön jakauma koulutusalan mukaan Perusaste Miehet Naiset Keskiaste Alin korkea-aste Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Lääketieteellinen ja farmaseuttinen koulutus 53,2 % Kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen koulutus 15,3 % Luonnontieteellinen koulutus 12,3 % Tekniikan koulutus 6,9 % Humanistinen ja taidealan koulutus 6,9 % Palvelualojen koulutus 2,0 % Kasvatustieteellinen ja opettajankoulutus 0,5 % Maa- ja metsätaloustieteellinen koulutus 1,0 % Muu 2,0 %

13 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Aiemmilta vuosilta tuttua kielikoulutusta jatkettiin ryhmäkoulutuksena koko vuoden. Koulutuskielet olivat englanti ja ruotsi. Tasoryhmiä oli ruotsissa kaksi ja englannissa kolme sekä laboratoriolla oma englanninkielenryhmä. Ryhmät kokoontuivat kerran viikossa 1,5 tunnin ajaksi. Osallistujia oli yhteensä viitisenkymmentä. 5.3 Esimieskoulutus ja esimiesarviot Fimeassa käynnistettiin kaksivuotinen Työn- ja ajanhallinta tietotyössä -hanke. Hankkeen tavoitteena on kehittää Fimean johtamista ja esimiestyötä, työprosessien sujuvuutta ja työn tuottavuutta. Hankeella pyritään lähiesimiesten työn tukemiseen ja monipaikkaisen johtamisen käytäntöjen kehittämiseen ja käyttöönottoon. Hankkeelle on saatu Tekesin rahoitus. VMBarosta saadun esimiesarvion tulokseksi saatiin 3, Rekrytointi Yhdenmukaisen toiminnan varmistamiseksi Fimean eri prosesseissa noudatetaan rekrytointitoimintaohjetta. Se sisältää ohjeet rekrytointitarpeen määrittelystä aina nimittämiseen asti. Rekrytointitarve voi syntyä vapautuvan viran täyttämisestä, resurssitarpeen perusteella tai muista virkajärjestelyistä johtuen. Uuden, perustettavan viran osalta prosessin johtaja määrittelee viran perustamistarpeet, jonka jälkeen johtoryhmä käsittelee asian. Ylijohtaja päättää tarvittaessa uuden viran perustamisesta. Mikäli uusi virka päätetään perustaa, käynnistetään rekrytointiprosessi asianosaisen prosessijohtajan toimeksiannosta. Irtisanoutumisen tai eläkkeelle siirtymisen vuoksi vapautuvan viran osalta prosessijohtaja voi suoraan antaa toimeksiannon rekrytointiprosessiin ryhtymisestä. Avoimeksi tullut vakituinen virka on aina ilmoitettava julkisesti haettavaksi organisaation omilla verkkosivuilla, valtiolle.fi-rekrytointisivustolla sekä työvoimatoimistossa. Lisäksi käytetään valtakunnallisia ja paikallisia sanomalehtiä ja ammattilehtiä sekä sähköisiä ilmoituskanavia tarpeen mukaan. Tieto siitä, ketkä ovat virkaa hakeneet, on julkinen. Prosessijohtaja päättää ensisijaisesti haastatteluun pääsevät sekä haastattelijat, joita on hyvä olla kaksi tai kolme. Haastattelijoita valittaessa on huomioitava jääviyden, tasa-arvon ja objektiivisuuden periaatteet. Hakijan soveltuvuudesta ja kyvykkyydestä voidaan hankkia lisätietoja ulkopuolisen asiantuntijan tekemällä soveltuvuusarvioinnilla. Lisätietämystä hankitaan useimmiten