Lahti HT Eero Laesterä & KTM Juha Koskinen

Transkriptio

1 Lahti HT Eero Laesterä & KTM Juha Koskinen

2 Väestöennusteena Tilastokeskuksen ennuste 09/2009 Laskelmien pohjaksi on otettu kuntien omat arviot talouden kehityksestä vuoteen Vuodesta 2012 alkaen arviot on tehty kunkin kunnan omien toteutuneiden meno/tulo tasojen mukaan. Näiltä osiltaan arviot poikkeavat/voivat poiketa alueelle aiemmin tehdyistä laskelmista. Painelaskelmassa pyritään rahoitukselliseen tasapainoon; rahoitustarve katetaan ensisijaisesti nostamalla veroprosenttia enintään prosentilla/vuosi. Loppuosa katetaan tarvittaessa velalla. Käynnissä kolmas kierros: Aiemmista prosesseista poiketen asiantuntijaryhmä ei tasapäistänyt käytettäviä muutoskertoimia. Toisaalta kuntien oma keskinäinen kauneuskilpailu jäi aiempaa vähemmälle.

3 2007 Arvio 2010 Arvio Vero% Vero% Artjärvi 19,50 19,75 Artjärvi Asikkala 19,00 19,00 Asikkala 20,00 20,00 Hartola 20,25 22,50 Hartola 20,50 21,75 Heinola 19,00 20,25 Heinola 21,00 21,75 Hollola 19,00 19,50 Hollola 19,75 21,00 Hämeenkoski 18,75 20,75 Hämeenkoski 19,75 21,00 Kärkölä 19,00 20,00 Kärkölä 20,25 22,00 Lahti 19,00 19,00 Lahti 19,00 20,25 Nastola 19,00 19,25 Nastola 19,75 19,75 Orimattila 19,00 19,00 Orimattila Padasjoki 18,50 22,50 Padasjoki 19,50 21,00 Sysm ä 18,00 21,25 Sysmä Ensimmäisessä UusiKunta harjoituksessa tasapäistettiin ja haluttiin näyttää hyvältä: Missikilpailut johtivat siihen, että osa kunnista uskoi talouden toteutuvan hyvänä veroprosentti ei voi nousta, me sopeutamme Usealla kunnalla vuoden 2010 toteutunut veroprosentti on suurempi kuin vuonna 2007 arvioitu veroprosentti 2016.

4 Osoittaa kunnan mahdollisuuden selviytyä itsenäisenä yksikkönä menneeseen kehitykseen ja nykyisiin uhkiin ja paineisiin perustuen. Kunta voi myös arvioida muita kuntia suhteessa itseensä. Laskelma kertoo jokseenkin hyvin sen, minne kunta olisi menossa, jos se ei reagoi riittävästi. Päijät-Hämeen kunnissakin on havaittavissa, että ennusteet eivät ole toteutuneet kaikilta osin: Osa kunnista on alkanut sopeuttaa menojaan tarpeeseen nähden, näiden veroprosentit ovat jääneet alle arvion Osa jatkoi elämäänsä sopeuttamatta riittävästi näiden veroprosentit ovat nousseet yli aiempien arvioiden.

5 Aikajakso , 1000 euroa Lahti Heinola Hollola Nastola Asikkala PadasjokiKärkölä Hämeenkoski Hartola Bruttoinvestoinnit yhteensä Nettoinvestoinnit yhteensä Poistot yhteensä Vuosikate yhteensä Vuosikate - nettoinvestoinnit Bruttoinvestoinnit eur/as Bruttoinvestoinnit on laskettu myös asukaskohtaisiksi. Taulukon nettoinvestointien määrää käytetään ennusteessa kunnan nettoinvestointien tasona oman ennusteen loputtua. Lahti arvioi nettoinvestointinsa noin kaksinkertaisiksi eli 23 miljoonan euron sijasta 50 miljoonaan euroon. Kaupungin omalla arviolla on suuri merkitys lainakannan kasvuun. Asikkala nosti nettoinvestoinnit 2,3 miljoonaan euroon. Investointien taso vaihtelee, osin perustellustikin. Kunnat ovat pääsääntöisesti velkaantuneet investointien vuoksi: vuosikate ei ole riittänyt kattamaan nettoinvestointeja.

