Tampereen kaupunki. Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeinen elämä kuinka kunta rahoittuu? Eero Laesterä, HT
|
|
- Mauno Jokinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tampereen kaupunki Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeinen elämä kuinka kunta rahoittuu? Eero Laesterä, HT
2 Toimeksianto Tarkastella sote- ja maakuntauudistuksen vaikutusta kaupungin rahoitukseen JA Arvioida kaupungin sopeutustarvetta (tulojen ja menojen muutostarve) 2
3 3 Väestö
4 Väestömuutos Tampere /v /v /v /v Asukasluku ,1 % 1,0 % ,6 % 0,9 % 0 6 vuotiaat ,0 % 1,8 % ,9 % 0,8 % 6 vuotiaat ,1 % 2,0 % ,2 % 0,8 % Peruskoulu, 7 16 vuotiaat ,1 % -0,8 % ,5 % 2,5 % Lukio, vuotiaat ,3 % 0,3 % ,7 % -1,1 % Työikäiset, vuotiaat ,3 % 0,7 % ,2 % 0,4 % vuotiaat ,2 % 1,2 % ,2 % 3,2 % Yli 84 vuotiaat ,4 % 5,6 % ,6 % 2,3 % Eläkeikä, Yli 64 vuotiaat ,6 % 3,3 % ,0 % 2,2 % Huoltosuhde /v /v /v /v Tampere 44,5 45,3 48,9 52,8 56,4 56, ,0 % 1,1 % 4 1 8,0 % 1,6 % Verrokit 46,2 48,5 52,1 55,6 59,3 60, ,9 % 1,4 % 3 1 6,6 % 1,3 % Koko maa 62,9 66,0 74,5 84,2 98,1 97, ,3 % 2,0 % ,0 % 2,6 % Mediaani-ikä /v /v /v /v Tampere 38,0 37,0 37,0 38,0 39,0 41, ,6 % -0,3 % 1 0 2,7 % 0,5 % Verrokit ka 36,3 36,5 37,0 38,0 39,8 41, ,1 % 0,2 % 1 0 2,7 % 0,5 % Koko maa ka 44,5 46,4 47,9 49,2 50,9 51, ,8 % 0,9 % 1 0 2,8 % 0,6 % Tilastokeskus arvioi asukasluvun kasvun jatkuvan tasaisena Työikäisten määrän kasvun ennakoidaan laskevan negatiivinen vaikutus verotettavan tulon kehitykseen. Lasten määrän kasvun ennakoidaan kokonaisuutena hidastuvan suuri vaikutus soten jälkeiseen valtionosuuteen. Ikääntyminen vaikuttaa jatkuvan. Tampereen huoltosuhde on hiukan verrokkiryhmää matalampi ja eron ennustetaan säilyvän. Myös mediaani-ikä on matala suhteessa maan keskitasoon ja verrokkiryhmän tasalla Ikääntyminen johtaa soten jälkeen erityisesti vain verotettavan tulon alenemaan. Sote-uudistuksen jälkeinen valtionosuusjärjestelmä tukee 90% nuorimpia ikäryhmiä. 4
5 Yli 75-vuotiaiden määrän muutos Tampere Yli 75-vuotiaat Suhde vuoteen ,41 0,62 0,73 1,00 1,04 1,19 1,49 1,69 1,85 1,97 Osuus väestöstä 4,3 % 6,1 % 6,4 % 7,8 % 8,0 % 8,8 % 10,6 % 11,7 % 12,5 % 13,1 % Ikääntymisen määrä ja vaikutus 0,5 0,5 0,4 0,4 0,3 0,3 10 nopeinta 10 hitainta Siuntio 2,58 Luhanka 1,06 Pirkkala 2,57 Rautavaara 1,07 Kirkkonummi 2,57 Multia 1,08 Kempele 2,56 Pomarkku 1,09 Järvenpää 2,44 Kuortane 1,13 Kontiolahti 2,35 Punkalaidun 1,13 Kerava 2,34 Isojoki 1,14 Tuusula 2,31 Salla 1,14 Kaskinen 2,26 Tervola 1,15 Vihti 2,23 Soini 1, , , ,1 0, ,0 Yli 75-vuotiaiden määrän kasvu Vaikutus veroprosenttiin -> indeksoinnilla tarkasteltuna Tampere ikääntyy 94 nopeimmin suhteessa muihin kuntiin ajanjaksolla
6 6 Palvelurakenteen kustannusten muutos
7 Palvelurakenne 2015 Tampere Muutos e/as Muutos %:ia Kuntaan jäävät palvelut % Manner-Suomen kuntien keskiarvo % Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas % Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Tampere Muutos e/as Muutos %:ia Perusturvan palvelut-kunnasta poistuvat % Manner-Suomen kuntien keskiarvo % Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas % Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Tampere Muutos e/as Muutos %:ia Kaikki yhteensä % Manner-Suomen kuntien keskiarvo % Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas % Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Tampereen palvelurakenne on verrokkiaan (asukasluku +/- 20 %, käytännössä six-pack -kaupungit) kalliimpi. Kaupunkiin jäävät palvelut /as ovat jopa supistuneet (2015), kun perusturva (sosiaalitoimi ja terveydenhuolto) on kasvanut merkittävästi Perusturva on kasvanut Tampereella liki verrokkiryhmän keskitason tahtiin ja maan kesiarvoa hitaammin. jos sote- ja maakuntauudistus toteutuu, kaupungin rahoitusvastuulta poistuvat palvelut, joiden järjestäminen on kuluttanut keskimääräistä enemmän euroja. 7
8 Mikä kokonaisuus on kasvanut? Trendikasvu Muutos% Muutos Osuus Tampere euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,2 % SOTE % ,8 % Sosiaalitoimi % ,4 % Terveydenhuolto % ,4 % Perusterveys yms % ,4 % Erikoissairaanhoito % ,9 % 1000 euroa Muutos Osuus Koko maa Muutos-%euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,8 % SOTE % ,2 % Sosiaalitoimi % ,4 % Terveydenhuolto % ,9 % Perusterveys yms % ,5 % Erikoissairaanhoito % ,4 % 8 Taulukossa kasvuarvio vuoteen 2023 perustuu nimelliskasvuun Nimelliskasvussa on mukana sekä inflaatio, palveluntarpeen muutos mutta myös laadun muutos suurin osa toimintakatteen kasvusta on aiheutunut soten kasvusta.
