Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010"

Transkriptio

1 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos

2 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan Suomen korkeakoulututkinnon (yliopisto, ammattikorkeakoulu tai ammatillinen korkea-aste) suorittaneiden työttömyyttä vuosina Yliopistolla viitataan yliopistoihin ja teknillisiin yliopistoihin. Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoon. Aineisto käsittää työttömät työnhakijat (ilman lomautettuja) keskimäärin kuukauden lopussa tammi-toukokuussa Näin yksittäisten kuukausien vaihtelut on tasattu. Luvut ovat siis keskiarvoja kuukauden viimeisen päivän työttömien työnhakijoiden määrästä. Keski-Suomen korkeakoulutettuja työttömiä työnhakijoita on tarkasteltu raportissa [1]. Kuvasta 1.1 ilmenee työttömien kokonaismäärä sekä vastaavat luvut koulutustaustan osalta; yliopistollinen, ammatillinen tai opistotason tutkinto. Kuva 1.1 Suomen korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutustaustoittain Suomessa oli vuonna 2010 keskimäärin kuukauden lopussa tammi-huhtikuussa korkeakoulutettua työtöntä työnhakijaa. Määrä kasvoi 25 % vuodesta Kuvasta 1.1 havaitaan, että suurin osa (56 %) työttömyyden kasvusta aiheutui yliopistotutkinnon suorittaneiden työttömien määrän kasvusta. Kyseisen ryhmän sisällä työttömyys kasvoi 23 % kuusivuotisjakson aikana. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrän kasvu aiheutti 44 % Suomen korkeakoulutettujen työttömyyden kasvusta. Ryhmän työttömyys kasvoi kuusivuotisjakson aikana 46 %. Ammatillisen korkea-asteen suorittaneiden työttömyys ei kasvanut tarkastelujakson aikana. Kaikilla edellä mainituilla ryhmillä työttömyys laski vuoteen 2008 asti ja on sen jälkeen lähtenyt jyrkkään kasvuun. Taulukossa 1 on esitetty Suomen korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutustaustoittain vuosina Luvut ovat keskiarvoja kuukauden viimeisenä

3 päivänä tammi-toukokuussa. Suurin osa (n. 60 %) korkeakoulutetuista työttömistä on yliopistotutkinnon suorittaneita. Vuosi Yliopisto Ammattikorkeakoulu Ammatillinen korkea-aste Kaikki yhteensä % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % Taulukko 1 Suomen korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusasteittain Taulukossa 2 on esitetty korkeakouluista valmistuneet vuosina Ammatillisen korkea-asteen tutkintoa ei ole voinut suorittaa vuoden 2003 jälkeen, joten valmistuneet jakautuvat yliopistoille ja ammattikorkeakouluille. Vuosi Yliopisto Ammattikorkeakoulu Kaikki yhteensä % % % % % % % % % % % % % % % Taulukko 2 Suomen korkeakouluista valmistuneet Kuvassa 1.2 on vastaava erittely koulutustason mukaan: Yliopistotutkinto: tutkijan koulutus, ylempi tutkinto, alempi tutkinto, ammatillinen koulutus: ylempi ammattikorkeakoulututkinto, alempi ammattikorkeakoulututkinto ja ammatillinen korkea-asteen tutkinto.

4 Kuva 1.2 Suomen korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusasteittain Vuoden 2010 korkeakoulutetuista työttömistä 41 % oli ylemmän korkeakouluasteen yliopistossa suorittaneita ja 26 % alemman korkeakouluasteen ammattikorkeakoulussa suorittaneita. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden pientä työttömien määrää selittää se, ettei kyseistä tutkintoa voi suorittaa ilman useamman vuoden työkokemusta. Kyseisen ryhmän työttömien määrä on kuitenkin kasvanut huomattavasti vuodesta Seuraavaksi eniten työttömien työnhakijoiden määrä vuosien välillä kasvoi alemman ammattikorkeakoulututkinnon (38 %) ja tutkijankoulutuksen (33 %) suorittaneiden joukossa. Kuvassa 1.3 on esitetty työttömyyden kehitys koulutusaloittain. Suurimman ryhmän muodostavat kauppa- ja yhteiskuntatieteellinen, tekniikan ala sekä humanistinen ja taideala. Alat kattavat vuoden 2010 korkeakoulutetuista työttömistä työnhakijoista yhteensä 69 %. Näiden alojen työttömistä vuonna 2010 kaupalliselta ja yhteiskuntatieteelliseltä alalta 65 % on suorittanut yliopistotutkinnon ja 35 % ammatillisen koulutuksen. Tekniikan alan vuoden 2010 työttömistä työnhakijoista 72 % on suorittanut ammatillisen koulutuksen ja 28 % yliopistotutkinnon. Humanistiselta ja taidealalta vastaavasti 77 % on suorittanut yliopistotutkinnon ja 23 % ammatillisen koulutuksen.

5 Kuva 1.3 Suomen korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusaloittain Luvuissa 2 9 työttömyyden jakautumista tarkastellaan yksityiskohtaisemmin eri koulutusaloilla. Suurimmat yksittäiset oppiaineet, joissa on koko tarkastelujakson muihin aloihin verrattuna varsin korkea työttömyys ovat tradenomi sekä kone-, energia- ja kuljetustekniikka. Luvussa 10 tarkastellaan ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneiden työttömyyttä koulutusaloittain.

