Itä-Uudenmaan kunnat: Kuntien talous

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Itä-Uudenmaan kunnat: Kuntien talous"

Transkriptio

1 Väliraportti kuntajakoselvityksessä Itä-Uudenmaan kunnat: Kuntien talous HT Eero Laesterä Perlacon Oy 1

2 Sisällys Väestö, väestön muutos, ikärakenteen muutos... 4 Talouden nykytilan tarkastelu... 5 Peruskunnan tase... 5 Erityiset tase-erät... 5 Taseen omaisuus... 7 Taseen riskit... 8 Konsernitase...10 Erityiset konsernitaseen erät...10 Konsernitaseen riskit...12 Tuloslaskelma...13 Tulojen ja menojen epätasapaino...13 Rahoitus...17 Kuntien talous tulevaisuudessa kuntakohtainen paine...19 Painelaskennan periaatteet...19 Johtopäätökset (myös koottuun väliraporttiin)...25 Vuosien 2017 ja 2025 tilanne, jos kunnat jatkavat erillisinä (realistinen kasvu)...25 Vuosien 2017 ja 2025 tilanne, jos kunnat yhdistyvät...27 Kuvat ja taulukot: Kuva 1 : Vasen-yli 75-vuotiaiden vuotuinen määrän lisäys; oikea: yli 75-vuotiaiden määrä Kuva 2 : Kuntakohtainen nettolaina veroprosenttiyksiköiksi muutettuna Kuva 3 : Kuntakohtainen taseen ali/ylijäämä 1000 euroa Kuva 4 : Pelkän konsernin lainakanta veroprosenttiyksiköiksi muutettuna Kuva 5 : Konsernitaseen suuruus euroa...11 Kuva 6: Veroprosenttisopeutuksen kuntakohtainen vaikutus ja vaikutus uudessa kunnassa Taulukko 1 : Kuntien asukasluku , asukasluvun kasvu ja kasvuennuste aikajaksossa ja vuodessa; oikeanpuoleinen taulukko kuntien mediaani-iän kehitys Taulukko 2 : Nettolainakanta eur/asukas (vasen) ja nettolainakanta suhteutettuna veroprosenttiyksikköön (oikea)... 6 Taulukko 3 : Nettolainan kehitys ja käyttöomaisuuden muutos Taulukko 4 : Eräitä kuntien omaisuuseriä... 8 Taulukko 5 : Taseen ali/ylijäämä veroprosenttiyksiköiksi muutettuna...10 Taulukko 6: Yhteenlasketut konsernitaseiden erät tilinpäätösvuonna 2012 verrattuna kuuteen suurimpaan kaupunkiin...12 Taulukko 7: Taseen mittarit tunnuslukuina...12 Taulukko 8: Asukasluvun muutos ja tiettyjen tulo/menoerien reaalinen muutos

3 Taulukko 9: Toimintakatteen, verotettavan tulon ja valtionosuuden keskimääräinen reaalinen muutos pitkällä aikajaksolla ( ) ja lyhyemmällä aikajaksolla ( ) tarkasteltuna...14 Taulukko 10: Kuntien palvelurakenteen nettomenot eur/as Taulukko 11: Kuntien palvelurakenteiden nettokustannukset eur/as 2012 ja kunnan sijaluku palvelurakenteeseen käytettyjen asukaskohtaisten nettomenojen perusteella...15 Taulukko 12:Toiminnallinen itsenäisyys...16 Taulukko 13: Tulospohjaiset mittarit tunnusluvuiksi laskettuina...17 Taulukko 14: Kuntakohtainen yhteenveto taseen, tuloksen ja rahoituksen näkökulmista...18 Taulukko 15: Kuntien taloustarkastelu eräiden tunnuslukujen absoluuttisten arvojen ja koko maan tasolle laskettujen sijoitusten perusteella Kuntien lukumäärä oli Taulukko 16: Toimintakatteiden muutoksia kuntakohtaisesti muutokset on otettu kuntien hyväksytyistä talousarvioasiakirjoista Taulukko 17: Kuntien tasapainotustarve, jos kuntien omat talousarvioarviot toteutuisivat...20 Taulukko 18: Kuntakohtainen valtionosuusleikkaus veroprosenttiyksiköiksi laskettuina Taulukko 18: Kuntakohtainen verotettavan tulon alenema veroprosenttiyksiköiksi laskettuina ja aleneman suuruus koko maan tasolla Taulukko 19: Toimintakatteiden nousut, jotka toteutuvat, jos kunnat eivät löydä hyväksyttyjä keinoja sopeuttaa toimintakatetta Taulukko 20: Tasapainotustarve, jos toimintakatteiden nousuja ei saada sopeutettua Taulukko 21: Uuden kunnan talouden olennaiset erät, jos kunnat pystyisivät yksittäin sopeuttamaan toimintojaan noin 60 miljoonaa euroa ja veroprosentti säilyisi 2014 keskimääräisenä Taulukko 22: Verotasapaino, jolla saataisiin poistettua kuntakohtaiset vuotuiset alijäämät Taulukko 23: Uuden kunnan talouden olennaiset erät, jos kunnat sopeuttaisivat talouttaan veroprosenteilla..23 Taulukko 24: Uuden kunnan talouden olennaiset erät, jos kunnat kattaisivat vuotuisen rahoitustarpeen toimintoja ja veroprosenttia sopeuttamatta nettovelkaantumalla

4 Itä-Uudenmaan kunnat: Kuntien talous Väestö, väestön muutos, ikärakenteen muutos Itä-Uudenmaan kuntien asukasluku on ollut Lapinjärveä ja Loviisaa lukuun ottamatta kasvussa ja Tilastokeskuksen maltillisen väestöennusteen perusteella kasvun ennakoidaan jatkuvan. Toteutuneessa kasvussa on kuitenkin kuntien välillä ollut merkittävä hajonta. Viimeisten vuosien aikana kuntajoukosta nopeimmin asukasluvultaan on kasvanut Pornainen, jonka väestönkasvu oli varsinkin 2000-luvun alussa muutamana vuonna jopa 3-4 % vuodessa. Keskimäärin Pornaisten asukasluku on kasvanut ,7 % vuodessa. Myös Askolan väestökasvu on 2000-luvulla ollut yli 1 % vuodessa. Porvoon ja maata luovuttanut Sipoo ovat kasvaneet noin 0,5 % vuosivauhtia. Myrskylän asukasluku on pysynyt ennallaan. Samassa ajanjaksossa väkiluku on kasvanut koko maassa noin 0,4 % vuodessa. Mediaani-iässä on kuntien välillä merkittäviä eroja. Iäkkäintä väestö vaikuttaisi olevan Lapinjärvellä, Loviisassa ja Myrskylässä, joissa mediaaniikä on myös maan keskitasoa korkeampi. Askolassa, Pornaisissa, Porvoossa ja Sipoossa taas vaikuttaisi asuvan mediaani-iältään keskimääräistä merkittävästi nuorempaa väestöä. Väestön kasvu tulee jatkumaan Tilastokeskuksenkin trendiennusteen perusteella ja samalla ikääntyminenkin jatkuu. Nopeinta väestönkasvu tulee Tilastokeskuksen ennusteen mukaan olemaan Askolassa, Pornaisissa ja Sipoossa, joissa vuotuinen väestönkasvu on yli 1 %. Hitaimmin väkiluvun ennakoidaan kasvavan Lapinjärvellä, Loviisassa ja Myrskylässä Muutos Muutos/v Askola ,7 % 1,0 % Askola Lapinjärvi ,3 % 0,2 % Lapinjärvi Loviisa ,2 % 0,0 % Loviisa Myrskylä ,2 % 0,1 % Myrskylä Pornainen ,6 % 1,2 % Pornainen Porvoo ,8 % 0,6 % Porvoo Sipoo ,9 % 0,9 % Sipoo Taulukko 1 : Kuntien asukasluku , asukasluvun kasvu ja kasvuennuste aikajaksossa ja vuodessa; oikeanpuoleinen taulukko kuntien mediaani-iän kehitys Ikääntymisen suhteen alueen kuntien välillä on havaittavissa merkittäviä eroja. Askolassa, Pornaisissa, Porvoossa ja Sipoossa mediaani-ikä on pienempi kuin koko maassa ja se myös pysyy matalampana. Ongelmaksi tulee se, että näillä alueilla ikäännytään nopeammin kuin muualla, mistä seuraa yli 75-vuotiaiden palveluntarpeen muuta Suomea suurempi kasvu. Tämä näkynee kysynnän kasvun seurauksena, mutta myös tulevana hinnan kasvuna. Lapinjärvellä, Myrskylässä ja Loviisassa väestö on jo nyt keskimääräistä 4

