Eurajoen kunta. Henkilöstöraportti

Transkriptio

1 14 Eurajoen kunta Henkilöstöraportti 2011

2 2 Johdanto 3 Henkilöstöpoliittinen yleislinjaus 4 Eurajoen kunnan työhyvinvointisyke Henkilöstö lukuina 6 Työhyvinvointi 8 Osaamisen johtaminen 10 Palkkaus ja palkitseminen 11 Yhteistoiminta 12 Tilasto-osa 14

3 3 JOHDANTO Henkilöstösuunnittelu Eurajoen kunnassa Henkilöstösuunnittelun lähtökohtana on kunnan strategia, työelämän laadun kehittämisohjelma ja eri hallintokuntien henkilöstöesitykset taloussuunnitelmassa ja talousarviossa. Henkilöstösuunnittelu on jatkuvaa strategiaperusteista työtä, millä ennakoidaan toiminnan muuttumisen vaikutukset henkilöstön rakenteeseen ja osaamiseen. Kunnan tulee huolehtia siitä, että palvelutuotantoa toteuttamassa on juuri oikeanlainen joukko ihmisiä. Henkilöstötyön tehtävänä on yhtenäistää ja kuvata henkilöstöprosessit, jolloin roolit ja vastuut kirkastuvat. Samalla henkilöstösuunnittelu on osa vuotuista toiminnan suunnitteluprosessia. Henkilöstösuunnittelussa yhdistyy kunnan ja yksilön näkökulma. Henkilöstön kannalta tavoitteena on varmistaa, että jokainen voi tarjolla olevien mahdollisuuksiensa rajoissa työskennellä omia edellytyksiään ja tavoitteitaan vastaavissa tehtävissä. Pohjaksi henkilöstösuunnittelulle tarvittavat tiedot kootaan kunnan henkilöstöraporttiin. Henkilöstöraportilla kuvataan ja seurataan henkilöstövoimavarojen tilaa. Sen on tarkoitus luoda kuva siitä, miten vahvalla pohjalla organisaation menestyminen on tulevaisuudessa. Henkilöstöraportti sisältää aikasarjoja tärkeimmistä henkilöstöä koskevista tunnusluvuista ja analyysin tilanteesta strategiaan peilaten. Kunnanjohtaja Harri Hiitiö

4 4 HENKILÖSTÖPOLIITTINEN YLEISLINJAUS VASTUULLISEN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN KUNTA 2013 Eurajoen kunnanvaltuuston vuoden 2010 talousarviokäsittelyn yhteydessä määrittelemien kunnan strategisten linjausten mukaisesti olemme vastuullisen henkilöjohtamisen kunta. Eurajoen kunnan työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan keskeisiä haasteita ovat palvelustrategiaan perustuva henkilöstövoimavarojen ennakointi, osaavan työvoiman rekrytointi, osaamisen pitkäjännitteinen johtaminen ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen. Hyvä ja vastuullinen henkilöstöpolitiikka on kunnalle keskeinen menestystekijä kiristyvässä työvoimakilpailussa. Kunnassa on määritelty vastuullisen henkilöstöjohtamisen periaatteet ja laadittu niiden toteuttamisen tueksi hyvät käytännöt kuvaamaan tavoiteltavaa ja suositeltavaa toimintaa kunnassa. Sisältö käsittää johtamisen, työsuhteiden pysyvyyden ja rekrytoinnin, osaamisen ja ammattitaidon, kannustavuuden, työhyvinvoinnin sekä työnantajakuvan. Eurajoen kunnan arvojen, tuloksellisuus, oikeudenmukaisuus, vastuunkanto, jatkuva kehittäminen ja avoimuus, tulee näkyä kunnan henkilöstöpolitiikassa, henkilöstösuunnittelussa, esimiestoiminnassa ja henkilöstöön liittyvässä päätöksenteossa.

