Aika: klo Paikka: Forssan kaupungintalo (kaupunginhallituksen huone 2. kerros), Turuntie 18, Forssa

Transkriptio

1 KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2014 Forssan seudun kuntarakennelain mukaisen selvityksen ohjausryhmä Aika: klo Paikka: Forssan kaupungintalo (kaupunginhallituksen huone 2. kerros), Turuntie 18, Forssa Osallistujat: Kaisa Lepola, Forssa, kaupunginvaltuuston pj, ohjausryhmän pj Mika Penttilä, Forssa, kaupunginhallituksen pj Sami Sulkko, Forssa, kaupunginjohtaja Kaija Romppainen, Humppila, kunnanvaltuuston pj Anja Syrjälä, Humppila, kunnanhallituksen pj Marko Järvenpää, Humppila, kunnanjohtaja Jorma Hacklin, Jokioinen, kunnanvaltuuston pj Antero Suonpää, Jokioinen, kunnanhallituksen pj Jarmo Määttä, Jokioinen, kunnanjohtaja (poistui kohdan 6 jälkeen) Esa Ryhtä, Tammela, kunnanvaltuuston pj Harri Kaunisto, Tammela, kunnanhallituksen pj Matti Setälä, Tammela, kunnanjohtaja Kaija-Leena Niemi, Kunta-alan Unioni Jasu Markkanen, JUKO Kristiina Nieminen, KoHo Esko Tonteri, kuntarakenneselvityksen projektipäällikkö Eero Laesterä, toimitusjohtaja, Perlacon Oy (poistui kohdan 5 aikana) Eija Haonperä, Forssa, tietohallintopäällikkö Antti Heinilä, Forssa, tekninen johtaja Martti Jokelainen, Tammela, sivistystoimenjohtaja Leena Järvenpää, Forssa, talousjohtaja Anna Tonteri, Etocon Oy, sihteeri 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo ja totesi, että työryhmät ovat tehneet hyvää ja kattavaa työtä. Työryhmien raportit on toimitettu ohjausryhmän jäsenille etukäteen, ja kunkin ryhmän puheenjohtaja tai sihteeri esittelee työryhmän raportin pääkohdat. Aikaa kullekin esittelylle on varattu 20 minuuttia. Työryhmien esitysten jälkeen päätetään, tarvitaanko ryhmiltä vielä jatkotyöstämistä ja lisätietoa. 2. Hallintotyöryhmän raportin esittely ja keskustelu - Kunkin ryhmän puheenjohtaja tai sihteeri esittelee työryhmän raportin pääkohdat. Aikaa kullekin esittelylle on varattu 20 minuuttia. Raportit toimitetaan sähköisenä sekä postitetaan torstaina paperiversiona. Hallintotyöryhmän puheenjohtaja Leena Järvenpää esitteli ryhmän työn tulokset. Ohjausryhmän jäsenille jaettiin myös tukipalvelutoiminnan organisoinnin vaihtoehtoja

