Tampereen kaupunki. Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeinen elämä kuinka kunta rahoittuu? Eero Laesterä, HT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen kaupunki. Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeinen elämä kuinka kunta rahoittuu? Eero Laesterä, HT"

Transkriptio

1 Tampereen kaupunki Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeinen elämä kuinka kunta rahoittuu? Eero Laesterä, HT

2 Toimeksianto Tarkastella sote- ja maakuntauudistuksen vaikutusta kaupungin rahoitukseen JA Arvioida kaupungin sopeutustarvetta (tulojen ja menojen muutostarve) 2

3 3 Väestö

4 Väestömuutos Tampere /v /v /v /v Asukasluku ,1 % 1,0 % ,6 % 0,9 % 0 6 vuotiaat ,0 % 1,8 % ,9 % 0,8 % 6 vuotiaat ,1 % 2,0 % ,2 % 0,8 % Peruskoulu, 7 16 vuotiaat ,1 % -0,8 % ,5 % 2,5 % Lukio, vuotiaat ,3 % 0,3 % ,7 % -1,1 % Työikäiset, vuotiaat ,3 % 0,7 % ,2 % 0,4 % vuotiaat ,2 % 1,2 % ,2 % 3,2 % Yli 84 vuotiaat ,4 % 5,6 % ,6 % 2,3 % Eläkeikä, Yli 64 vuotiaat ,6 % 3,3 % ,0 % 2,2 % Huoltosuhde /v /v /v /v Tampere 44,5 45,3 48,9 52,8 56,4 56, ,0 % 1,1 % 4 1 8,0 % 1,6 % Verrokit 46,2 48,5 52,1 55,6 59,3 60, ,9 % 1,4 % 3 1 6,6 % 1,3 % Koko maa 62,9 66,0 74,5 84,2 98,1 97, ,3 % 2,0 % ,0 % 2,6 % Mediaani-ikä /v /v /v /v Tampere 38,0 37,0 37,0 38,0 39,0 41, ,6 % -0,3 % 1 0 2,7 % 0,5 % Verrokit ka 36,3 36,5 37,0 38,0 39,8 41, ,1 % 0,2 % 1 0 2,7 % 0,5 % Koko maa ka 44,5 46,4 47,9 49,2 50,9 51, ,8 % 0,9 % 1 0 2,8 % 0,6 % Tilastokeskus arvioi asukasluvun kasvun jatkuvan tasaisena Työikäisten määrän kasvun ennakoidaan laskevan negatiivinen vaikutus verotettavan tulon kehitykseen. Lasten määrän kasvun ennakoidaan kokonaisuutena hidastuvan suuri vaikutus soten jälkeiseen valtionosuuteen. Ikääntyminen vaikuttaa jatkuvan. Tampereen huoltosuhde on hiukan verrokkiryhmää matalampi ja eron ennustetaan säilyvän. Myös mediaani-ikä on matala suhteessa maan keskitasoon ja verrokkiryhmän tasalla Ikääntyminen johtaa soten jälkeen erityisesti vain verotettavan tulon alenemaan. Sote-uudistuksen jälkeinen valtionosuusjärjestelmä tukee 90% nuorimpia ikäryhmiä. 4

5 Yli 75-vuotiaiden määrän muutos Tampere Yli 75-vuotiaat Suhde vuoteen ,41 0,62 0,73 1,00 1,04 1,19 1,49 1,69 1,85 1,97 Osuus väestöstä 4,3 % 6,1 % 6,4 % 7,8 % 8,0 % 8,8 % 10,6 % 11,7 % 12,5 % 13,1 % Ikääntymisen määrä ja vaikutus 0,5 0,5 0,4 0,4 0,3 0,3 10 nopeinta 10 hitainta Siuntio 2,58 Luhanka 1,06 Pirkkala 2,57 Rautavaara 1,07 Kirkkonummi 2,57 Multia 1,08 Kempele 2,56 Pomarkku 1,09 Järvenpää 2,44 Kuortane 1,13 Kontiolahti 2,35 Punkalaidun 1,13 Kerava 2,34 Isojoki 1,14 Tuusula 2,31 Salla 1,14 Kaskinen 2,26 Tervola 1,15 Vihti 2,23 Soini 1, , , ,1 0, ,0 Yli 75-vuotiaiden määrän kasvu Vaikutus veroprosenttiin -> indeksoinnilla tarkasteltuna Tampere ikääntyy 94 nopeimmin suhteessa muihin kuntiin ajanjaksolla

6 6 Palvelurakenteen kustannusten muutos

7 Palvelurakenne 2015 Tampere Muutos e/as Muutos %:ia Kuntaan jäävät palvelut % Manner-Suomen kuntien keskiarvo % Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas % Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Tampere Muutos e/as Muutos %:ia Perusturvan palvelut-kunnasta poistuvat % Manner-Suomen kuntien keskiarvo % Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas % Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Tampere Muutos e/as Muutos %:ia Kaikki yhteensä % Manner-Suomen kuntien keskiarvo % Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas % Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Tampereen palvelurakenne on verrokkiaan (asukasluku +/- 20 %, käytännössä six-pack -kaupungit) kalliimpi. Kaupunkiin jäävät palvelut /as ovat jopa supistuneet (2015), kun perusturva (sosiaalitoimi ja terveydenhuolto) on kasvanut merkittävästi Perusturva on kasvanut Tampereella liki verrokkiryhmän keskitason tahtiin ja maan kesiarvoa hitaammin. jos sote- ja maakuntauudistus toteutuu, kaupungin rahoitusvastuulta poistuvat palvelut, joiden järjestäminen on kuluttanut keskimääräistä enemmän euroja. 7

8 Mikä kokonaisuus on kasvanut? Trendikasvu Muutos% Muutos Osuus Tampere euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,2 % SOTE % ,8 % Sosiaalitoimi % ,4 % Terveydenhuolto % ,4 % Perusterveys yms % ,4 % Erikoissairaanhoito % ,9 % 1000 euroa Muutos Osuus Koko maa Muutos-%euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,8 % SOTE % ,2 % Sosiaalitoimi % ,4 % Terveydenhuolto % ,9 % Perusterveys yms % ,5 % Erikoissairaanhoito % ,4 % 8 Taulukossa kasvuarvio vuoteen 2023 perustuu nimelliskasvuun Nimelliskasvussa on mukana sekä inflaatio, palveluntarpeen muutos mutta myös laadun muutos suurin osa toimintakatteen kasvusta on aiheutunut soten kasvusta.

9 Jos sote ei toteutuisi?? Trendikasvu Muutos% Muutos-% Kantaluku Kasvu v:een Erotus Tampere vuodessa euroa Kaikki 37,7 % 4,2 % Muut 16,6 % 1,8 % SOTE 57,3 % 6,4 % Jos sote-ja maakuntauudistus ei toteutuisi, kasvaisivat kaikki menot vuoteen miljoonaa euroa. Tästä kasvusta kaupungille jäävät palvelut kasvaisivat 79 miljoonaa euroa. Sote-palveluiden kustannukset kasvaisivat jopa 464 miljoonaa euroa 9

10 Esimerkkinä - kasvu menneessä - Ruovesi Trendikasvu Muutos% Muutos Osuus Ruovesi euroa muut:sta Kaikki % Muut % 632 8,8 % SOTE % ,2 % Sosiaalitoimi % ,6 % Terveydenhuolto % ,6 % Perusterveys yms % ,4 % Erikoissairaanhoito % ,0 %

11 Halvat sote-menot? Tampere Pirkkala Ruovesi Sosiaalitoimi eur/as Terveydenhuolto eur/as SOTE eur/asukas Mediaani-ikä (keskimmäisen) Ikääntymisen nopeus, sijaluku Vuoteen Vuoteen Jos ikärakenne on nuori, ovat sote-menot yleensä edulliset Varsinkin kehyskuntien ikääntyminen on nopeaa, ja sotemenorakenteesta tulisi kalliimpi. 11