5 5 Perustietoa raportoinnista Henkilöstöraportin tiedot ilmoitetaan vuosittain tilanteen mukaan (vertailuajankohta). Vuosi 2011 on vertailuvuosi. Vuosia käytetään raportin vertailujaksona. EURAJOEN KUNNAN TYÖHYVINVOIN- TISYKE 2011 Kuntien eläkevakuutus (KEVA) uudisti Eurajoen kunnan työntekijöille vuonna 2007 suoritetun työhyvinvointikyselyn vuoden 2011 keväällä. Kyselyyn vastasi yhteensä 193 työntekijää, vastausprosentti 55,3. Eurajoen tuloksia verrattiin muihin Kevan kyselypalveluun osallistuneiden kuntaorganisaatioiden tuloksiin (aineisto vuosilta , sis. 26 kuntaorganisaatiota ja vastaajaa. Lisäksi vertailua suoritettiin vuoden 2007 kyselykerran tuloksiin. Eurajoen kunnan vahvuuksia: korostuvat palautteen ja informaation saaminen esimieheltä sekä esimiehen puolueettomuus ja oikeudenmukaisuus. Kehityskeskusteluita käydään selvästi yleisemmin kuin vertailuaineistossa, ja ne ovat myös yleistyneet selvästi vuodesta Kehityskeskustelujen onnistuminen arvioidaan myös yleisesti hyväksi. Työyhteisöjen toimivuuden kaikki osaalueet arvioidaan vertailuaineistoa paremmiksi. Työyhteisöjen toimivuuden arvioidaan myös parantuneen vuodesta Vahvuuksina erottuvat esimerkiksi osallistumismahdollisuudet työyhteisön pitemmän tähtäimen suunnitteluun sekä erilaisten näkemysten ja ihmisten suvaitseminen. 83 % vastaajista pitää oman työyhteisönsä ilmapiiriä melko tai erittäin hyvänä. Työolojen ja osaamisen osa-alueista positiivisimpina korostuvat työtehtävien mielekkyys sekä ergonomian ja turvallisuuden huomiointi. tulokset käytännössä kaikkien työhyvinvoinnin osa-alueiden kohdalla vertailuaineistoa paremmat. Tulokset ovat myös selvästi parantuneet vuoden 2007 kyselystä. 89 % vastaajista on valmis suosittelemaan nykyistä työpaikkaansa tuttavalleen. 78 % vastaajista ilmoittaa oman työtyytyväisyytensä melko tai erittäin hyväksi. Johtamisen ja esimiestyön erityisvahvuuksina suhteessa vertailuaineistoon 85 % vastaajista kokee nykyiset työtehtävänsä melko tai erittäin mielekkäiksi. 69 % vastaajista pitää turvallisuuteen liittyvien tekijöiden huomiointia melko tai erittäin hyvänä. Oma työkyky ja voimavarat arvioidaan hieman paremmaksi kuin vertailuaineistossa. Työssä jatkamiseen 63 ikävuoden tai ammatillisen eläkeiän jälkeen suhtaudutaan hieman vertailuaineistoa positiivisemmin.

6 6 Omat arviot työyhteisötaidoista sekä aloitteellisuus saavat selvästi vertailuaineistoa paremmat arviot. Työyksiköissä tehdyt konkreettiset työhyvinvoinnin kehittämistoimenpiteet ovat onnistuneet kohtuullisen hyvin. Eurajoen kunnan kehittämistarpeita: HENKILÖSTÖ LUKUINA Henkilöstön määrä Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön kokonaismäärä on vertailujakson aikana olut alimmillaan vuonna 2006 (301), jolloin maatalouslomitus siirtyi muualle hoidettavaksi. Korkeimmillaan määrä on raportointivuonna. Vastausprosentti on kohtuullisen alhainen ja työyksikköjen välillä on selvää hajontaa (paljon pieniä yksiköitä). -> tulosten huolellinen purku yksikkötasolla ja jatkokehittämisen oikea kohdentaminen erityisen tärkeää. Työoloihin liittyvät tekijät eivät erotu vertailuaineistosta edukseen aivan yhtä selvästi kuin muut osa-alueet. Työn henkiset vaatimukset koetaan paikoin kovina suhteessa työkykyyn. Työyksiköiden konkreettiset työhyvinvoinnin kehittämistoimet vähäisiä edellisen kyselyn jäljiltä. Niiltä osin kuin toimenpiteitä on tehty tulokset ovat kuitenkin hyviä. Työnantajan järjestämän työhyvinvointitoiminnan hyödyllisyys itselle saa hieman heikomman arvion kuin vertailuaineistossa. Työnantajan palkitsemistapojen kannustavuus koetaan huonoksi. Tulos on vertailuaineistoa parempi, mutta 34 % vastaajista arvioi palkitsemistapojen kannustavuuden melko tai erittäin huonoksi. Eurajoen kunnan vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä oli 365 henkeä. Henkilöstön jakautuminen työsuhteen laadun mukaan Palkkatoimikunta on vuonna 2009, kunnan strategian mukaisesti, ohjeistanut esimiehiä seuraavasti: Palkkatoimikunta suosittelee määräaikaisten työsopimusten muuttamista toistaiseksi voimassa oleviksi ellei määräajaksi ottamisesta ole erikseen säädetty tai tehtävän luonne, sijaisuus, avoinna olevan työsuhteeseen kuuluvien tehtävien hoidon järjestäminen tai muu näihin rinnastettava kunnan toimintaan liittyvä määräaikaista työsuhdetta edellyttävä seikka sitä vaadi.