9 Jos sote ei toteutuisi?? Trendikasvu Muutos% Muutos-% Kantaluku Kasvu v:een Erotus Tampere vuodessa euroa Kaikki 37,7 % 4,2 % Muut 16,6 % 1,8 % SOTE 57,3 % 6,4 % Jos sote-ja maakuntauudistus ei toteutuisi, kasvaisivat kaikki menot vuoteen miljoonaa euroa. Tästä kasvusta kaupungille jäävät palvelut kasvaisivat 79 miljoonaa euroa. Sote-palveluiden kustannukset kasvaisivat jopa 464 miljoonaa euroa 9
10 Esimerkkinä - kasvu menneessä - Ruovesi Trendikasvu Muutos% Muutos Osuus Ruovesi euroa muut:sta Kaikki % Muut % 632 8,8 % SOTE % ,2 % Sosiaalitoimi % ,6 % Terveydenhuolto % ,6 % Perusterveys yms % ,4 % Erikoissairaanhoito % ,0 %
11 Halvat sote-menot? Tampere Pirkkala Ruovesi Sosiaalitoimi eur/as Terveydenhuolto eur/as SOTE eur/asukas Mediaani-ikä (keskimmäisen) Ikääntymisen nopeus, sijaluku Vuoteen Vuoteen Jos ikärakenne on nuori, ovat sote-menot yleensä edulliset Varsinkin kehyskuntien ikääntyminen on nopeaa, ja sotemenorakenteesta tulisi kalliimpi. 11
12 Palvelurakenteen nettomenojen kehitys ääripäät Kuntaan jäävät Maakunnalle siirtyvät Minimi -47 % 40 % Ens neljännes 16 % 65 % Keskiarvo 24 % 76 % Mediaani 26 % 74 % Kolmas neljänne 35 % 84 % Maksimi 60 % 147 % Alla vasemmanpuoleisessa taulussa kuvataan kunnat, joissa uudistuksen jälkeen kuntaan jäävien palveluiden kasvu on ollut erityisen hidas ( ). Alla oikeanpuoleiseen tauluun on kuvattu kunnat, joissa kuntaan jäävissä palveluissa on ollut kuntajoukon suurin kasvu. Koko kasvu Kuntaan jäävät Sote Kuntaan jäävät Maakunnalle siirtyvät Veteli % 147 % Honkajoki % 138 % Uusikaupu % 131 % Soini % 125 % Pori % 117 % Kuusamo % 115 % Kem ijärvi % 112 % Savukosk % 112 % Hanko % 111 % Hyrynsalm % 110 % Halsua % 107 % Nakkila % 104 % Vimpeli % 103 % Juankosk % 102 % Sulkava % 102 % Turku % 101 % Pello % 100 % Hartola % 100 % Koko kasvu Kuntaan jäävät Sote Kuntaan jäävät Maakunn alle siirtyvät Inkoo % 40 % Eurajoki % 45 % Kajaani % 46 % Siuntio % 46 % Liminka % 48 % Kaskinen % 50 % Uurainen % 50 % Hailuoto % 51 % Korsnäs % 52 % Mäntsälä % 52 % Kalajoki % 52 % Lumijoki % 53 % Kirkkonum % 53 % Utajärvi % 53 % Taivassalo % 53 % Oripää % 54 % Petäjävesi % 54 %
13 Mikä kokonaisuus tulee kasvamaan? Tampere Nousu/v 2025 Nousu/v Nousu/v. Asukasluku ,9 % ,6 % ,7 % Alle 75-v ,8 % ,2 % ,4 % 75-vuotta ja yli ,5 % ,1 % ,4 % Tampere Nousu/v 2025 Nousu/v Nousu/v. Yleishallinto ,9 % ,6 % ,7 % Muut palvelut ,9 % ,6 % ,7 % Opetus ja kulttuuri ,8 % ,3 % ,0 % Kunnan kustannettavat ,8 % ,2 % ,0 % Sosiaalitoimi ,2 % ,4 % ,7 % Terveydenhuolto ,2 % ,5 % ,4 % Perusterveydenhuolto ,3 % ,8 % ,7 % Vuodeosasto ,1 % ,1 % ,7 % Suun terveydenhuolto ,9 % ,6 % ,7 % Ympäristöterveys ,9 % ,6 % ,7 % Erikoissairaanhoito ,1 % ,2 % ,2 % Maakunnan kustannettavat ,2 % ,9 % ,5 % Kaikki yhteensä ,1 % ,6 % ,4 % Nousu/v 2026 Nousu/v Nousu/v. Kuntien kustannettavat ,8 % ,2 % ,0 % Maakuntien kustannettavat ,2 % ,9 % ,5 % Erotus edellisestä, jäävät Erotus ed., poistuvat Kum ulat. erotus vuoteen 2019, jäävät Kumulat. erotus vuoteen 2019, poistuvat eur/as, jäävät eur/as, poistuvat Jos kasvu lasketaan tulevaan väestömäärän ja väestön ikärakenteen muutoksen perusteella Tilastokeskuksen arvion mukaan kuntaan jäävissä palveluissa kasvupaine vuoteen 2025 on 44,391 milj. euroa ja tästä edelleen vuoteen ,463 milj. euroa. Väestö ikääntyy Tampereella nopeasti ja kuntaan myös muutetaan ikääntymään, sotepalveluissa kasvupaine vuoteen 2025 on 101,505 milj. euroa ja tästä edelleen vuoteen ,583 milj. euroa. Kunta ikääntyy erittäin nopeasti, mutta suurin ikääntymisen huippu tulee vuoteen
14 Mikä kokonaisuus tulee kasvamaan? 14 Koko m aa Nousu/v 2025 Nousu/v Nousu/v. Asukasluku ,4 % ,3 % ,3 % Alle 75-v ,2 % ,2 % ,2 % 75-vuotta ja yli ,4 % ,2 % ,8 % Koko m aa Nousu/v 2025 Nousu/v Nousu/v. Yleishallinto ,2 % ,2 % ,2 % Muut palvelut ,2 % ,2 % ,2 % Opetus ja kulttuuri ,2 % ,1 % ,0 % Kuntien kustannettavat ,2 % ,1 % ,0 % Sosiaalitoim i ,2 % ,7 % ,9 % Terveydenhuolto ,8 % ,4 % ,3 % Perusterveydenhuolto ,9 % ,6 % ,5 % Vuodeosasto ,0 % ,2 % ,8 % Suun terveydenhuolto ,3 % ,3 % ,3 % Ympäristöterveys ,1 % ,1 % ,1 % Erikois sairaanhoito ,6 % ,0 % ,9 % Maakuntien kustannettavat ,0 % ,9 % ,5 % Kaikki yhteensä ,6 % ,2 % ,9 % Koko m aa Nousu/v 2026 Nousu/v Nousu/v. Kuntien kustannettavat ,2 % ,1 % ,0 % Maakuntien kustannettavat ,0 % ,9 % ,5 % Erotus edellisestä, jäävät Erotus ed., poistuvat Kum ulat. erotus vuoteen 2019, jäävät Kumulat. erotus vuoteen 2019, poistuvat eur/as, jäävät eur/as, poistuvat SOTE-uudistus merkitys Koko maan- sote- ja maakuntauudistuksen kannalta tilanne on hyvinkin tavoitteellinen!
15 Soten idea yksi niistä kuinka toteutuu Tampereella? Kuntiin jäävät ne palvelut (yleishallinto, tekniikka, sivistys), joiden kasvu on menneessä ollut sotepalveluita hitaampaa ja ennakoitavampaa. Ja tämän lisäksi jäljelle jäänyt toimintakate on huomattavasti aiempaa pienempi. Parhaimmillaan kuntien toimintakatteesta huomattavasti pienempi osa kasvaa hitaammin kuin aiemmin iso toimintakate. Toisaalta kunnat, joiden sote-menot ovat nyt pienet hyötyvät myös uudistuksesta. 15
16 16 Kuinka kasvun hidastumiseen on sopeuduttu?
17 Luvut on laskettu tuhansista euroista. 17 Menojen ja tulojen kasvut Tampere 0,84 % 0,92 % 1,17 % Tampere Sama kasvu Koko maa Tampere Sama kasvu Koko maa Tampere Sama kasvu Koko maa Toimintakate 6,44 % 6,02 % 4,93 % 5,43 % 5,37 % 4,70 % 2,39 % 2,68 % 1,77 % Verotettava tulo 4,00 % 4,34 % 3,27 % 1,64 % 2,34 % 0,90 % 1,97 % 2,92 % 1,91 % Veroprosentti 0,094 0,131 0,133 0,333 0,192 0,191 0,250 0,215 0,260 Yhteisöverot -7,06 % -5,81 % -5,89 % -11,27 % 2,03 % -1,85 % 15,36 % 12,45 % 14,30 % Kiinteistöverot 5,17 % 7,01 % 6,25 % 13,79 % 11,66 % 9,35 % 7,02 % 8,58 % 9,51 % Valtionosuudet 9,26 % 7,50 % 6,72 % 3,29 % 0,95 % 4,30 % 7,58 % -1,62 % 0,48 % Poistot 2,67 % 5,13 % 3,19 % -0,28 % 4,84 % 4,41 % 7,50 % 5,95 % 6,62 % Bruttoinv. eur/as Tampereen verotettavan tulon alenema on kaupungin omissa tuloissa merkittävä jakson ja välillä. Valtionosuudet ovat laskeneet Tampereella on kuitenkin onnistuttu toimintakatteen kasvun hidastamisessa etenkin viimeisinä tarkasteluvuosina. Hidastamisen on jatkuttava. Kaupungissa on investoitu enemmän kuin asukasluvun kasvuun perustuvassa verrokissa. Jos toimintakatteen kasvua halutaan tarkastella euroa/asukas, päädytään seuraaviin maltillisempiin lukuihin tämä johtuu kaupungissa asukasluvun kasvusta.: ,21 %/v ,38 %/v ,16 %/v.