6 Ikärakenteen muutos Aiemmasta poiketen väestön ikääntyminen otetaan huomioon nettomenojen arvioidussa kasvutarpeessa. Iäkkäintä väestö on Padasjoella ja Hartolassa, nämä vanhenevat edelleen, mutta Heinola saavuttaa. Erotus Erotus Tot Lahti 41,4 41,6 41,9 43,3 44,3 45,1 45,8 1,5 4,2 Heinola 42,8 43,2 43,6 46,0 47,7 49,2 50,3 2,4 7,2 Hollola 38,1 38,4 38,6 40,3 41,3 42,3 43,2 1,6 4,8 Nastola 38,4 38,6 38,9 40,5 41,3 42,2 42,9 1,6 4,2 Asikkala 42,7 42,9 43,2 45,0 46,0 46,9 47,6 1,8 4,8 Padasjoki 45,7 45,9 46,2 48,4 49,6 50,8 51,7 2,2 5,8 Kärkölä 40,5 40,7 41,0 42,5 43,4 44,3 45,0 1,5 4,3 Hämeenkoski 42,7 43,0 43,2 44,8 45,8 46,6 47,4 1,7 4,4 Hartola 45,1 45,5 45,8 48,1 49,4 50,5 51,3 2,2 5,8

7 Aikajakso %:ia vuodessaeur/v. asl2015 eur/as/v. Lahti 0,8 % Heinola 1,0 % Hollola 1,2 % Nastola 0,9 % Asikkala 1,0 % Padasjoki 0,5 % Kärkölä 1,0 % Hämeenkoski 0,8 % Hartola 0,6 % Vuoden ikärakenteen muutos otetaan laskelmissa huomioon vuodesta 2013 lukien taulukon ensimmäisen sarakkeen perusteella. Kasvukunnissa (siniset nuolet) huomioidaan puolet kertoimesta. Jako kasvu- ja ei-kasvukuntiin perustuu Tilastokeskuksen arvioon vuosina Asukasluvultaan taantuvassa kunnassa otetaan huomioon koko

8 Valtionosuuden kasvu ei yleensä pitkällä jaksolla ylitä menojen kasvua. Laskelmissa otetaan normaalisti huomioon nousu, joka rajautuu menojen nousuun. Kaikilla kunnilla valtionosuudet ovat tarkastelujaksolla nousseet yli toimintamenojen nousun. Valtionosuuksissa on pitkiä harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen jaksoja. Nyt, aiemmasta poiketen, nousujen ollessa näinkin suuret, valtionosuus kasvaa asukasluvun muutoksen jne. perusteella. ASLn muutos Nousu yli menon nousun Hollola 8,7 2,5 Lahti 4,9 2,5 Nastola 4,4 2,5 Asikkala 2,9 1,5 Kärkölä 0,2 1 Hämeenkoski -0,5 1 Heinola -2,2 1 Padasjoki -9 0 Hartola -10,3 0

9

10 Kunnan nimi: Lahti Lahti ver verotasapaino TP2009 Tpenn Asukasluku Asukasluvun muutos % 0,0 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % Veroprosentti 19,00 19,00 19,50 19,50 19,50 19,75 19,75 20,25 20,25 20,50 Toimintatuotot Toimintatulot muutos % -9,2 % 9,3 % 6,0 % 5,0 % 2,7 % 2,7 % 2,7 % 2,7 % 2,7 % 2,7 % Toimintakulut Toimintakulujen muutos % 3,4 % 5,5 % 1,3 % 1,5 % 4,1 % 4,1 % 4,1 % 4,1 % 4,1 % 4,1 % Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Valtionosuus, muutos% 7,8 % 7,0 % 3,1 % 3,1 % 6,6 % 6,6 % 6,6 % 6,6 % 6,6 % 6,6 % Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot Poistot, muutos% 2,8 % 3,2 % 2,8 % 6,3 % 6,3 % 6,3 % 6,3 % 6,3 % 6,3 % 6,3 % Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as VUOSIKATE Nettoinvestoinnit Vuosikate - poistot Vuosikate - nettoinv Taseesta Lainakanta 1000 euroa Lainakanta euroa/as

11

12 Osoittaa, millaisilla taloudellisilla edellytyksillä liitos on tai ei ole - mahdollinen kaikille osapuolille. Osoittaa, kuinka yhdistymisavustus vaikuttaa. Osoittaa, kuinka valtionosuuden muutos vaikuttaa. Osoittaa, kuinka paljon on saatava aikaan liitoksen hyötyjä, jotta voidaan tavoittaa jokin tunnusluvun taso esimerkiksi veroprosentti.