7 7 Vuoden 2011 lopussa vakinaisessa palvelussuhteessa oli 77 % koko henkilökunnasta. Määräaikaisia työntekijöitä vertailuajankohtana oli 84, työllistettyjä 8 ja oppisopimuskoulutuksessa 6 henkilöä. Hallintokunnista sosiaalitoimi oli vertailuajankohtana henkilöstömäärältään suurin, 186 henkilöä. Koulutoimessa henkilökuntaa oli 100, teknisessä ja ympäristötoimessa yhteensä 55, kirjasto- ja kulttuuritoimessa 10 sekä liikunta- ja vapaa-aikatoimessa ja yleishallinnossa molemmissa 7. Virkasuhteisten osuus koko henkilöstöstä oli vertailuajankohtana 32,6 prosenttia. Vertailuajankohdan henkilöstöstä työskenteli kokoaikaisena. 81,4 % eli 297 henkilöä. Osaaikaisten osuus oli 18,6 % eli 68 henkilöä. Osa-aikaisista 13 työskenteli osa-aikaisena omasta pyynnöstään, loput työnantajan aloitteesta. Osa-aikaisista 75 prosenttia eli 51 henkilöä työskenteli sosiaali- ja koulutoimessa. Sosiaalitoimessa työskenteli osa-aikaisena 26 henkilöä ja koulutoimessa 25. Yleishallinnon alalla kaikki olivat kokoaikaisia työntekijöitä. Osa-aikaisten määrää arvioitaessa tulee huomioida, että esim. työllistetyt toimivat pääsääntöisesti osa-aikaisina, työaika 85 %. Henkilöstön sukupuoli- ja ikäjakauma Henkilöstöstä miesten osuus oli 12,3 prosenttia. Miesten osuus oli suurin koulutoimessa, jossa miehiä kaikkiaan 24 prosenttia henkilöstöstä. Naisvaltaisin oli kirjasto-kulttuuritoimi, jonka henkilöstöstä vertailuajankohtana kaikki olivat naisia. Henkilöstön keski-ikä vertailuajankohtana oli 44,09 vuotta, keski-ikä on pysynyt seurantavuoden aikana lähes samaa, keski-ikä oli 44,6 vuotta. Nuorinta henkilöstö oli vapaa-aikatoimessa, jossa keski-ikä 40,31 vuotta. Iäkkäintä henkilöstö oli kirjasto-kulttuuritoimessa (48,09 v) ja tekninen-ympäristötoimessa (47,17 v). Ikäryhmittäin tarkasteltuna alle 50-vuotiaita henkilöstöstä oli 238 eli 65,2 % henkilökunnasta. Alle 30-vuotiaita oli 53 (14,5 %) ja yli 60-vuotiaita 23 (6,3 %). Muutokset vakinaisessa henkilöstössä Vertailuvuoden aikana perustettiin seuraavat toimet: yleishallintoon yrityskehittäjä vapaa-aikatoimeen työ- ja yksilövalmentaja sosiaalitoimeen 2 hoitajaa tekniseen toimeen yhdyskuntateknisen toimen työntekijä. Vakinaisesta henkilöstöstä irtisanoutui seurantavuoden aikana 13 työntekijää. Irtisanoutumisista 7 kohdistui sosiaalitoimeen, 3 koulutoimeen, 2 yleishallintoon ja 1 teknisen-ympäristötoimeen. Irtisanoutuneet olivat kaikki naisia ja heistä 2 oli alle 40-vuotiasta, 10 kuului ikäryhmään vuotta ja yli 55- vuotiaita oli yksi. Vuoden 2011 aikana otettiin käyttöön lähtevien työntekijöiden lähtöhaastattelut joissa esimies keskustelee irtisanoutumisen taustoja. Käydyistä keskusteluista saadun palautteen mukaan irtisanoutumisen syitä olivat mm: - haasteellisempiin tehtäviin siirtyminen - muualla parempi palkka

