Hämeenlinnan talous ja investointikyky nyt ja maakuntauudistuksen jälkeen / Jussi Oksa

Transkriptio

1

2 Hämeenlinnan talous ja investointikyky nyt ja maakuntauudistuksen jälkeen / Jussi Oksa

3 ämeenlinnan talouden pitemmän aikavälin tarkastelu TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 EN 2017 TA 2018 TA 2019 TA 2020 TA 2021 sukasluku Muutos kpl Muutos % 0,3 % 0,5 % 0,2 % 0,1 % -0,2 % -0,3 % 0,1 % 0,4 % 0,4 % 0,4 % eroprosentti 19,50 19,50 20,25 20,50 20,50 20,75 20,75 21,00 21,00 21,00 OIMINTAKATE Muutos % 4,8 0,2 5,5 1,3 1,4-0,8 1,2 1,7 1,9 1,9 erotulot altionosuudet ahoitustuotot ja -kulut orkotuotot uut rahoitustuotot orkokulut uut rahoituskulut UOSIKATE oistot atunnaiset tuotot ja kulut arausten muutokset netto lijäämä/alijäämä umulatiivinen ylij/alij umulat. ylij/alij./as ettoinvestoinnit Ilman HAMK-järjestelyä: aseesta TA-valmistelu ainakanta 1000 euroa ainakanta euroa/as assavarat 1000 euroa assavarat euroa/as

4 INVESTOINNIT Bruttoinvestoinnit HsVesi Hamk Yhteensä euroa

5 KÄYTTÖTALOUDEN KULUJEN KASVU Mikäli investoidaan nykyisen investointisuunnitelman mukaan ( ), kaupungin käyttötalouden pääomaluonteiset menot (poistot ja korkokustannukset) kasvavat investoinneista johtuen seuraavasti (ilman rakennusten ja rakennelmien ylläpitokustannuksia): Poistot ja lainojen korkokulut yhteensä, kasvu vuoteen 2017 verrattuna TA-kirja Kasvu milj. 2,0 2,0 2,7 3,0 termiinikäyrä O,5 veroprosenttiyksikköä vastaa noin 2,8 milj. euroa! Nummikeskus on toteutettu leasingrahoituksella, mutta on osa kaupungin investointiohjelmaa. Se lisää edellisten lisäksi kaupungin käyttötalouden kuluja vuodesta 2019 alkaen n. 0,8 milj. euroa vuodessa. Luvut eivät sisällä uusinvestoinneista johtuvia kertaluontoisia nykyisten rakennusten tasearvojen alaskirjauksia.

6 INVESTOINTITASOSTA Kaupungin velkamäärä ei ole enää kriisikuntamittari Konsernin velkamäärä on Kestävä investointitaso on käytännössä poistojen määrä Mikäli investoidaan enemmän, tulisi kaupungin tilinpäätöksen olla saman verran ylijäämäinen -> muutoin velkamäärä kasvaa Rahan aika-arvosta johtuen on käytännössä mahdotonta, että kaupungin investointitaso olisi poistojen suuruinen (samalla rahalla ei vuonna 2018 saada samaa, mitä sillä saatiin vuonna 1980) Kestävä investointitaso voisi olla milj. euron tienoilla Tämäkin nostaa veroprosenttiyksikköä pitkällä aikajänteellä nykyhetkeen verrattuna noin 0,3 veroprosenttiyksikköä Edellyttää, että kaupunki tekee vuosittain 2-5 miljoonaa euroa ylijäämää, jotta ei velkaannuta 30 milj. euron vuotuinen investointitaso lisää kaupungin velkamäärää 10 milj. eurolla vuodessa TAI edellyttää pitkällä aikajänteellä lähes 1 veroprosenttiyksikön kunnallisveron noston KÄYTÄNNÖSSÄ kestävä investointitaso riippuu täysin siitä, mille tasolle kaupunki asettaa kunnallisveroprosentin!!!

7 60 TA-KIRJA 50 Nettoinvestoinnit, vuosikate ja poistot, milj. euroa Poistot ,2 9,7 19,0 14,3 14,5 14,4 4,6 10,6 21,8 14,4 18,2 17,3 19,5 17,5 17,5 13,7 19,5 18,0 21,4 18,5 22,5 20,5 21,5 19,7 0 17,7 15,5 51,7 25,6 23,7 47,2 23,8 30,9 30,0 29,6 36,5 35, Enn TA 2018 TS 2019 TS 2020 Nettoinvestoinnit Vuosikate Poistot

8 Milj. euroa TA-KIRJA Lainakannan kehitys Euroa/as Lainakanta, milj. 145,8 157,4 175,6 181,6 194,9 201,4 199,4 230,6 241,2 252,3 268,4 283,6 /asukas Enn TA 2018 TS 2019 TS

9 SOTEUUDISTUS (Lähde VM kuntaprojektiot 2018 tasossa laskelma) Arvio 2018/Nykykunta Arvio 2018/Uusi kunta Arvio % 1000 % 1000 % Toimintakate, käyvin hinnoin indeksi 2019=100 (käyvin hinnoin) indeksi 2019=100 (kiintein hinnoin) ,14 % ,11 % ,98 % Verotulot Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero ,49 % ,61 % ,93 % ,18 % ,08 % ,94 % ,42 % ,31 % ,40 % ,70 % ,70 % ,70 % Valtionosuudet VM vos (tasaukset mukana) VM vos (ilman tasauksia) Sote-siirron muutosrajoitin Järjestelmämuutoksen tasaus OKM vos ,59 % ,64 % ,07 % ,61 % ,62 % ,14 % ,25 % ,31 % ,74 % Verorahoitus Käyttökate Rahoitustuotot/-kulut* Verotuskustannusten alenema Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset Vuosikate - poistot ,77 % ,11 % ,94 % ,74 % ,41 % ,21 % ,51 % ,89 % ,85 % ,81 % ,11 % ,98 % LÄHDE VM!