5 ikääntyneempää. Alueen yhteenlaskettu yli 75-vuotiaiden määrän vuotuinen kasvu on suuri. Nyt alueella olevien yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa noin 200:lla vuodessa, mutta määrä kasvaa jopa yli 650 hengellä aivan tulevan vuosikymmenen alussa. Lisäksi, monista muista alueista poiketen ikääntyminen ei rajaudu lukuun, vaan 75-vuotiaiden määrä jatkaa kasvuaan, vaikka tarkastelukausi jatkuu 2040 saakka Yli 75 vuotiaiden vuotuinen muutos Yli 75 vuotiaiden määrä Kuva 1 : Vasen-yli 75-vuotiaiden vuotuinen määrän lisäys; oikea: yli 75-vuotiaiden määrä Kuntakohtaista vaihtelua tulee myös ikääntyneiden palvelurakenteen kustannusten erosta. Vuonna 2012 eniten ikääntyneiden palvelurakenteeseen varoja käyttivät Pornainen ja Askola (noin eur(v/yli 75- vuotias) ja vähiten Lapinjärvi ( eur/v/yli 75-vuotias). Palveluntarpeen kasvu nykymenoilla tarkoittaa 2020-jälkeisinä vuosina keskimäärin 0,4 veroprosenttiyksikön vuotuista nousupainetta. Suurin nousupaine on Pornaisissa, pienin Lapinjärvellä. Ikääntymisen mukanaan tuoma kasvupaine tulee olemaan oikein hallittuna yksi yhdistyneen kunnan suurimpia säästöpotentiaaleja. Talouden nykytilan tarkastelu Peruskunnan tase Erityiset tase erät Nettolaina Kuntien velkaantumista voidaan tarkastella esimerkiksi nettovelan avulla. Nettovelka kuvaa velkaantumista paremmin kuin pelkkä lainan määrä eur/as. Nettolaina kuvaa (perus)kunnan velkaantumista, kun lainakannasta vähennetään likvidit rahavarat. Näin esimerkiksi ennenaikainen lainannostaminen kassaa tukemaan ei kasvata nettolainaa. Mittari ei rankaise niitä kuntia, joilla on paljon velkaa, mutta jotka ovat sijoittaneet hyvän talletuskoron aikaan varojaan mieluummin kuin olisivat maksaneet lähes nollakoron lainoja pois. Nettolainan määrässä tarkastellaan sen absoluuttista muutosta, mutta nettolaina on hyvä suhteuttaa esimerkiksi asukaslukuun tai velan takaisinmaksukykyyn. Nimenomaan takaisinmaksukykyyn suhteutusta 5

6 kuvaa nettolainan määrä veroprosenttiyksiköiksi muutettuna: samalla saadaan laskettua, kuinka monta veroprosenttiyksikköä tulisi nostaa vuoden ajan, jotta nettovelka saataisiin maksettua pois. Alla olevasta kaavioparista selviää hyvin eur/asukas ja takaisinmaksukykyyn suhteutetun mittauksen ero: eur/asukas tarkastelussa esimerkiksi Loviisa ja Sipoo näyttäisivät velkaantuneen, mutta kun tarkastellaan takaisinmaksukykyä, huomataan nettovelan pysyneen samana, jopa laskeneen (Loviisa). Näinkin selvät erot eri mittauksissa voivat johtua nimenomaan tällä alueella siksi, että kuntiin muuttaa paljon hyvätuloisia lapsiperheitä. Nettolainakanta /as Muutos Sijoitus ryhmässä Nettolainakanta vero % Sijoitus maassa Muutos Taulukko 2 : Nettolainakanta eur/asukas (vasen) ja nettolainakanta suhteutettuna veroprosenttiyksikköön (oikea) Nettovelkaisin kunta on ollut takaisinmaksukyvyllä mitattuna Askola ja vähävelkaisin nettovelaton Myrskylä. Myös Loviisan nettovelkataso on maan keskitason alapuolella. Askola ja Lapinjärvi ovat velkaantuneet selvästi muita nopeammin. Velkaantumiskehitys on ollut parasta Myrskylässä, joka on jopa maksanut nettovelkaa pois. Alla olevasta kaaviosta selviää kuntakohtainen nettolaina veroprosenttiyksiköiksi laskettuna. Sijoitus ryhmässä Sijoitus maassa Askola Askola 0,2 16,1 15, Lapinjärvi Lapinjärvi 2,5 13,5 16, Loviisa Loviisa 4,8 4,6 0, Myrskylä Myrskylä 3,2 6,6 3, Pornainen Pornainen 9,3 12,1 2, Porvoo Porvoo 10,1 12,6 2, Sipoo Sipoo 13,2 13,6 0, Uusi kunta Uusi kunta 9,1 11,6 2,5 147 Maan ka Maan ka 4,1 12,0 7,9 Nettolainakanta vero % 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 5,0 10,0 15, Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo Uusi kunta Kuva 2 : Kuntakohtainen nettolaina veroprosenttiyksiköiksi muutettuna Uusi kunta olisi vero-% mitattuna vähän ja /as-mitattuna selkeästi maan keskiarvoa vähävelkaisempi kunta. Yksittäisistä kunnista maan keskiarvoon nähden velattomampia olisivat olleet vero-% mitattuna Loviisa ja Myrskylä. 6