2 esittelevä dokumentti. Lisäksi LOIKUn tilaama ruokapalvelujen selvitys valmistuu syyskuun loppuun mennessä ja liitetään sen jälkeen loppuraporttiin. Keskusteltiin raportista ja todettiin, että hallintotyöryhmä oli tehnyt hyvää työtä. 3. Sosiaali- ja terveyspalvelut työryhmän raportin esittely ja keskustelu Matti Setälä esitteli ryhmän työn tulokset. Työryhmän työtä oli vaikeuttanut se, että uuden sote-järjestämislain valmistelu on kesken, eikä sen lopullista muoto tai aikataulu ole vielä tiedossa. Keskusteltiin raportista ja todettiin, että se jäi hieman vajaaksi toimeksiantoon verrattuna. Kuntien yhdistymisen vaikutuksia ei työryhmässä pohdittu pidemmälle, koska sotejärjestämislain valmistelu on kesken. Päätettiin, että työstämistä jatketaan vielä ainakin selvityksen tekijöiden ja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän johtajan kesken. 4. Sivistyspalvelut työryhmän raportin esittely ja keskustelu Sivistyspalvelutyöryhmän puheenjohtaja Martti Jokelainen esitteli ryhmän työn tulokset. Loppuraporttiin sisältyy lisäksi tilastopaketti, joka lisätään FSHKY:n verkkosivuille. Keskusteltiin raportista ja todettiin, että se on kattava. Pidettiin lounastauko klo Päätettiin muuttaa työjärjestystä niin, että lounaan jälkeen käsitellään esityslistan kohta 8 Talous- ja painelaskelmien esittely ja keskustelu ja sen jälkeen kohta 6 Elinkeinopalvelut ja työllisyys työryhmän raportin esittely ja keskustelu. 5. Talous- ja painelaskelmien esittely ja keskustelu Eero Laesterä esitteli kuntien talous- ja painelaskelmat. Esitys on pöytäkirjan liitteenä 1. Olennaista tulevaisuuden kannalta on kuntien tulopohjan muutos, sillä uusi valtionosuusjärjestelmä ei rahoita kuntia kuten aiemmin. Valtakunnallisessa vertailussa Forssan seudun voidaan sanoa olevan keskiheikko. On hyvä pohtia, mitä kunnat voivat sopeuttaa yksin, mitä yhdessä ja mitä liitostilanteessa. Keskusteltiin talous- ja painelaskelmista ja pidettiin tärkeänä, että pyritään rakentamaan yhteinen näkemys seudun tulevaisuudesta. 6. Elinkeinopalvelut ja työllisyys työryhmän raportin esittely ja keskustelu Elinkeinopalvelut ja työllisyys -työryhmän puheenjohtaja Jarmo Määttä esitteli ryhmän työn tulokset. Keskusteltiin raportista ja todettiin sen olevan suppea. Elinkeinopalveluihin ja työllisyyteen liittyvien teemojen työstämistä jatketaan kuntarakenneselvityksen loppuraportissa. Raportissa toivottiin käsiteltävän ainakin elinvoimatekijöillä, joita kuntaliitoksissa pystytty tukemaan sekä elinvoiman indikaattoreita.

3 7. Yhdyskuntarakenteen kehittäminen työryhmän raportin esittely ja keskustelu Yhdyskuntarakenteen kehittäminen -työryhmän puheenjohtaja Antti Heinilä esitteli ryhmän työn tulokset. Keskusteltiin raportista ja todettiin, että työryhmä on tehnyt hyvää työtä ja näkee jatkotyöstämiseen ja yhteistyöhön mahdollisuuksia kaikissa tilanteissa. 8. Tietopalvelut työryhmän raportin esittely ja keskustelu Tietopalvelut-työryhmän sihteeri Eija Haonperä esitteli ryhmän työn tulokset. Kuntien Tiera Oy on ollut apuna raportin työstämisessä valtiovarainministeriön myöntämällä ICT-tuella. Keskusteltiin raportista ja todettiin, että eri vaihtoehtoja on tuotu hyvin esiin. 9. Päätetään kuntarakenneselvityksen jatkotoimenpiteistä - Työryhmien raporttien pohjalta laaditaan loppuraportti kuntarakenneselvitykseksi. Projektiryhmä käsittelee raporttia tarpeen mukaan. Raporttiluonnos on tarkoitus saada valmiiksi mennessä. Tämän jälkeen järjestetään tarpeen mukaan esittely valtuustoille eri kunnissa sekä yleisötilaisuudet jokaisessa kunnassa. Saadun palautteen perusteella tehdään tarvittavat tarkennukset ja raportti olisi valmis , jonka jälkeen ohjausryhmä päättää raportin hyväksymisestä sekä jatkotoimenpiteistä. Todettiin, että tietoa kuntarakenneselvityksen loppuraportin pohjaksi on valtavasti. Projektipäällikön tehtävänä on loppuraportissa analysoida aineistoa ja esittää kuntaliitoksen edut ja haitat. Työssä voidaan vielä käyttää tarvittavia asiantuntijoita. Projektipäällikkö Esko Tonteri totesi, että aikaa selvityksen loppuraportin tekoon on rajallisesti, ja loppuraportissa keskitytään suuriin sektoreihin ja asioihin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanne tulee jäämään epävarmaksi sote-järjestämislain valmistumiseen asti. Tavoitteena on, että loppuraportin luonnos on valmis Muut asiat Muita asioita ei tullut esille. 11. Seuraava kokous - Päätetään seuraavan kokouksen ajankohta Päätettiin pitää ohjausryhmän seuraavat kokoukset klo ja klo Tulevissa kokouksissa päätetään myös siitä, milloin alustavat tulokset esitellään kuntien valtuutetuille ja kuntalaisille. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Puheenjohtaja Kaisa Lepola Sihteeri Anna Tonteri