8 8 - mahdollisuus keskittyä paremmin omaan erityisosaamisalaan (Eurajoella laajat toimenkuvat) - työmatkojen lyhentyminen Vanhuuseläkkeelle seurantavuoden aikana jäi yhteensä 13 henkilöä. Vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 63,4 vuotta. TYÖHYVINVOINTI Sairaspoissaolot Vuoden 2011 aikana sairaspoissaoloja kertyi yhteensä 3590 päivää. Sairaslomien määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 485 päivällä. Työntekijää kohden laskettuna sairaspoissaoloja kertyi keskimäärin 10 päivää. Sairaslomista suurin osa, 65,9 % eli 2367 päivää, kertyi sosiaalitoimen alalta. Tarkasteltaessa asiaa työntekijöiden määrän suhteen eri hallintokunnissa, huomataan, että sairaspoissaolot jakaantuvat tasaisemmin. henkilöllä, kahdesta kymmeneen päivään poissaoloja 170 henkilöllä. Yli sadan päivän poissaoloja kertyi yhteensä viidelle henkilölle, näistä yli kahdensadan päivän poissaoloja oli kahdella. Työtapaturmat Työtapaturmista aiheutuneita poissaoloja kirjattiin kymmenelle henkilölle, yhteensä 173 päivää. Työterveyshuolto Työnantajalla on työterveyshuoltolain perusteella velvollisuus järjestää työsopimus- ja virkasuhteessa oleville työntekijöilleen ehkäisevä työterveyshuolto. Lisäksi työnantaja voi järjestää yleislääkäritasoista sairaanhoitoa. Työnantaja saa Kelasta korvausta tarpeellisista ja kohtuullisista työterveyshuollon ja sairaanhoidon kustannuksista. Kustannukset jaetaan kahteen korvausluokkaan: Työntekijää kohden laskettuna yleishallinnossa sairaspoissaoloja kertyi 14 päivää, sosiaalitoimessa 13 päivää, koulutoimessa 6 päivää, kirjasto-kulttuuritoimessa 12 päivää, vapaaaikatoimessa 5 päivää ja tekninenympäristötoimessa 7 päivää. Sairaslomatilastoja tarkastellessa pitkät sairaslomat aiheuttavat helposti vääristymiä tilastoihin. Vertailuvuoden aikana työntekijöistä sairaslomalla oli kaikkiaan 280 henkilöä. Näistä sairaslomista yhden päivän poissaoloja oli 36 Korvausluokkaan I kuuluvat ehkäisevän toiminnan ja työntekijöiden työkykyä ylläpitävän toiminnan kustannukset, joita syntyy esim. työpaikkaselvityksistä, työpaikkakäynneistä, terveystarkastuksista ja ensiapuvalmiuden ylläpitämisestä. Korvausluokkaan II kuuluvat työterveyshuollon lisäksi järjestetyn yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset.

9 9 Attendo Eurajoen työterveyshuolto on järjestänyt työntekijöiden terveyshuollon vuoden 2009 alusta lähtien. Henkilöstölle on järjestetty lakisääteisten työterveyshuoltopalveluiden lisäksi yleislääkäritasoinen sairaanhoito. Eurajoen työterveyshuollon kolme keskeistä tavoitetta on: 1. Työntekijöiden terveyden, työ- ja toimintakyvyn edistämine ja ylläpitäminen Vuoden 2010 syksyllä järjestettiin työntekijöille kysely tupakoinnista. Lomakkeita lähetettiin 343 kpl, vastausprosentti oli 53,6. Vastanneista 15 ilmoitti tupakoivansa säännöllisesti ja 9 satunnaisesti. Vastanneista 160 ilmoitti, ettei tupakoi ollenkaan. Tupakointikielto aiheuttaisi ongelmia työpäivän aikana 22 vastanneelle. 2. Terveellinen ja turvallinen työympäristö 3. Muutoksissa jaksamiseen kannustava työyhteisö Vuoden 2011 työterveyshuollon kustannukset olivat korvausluokka I:n osalta euroa (29,1 % kokonaiskustannuksista) ja korvausluokka II:n osalta euroa (70,9 %). Vuoden 2010 prosenttiosuudet olivat 51,5 ja 48,5 prosenttia. Tulevina vuosina tulisikin pyrkiä suuntaamaan toimintaa tehostetummin ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon. Kelan asettaman työterveyshuollon työntekijäkohtainen kustannusten enimmäismäärä korvausluokassa I (ennaltaehkäisevä työterveyshuolto on 156,70 euroa ja korvausluokassa II (sairaanhoito) 235,10 euroa. Eurajoen kunnan osalta henkilöstön työterveyshuoltoon käytettävät kustannukset olivat 66,98 euroa ja 163,20 euroa. Kevään 2011 aikana tupakoiville työntekijöille tarjottiin mahdollisuus saada tukea tupakoinnin lopettamiseen yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Tupakoiville tarjotaan mm. spirometriamittaukset (2 krt) ja 50 %:n tukea nikotiinihoitoon. Työkykyä ylläpitävä toiminta Työhyvinvointia edistävät toimenpiteet Vuoden 2011 aikana valmistauduttiin siihen, että Eurajoen kunta on Savuton työyhteisö vuoden 2012 alusta. Henkilökunnan työkykyä on vertailuvuonna ylläpidetty tarjoamalla taloudellista tukea erilaisiin liikuntamuotoihin, uimahallikäynteihin ja kuntotempauksiin osallistumiseen. Elokuussa Toimarin henkilökunta järjesti kunnan työntekijöille yhteisen virkistysillan Lahdenperän virkistysalueella. Osallistujia, paljon