13 Asukasluku %:ia kaik. Lahti ,7 % Heinola ,3 % Hollola ,2 % Nastola ,4 % Asikkala ,8 % Padasjoki ,9 % Kärkölä ,7 % Hämeenkoski ,2 % Hartola ,9 % Kunnat itsenäisinä yht ,0 % Asukasluvun muutokset Lahti 0,54 % 0,54 % 0,54 % 0,53 % 0,53 % 0,53 % 0,52 % 0,52 % Heinola -0,24 % -0,24 % -0,24 % -0,24 % -0,24 % -0,24 % -0,24 % -0,24 % Hollola 0,97 % 0,96 % 0,95 % 0,94 % 0,93 % 0,93 % 0,92 % 0,91 % Nastola 0,49 % 0,49 % 0,49 % 0,48 % 0,48 % 0,48 % 0,48 % 0,48 % Asikkala 0,32 % 0,32 % 0,32 % 0,32 % 0,32 % 0,32 % 0,32 % 0,32 % Padasjoki -1,00 % -1,01 % -1,02 % -1,03 % -1,04 % -1,05 % -1,06 % -1,07 % Kärkölä 0,02 % 0,02 % 0,02 % 0,02 % 0,02 % 0,02 % 0,02 % 0,02 % Hämeenkoski -0,06 % -0,06 % -0,06 % -0,06 % -0,06 % -0,06 % -0,06 % -0,06 % Hartola -1,15 % -1,16 % -1,18 % -1,19 % -1,20 % -1,22 % -1,23 % -1,25 % Kunnat itsenäisinä yht. 0,41 % 0,41 % 0,40 % 0,40 % 0,40 % 0,40 % 0,40 % 0,40 % Lahden painoarvo on noin 56% UudestaKunnasta. Myös Hollola, Heinola ja Nastola ovat sen kokoisia, että niiden taloudet vaikuttavat UuteenKuntaan.

14 Veroprosentti 2001 Veroprosentti 2010 Erotus Lahti 18,25 19,00 0,75 Heinola 17,50 21,00 3,50 Hollola 18,00 19,75 1,75 Nastola 18,00 19,75 1,75 Asikkala 17,50 20,00 2,50 Padasjoki 18,00 19,50 1,50 Kärkölä 18,00 20,25 2,25 Hämeenkoski 18,00 19,75 1,75 Hartola 18,75 20,50 1,75 Veroprosentit Muutos Lahti 19,00 19,00 19,50 19,50 19,50 19,75 19,75 20,25 20,25 20,50 1,50 Heinola 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00 21,25 21,75 22,25 22,75 1,75 Hollola 19,50 19,75 19,75 20,00 20,50 20,50 20,75 21,00 21,00 21,25 1,50 Nastola 19,00 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 20,00 20,00 0,25 Asikkala 19,00 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00 20,50 20,75 0,75 Padasjoki 19,00 19,50 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 21,00 21,25 21,75 2,25 Kärkölä 19,75 20,25 21,25 21,50 21,75 22,00 22,00 22,00 22,25 22,50 2,25 Hämeenkoski 18,75 19,75 20,25 20,50 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00 1,25 Hartola 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 21,50 21,50 21,75 22,00 22,00 1,50 Itsen. kunnat suora KA 19,50 19,94 20,28 20,36 20,50 20,67 20,72 20,94 21,17 21,39 1, veroprosenttia eniten nostanut Heinola +3,5 % ja vähiten Lahti +0,75 % Vuoteen 2018 veroprosentti nousisi vähiten Nastolassa +0,25 % ja eniten Padasjoella sekä Kärkölässä +2,25 %

15 Lainakanta %:ia kaikista Lahti ,3 % Heinola ,6 % Hollola ,4 % Nastola ,5 % Asikkala ,0 % Padasjoki ,1 % Kärkölä ,1 % Hämeenkoski ,0 % Hartola ,1 % Itsenäiset kunnat 474 yhteensä ,0 % Lainakanta 1000 euroa Usean kunnan lainakanta on kasvussa, joillakin painelaskelma osoittaa mahdollisuutta lainakannan alentamiseen. Tämä lienee kuitenkin osoitus hieman liian pieniksi arvioiduista nettoinvestoinneista kuin kyvystä lyhentää velkaa. Itsenäisten kuntien yhteenlaskettu lainakanta on nousussa.