4 Forssan seudun kuntien talouden paineet Forssa Humppila Jokioinen - Tammela Eerikkilä Kuntajohtajat Ohjausryhmä HT Eero Laesterä & Tuomas Hanhela

5 Yleinen talouden tila 2013 TASE Peruskunta Konserni (muut kuin kunta) Kunnan nettolaina KOM Antolaina saamiset Ei-kons. Sij. Ei-kons. Takauks et Ali/ylijää mä Lainakanta Rahoitusvarallisuus %:ia Muutos %:ia %:ia %:ia %:ia %:ia Muutos %:ia Muutos %:ia Muutos Forssa 9,17 1,24 41,81 0,10 2,68 0,48 3,17-1,90 12,60-0,07 1,90-1,07 Humppila 11,50-3,91 32,39 1,33 3,07 0,67-1,67-0,56 14,87 6,99 3,65 2,82 Jokioinen 13,03 7,10 34,67 0,67 4,48 3,81 4,79 1,56 5,01-2,60 2,12 1,81 Tammela 8,40 0,69 42,08 0,25 1,43 8,91 8,14 4,30 3,48-4,14 1,24-0,31 Uusi kunta 9,87 1,83 39,94 0,32 2,78 2,77 4,12 0,02 9,58-0,95 1,93-0,17 Kasvut Efektiiv inen Toimintakate Veroprosentti Kiinteistöv. Yhteisövev. Valtionosuukauppa Tontti- Itsenäisyys Verotettava tulo Investoin nit Yleiset Väestö Ikäänty minen Tkate/ VOS Veroa lisää NINV per poistot TKATE/ Vetu eur/as muutos Suuruus Kasvu suhde %:ia %:ia %Ia %:ia Suhde eur/as Suhde eur/as Forssa 0,50 2, ,00 1,25 69 % 0,85 1,13 15,12 0,60 0, , ,1 % 4 0,32 Humppila 0,67 1, ,00 2,50 64 % 4,33 0,83 19,92 0,39 0, , ,1 % 5 0,15 Jokioinen 0,78 1, ,50 1,75 71 % 7,10 0,92 10,86 0,16 1, , ,0 % 3 0,25 Tammela 1,04 1, ,50 0,00 68 % 0,39 1,18 13,85 0,88 0, , ,1 % 2 0,16 Uusi kunta 0,63 1, ,86 1,17 69 % 2,11 1,08 14,43 0,56 0, , ,1 % 4 0,27 Asl:n muutos Hlöstöm/ Ostopalvelu Bruttoinvestoinnit Muutos Talousvaikutus Copyright Perlacon Oy

6 Kaikki yhteensä painokertoimin Painotettu Tasepohja Sij. Tulos ja muut Sij. Kaikki yhteensä Sij Forssa 2,34 2 2,39 3 4,73 2 Humppila 3,08 4 3,53 4 6,61 4 Jokioinen 2,86 3 2,01 2 4,87 3 Tammela 1,72 1 1,87 1 3,59 1 Tarkastelujakso paitsi konsernitase 2012 Tammela vahvin, Jokioinen ja Forssa hyvin lähellä toisiaan, Humppila heikoin Copyright Perlacon Oy