7 Nettolainan absoluuttinen kasvuvauhti (kymmenessä vuodessa 83 miljoonaa euroa) on kuitenkin ollut nopea. Kun lainaa on nostettu matalan koron aikaan, korko ei ole rasittanut kuntien tulosta. Historiallisen matala korko, mitä on maksettu lähinnä kuntatodistuksista, kasvanee jossain vaiheessa. Vuonna 2012 taseen keskikorko oli korkein Myrskylä (4,78%) ja matalin Pornaisissa (1,78%). Lainat on nostettu juoksuajaltaan lyhyissä velkakirjoissa ja pidemmissäkin lainoissa korot on suojattu hyvin. Riskinä on, että koron pohjataso alkaa nousta, mikä on hyvin todennäköistä, kun Kuntarahoituskin joutuu pian kohdelluksi kuten oikeat pankit ja siihen kohdistetaan pankkien tapaan vakavaraisuusvaatimuksia. Pelkästään tämä tullee näkymään korkotasossa. Taseen omaisuus Kuntien taseen omaisuutta voidaan ylätasolla tarkastella esimerkiksi käyttöomaisuuden määrällä ja sen kehityksellä. On tärkeä huomata, että kuntien nettolainan kasvu muuttaa usein muotoaan käyttöomaisuuden kasvuna. Taulukosta 3 voidaankin havaita, että ainoastaan Askolassa nettolainakanta on kasvanut enemmän, kuin käyttöomaisuus. Kaikkien tarkasteltavien kuntien käyttöomaisuuden määrä on tarkastelujaksolla kasvanut. Suurin käyttöomaisuus absoluuttisesti on ollut Porvoolla ja Sipoolla. Uuden kunnan käyttöomaisuus olisi vuonna 2012 ollut suurempi kuin maassa keskimäärin (6.028 eur/as; koko maassa eur/as) ja käyttöomaisuuden määrä olisi kasvanut nopeammin kuin koko maassa asukasta kohden. Kaavamaisesti tarkastellen Sipoon käyttöomaisuus olisi ollut suurin (8.627 eur/as) ja se olisi myös kasvanut nopeimmin. Pienin käyttöomaisuus oli Myrskylässä, hieman alle eur/as. Käyttöomaisuuden arvoa voivat kasvattaa hieman liian matalat poistot, mutta toisaalta käyttöomaisuuden arvossa on matalalle arvostettuja omaisuus eriä. Käyttö omaisuuden muutos - netto Nettolainakanta 1000 Käyttöomaisuus 1000 lainakannan Muutos Muutos muutos Askola Askola Lapinjärvi Lapinjärvi Loviisa Loviisa Myrskylä Myrskylä Pornainen Pornainen Porvoo Porvoo Sipoo Sipoo Uusi kunta Uusi kunta Taulukko 3 : Nettolainan kehitys ja käyttöomaisuuden muutos Kuntien käyttöomaisuus koostuu omassakin taseessa olevasta suuresta asunto-osakeyhtiöiden ja huoneistojen alasta. Tätä omaisuutta on kirjattu joillakin kunnilla konserniomistukseen. Kunnilla on myös suuria realisoitavissa olevia luonnonvaroja, esimerkiksi Loviisassa ja Porvoossa on hyvin suuria metsäpintaaloja (3400 ha ja 2400 ha). Myös Sipoon metsäomistus oli lähes 900 ha. Porvoolla on myös peltopinta-alaa noin 600 ha. Tase-erät ovat käytännössä raakamaata, jota käytetään kaavoitukseen tai vaihtomaaksi. 7

8 Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo Kunnan suoraan omistamien asuntojen lukumäärä , kpl asuntojen huoneistoala, h m² Kunnan omistamien asuntoosakehuoneistojen lukumäärä, kpl Kunnan määräysvallassa olevien asunto ja kiinteistöyhtiöiden omistamien asuntojen lukumäärä, kpl Kunnan omistamien tai määräysvallassa olevien asuntojen määrä 1000 asukasta kohti Kunnan suoraan omistamien muiden tilojen kuin asuntojen huoneistoala, h m² Rakennettujen ja hoidettujen puistojen pinta ala, ha Puistojen pinta ala 1000 asukasta kohti, ha 2,8 0,4 2,5 0,5 2,5 1,6 2,3 Peltopinta ala, ha Metsäpinta ala, ha Taulukko 4 : Eräitä kuntien omaisuuseriä Taseen riskit Kuntien taseissa on myös riskejä. Todennäköisesti kansantaloudellisesti ajatellen suurin riski on laiskassa käyttöomaisuudessa, mutta riskejä voi olla erityisesti antolainasaamisissa, sijoituksissa ja takauksissa. Riskit ovat yleensä erissä, joita on myönnetty muille kuin ei-konserniyhteisöille. Kunnan sijoituksiin kirjataan sekä sijoitukset esimerkiksi kuntayhtymiin ja muihin kunnalle palveluja tuottaviin yhteisöihin, mutta myös aitoihin sijoituskohteisiin. Aidoissa sijoituskohteissa, ei-konsernisijoituksissa, on todellinen mahdollisuus voittoon, mutta myös alaskirjaukseen johtavaan tappioon. Tässä selvityksessä riskisijoitus käsitellään positiivisesti, mahdollisuutena voittoon. Riskisijoitus epäonnistuessaankin johtaa vain sijoituksen menetykseen ja riski on näin rajattu, vaikkakin se voi olla suuri. Sipoon, Myrskylän ja Lapinjärven ei-konsernisijoitukset ovat muita suuremmat. Sipoon ja Myrskylän ei-konsernisijoitukset vastaavat yli 8:aa ja Lapinjärvelläkin yli seitsemää veroprosenttiyksikköä. Askolan riskisijoitukset vastaavat viittä veroprosenttiyksikköä. Pornaisissa, Porvoossa ja Loviisassa on pienet ei-konsernisijoitukset. Pornaisten eikonsernisijoitukset ovat vain alle yhtä veroprosenttiyksikköä vastaava määrä. Kuntien antolainasaamiset ylipäätään ovat hyvin pienet, mikä osoittaa varsin hyvin myös sen, että kunnat toimivat toimialansa mukaisesti. Loviisan antolainat ovat joukon suurimmat (111 /as), mutta nekin jäävät noin puoleen maan keskitasosta. Nämä pienet antolainasaamiset on annettu ei-konserniyhtiöille, mutta talousjohtajien näkemyksen mukaan nämä ovat melko riskittömiä tai kuntien kesken riski on samansuuruinen. Kuntien takauksista vuonna 2012 suurimmat olivat selkeästi Lapinjärvellä (yli 17 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä) ja pienimmillään Sipoossa (2,9 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Suurimmat ei- 8

9 konsernille annetut takaukset olivat Pornaisissa (6,6 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä myönnetty vesiosuuskunnille). Myös Myrskylän ei-konsernille annetut takaukset vastasivat lähes 5 veroprosenttiyksikköä. Takauksissa on yleensä vastatakaus (esimerkiksi kiinteistö vakuutena). Muiden takausriskit ovat vähäiset tai niitä ei ole. Taseessa oleva kumulatiivinen alijäämä tai ylijäämä Taseen ali/ylijäämä 1000 eur Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo Kuva 3 : Kuntakohtainen taseen ali/ylijäämä 1000 euroa Kun kunnat siirtyivät hallinnollisesta kirjanpidosta liiketaloudellisen luonteiseen kirjanpitoon, korostui vuotuisen ja taseeseen kertyneen alijäämän ja alijäämän tarkastelun merkitys. Kunta ei saisi tehdä ainakaan montaa alijäämäistä tilinpäätöstä peräkkäin ja taseen alijäämän ollessa tietyn kokoinen, kuntaa uhkaa kriisikuntamenettely. Tarkasteltavista kunnista Askolalla oli taseessa kumulatiivista alijäämää. Alijäämä on kertynyt vuosina 2011 ja Muilla kunnilla alijäämää ei ole taseeseen kertynyt, joten akuutti kriisikunnan status ei ole uhkaamassa. 9