18 Talouden tilanne ja näkymä vuoteen 2023 sote huomioitu (Sote perustuu tietoihin maaliskuun lopulla) 18
19 Rautalankaa Tampere Tampere Siirtyvät menot ME Siirtyvät tulot ME Kunnalta poistuva sote-nettokustannus 685,70 Kunnalta poistuvat sote-valtionosuudet 200,83 Tuloveron alenema (12,47) 459,32 Yhteisöveron alenema 19,73 Kiky ja eläketuki -10,52 Siirtyvät menot 685,7 Siirtyvät tulot 669,36 Tampere ME Siirtyvät menot - siirtyvät tulot 16,34 Verotuskustannusten alenema 2,88 Nykyisen VOS:n muutosten vaikutus verotulon tasaukseen. 17,97 Automaattimuutos 37,19 Muutosrajoitin (60/60) -21,71 Automaattimuutos x 0,60 - kunta/valtio -neutraalius Ensimmäisen rajauksen jälkeinen muutos 15,47 Tampereen automaatiomuutos, menojen ja tulojen vähennys on lähtökohtaisesti positiivinen, +37 miljoonaa euroa tämän verran kaupungin olisi pitänyt hyötyä uudistuksessa. Tätä muutosta tasataan ensin muutosrajoittimella niin, että kaupunki näyttäisi hyötyvän uudistuksessa 15 miljoonaa euroa. 19
20 Rautalankaa Tampere Tampere Nykyisen järjestelmän valtionosuus 221,95 (poistettu siirtymätasaus 2015 järjestelmästä) Uusi valtionosuus 26,41 (vuonna 2019 muuttuvan järjestelmän valtionosuus) Erotus 195,54 Kunnalta poistuvat sote-valtionosuudet 200,83 Sote-uudistuksen aiheuttama vos-muutos kunnalle Nykyisen VOS:n muutosten vaikutus verotulon tasaukseen. 17,97 Vaikutus 182,86 Valtionosuusjärestelmän uudistuksen vaikutus -12,68 Kokonaisvaikutus ME Ensimmäisen rajauksen jälkeinen muutos 15,47 Valtionosuusjärestelmän uudistuksen vaikutus -12,68 Kiky ja eläketuki -10,52 Kunnalle jäävä, rajoittamaton rahoitusmuutos -7,73 Lopullinen rajaus Max e/asukas Asukasluku Rajaamaton muutos eur/as -34 Rajataan +/-100 euroon/asukas Positiivinen muutos kääntyy negatiiviseksi Uudistukseen liittyvä valtionosuusuudistus pienentää muutoksen hyötyä kaupungille, uudistuksen jälkeen se häviäisi uudistuksessa -7,73 miljoonaa euroa Tämä vastaa -34 euroa/asukas. Muutos on 2019 neutraali, vuonna 2020 muutoksesta toteutuu -25 eur/asukas ja kokonaisvaikutus -34 eur/asukas tulee voimaan
21 Verorakenne Viereisessä kuviossa oletuksena on, että veroprosentit pysyvät 2018 vuoden 2016 tasolla ja vuonna 2019 tuloveroon tehdään 12,47 prosenttiyksikön madallus. Viimeisenä nykymuotoisena kuntana 2018 tulovero rahoittaa noin 85 % verotuloista. Koska vähennyksiä ollaan siirtämässä kunnan tuloverosta valtionveroon, voi efektiivinen vero tuoda jopa nykyistä paremman tuoton veroprosenttia kohden. Kiinteistöveron suhteellinen osuus kasvaa yli kaksinkertaiseksi. Vaikka kuntien yhteisöverokertymää siirretään maakuntien hyväksi, kasvaa myös yhteisöveron suhteellinen merkitys. Panostus entistä enemmän pysyvään kiinteistöveroon Tulovero % 71 % Kive % 20 % Yhteisövero % 9 % Verot yhteensä % 100 % 21
22 Verorakenne Verotulot Kiinteistövero Suhde Minimi 3,1 % (Keminmaa I Neljännes 6,2 % Mediaani 7,3 % Keskiarvo 8,3 % III neljännes 8,8 % Maksimi 46,3 % (Eurajoki) Verotulot Kiinteistövero Suhde Hämeenkyrö ,3 % Kangasala ,6 % Lempäälä ,9 % Nokia ,6 % Orivesi ,0 % Pirkkala ,9 % Tampere ,2 % Vesilahti ,0 % Ylöjärvi ,8 % 22
23 23 Painelaskelmat ja laskennan perusteet
24 Painelaskelma Käsitteellisesti painelaskelma perustuu trendiin ja siihen, että paine saadaan laskettua, olettaen, että mikään käyttäytymisessä ei muutu. Valtion käyttämä kestävyysvaje on puhdas painelaskelma. Paine käyttötaloudessa voidaan laskea ulos esimerkiksi kasvavana velan tarpeena tai veroprosentin nousuna. Jos lasketaan rahoituspaineen kasvua voidaan rahoittavaksi instrumentiksi ottaa esimerkiksi omaisuuden myyminen. Jos käyttötaloutta halutaan sopeuttaa, voidaan arvioida mahdollinen toimintakatteen kasvu, jolla paine esimerkiksi veroprosenttiin poistuu. VM:n jne kanssa on kehitetty sopeutettu trendi, missä otetaan huomioon mennyt kehitys ja tiedossa olevat asiat ja näiden arvioitavissa oleva vaikutus paineeseen. Tällaisia tiedossa olevia laskennallisesti arvioitavissa olevia asioita ovat todennäköisesti verotulot ja valtionosuus. Toimintakate muuttuu menneeseen kehityksen perustuen eur/as. Jos asukasluku kiihtyy, tämä kiihtyminen voidaan ottaa huomioon paineen arvioinnissa. Trendi- tai painelaskelma ei ole ennuste. -Sopeutettu trendi: Lähtötilanteessa kunnan omat arviot toimintakatteen muutoksista ohitettiin. Vuoden 2017 talousarviotiedot ovat laskennan pohjana pl uudet verotuloarviot. Otettu huomioon: tiedossa olevat valtionosuusleikkaukset ja valtionosuusuudistus Uusi valtionosuusjärjestelmä on mallinnettu tarveperusteisena. Vuotuiset indeksikorotukset ja inflaatio -> %/v. ja tästä eteenpäin 1,5 %/v. ikääntyminen kuntakohtainen nettomeno eur/yli 75-vuotias, kuntakohtainen muutos. Jättää huomiotta verotettavan tulon muutoksen eläköitymistilanteessa. Korkotasona on kunnan 2016 laskennallinen korkotaso. 24