7 Mistä johtuu? Tulovirrat valtion suuntaan ehtyneet esimerkiksi teknologiasektori ei vedä; Nokia-pohjaiset yhtiöt eivät tulouta enää yhteisöveroa. valtio on velkaantunut varsinkin siksi, että hallitukset ovat päättäneet olla karsimatta palveluita. silti on leikattu myös valtionosuutta KAIKILTA kunnilta Copyright Perlacon Oy

8 Korkean teknologian tuonti ja vienti korkean teknologian vienti on matalimmillaan 20 vuoteen. korkean teknologian kauppa on selkeästi alijäämäistä Copyright Perlacon Oy

9 Nokian maksuunpantu yhteisövero, mrd euroa 1,4 1,2 1 Ei pelkkää suhdannetta, vaan kokonaisen teknologiasektorin romahdus. 0,8 0,6 0,4 0, Copyright Perlacon Oy

10 Julkisyhteisöjen velka kasvoi 4,6 mrd euroa vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä Vanhanen IIIII Katainen Valtion velkataso on kohonnut huomattavasti 2008-> 2/2014 valtionvelka n. 92,5 mrd euroa euroa/as Konsernivelka kunnissa eur/as eur/as, kasvaa Valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen toistaiseksi Copyright Perlacon siedettävä, Oy 2014 mutta velan kasvunopeus on huolestuttava 7

11 Tulopohjan muutos Menojen kasvu on voitu kattaa hyvin 2000-luvun alun loppuun erittäin voimakkaasti kasvaneella verorahoituksella ja velkaantumisella. Menot kasvavat erityisesti perusturvassa, muut sektorit eivät kasva niin nopeasti. Suomen tulonalenema johtuu erityisesti Nokian tulojen poistumisesta JA finanssikriisistä aikajaksosta joka alkoi noin Menoihin päätettiin olla puuttumatta; ensiksi Vanhasen hallitus päätti, että Suomi voi velkaantua eikä aleta samanlaista sopeutusta kuin edellisen laman hoidossa. Suomen piti kestää yksi V, mutta kohtasikin toisen V:n, ja nyt vielä kolmannen. Silti velkaelvytys jatkuu Copyright Perlacon Oy

12 Kuntakohtainen verotettavan tulon alenema %:ia/v eur/as Forssa -0,4-62 Humppila -0,5-69 Jokioinen -0,6-84 Tammela -0,6-82 Verotettavan tulon alenema vastaa 0,4-0,6 veroprosenttiyksikköä Forssa -0,3-0,3-0,3-0,3-0,3-0,3-0,3-0,3-0,3 Humppila -0,1-0,1-0,1-0,1-0,1-0,1-0,1-0,1-0,1 Jokioinen -0,1-0,1-0,1-0,1-0,1-0,1-0,1-0,1-0,1 Tammela -0,2-0,2-0,2-0,2-0,2-0,2-0,2-0,2-0,2 Yhteisöverotulon alenema vastaa 0,4-0,6 veroprosenttiyksikköä Copyright Perlacon Oy

13 Valtionosuusleikkausten vaikutus e/as 2020 Forssa -0,8-1,0-1,4-1,6-1,7-1,8-1,8-1,8-1,8-257 Humppila -0,9-1,1-1,6-1,9-1,9-2,0-2,0-2,0-2,0-257 Jokioinen -0,8-0,9-1,4-1,6-1,7-1,7-1,7-1,7-1,7-257 Tammela -0,8-1,0-1,4-1,7-1,7-1,8-1,8-1,8-1,8-257 Valtionosuusleikkaus kohdistuu kaikkiin samalla euromäärällä/asukas Kuntien verotettavat tulot / asukas vaihtelevat, siksi vaikutus kohdistuu Jokioisille pahimmillaan 1,7 veroprosenttiyksikköä vastaavalla määrällä ja Humppilaan 2,0 veroprosenttiyksikköä vastaavalla määrällä Copyright Perlacon Oy