6 2. Kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen ala Kaupallisella ja yhteiskuntatieteellisellä alalla oli Suomessa vuonna 2010 keskimäärin kuukauden lopussa tammi-toukokuussa 6417 korkeakoulutettua työtöntä työnhakijaa. Määrä kasvoi 11 % vuodesta Kuvassa 2.1 on esitetty kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen alan työttömät koulutusasteittain. Kuva 2.1 Suomen kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen alan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusasteittain Kuvasta 2.1 havaitaan, että suurimman osan alan työttömistä vuonna 2010 muodostivat ylemmän korkeakoulututkinnon yliopistossa ja alemman korkeakoulututkinnon ammattikorkeakoulussa suorittaneet. Alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet myös vastasivat lähes yksinään työttömyyden noususta alalla kuusivuotisjakson aikana. Kuvassa 2.2 on esitetty kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen alan työttömät työnhakijat oppiaineittain. Yksittäisistä oppiaineista suurimmat työttömien ryhmät muodostivat tradenomit, ekonomit, yhteiskuntatieteet ja kauppatieteet. Vuonna 2010 kyseiset oppiaineet käsittivät 73 % kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen alan työttömistä. Suurin osa alan työttömyyden kasvusta aiheutui työttömien tradenomien määrän noususta.

7 Kuva 2.2 Suomen kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen alan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat oppiaineittain Kuvassa 2.3 on esitetty työttömät tradenomit koulutusasteittain. Vuosina tradenomien työttömyys nousi 40 %. Suurin osa (82 %) tästä aiheutui alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista tradenomeista. Kuva 2.3 Suomen korkeakoulutetut työttömät tradenomit koulutusasteittain

8 Kuvassa 2.4 on esitetty ekonomin tutkinnon suorittaneet työttömät työnhakijat koulutusasteittain. Ekonomien työttömyys laski tarkastelujakson aikana 11 %. Suurimman osan (70 %) työttömyyden laskusta aiheutti alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien ekonomien määrän väheneminen. Kuva 2.4 Suomen korkeakoulutetut työttömät ekonomit koulutusasteittain Kuvassa 2.5 on esitetty yhteiskuntatieteiden korkeakoulututkinnon suorittaneet työttömät koulutusasteittain. Oppiaineen keskimääräinen työttömien työnhakijoiden määrä tammitoukokuussa kasvoi kuusivuotisjakson aikana 6 %. Kasvu aiheutui ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneista, joiden työttömyys kasvoi 10 %. Kuva 2.5 Suomen korkeakoulutetut työttömät yhteiskuntatieteilijät koulutusasteittain

9 Kuvassa 2.6 on esitetty kauppatieteiden korkeakoulututkinnon suorittaneet työttömät koulutusasteittain. Oppiaineen keskimääräinen työttömien työnhakijoiden määrä kuukauden lopussa tammi-huhtikuussa kasvoi kuusivuotisjakson aikana 43 %. Suurin osa (85 %) kasvusta aiheutui kauppatieteiden ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneista, joiden työttömyys kasvoi tarkasteluvälillä 43 %. Kuva 2.6 Suomen korkeakoulutetut työttömät kauppatieteilijät koulutusasteittain

10 3. Tekniikan ala Tekniikan alalla oli Suomessa vuonna 2010 keskimäärin kuukauden lopussa tammitoukokuussa 7342 korkeakoulutettua työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä kasvoi 27 % vuodesta Kuvassa 3.1 on esitetty tekniikan alan työttömät koulutusasteittain. Kuva 3.1 Suomen tekniikan alan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusasteittain Kuvasta 3.1 havaitaan, että suurimmat työttömien ryhmät tekniikan alalla ovat ammatillisen korkea-asteen (insinööri), ylemmän yliopistotutkinnon (diplomi-insinööri) ja alemman ammattikorkeakoulututkinnon (AMK-insinööri) suorittaneet. Alemman ammatillisen korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrä on ollut jyrkässä kasvussa viime vuosina. Suurin osa (80 %) tekniikan alan työttömyyden kasvusta tarkastelujakson aikana aiheutui alemman ammattikorkeakoulu- ja ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneista. Alemman korkeakouluasteen ammattikorkeakoulussa suorittaneiden työttömyys kasvoi 75 % ja ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneiden 26 % vuodesta Myös tutkijakoulutusasteen (tekniikan lisensiaatti, tekniikan tohtori) yliopistossa ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (ylempi AMK-insinööri) suorittaneiden työttömyys on kasvanut huomattavasti tarkastelujakson aikana. Tutkijankoulutuksen suorittaneiden työttömien määrä kasvoi 61 % ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrä nousi nollasta 155:een. Myös alemman yliopistotutkinnon (tekniikan kandidaatti) suorittaneiden työttömyys kasvoi 51 % vuodesta 2005.

11 Kuva 3.2 Suomen tekniikan alan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat oppiaineittain Kuvassa 3.2 on esitetty tekniikan alan työttömät työnhakijat oppiaineittain. Yksittäisistä oppiaineista työttömien määrään selkeästi eniten vaikutti kone-, energia- ja kuljetustekniikka. Lisäksi työttömyys on kasvanut jyrkästi tieto- ja tietoliikennetekniikan alalla. Kuvassa 3.3 on esitetty kone-, energia- ja kuljetustekniikan työttömät koulutusasteittain.

12 Kuva 3.3 Suomen kone-, energia- ja kuljetustekniikan alan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusasteittain Kone-, energia ja kuljetustekniikan oppiaineen työttömyys kasvoi kuusivuotisjakson aikana 22 %. Kuvasta 3.3 havaitaan, että suurin osa (59 %) työttömyyden kasvusta aiheutui alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrän kasvusta. Kyseisen ryhmän työttömyys kasvoi tarkastelujakson aikana 108 %. Kuvassa 3.4 on esitetty tieto- ja tietoliikennetekniikan alan työttömät työnhakijat koulutusasteittain. Oppiaineen työttömyys kasvoi vuosien aikana 75 %. Suurimman osan tästä aiheuttivat alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet, joiden työttömyys kasvoi 102 % ja ammatillisen korkea-asteen suorittaneet, joiden työttömyys kasvoi 38 % vuodesta Myös ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneiden työttömien määrä kasvoi jyrkästi (76 %) tarkastelujakson aikana.