esimies- ja johtotehtäviin hakevilta. Fimean henkilöstön nimittää virkaan ylijohtaja. Päätös kirjataan nimittämiskirjaan Fimeassa on käytössä valtion sähköinen rekrytointijärjestelmä Heli. Rakennemuutoksen kohteena olevalla henkilöstöllä on mahdollisuus ilmoittautua valtion virastoissa vapautuviin virkoihin Heli-järjestelmän virkajärjestelyt -osion kautta henkilöstökoordinaattorin tuella. Vuoden 2010 aikana neljä henkilöä on saanut uuden viran edellä mainitussa virkajärjestelyssä. Kertomusvuonna toteutettiin Helin kautta 29 rekrytointiprosessia, mikä on yksi enemmän kuin edellisvuonna. Hakemuksia tuli kaiken kaikkiaan 921, 190 enemmän kuin vuonna Hakijoista naisia oli 64,8 % ja miehiä 35,2 %. Vastaavat luvut vuonna 2009 olivat 67% ja 33%. Vuonna 2010 Fimeassa otettiin laajemmin käyttöön sisäinen tehtävähaku. Sisäistä tehtävähakua voidaan käyttää täytettäessä alle vuoden kestävää määräaikaista virkasuhdetta. Sisäisen tehtävähaun kautta valittiin seitsemän henkilöä, näistä yksi oli mies. Kaiken kaikkiaan Fimeassa rekrytoitiin vuonna henkilöä, joista 12 on miehiä ja 31 naisia. Luku koostuu Helin, sisäisen tehtävähaun ja muiden ulkoisten rekrytointikanavien kautta rekrytoiduista henkilöistä. Rekrytoitujen keski-ikä on 39 vuotta 11 kuukautta. Heistä yli 45-vuotiaita oli 14 ja alle 45-vuotiaita 29. Sisäisen tehtävähaun lisäksi, myös Helissä avoimiin virkoihin voi hakea talon sisältä. Talon sisältä rekrytoitujen osuudeksi vuonna 2010 saatiin 37,2 %. 5.5 Perehdytys Perehdyttämisellä tarkoitetaan Fimeassa kaikkia niitä toimenpiteitä, joiden avulla uusi virkamies oppii tuntemaan työpaikkansa tehtävät ja toimintatavat, työympäristön, työtä säätelevät normit ja lainsäädännön sekä sidosryhmät. Tavoitteena on uuden työntekijän ohjaaminen työyhteisön toimivaksi jäseneksi mahdollisimman nopeasti. Perehdytystä annetaan myös pitkän poissaolon jälkeen ja silloin, kun työtehtävät muuttuvat. Hyvin suoritettu perehdyttäminen ja opastus työhön ovat tärkeä osa työnhallintaa ja myös työhyvinvointia tukeva tekijä. Fimeassa perehdytystä annetaan yleisellä tasolla sekä tehtävätasolla. 5.6 Koulutusrekisteri Fimean henkilötietojärjestelmän koulutusrekisteriin on usean vuoden ajan kerätty tietoa henkilöstön käymistä kursseista ja koulutustilaisuuksista käyttäen tilastoinnin lajeina koulutuksen antajaa ja koulutuslajeja. Vaikka Fimean henkilöstö käy aktiivisesti koulutuksessa ammattitaitonsa ylläpitämiseksi, oli rekisterin koulutustiedoissa edelleen jonkin verran vajausta, koska kaikesta koulutukseen osallistumisesta ei ole saatu kerättyä tietoa. Tavoitteena on saada aikaan toimiva, ajan tasalla oleva rekisteri, josta jokainen voi halutessaan pyytää otteen koulutustiedoistaan. Vuonna 2011 Fimeassa otetaan käyttöön ESS-henkilöstön sähköinen itseasiointikanava, jonka kautta jokainen voi syöttää omat koulutustietonsa suoraan koulutusrekisteriin.