14 Valtionosuusuudistuksen vaikutus e/as 2020 Forssa -0,3-0,3-0,5-0,5-0,5-0,5-75 Humppila -0,4-0,4-0,6-0,6-0,9-1,9-250 Jokioinen 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 41 Tammela -0,3-0,3-0,6-0,6-0,8-1,1-160 Kunnista kolme menettää, yksi hyötyy. Humppilan menetys on 2020 erittäin suuri Copyright Perlacon Oy

15 Verorahoituksen muutos: edelliset yhteenlaskettuna Forssa -0,4-0,4-0,4-1,5-1,7-2,1-2,7-2,7-3,0-3,0-3,0-3,0 Humppila -0,5-0,5-0,5-1,6-1,8-2,3-3,0-3,0-3,3-3,3-3,6-4,6 Jokioinen -0,6-0,6-0,6-1,4-1,6-2,0-2,0-2,0-2,1-2,1-2,1-2,1 Tammela -0,6-0,6-0,6-1,6-1,8-2,2-2,8-2,9-3,2-3,2-3,4-3,7 Verorahoituksen lasku koskee kaikki Suomen kuntia, Forssan seudun kunnat eivät ole poikkeus. Sama talouden paine koskee myös muuta maata Copyright Perlacon Oy

16 Valtionosuusuudistus oikea vaikutus Mennyt kasvu Forssa 2,0 % 1,8 % 1,8 % 2,5 % 2,5 % 2,8 % 2,8 % 2,8 % 8,8 % Humppila 0,8 % 2,5 % 1,8 % 0,0 % -0,6 % 0,7 % 1,1 % 0,9 % 8,0 % Jokioinen -0,8 % 1,0 % 0,8 % 1,0 % 1,1 % 2,8 % 2,8 % 2,9 % 8,2 % Tammela 1,3 % 0,2 % -0,1 % 2,1 % 1,9 % 1,6 % 1,6 % 1,6 % 8,0 % Hyvinvointi ja sen kasvu perustuu historialliseen kasvun valtionosuuskäyrälle. Forssan seudulla valtionosuuden kasvu on ollut jopa keskimäärin 8% vuodessa, nyt kasvu hiipuu tästä neljännekseen. Valtionosuusuudistus ja tulopohjan yleinen romahdus johtavat alemmille käyrille. VM:n peruspalvelubudjetin valtionosuus on hiukan pessimistisempi kuin versio Perlacon. Valtionosuus kasvaa jatkossa vain, kun asukasluku kasvaa ja kuntaan muuttaa oikeanikäisiä kuntalaisia Copyright Perlacon Oy

17 Verotettavan tulon muutos - jatkoa Forssa -1,65 % 2,13 % 3,11 % 3,10 % 2,46 % Humppila -1,65 % 0,50 % 0,50 % 0,50 % 2,54 % Jokioinen -1,81 % 1,53 % 2,20 % 2,76 % 2,83 % Tammela -2,94 % 1,46 % 2,73 % 3,17 % 3,92 % Kuntien verotulon pohjana olevan verotettavan tulon kasvu on lähitulevaisuudessakin pienempi kuin menneessä. Tämäkään ei ole poikkeus Forssan seudulla Copyright Perlacon Oy

18 Ikääntyminen Forssa -0,1-0,3-0,4-0,6-0,8-1,2 Humppila 0,3 0,1 0,4 0,1 0,0-0,4 Jokioinen 0,0-0,1 0,1-0,1-0,2-0,5 Tammela 0,1-0,1 0,1 0,2 0,3 0,0 Taulukosta selviää ikääntymisen kasvattama paine veroprosenttiin vielä kuluvan vuosikymmenen aikana. Tammelassa ja Humppilassa ikääntyminen alkaa vasta 2020-luvulla. Forssan kaupungin kohdalla ikääntyminen kasvattaa palveluntarvetta jo nyt. Trendi on sama kaikkialla maassa Copyright Perlacon Oy