25 Perusteet Laskennassa otetaan huomioon kunnan asukasluvun muutos ja väestön ikärakenteen muutos. Lähtökohtana on Tilastokeskuksen ennuste, mutta laskennan parametreina voidaan käyttää myös kunnan omia ennusteita. Laskenta noudattaa painelaskennan periaatteita, kyseessä ei siis ole ennuste. Toimintakatteen kehitystä arvioidaan menneen kehityksen perusteella vuodesta 2018 eteenpäin 2017 kunnioitetaan kunnan omaa talousarviotietoa. Vuoden 2018 toimintakate lasketaan trendillä olettaen, että sote- ja ei-sote menojen suhde ei muutu. Toimintakatteen kasvu arvioidaan ensisijassa vuosien kasvun eur/asukas perusteella. Tuloverotulon kehitys perustuu kuntaliiton kehikkoon vuoteen 2020, siitä eteenpäin saman trendin perusteella, mihin toimintakatekin. Sama periaate on yhteisöverossa. Kiinteistöveron kehitys perustuu menneeseen trendiin. Valtionosuuden kantaluku on Kuntaliiton 2016 arvo. Tästä eteenpäin laskenta perustuu olemassa olevaan valtionosuuteen ja sen taustalla olevaan asukaslukuun ja väestön ikärakenteen muutokseen. Investoinnit perustuvat kunnan omaan arvioon tästä eteenpäin investoinnit lasketaan menneeseen kehitykseen eur/asukas perustuen Poistot vuodesta 2018 perustuvat investointeihin ja keskimääräiseen poistoprosenttiin. Lainakorko ja kassalainakorko lasketaan tp-vuoden keskiarvona. Vuodesta 2019 laskenta perustuu tiedossa oleviin VM:n parametreihin. Sote-kustannukset ja valtionosuudet sekä yhteisöverotulot muuttuvat annetusti. Tulovero muuttuu sen mukaan, miksi tulovero arvioidaan kehittyvän. Malli laskee ensimmäisen vuoden neutraliteetin ja seuraavien vuosien muutoksen 25/50/75/100 eur/asukas. 25
26 Nousu e/as, sote ei toteudu Tampere Trendi: TP 2014 TP 2015 Tpe Asukasluku Muutos kpl Verotettava tulo Muutos-% -1,62 % 1,63 % 2,77 % -1,79 % 1,82 % 3,08 % 3,58 % 1,55 % 1,53 % 1,51 % 1,50 % Veroprosentti 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 Toimintakate Muutos 1000 euroa Muutos %:ia 0,51 % 3,03 % 1,91 % -4,25 % 3,40 % 3,36 % 3,52 % 3,99 % 3,95 % 3,90 % 3,86 % Muutos %:ia eur/as 2,06 % 0,86 % -5,13 % 2,51 % 2,51 % 2,70 % 3,21 % 3,18 % 3,16 % 3,13 % Sopeutus Verorahoitus Tuloveron muutos 1000 e Toimintakate/Verorahoitus 93 % 95 % 94 % 93 % 94 % 95 % 95 % 97 % 99 % 100 % 102 % Käyttökate Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Satunnaiset tulot ja menot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Lainakanta 1000 eur Nettolaina 1000 eur Nettolaina eur/as Nettolaina/Verorahoitus 2 % 16 % 22 % 33 % 42 % 49 % 55 % 62 % 71 % 81 % 93 % Nettolaina veroprosenttia 0,77 5,02 6,73 10,11 12,77 14,95 16,82 19,03 21,79 25,08 28,93 26
27 Nousu e/as, sote toteutuu Tampere Trendi: TP 2014 TP 2015 Tpe Asukasluku Muutos kpl Verotettava tulo Muutos-% -1,62 % 1,63 % 2,77 % -1,79 % 1,82 % 3,08 % 3,58 % 1,55 % 1,53 % 1,51 % 1,50 % Veroprosentti 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 7,28 7,28 7,28 7,28 7,28 7,28 Toimintakate Muutos 1000 euroa Muutos %:ia 0,51 % 3,03 % 1,91 % -4,25 % 3,40 % -61,48 % 2,26 % 2,24 % 2,22 % 2,21 % 2,20 % Muutos %:ia eur/as 2,06 % 0,86 % -5,13 % 2,51 % -61,80 % 1,45 % 1,46 % 1,47 % 1,48 % 1,48 % Sopeutus Verorahoitus Tuloveron muutos 1000 e Toimintakate/Verorahoitus 93 % 95 % 94 % 93 % 94 % 86 % 86 % 86 % 86 % 86 % 86 % Käyttökate Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Satunnaiset tulot ja menot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Lainakanta 1000 eur Nettolaina 1000 eur Nettolaina eur/as Nettolaina/Verorahoitus 2 % 16 % 22 % 33 % 42 % 117 % 132 % 144 % 155 % 166 % 176 % Nettolaina veroprosenttia 0,77 5,02 6,73 10,11 12,77 14,73 16,40 17,91 19,41 20,88 22,32 27
28 Ikuisesti matala korkotaso? Keskikorko 5,00 % 4,00 % 3,00 % 2,00 % 1,00 % 0,00 % Keskikorko Keskikorko, koko maa Korkomeno Korkomeno koko maa Lainakanta Lainakanta koko m aa Keskikorko 3,16 % 3,95 % 3,94 % 1,89 % 2,12 % 2,51 % 1,62 % 1,52 % 2,29 % 2,00 % Keskikorko, koko maa 3,48 % 4,28 % 4,72 % 3,01 % 2,14 % 2,45 % 2,15 % 1,64 % 1,56 % 1,32 % Korkoriski 1% + korkomenot Veroprosentilla euroja Yhden prosenttiyksikön korkoriski on noin 4 meuroa. 28
29 Sote toteutuu jäljelle jäävä sopeutustarve? Tampere Trendi: TP 2014 TP 2015 Tpe Asukasluku Muutos kpl Verotettava tulo Muutos-% -1,62 % 1,63 % 2,77 % -1,79 % 1,82 % 3,08 % 3,58 % 1,55 % 1,53 % 1,51 % 1,50 % Veroprosentti 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 7,28 7,28 7,28 7,28 7,28 7,28 Toimintakate Muutos 1000 euroa Muutos %:ia 0,51 % 3,03 % 1,91 % -4,25 % 1,58 % -63,27 % 2,26 % 2,24 % 2,22 % 2,21 % 2,20 % Muutos %:ia eur/as 2,06 % 0,86 % -5,13 % 0,70 % -63,58 % 1,45 % 1,46 % 1,47 % 1,48 % 1,48 % Sopeutus Verorahoitus Tuloveron muutos 1000 e Toimintakate/Verorahoitus 93 % 95 % 94 % 93 % 93 % 78 % 79 % 79 % 79 % 79 % 79 % Käyttökate Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Satunnaiset tulot ja menot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Lainakanta 1000 eur Nettolaina 1000 eur Nettolaina eur/as Nettolaina/Verorahoitus 2 % 16 % 22 % 33 % 40 % 103 % 110 % 114 % 117 % 120 % 122 % Nettolaina veroprosenttia 0,77 5,02 6,73 10,11 12,26 13,22 13,93 14,46 14,96 15,43 15,86 29 Veroprosenttiyksikön tuotto on noin 38 MEUROA.