14 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS PALKKAUS JA MUUT HENKILÖSTÖKULUT Vuonna 2010 henkilöstökulut olivat ,89 euroa, joka on kolme prosenttia enemmän kuin vuonna Palkkaus Palkkoihin ja palkkioihin käytettiin vuonna 2010 yhteensä ,76 euroa. Vastaava luku vuonna 2009 oli ,74 euroa. Fimeassa palkan perusteena ovat tehtävien vaativuus ja henkilökohtainen suoritus. Lähin esimies arvioi vähintään kerran vuodessa työntekijän henkilökohtaista työssä suoriutumista tulos- ja kehityskeskustelun yhteydessä. Arvioitavia asioita ovat suoritukseen liittyvät työn tuloksellisuus, ammatinhallinta ja pätevyys sekä kehitys- ja yhteistyökyky. Henkilökohtaisella palkanosalla kannustetaan hyviin suorituksiin sekä ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Henkilökohtainen palkanosa oli enintään 42 % tehtäväkohtaisesta palkanosasta. Tehtävien vaativuusluokkia on 13. Alimman vaativuusluokan palkkataso oli vuoden 2010 joulukuussa 1 617,85 euroa kuukaudessa, kun ylin oli 5 165,27 euroa. Vaativuusluokkaan seitsemän ja sitä korkeammalle sijoittuvat toimivat asiantuntijatehtävissä. Erityisen syvällistä asiantuntijuutta vaativissa tehtävissä toimivat virkamiehet puolestaan kuuluvat vähintään vaativuusluokkaan yhdeksän. Fimean henkilöstön sijoittumisesta palkkaluokkiin näkyy organisaation korkea koulutustaso ja asiantuntijuus. Kuvio 11. Sukupuolijakauma vaativuusluokittain joulukuussa 2010 Henkilöä Vaativuusluokat Miehet Naiset Kaikkien vaativuusluokkiin kuuluvien sijoittumisen keskiarvoksi saatiin 8,5. Vuonna 2009 vastaava luku oli 8,3. Naisten vaativuusluokkien keskiarvo oli 8,14 ja miesten 9,5. Eniten henkilöstöä kuului vaativuusluokkaan 7, jossa naisten osuus oli 81,8 %. Miehiä oli eniten vaativuusluokassa 12, jossa heidän osuutensa oli 43,5 % Taulukko 9. Joulukuun 2010 palkat vaativuusluokittain Vaativuusluokka Miesten %-osuus 2010 Naisten %-osuus 2010 Miesten %-osuus 2009 Naisten %-osuus ,8 46,2 30,0 70, ,5 56,5 53,0 47, ,1 78,9 18,8 81, ,3 66,7 41,2 58,8 9 15,4 84,6 0,0 100,0 8 0,0 100,0 0,0 100,0 7 18,2 81,8 20,0 80,0 6 16,7 83,3 7,1 92,9 5 11,1 88,9 10,5 89,5 4 27,3 72,7 30,0 70,0 3 0,0 100,0 0,0 100,0 2 0,0 100,0 25,0 75, ,0 0,0 50,0 50,0

15 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Kuvio 12. Henkilökohtaisen suoriutumisen prosentti joulukuussa 2010 Lukumäärä kehittämiskustannuksiin lasketaan vain ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kulut, sairaanhoitoon käytettyjä kustannuksia ei huomioida. Kehittämiskulut kasvoivat kokonaisuudessaan ,45 eurolla vuodesta Taulukko 10. Henkilöstön kehittämiskulut Kehittämiskulu Uinti 1 455, ,00 Jumpat , ,00 Liikuntasetelit 0, ,00 Hieronta 5 475, ,00 Terveystalo , ,00 Koulutus , ,64 Yhteensä , ,64 hesu% Hesu% yhteensä Joulukuussa 2010 koko henkilöstön henkilökohtaisen suorituksen prosentin keskiarvo oli 25,4 %. Naisten hesujen keskiarvo oli 25,7 % ja miesten 24,6 %. 