12 Palvelurakenteen nettomenojen kehitys ääripäät Kuntaan jäävät Maakunnalle siirtyvät Minimi -47 % 40 % Ens neljännes 16 % 65 % Keskiarvo 24 % 76 % Mediaani 26 % 74 % Kolmas neljänne 35 % 84 % Maksimi 60 % 147 % Alla vasemmanpuoleisessa taulussa kuvataan kunnat, joissa uudistuksen jälkeen kuntaan jäävien palveluiden kasvu on ollut erityisen hidas ( ). Alla oikeanpuoleiseen tauluun on kuvattu kunnat, joissa kuntaan jäävissä palveluissa on ollut kuntajoukon suurin kasvu. Koko kasvu Kuntaan jäävät Sote Kuntaan jäävät Maakunnalle siirtyvät Veteli % 147 % Honkajoki % 138 % Uusikaupu % 131 % Soini % 125 % Pori % 117 % Kuusamo % 115 % Kem ijärvi % 112 % Savukosk % 112 % Hanko % 111 % Hyrynsalm % 110 % Halsua % 107 % Nakkila % 104 % Vimpeli % 103 % Juankosk % 102 % Sulkava % 102 % Turku % 101 % Pello % 100 % Hartola % 100 % Koko kasvu Kuntaan jäävät Sote Kuntaan jäävät Maakunn alle siirtyvät Inkoo % 40 % Eurajoki % 45 % Kajaani % 46 % Siuntio % 46 % Liminka % 48 % Kaskinen % 50 % Uurainen % 50 % Hailuoto % 51 % Korsnäs % 52 % Mäntsälä % 52 % Kalajoki % 52 % Lumijoki % 53 % Kirkkonum % 53 % Utajärvi % 53 % Taivassalo % 53 % Oripää % 54 % Petäjävesi % 54 %

13 Mikä kokonaisuus tulee kasvamaan? Tampere Nousu/v 2025 Nousu/v Nousu/v. Asukasluku ,9 % ,6 % ,7 % Alle 75-v ,8 % ,2 % ,4 % 75-vuotta ja yli ,5 % ,1 % ,4 % Tampere Nousu/v 2025 Nousu/v Nousu/v. Yleishallinto ,9 % ,6 % ,7 % Muut palvelut ,9 % ,6 % ,7 % Opetus ja kulttuuri ,8 % ,3 % ,0 % Kunnan kustannettavat ,8 % ,2 % ,0 % Sosiaalitoimi ,2 % ,4 % ,7 % Terveydenhuolto ,2 % ,5 % ,4 % Perusterveydenhuolto ,3 % ,8 % ,7 % Vuodeosasto ,1 % ,1 % ,7 % Suun terveydenhuolto ,9 % ,6 % ,7 % Ympäristöterveys ,9 % ,6 % ,7 % Erikoissairaanhoito ,1 % ,2 % ,2 % Maakunnan kustannettavat ,2 % ,9 % ,5 % Kaikki yhteensä ,1 % ,6 % ,4 % Nousu/v 2026 Nousu/v Nousu/v. Kuntien kustannettavat ,8 % ,2 % ,0 % Maakuntien kustannettavat ,2 % ,9 % ,5 % Erotus edellisestä, jäävät Erotus ed., poistuvat Kum ulat. erotus vuoteen 2019, jäävät Kumulat. erotus vuoteen 2019, poistuvat eur/as, jäävät eur/as, poistuvat Jos kasvu lasketaan tulevaan väestömäärän ja väestön ikärakenteen muutoksen perusteella Tilastokeskuksen arvion mukaan kuntaan jäävissä palveluissa kasvupaine vuoteen 2025 on 44,391 milj. euroa ja tästä edelleen vuoteen ,463 milj. euroa. Väestö ikääntyy Tampereella nopeasti ja kuntaan myös muutetaan ikääntymään, sotepalveluissa kasvupaine vuoteen 2025 on 101,505 milj. euroa ja tästä edelleen vuoteen ,583 milj. euroa. Kunta ikääntyy erittäin nopeasti, mutta suurin ikääntymisen huippu tulee vuoteen

14 Mikä kokonaisuus tulee kasvamaan? 14 Koko m aa Nousu/v 2025 Nousu/v Nousu/v. Asukasluku ,4 % ,3 % ,3 % Alle 75-v ,2 % ,2 % ,2 % 75-vuotta ja yli ,4 % ,2 % ,8 % Koko m aa Nousu/v 2025 Nousu/v Nousu/v. Yleishallinto ,2 % ,2 % ,2 % Muut palvelut ,2 % ,2 % ,2 % Opetus ja kulttuuri ,2 % ,1 % ,0 % Kuntien kustannettavat ,2 % ,1 % ,0 % Sosiaalitoim i ,2 % ,7 % ,9 % Terveydenhuolto ,8 % ,4 % ,3 % Perusterveydenhuolto ,9 % ,6 % ,5 % Vuodeosasto ,0 % ,2 % ,8 % Suun terveydenhuolto ,3 % ,3 % ,3 % Ympäristöterveys ,1 % ,1 % ,1 % Erikois sairaanhoito ,6 % ,0 % ,9 % Maakuntien kustannettavat ,0 % ,9 % ,5 % Kaikki yhteensä ,6 % ,2 % ,9 % Koko m aa Nousu/v 2026 Nousu/v Nousu/v. Kuntien kustannettavat ,2 % ,1 % ,0 % Maakuntien kustannettavat ,0 % ,9 % ,5 % Erotus edellisestä, jäävät Erotus ed., poistuvat Kum ulat. erotus vuoteen 2019, jäävät Kumulat. erotus vuoteen 2019, poistuvat eur/as, jäävät eur/as, poistuvat SOTE-uudistus merkitys Koko maan- sote- ja maakuntauudistuksen kannalta tilanne on hyvinkin tavoitteellinen!

15 Soten idea yksi niistä kuinka toteutuu Tampereella? Kuntiin jäävät ne palvelut (yleishallinto, tekniikka, sivistys), joiden kasvu on menneessä ollut sotepalveluita hitaampaa ja ennakoitavampaa. Ja tämän lisäksi jäljelle jäänyt toimintakate on huomattavasti aiempaa pienempi. Parhaimmillaan kuntien toimintakatteesta huomattavasti pienempi osa kasvaa hitaammin kuin aiemmin iso toimintakate. Toisaalta kunnat, joiden sote-menot ovat nyt pienet hyötyvät myös uudistuksesta. 15

16 16 Kuinka kasvun hidastumiseen on sopeuduttu?

17 Luvut on laskettu tuhansista euroista. 17 Menojen ja tulojen kasvut Tampere 0,84 % 0,92 % 1,17 % Tampere Sama kasvu Koko maa Tampere Sama kasvu Koko maa Tampere Sama kasvu Koko maa Toimintakate 6,44 % 6,02 % 4,93 % 5,43 % 5,37 % 4,70 % 2,39 % 2,68 % 1,77 % Verotettava tulo 4,00 % 4,34 % 3,27 % 1,64 % 2,34 % 0,90 % 1,97 % 2,92 % 1,91 % Veroprosentti 0,094 0,131 0,133 0,333 0,192 0,191 0,250 0,215 0,260 Yhteisöverot -7,06 % -5,81 % -5,89 % -11,27 % 2,03 % -1,85 % 15,36 % 12,45 % 14,30 % Kiinteistöverot 5,17 % 7,01 % 6,25 % 13,79 % 11,66 % 9,35 % 7,02 % 8,58 % 9,51 % Valtionosuudet 9,26 % 7,50 % 6,72 % 3,29 % 0,95 % 4,30 % 7,58 % -1,62 % 0,48 % Poistot 2,67 % 5,13 % 3,19 % -0,28 % 4,84 % 4,41 % 7,50 % 5,95 % 6,62 % Bruttoinv. eur/as Tampereen verotettavan tulon alenema on kaupungin omissa tuloissa merkittävä jakson ja välillä. Valtionosuudet ovat laskeneet Tampereella on kuitenkin onnistuttu toimintakatteen kasvun hidastamisessa etenkin viimeisinä tarkasteluvuosina. Hidastamisen on jatkuttava. Kaupungissa on investoitu enemmän kuin asukasluvun kasvuun perustuvassa verrokissa. Jos toimintakatteen kasvua halutaan tarkastella euroa/asukas, päädytään seuraaviin maltillisempiin lukuihin tämä johtuu kaupungissa asukasluvun kasvusta.: ,21 %/v ,38 %/v ,16 %/v.