19 Toimintakate Forssa -0,9-1,1-1,1-1,1-1,1-1,1-1,1-1,1-1,1 Humppila -1,3-1,6-1,6-1,6-1,6-1,6-1,6-1,6-1,6 Jokioinen -1,2-1,5-1,5-1,5-1,5-1,5-1,5-1,5-1,5 Tammela -1,0-1,2-1,2-1,2-1,2-1,2-1,2-1,2-1,2 Menot ovat kasvaneet verorahoituksen kasvun perusteella. Menojen kasvua on hillitty. Silti menot kasvavat liian nopeasti tulojen kasvun nähden. Toimintakatteen nousua on hillitty 1,1 1,6 veroprosenttiyksikköä vastaavalla summalla jos ei olisi, olisi paine veroprosenttiin kasvanut samalla määrällä. Kunnat ovat yleisestikin koettaneet hillitä toimintakatteen muutosta, mutta erityisesti perusturvan kasvua on vaikea hillitä. Kunnissa muut sektorit ovat jopa taantuneet, koska niille ei ole riittänyt kasvun edellyttämää tulonkasvua Copyright Perlacon Oy

20 Itsenäisten kuntien talouskehitys Lyhyt jakso ( ) Painelaskelma: Käsitteellisesti painelaskelma perustuu trendiin ja siihen, että paine saadaan ulos, olettaen, että mikään käyttäytymisessä ei muutu. Valtion käyttämä kestävyysvaje on puhdas painelaskelma. Esimerkiksi FCG tekee painelaskelman, joka perustuu ennustetun mukaisen asukasluvun ja väestön ikärakenteen muutoksen ja yksikkökohtaisten nettomenojen projisointiin tulevaisuudessa. VM:n jne kanssa on kehitetty sopeutettu trendi, missä otetaan huomioon mennyt kehitys ja tiedossa olevat asiat Pitkä trendi ottaa huomioon toimintaympäristön muutokset ja kunnan oman toiminnan vaikutukset. Trendi- tai painelaskelma ei ole ennuste Ongelmia: Uskostaan huolimatta kuntien toimintakate ei kehity vuosittain trendiä edullisemmin, vaan negatiivisemmin. Asukasluvun muutosta mukaileva toimintakatteen muutos ei kuvaa yhtään mitään. Investointitarve arvioidaan yleensä liian matalalle tasolle nettovelan kehitys on usein liian positiivinen Arvioidaan paineen kasvua Veroprosenttina ja Nettovelkana Vastaavasti arvioidaan, kuinka suuri on kuntakohtainen sopeuttamistarve Luodaan alusta, jonka varaan voidaan arvioida uuden kaupungin toimintaedellytyksiä ja mahdollisuutta/tarvetta kasvattaa/vähentää toimintakatteeseen vaikuttavia tuloja ja menoja. -Sopeutettu trendi: Kuntien omat arviot toimintakatteen muutoksista ohitettiin. Otettu huomioon: tiedossa olevat valtionosuusleikkaukset ja valtionosuusmuutos ikääntyminen kuntakohtainen nettomeno eur/yli 75- vuotias, kuntakohtainen muutos. Jättää huomiotta verotettavan tulon muutoksen eläköitymistilanteessa. Verotulojen muutokset toteutettiin pääsääntöisesti Kuntaliiton ennustekehikolla. Korkotasona on kuntien 2013 korkotaso, veroprosentit vuodelta trendi alkaa olla käyttökelvoton, koska pitkän jakson toimintakatteiden kasvu on aivan liian suuri nykyiselle verorahoituskyvylle. Painelaskelman luvut eivät ole samat kuin kunnan omat luvut esimerkiksi talousarviossa suunnitelmavuosina Copyright Perlacon Oy