10 10 kiitosta saaneessa tilaisuudessa, oli yhteensä 140. OSAAMISEN JOHTAMINEN Osaamisen johtaminen kunta-alalla Kuntasektorin muutokset, henkilöstön eläköityminen, toimintaympäristön muutokset ja käytettävissä olevien resurssien niukkuus asettavat haasteita kunnille. Tuottavuuden parantamiseksi tarvitaan rakenteellisia muutoksia, resurssien uudelleen arviointia, uusia työtapoja ja innovatiivisuutta. Osaamisen johtaminen on strategista johtamista, jolla kiinnitetään huomiota osaamistarpeiden ennakointiin, organisaatiossa olevan tiedon ja osaamisen hallintaan ja kehittämiseen sekä organisaatiossa tapahtuvan oppimisen ohjaamiseen. Osaamisen johtamisessa täytyy tietää mitä osaamista tarvitaan, kenellä tarvittavaa osaamista on ja kenellä sitä pitäisi olla. Lisäksi täytyy varmistaa, että ne, joilla tarvittava osaaminen on, myös haluavat käyttää ja kehittää osaamistaan sekä jakaa sitä muiden kanssa. Syksyllä 2011, talousarvion 2012 käsittelyn yhteydessä, hallintokunnat laativat ensimmäisen kerran oppimissuunnitelmat. Työntekijöiden ammattitaidon ylläpito koulutuksilla Henkilöstöstä 57 prosenttia osallistui täydennyskoulutuksiin (mukana ei henkilöstölle järjestettyjä sähköisen henkilöstö- ja taloushallinnon koulutusta). Koulutus oli pääosin ammatillista täydennyskoulutusta. Eurajoen kunnan esimiehet suorittivat kertomusvuonna oppisopimuskoulutuksena toteutetun ja Satakunnan ammattikorkeakoulun järjestämän esimieskoulutusohjelman. Vuoden 2011 alussa Eurajoen kunnan talousja palkkahallinnon palvelut siirtyivät Taloustuki Kuntapalvelut Oy:n hoidettavaksi. Kaikki, aiemmin paperilla hoidetut asiat, siirtyivät sähköiseen palveluun. Muutos edellytti koko henkilöstöltä uusien toimintatapojen omaksumista ja kouluttautumista järjestelmien käyttöön. Omaehtoisen koulutuksen tukeminen Eurajoen kunnanhallitus on vuonna 2009 hyväksynyt periaatteet, joiden mukaan työnantaja voi tukea omaehtoista koulutusta. Kunta suhtautuu omaehtoisen koulutuksen tukemiseen myönteisesti, mikäli se on työnantajan edun mukaista ja linjassa kunnan strategian kanssa. Kunta voi tukea omaehtoista koulutusta myöntämällä tukea opintomaksuihin. Tukemisen tavoitteena tulee olla uusi tutkinto tai henkilön ammattipätevyyttä lisäävä koulutuskokonaisuus. Vuoden 2011 aikana kunnanhallitus myönsi omaehtoisen koulutuksen tukea kahdelle henkilölle, yhteensä 550 euroa. Eurajoen kunnan työntekijät kouluttautuivat vuonna 2011 yhteensä 955 päivää. Koulutuspäiviä kertyi keskimäärin 2,6 päivää työntekijää kohden. Oppisopimuskoulutus Vuoden 2011 aikana yhteistyötoimikunta laati periaatteet oppisopimuskoulutukseen osallis-