13 Kuva 3.4 Suomen tieto- ja tietoliikennetekniikan alan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusasteittain

14 4. Humanistinen ja taideala Humanistisella ja taidealalla oli Suomessa vuonna 2010 keskimäärin kuukauden lopussa tammi-toukokuussa 4783 korkeakoulutettua työtöntä työnhakijaa. Alan työttömyys kasvoi 18 % vuodesta Kuvassa 4.1 on esitetty humanistisen ja taidealan työttömät työnhakijat koulutusasteittain. Kuva 4.1 Suomen humanistisen ja taidealan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusasteittain Kuvasta 4.1 havaitaan, että suurin osa humanistisen ja taidealan työttömistä on ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneita. Vuonna 2010 kyseinen ryhmä käsitti 55 % alan työttömistä. Ylemmän yliopistotutkinnon ja alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet aiheuttivat suurimman osan koko alan työttömyyden kasvusta kuusivuotisjakson aikana. Ylemmän korkeakouluasteen yliopistossa suorittaneiden työttömyys kasvoi 16 % ja alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden 56 % tarkastelujakson aikana. Kuvassa 4.2 on esitetty Suomen humanistisen ja taidealan työttömät työnhakijat oppiaineittain. Kuvasta havaitaan, että suurin osa alan työttömistä on kielitieteilijöitä. Oppiaineen työttömyys on kasvanut 7 % vuodesta 2005.

15 Kuva 4.2 Suomen humanistisen ja taidealan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat oppiaineittain Kuvassa 4.3 on esitetty Keski-Suomen työttömät kielitieteilijät koulutusasteittain. Suurin osa oppiaineen työttömistä on ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneita. Vuonna 2010 kyseinen ryhmä käsitti 75 % oppiaineen työttömistä työnhakijoista. Alhainen alemman yliopistotutkinnon suorittaneiden työttömien määrä selittyy sillä, että yliopistokoulutus tähtää ylempään korkeakoulututkintoon.

16 Kuva 4.3 Suomen korkeakoulutetut työttömät kielitieteilijät koulutusasteittain

17 5. Luonnontieteellinen ala Luonnontieteellisellä alalla oli Suomessa vuonna 2010 keskimäärin kuukauden lopussa tammi-toukokuussa 1755 korkeakoulutettua työtöntä työnhakijaa. Alan työttömyys kasvoi 20 % vuodesta Kuvassa 5.1 on esitetty luonnontieteellisen alan työttömät työnhakijat koulutusasteittain. Kuva 5.1 Suomen luonnontieteellisen alan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusasteittain Luonnontieteellisen alan korkeakoulututkinnon voi suorittaa vain yliopistossa ja yliopistokoulutus taas tähtää lähes aina ylempään korkeakoulututkintoon. Tämä selittää kuvasta 5.1 havaittavan ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden korkean työttömyyden verrattuna muihin ryhmiin. Vuonna 2010 kyseinen ryhmä käsitti 74 % luonnontieteellisen alan työttömistä Suomessa. Myös suurin osa alan työttömyyden kasvusta aiheutui ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista. Ryhmän työttömyys kasvoi 24 % vuodesta Kuvassa 5.2 on esitetty luonnontieteellisen alan työttömät työnhakijat oppiaineittain. Kuvasta havaitaan, että eniten alalla on työttömiä biologian, biokemian ja ympäristötieteiden sekä kemian oppiaineissa. Biologian, biokemian ja ympäristötieteiden työttömyys kasvoi 15 % vuodesta Kemian työttömyys pysyi lähes samalla tasolla kuin vuonna Jyrkintä työttömyyden kasvu luonnontieteellisellä alalla oli tietojenkäsittelyn oppiaineessa. Ryhmän työttömyys kasvoi 76 % tarkastelujakson aikana.

18 Kuva 5.2 Suomen luonnontieteellisen alan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat oppiaineittain Kuvassa 5.3 on esitetty biologian, biokemian ja ympäristötieteiden oppiaineen työttömät työnhakijat koulutusasteittain. Oppiaineen sisällä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys kasvoi kuusivuotisjakson aikana 15 %. Kyseinen ryhmä käsitti 74 % biologian, biokemian ja ympäristötieteiden korkeakoulutetuista työttömistä työnhakijoista vuonna Kuva 5.3 Suomen biologian, biokemian ja ympäristötieteiden oppiaineen korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusasteittain

19 6. Kasvatustieteellinen ja opettajankoulutus Kasvatustieteellisellä ja opettajankoulutusalalla oli Suomessa vuonna 2010 keskimäärin kuukauden lopussa tammi-toukokuussa 1527 korkeakoulutettua työtöntä työnhakijaa. Alan työttömyys kasvoi 9 % vuodesta Kuvassa 6.1 on esitetty kasvatustieteellisen ja opettajankoulutusalan työttömät työnhakijat koulutusasteittain. Kuva 6.1 Suomen kasvatustieteellisen ja opettajankoulutusalan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusasteittain Kuvasta 6.1 havaitaan, että kasvatustieteellisen ja opettajankoulutusalan työttömyys johtuu ylemmän ja alemman yliopistotutkinnon suorittaneista. Vuonna 2010 kyseiset ryhmät käsittivät 94 % alan työttömistä työnhakijoista. Kuusivuotisjakson aikana ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneiden työttömyys kasvoi 37 %. Alemman yliopistotutkinnon suorittaneiden työttömyys sen sijaan laski 17 %. Kuvassa 6.2 on esitetty kasvatustieteellisen ja opettajankoulutusalan työttömät työnhakijat oppiaineittain. Kuvasta havaitaan, että eniten työttömyyttä alalla aiheuttavat kasvatustieteet, opettajankoulutus ja lastentarhanopettajat. Näistä kaksi ensimmäistä aiheuttivat myös suurimman osan alan työttömyyden kasvusta tarkastelujakson aikana. Kasvatustieteiden työttömyys kasvoi 39 % ja opettajankoulutuksen 31 % vuodesta Lastentarhanopettajien työttömyys sen sijaan laski 29 % tarkastelujakson aikana. Kasvatustieteissä ja opettajankoulutuksessa valtaosa työttömistä on ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneita. Lastentarhaopettajan koulutus on alempi yliopistotutkinto.

20 Kuva 6.2 Suomen kasvatustieteellisen ja opettajankoulutusalan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat oppiaineittain

21 7. Terveys- ja sosiaaliala Terveys- ja sosiaalialalla oli Suomessa vuonna 2010 keskimäärin kuukauden lopussa tammi-toukokuussa 1419 korkeakoulutettua työtöntä työnhakijaa. Alan työttömyys laski 5 % vuodesta Kuvassa 7.1 on esitetty terveys- ja sosiaalialan työttömät työnhakijat koulutusasteittain. Kuva 7.1 Suomen terveys- ja sosiaalialan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusasteittain Kuvasta 7.1 havaitaan, että suurimman työttömien ryhmän terveys- ja sosiaalialalla muodostavat alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet. Myös alan työttömyyden lasku tarkastelujakson aikana johtui kyseisestä ryhmästä. Alemman terveys- ja sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys laski 15 % vuodesta Kuvassa 7.2 on esitetty Suomen terveys- ja sosiaalialan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat oppiaineittain. Kuvasta havaitaan, että suurin osa alan työttömistä on peräisin terveydenhuollon ja sosiaalialan oppiaineista. Vuonna 2010 kyseiset oppiaineet käsittivät 72 % alan työttömistä. Terveydenhuollon työttömyys laski 15 % ja sosiaalialan työttömyys 2 % vuodesta Molemmat ovat ammattikorkeakoulun oppiaineita ja niiden työttömät koostuvat lähinnä alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista.

22 Kuva 7.2 Suomen terveys- ja sosiaalialan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat oppiaineittain

23 8. Maa- ja metsätalousala Maa- ja metsätalousalalla oli Suomessa vuonna 2010 keskimäärin kuukauden lopussa tammi-toukokuussa 803 korkeakoulutettua työtöntä työnhakijaa. Alan työttömyys kasvoi 1 % vuodesta Kuvassa 8.1 on esitetty maa- ja metsätalousalan työttömät koulutusasteittain. Kuva 8.1 Suomen maa- ja metsätalousalan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusasteittain Kuvasta 8.1 havaitaan, että suurin osa maa- ja metsätalousalan työttömistä on ylemmän yliopistotutkinnon ja alemman ammatillisen tutkinnon suorittaneita. Vuonna 2010 kyseinen ryhmä käsitti 93 % alan työttömistä työnhakijoista. Ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneiden työttömyys laski 14 % ja ammatillisen korkea-asteen suorittaneiden 23 % tarkastelujakson aikana. Sen sijaan alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys kasvoi 34 % vuodesta Kuvassa 8.2 on esitetty Suomen maa- ja metsätalousalan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat oppiaineittain. Kuvasta havaitaan, että eniten työttömyyttä alalla aiheuttavat oppiaineet ovat metsätalousinsinöörin koulutus sekä maatalous- ja metsätieteet. Vuonna 2010 kyseiset oppiaineet käsittivät 56 % maa- ja metsätalousalan korkeakoulutetuista työttömistä työnhakijoista. Metsätalousinsinöörien työttömyys aiheutui alemman ammattikorkeakoulututkinnon ja ammatillisen korkea-asteen suorittaneista. Maatalous- ja metsätieteissä eniten työttömiä oli ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneiden joukossa.

24 Kuva 8.2 Suomen maa- ja metsätalousalan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat oppiaineittain

25 9. Palveluala Palvelualalla oli Suomessa vuonna 2010 keskimäärin kuukauden lopussa tammitoukokuussa 679 korkeakoulutettua työtöntä työnhakijaa. Alan työttömyys kasvoi 35 % vuodesta Kuvassa 9.1 on esitetty palvelualan työttömät työnhakijat koulutusasteittain. Kuva 9.1 Suomen palvelualan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusasteittain Kuvasta 9.1 havaitaan, että suurin osa palvelualan työttömistä on alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita. Vuonna 2010 kyseinen ryhmä käsitti 72 % alan korkeakoulutetuista työttömistä työnhakijoista, ja ryhmän työttömyys kasvoi 64 % vuodesta Alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrän kasvu aiheutti suurimman osan palvelualan työttömyyden kasvusta. Kuvassa 9.2 on esitetty palvelualan työttömät työnhakijat oppiaineittain. Kuvasta havaitaan, että suurin yksittäinen työttömyyttä aiheuttava ryhmä on matkailu- ja ravitsemisala. Vuonna 2010 kyseinen oppiaine käsitti 66 % palvelualan korkeakoulutetuista työttömistä työnhakijoista. Matkailu- ja ravitsemisalan työttömyys kasvoi 77 % vuodesta Oppiaineen työttömät koostuvat suurimmaksi osaksi alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista.