18 Talouden tilanne ja näkymä vuoteen 2023 sote huomioitu (Sote perustuu tietoihin maaliskuun lopulla) 18

19 Rautalankaa Tampere Tampere Siirtyvät menot ME Siirtyvät tulot ME Kunnalta poistuva sote-nettokustannus 685,70 Kunnalta poistuvat sote-valtionosuudet 200,83 Tuloveron alenema (12,47) 459,32 Yhteisöveron alenema 19,73 Kiky ja eläketuki -10,52 Siirtyvät menot 685,7 Siirtyvät tulot 669,36 Tampere ME Siirtyvät menot - siirtyvät tulot 16,34 Verotuskustannusten alenema 2,88 Nykyisen VOS:n muutosten vaikutus verotulon tasaukseen. 17,97 Automaattimuutos 37,19 Muutosrajoitin (60/60) -21,71 Automaattimuutos x 0,60 - kunta/valtio -neutraalius Ensimmäisen rajauksen jälkeinen muutos 15,47 Tampereen automaatiomuutos, menojen ja tulojen vähennys on lähtökohtaisesti positiivinen, +37 miljoonaa euroa tämän verran kaupungin olisi pitänyt hyötyä uudistuksessa. Tätä muutosta tasataan ensin muutosrajoittimella niin, että kaupunki näyttäisi hyötyvän uudistuksessa 15 miljoonaa euroa. 19

20 Rautalankaa Tampere Tampere Nykyisen järjestelmän valtionosuus 221,95 (poistettu siirtymätasaus 2015 järjestelmästä) Uusi valtionosuus 26,41 (vuonna 2019 muuttuvan järjestelmän valtionosuus) Erotus 195,54 Kunnalta poistuvat sote-valtionosuudet 200,83 Sote-uudistuksen aiheuttama vos-muutos kunnalle Nykyisen VOS:n muutosten vaikutus verotulon tasaukseen. 17,97 Vaikutus 182,86 Valtionosuusjärestelmän uudistuksen vaikutus -12,68 Kokonaisvaikutus ME Ensimmäisen rajauksen jälkeinen muutos 15,47 Valtionosuusjärestelmän uudistuksen vaikutus -12,68 Kiky ja eläketuki -10,52 Kunnalle jäävä, rajoittamaton rahoitusmuutos -7,73 Lopullinen rajaus Max e/asukas Asukasluku Rajaamaton muutos eur/as -34 Rajataan +/-100 euroon/asukas Positiivinen muutos kääntyy negatiiviseksi Uudistukseen liittyvä valtionosuusuudistus pienentää muutoksen hyötyä kaupungille, uudistuksen jälkeen se häviäisi uudistuksessa -7,73 miljoonaa euroa Tämä vastaa -34 euroa/asukas. Muutos on 2019 neutraali, vuonna 2020 muutoksesta toteutuu -25 eur/asukas ja kokonaisvaikutus -34 eur/asukas tulee voimaan

21 Verorakenne Viereisessä kuviossa oletuksena on, että veroprosentit pysyvät 2018 vuoden 2016 tasolla ja vuonna 2019 tuloveroon tehdään 12,47 prosenttiyksikön madallus. Viimeisenä nykymuotoisena kuntana 2018 tulovero rahoittaa noin 85 % verotuloista. Koska vähennyksiä ollaan siirtämässä kunnan tuloverosta valtionveroon, voi efektiivinen vero tuoda jopa nykyistä paremman tuoton veroprosenttia kohden. Kiinteistöveron suhteellinen osuus kasvaa yli kaksinkertaiseksi. Vaikka kuntien yhteisöverokertymää siirretään maakuntien hyväksi, kasvaa myös yhteisöveron suhteellinen merkitys. Panostus entistä enemmän pysyvään kiinteistöveroon Tulovero % 71 % Kive % 20 % Yhteisövero % 9 % Verot yhteensä % 100 % 21

22 Verorakenne Verotulot Kiinteistövero Suhde Minimi 3,1 % (Keminmaa I Neljännes 6,2 % Mediaani 7,3 % Keskiarvo 8,3 % III neljännes 8,8 % Maksimi 46,3 % (Eurajoki) Verotulot Kiinteistövero Suhde Hämeenkyrö ,3 % Kangasala ,6 % Lempäälä ,9 % Nokia ,6 % Orivesi ,0 % Pirkkala ,9 % Tampere ,2 % Vesilahti ,0 % Ylöjärvi ,8 % 22

23 23 Painelaskelmat ja laskennan perusteet

24 Painelaskelma Käsitteellisesti painelaskelma perustuu trendiin ja siihen, että paine saadaan laskettua, olettaen, että mikään käyttäytymisessä ei muutu. Valtion käyttämä kestävyysvaje on puhdas painelaskelma. Paine käyttötaloudessa voidaan laskea ulos esimerkiksi kasvavana velan tarpeena tai veroprosentin nousuna. Jos lasketaan rahoituspaineen kasvua voidaan rahoittavaksi instrumentiksi ottaa esimerkiksi omaisuuden myyminen. Jos käyttötaloutta halutaan sopeuttaa, voidaan arvioida mahdollinen toimintakatteen kasvu, jolla paine esimerkiksi veroprosenttiin poistuu. VM:n jne kanssa on kehitetty sopeutettu trendi, missä otetaan huomioon mennyt kehitys ja tiedossa olevat asiat ja näiden arvioitavissa oleva vaikutus paineeseen. Tällaisia tiedossa olevia laskennallisesti arvioitavissa olevia asioita ovat todennäköisesti verotulot ja valtionosuus. Toimintakate muuttuu menneeseen kehityksen perustuen eur/as. Jos asukasluku kiihtyy, tämä kiihtyminen voidaan ottaa huomioon paineen arvioinnissa. Trendi- tai painelaskelma ei ole ennuste. -Sopeutettu trendi: Lähtötilanteessa kunnan omat arviot toimintakatteen muutoksista ohitettiin. Vuoden 2017 talousarviotiedot ovat laskennan pohjana pl uudet verotuloarviot. Otettu huomioon: tiedossa olevat valtionosuusleikkaukset ja valtionosuusuudistus Uusi valtionosuusjärjestelmä on mallinnettu tarveperusteisena. Vuotuiset indeksikorotukset ja inflaatio -> %/v. ja tästä eteenpäin 1,5 %/v. ikääntyminen kuntakohtainen nettomeno eur/yli 75-vuotias, kuntakohtainen muutos. Jättää huomiotta verotettavan tulon muutoksen eläköitymistilanteessa. Korkotasona on kunnan 2016 laskennallinen korkotaso. 24

25 Perusteet Laskennassa otetaan huomioon kunnan asukasluvun muutos ja väestön ikärakenteen muutos. Lähtökohtana on Tilastokeskuksen ennuste, mutta laskennan parametreina voidaan käyttää myös kunnan omia ennusteita. Laskenta noudattaa painelaskennan periaatteita, kyseessä ei siis ole ennuste. Toimintakatteen kehitystä arvioidaan menneen kehityksen perusteella vuodesta 2018 eteenpäin 2017 kunnioitetaan kunnan omaa talousarviotietoa. Vuoden 2018 toimintakate lasketaan trendillä olettaen, että sote- ja ei-sote menojen suhde ei muutu. Toimintakatteen kasvu arvioidaan ensisijassa vuosien kasvun eur/asukas perusteella. Tuloverotulon kehitys perustuu kuntaliiton kehikkoon vuoteen 2020, siitä eteenpäin saman trendin perusteella, mihin toimintakatekin. Sama periaate on yhteisöverossa. Kiinteistöveron kehitys perustuu menneeseen trendiin. Valtionosuuden kantaluku on Kuntaliiton 2016 arvo. Tästä eteenpäin laskenta perustuu olemassa olevaan valtionosuuteen ja sen taustalla olevaan asukaslukuun ja väestön ikärakenteen muutokseen. Investoinnit perustuvat kunnan omaan arvioon tästä eteenpäin investoinnit lasketaan menneeseen kehitykseen eur/asukas perustuen Poistot vuodesta 2018 perustuvat investointeihin ja keskimääräiseen poistoprosenttiin. Lainakorko ja kassalainakorko lasketaan tp-vuoden keskiarvona. Vuodesta 2019 laskenta perustuu tiedossa oleviin VM:n parametreihin. Sote-kustannukset ja valtionosuudet sekä yhteisöverotulot muuttuvat annetusti. Tulovero muuttuu sen mukaan, miksi tulovero arvioidaan kehittyvän. Malli laskee ensimmäisen vuoden neutraliteetin ja seuraavien vuosien muutoksen 25/50/75/100 eur/asukas. 25