30 Yhteenveto Kaupunki on jonkin verran rajannut toimintakatteen kasvua ja vuoden 2017 talousarvio on hyvin tavoitteellinen.. Sote- ja maakuntauudistus helpottaa kaupungin rahoituksen suunnittelua eikä vaaranna sitä. Tämä siitä huolimatta, että rahoitusmalli näyttäisi olevan kaupungin kannalta negatiivinen. Kaupunki itse vaarantaa itsensä. Kaupungin käyttötalous ei ole tasapainossa. Toimintakatteen kasvuun olisi saatava aikaan sopeutus, joka jaksotettuna esimerkiksi kolmelle vuodelle vastaisi noin 40 MEUROa. Vastaava sopeutus saataisiin aikaan, jos kaupungin toimintakatteen kasvu rajataan noin 0,5%:iin vuodessa. 30
31 31 Yhteistä
32 Tulojen ja menojen taso 2015 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Häm eenkyrö Kangasala Lem päälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Koko maa
33 33 Varaa veroissa veroprosenttiy Hämeenkyrö 2,12 Kangasala 2,42 Lempäälä 2,86 Nokia 3,66 Orivesi 0,87 Pirkkala 3,27 Tampere 3,57 Vesilahti 1,71 Ylöjärvi 2,78 Veromuuttujia Verotettava tulo/asukas Hämeenkyrö Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ypäjä
34 Tasepohjaiset Taseen loppus. Konsernivelka Konsernin rahoi- Konsernivelka - eur/as eur/as tusomaisuus eur/as rah. Om. e/as Hämeenkyrö Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Koko maa
35 Kokonaisveroasteen muutos 2017 Hämeenkyrö Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Veroprosentti 22,00 21,00 20,50 20,00 22,00 20,00 19,75 21,50 20,50 Kiinteistöverot 1,38 1,37 1,31 1,55 2,49 1,30 2,00 1,98 1,52 Yhteisövero 0,82 0,66 0,98 0,98 1,31 0,79 1,43 0,74 0,96 Valtionosuus 13,61 7,21 5,80 6,91 18,55 2,95 7,43 11,56 7,71 Kokonaisveroaste 37,82 30,25 28,59 29,44 44,35 25,05 30,61 35,77 30, Hämeenkyrö Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Veroprosentti 9,53 8,53 8,03 7,53 9,53 7,53 7,28 9,03 8,03 Kiinteistöverot 1,41 1,38 1,29 1,57 2,51 1,25 2,01 2,02 1,52 Yhteisövero 0,56 0,45 0,65 0,66 0,90 0,52 0,90 0,50 0,65 Valtionosuus 4,58 3,12 4,13 3,11 4,21 2,31 2,28 5,85 4,59 Kokonaisveroaste 16,08 13,48 14,11 12,87 17,15 11,61 12,47 17,40 14,79 Erotus -21,74-16,77-14,49-16,57-27,20-13,44-18,14-18,37-15,91 35
36 Kunnallisvero Yhteisövero Tilitykset yhteensä ** 2018** 2019** 2020** ** 2018** 2019** 2020** 2016** 2017** 2018** 2019** 2020** Hämeenk ,00 % 0,95 % 2,97 % 3,19 % 8,23 % 2,02 % 8,97 % 4,12 % 3,36 % 1,05 % 3,16 % 3,16 % -0,73 % Kunnallisvero Yhteisövero Tilitykset yhteensä ** 2018** 2019** 2020** ** 2018** 2019** 2020** 2016** 2017** 2018** 2019** 2020** Kangasala ,12 % 0,91 % 2,66 % 2,78 % -5,54 % 1,81 % 8,97 % 4,12 % 0,02 % 0,99 % 2,80 % 2,78 % Kunnallisvero Yhteisövero Tilitykset yhteensä ** 2018** 2019** 2020** ** 2018** 2019** 2020** 2016** 2017** 2018** 2019** 2020** Lempäälä ,69 % 3,07 % 2,49 % 3,58 % -1,52 % 2,16 % 8,97 % 4,12 % -2,48 % 2,97 % 2,74 % 3,50 % Kunnallisvero Yhteisövero Tilitykset yhteensä ** 2018** 2019** 2020** ** 2018** 2019** 2020** 2016** 2017** 2018** 2019** 2020** Nokia ,33 % 3,59 % 1,91 % 2,90 % 8,98 % 1,87 % 8,97 % 4,12 % -0,32 % 3,39 % 2,27 % 2,89 % -3,55 % Kunnallisvero Yhteisövero Tilitykset yhteensä ** 2018** 2019** 2020** ** 2018** 2019** 2020** 2016** 2017** 2018** 2019** 2020** Orivesi ,29 % -0,39 % 2,73 % 2,94 % -2,72 % 1,94 % 8,97 % 4,12 % -2,23 % -0,05 % 3,00 % 2,92 % -1,18 % Kunnallisvero Yhteisövero Tilitykset yhteensä ** 2018** 2019** 2020** ** 2018** 2019** 2020** 2016** 2017** 2018** 2019** 2020** Pirkkala ,15 % 4,79 % 3,57 % 4,33 % 3,65 % 2,15 % 8,97 % 4,12 % -1,61 % 4,51 % 3,69 % 4,18 % Kunnallisvero Yhteisövero Tilitykset yhteensä ** 2018** 2019** 2020** ** 2018** 2019** 2020** 2016** 2017** 2018** 2019** 2020** Tampere ,79 % 1,82 % 3,08 % 3,58 % 0,93 % 1,68 % 8,97 % 4,12 % -0,49 % 1,67 % 3,37 % 3,47 % Kunnallisvero Yhteisövero Tilitykset yhteensä ** 2018** 2019** 2020** ** 2018** 2019** 2020** 2016** 2017** 2018** 2019** 2020** Vesilahti ,77 % 0,17 % 2,64 % 3,42 % -3,24 % 1,95 % 8,97 % 4,12 % -1,09 % 0,33 % 2,78 % 3,34 % 36 Kunnallisvero Yhteisövero Tilitykset yhteensä ** 2018** 2019** 2020** ** 2018** 2019** 2020** 2016** 2017** 2018** 2019** 2020** Ylöjärvi ,94 % 3,04 % 2,39 % 3,29 % -2,72 % 1,97 % 8,97 % 4,12 % -2,58 % 2,83 % 2,65 % 3,25 %
37 Käyttökatteen muutos perustilassa Käyttökatteet 1000 e Vuosi 2017 Toimintakate talousarviosta, siitä eteenpäin trendi Trendi: Hämeenkyrö Sote ei toteudu Sote toteutuu Kangasala Sote ei toteudu Sote toteutuu Lempäälä Sote ei toteudu Sote toteutuu Nokia Sote ei toteudu Sote toteutuu Orivesi Sote ei toteudu Sote toteutuu Pirkkala Sote ei toteudu Sote toteutuu Tampere Sote ei toteudu Sote toteutuu Ylöjärvi Sote ei toteudu Sote toteutuu Vesilahti Sote ei toteudu Sote toteutuu
Nurmijärven talous sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen. Eero Laesterä, HT
Nurmijärven talous sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Eero Laesterä, HT 5.4.2017 2 Väestö Väestömuutos Nurmijärvi 2006 2011 2015 2020 2030 2040 2006-15 2006-15/v 2006-15 2006-15/v 2015-20 2015-20/v 2015-20
LisätiedotOrimattilan maakuntauudistuksen jälkeen. Kuntaliiton maakuntakierros
Orimattilan maakuntauudistuksen jälkeen Kuntaliiton maakuntakierros 3.5.2018 Kasvut menneessä Trendikasvu Muutos% Muutos Osuus Orimattila 2007 2011 2016 2007-16 euroa muut:sta Kaikki 64 769 74 681 88 005
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus
Sote- ja maakuntauudistus Maakuntien tilaama maakunta ja kuntakohtainen tarkastelu Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM 6.6. Kuntakohtainen tarkastelu Kuntakohtainen laskenta on toteutettu painelaskelmana.
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus
Sote- ja maakuntauudistus Maakuntien tilaama maakunta ja kuntakohtainen tarkastelu Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM 06.06.2017 Kuntakohtainen tarkastelu Kuntakohtainen laskenta on toteutettu painelaskelmana.
LisätiedotEtelä- Karjalan kuntien talouden tila ja tulevaisuus
Etelä- Karjalan kuntien talouden tila ja tulevaisuus Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM 4.12.2018 Teemat (eivät valmiina) Taloustarkastelun edellyttämä väestötarkastelu (Tilastokeskus 1.12.2018, painelaskelmassa
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus
Sote- ja maakuntauudistus Maakuntien tilaama maakunta ja kuntakohtainen tarkastelu Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM 06.06.2017 Kuntakohtainen tarkastelu Kuntakohtainen laskenta on toteutettu painelaskelmana.
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus
Sote- ja maakuntauudistus Maakuntien tilaama maakunta ja kuntakohtainen tarkastelu Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM 06.06.2017 Kuntakohtainen tarkastelu Kuntakohtainen laskenta on toteutettu painelaskelmana.