16 Yhdistymisavustus kuntajaon muutoksiin UusiKunta Liitoksen ajankohta Perusosa Lisäosa Yhdistymisavustuksen määrä euroa Avustuksen maksatus Liitosvuonna 40 % vuonna 30 % vuonna 30 % Yhteensä Yhdistymisavustus olisi yhteensä 8,9 miljoona euroa Yhdistymisavustus vastaa 0,3 veroprosenttiyksikköä Yhdistymisavustus maksetaan kolmena vuonna; liitosvuonna 40% ja kahtena seuraavana vuonna 30 %/vuosi

17 Uusi Kunta 2013 Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden määräytyminen kuntaliitoksessa Erikseen Yhdessä Vanha VOS Uusi VOS Erotus, euroa Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset Esi- ja perusopetuksen laskennalliset kustannukset Kirjastojen laskennalliset kustannukset Yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet Taiteen perusopetuksen määräytymisperusteet Valtionosuuden laskennalliset perusteet Kunnan omarahoitusosuus Yleinen osa Erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset Järjestelmämuutokset tasaus Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Liitoksesta johtuva valtionosuuden lasku olisi VM:n kuntaosaston laskelman mukaan euroa. Vastaa 0,2 veroprosenttiyksikköä (vuotuista muutosta). Valtionosuuden alenema kompensoidaan täysimääräisesti viiden (5) vuoden ajan. Vuoteen 2018 mennessä liitos on saatava toimimaan.

18 UusiKunta Vakuutetut Eläkepoistuma, henk. Ammattiala Yleinen Tekninen Terveys Sosiaali Sivistys Yhteensä ,79 348,9 362,3 404,2 395,8 415,1 391,3 375,4 361,6 341,5 358,9 326,0 320,3 308,8 225,1 Uusikunta Eläkkeelle jäävistä Eläköityvät Ammattiala eläköityvät Yleinen 50 % Tekninen 20 % Sivistys 10 % Eläköityvät yhteensä UudenKunnan eri sektoreiden yhteenlaskettu työntekijämäärä kunnallisen eläkevakuutuksen KEVAn tilaston mukaan vuonna 2008 oli työntekijää. Tästä yleisen hallinnon, tekniikan ja sivistyksen työntekijöiden määrä oli Koko työntekijämäärän eläköityminen on noin työntekijää vuodessa. Yleisen hallinnon, tekniikan ja sivistyksen osuus tästä on 200 työntekijää

19 Keskipalkka eur/kk Palkanlisäkerroin 1,450 Palkka ja lisät eur/kk Keskipalkka + kulut / v Eläköityminen 46,91 51,61 56,56 48,61 47,63 46,45 48,40 43,44 37,48 40,50 39,98 22,80 josta ensimmäisen vuoden vaikutus htv. 23,45 25,81 28,28 24,31 23,81 23,23 24,20 21,72 18,74 20,25 19,99 11,40 ja kumulatiivinen vaikutus 23,45 72,72 126,80 179,39 227,51 274,55 321,98 367,90 408,36 447,35 487,59 472,08 Keskikulut x eläköityneet htv Kunnallisen työntekijän keskimääräinen vuosikustannus on noin euroa. Kumulatiivinen eläköityminen kasvaa vuoden ,107 miljoonasta eurosta vuoteen 2021 tultaessa yli 19 miljoonaan euroon.

20 Kuntaliitosten seurauksena on odotettavissa eläköitymisen lisäksi tapahtuvia arvionvaraisia vaikutuksia, jotka parantavat uuden kunnan rahoitustasapainoa. Työryhmä arvioi laskelmassa käytettäväksi, että tuottavuus kasvaisi 0,5% vuoden arvioiduista toimintamenoista. Esimerkkejä tuottavuuden kasvusta: Logistiikkahyödyt Demokratiamuutos luottamushenkilöt, kokousvalmistelu ja kokousten materiaali Julkisten rakennusten uusi käyttäminen, realisoiminen, menojen vähentyminen Oikeanlainen keskittäminen ja keskittyminen Muu synergia Muu harmonisaatio