26 Kuva 9.2 Suomen palvelualan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat oppiaineittain

27 10. Ylempi yliopistotutkinto Suomessa oli vuonna 2010 keskimäärin kuukauden lopussa tammi-toukokuussa ylemmän yliopistotutkinnon suorittanutta työtöntä työnhakijaa. Ylemmän korkeakouluasteen yliopistossa suorittaneiden työttömyys kasvoi 26 % vuodesta Kuvassa 10.1 on esitetty ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneet työttömät koulutusaloittain. Kuva 10.1 Suomen ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneet työttömät työnhakijat koulutusaloittain Kuvasta 10.1 havaitaan, että suurimmat työttömien ryhmät ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneiden joukossa ovat kaupallisella ja yhteiskuntatieteellisellä alalla, humanistisella ja taidealalla, tekniikan alalla sekä luonnontieteellisellä alalla. Suurin osa ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneiden työttömyyden kasvusta vuosina on aiheutunut työttömyyden kasvusta näillä aloilla. Kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen alan ylemmän korkeakouluasteen yliopistossa suorittaneiden työttömyys on kasvanut 6 % vuodesta Humanistisella ja taidealalla vastaava työttömyyden kasvu on ollut 16 %, tekniikan alalla 26 % ja luonnontieteellisellä alalla 24 %. Suurin muutos tarkastelujakson aikana on tapahtunut muulla tai tuntemattomalla alalla, jonka työttömien määrä on kasvanut alle sadasta lähes tuhanteen.

28 Viitteet: [1] Keski-Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain , Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje, Jyväskylän yliopisto, tietotekniikan laitos, https://www.jyu.fi/hallintokeskus/tilastot/muut/keskisuomen_korkeakoulut ettujen_tyottomyysraportti_ pdf/view

Suomen ja Keski-Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen ja Keski-Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen ja Keski-Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki, Johanna Ärje pekka.neittaanmaki@jyu.fi, johanna.arje@jyu.fi Jyväskylän yliopisto, Tietotekniikan

Lisätiedot

Laadullinen työllistyminen, keskustelutilaisuus taustatilastoja

Laadullinen työllistyminen, keskustelutilaisuus taustatilastoja Laadullinen työllistyminen, keskustelutilaisuus 30.11. - taustatilastoja Ammattiasema - maisterin tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen ammattiluokituksen mukaan 2014 - yksi vuosi valmistumisesta Kasvatusalat

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNITTAIN 5/2012 3/2017. Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNITTAIN 5/2012 3/2017. Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNITTAIN 5/2012 Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen 29.6.2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA 2017 1 JOHDANTO Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA 2011 2016 Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen 5.8.2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA 2016 1 JOHDANTO Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA 2010 2013

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA 2010 2013 TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen 2.4.2014 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA 2014 1 JOHDANTO Tässä raportissa tarkastellaan työttömien

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat, yleisimmät akavalaistutkinnot

Työttömät* työnhakijat, yleisimmät akavalaistutkinnot Työttömät* työnhakijat, yleisimmät akavalaistutkinnot ELY-keskuksittain 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Insinöörit (ml. AMK & rakennusarkkit.) 2014/9 MUUTOS 2015/9 1349 245 1594 795 85 880 761

Lisätiedot

Korkeakoulujen KOTA-seminaari

Korkeakoulujen KOTA-seminaari Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen Anna Loukkola Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon johtavan koulutuksen yliopisto-opiskelijat

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

Korkeasti koulutetut työttömät. Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus

Korkeasti koulutetut työttömät. Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus Korkeasti koulutetut työttömät Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus Määritelmä ja lähdetiedot Korkeasti koulutetut = alempi korkeakouluaste, ylempi korkeakouluaste sekä tutkijakoulutusaste

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ICT-ALALLA KESKI-SUOMESSA 2006-2011

TYÖTTÖMYYS ICT-ALALLA KESKI-SUOMESSA 2006-2011 TYÖTTÖMYYS ICT-ALALLA KESKI-SUOMESSA 2006- Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen 2.8. Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto työttömien lkm % työttömistä ja lomautetuista Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

Eväitä hyvän työuran rakentamiseen

Eväitä hyvän työuran rakentamiseen Eväitä hyvän työuran rakentamiseen Aarresaari-verkoston maisteriuraseuranta 2016 Juha Sainio Aarresaari.net/uraseuranta Sivuilta tietoa aineistoista ja linkit yliopistojen työelämäja urapalvelujen sivuille.

Lisätiedot

Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat % 90 % -5 % 4 % Yhteensä % 100 % 15 % 3 %

Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat % 90 % -5 % 4 % Yhteensä % 100 % 15 % 3 % Asemointitilastot 2016, 1/6 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak. YO Valtak.

Lisätiedot

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2013

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2013 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2013 www.tek.fi TEK Tekniikan alan korkeakoulutettujen työttömyys palasi lievään kasvuun vuoden 2013 toisen neljänneksen lopussa

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 28 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % 115 % 22 % -3 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 28 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % 115 % 22 % -3 % ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 Valtak. Valtak. Ammattikorkeakoulututkinnot,

Lisätiedot

Työttömät työnhakijat yhteensä

Työttömät työnhakijat yhteensä Niilo Melolinna, Erikoistutkija 28.5.2013 OTE jaosto TIETOJA AKATEEMISESTA TYÖTTÖMYYDESTÄ JA SEN VIIME AJAN MUUTOKSISTA TEM:N TYÖNVÄLITYSTILASTON POHJALTA 1207. Työnhakijat ammatin, koulutuksen ja kansalaisuuden

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot.