10 Alijäämä/ylijäämä %:ia Muutos Sij. Sij./ M Askola 3,9 4,6 3,4 4,2 4,8 3,2 3,2 3,3 0,0-0,7-4,6 7 7 Lapinjärvi 2,2 4,1 4,6 4,5 4,4 4,3 4,5 3,1 3,3 6,0 3,8 4 2 Loviisa -0,8-0,3-1,4 2,1 1,9 2,5 1,0 0,6 1,7 2,3 3,1 6 5 Myrskylä 0,9 0,4 0,5 0,6-2,1-2,0 2,2 5,8 8,7 7,9 7,0 1 1 Pornainen 3,7 4,5 3,1 2,6 3,7 4,0 5,4 6,8 8,1 7,3 3,6 2 3 Porvoo 3,2 4,6 5,3 6,6 7,6 6,8 6,4 6,7 6,9 6,3 3,0 3 6 Sipoo -0,1 0,5 2,5 2,7 2,8 2,5 3,4 4,1 3,4 3,5 3,5 5 4 Uusi kunta 1,9 2,9 3,5 4,7 5,3 4,8 4,7 5,1 5,1 4,9 3,0 Taulukko 5 : Taseen ali/ylijäämä veroprosenttiyksiköiksi muutettuna Kun taseen ylijäämiä suhteutetaan veroprosenttiyksikön tuottoon, on suurin ylijäämä ollut Myrskylässä, jonka ylijäämä on myös kasvanut tarkastelujakson aikana eniten. Jakson aikana kaikkien muiden, paitsi Askolan ylijäämät ovat kasvaneet. Askolan jälkeen heikoin kehitys on ollut Porvoossa ja Loviisassa. Koska alijäämän ja ylijäämän suhteen on kunnissa voitu toimia jokseenkin luovasti, ei tässä selvityksessä anneta jäämille niin suurta merkitystä kuin mitä esimerkiksi valtionvarainministeriö sille antaa. Kuntien laskennalliset poistot koko maan kuntajoukossa vaikuttavat kauttaaltaan liian pieniltä (poistojen ja nettoinvestointien suhde). Myös lainakannan kasvu osoittaa tämän ylijäämä kasvaa, mutta niin kasvaa lainakantakin! Konsernitase Erityiset konsernitaseen erät Konsernilainat ja käyttöomaisuus Konsernin nettovelkaa ei voida arvioida samalla tavalla kuin kuntien nettovelkaa. Siksi on tarkasteltava erikseen konsernin vierasta pääomaa ja rahoitusvarallisuutta sekä konsernin käyttöomaisuutta. Kun konsernin lainasta vähennetään peruskunnan laina, suurin konsernilaina on Lapinjärvellä (20,9 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Myös Porvoon konsernilainakanta ylittää 15 veroprosenttiyksikköä (16,7). Pienin konsernilainakanta oli 2012 Pornaisissa (1,5 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Myös Sipoossa ja Myrskylässä konsernin oma lainakanta on maltillinen ja vastaa noin kahta veroprosenttiyksikköä. Eniten konsernin oma laina on kasvanut Loviisassa, Myrskylän ja Pornaisten konsernien oma lainakanta on alentunut lähes neljää veroprosenttiyksikköä vastaavalla määrällä. Yhteenlaskettu kuntien konsernien oma lainakanta on vähän maan keskitasoa matalampi. 10

11 Vain konsernin lainakanta vero % 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 5, Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo Uusi kunta Kuva 4 : Pelkän konsernin lainakanta veroprosenttiyksiköiksi muutettuna Konsernitaseen loppusumma (vastaa riittävällä tarkkuudella käyttöomaisuutta) on absoluuttisesti suurin Porvoolla, toiseksi suurin Sipoolla. Euromääräisesti pienin konsernitase on Myrskylässä Konsernitase Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo Kuva 5 : Konsernitaseen suuruus euroa Tilastokeskus ei kerää kuntakohtaisesti kun konsernitaseet. Näin konsernien vertailu voi rajoittua vain tasetietoihin. Jotta yhdistyvän kaupungin konsernivarallisuutta ja velkaa voidaan suhteuttaa todellisiin kuntiin, laskettiin konsernitaseet erittäin yhteen. Uusi kuntatampere Espoo Vantaa Turku Oulu Helsinki Maan ka Konsernitaseen loppusumma Konsernitase /as Oma pääoma Oma pääoma /as Vieras pääoma Lainakanta /as Kaupungin oma lainakanta /as Rahoitusomaisuus Rahoitusomaisuus /as Rahoitusomaisuus /as kunta

12 Taulukko 6: Yhteenlasketut konsernitaseiden erät tilinpäätösvuonna 2012 verrattuna kuuteen suurimpaan kaupunkiin Yllä olevaan taulukkoon on koostettu kahdeksan kunnan konsernitaseen olennaiset erät ja verrattu tätä eräiden suurimpien kaupunkien konsernitaseisiin. Uuden kunnan konsernilainakanta olisi suhteessa muihin melko maltillinen, mutta sen rahoitusvarallisuuskaan ei olisi muiden tasolla. Myös uuden kunnan oma pääoma olisi selvästi joukon pienin. Konsernitaseen riskit Yhteenveto taseesta TASE Peruskunta Konserni Kunnan nettolaina KOM Antolainasa amiset Ei-kons. Ei-kons. Sij. Takaukset Ali/ylijääm ä Lainakanta Muutos Rahoitusvar allisuus Kons tase yht. %:ia Muutos %:ia %:ia %:ia %:ia %:ia Muutos %:ia Muutos %:ia Muutos %:ia Askola 16,10 15, ,00 5,04 0,15 0,72 4,64 6,63 5,18 1,53 1,16 15,2 Lapinjärvi 13,52 16, ,69 7,29 1,51 5,99 3,77 20,88 2,15 3,62 0,29 27,3 Loviisa 4,60 0, ,75 2,89 2,25 2,30 3,05 8,42 8,25 2,33 3,45 13,2 Myrskylä 6,64 3, ,00 8,35 4,61 7,90 7,04 2,23 3,90 2,59 0,84 15,0 Pornainen 12,11 2, ,00 0,93 6,62 7,29 3,59 1,50 3,63 1,04 1,20 4,9 Porvoo 12,62 2, ,22 3,24 1,70 6,26 3,04 16,66 2,51 3,18 0,55 29,6 Sipoo 13,62 0, ,00 8,19 2,59 3,48 3,55 2,13 1,08 1,65 0,51 14,7 Taulukko 7: Taseen mittarit tunnuslukuina Yllä olevaan taulukkoon on koottu kuntakohtaisesti tunnusluvuiksi muutetut mittarit. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen vuoden 2012 tilinpäätöstietoihin. Tunnusluvut on värein kuvattu niin, että heikoimman tunnusluvun arvo on punaisimmalla, paras vihreimmällä. Vahvin kunnan ja konsernin tase näyttää olevan Myrskylässä ja Lapinjärvellä. 12