21 Kunnan nimi: UusiKunta 2013 UusiKunta 2013 ver Korjattu TpE Asukasluku Verotettavat tulot Veroprosentti 19,08 19,31 19,49 19,82 19,86 19,50 19,75 19,75 20,25 20,25 20,50 Toimintatuotot Toimintatuottojen muutos% 12,9 % -2,8 % -11,7 % 4,0 % 4,8 % 3,6 % 3,3 % 3,6 % 3,7 % 3,7 % 3,7 % Toimintakulut Menojen lisäys (palkkaharmonisaatio) Menojen vähennys tuottavuuden kasvusta Menojen vähennys (arvioitu eläköityminen) Toimintakulujen muutos% 10,0 % 3,6 % 0,9 % 1,5 % 2,6 % 3,8 % 4,2 % 4,2 % 4,2 % 4,2 % 4,2 % NETTO Kunnallisverot Yhteisöverot Kiinteistöverot Verotulot Valtionosuudet Valtionosuusmuutos% 8,3 % 7,9 % 2,7 % 3,6 % 6,3 % 6,3 % 6,3 % 6,4 % 6,4 % 4,5 % Liitoksesta johtuva valtionosuusmuutos Rahoitustuotot ja -kustannukset VUOSIKATE Poistot Yhdistymisavustus Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as VUOSIKATE Nettoinvestoinnit Lainakanta 1000 euroa Lainakanta euroa/as Kassavarat 1000 euroa Kassavarat euroa/as Saamiset 1000 euroa Saamiset euroa/as

22 Veroprosentit Lahti 19,00 19,00 19,50 19,50 19,50 19,75 19,75 20,25 20,25 20,50 Heinola 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00 21,25 21,75 22,25 22,75 Hollola 19,50 19,75 19,75 20,00 20,50 20,50 20,75 21,00 21,00 21,25 Nastola 19,00 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 20,00 20,00 Asikkala 19,00 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00 20,50 20,75 Padasjoki 19,00 19,50 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 21,00 21,25 21,75 Kärkölä 19,75 20,25 21,25 21,50 21,75 22,00 22,00 22,00 22,25 22,50 Hämeenkoski 18,75 19,75 20,25 20,50 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00 Hartola 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 21,50 21,50 21,75 22,00 22, Yksittäisten kuntien yhteenlaskettu painotettu veroprosentti 19,32 19,49 19,82 19,86 19,93 20,09 20,15 20,53 20,64 20,92 UusiKunta, veroprosentti 19,32 19,49 19,82 19,86 19,50 19,75 19,75 20,25 20,25 20,50 Uuden kunnan veroprosentti olisi vuonna 2018 yksittäisten kuntien yhteenlaskettua painotettua veroprosenttia 0,42 %:ia alhaisempi.

23 Lainakanta 1000 euroa Lahti Heinola Hollola Nastola Asikkala Padasjoki Kärkölä Hämeenkoski Hartola Yksittäiset kunnat yhteenlaskien, lainakanta UusiKunta, lainakanta Uuden kunnan lainakanta olisi vuonna 2018 yksittäisten kuntien yhteenlaskettua lainakantaa 1,3 miljoonaa euroa alhaisempi. Laskentaa eri tavalla painottaen (veroprosentti) lainakannan muutos olisi huomattava.

24 Yksittäiset kunnat: Ovat sopeuttaneet, mutta talouden tasapaino vaatisi edelleen sopeuttamista. Kuinka kauan erityisesti pienet kunnat pystyvät sopeuttamaan? Mistä kunnat sopeuttavat, kun palvelut on sementoitu oman ohjausvoiman ulottuvilta? Kuinka kauan valtionosuuksien kasvu jatkuu? Vanhuspalvelut edellyttävät lisäresursointia, hoitavia käsiä ja infraa. Kuinka lisätarve rahoitetaan? Jokainen itsenäinen kunta tullee velkaantumaan ja Paine veroprosenttiin on tuntuva. Uusi Kunta: Painelaskennan perusteella näyttää nykyisen tiedon perusteella siltä, että UusiKunta voisi lähteä liikkeelle maltillisella veroprosentilla. Liitoksesta seuraa vähäisiä menojen kasvuja ja tulojen menetyksiä nämä kompensoituvat selvitysryhmän arvion perusteella liitoksen hyötyjen johdosta - ja UusiKunta selvinnee edelleen maltillisilla verorasituksen muutoksilla, koska Suuren kunnan massa ja liitoksen dynamiikka hidastaa useille yksittäisille kunnille koituvaa suurta painetta veroprosenttiin. Edelliseen perustuen on arvioitavissa, että liitos on taloudellisesti järkevä ratkaisu!

25