10 Miten uudistus vaikuttaa kaupungin talouteen? Lähtökohtaisesti rahoitusjärjestelmän muutos on määritelty uudistuksen ensimmäisenä vuonna kaupungin kannalta neutraaliksi. Siirtymätasaus pienenee asteittain (maks +/- 25 eur/as/v.) ja siten rahoitusjärjestelmän muutos (maaku/sote-uudistus kokonaisuudessaan) on lopullisesti Hämeenlinnassa noin -5 miljoonaa euroa. Uudistus ei muilta osin lähtökohtaisesti vaikuta kaupungin investointikykyyn, koska muutos on ilman edellä kuvattua 5 milj. euron vaikutusta neutraali (valtakunnan tasolla neutraali). Negatiivinen vaikutus johtuu käytännössä siitä, että Hämeenlinnan sotekustannukset ovat keskimääräistä alhaisemmat. Uudistuksen jälkeen kaupungin talouden kehitys on merkittävästi ennakoitavampaa sote-kustannusten poistumisen ansiosta. Historiassa sote-kustannusten kasvu on ollut nopeampaa, kuin kaupunkiin uudistuksen jälkeen jäävissä palveluissa. Hämeenlinnassa ikääntyminen (yli 75 vuotiaiden määrä) kiihtyy merkittävästi 2020-luvulla ja siten myös sote-kustannusten kasvun nopeutuminen olisi todennäköistä. Toisaalta myös valtionosuuksien taso on 2015 voimaan tulleessa järjestelmässä erityisesti yli 85-vuotiaiden kohdalla korkea. Lainakannan suhde verorahoitukseen nousee merkittävästi uudistuksen yhteydessä, kun verorahoitus pienenee. 1

11 Uudistus: huomioitavaa kaupungin kannalta Kaupungin kannalta negatiiviset riskit Tukipalveluihin liittyvät palvelut onnistuuko siirto kaupungista maakuntaan? Valtionosuusjärjestelmän uudistus valmisteluaineistossa todetaan, että valtionosuusjärjestelmän uudistamisprosessi aloitetaan samalla. Uudistamisen tarve on ilmeinen, koska kunnille jää sote-uudistuksen seurauksesta valtionosuusjärjestelmän sisään tasaavia, toistaiseksi voimassa olevia eriä (60/60-rajoitin). Hämeenlinnassa tämä rajoitin on suuruudeltaan -5 miljoonaa euroa. Toisaalta mahdollinen uusi järjestelmä voisi olla taustatekijöiltään kaupungin kannalta positiivinen. Kiinteistöiden vuokrausriski maakunta on velvoitettu vuokraamaan kunnan omistuksessa olevat kiinteistöt uudistuksen alkuvuosina. 11

12 HUOMIOITA PALVELUVERKKOKESKUSTELUSTA - Lausunnoissa ja puheissa huomiota on kiinnitetty erityisesti tulevaisuuden tilavuokrakustannuksiin - Tämä on lähtökohtana väärä, koska sisäisen vuokran laskentaan liittyy aina erilaisia laskentatekijöitä ja useampia kaupan osapuolia, joita ei useinkaan kyetä yhdestä suunnasta laskien arvioimaan oikein - Siksi taloudelliset päätökset tulee tehdä investointikustannusten perusteella, koska investointieurot ovat oikeata konsernista ulos maksettavaa rahaa - Kaupungin tulee tehdä päätökset lisäksi omista lähtökohdistaan 12

13 ESIMERKKI 1 Investointi 30 M Investointi 20 M 30 Miljoonan euron investoinnista aiheutuvat tilavuokrat eivät missään laskentaskenaariossa voi olla edullisemmat kuin 20 Miljoonan euron investoinneista aiheutuvat tilavuokrat!!! Ylläpito- ja henkilöstökustannukset eivät tuo tähän tarkasteluun olennaista muutosta. INVESTOINTIKUSTANNUS ON SIIS RATKAISEVA TEKIJÄ. 13

14 ESIMERKKI 2 - Koulutuskuntayhtymän Tavastia on tänään käsiini saamassa lausunnossa laskenut eri skenaarioiden vaikutuksia Tavastian lukiokoulutuksen kaupungin tukeen KARKEAT ESIMERKKILASKELMAT Nykytilanteessa kaupunki saa Tavastialta vuodessa vuokratuloja 1,7 milj. euroa ja maksaa vuokra- ja alijäämäavustusta n. 1 milj. euroa: kaupungin NETTOTULO on siis 0,7 milj. euroa. Esimerkiksi Kampusratkaisussa kaupungille jäisi vuokratuloja Lammin lukiosta 200 t. Kaurialan ja lyseon tiloista kaupungille jää 1,5 M vuosittaiset kulut, ilman vastaavaa tuloa, omaan kustannusrakenteeseensa => alijäämäavustus 250 t + investoinnin poistot 400 t + jäävä tilakustannus 1,5 M - Lammin tulot 200 t = nettomeno kaupungille - 1,95 M Esimerkki osoittaa, että vajaan tunnin asiaan perehtymällä, laskennassa voi tulla hyvinkin erilaiseen johtopäätökseen kaupungin kannalta, kuin mitä Tavastian laskelmat osoittivat: esimerkiksi juuri tästä syystä päätös tulee taloudellisesta näkökulmasta tehdä investointisummien perusteella.