13 Tuloslaskelma Tulojen ja menojen epätasapaino Suurin syy kuntien talouden epätasapainoon johtuu siitä, että toimintakate (kunnan varsinaisen toiminnan toimintatulojen ja menojen erotus) heikkenee nopeammin kuin mitä oma verotettava tulo kasvaa valtionosuuksien muutos on kompensoinut vuoteen 2012 saakka melko hyvin toimintakatteen heikkenemistä. Alla oleva taulukko on laskettu kaikkien kuntien tuloslaskelman ja rahoitusosan eristä vuosilta 1998 vuoteen reaalimuutoksin. Taulukosta ilmenee, kuinka asukasluvun muutos ja esimerkiksi toimintakatteen muutos korreloivat. Taulukosta on todettavissa esimerkiksi se, että asukasluvun laskun on oltava jopa yli 4% vuodessa, ennen kuin toimintakatteet eivät heikkene ja että esimerkiksi neljän prosentin vuotuinen asukasluvun kasvu on johtanut yli 7 prosentin vuotuiseen toimintakatteen heikkenemiseen. Näin kasvukunnat eivät voi varautua pelkästään toimintakatteen sopeuttamiseen, vaan niiden on pystyttävä muuttamaan toiminnan rakenteita pystyäkseen ottamaan uudet asukkaat vastaan ja samalla onnistuttava kehittämään tuloja. Myös verotettavan tulon kehitystä suhteessa toimintakatteen muutokseen on syytä seurata. Ongelmana on kuitenkin se, että yhdessäkään kunnassa toimintakate ei ole vahvistunut tarkasteluaikana, vaikka asukasluku olisi alentunut useita kymmeniä prosentteja. Valtionosuudet ovat kasvaneet menneinä vuosina, mikä on siis tehnyt mahdolliseksi palvelurakenteen kasvattamisen ja laadun lisäämisen. Nyt, kun valtionosuuksia leikataan, puututaan eräänlaiseen tuloautomaattiin. Asl:n muutos %:ia/v/ Tulo/menoerän kasvu -5,0 % -4,0 % -3,0 % -2,0 % -1,5 % -1,0 % -0,5 % 0,0 % 0,5 % 1,0 % 1,5 % 2,0 % 3,0 % 4,0 % 5,0 % Toimintakate -1,1 % -0,2 % 0,6 % 1,5 % 1,9 % 2,3 % 2,7 % 3,1 % 3,6 % 4,0 % 4,4 % 4,8 % 5,7 % 6,5 % 7,4 % Verotettava tulo -3,9 % -2,9 % -1,8 % -0,7 % -0,2 % 0,3 % 0,9 % 1,4 % 1,9 % 2,4 % 3,0 % 3,5 % 4,6 % 5,6 % 6,7 % Veroprosentti 0,132 0,135 0,137 0,140 0,142 0,143 0,144 0,146 0,147 0,148 0,150 0,151 0,154 0,157 0,160 Yhteisöverot -14,6 % -13,0 % -11,4 % -9,8 % -9,0 % -8,2 % -7,4 % -6,7 % -5,9 % -5,1 % -4,3 % -3,5 % -1,9 % -0,3 % 1,3 % Kiinteistöverot 1,2 % 2,2 % 3,2 % 4,3 % 4,8 % 5,3 % 5,8 % 6,3 % 6,8 % 7,3 % 7,8 % 8,3 % 9,3 % 10,3 % 11,3 % Valtionosuudet -0,3 % 0,8 % 1,9 % 3,0 % 3,5 % 4,0 % 4,6 % 5,1 % 5,7 % 6,2 % 6,8 % 7,3 % 8,4 % 9,5 % 10,6 % Poistot -4,0 % -2,8 % -1,6 % -0,5 % 0,1 % 0,7 % 1,3 % 1,9 % 2,5 % 3,1 % 3,7 % 4,3 % 5,5 % 6,6 % 7,8 % Bruttoinvestoinnit Taulukko 8: Asukasluvun muutos ja tiettyjen tulo/menoerien reaalinen muutos Tarkasteltavissa kunnissa verotettavan tulon kasvu on alittanut toimintakatteen heikkenemisen tästä poikkeuksena ovat Lapinjärvi ja Pornainen, joiden verotettava tulo on kasvanut tarkastelukauden lopulla nopeammin kuin toimintakate. Toimintakatteet ovat kuitenkin heikentyneet nimellisesti keskiarvoista laskettuna noin 5,5 % vuodessa verotettavat tulot taas kasvaneet noin 4 % vuodessa. Kasvukuntina toimintakatteen tämän suuruinen heikkeneminen on perusteltua, eivätkä kunnat muihin kasvukuntiin verrattuna ole kasvattaneetkaan palveluntarjontaansa nopeammin tai runsaammin kuin muut. Ongelmana on, että tämäkin kasvu on liikaa tulonmuodostukseen nähden ja tähän kasvuun on pystyttävä vaikuttamaan oman sopeutuksen ja kuntaliitoksen avulla. Toimintakate, muutos Pitkä Lyhyt Verotettava tulo Pitkä Lyhyt Valtionosuudet Pitkä Lyhyt Askola 3,5 % 3,7 % Askola 2,4 % 1,7 % Askola 3,3 % 2,2 % Lapinjärvi 2,0 % 0,3 % Lapinjärvi 1,2 % 1,4 % Lapinjärvi 3,2 % -0,8 % Loviisa 2,8 % 2,6 % Loviisa 0,9 % 0,5 % Loviisa 5,3 % 3,1 % Myrskylä 4,0 % 3,8 % Myrskylä 2,1 % 1,2 % Myrskylä 6,8 % 5,6 % Pornainen 4,7 % 3,1 % Pornainen 4,0 % 3,2 % Pornainen 3,5 % 1,2 % Porvoo 3,5 % 2,4 % Porvoo 1,8 % 0,9 % Porvoo 5,5 % 4,0 % Sipoo 4,1 % 2,8 % Sipoo 2,8 % 0,5 % Sipoo 6,0 % 2,0 % Koko maa 2,83 % 2,63 % Koko maa 0,99 % 0,45 % Koko maa 4,74 % 4,10 % 13

14 Taulukko 9: Toimintakatteen, verotettavan tulon ja valtionosuuden keskimääräinen reaalinen muutos pitkällä aikajaksolla ( ) ja lyhyemmällä aikajaksolla ( ) tarkasteltuna Vaikka verotettavan tulon kehitys onkin nyt joissakin kunnissa jopa negatiivinen, ei tulo-meno ongelma ole vain tämänhetkisen tilanteen seurausta: kuntien toimintakatteet kasvoivat lähimenneisyydessäkin liian nopeasti, vaikka verotulojen ja valtionosuuksien kehitys oli historiallisen nopeaa koko kuluvan vuosituhannen alun: rahaa tuli sisään ovista ja ikkunoista, mutta julkisen sektorin vastuulle siirrettiin tätäkin enemmän lisää tehtäviä-sekä valtio mutta myös kunnat itse ottivat tähän osaa. Kuntien palvelurakenteen kustannukset Kuntien toimintakatteet euroa/asukas ovat koko maan tasolla tarkasteltuna pääsääntöisesti edullisimpien kuntien joukossa toimintamenot ovat maltillisia suhteessa (omiin) toimintatuloihin. Ainoastaan Loviisan kaikkien palveluiden nettomenot /as olivat 2012 maan keskitason yläpuolella. Kolmenkymmenen edullisimman kunnan joukossa on kaksi kuntaa Itä-Uudeltamaalta. Viisi kuntaa ovat sadan edullisimman kunnan joukossa. Lapinjärvi on sijaluvulla 114 ja Loviisa 191. Sipoossa nettomenoa nostanee kaksikielisyys. Pornaisten palvelurakenne on 7:nneksi edullisin, Askola on sijaluvulla 24. Sipoo on sijaluvulla 87, Porvoo 92 ja Myrskylä 97. Nettomenot eur/as yht Yhdistelmä ,8 % Askola ,6 % Lapinjärvi ,8 % Loviisa ,7 % Myrskylä ,7 % Pornainen ,2 % Porvoo ,1 % Sipoo ,9 % Verrokki ,6 % Manner Suomi ,9 % Taulukko 10: Kuntien palvelurakenteen nettomenot eur/as Kun palvelurakennetta tarkastellaan Tilastokeskuksen luokituksen mukaan havaitaan, että vuonna 2012 Vain Askolan, Loviisan ja Porvoon yleishallinnon nettomenot olivat maan keskitason alapuolella. Myrskylässä yleishallinnon nettomenot /as olivat kaksinkertaiset maan keskitasoon suhteutettuna. Vain Porvoon ja Loviisan tekniikka oli kalliimpi kuin maassa keskimäärin Vain Myrskylän sivistystoimen nettomenot /as olivat maan keskitason alapuolella. Lapinjärvellä sivistystoimen nettomenot laskeneet palvelutarpeen laskun mukana. Sosiaalitoimen nettomenot eur/as olivat Lapinjärvellä, Loviisassa ja Myrskylässä kalliimmat kuin maassa keskimäärin. Terveydenhuollon nettomenot eur/as olivat kaikissa kunnissa halvemmat kuin maassa keskimäärin. 14