26 Nousu e/as, sote ei toteudu Tampere Trendi: TP 2014 TP 2015 Tpe Asukasluku Muutos kpl Verotettava tulo Muutos-% -1,62 % 1,63 % 2,77 % -1,79 % 1,82 % 3,08 % 3,58 % 1,55 % 1,53 % 1,51 % 1,50 % Veroprosentti 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 Toimintakate Muutos 1000 euroa Muutos %:ia 0,51 % 3,03 % 1,91 % -4,25 % 3,40 % 3,36 % 3,52 % 3,99 % 3,95 % 3,90 % 3,86 % Muutos %:ia eur/as 2,06 % 0,86 % -5,13 % 2,51 % 2,51 % 2,70 % 3,21 % 3,18 % 3,16 % 3,13 % Sopeutus Verorahoitus Tuloveron muutos 1000 e Toimintakate/Verorahoitus 93 % 95 % 94 % 93 % 94 % 95 % 95 % 97 % 99 % 100 % 102 % Käyttökate Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Satunnaiset tulot ja menot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Lainakanta 1000 eur Nettolaina 1000 eur Nettolaina eur/as Nettolaina/Verorahoitus 2 % 16 % 22 % 33 % 42 % 49 % 55 % 62 % 71 % 81 % 93 % Nettolaina veroprosenttia 0,77 5,02 6,73 10,11 12,77 14,95 16,82 19,03 21,79 25,08 28,93 26

27 Nousu e/as, sote toteutuu Tampere Trendi: TP 2014 TP 2015 Tpe Asukasluku Muutos kpl Verotettava tulo Muutos-% -1,62 % 1,63 % 2,77 % -1,79 % 1,82 % 3,08 % 3,58 % 1,55 % 1,53 % 1,51 % 1,50 % Veroprosentti 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 7,28 7,28 7,28 7,28 7,28 7,28 Toimintakate Muutos 1000 euroa Muutos %:ia 0,51 % 3,03 % 1,91 % -4,25 % 3,40 % -61,48 % 2,26 % 2,24 % 2,22 % 2,21 % 2,20 % Muutos %:ia eur/as 2,06 % 0,86 % -5,13 % 2,51 % -61,80 % 1,45 % 1,46 % 1,47 % 1,48 % 1,48 % Sopeutus Verorahoitus Tuloveron muutos 1000 e Toimintakate/Verorahoitus 93 % 95 % 94 % 93 % 94 % 86 % 86 % 86 % 86 % 86 % 86 % Käyttökate Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Satunnaiset tulot ja menot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Lainakanta 1000 eur Nettolaina 1000 eur Nettolaina eur/as Nettolaina/Verorahoitus 2 % 16 % 22 % 33 % 42 % 117 % 132 % 144 % 155 % 166 % 176 % Nettolaina veroprosenttia 0,77 5,02 6,73 10,11 12,77 14,73 16,40 17,91 19,41 20,88 22,32 27

28 Ikuisesti matala korkotaso? Keskikorko 5,00 % 4,00 % 3,00 % 2,00 % 1,00 % 0,00 % Keskikorko Keskikorko, koko maa Korkomeno Korkomeno koko maa Lainakanta Lainakanta koko m aa Keskikorko 3,16 % 3,95 % 3,94 % 1,89 % 2,12 % 2,51 % 1,62 % 1,52 % 2,29 % 2,00 % Keskikorko, koko maa 3,48 % 4,28 % 4,72 % 3,01 % 2,14 % 2,45 % 2,15 % 1,64 % 1,56 % 1,32 % Korkoriski 1% + korkomenot Veroprosentilla euroja Yhden prosenttiyksikön korkoriski on noin 4 meuroa. 28

29 Sote toteutuu jäljelle jäävä sopeutustarve? Tampere Trendi: TP 2014 TP 2015 Tpe Asukasluku Muutos kpl Verotettava tulo Muutos-% -1,62 % 1,63 % 2,77 % -1,79 % 1,82 % 3,08 % 3,58 % 1,55 % 1,53 % 1,51 % 1,50 % Veroprosentti 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 7,28 7,28 7,28 7,28 7,28 7,28 Toimintakate Muutos 1000 euroa Muutos %:ia 0,51 % 3,03 % 1,91 % -4,25 % 1,58 % -63,27 % 2,26 % 2,24 % 2,22 % 2,21 % 2,20 % Muutos %:ia eur/as 2,06 % 0,86 % -5,13 % 0,70 % -63,58 % 1,45 % 1,46 % 1,47 % 1,48 % 1,48 % Sopeutus Verorahoitus Tuloveron muutos 1000 e Toimintakate/Verorahoitus 93 % 95 % 94 % 93 % 93 % 78 % 79 % 79 % 79 % 79 % 79 % Käyttökate Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Satunnaiset tulot ja menot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Lainakanta 1000 eur Nettolaina 1000 eur Nettolaina eur/as Nettolaina/Verorahoitus 2 % 16 % 22 % 33 % 40 % 103 % 110 % 114 % 117 % 120 % 122 % Nettolaina veroprosenttia 0,77 5,02 6,73 10,11 12,26 13,22 13,93 14,46 14,96 15,43 15,86 29 Veroprosenttiyksikön tuotto on noin 38 MEUROA.

30 Yhteenveto Kaupunki on jonkin verran rajannut toimintakatteen kasvua ja vuoden 2017 talousarvio on hyvin tavoitteellinen.. Sote- ja maakuntauudistus helpottaa kaupungin rahoituksen suunnittelua eikä vaaranna sitä. Tämä siitä huolimatta, että rahoitusmalli näyttäisi olevan kaupungin kannalta negatiivinen. Kaupunki itse vaarantaa itsensä. Kaupungin käyttötalous ei ole tasapainossa. Toimintakatteen kasvuun olisi saatava aikaan sopeutus, joka jaksotettuna esimerkiksi kolmelle vuodelle vastaisi noin 40 MEUROa. Vastaava sopeutus saataisiin aikaan, jos kaupungin toimintakatteen kasvu rajataan noin 0,5%:iin vuodessa. 30

31 31 Yhteistä

32 Tulojen ja menojen taso 2015 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Häm eenkyrö Kangasala Lem päälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Koko maa

33 33 Varaa veroissa veroprosenttiy Hämeenkyrö 2,12 Kangasala 2,42 Lempäälä 2,86 Nokia 3,66 Orivesi 0,87 Pirkkala 3,27 Tampere 3,57 Vesilahti 1,71 Ylöjärvi 2,78 Veromuuttujia Verotettava tulo/asukas Hämeenkyrö Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ypäjä

34 Tasepohjaiset Taseen loppus. Konsernivelka Konsernin rahoi- Konsernivelka - eur/as eur/as tusomaisuus eur/as rah. Om. e/as Hämeenkyrö Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Koko maa

35 Kokonaisveroasteen muutos 2017 Hämeenkyrö Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Veroprosentti 22,00 21,00 20,50 20,00 22,00 20,00 19,75 21,50 20,50 Kiinteistöverot 1,38 1,37 1,31 1,55 2,49 1,30 2,00 1,98 1,52 Yhteisövero 0,82 0,66 0,98 0,98 1,31 0,79 1,43 0,74 0,96 Valtionosuus 13,61 7,21 5,80 6,91 18,55 2,95 7,43 11,56 7,71 Kokonaisveroaste 37,82 30,25 28,59 29,44 44,35 25,05 30,61 35,77 30, Hämeenkyrö Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Veroprosentti 9,53 8,53 8,03 7,53 9,53 7,53 7,28 9,03 8,03 Kiinteistöverot 1,41 1,38 1,29 1,57 2,51 1,25 2,01 2,02 1,52 Yhteisövero 0,56 0,45 0,65 0,66 0,90 0,52 0,90 0,50 0,65 Valtionosuus 4,58 3,12 4,13 3,11 4,21 2,31 2,28 5,85 4,59 Kokonaisveroaste 16,08 13,48 14,11 12,87 17,15 11,61 12,47 17,40 14,79 Erotus -21,74-16,77-14,49-16,57-27,20-13,44-18,14-18,37-15,91 35