11 11 tumisesta. Ohjeet tulevat kunnanhallituksen hyväksyttäväksi vuoden 2012 aikana. Vuonna 2011 oppisopimussuhteessa oli kuusi työntekijää. Oppisopimussuhteisista neljä työskenteli sosiaalitoimen ja kaksi kirjastotoimen alaisuudessa. PALKKAUS JA PALKITSEMINEN Rakenne: Palkkauksen rakenne Eurajoella: 1. Tehtäväkohtainen palkka - virka- ja työehtosopimuksen palkkahinnoittelun perusteella - KVTES:n sopimusalalla perustuu vuonna 2009 tehtyyn työn vaativuuden arviointiin - ns. Eurajoki-lisällä taataan, että jokaisen työntekijän tehtäväkohtainen palkka on vähintään 5 prosenttia yli sopimuksen mukaisen hinnoittelun alarajan 2. Palveluaikaan sidotut lisät - KVTES:n alalla hlökohtaisen lisän vuosisidonnaiset lisät, opettajilla palvelulisät ja määrävuosikorotukset sekä teknisten sopimusalalla ammattialalisät 3. Henkilökohtainen lisä - yhtenäinen arviointijärjestelmä käytössä kaikilla sopimusaloilla 4. Työaikakorvaukset - maksetaan epämukavilta työajoilta virka- ja työehtosopimusten mukaan 5. Kannustuslisä - kunnanhallitus hyväksynyt maksatusperiaatteet 2010 Kunta-alan palkkausjärjestelmän tavoitteena on edistää toiminnan tuloksellisuutta, motivoida henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja pitää kunta-alan palkat kilpailukykyisinä. Vuoden 2011 toukokuussa jaettiin paikallinen järjestelyerä eri sopimusaloilla. 6. Tulospalkkiot - kunnanhallitus päättänyt käyttöönotosta vuonna vuodelta 2010 maksettu vuonna 2011 yhteensä euroa Huomionosoitukset Kunta muistaa pitkään Eurajoen kuntaa palvenneita seuraavasti:

12 12 20 vuotta - Kuntaliiton hopeinen ansiomerkki ja euron rahalahja tai - kolmen päivän palkallinen vapaa henkinen jaksaminen toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallintaan 30 vuotta - Kuntaliiton kultainen ansiomerkki ja euron rahalahja tai - viikko palkallista vapaata 40 vuotta - Kuntaliiton kultainen ansiomerkki ja euron rahalahja tai - kaksi viikkoa palkallista vapaata Lisäksi kunta muistaa työntekijöitä näiden 50- ja 60-vuotispäivinä, eläkkeelle jäädessä ja palveluksesta erotessa. Harkinnanvaraiset palkkaedut Eurajoen kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti kuntoutuksen aikainen virkavapaus / työloma myönnetään palkallisena. YHTEISTOIMINTA Eurajoen kunnan yhteistyötoimintasopimuksen mukaan yhteistoiminnan tarkoituksena on edistää kunnan palvelutuotannon tuloksellisuutta ja parantaa työelämän laatua antamalla henkilökunnalle vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmistelussa. Yhteistoiminta tulee nähdä johtamisen välineenä, jonka avulla kunnan käytettävissä olevat voimavarat voidaan saada mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Eurajoen kunnassa sovelletaan seuraavia toimintamalleja ja ohjeistuksia: toimintamalli työn aiheuttamien haitallisten henkisten kuormitustekijöiden tunnistamiseksi ja hallitsemiseksi työsuojelun toimintaohjelma omaehtoinen koulutus tasa-arvosuunnitelma toimintamalli ikääntyvien työntekijöiden tukemiseen Savuton työyhteisö 2012 toimintamalli kosteus-, home- ja sisäilmaongelmien hallitsemiseksi Eurajoen varhaisen tuen malli YHTEENVETO Työhyvinvointikyselyn mukaan kaikki työhyvinvoinnin osa-alueet ovat muita kuntia paremmalla tasolla ja parantuneet vuoden 2007 tasosta. Selkeä kehittämisen kohde on palkitsemistapojen kannustavuus. Kunkin oman toiminnan merkitystä suhteessa mitattaviin tekijöihin tulee tarkentaa. Henkilöstön määrä kasvoi edellisestä vuodesta 40 henkilöllä. Henkilöstömäärä lasketaan tilanteen mukaan. Vuoden 2011 tilastoissa on, aikaisemmista vuosista poiketen, mukana myös oppisopimuskoulutuksessa olevat sekä työllistetyt. Henkilöstömäärä sisältää myös vakinaisessa virka- tai työsuhteessa olevien sijaiset, joten yhtä aikaa virkaa tai toin-