LisätiedotTarvasjoen kunta liitoskumppaneiden painelaskelmat. HT Eero Laesterä
Tarvasjoen kunta liitoskumppaneiden painelaskelmat HT Eero Laesterä 20.3.2014 Väestön muutokset Kunnan nimi: Tarvasjoki KNO 838 Muutos 2011-2040 2011 Osuus 2020 Osuus 2030 Osuus 2040 Osuus kpl kpl/v. %:ia
LisätiedotKuntaliiton maakuntatilaisuus
Päivitetty kuntakohtaisilla dioilla 8.5.2016 Kuntaliiton maakuntatilaisuus 22.4.2016 Klo 12.00-16.00, Wanha Walimo, Vesijärvenkatu 25, LAHTI HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Muutos 2000
LisätiedotSeutuforum 2016 Kotkan Haminan seudun talousnäkymät nyt ja tulevaisuudessa
Seutuforum 2016 Kotkan Haminan seudun talousnäkymät nyt ja tulevaisuudessa Merikeskus Vellamo MDI:n ja Perlacon Oy:n yhteisesiintyminen Eero Laesterä, HT Toimitusjohtaja Juha Koskinen, KTM Mennyt ja nykyisyys
LisätiedotValtuustoseminaariin HTT Eero Laesterä
Valtuustoseminaariin 7.12.2011. HTT Eero Laesterä Aineistot: Tilastokeskuksen tiedonantajapalautteet 1997 2010 Kuntaliiton veromalli 8/2011, jota on käytetty arvion pohjana. Ristiinan omat arviot talouden
LisätiedotRiihimäen kaupungin talouden tilanne ja arvio siitä, kuinka sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa siihen
Riihimäki 16.1.2017 Riihimäen kaupungin talouden tilanne ja arvio siitä, kuinka sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa siihen Eero Laesterä, hallintotieteiden tohtori Tuomas Hanhela, erityisasiantuntija 2
LisätiedotForssan seudun kuntajako Forssa Humppila Jokioinen Tammela
Forssan seudun kuntajako Forssa Humppila Jokioinen Tammela Forssa 1.12.2014 HT Eero Laesterä Yleinen talous 3.12.2014 Copyright Perlacon Oy 2014 2 Kaikki yhteensä painokertoimin Painotettu Tasepohja Sij.
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus
Sote- ja maakuntauudistus Maakuntien tilaama maakunta ja kuntakohtainen tarkastelu Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM, Juha Koskinen KTM, tj. Maakunta: Päijät-Häme Kuntakohtainen tarkastelu Kuntakohtainen
LisätiedotKuntaliiton maakuntatilaisuus
Kuntaliiton maakuntatilaisuus 22.4.2016 Klo 12.00-16.00, Wanha Walimo, Vesijärvenkatu 25, LAHTI HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Muutos 2000 2014 (mrd euroa) 00 01 02 03 04 05 06 07
LisätiedotValtuustojen seminaariin HTT Eero Laesterä
Valtuustojen seminaariin 1.2.2012. HTT Eero Laesterä (mrd euroa) 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Muutos Muutos%%/v Toimintakate 12,61 12,92 13,29 14,01 15,21 15,99
LisätiedotLapinjärvi - Loviisa. Perlacon Oy, HT Eero Laesterä Tuomas Hanhela
Lapinjärvi - Loviisa Perlacon Oy, HT Eero Laesterä Tuomas Hanhela Asukasluku 2012 2040 Muutos Muutos/v. Lapinjärvi 2829 2893 2,3 % 0,1 % Loviisa 15519 16036 3,3 % 0,1 % Uusi kunta 18348 18929 3,2 % 0,1
LisätiedotVesilahden kunta. Eero Laesterä. 27.1.2014 Kuntalaistilaisuus. Hallintotieteiden tohtori
Vesilahden kunta 27.1.2014 Kuntalaistilaisuus Eero Laesterä Hallintotieteiden tohtori Valtio Mrd 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Valtionvelan kehitys %/BKT 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1990 1991 1992 1993 1994
LisätiedotAskola Copyright Perlacon Oy 1
Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta
LisätiedotKajaanin kaupungin talouden kehitys ja raamit Kaupunginvaltuusto
Kajaanin kaupungin talouden kehitys ja raamit 2020-2022 Kaupunginvaltuusto 21.5.2019 2 3 4 5 6 ? 8 10 11 Kajaani 1 000 S Yhteenveto TILIVUOSI 2017 2018 2019** 2020** 2021** 2022** Verolaji Kunnallisvero
LisätiedotKuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio
Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio Perlacon Oy, HT Eero Laesterä KTM, BBA, IAT Katja Pesonen Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Teemat Lähentymiskriteerit Sopeutustarpeet 5.5.2014 Copyright Perlacon
LisätiedotPohjois-Savon kuntien tilinpäätökset Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018
Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset 2017 Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018 Vuosi 2017 Kuntien toimintakulut laskivat -1,3% (+1,5% v. 2016) Toimintakate parani +0,7% (-1,6% v. 2016) Verotulot kasvoivat
LisätiedotForssan seudun kuntien talouden paineet
Forssan seudun kuntien talouden paineet Forssa Humppila Jokioinen - Tammela Eerikkilä 6.8.2014 Kuntajohtajat 15.9.2014 Ohjausryhmä 23.9.2014 HT Eero Laesterä & Tuomas Hanhela Yleinen talouden tila 2013
LisätiedotTaipalsaaren painelaskelma päivitetty painelaskelma Tuomas Hanhela, Heli Silomäki
Taipalsaaren painelaskelma 14.5.2019 päivitetty painelaskelma Tuomas Hanhela, Heli Silomäki Toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia prosessin aikana Tilinpäätösennuste ja Eksoten ylitys näyttivät marraskuussa
LisätiedotTampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma
Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma Tampereen kaupungin johdon yhteinen strategiastartti 25.4.2017 konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 1 Kaupunkistrategian onnistuminen koko kaupungin
LisätiedotTalousnäkymät maakunta- ja soteuudistuksen Raija Vaniala
Talousnäkymät maakunta- ja soteuudistuksen jälkeen Sote-uudistuksen verorahoitus koko maassa Yli puolet (17,7 mrd ) kuntien käyttötalouden nettokustannuksista siirtyy maakunnille. Verorahoituksen jakautuminen
LisätiedotAskolan kunta YT-elimille tiedottaminen 10.8.2012 Kunnan työntekijät, kuntalaiset, tiedotusvälineet 17.8.2012 Eero Laesterä Riitta Ekuri
Askolan kunta YT-elimille tiedottaminen 10.8.2012 Kunnan työntekijät, kuntalaiset, tiedotusvälineet 17.8.2012 Eero Laesterä Hallintotieteiden tohtori Riitta Ekuri Erityisasiantuntija Kenen toimeksianto?
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus
Sote- ja maakuntauudistus Maakuntien tilaama maakunta ja kuntakohtainen tarkastelu Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM 24.08.2017 Kuntakohtainen tarkastelu Kuntakohtainen laskenta on toteutettu painelaskelmana.
Lisätiedot5.5.2010 Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen
5.5.2010 Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen Väestöennusteena käytetään uusinta Tilastokeskuksen ennustetta 09/2009 Laskelmien pohjaksi on otettu kuntien omat arviot talouden kehityksestä vuoteen 2012
LisätiedotKuopio-Siilinjärvi-Suonenjoki
Kuopio-Siilinjärvi-Suonenjoki Erityinen kuntajakoselvitys valtuustot 26.11.2014 HT Eero Laesterä ja maakuntaneuvos Timo Säkkinen Yleinen osa Katsaus talouteen 2 Nokian maksuunpantu yhteisövero, mrd euroa
LisätiedotYhteenveto. Perlacon Oy: Selvitys Etelä-Karjalan kuntien kantokyvystä
Yhteenveto Perlacon Oy: Selvitys Etelä-Karjalan kuntien kantokyvystä Väestö Väestö Asukasluvussa alenemaa, Tilastokeskuksen ennuste on pahasti jälkeenjäänyt, nekin kunnat ja kaupungit, joihin on ennakoitu
LisätiedotKuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta
LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus
Sote- ja maakuntauudistus Maakuntien tilaama maakunta ja kuntakohtainen tarkastelu Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM 08.06.2017 Kuntakohtainen tarkastelu Kuntakohtainen laskenta on toteutettu painelaskelmana.