15 Myös terveydenhuolto ja sosiaalitoimi yhteensä, perusturva, oli tarkasteltavissa kunnissa edullisemmin järjestetty kuin maassa keskimäärin. Perusterveydenhuollon nettomenot eur/as olivat kaikissa kunnissa edullisemmat kuin maassa keskimäärin. Erikoissairaanhoidon nettomenot eur/as olivat Loviisaa lukuun ottamatta kaikissa kunnissa halvemmat kuin maassa keskimäärin Kaikki Sij 2012 Perusturva Sij 2012 Opetus Sij 2012 Tekniikka Sij 2012 Yleishallinto Sij Vähäkyrö Oulunsalo Marttila Vähäkyrö Joutsa 65 1 Rusko Taipalsaari Taivassalo Muurame Ruovesi 2 2 Kontiolahti Kontiolahti Hailuoto Punkaharju Loviisa 1 3 Kiiminki Rusko Varkaus Kiiminki 15 4 Tyrnävä 7 4 Kempele Pornainen Imatra Kerimäki 19 5 Hausjärvi 23 5 Muurame Kiiminki Kemi Karkkila 22 6 Lohja 25 6 Pornainen Kempele Kihniö Kuopio 30 7 Akaa 31 7 Pirkkala Muurame Heinola Lieto 31 8 Lapinlahti 35 8 Lieto Luoto Pieksämäki Siuntio 33 9 Nurmijärvi 40 9 Hattula Hattula Harjavalta Vehmaa Kalajoki Askola Askola Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo Sipoo Loviisa Sipoo Askola Porvoo Porvoo Askola Lapinjärvi Pornainen Myrskylä Myrskylä Lapinjärvi Askola Sipoo Lapinjärvi Lapinjärvi Porvoo Myrskylä Lapinjärvi Loviisa Loviisa Pornainen Porvoo Myrskylä Sipoo Loviisa Taulukko 11: Kuntien palvelurakenteiden nettokustannukset eur/as 2012 ja kunnan sijaluku palvelurakenteeseen käytettyjen asukaskohtaisten nettomenojen perusteella Palvelurakenteen reaalikustannusten /as muutoksissa on kuntien välillä merkittäviä eroja. Pienintä kasvu on ollut Lapinjärvellä noin 7 %. Suurinta Myrskylässä, jossa kasvu on ollut lähes 28 %. Sipoossakin kasvu on ollut yli 20 %, jota osittain selittänee se, että Helsingin hyväksi tehdyn osaliitoksen mukana siirtyi paljon asukkaita (jakaja pieneni), mutta menot jäivät pääasiassa Sipoolle. Kuntien palvelurakenteen kustannuksista on pääteltävissä myös kunnan toiminnallinen itsenäisyys: jos kunta ostaa jo nyt palvelunsa yhteistoiminta-alueelta tai toiselta kunnalta, voidaan sanoa, että kunta on menettänyt yhteistoiminta-alueelle toiminnallista itsenäisyyttään. Tämä on todennäköisesti hyvä, kun halutaan turvata kuntalaisten palvelut, mutta demokraattinen vaikuttaminen ostettaviin palveluihin on vähentynyt. Alla oleva taulukko osoittaa, että Myrskylä, Pornainen ja Lapinjärvi ostavat enemmän palveluita kuin tuottavat niitä omalla henkilökunnallaan. Porvoon riippuvuus muiden tuottamista palveluista on vähäisin. Ostopalveluita voidaan ostaa myös yksityisiltä palveluntuottajilta. Tämä tukee yksityistä palveluntarjontaa ja voi monipuolistaa alueellista yritystoimintaa. Kun kuntien peruspalveluita siirretään yksityiselle, on kuitenkin varmistuttava siitä, että kunta ei ulkoista monopolille. Henkilöstömenot Ostopalvelut Hmenot/ostop. Sij. Askola ,23 2 Lapinjärvi ,83 5 Loviisa ,09 3 Myrskylä ,26 7 Pornainen ,42 6 Porvoo ,41 1 Sipoo ,

16 Taulukko 12:Toiminnallinen itsenäisyys Kunnallisvero ja sen elementit Kuntien kunnallisveroprosenttien tasossa on merkittävää vaihtelua. Sipoon, Pornaisten ja Porvoon veroprosentit olivat 2013 maan keskitason alapuolella. Muut kunnat täyttävät veroprosentin perusteella asetetun kriisikuntakriteerin. Näissä kunnissa veroprosentit ovat myös kasvaneet varsin nopeasti, nopeimmin tarkastelujaksolla Askolassa ja Lapinjärvellä. Kuntien veroprosentin tuottoon vaikuttaa lisäksi kaksi tekijää: asukaskohtaisen verotettavan tulon suuruus ja veroprosentin teho, jota voidaan mitata efektiivisellä veroprosentilla. Tarkasteltavien kuntien verotettavassa tulossa on suurta hajontaa. Suurin verotettava tulo asukasta kohden oli Sipoossa ja Porvoossa, joiden verotettava tulos /as oli 2012 maan 15 suurimman joukossa. Tässä kuntajoukossa pienin verotettava tulo oli Lapinjärvellä ja Myrskylässä, jotka olivat maan keskitasolla. Paras veroprosentin teho oli Sipoossa, Porvoossa, ja Pornaisissa; heikoin Myrskylässä ja Lapinjärvellä, joiden teho oli myös maan keskitason alapuolella. Valtionosuus Valtionosuudet edustavat yleensä suurta osaa kuntien tuloista. Osuus on yleensä suuri ja valtionosuudesta päättää yksin valtio, tämän vuoksi suurta valtionosuutta esimerkiksi verotuloihin verrattuna voidaan pitää isona finanssiriskinä: sekä tulorakenneriskinä että vastapuoliriskinä. Eniten valtionosuutta saavat Lapinjärvi, Myrskylä ja Loviisa; pienin riski on Sipoossa, Porvoossa ja Pornaisissa. Lapinjärvellä valtionosuus edustaa lähes 18,8 veroprosenttiyksikön tuottoa, Sipoossa noin viiden. Kunnista vain Loviisa, Porvoo ja Sipoo maksavat verotulon tasausta, muut saavat. Maksettava verotulon tasaus on nykyisessä järjestelmässä noin 5 miljoonaa euroa. Valtionosuusuudistus on vasta tekeillä, joten lopullinen valtionosuuden muutos saadaan tietää myöhemmin. Kiinteistövero Kiinteistöveron merkitys on kasvanut jatkuvasti kuntien verotuloissa. Kiinteistöveroa ei pääse karkuun. Koska kiinteistöveroeriä on useita, laskettiin tässä esityksessä kuntien etäisyys maan korkeimpiin kiinteistöveroprosentteihin ja sitä kautta tuloihin: mitä suurempi erotus on, sitä enemmän kiinteistöveroissa olisi vielä varaa. Tämä vara kiinteistöveroissa suhteutettiin tuloveroprosenttiyksiköiksi. Lapinjärvellä ja Loviisassa maksimi kiinteistöveroilla saataisiin kerättyä lähes veroprosenttiyksikköä vastaava määrä. Yhteisövero ja tonttikauppa Yhteisöveron suuri määrä kuvaa kunnassa veropohjan monipuolisuuden lisäksi vahvaa yritteliäisyyttä ja kunnan oman rahoituksen vahvuutta. Varsinkin kasvukunnissa tonttikaupan merkitys tuloissa on olennainen ja tarvittava osa rahoitusta. Loviisan yhteisövero edusti vuonna 2012 jopa 4,6 veroprosenttiyksikön tuottoa, myös Myrskylä ja Porvoo keräsivät yhteisöverolla yli veroprosenttiyksikön tuoton. Pienin yhteisöveron tuotto oli Pornaisissa. Sipoossa tonttikaupalla oli suuri merkitys, vuonna 2012 tämä vastasi yli kahden veroprosenttiyksikön tuottoa. Vaikka kaikkien kuntien tonttikauppa oli merkittävä rahoittaja, niin Pornaisten tonttikaupan merkitys kasvukunnaksi oli pieni ja vastasi noin puolen veroprosenttiyksikön tuottoa. 16