13 13 ta kohden voi olla henkilö sekä vakinaisissa että määräaikaisissa. Määräaikaisten määrä tilastointihetkellä voi vaihdella suuresti eri vuosina riippuen esim. työaikajaksojen sijoittumisesta vuodenvaihteeseen. Henkilöstömäärän kasvu vuonna 2011 kohdistui lähinnä koulu- ja sosiaalitoimeen. Koulutoimen osalta kasvu selittyy pääosin sillä, että samaa vakanssia hoiti kaksi henkilöä. Sosiaalitoimen osalta muutoksia henkilöstömäärään on aiheuttanut mm. vanhustenhuollon henkilöstölisäykset sekä perhepäivähoitajien työaikalain piiriin siirtymisen aiheuttamat tasausvapaasijaisuudet. Vakituisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä on kasvanut vuoden ,8 prosentista 77 prosenttiin. Kehitys on kunnanvaltuuston linjauksen mukainen. Henkilöstön keski-ikä oli vuonna ,7 vuotta ja on laskenut siitä 44,6 vuoteen. Kunta-alan keskimääräinen keski-ikä on 45,8 vuotta. Vuoteen 2025 mennessä eläkkeelle jää 86 henkilöä, joista vuosina henkilöä. Sairaspoissaoloja kertyi 3590 päivää. Henkilöä kohden sairaslomapäiviä oli 9,8. Vuosina sairaspoissaoloja on kertynyt työntekijää kohden 10,5 päivää. Kunta-alalla keskimääräinen sairaspoissaolopäivien lukumäärä on 10,6 per henkilö. Työterveyshuollon kustannuksista 70,9% kohdistui yleislääkäritasoiseen sairaanhoitoon. Työterveyshuollon tavoitteiden mukaisesti toimintaa tulee suunnata enemmän ennaltaehkäisevään ja työkykyä ylläpitävään toimintaan.

14 TILASTOT: HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 1.1. Henkilöstön määrä Kuntien henkilöstö kuntatyönantajan koon mukaan (2010) 1.3. Eurajoen kunnan henkilöstömäärän kehittyminen ja ennuste Kuntien henkilöstömäärän kehittyminen ja ennuste HENKILÖSTÖRAKENNE 2.1. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä vuosina Kunta-alan henkilöstö palvelussuhteen luonteen mukaan (2010) 3. HENKILÖSTÖ HALLINTOKUNNITTAIN 3.1. Henkilöstö hallintokunnittain Henkilöstö (% koko henkilöstömäärästä) hallintokunnittain vuosina TYÖAIKA 4.1. Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön osuus hallintokunnittain IKÄJAKAUMA JA KESKI-IKÄ 5.1. Henkilöstö ikäryhmittäin 5.2. Henkilöstön keski-ikä vuosina (Eurajoki ja kunta-ala) 6. ELÄKÖITYMINEN JA ELÄKEKULUT 6.1. Eläkkeelle siirtyneet (KuEL ja VaEL) vuosina Vuosina eläkkeelle, eläkeiän perusteella, jäävät hallintokunnittain 6.3. KuEL:n mukaiset eläkemenot vuosina POISSAOLOT 7.1. Henkilöstön sairaspoissaolot vuonna Henkilöstön sairaspoissaolot hallintokunnittain vuonna Sairaslomapäivät/hlö vertailuna kunta-alaan yleisesti 7.4. Työtapaturmat vuonna HENKILÖSTÖKULUT 8.1. Henkilöstökulut vuosina

15 15 1. HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 1.1. Henkilöstön määrä Henkilöstö Kuntien henkilöstö kuntatyönantajan koon mukaan (2010) Palkkaa saavan henkilöstön lukumäärä Kunnat % 15,8 28,4 21,9 13,7 8,2 5,3 3,2 3,5 Kuntien lukumäärä 342 Keskimäärin henkilöstöä 921

16 Eurajoen kunnan henkilöstömäärän kehittyminen ja ennuste Kuntien henkilöstömäärän kehittyminen ja ennuste

17 17 2. HENKILÖSTÖRAKENNE 2.1. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä vuosina Vakinaiset % 76,0 74,8 71,5 68,8 74,2 80,9 77,0 Määräaikaiset % 24,0 25,2 28,5 31,2 25,8 19,1 23, Kunta-alan henkilöstö palvelussuhteen luonteen mukaan (2010) % Vakinaiset 78,2 Määräaikaiset 21,8