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2013

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2013 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2013 www.tek.fi TEKNIIKAN'AKATEEMISET'TEK' ' TYÖLLISYYSKATSAUS'I/2013' Tekniikan alan korkeakoulutettujen työttömyys pysynyt ennallaan

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat 1994 2015, lokakuu

Työttömät* työnhakijat 1994 2015, lokakuu Työttömät* työnhakijat 1994 215, lokakuu Yleisimmät akavalaistutkinnot (kuukausitilasto) Ekonomisti Heikki Taulu 35 Työttömät; esimerkkejä eräistä korkeakoulututkinnoista 3 3148 2776 25 2392 FM (hum) 2

Lisätiedot

Selvitys suunnittelu- ja konsultointialan työvoimasta Liite 2

Selvitys suunnittelu- ja konsultointialan työvoimasta Liite 2 Selvitys suunnittelu- ja konsultointialan työvoimasta 217-225 LIITE 2: IKÄJAKAUMAT Kaikkien tässä liitteessä esitettyjen kuvien tietolähde on Vipunen. Tiedot ovat tilastovuodelta 214. Kuvissa on huomioitu

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat 1994 2015, heinäkuu

Työttömät* työnhakijat 1994 2015, heinäkuu Työttömät* työnhakijat 1994 215, heinäkuu Yleisimmät akavalaistutkinnot (kuukausitilasto) Ekonomisti Heikki Taulu 5 Työttömät; esimerkkejä eräistä korkeakoulututkinnoista 45 442 4 3816 35 359 366 3 2842

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2013

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2013 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2013 www.tek.fi TEK Tekniikan alan korkeakoulutetuilla työttömyyden nousu jatkui viimeisellä vuosineljänneksellä TEKin arvion mukaan

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle

Itä-Suomen yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle Asemointitilastot 2016, 1/8 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak.

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat , elokuu

Työttömät* työnhakijat , elokuu Työttömät* työnhakijat 1994 216, elokuu Yleisimmät akavalaistutkinnot (kuukausitilasto) Ekonomisti Heikki Taulu 4 Työttömät; esimerkkejä eräistä korkeakoulututkinnoista 35 3564 3612 3 365 278 25 2361 2134

Lisätiedot

Innolink Research Oy laati Pirkanmaan. Korkeasti koulutettujen työllistyminen on vaikeutunut. Miten sitä voitaisiin parantaa tulevaisuudessa?

Innolink Research Oy laati Pirkanmaan. Korkeasti koulutettujen työllistyminen on vaikeutunut. Miten sitä voitaisiin parantaa tulevaisuudessa? Kuva: Studio Ari Ijäs Korkeasti koulutettujen työllistyminen on vaikeutunut. Miten sitä voitaisiin parantaa tulevaisuudessa? Innolink Research Oy laati Pirkanmaan ELY-keskuksen ja EU:n rakennerahastovaroin

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2015

Väestön koulutusrakenne 2015 Koulutus 2016 Väestön koulutusrakenne 2015 40 44vuotiaat korkeimmin koulutettuja vuonna 2015 Vuoden 2015 loppuun mennessä 3 245 724 henkeä eli 71 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2004

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2004 Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2004 Tutkimus/JS TAMMIKUU 2005 Työttömistä diplomi-insinööreistä ja arkkitehdeistä kaksi viidesosaa yli 50- vuotiaita Työttömien

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 36 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % -3 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 36 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % -3 % -ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnot % 111 % -7 % 1 % Alemmat korkeakoulututkinnot % 103 % 15 % 11 %

Tohtorin tutkinnot % 111 % -7 % 1 % Alemmat korkeakoulututkinnot % 103 % 15 % 11 % Asemointitilastot 2016, 1/8 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak.

Lisätiedot

Helsingin yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle

Helsingin yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle Asemointitilastot 2016, 1/8 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak.

Lisätiedot

Åbo Akademin määrälliset tavoitteet kaudelle

Åbo Akademin määrälliset tavoitteet kaudelle Asemointitilastot 2016, 1/6 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak. YO Valtak.

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen

Lisätiedot

Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen

Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Dnro 19/400/2004 Pvm 25.3.2004 Jakelussa mainituille Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Opetusministeriö on päättänyt

Lisätiedot

Kuva 2 - Vastaako nykyinen työtehtäväsi vaatimustasoltaan yliopistollista tutkintoa?

Kuva 2 - Vastaako nykyinen työtehtäväsi vaatimustasoltaan yliopistollista tutkintoa? SIJOITTUMISSEURANNAN 2013 TULOKSET Sijoittumisseurannassa selvitettiin vuonna 2013 ylemmän kk-tutkinnon suorittaneiden työllistymistä. Kyselyyn kertyi vastauksia yhteensä 702 kappaletta vastausprosentin

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työmarkkinapolut työllisyys, työttömyys ja syrjäytymisriski

Korkeasti koulutettujen työmarkkinapolut työllisyys, työttömyys ja syrjäytymisriski Korkeasti koulutettujen työmarkkinapolut työllisyys, työttömyys ja syrjäytymisriski Rita Asplund, Pekka Vanhala Elinkeinoelämän tutkimuslaitos 31.5.2016 Korkeasti koulutettu on korkeimpana tutkintona suorittanut

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat , huhtikuu

Työttömät* työnhakijat , huhtikuu Työttömät* työnhakijat 1994 217, huhtikuu Yleisimmät akavalaistutkinnot (kuukausitilasto) Ekonomisti Heikki Taulu 35 Työttömät; esimerkkejä eräistä korkeakoulututkinnoista 3164 3 31 2999 25 262 2273 2

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Korkeakoulujen KOTA-seminaari

Korkeakoulujen KOTA-seminaari Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen Vesa Hämäläinen Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon johtavan koulutuksen yliopisto-opiskelijat

Lisätiedot

Työttömyys IT-alalla koko Suomessa ja maakunnissa

Työttömyys IT-alalla koko Suomessa ja maakunnissa Informaatioknologian tiedekunnan julkaisuja No. 23/2016 Päivi Kinnunen, Pekka Neittaanmäki Työttömyys IT-alalla koko Suomessa ja maakunnissa - Informaatioknologian tiedekunnan julkaisuja No. 23/2016 Editor:

Lisätiedot

Lapin yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle

Lapin yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle Asemointitilastot 2016, 1/6 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak. YO Valtak.