36 Kunnallisvero Yhteisövero Tilitykset yhteensä ** 2018** 2019** 2020** ** 2018** 2019** 2020** 2016** 2017** 2018** 2019** 2020** Hämeenk ,00 % 0,95 % 2,97 % 3,19 % 8,23 % 2,02 % 8,97 % 4,12 % 3,36 % 1,05 % 3,16 % 3,16 % -0,73 % Kunnallisvero Yhteisövero Tilitykset yhteensä ** 2018** 2019** 2020** ** 2018** 2019** 2020** 2016** 2017** 2018** 2019** 2020** Kangasala ,12 % 0,91 % 2,66 % 2,78 % -5,54 % 1,81 % 8,97 % 4,12 % 0,02 % 0,99 % 2,80 % 2,78 % Kunnallisvero Yhteisövero Tilitykset yhteensä ** 2018** 2019** 2020** ** 2018** 2019** 2020** 2016** 2017** 2018** 2019** 2020** Lempäälä ,69 % 3,07 % 2,49 % 3,58 % -1,52 % 2,16 % 8,97 % 4,12 % -2,48 % 2,97 % 2,74 % 3,50 % Kunnallisvero Yhteisövero Tilitykset yhteensä ** 2018** 2019** 2020** ** 2018** 2019** 2020** 2016** 2017** 2018** 2019** 2020** Nokia ,33 % 3,59 % 1,91 % 2,90 % 8,98 % 1,87 % 8,97 % 4,12 % -0,32 % 3,39 % 2,27 % 2,89 % -3,55 % Kunnallisvero Yhteisövero Tilitykset yhteensä ** 2018** 2019** 2020** ** 2018** 2019** 2020** 2016** 2017** 2018** 2019** 2020** Orivesi ,29 % -0,39 % 2,73 % 2,94 % -2,72 % 1,94 % 8,97 % 4,12 % -2,23 % -0,05 % 3,00 % 2,92 % -1,18 % Kunnallisvero Yhteisövero Tilitykset yhteensä ** 2018** 2019** 2020** ** 2018** 2019** 2020** 2016** 2017** 2018** 2019** 2020** Pirkkala ,15 % 4,79 % 3,57 % 4,33 % 3,65 % 2,15 % 8,97 % 4,12 % -1,61 % 4,51 % 3,69 % 4,18 % Kunnallisvero Yhteisövero Tilitykset yhteensä ** 2018** 2019** 2020** ** 2018** 2019** 2020** 2016** 2017** 2018** 2019** 2020** Tampere ,79 % 1,82 % 3,08 % 3,58 % 0,93 % 1,68 % 8,97 % 4,12 % -0,49 % 1,67 % 3,37 % 3,47 % Kunnallisvero Yhteisövero Tilitykset yhteensä ** 2018** 2019** 2020** ** 2018** 2019** 2020** 2016** 2017** 2018** 2019** 2020** Vesilahti ,77 % 0,17 % 2,64 % 3,42 % -3,24 % 1,95 % 8,97 % 4,12 % -1,09 % 0,33 % 2,78 % 3,34 % 36 Kunnallisvero Yhteisövero Tilitykset yhteensä ** 2018** 2019** 2020** ** 2018** 2019** 2020** 2016** 2017** 2018** 2019** 2020** Ylöjärvi ,94 % 3,04 % 2,39 % 3,29 % -2,72 % 1,97 % 8,97 % 4,12 % -2,58 % 2,83 % 2,65 % 3,25 %

37 Käyttökatteen muutos perustilassa Käyttökatteet 1000 e Vuosi 2017 Toimintakate talousarviosta, siitä eteenpäin trendi Trendi: Hämeenkyrö Sote ei toteudu Sote toteutuu Kangasala Sote ei toteudu Sote toteutuu Lempäälä Sote ei toteudu Sote toteutuu Nokia Sote ei toteudu Sote toteutuu Orivesi Sote ei toteudu Sote toteutuu Pirkkala Sote ei toteudu Sote toteutuu Tampere Sote ei toteudu Sote toteutuu Ylöjärvi Sote ei toteudu Sote toteutuu Vesilahti Sote ei toteudu Sote toteutuu

Nurmijärven talous sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen. Eero Laesterä, HT

Nurmijärven talous sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen. Eero Laesterä, HT Nurmijärven talous sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Eero Laesterä, HT 5.4.2017 2 Väestö Väestömuutos Nurmijärvi 2006 2011 2015 2020 2030 2040 2006-15 2006-15/v 2006-15 2006-15/v 2015-20 2015-20/v 2015-20

Lisätiedot

Orimattilan maakuntauudistuksen jälkeen. Kuntaliiton maakuntakierros

Orimattilan maakuntauudistuksen jälkeen. Kuntaliiton maakuntakierros Orimattilan maakuntauudistuksen jälkeen Kuntaliiton maakuntakierros 3.5.2018 Kasvut menneessä Trendikasvu Muutos% Muutos Osuus Orimattila 2007 2011 2016 2007-16 euroa muut:sta Kaikki 64 769 74 681 88 005

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistus Sote- ja maakuntauudistus Maakuntien tilaama maakunta ja kuntakohtainen tarkastelu Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM 6.6. Kuntakohtainen tarkastelu Kuntakohtainen laskenta on toteutettu painelaskelmana.

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistus Sote- ja maakuntauudistus Maakuntien tilaama maakunta ja kuntakohtainen tarkastelu Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM 06.06.2017 Kuntakohtainen tarkastelu Kuntakohtainen laskenta on toteutettu painelaskelmana.

Lisätiedot

Etelä- Karjalan kuntien talouden tila ja tulevaisuus

Etelä- Karjalan kuntien talouden tila ja tulevaisuus Etelä- Karjalan kuntien talouden tila ja tulevaisuus Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM 4.12.2018 Teemat (eivät valmiina) Taloustarkastelun edellyttämä väestötarkastelu (Tilastokeskus 1.12.2018, painelaskelmassa

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistus Sote- ja maakuntauudistus Maakuntien tilaama maakunta ja kuntakohtainen tarkastelu Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM 06.06.2017 Kuntakohtainen tarkastelu Kuntakohtainen laskenta on toteutettu painelaskelmana.

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistus Sote- ja maakuntauudistus Maakuntien tilaama maakunta ja kuntakohtainen tarkastelu Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM 06.06.2017 Kuntakohtainen tarkastelu Kuntakohtainen laskenta on toteutettu painelaskelmana.

Lisätiedot

Tarvasjoen kunta liitoskumppaneiden painelaskelmat. HT Eero Laesterä

Tarvasjoen kunta liitoskumppaneiden painelaskelmat. HT Eero Laesterä Tarvasjoen kunta liitoskumppaneiden painelaskelmat HT Eero Laesterä 20.3.2014 Väestön muutokset Kunnan nimi: Tarvasjoki KNO 838 Muutos 2011-2040 2011 Osuus 2020 Osuus 2030 Osuus 2040 Osuus kpl kpl/v. %:ia

Lisätiedot

Kuntaliiton maakuntatilaisuus

Kuntaliiton maakuntatilaisuus Päivitetty kuntakohtaisilla dioilla 8.5.2016 Kuntaliiton maakuntatilaisuus 22.4.2016 Klo 12.00-16.00, Wanha Walimo, Vesijärvenkatu 25, LAHTI HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Muutos 2000

Lisätiedot

Seutuforum 2016 Kotkan Haminan seudun talousnäkymät nyt ja tulevaisuudessa

Seutuforum 2016 Kotkan Haminan seudun talousnäkymät nyt ja tulevaisuudessa Seutuforum 2016 Kotkan Haminan seudun talousnäkymät nyt ja tulevaisuudessa Merikeskus Vellamo MDI:n ja Perlacon Oy:n yhteisesiintyminen Eero Laesterä, HT Toimitusjohtaja Juha Koskinen, KTM Mennyt ja nykyisyys

Lisätiedot

Valtuustoseminaariin HTT Eero Laesterä

Valtuustoseminaariin HTT Eero Laesterä Valtuustoseminaariin 7.12.2011. HTT Eero Laesterä Aineistot: Tilastokeskuksen tiedonantajapalautteet 1997 2010 Kuntaliiton veromalli 8/2011, jota on käytetty arvion pohjana. Ristiinan omat arviot talouden

Lisätiedot

Riihimäen kaupungin talouden tilanne ja arvio siitä, kuinka sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa siihen

Riihimäen kaupungin talouden tilanne ja arvio siitä, kuinka sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa siihen Riihimäki 16.1.2017 Riihimäen kaupungin talouden tilanne ja arvio siitä, kuinka sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa siihen Eero Laesterä, hallintotieteiden tohtori Tuomas Hanhela, erityisasiantuntija 2

Lisätiedot

Forssan seudun kuntajako Forssa Humppila Jokioinen Tammela

Forssan seudun kuntajako Forssa Humppila Jokioinen Tammela Forssan seudun kuntajako Forssa Humppila Jokioinen Tammela Forssa 1.12.2014 HT Eero Laesterä Yleinen talous 3.12.2014 Copyright Perlacon Oy 2014 2 Kaikki yhteensä painokertoimin Painotettu Tasepohja Sij.