17 Rahoitus Rahoitukseen kuuluvista investoinneista tarkastellaan vain bruttoinvestointien suuruutta asukasta kohden aikajaksossa sekä nettoinvestointien suhdetta poistoihin. Kasvukunnan on investoitava ja sen olisi ollut investoitava, muuten voidaan olettaa, että uusinvestoinnit ovat joiltain osin tekemättä ja käyttöomaisuuden korjausinvestoinnit on osin laiminlyöty. Jos nettoinvestointien suhde poistoihin on hyvin suuri, voidaan lisäksi olettaa, että kunnan tuloslaskelmassa on vaikuttanut liian pieni poistojen taso ja tulos olisi todellisuudessa nykyistä heikompi. Aiemmasta taulukosta selviää, että asukasluvultaan taantuvatkin kunnat ovat joutuneet investoimaan, mutta kasvukunnat ovat keskimäärin joutuneet investoimaan huomattavasti enemmän. Tarkasteltavista kunnista Sipoo on investoinut asukasta kohden eniten, Myrskylä vähiten. Toki investoinnit on voitu tehdä myös muihin kuin kunnan taseeseen. Kiinteistöveroveroosuukaupptava Yhteisö- Valtion- Tontti- Verotet- Toimintakate Veroprosentti Efektiivinen tulo Investoinnit Ikääntyminen Veroa lisää NINV per poistot Bruttoinvestoinnit Talousvaikutus eur/as muutos Suuruus Kasvu suhde %:ia %:ia %Ia %:ia eur/as Suhde eur/as Muutos Askola ,25 2,00 70 % 0,58 0,84 9,26 1, , ,37 Lapinjärvi ,50 1,50 63 % 0,90 0,89 18,78 0, , ,24 Loviisa ,75 0,86 71 % 0,86 4,58 11,18 0, , ,28 Myrskylä ,00 1,25 64 % 0,75 1,14 17,36 1, , ,29 Pornainen ,50 0,75 73 % 0,45 0,32 7,83 0, , ,33 Porvoo ,25 0,50 77 % 0,51 1,67 5,84 0, , ,33 Sipoo ,25 0,50 79 % 0,47 0,97 5,12 2, , ,27 Taulukko 13: Tulospohjaiset mittarit tunnusluvuiksi laskettuina Tulospohjaisista mittareista ja rahoituksen mittareista tarkasteltuna vahvimmat kunnat näyttävät olevan Sipoo ja Porvoo, heikoimmat Lapinjärvi ja Myrskylä. Tämän tarkastelun perusteella tase ja tulos yhdistettynä vahvin talous vaikuttaisi olevan Porvoolla ja Sipoolla, heikoimmat Askolassa, Lapinjärvellä ja Loviisassa. Yhteenveto täydentyy, kun kuntakohtaiset painelaskennat saadaan viimeisteltyä valtionosuusuudistuksen selvittyä. Yhdenkään kunnan talous ei kuitenkaan ole sillä tasolla, että sen kanssa olisi riskiä kuntaliitokseen ryhtymisessä: heikoimmankin kunnan talous on vähintään /lähes keskimääräisellä tasolla koko maassa. 17

18 Tasepohja Sij. Tulos ja muut Sij. Kaikki yhteensä Sij. Askola 5,47 7 4,52 5 9,99 7 Lapinjärvi 3,72 2 5,14 7 8,86 6 Loviisa 4,31 6 4,49 4 8,80 5 Myrskylä 2,56 1 5,13 6 7,69 3 Pornainen 4,24 5 3,73 3 7,97 4 Porvoo 3,76 3 2,64 2 6,40 2 Sipoo 3,85 4 1,96 1 5,81 1 Taulukko 14: Kuntakohtainen yhteenveto taseen, tuloksen ja rahoituksen näkökulmista Alla olevasta taulukosta selviää, kuinka hyvin tarkasteltavat Itä-Uudenmaan kunnat sijaitsevat eräillä talouden mittareilla tarkasteltuna koko kuntajoukossa. Siksi heikko sijoitus tarkastelujoukossa ei automaattisesti tarkoita sitä, että talous olisi huono. Sijaluku/kaikki kunnat Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä PornainenPorvoo Sipoo Nettolaina Veroprosentti Verotettava tulo VOS-riippuvaisuus Käyttöomaisuus Alijäämä Konsernivelka Toimintakate Tunnusluvun arvo Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä PornainenPorvoo Sipoo Nettolaina %:ia 16,1 13,5 4,6-6,6 12,1 12,6 13,6 Veroprosentti 20,00 20,50 19,75 20,00 19,50 19,25 19,25 Verotettava tulo eur/as VOS %:ia 9,3 18,8 11,2 17,4 7,8 5,8 5,1 Käyttöomaisuus eur/as Alijäämä %:ia -0,7 6,0 2,3 7,9 7,3 6,3 3,5 Konsernivelka eur/as Toimintakate eur/as Taulukko 15: Kuntien taloustarkastelu eräiden tunnuslukujen absoluuttisten arvojen ja koko maan tasolle laskettujen sijoitusten perusteella Kuntien lukumäärä oli

19 Kuntien talous tulevaisuudessa kuntakohtainen paine Painelaskennan periaatteet Painelaskenta perustuu trendiin, jota oikaistaan niillä tekijöillä, joiden tiedetään muuttuvan. Toimintakate muuttuu tarkastelukauden alussa kunnan itsensä perustumien toimintakatemuutosten perusteella, tätä muutetaan vuoden 2017 jälkeen kuntakohtaisesti niin, että toimintakatteen perusmuutos noudattaa viimeisen kymmenen vuoden toimintakatteen keskimääräistä muutosta. Toimintakatteet heikkenevät myös ikääntymisen paineella vuodesta 2017 eteenpäin. Taloustyöryhmässä koetettiin löytää vaihtoehto pitkän aikavälin trendille yrittämällä löytää tapa, jolla asukasluvun kasvun vaatima muutos olisi voitu eriyttää toimintakatteen, verotulojen ja valtionosuuden muutoksesta sekä rahoituksen puolelta bruttoinvestoinneista. Työssä löydettiin yhteys sille, että asukasluvun kasvu tai lasku nopeutti tai hidasti esimerkiksi toimintakatteen kasvua, mutta laadun ja toimintojen määrän osuutta tästä oli mahdotonta eriyttää. Verotuloissa turvaudutaan Kuntaliiton veroennustekehikon arvioihin. Valtionosuudet on otettu 2014 Kuntaliiton laskelmasta, siitä eteenpäin valtionosuuden uskotaan hieman perusteettomastikin kasvavan menneeseen perustuen, mutta tätä arviota tarkennetaan tiedossa olevien valtionosuusleikkausten määrällä. Korot arvioidaan vuoden 2013 lasketun kuntakohtaisen keskikoron perusteella. Poistojen taso perustuu kunnan omaan arvioon vuoteen 2017 saakka ja tästä eteenpäin poistojen taso muuttuu käyttöomaisuuden muutoksen perusteella. Poistoprosenttina käytetään 2017 poistojen suhdetta käyttöomaisuuteen. Investointitaso noudattaa aluksi kuntien omaa arviota, myöhemmin taso on määrätty menneeseen perustuvalla asukaskohtaiselle tasolle. Tämä taso on todennäköisesti liian pieni. Aluksi veroprosentit jäädytetään vuoden 2014 tiedossa olevalle tasolle. Tämän jälkeen on laskettavissa, kuinka paljon käyttötalouden ja nettoinvestointien rahoittaminen edellyttää nettovelkaantumista, toiseksi voidaan arvioida, kuinka paljon kunnalla on sopeutumistarvetta, jos sopeutuminen otetaan vain toimintakatteesta ja kolmanneksi voidaan arvioida, kuinka paljon kunnan tuloveroprosenttia pitäisi nostaa, jotta talous olisi tasapainossa. Laskennassa on ongelmana se, että kuntien omat arviot toimintakatteen muutoksista talousarviossa ja suunnitelmassa eivät näytä perustuvan tasapainotuskeinojen löytymiseen. Alla olevasta taulukosta käy hyvin selville vuosien hyvin tavoitteellinen toimintakatteen muutos, kun sitä verrataan kuntakohtaisesti menneisiin nousuihin nämä löytyvät taulukon vuosilta Tpe (tilinpäätösennuste) 2013 perustuu kuntien omaan arvioon toimintakatteesta vuodelle 2013 ja tämän vertailua vuoden 2012 tilinpäätöstietoon. Vertailu 2014 toimintakatteen nousuksi saadaan vertaamalla talousarvioon arvioidun toimintakatteen muutosta tpe (tilinpäätösennuste) 2013 lukuun verrattuna. Jos toimintakatteen muutosta 2014 arvioidaan edelliseen vuoteen tai menneeseen huomataan, että toimintakatteen muutokset ovat erittäin tavoitteellisia. 19