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työmarkkinapolut työllisyys, työttömyys ja syrjäytymisriski

Korkeasti koulutettujen työmarkkinapolut työllisyys, työttömyys ja syrjäytymisriski Korkeasti koulutettujen työmarkkinapolut työllisyys, työttömyys ja syrjäytymisriski Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Esitys Akateemiset työt, työurat ja työmarkkinat

Lisätiedot

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Tietoa akavalaisista Kainuussa Tietoa akavalaisista Kainuussa 7.5.05 Risto Kauppinen Tulevaisuusfoorumi Sotkamo Työttömät*, Kainuu 0 05, lkm. 0 05, Kainuu 0/ 05/ Perusaste 79-0 -5, Keskiaste 0 9 5,0 Alin korkea-aste 0 5 - -, Korkeasti

Lisätiedot

IAET-kassan työttömät TEKin jäsenet kuukausittain

IAET-kassan työttömät TEKin jäsenet kuukausittain TEKNIIKAN AKATEEMISTEN LIITTO TEK RY TYÖLLISYYSKATSAUS III/2010 Työttömien diplomi- insinöörien lukumäärä kävi kaikkien aikojen ennätyksessä, TEKin jäsenten työttömyystilanne muuttumaton kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 3 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Työllisyysaste laskussa Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Vuoden 2013 vuosikeskiarvon

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA-seminaari

KOTA-AMKOTA-seminaari Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotietojen tilastointi ja tiedonkeruu korkeakouluista KOTA-AMKOTA-seminaari Vesa Hämäläinen 14.11.2008 Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon

Lisätiedot

Työttömät insinöörit kuukausittain Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastot

Työttömät insinöörit kuukausittain Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastot INSINÖÖRILIITTO Tutkimus/Jlar 24.8. Työttömyydessä maltillista kausivaihtelua, vastavalmistuneiden tilanne aiempia vuosia parempi Insinöörien työttömyystietoja heinäkuussa * Työttömien insinöörien määrä

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Oulun yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle

Oulun yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle Asemointitilastot 2016, 1/6 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak. YO Valtak.

Lisätiedot

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2010 35 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2009 Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste peruspiireittäin Helsingissä 2009. Nuorten

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Aalto-yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle

Aalto-yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle Asemointitilastot 2016, 1/6 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak. YO Valtak.

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta 21.1.216 Teknologiateollisuus 2 Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Tavoitteidensa mukaisella työuralla Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta Toteutetaan joka toinen vuosi. Kohderyhmänä 2-3 vuotta aiemmin tohtorin tutkinnon

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2016

Yliopistokoulutus 2016 Koulutus Yliopistokoulutus Yliopistotutkintojen määrä väheni kolme prosenttia edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna tutkintoja suoritettiin kaikkiaan, joka on 8 tutkintoa vähemmän

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä Teknologiayritykset työllistävät

Lisätiedot

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat )

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) KM 8.5.2007 Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) Taulukko 1.1 Avautuvat työpaikat 2005-2020, henkeä vuodessa ( Tavoitekehitys, Pääammattiryhmät) Pirkan- Pääammattiryhmät maa Häme

Lisätiedot

Lappeenrannan teknillisen yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle

Lappeenrannan teknillisen yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle Asemointitilastot 2016, Lapppeenrannan 1/6 teknillisen yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-%

Lisätiedot

Helsingin yliopistosta valmistuneiden tohtoreiden työllisyys tohtoriuraseuranta 2015, vuosina valmistuneet

Helsingin yliopistosta valmistuneiden tohtoreiden työllisyys tohtoriuraseuranta 2015, vuosina valmistuneet Helsingin yliopistosta valmistuneiden tohtoreiden työllisyys tohtoriuraseuranta 1, vuosina 1-1 valmistuneet koottu 1..1 Eric Carver, Projektivastaava, LATUA-hanke uraohjauksen asiantuntija, Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2012

Väestön koulutusrakenne 2012 Koulutus 2013 Väestön rakenne 2012 Viime vuonna 35 39-vuotiaat koulutetuimpia Vuoden 2012 loppuun mennessä 3 107 062 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon lukiokoulutuksessa, ammatillisessa

Lisätiedot

AARRESAARI-VERKOSTON URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA

AARRESAARI-VERKOSTON URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA AARRESAARI-VERKOSTON URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA URASEURANTA-AINEISTOSTA Tässä esitetyt tulokset on kerätty syksyllä 21 vuonna 25 ylemmän korkeakoulututkinnon sekä ns. päättyvän alemman korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Segregaation lieventäminen kouluissa ja oppilaitoksissa keskustelutilaisuus 21.1.2010 Heli Kuusi Esityksen kuviot perustuvat Koulutus ja sukupuolten tasa-arvo

Lisätiedot

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 20 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2008 Käänne työttömyyden kehityksessä Helsingin työttömyysaste

Lisätiedot

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat )

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) KM 9.5.2007 Kärkineliö-maakunnat Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) Taulukko 1.1 Avautuvat työpaikat 2005-2020, henkeä vuodessa Laskennallinen ikäluokan riittävyys avautuviin työpaikkoihin.