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistus Sote- ja maakuntauudistus Maakuntien tilaama maakunta ja kuntakohtainen tarkastelu Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM, Juha Koskinen KTM, tj. Maakunta: Päijät-Häme Kuntakohtainen tarkastelu Kuntakohtainen

Lisätiedot

Kuntaliiton maakuntatilaisuus

Kuntaliiton maakuntatilaisuus Kuntaliiton maakuntatilaisuus 22.4.2016 Klo 12.00-16.00, Wanha Walimo, Vesijärvenkatu 25, LAHTI HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Muutos 2000 2014 (mrd euroa) 00 01 02 03 04 05 06 07

Lisätiedot

Valtuustojen seminaariin HTT Eero Laesterä

Valtuustojen seminaariin HTT Eero Laesterä Valtuustojen seminaariin 1.2.2012. HTT Eero Laesterä (mrd euroa) 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Muutos Muutos%%/v Toimintakate 12,61 12,92 13,29 14,01 15,21 15,99

Lisätiedot

Lapinjärvi - Loviisa. Perlacon Oy, HT Eero Laesterä Tuomas Hanhela

Lapinjärvi - Loviisa. Perlacon Oy, HT Eero Laesterä Tuomas Hanhela Lapinjärvi - Loviisa Perlacon Oy, HT Eero Laesterä Tuomas Hanhela Asukasluku 2012 2040 Muutos Muutos/v. Lapinjärvi 2829 2893 2,3 % 0,1 % Loviisa 15519 16036 3,3 % 0,1 % Uusi kunta 18348 18929 3,2 % 0,1

Lisätiedot

Vesilahden kunta. Eero Laesterä. 27.1.2014 Kuntalaistilaisuus. Hallintotieteiden tohtori

Vesilahden kunta. Eero Laesterä. 27.1.2014 Kuntalaistilaisuus. Hallintotieteiden tohtori Vesilahden kunta 27.1.2014 Kuntalaistilaisuus Eero Laesterä Hallintotieteiden tohtori Valtio Mrd 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Valtionvelan kehitys %/BKT 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1990 1991 1992 1993 1994

Lisätiedot

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

Kajaanin kaupungin talouden kehitys ja raamit Kaupunginvaltuusto

Kajaanin kaupungin talouden kehitys ja raamit Kaupunginvaltuusto Kajaanin kaupungin talouden kehitys ja raamit 2020-2022 Kaupunginvaltuusto 21.5.2019 2 3 4 5 6 ? 8 10 11 Kajaani 1 000 S Yhteenveto TILIVUOSI 2017 2018 2019** 2020** 2021** 2022** Verolaji Kunnallisvero

Lisätiedot

Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio

Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio Perlacon Oy, HT Eero Laesterä KTM, BBA, IAT Katja Pesonen Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Teemat Lähentymiskriteerit Sopeutustarpeet 5.5.2014 Copyright Perlacon

Lisätiedot

Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018

Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset 2017 Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018 Vuosi 2017 Kuntien toimintakulut laskivat -1,3% (+1,5% v. 2016) Toimintakate parani +0,7% (-1,6% v. 2016) Verotulot kasvoivat

Lisätiedot

Forssan seudun kuntien talouden paineet

Forssan seudun kuntien talouden paineet Forssan seudun kuntien talouden paineet Forssa Humppila Jokioinen - Tammela Eerikkilä 6.8.2014 Kuntajohtajat 15.9.2014 Ohjausryhmä 23.9.2014 HT Eero Laesterä & Tuomas Hanhela Yleinen talouden tila 2013

Lisätiedot

Taipalsaaren painelaskelma päivitetty painelaskelma Tuomas Hanhela, Heli Silomäki

Taipalsaaren painelaskelma päivitetty painelaskelma Tuomas Hanhela, Heli Silomäki Taipalsaaren painelaskelma 14.5.2019 päivitetty painelaskelma Tuomas Hanhela, Heli Silomäki Toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia prosessin aikana Tilinpäätösennuste ja Eksoten ylitys näyttivät marraskuussa

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma

Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma Tampereen kaupungin johdon yhteinen strategiastartti 25.4.2017 konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 1 Kaupunkistrategian onnistuminen koko kaupungin

Lisätiedot

Talousnäkymät maakunta- ja soteuudistuksen Raija Vaniala

Talousnäkymät maakunta- ja soteuudistuksen Raija Vaniala Talousnäkymät maakunta- ja soteuudistuksen jälkeen Sote-uudistuksen verorahoitus koko maassa Yli puolet (17,7 mrd ) kuntien käyttötalouden nettokustannuksista siirtyy maakunnille. Verorahoituksen jakautuminen

Lisätiedot

Askolan kunta YT-elimille tiedottaminen 10.8.2012 Kunnan työntekijät, kuntalaiset, tiedotusvälineet 17.8.2012 Eero Laesterä Riitta Ekuri

Askolan kunta YT-elimille tiedottaminen 10.8.2012 Kunnan työntekijät, kuntalaiset, tiedotusvälineet 17.8.2012 Eero Laesterä Riitta Ekuri Askolan kunta YT-elimille tiedottaminen 10.8.2012 Kunnan työntekijät, kuntalaiset, tiedotusvälineet 17.8.2012 Eero Laesterä Hallintotieteiden tohtori Riitta Ekuri Erityisasiantuntija Kenen toimeksianto?

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistus Sote- ja maakuntauudistus Maakuntien tilaama maakunta ja kuntakohtainen tarkastelu Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM 24.08.2017 Kuntakohtainen tarkastelu Kuntakohtainen laskenta on toteutettu painelaskelmana.

Lisätiedot

5.5.2010 Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen

5.5.2010 Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen 5.5.2010 Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen Väestöennusteena käytetään uusinta Tilastokeskuksen ennustetta 09/2009 Laskelmien pohjaksi on otettu kuntien omat arviot talouden kehityksestä vuoteen 2012

Lisätiedot

Kuopio-Siilinjärvi-Suonenjoki

Kuopio-Siilinjärvi-Suonenjoki Kuopio-Siilinjärvi-Suonenjoki Erityinen kuntajakoselvitys valtuustot 26.11.2014 HT Eero Laesterä ja maakuntaneuvos Timo Säkkinen Yleinen osa Katsaus talouteen 2 Nokian maksuunpantu yhteisövero, mrd euroa

Lisätiedot

Yhteenveto. Perlacon Oy: Selvitys Etelä-Karjalan kuntien kantokyvystä

Yhteenveto. Perlacon Oy: Selvitys Etelä-Karjalan kuntien kantokyvystä Yhteenveto Perlacon Oy: Selvitys Etelä-Karjalan kuntien kantokyvystä Väestö Väestö Asukasluvussa alenemaa, Tilastokeskuksen ennuste on pahasti jälkeenjäänyt, nekin kunnat ja kaupungit, joihin on ennakoitu

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistus Sote- ja maakuntauudistus Maakuntien tilaama maakunta ja kuntakohtainen tarkastelu Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM 08.06.2017 Kuntakohtainen tarkastelu Kuntakohtainen laskenta on toteutettu painelaskelmana.

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistus Sote- ja maakuntauudistus Maakuntien tilaama maakunta ja kuntakohtainen tarkastelu Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM 08.06.2017 Kuntakohtainen tarkastelu Kuntakohtainen laskenta on toteutettu painelaskelmana.