6.2 Henkilöstön kehittämiskulut Henkilöstön kehittämiskulut koostuvat esimerkiksi koulutuksesta, aloitetoiminnasta, ammattiyhdistystoiminnasta, työterveyshuollosta, työsuojelusta, liikuntaharrastuksista sekä muusta sosiaalisesta toiminnasta. Toisin sanoen henkilöstöinvestointeihin luetaan kaikki sellaiset toimet, jotka edistävät tai hyödyntävät työtyytyväisyyden ja työkunnon edistämistä, henkilöstön koulutusta ja kehittämistä sekä terveyttä. Fimean tarjoamiin liikuntapalveluihin käytettiin vuonna 2010 yhteensä euroa. Hierontaan kului euroa ja koulutuksiin ,64 euroa. Koulutuskustannukset eivät sisällä ulkomaan koulutuksia. Työterveyshuollosta aiheutui kuluja euroa. Henkilöstön 6.3 Työvoimakustannukset Taulukko 11. Työvoimakustannukset Työvoimakustannukset v Henkilöstön palkat , ,89 Sosiaaliturvakustannukset , ,38 Työterveyshuolto , ,00 Koulutus - kustannukset 1) , ,64 TYHY-toimintakustannukset 2) , ,00 Kokonaistyövoimakustannukset (YHT.) , ,91 Kokonaistyövoimakustannukset (htv) , ,34 1) Koulutuskustannuksiin sisältyvät vain kotimaassa saadut koulutukset 2) TYHY-toimintakustannukset sisältävät vain liikunnasta ja hieronnoista aiheutuneet kulut

16 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Epävirallinen tuotto- ja kululaskelma TUOTTO- JA KULULASKELMA (Epävirallinen) TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot , ,89 Muut toiminnan tuotot -8, , , ,71 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,53 Henkilöstökulut , ,34 Palkat ja palkkiot , ,74 Lomapalkkavelan muutos , ,28 Eläkekulut , ,42 Muut henkilösivukulut , ,46 Vuokrat , ,22 Palvelujen ostot , ,22 Muut kulut , ,93 Poistot , ,43 Sisäiset kulut , , , ,21 JÄÄMÄ I , ,50 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot -1 0 Rahoituskulut 2138, ,91 605,77 605,77 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot -367, ,29 Satunnaiset kulut , , , ,71 JÄÄMÄ II , ,98 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Kulut , ,56 JÄÄMÄ III , ,54 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot , ,72 Suoritetut arvonlisäverot , , , ,89 TILIKAUDEN KULUJÄÄMÄ , ,43 Henkilöstötuloslaskelma on muunneltu versio organisaation virallisesta tuotto- ja kululaskelmasta. Henkilöstötuloslaskelma kertoo yksityiskohtaisemmin henkilöstömenoista, kun muut menot on puolestaan yhdistetty yhdeksi luvuksi.

17 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS LIITE: LUKUJA FIMEAN HENKILÖSTÖSTÄ Henkilömäärä Vakituiset Määräaikaiset Henkilötyövuodet Vaihtuvuus % 5,1 5,1 6,9 5,6 9,2 8,8 9,6 22,5 18,4 Keski-ikä 43, ,3 43, ,6 42, ,1 Sukupuolijakauma n/m 98/37 115/41 120/39 136/41 130/43 166/44 164/48 162/46 175/56 Koulutusindeksi 6,2 6,3 6,3 6,3 6,3 6,2 6,2 6,2 6,2 Koulutusrakenne (%) Perustaso 3,7 9 7, ,3 1,4 1,3 1,4 1,8 Keskiaste 18, , ,6 21,8 17,4 17,7 17,3 Alin korkea-aste 8,1 5,8 5,7 5,6 4,6 4,5 4,3 5,6 4,4 Alempi korkeakouluaste ,2 16,9 20,8 19,5 20,5 19,5 21,7 Ylempi korkeakouluaste 26,7 25,6 25,8 24,9 23,7 31,3 34,8 33,5 30,5 Tutkijakoulutus 25,9 27,6 27,7 26, ,9 21,7 22,3 24,3 Tutkinnon suorittaneita 96, , ,7 96,8 98,7 98,6 98,2 Sairauspoissaolot päiviä yht Työtapaturmat

18 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Säkerhets- och utvecklingscentret för läkemedelsområdet Finnish Medicines Agency Mannerheimintie 103b, PL 55, Helsinki Microkatu 1, Kuopio ISBN