21 Toimintakate, muutos Tulojen ja menojen kasvu Verotettava tulo Toimintakatteen kasvu (vastaa suunnilleen menoje kasvua): Jokioinen on kasvanut hillityimmin , Tammelan menojen kasvu on ollut jopa nopeampi kuin ja Kaikkien kuntien verotettava tulo on kasvanut huomattavasti hitaammin kuin menot. Valtionosuuden kasvut ovat olleen aivan tarkastelujakson lopulle huomattavan suuria. Kunnista Tammelan menot ovat kasvaneet liian nopeasti ottaen huomioon sen verotettavan tulon ja valtionosuuden kasvun Valtionosuus Forssa 4,7 % 5,2 % 3,4 % Forssa 2,2 % 2,5 % 1,6 % Forssa 8,3 % 8,9 % 6,7 % Humppila 4,9 % 5,2 % 3,9 % Humppila 3,5 % 3,8 % 2,9 % Humppila 8,4 % 9,3 % 5,8 % Jokioinen 4,4 % 5,1 % 2,6 % Jokioinen 2,9 % 3,4 % 1,6 % Jokioinen 8,4 % 10,3 % 3,4 % Tammela 5,2 % 5,1 % 5,6 % Tammela 4,2 % 4,7 % 2,9 % Tammela 8,1 % 9,1 % 5,4 % Uusi kunta 4,8 % 5,2 % 3,7 % Uusi kunta 2,8 % 3,1 % 2,0 % Uusi kunta 8,3 % 9,2 % 5,9 % Copyright Perlacon Oy

22 Velkatasapaino puuttuvat rahat otetaan pankista Kumulatiivinen ali/ylijäämä /as TP 2012 TP 2013 TA 2014 TASU 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 TE 2021 Forssa Humppila Jokioinen Tammela Yhdistelmä Nettolaina vero-% TP 2012 TP 2013 TA TE 2018 TE 2019 TE 2020 TE 2021 Forssa 10,9 9,1 11,5 14,7 17,3 19,9 22,3 25,2 28,7 32,9 Humppila 16,3 10,2 11,3 13,9 19,1 25,2 31,7 38,8 46,4 55,4 Jokioinen 11,7 12,4 18,5 22,7 23,0 23,4 24,3 25,6 27,1 29,3 Tammela 7,1 8,2 6,8 10,0 16,0 20,8 26,2 32,6 40,1 48,7 Yhdistelmä 10,7 9,6 11,8 15,1 18,2 20,7 23,5 26,9 31,1 36,4 Toimintakatteiden kasvuja ei pystytä leikkaamaan ja tasapainotus hoidetaan velkaantumalla. Veroprosenttia ei siis nosteta Copyright Perlacon Oy

23 Kunnat yhteenlaskettuna - velkatasapaino Yhdistelmä TP 2012 TP 2013 TA 2014 TASU 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 TE 2021 Asukasluku Verotettava tulo Muutos-% 7,00 % -1,63 % 1,00 % 2,38 % 3,00 % 1,93 % 1,93 % 1,93 % 1,94 % Veroprosentti 19,59 19,86 20,05 20,05 20,05 20,05 20,05 20,05 20,05 20,05 Toimintakate Muutos 1,88 % 2,24 % 3,64 % 3,65 % 3,65 % 3,73 % 3,73 % 3,74 % 4,53 % Verotulot Valtionosuudet josta yhdistymisavustus Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Lainakanta 1000 eur Nettolaina 1000 eur Nettolaina eur/as Nettolaina veroprosenttia 10,68 9,55 11,79 15,15 18,19 20,72 23,48 26,85 31,13 36, Copyright Perlacon Oy

24 Verotasapaino puuttuvat rahat otetaan kuntalaisilta veroina. Veroprosentti TP 2012 TP 2013 TA 2014 TASU 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 TE 2021 Forssa 19,50 20,00 20,00 21,00 21,75 21,75 22,25 22,75 23,25 24,25 Humppila 21,00 21,00 21,00 22,00 23,00 24,00 25,00 26,00 27,00 28,00 Jokioinen 20,50 20,50 20,50 20,75 21,00 21,25 21,50 21,75 22,00 23,00 Tammela 18,50 18,50 19,50 20,50 21,50 22,50 23,50 24,50 25,50 26,50 Yhdistelmä 19,59 19,86 20,05 20,92 21,65 22,00 22,50 23,00 24,00 25, Copyright Perlacon Oy