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus
Sote- ja maakuntauudistus Maakuntien tilaama maakunta ja kuntakohtainen tarkastelu Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM 08.06.2017 Kuntakohtainen tarkastelu Kuntakohtainen laskenta on toteutettu painelaskelmana.
LisätiedotKuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen
Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen
LisätiedotKuntien rahoitukseen liittyvät tasausjärjestelmät
Kuntien rahoitukseen liittyvät tasausjärjestelmät Kuntatalo 31.10.2017 SOTE ja MAAKUNTAUUDISTUKSEN VASTUUVALMISTELIJOIDEN TAPAAMINEN Valtiovarainministeriö / Kunta ja aluehallintoosasto Miikka Vähänen
LisätiedotSote ja maakuntauudistus Kuinka maakuntien rahoitustarve muuttuu vuodesta ? HT Eero Laesterä KTM Tuomas Hanhela KTM Katja Pesonen
Sote ja maakuntauudistus Kuinka maakuntien rahoitustarve muuttuu vuodesta 2016-2030? HT Eero Laesterä KTM Tuomas Hanhela KTM Katja Pesonen Laskennan tavoite o Perlacon Oy on käynnistänyt laskentasarjan,
LisätiedotHämeenlinnan talous ja investointikyky nyt ja maakuntauudistuksen jälkeen / Jussi Oksa
Hämeenlinnan talous ja investointikyky nyt ja maakuntauudistuksen jälkeen / Jussi Oksa 6.3.2018 ämeenlinnan talouden pitemmän aikavälin tarkastelu TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 EN 2017 TA 2018
LisätiedotKUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017
KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017 1. KUNNILTA MAAKUNNILLE SIIRTYVIEN TEHTÄVIEN JA NIIDEN RAHOITUKSEN SIIRTO MAAKUNNILLE SIIRTYVIEN
LisätiedotKuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen
Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen Pohjanmaan maakuntatilaisuus Vaasa 12.5.2017 Ilari Soosalu Johtaja, kuntatalous Suomen Kuntaliitto Sisältö Mitä muutoksia kuntien talouteen mk-uudistus on tuomassa?
LisätiedotRanuan kunta talouden tila ja tulevaisuus- palveluverkon saneerauskustannuksen vaikutus kunnan kokonaistalouden tilaan
Ranuan kunta talouden tila ja tulevaisuus- palveluverkon saneerauskustannuksen vaikutus kunnan kokonaistalouden tilaan 17.4.2018 Työn lähtökohta ja tavoite Sivistystoimen tila- ja palveluverkkoselvitys
LisätiedotTalousarvioraami 2020 Kunnanhallitus
Talousarvioraami 2020 Kunnanhallitus 3.6.2019 Enontekiön kunnan painelaskelmat (päivitetty 5/2019) Enontekiö Trendi: 2013-2018 TP 2016 TP 2017 TP2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 Asukasluku
LisätiedotTalousselvitys. Tampereen seutu
Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden
LisätiedotKuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen
Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 7.5.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen
LisätiedotKeski-Uudenmaan finanssilounas Miten kuntatalous kuriin Keski-Uudellamaalla. HT Eero Laesterä. Krapinhovi, Tuusula
Keski-Uudenmaan finanssilounas Miten kuntatalous kuriin Keski-Uudellamaalla HT Eero Laesterä Krapinhovi, Tuusula 6.2.2015 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
LisätiedotTALOUSLUKUJEN VERTAILUA
TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,
LisätiedotKuntien talous. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys. Hannu Joensivu, Markku Vehmas & Eero Laesterä. Kuntalaistilaisuudet
Kuntien talous Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys Kuntalaistilaisuudet Hannu Joensivu, Markku Vehmas & Eero Laesterä Mistä kaikki johtuu Teollisuuden rakennemuutos ja talouden yleinen taantuma
LisätiedotKIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016
1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,3 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2016 Muut (17 %) SOTE (57 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon
LisätiedotSote- ja maakuntauudistuksen rahoitusriskit
Sote- ja maakuntauudistuksen rahoitusriskit 20.4.2018 Eero Laesterä, HT Julkilausutut tavoitteet uudistuksen tarve Ikääntyminen kasvattaa palveluntarvetta ja tämä kasvattaa kustannuksia uudistuksella hillitään
LisätiedotKuntatalouden tilannekatsaus
Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,
LisätiedotMaakuntien ja kuntien rahoitus sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Kymenlaakson Liitto
Maakuntien ja kuntien rahoitus sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Kymenlaakson Liitto 2 3 4 5 VM/KAO PÄIVITETTY 21.12.2016 Kuntien talouden tasapainotilan muutos ja sen laskennallinen paine kunnallisveroprosenttiin
LisätiedotUuden kunnan talous. Pentti Meklin. emeritusprofessori Tampereen yliopisto. Pentti Meklin 1
Uuden kunnan talous Pentti Meklin emeritusprofessori Tampereen yliopisto Pentti Meklin 1 I Kunnan talous Soten siirrossa 1.1.2019 II Välivaiheen talous 2019-2023 ja siitä eteenpäin Tulot ja menot Varat
LisätiedotJÄMSÄN KAUPUNKI. TALOUSARVION MUUTOS talousjohtaja Ari Luostarinen. Jämsä elämäsi tarina
JÄMSÄN KAUPUNKI TALOUSARVION MUUTOS 9.4.2017 talousjohtaja Ari Luostarinen Jämsä elämäsi tarina 1 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Tavoitetaso Tuloslaskelman tunnusluvut 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
LisätiedotOulun seudun kuntajakoselvitys kuntakohtaiset ennustelaskelmat ja yhdistymislaskelma Eero Laesterä & Juha Koskinen
Oulun seudun kuntajakoselvitys kuntakohtaiset ennustelaskelmat ja yhdistymislaskelma 14.1.2010 Eero Laesterä & Juha Koskinen Lähtötilanne Ylijäämän purkaminen ja alijäämän kasvattaminen (Kuinka kauan kunnan
Lisätiedot(-- ) ! 1" " # 80 % 70 % 60 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %
!" # $ % & ' () # # * +),-. / 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % -30 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Menojen muutos 97->06 %:ia pystyakselilla, asukasluvun muutos
LisätiedotKunnan ja maakunnan talous ja rahoitus
Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Kymenlaakson kuntapäivä 25.5.2018 Minna Punakallio, pääekonomisti Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö 2 23.5.2018 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen,
LisätiedotKuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa
Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle
LisätiedotPorvoon kaupungin talouden. kehitys Perustuen väestöennusteen mallintamiseen Henrik Rainio, Saija Männistö
Porvoon kaupungin talouden kehitys 2020-2040 Perustuen väestöennusteen mallintamiseen 17.6.2019 Henrik Rainio, Saija Männistö Porvoon kaupungin talouden kehitys 2020-2040: Lähtökohdat ja oletukset Taustalla
LisätiedotRahoituksen siirto ja kunnan peruspalvelujen valtionosuus. Eduskunnan hallintovaliokunnan infotilaisuus
Rahoituksen siirto ja kunnan peruspalvelujen valtionosuus Eduskunnan hallintovaliokunnan infotilaisuus 10.3.2017 MinnaMarja Jokinen Lainsäädäntöneuvos, VM 1 9.3.2017 Etunimi Sukunimi Rahoituksen siirto
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2023
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset
LisätiedotValtuustoseminaari 11 10. 2011.
Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti
LisätiedotKunnan ja maakunnan talous ja rahoitus
Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus 21.5.2018 Henrik Rainio, vs. johtaja Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen,
LisätiedotKuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen
Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot ja 2013 tilinpäätösten ennakkotiedot(tilastokeskus)
LisätiedotKuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto
Kuntatalousohjelma vuosille 2020-2023, Kevät 2019 Kunta- ja aluehallinto-osasto Vaalikauden viimeinen kuntatalousohjelma on tekninen Vaalikauden lopussa laadittava kuntatalousohjelma on julkisen talouden
LisätiedotMaakuntauudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus
Maakuntauudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveysvaliokunta Apulaiskaupunginjohtaja Martti Lipponen Vantaan kaupunki 9.6.2017 Valmisteluprosessi Valmistelussa ei ehkä ole
LisätiedotKuntien ja maakuntien talousnäkymät
Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin
LisätiedotTalous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014
Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne
LisätiedotRahoituksen siirto ja kunnan peruspalvelujen valtionosuus. Valtiovarainvaliokunta Markku Nissinen Finanssineuvos, VM
Rahoituksen siirto ja kunnan peruspalvelujen valtionosuus Valtiovarainvaliokunta 21.3.2017 Markku Nissinen Finanssineuvos, VM 1 22.3.2017 Etunimi Sukunimi Rahoituksen siirto kunnista maakuntiin LÄHTÖKOHTA:
LisätiedotKIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA
KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE
LisätiedotKunnan ja maakunnan talous ja rahoitus
Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Pirkanmaan maakuntatilaisuus 9.5.2018 Sanna Lehtonen, kehittämispäällikkö Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä
LisätiedotKunnan ja maakunnan talous ja rahoitus
Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus 3.5.2018 Henrik Rainio, vs. johtaja Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen,
Lisätiedot26.5.2010 Lahti HT Eero Laesterä & KTM Juha Koskinen
26.5.2010 Lahti HT Eero Laesterä & KTM Juha Koskinen Väestöennusteena Tilastokeskuksen ennuste 09/2009 Laskelmien pohjaksi on otettu kuntien omat arviot talouden kehityksestä vuoteen 2012. Vuodesta 2012
LisätiedotKuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu
Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu 24.11.2017 Ilari Soosalu, hankejohtaja rahoitus Sisältö Talousympäristö Kuntien talouden tilanne ja näkymiä Maakuntien talouden näkymiä
LisätiedotKIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017
1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,1 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2017 Muut (17 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE (57 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit
% 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 8,6 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit 1991-2022 -0,5 5,6 2,9 2,8 5,2 7,2 5,1 5,2 5,2-3 -4-4,4-5,1-5 -6 1) 2) 2) 3) 4) 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01
LisätiedotMikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus
1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota
LisätiedotMaakunnan talous ja rahoitus
Maakunnan talous ja rahoitus Maakuntatilaisuus Kajaani 24.4.2018 Mikko Mehtonen, kehityspäällikkö Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Kuntatalousohjelman nostot keväällä 2018 Kuntatalous vahvistui 2017 edelleen,
LisätiedotYleistä vuoden 2019 talousarviosta
EM 30.10.2018 Yleistä vuoden 2019 talousarviosta Pomarkun kunnan vuoden 2019 talousarviota tehdään poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, joka aiheutuu valtionosuustulojen romahduksesta vuonna 2019. Valtionosuudet
LisätiedotSiun soten kehys Omistajaohjaus
Siun soten kehys 2018 Omistajaohjaus 10.10.2017 MAKSUSOSUUKSIEN PERUSTEET Perussopimuksen 24 ja 25 Järjestämis- ja tuottamisvastuun aiheuttamat nettokustannukset rahoitetaan jäsenkuntien suorittamalla
LisätiedotKIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015
1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon
LisätiedotToimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta
Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23
LisätiedotMaksuunpantua kunnallisveroa vastaavien verotettavien tulojen muutos , %
Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavien verotettavien tulojen muutos 2014-15, % Koko maa keskimäärin +1,2 % pienimmät: suurimmat: Kökar -8,1 Geta 10,6 Merijärvi -6,3 Kustavi 6,2 Kyyjärvi -6,3 Jomala 5,1
LisätiedotKuntakohtaiset sopeutustarpeet
Lähentymiskriteerit 2015-2016 ja käyttäytyminen toiminnoissa niin, että yhdentymiskriteerit täyttyvät uuden kunnan taloudenpidossa. Pidättäytyminen rekrytoinnissa Johtoryhmä 5.6.2014 Kuntakohtaiset sopeutustarpeet
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2021
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset
LisätiedotMaakuntajohtajien toimeksianto
Maakuntajohtajien toimeksianto Kuntien ja maakuntien rahoitustarpeen muutos sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen 2019-2030 Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM, Juha Koskinen tj, KTM Aineistot, oletukset
LisätiedotMaakuntajohtajien toimeksianto
Maakuntajohtajien toimeksianto Kuntien ja maakuntien rahoitustarpeen muutos sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen 2019-2030 Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM, Juha Koskinen tj, KTM Aineistot, oletukset
LisätiedotVerot ja valtionosuudet
Verot ja valtionosuudet Tietoja kuntien verotuloista ja valtionosuuksista Mikko Mehtonen 9.10.2019 Kuntien verotulot, mrd. 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Verolaji Kunnallisvero 18,90 18,76 19,10 20,28
LisätiedotKunnan ja maakunnan talous ja rahoitus
Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus 27.4.2018 Henrik Rainio, vs. johtaja Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen,
LisätiedotKuntien talouden tila ja näkymät eteenpäin
Kuntien talouden tila ja näkymät eteenpäin Minna Punakallio Pääekonomisti Seuraa minua Twitterissä: @MinnaPunakallio 13.2.2018 Missä mennään? Lähde: OP Suhdanne-ennuste, tammikuu 2018 2 13.2.2018 Kuntatalouden
LisätiedotSote-siirron muutosrajoitin - kuntien tehtävien järjestämisvastuun siirrosta aiheutuvien taloudellisten
1(5) Valtiovarainministeriö 4.10.2017 Kunta- ja aluehallinto-osasto Sote-siirron muutosrajoitin - kuntien tehtävien järjestämisvastuun siirrosta aiheutuvien taloudellisten vaikutusten rajaaminen Tehtävien
LisätiedotHattula Hämeenlinna Janakkala
Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut
LisätiedotValtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2016, mrd.
Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 216, mrd. Tilinpäätösten mukaan (ennakkotieto) Rahoitus lakisääteisiin tehtäviin Valtionosuudet 8,8 KUNNAT verotulot 22,1 1,5 VALTIO verotulot 41,8 29,1 1,7 18,9
LisätiedotTalouden työryhmä. Nousiainen 4/2015, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 2013
Talouden työryhmä Nousiainen 4/215, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 213 Toimintakate (itseisarvo), /as. 6 5 4 3 2 1 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Nousiainen Masku Rusko Koko maa Käyttötalouden palkat,
LisätiedotJulkisen talouden suunnitelma ja kuntatalous
Liite 1 Hallintovaliokunta 19.5.2017 Julkisen talouden suunnitelma 2018-2021 ja kuntatalous Apulaisjohtaja Reijo Vuorento Suomen Kuntaliitto Kuntien ja kuntayhtymien talous nyt ja tulevaisuudessa Tulos-
LisätiedotYleistä vuoden 2018 talousarviosta
KH 28.11.2017 Yleistä vuoden 2018 talousarviosta Suomen kuntien taloudellisessa tilanteessa näkyy selvä kahtiajako hyvin toimeentuleviin kuntiin ja vaikeuksissa oleviin kuntiin. Osa kunnista suunnittelee
LisätiedotValtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2016, mrd.
Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2016, mrd. Tilinpäätösten mukaan Rahoitus lakisääteisiin tehtäviin Valtionosuudet 8,8 KUNNAT verotulot 22,1 VALTIO verotulot 41,8 29,1 1,7 1,5 18,9 6,5 3,3 2,9 Alv
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2020
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*
LisätiedotRahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys
Rahan yksikkö: tuhatta euroa 1 000 TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 TOIMINTATUOTOT 72 115 84 291 80 261 63 621 63 535 63 453 63
LisätiedotLisätietoa kuntien taloudesta
Lisätietoa kuntien taloudesta 1 Tilikauden tulos 2018, euroa/asukas Suurimmat arvot (Manner-Suomi): 1. Viitasaari (1 783 / as.) 2. Taivassalo (827 / as.) 3. Luhanka (676 / as.) 4. Pyhäranta (664 / as.)
Lisätiedot