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Kuntien rahoitukseen liittyvät tasausjärjestelmät

Kuntien rahoitukseen liittyvät tasausjärjestelmät Kuntien rahoitukseen liittyvät tasausjärjestelmät Kuntatalo 31.10.2017 SOTE ja MAAKUNTAUUDISTUKSEN VASTUUVALMISTELIJOIDEN TAPAAMINEN Valtiovarainministeriö / Kunta ja aluehallintoosasto Miikka Vähänen

Lisätiedot

Sote ja maakuntauudistus Kuinka maakuntien rahoitustarve muuttuu vuodesta ? HT Eero Laesterä KTM Tuomas Hanhela KTM Katja Pesonen

Sote ja maakuntauudistus Kuinka maakuntien rahoitustarve muuttuu vuodesta ? HT Eero Laesterä KTM Tuomas Hanhela KTM Katja Pesonen Sote ja maakuntauudistus Kuinka maakuntien rahoitustarve muuttuu vuodesta 2016-2030? HT Eero Laesterä KTM Tuomas Hanhela KTM Katja Pesonen Laskennan tavoite o Perlacon Oy on käynnistänyt laskentasarjan,

Lisätiedot

Hämeenlinnan talous ja investointikyky nyt ja maakuntauudistuksen jälkeen / Jussi Oksa

Hämeenlinnan talous ja investointikyky nyt ja maakuntauudistuksen jälkeen / Jussi Oksa Hämeenlinnan talous ja investointikyky nyt ja maakuntauudistuksen jälkeen / Jussi Oksa 6.3.2018 ämeenlinnan talouden pitemmän aikavälin tarkastelu TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 EN 2017 TA 2018

Lisätiedot

KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017

KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017 KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017 1. KUNNILTA MAAKUNNILLE SIIRTYVIEN TEHTÄVIEN JA NIIDEN RAHOITUKSEN SIIRTO MAAKUNNILLE SIIRTYVIEN

Lisätiedot

Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen

Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen Pohjanmaan maakuntatilaisuus Vaasa 12.5.2017 Ilari Soosalu Johtaja, kuntatalous Suomen Kuntaliitto Sisältö Mitä muutoksia kuntien talouteen mk-uudistus on tuomassa?

Lisätiedot

Ranuan kunta talouden tila ja tulevaisuus- palveluverkon saneerauskustannuksen vaikutus kunnan kokonaistalouden tilaan

Ranuan kunta talouden tila ja tulevaisuus- palveluverkon saneerauskustannuksen vaikutus kunnan kokonaistalouden tilaan Ranuan kunta talouden tila ja tulevaisuus- palveluverkon saneerauskustannuksen vaikutus kunnan kokonaistalouden tilaan 17.4.2018 Työn lähtökohta ja tavoite Sivistystoimen tila- ja palveluverkkoselvitys

Lisätiedot

Talousarvioraami 2020 Kunnanhallitus

Talousarvioraami 2020 Kunnanhallitus Talousarvioraami 2020 Kunnanhallitus 3.6.2019 Enontekiön kunnan painelaskelmat (päivitetty 5/2019) Enontekiö Trendi: 2013-2018 TP 2016 TP 2017 TP2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 Asukasluku

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 7.5.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan finanssilounas Miten kuntatalous kuriin Keski-Uudellamaalla. HT Eero Laesterä. Krapinhovi, Tuusula

Keski-Uudenmaan finanssilounas Miten kuntatalous kuriin Keski-Uudellamaalla. HT Eero Laesterä. Krapinhovi, Tuusula Keski-Uudenmaan finanssilounas Miten kuntatalous kuriin Keski-Uudellamaalla HT Eero Laesterä Krapinhovi, Tuusula 6.2.2015 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

Kuntien talous. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys. Hannu Joensivu, Markku Vehmas & Eero Laesterä. Kuntalaistilaisuudet

Kuntien talous. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys. Hannu Joensivu, Markku Vehmas & Eero Laesterä. Kuntalaistilaisuudet Kuntien talous Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys Kuntalaistilaisuudet Hannu Joensivu, Markku Vehmas & Eero Laesterä Mistä kaikki johtuu Teollisuuden rakennemuutos ja talouden yleinen taantuma

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,3 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2016 Muut (17 %) SOTE (57 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistuksen rahoitusriskit

Sote- ja maakuntauudistuksen rahoitusriskit Sote- ja maakuntauudistuksen rahoitusriskit 20.4.2018 Eero Laesterä, HT Julkilausutut tavoitteet uudistuksen tarve Ikääntyminen kasvattaa palveluntarvetta ja tämä kasvattaa kustannuksia uudistuksella hillitään

Lisätiedot

Kuntatalouden tilannekatsaus

Kuntatalouden tilannekatsaus Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,

Lisätiedot

Maakuntien ja kuntien rahoitus sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Kymenlaakson Liitto

Maakuntien ja kuntien rahoitus sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Kymenlaakson Liitto Maakuntien ja kuntien rahoitus sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Kymenlaakson Liitto 2 3 4 5 VM/KAO PÄIVITETTY 21.12.2016 Kuntien talouden tasapainotilan muutos ja sen laskennallinen paine kunnallisveroprosenttiin

Lisätiedot

Uuden kunnan talous. Pentti Meklin. emeritusprofessori Tampereen yliopisto. Pentti Meklin 1

Uuden kunnan talous. Pentti Meklin. emeritusprofessori Tampereen yliopisto. Pentti Meklin 1 Uuden kunnan talous Pentti Meklin emeritusprofessori Tampereen yliopisto Pentti Meklin 1 I Kunnan talous Soten siirrossa 1.1.2019 II Välivaiheen talous 2019-2023 ja siitä eteenpäin Tulot ja menot Varat

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. TALOUSARVION MUUTOS talousjohtaja Ari Luostarinen. Jämsä elämäsi tarina

JÄMSÄN KAUPUNKI. TALOUSARVION MUUTOS talousjohtaja Ari Luostarinen. Jämsä elämäsi tarina JÄMSÄN KAUPUNKI TALOUSARVION MUUTOS 9.4.2017 talousjohtaja Ari Luostarinen Jämsä elämäsi tarina 1 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Tavoitetaso Tuloslaskelman tunnusluvut 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Lisätiedot

Oulun seudun kuntajakoselvitys kuntakohtaiset ennustelaskelmat ja yhdistymislaskelma Eero Laesterä & Juha Koskinen

Oulun seudun kuntajakoselvitys kuntakohtaiset ennustelaskelmat ja yhdistymislaskelma Eero Laesterä & Juha Koskinen Oulun seudun kuntajakoselvitys kuntakohtaiset ennustelaskelmat ja yhdistymislaskelma 14.1.2010 Eero Laesterä & Juha Koskinen Lähtötilanne Ylijäämän purkaminen ja alijäämän kasvattaminen (Kuinka kauan kunnan

Lisätiedot

(-- ) ! 1" " # 80 % 70 % 60 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %

(-- ) ! 1  # 80 % 70 % 60 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % !" # $ % & ' () # # * +),-. / 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % -30 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Menojen muutos 97->06 %:ia pystyakselilla, asukasluvun muutos

Lisätiedot

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Kymenlaakson kuntapäivä 25.5.2018 Minna Punakallio, pääekonomisti Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö 2 23.5.2018 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen,

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

Porvoon kaupungin talouden. kehitys Perustuen väestöennusteen mallintamiseen Henrik Rainio, Saija Männistö

Porvoon kaupungin talouden. kehitys Perustuen väestöennusteen mallintamiseen Henrik Rainio, Saija Männistö Porvoon kaupungin talouden kehitys 2020-2040 Perustuen väestöennusteen mallintamiseen 17.6.2019 Henrik Rainio, Saija Männistö Porvoon kaupungin talouden kehitys 2020-2040: Lähtökohdat ja oletukset Taustalla

Lisätiedot

Rahoituksen siirto ja kunnan peruspalvelujen valtionosuus. Eduskunnan hallintovaliokunnan infotilaisuus

Rahoituksen siirto ja kunnan peruspalvelujen valtionosuus. Eduskunnan hallintovaliokunnan infotilaisuus Rahoituksen siirto ja kunnan peruspalvelujen valtionosuus Eduskunnan hallintovaliokunnan infotilaisuus 10.3.2017 MinnaMarja Jokinen Lainsäädäntöneuvos, VM 1 9.3.2017 Etunimi Sukunimi Rahoituksen siirto

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus 21.5.2018 Henrik Rainio, vs. johtaja Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen,

Lisätiedot

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot ja 2013 tilinpäätösten ennakkotiedot(tilastokeskus)