25 Kunnat yhteenlaskettuna - verotasapaino Yhdistelmä TP 2012 TP 2013 TA 2014 TASU 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 TE 2021 Asukasluku Verotettava tulo Muutos-% 7,00 % -1,63 % 1,00 % 2,38 % 3,00 % 1,93 % 1,93 % 1,93 % 1,94 % Veroprosentti 19,59 19,86 20,05 20,92 21,65 22,00 22,50 23,00 24,00 25,00 Toimintakate Muutos 1,88 % 2,24 % 3,64 % 3,65 % 3,65 % 3,73 % 3,73 % 3,74 % 4,53 % Sopeutus Verotulot Valtionosuudet josta yhdistymisavustus Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Lainakanta 1000 eur Nettolaina 1000 eur Nettolaina eur/as Nettolaina veroprosenttia 10,68 9,55 11,79 14,27 15,72 16,32 16,63 17,05 17,38 17, Copyright Perlacon Oy

26 Lähtötilanne, mikä on sopeutustarve jos Sopeutustarve meur TASU 2015TASU 2016Yhteensä eur/as vero-% Forssa -4,0-3,7-7, ,97 Humppila -1,2-1,1-2,3 >500 >3 Jokioinen -0,7-0,5-1, ,43 Tammela -3,5-3,5-7,0 >500 >3 Yhdistelmä -9,4-8,8-18,2 >500 >3 Kuntakohtainen sopeutustarve, jos sopeutettaisiin itsenäisinä kuntina niin, että vielä 2020 kuntien tulos olisi > Copyright Perlacon Oy

27 Kunnat yhteenlaskettuna - sopeutus Yhdistelmä TP 2012 TP 2013 TA 2014 TASU 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 TE 2021 Asukasluku Verotettava tulo Muutos-% 7,00 % -1,63 % 1,00 % 2,38 % 3,00 % 1,93 % 1,93 % 1,93 % 1,94 % Veroprosentti 19,59 19,86 20,05 20,05 20,05 20,05 20,05 20,05 20,05 20,05 Toimintakate Muutos 1,88 % 2,24 % -2,20 % -1,97 % 3,60 % 3,68 % 3,68 % 3,69 % 4,57 % Sopeutus Verotulot Valtionosuudet josta yhdistymisavustus Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Lainakanta 1000 eur Nettolaina 1000 eur Nettolaina eur/as Nettolaina veroprosenttia 10,68 9,55 11,79 13,11 12,25 10,89 9,63 8,90 9,00 9, Copyright Perlacon Oy

28 Miksi ollaan tässä tilanteessa? Tilanne on huono koko maassa. Koko kuntapohjainen hyvinvoinnin jakelukoneisto kärsii tulojen leikkautumisesta ja edelleen menojen lisäyksestä. Verotulon lasku on iso asia, samoin valtionosuusleikkaus ja valtionosuusuudistus. MUTTA valtionosuustason muutos on ja hidas kasvu on vielä merkittävämpi asia. o uudistus ja leikkaukset yhdessä vaikuttavat siten, että esimerkiksi Tammela saavuttaa euromääräisesti vuoden 2014 vos-tason vuonna 2025!!! Luonnollisesti silloin sen arvo on inflaatiosta johtuen jotain ihan muuta. Tammelan toimintakate on muuten painelaskelman mukaan tuolloin 1,5 kertainen suhteessa vuoteen toimintakatteeseen on pakko saada aikaan alenema ja kasvu on pakko pystyä rajaamaan. Vaikka koko maan kuntia kohtaa sama tilanne, on alueen kuntien pystyttävä huolehtimaan tästä itse. Vaalien jälkeen ei tule lisää rahaa. Kuntien tehtäväksi jää miettiä, kuinka paljon itsenäiset kunnat pystyvät sopeutumaan, kuinka paljon syvin yhteistyö kasvattaa sopeutumisen mahdollisuutta ja kuinka paljon kuntaliitos lisäisi sitä edelleen. Tämän jälkeen luottamushenkilöt pystyisivät rehellisesti päättämään itsenäisyydestä tai kuntaliitoksesta Copyright Perlacon Oy