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015

Jyväskylän yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Asemointitlastot 2016, 1/7 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak.

Lisätiedot

Työttömyys sama kuin vuodenvaihteessa

Työttömyys sama kuin vuodenvaihteessa Tutkimus/tm 7.5.2003 Työttömyys sama kuin vuodenvaihteessa Työttömien diplomi-insinöörien ja arkkitehtien lukumäärä maaliskuun 2003 lopussa oli 1217 henkilöä ja työttömyysaste 2,6 prosenttia. Vuoden aikana

Lisätiedot

INSINÖÖRILIITTO IL ry. Tutkimus/Jlar

INSINÖÖRILIITTO IL ry. Tutkimus/Jlar INSINÖÖRILIITTO IL ry Tutkimus/Jlar 14.9. TYÖTTÖMYYS SEURAA KAUSIVAIHTELUA, VASTAVALMISTUNEIDEN TILANNE KOHENTUNUT Työttömyystietoja heinäkuussa t Työttömien insinöörien määrä nousi tyypillisen kausivaihtelun

Lisätiedot

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA Arenen mediatapaaminen 28.09.2009 - Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä Ammattikorkeakoulututkinnot eivät vedä työmarkkinoilla (professori

Lisätiedot

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 %

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 % Tutkijakoulutusaste Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Ammatillinen keskiaste Helsinki Helsingin seutu pl Helsinki Suomi pl Helsingin seutu Lukiokoulutus Perusaste tai tuntematon

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA -seminaari

KOTA-AMKOTA -seminaari Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Vesa Hämäläinen 24.9.2010 Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon johtavan koulutuksen yliopisto-opiskelijat

Lisätiedot

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 26 31 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.25 Helsingin kaupungin kuvapankki/ Paul Williams Verkkojulkaisu ISSN 1458-577 ISBN

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Koulutus 2015 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,27 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Laurea-ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Laurea-ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 -ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2016 yliopistoille Ylempien korkeakoulututkintojen jakautuminen yliopistoittain alan sisällä

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2016 yliopistoille Ylempien korkeakoulututkintojen jakautuminen yliopistoittain alan sisällä Asemointitilastot 2016; yhteinen osio, tutkintojen jakautuminen alan sisällä yliopistoittain 1 Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2016 yliopistoille Ylempien korkeakoulututkintojen jakautuminen

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2013

Väestön koulutusrakenne 2013 Koulutus 2014 Väestön koulutusrakenne 2013 Nuoret naiset korkeasti koulutettuja, Uudellamaalla asuu koulutetuin väestö Vuoden 2013 loppuun mennessä 3 164 095 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2015

Yliopistokoulutus 2015 Koulutus 26 Yliopistokoulutus 25 Yliopistotutkintojen määrät kasvoivat edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintojen määrät kasvoivat vuonna 25 edellisestä vuodesta

Lisätiedot

Lappi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Lappi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Lappi 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Lappi 225 1 Toimintaympäristö: Lappi Suomen suurin maakunta 228 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja aikuisena

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Ehdotus korkeakoulujen tutkintotavoitteiksi sopimuskaudelle

Ehdotus korkeakoulujen tutkintotavoitteiksi sopimuskaudelle LIITE 4 Ehdotus korkeakoulujen tutkintotavoitteiksi sopimuskaudelle 2017 2020 Opetus ja kulttuuriministeriö vastaa tutkintotavoitteiden korkeakoulu ja alakohtaisesta kohdentamisesta osana vuosien 2017

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu 2014. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu 2014. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Maaliskuu. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Lukion jälkeen vaihtoehtoina Ammatilliset perustutkinnot Ammattikorkeakoulut Yliopistot sekä tiede- ja taidekorkeakoulut Opiskelu ulkomailla AMMATILLISET Tarjoavat

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Henkilöstöselvitys Minna Jokinen

Henkilöstöselvitys Minna Jokinen Henkilöstöselvitys 213 Minna Jokinen Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 3 25 2 15 1 5 196 1965 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 (31.3.) Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2012

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2012 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2012 www.tek.fi TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK TYÖLLISYYSKATSAUS I/2012 1 782 diplomi- insinööriä työttöminä maaliskuussa 2012, lomautettuja

Lisätiedot

ICT-alan koulutus ja koulutettujen liikkuvuus 2000-luvulla yhdeksässä maakunnassa

ICT-alan koulutus ja koulutettujen liikkuvuus 2000-luvulla yhdeksässä maakunnassa Keski- ICT-alan koulutus ja koulutettujen liikkuvuus 2000-luvulla yhdeksässä maakunnassa Raportti II Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus RAPORTTI II ICT-ALAN KOULUTUS JA KOULUTET- TUJEN

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Korkeasti koulutettujen työllisyys Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön

Lisätiedot

Sinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto!

Sinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto! Sinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto! 15 ylempään AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta Insinööri (ylempi AMK) Kemiantekniikka Projektijohtaminen Tekniikka (sis. Marine Technology,

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työmarkkinapolut. Työllisyys, työttömyys ja syrjäytymisriski

Korkeasti koulutettujen työmarkkinapolut. Työllisyys, työttömyys ja syrjäytymisriski Korkeasti koulutettujen työmarkkinapolut Työllisyys, työttömyys ja syrjäytymisriski Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 22/2016 RITA ASPLUND PEKKA VANHALA Korkeasti koulutettujen

Lisätiedot