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntatalousohjelma vuosille 2020-2023, Kevät 2019 Kunta- ja aluehallinto-osasto Vaalikauden viimeinen kuntatalousohjelma on tekninen Vaalikauden lopussa laadittava kuntatalousohjelma on julkisen talouden

Lisätiedot

Maakuntauudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Maakuntauudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Maakuntauudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveysvaliokunta Apulaiskaupunginjohtaja Martti Lipponen Vantaan kaupunki 9.6.2017 Valmisteluprosessi Valmistelussa ei ehkä ole

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne

Lisätiedot

Rahoituksen siirto ja kunnan peruspalvelujen valtionosuus. Valtiovarainvaliokunta Markku Nissinen Finanssineuvos, VM

Rahoituksen siirto ja kunnan peruspalvelujen valtionosuus. Valtiovarainvaliokunta Markku Nissinen Finanssineuvos, VM Rahoituksen siirto ja kunnan peruspalvelujen valtionosuus Valtiovarainvaliokunta 21.3.2017 Markku Nissinen Finanssineuvos, VM 1 22.3.2017 Etunimi Sukunimi Rahoituksen siirto kunnista maakuntiin LÄHTÖKOHTA:

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Pirkanmaan maakuntatilaisuus 9.5.2018 Sanna Lehtonen, kehittämispäällikkö Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä

Lisätiedot

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus 3.5.2018 Henrik Rainio, vs. johtaja Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen,

Lisätiedot

26.5.2010 Lahti HT Eero Laesterä & KTM Juha Koskinen

26.5.2010 Lahti HT Eero Laesterä & KTM Juha Koskinen 26.5.2010 Lahti HT Eero Laesterä & KTM Juha Koskinen Väestöennusteena Tilastokeskuksen ennuste 09/2009 Laskelmien pohjaksi on otettu kuntien omat arviot talouden kehityksestä vuoteen 2012. Vuodesta 2012

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu

Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu 24.11.2017 Ilari Soosalu, hankejohtaja rahoitus Sisältö Talousympäristö Kuntien talouden tilanne ja näkymiä Maakuntien talouden näkymiä

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,1 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2017 Muut (17 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE (57 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit

Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit % 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 8,6 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit 1991-2022 -0,5 5,6 2,9 2,8 5,2 7,2 5,1 5,2 5,2-3 -4-4,4-5,1-5 -6 1) 2) 2) 3) 4) 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota

Lisätiedot

Maakunnan talous ja rahoitus

Maakunnan talous ja rahoitus Maakunnan talous ja rahoitus Maakuntatilaisuus Kajaani 24.4.2018 Mikko Mehtonen, kehityspäällikkö Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Kuntatalousohjelman nostot keväällä 2018 Kuntatalous vahvistui 2017 edelleen,

Lisätiedot

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta EM 30.10.2018 Yleistä vuoden 2019 talousarviosta Pomarkun kunnan vuoden 2019 talousarviota tehdään poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, joka aiheutuu valtionosuustulojen romahduksesta vuonna 2019. Valtionosuudet

Lisätiedot

Siun soten kehys Omistajaohjaus

Siun soten kehys Omistajaohjaus Siun soten kehys 2018 Omistajaohjaus 10.10.2017 MAKSUSOSUUKSIEN PERUSTEET Perussopimuksen 24 ja 25 Järjestämis- ja tuottamisvastuun aiheuttamat nettokustannukset rahoitetaan jäsenkuntien suorittamalla

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavien verotettavien tulojen muutos , %

Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavien verotettavien tulojen muutos , % Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavien verotettavien tulojen muutos 2014-15, % Koko maa keskimäärin +1,2 % pienimmät: suurimmat: Kökar -8,1 Geta 10,6 Merijärvi -6,3 Kustavi 6,2 Kyyjärvi -6,3 Jomala 5,1

Lisätiedot

Kuntakohtaiset sopeutustarpeet

Kuntakohtaiset sopeutustarpeet Lähentymiskriteerit 2015-2016 ja käyttäytyminen toiminnoissa niin, että yhdentymiskriteerit täyttyvät uuden kunnan taloudenpidossa. Pidättäytyminen rekrytoinnissa Johtoryhmä 5.6.2014 Kuntakohtaiset sopeutustarpeet

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Maakuntajohtajien toimeksianto

Maakuntajohtajien toimeksianto Maakuntajohtajien toimeksianto Kuntien ja maakuntien rahoitustarpeen muutos sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen 2019-2030 Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM, Juha Koskinen tj, KTM Aineistot, oletukset

Lisätiedot

Maakuntajohtajien toimeksianto

Maakuntajohtajien toimeksianto Maakuntajohtajien toimeksianto Kuntien ja maakuntien rahoitustarpeen muutos sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen 2019-2030 Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM, Juha Koskinen tj, KTM Aineistot, oletukset

Lisätiedot

Verot ja valtionosuudet

Verot ja valtionosuudet Verot ja valtionosuudet Tietoja kuntien verotuloista ja valtionosuuksista Mikko Mehtonen 9.10.2019 Kuntien verotulot, mrd. 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Verolaji Kunnallisvero 18,90 18,76 19,10 20,28

Lisätiedot

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus 27.4.2018 Henrik Rainio, vs. johtaja Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen,

Lisätiedot

Kuntien talouden tila ja näkymät eteenpäin

Kuntien talouden tila ja näkymät eteenpäin Kuntien talouden tila ja näkymät eteenpäin Minna Punakallio Pääekonomisti Seuraa minua Twitterissä: @MinnaPunakallio 13.2.2018 Missä mennään? Lähde: OP Suhdanne-ennuste, tammikuu 2018 2 13.2.2018 Kuntatalouden

Lisätiedot

Sote-siirron muutosrajoitin - kuntien tehtävien järjestämisvastuun siirrosta aiheutuvien taloudellisten

Sote-siirron muutosrajoitin - kuntien tehtävien järjestämisvastuun siirrosta aiheutuvien taloudellisten 1(5) Valtiovarainministeriö 4.10.2017 Kunta- ja aluehallinto-osasto Sote-siirron muutosrajoitin - kuntien tehtävien järjestämisvastuun siirrosta aiheutuvien taloudellisten vaikutusten rajaaminen Tehtävien

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2016, mrd.

Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2016, mrd. Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 216, mrd. Tilinpäätösten mukaan (ennakkotieto) Rahoitus lakisääteisiin tehtäviin Valtionosuudet 8,8 KUNNAT verotulot 22,1 1,5 VALTIO verotulot 41,8 29,1 1,7 18,9

Lisätiedot

Talouden työryhmä. Nousiainen 4/2015, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 2013

Talouden työryhmä. Nousiainen 4/2015, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 2013 Talouden työryhmä Nousiainen 4/215, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 213 Toimintakate (itseisarvo), /as. 6 5 4 3 2 1 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Nousiainen Masku Rusko Koko maa Käyttötalouden palkat,

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalous

Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalous Liite 1 Hallintovaliokunta 19.5.2017 Julkisen talouden suunnitelma 2018-2021 ja kuntatalous Apulaisjohtaja Reijo Vuorento Suomen Kuntaliitto Kuntien ja kuntayhtymien talous nyt ja tulevaisuudessa Tulos-

Lisätiedot

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta KH 28.11.2017 Yleistä vuoden 2018 talousarviosta Suomen kuntien taloudellisessa tilanteessa näkyy selvä kahtiajako hyvin toimeentuleviin kuntiin ja vaikeuksissa oleviin kuntiin. Osa kunnista suunnittelee

Lisätiedot

Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2016, mrd.

Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2016, mrd. Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2016, mrd. Tilinpäätösten mukaan Rahoitus lakisääteisiin tehtäviin Valtionosuudet 8,8 KUNNAT verotulot 22,1 VALTIO verotulot 41,8 29,1 1,7 1,5 18,9 6,5 3,3 2,9 Alv

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys Rahan yksikkö: tuhatta euroa 1 000 TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 TOIMINTATUOTOT 72 115 84 291 80 261 63 621 63 535 63 453 63

Lisätiedot

Lisätietoa kuntien taloudesta

Lisätietoa kuntien taloudesta Lisätietoa kuntien taloudesta 1 Tilikauden tulos 2018, euroa/asukas Suurimmat arvot (Manner-Suomi): 1. Viitasaari (1 783 / as.) 2. Taivassalo (827 / as.) 3. Luhanka (676 / as.) 4. Pyhäranta (664 / as.)

Lisätiedot