18 18 3. HENKILÖSTÖ HALLINTOKUNNITTAIN 3.1. Henkilöstö hallintokunnittain Toimi Sosiaalit. Koulut. Tekninen ja ympäristt. Kirjasto- ja kulttuurit. Yleishallinto Liikunta- ja nuorisot. Hlölkm Henkilöstö (% koko henkilöstömäärästä) hallintokunnittain vuosina Sosiaalitoimi 42,1 48,7 49,5 50,2 53,5 51,6 51,0 Koulutoimi 26,0 27,4 27,7 28,4 26,0 25,1 27,4 Tekninen ja ympäristöt. 16,4 16,5 14,0 14,0 12,6 15,9 15,1 Kirjasto-ja kulttuuritoimi 1,4 1,9 2,8 2,1 2,9 2,8 2,7 Yleishallinto 12,7 4,5 4,4 3,3 3,2 2,3 1,9 Liikunta- ja nuorisotoimi 1,4 1,9 1,6 2,1 1,8 2,3 1,9

19 19 4. TYÖAIKA 4.1. Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön osuus hallintokunnittain Kokoaikainen % Osa-aikainen % Sosiaalitoimi Koulutoimi Tekninen ja ympäristöt Kirjasto-ja kulttuuritoimi Yleishallinto Liikunta- ja nuorisotoimi 71 29

20 20 5. IKÄJAKAUMA JA KESKI-IKÄ 5.1. Henkilöstö ikäryhmittäin 5.2. Henkilöstön keski-ikä vuosina (Eurajoki ja kunta-ala) Vuosi Keski-ikä ,5 48,3 48,6 48,7 44,9 44,6 44,6 Kunta-ala 45,1 45,6 45,7 45,8

21 21 6. ELÄKÖITYMINEN JA ELÄKEKULUT 6.1. Eläkkeelle siirtyneet (KuEL ja VaEL) vuosina KuEL VaEL Yhteensä Eläkkeelle Eläkkeelle Eläkkeelle jääneet Keski-ikä jääneet Keski-ikä jääneet Keski-ikä ,1 2 60,0 9 58, , , ,7 4 56, , ,8 1 63, , ,0 3 61, , ,1 1 60, , ,0 2 60, , Vuosina eläkkeelle, eläkeiän perusteella, jäävät hallintokunnittain Sosiaalitoimi Koulutoimi 8 Tekninen ja ympäristöt Kirjasto-ja kulttuuritoimi 1 6 Yleishallinto 3 Liikunta- ja nuorisotoimi 3 Yhteensä

22 KuEL:n mukaiset eläkemenot vuosina Palkkasumma Palkkaperusteinen maksu Eläkemeno Eläkeperust. maksu Omavastuumaksu Varhemaksu Sanastoa: Palkkasumma on työantajan maksamien bruttopalkkojen summa.

23 23 Eläkemeno on Kevan maksama kokonaisraha ko. organisaatiossa ansaituista maksussa olevista eläkkeistä. Palkkaperusteista eläkemaksua työnantaja maksaa kaikesta työstä, josta karttuu eläkettä. Eläkemenoperusteista eläkemaksua maksavat ne työnantajat, joiden ennen vuotta 2005 palveluksessa olleille työntekijöille on kalenterivuoden aikana maksettu eläkettä. Varhaiseläkemenoperusteista eläkemaksua eli varhe-maksua maksavat työnantajat työntekijöistä, jotka jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai työttömyyseläkkeelle tai jotka alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä eli kuntoutustukea. Ennen vuotta 2005 varhe-maksun sijasta maksettiin ns. omavastuumaksua. 7. POISSAOLOT 7.1. Henkilöstön sairaspoissaolot vuonna Sairaslomapäiviä

24 Henkilöstön sairaspoissaolot hallintokunnittain vuonna 2011 Päiviä Sosiaalitoimi 2367 Koulutoimi 607 Tekninen ja ympäristöt. 362 Kirjasto-ja kulttuuritoimi 121 Yleishallinto 100 Liikunta- ja nuorisotoimi Sairaslomapäivät/hlö vertailuna kunta-alaan yleisesti

25 25 Sairaslomapäivät/hlö 10,5 10,8 12,5 8,7 11,3 9,6 9,8 Kunta-alalla keskimäärin (Kunta-alan työolobarometri) 11,0 11,0 10,0 9,3 8,5 8,4 10, Työtapaturmat vuonna Henkilöstökulut vuosina