20 Toimintakatteen muutos ilman tasapainotusta TP 2011 TP 2012 Tpe 2013 TA 2014 TASU 2015 TASU 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Askola 15,13 % 0,56 % 6,77 % 5,51 % 1,89 % 2,35 % 4,93 % 4,93 % 4,93 % 4,93 % Lapinjärvi 1,96 % 5,21 % 6,84 % 3,39 % 0,60 % 1,00 % 3,53 % 3,53 % 3,53 % 3,53 % Loviisa 4,29 % 7,29 % 2,28 % 1,33 % 4,26 % 1,72 % 4,52 % 4,52 % 4,52 % 4,52 % Myrskylä 6,06 % 9,64 % 5,39 % 6,63 % 3,89 % 0,79 % 5,64 % 5,64 % 5,64 % 5,64 % Porvoo 2,16 % 6,83 % 3,77 % 3,71 % 1,37 % 0,93 % 4,79 % 4,79 % 4,79 % 4,79 % Pornainen 4,98 % 7,40 % 3,36 % 2,82 % 0,87 % 1,12 % 6,40 % 6,40 % 6,40 % 6,40 % Sipoo 7,18 % 4,40 % 5,82 % 2,12 % 1,08 % 0,83 % 6,03 % 6,03 % 6,03 % 6,03 % Taulukko 16: Toimintakatteiden muutoksia kuntakohtaisesti muutokset on otettu kuntien hyväksytyistä talousarvioasiakirjoista. Näin pieni toimintakatteen muutos kolmena ensimmäisenä tarkasteluvuonna näyttäisi johtavan siihen, että kunnat eivät kohtaa ongelmallisen suuria taloushuolia. Alla olevan taulukon perusteella kuntien tasapainotustarve olisi vain 12,1 miljoonaa euroa, mikä vastaisi vain noin 0,75 veroprosenttiyksikköä uuden kunnan taloudenpidossa. Sopeutustarve meur TA 2014 TASU 201 TASU 201 Yhteensä eur/as vero % Askola 0,6 0,6 0,6 1, ,57 Lapinjärvi 0,3 0,3 0,3 0, ,06 Loviisa 1,6 1,6 1,6 4, ,08 Myrskylä 0,3 0,3 0,3 0, ,55 Porvoo 1,3 1,3 1,3 3,8 77 0,43 Pornainen 0,0 0,0 0,0 0,0 0 0,00 Sipoo 0,0 0,0 0,0 0,0 0 0,00 Yhdistelmä 4,0 4,0 4,0 12, ,72 Taulukko 17: Kuntien tasapainotustarve, jos kuntien omat talousarvioarviot toteutuisivat Ongelmana vain on, että keinoja ei ole esitelty ja vielä suurempi ongelma on, että poliittiset päätöksentekijät eivät ole päättäneet toteuttaa keinoja. Näin todennäköisempää on, että tasapainottamistarve säilyy. Tämän perusteella arvioidaan myös realistinen kuntakohtainen tasapainottamistarve. Tasapainottamistarve e/as 2020 Askola 0,8 0,9 1,4 1,6 1,7 1,7 1,7 1,7 1,7 257 Lapinjärvi 0,9 1,1 1,6 1,9 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 257 Loviisa 0,8 1,0 1,4 1,6 1,7 1,7 1,7 1,7 1,7 257 Myrskylä 0,9 1,1 1,6 1,9 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 257 Pornainen 0,8 0,9 1,4 1,6 1,6 1,7 1,7 1,7 1,7 257 Porvoo 0,7 0,8 1,2 1,4 1,4 1,5 1,5 1,5 1,5 257 Sipoo 0,6 0,7 1,1 1,3 1,3 1,3 1,3 1,3 1,3 257 Taulukko 18: Kuntakohtainen valtionosuusleikkaus veroprosenttiyksiköiksi laskettuina. Yllä olevasta taulukosta selviää kuntakohtaisesti valtionosuuden leikkaus. Vaikka leikkaus on samansuuruinen euroa/asukas, kuntakohtaiset erot verotettavassa tulossa euroa/asukas johtavat siihen, että joidenkin kuntien tulopohja kärsii vähemmän kuin joiden toisten. Tasapainottamistarve johtuu kolmesta suuresta kokonaisuudesta väestönkasvun ja ikääntymisen sekä palveluiden tarjonnan laadun ja laajuuden kasvun vauhdista, verotulojen tason alenemasta kasvun 20

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

Tarvasjoen kunta liitoskumppaneiden painelaskelmat. HT Eero Laesterä

Tarvasjoen kunta liitoskumppaneiden painelaskelmat. HT Eero Laesterä Tarvasjoen kunta liitoskumppaneiden painelaskelmat HT Eero Laesterä 20.3.2014 Väestön muutokset Kunnan nimi: Tarvasjoki KNO 838 Muutos 2011-2040 2011 Osuus 2020 Osuus 2030 Osuus 2040 Osuus kpl kpl/v. %:ia

Lisätiedot

Kuntaliiton maakuntatilaisuus

Kuntaliiton maakuntatilaisuus Päivitetty kuntakohtaisilla dioilla 8.5.2016 Kuntaliiton maakuntatilaisuus 22.4.2016 Klo 12.00-16.00, Wanha Walimo, Vesijärvenkatu 25, LAHTI HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Muutos 2000

Lisätiedot

Kuntien talous. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys. Hannu Joensivu, Markku Vehmas & Eero Laesterä. Kuntalaistilaisuudet

Kuntien talous. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys. Hannu Joensivu, Markku Vehmas & Eero Laesterä. Kuntalaistilaisuudet Kuntien talous Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys Kuntalaistilaisuudet Hannu Joensivu, Markku Vehmas & Eero Laesterä Mistä kaikki johtuu Teollisuuden rakennemuutos ja talouden yleinen taantuma

Lisätiedot

Valtuustojen seminaariin HTT Eero Laesterä

Valtuustojen seminaariin HTT Eero Laesterä Valtuustojen seminaariin 1.2.2012. HTT Eero Laesterä (mrd euroa) 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Muutos Muutos%%/v Toimintakate 12,61 12,92 13,29 14,01 15,21 15,99

Lisätiedot

Forssan seudun kuntien talouden paineet

Forssan seudun kuntien talouden paineet Forssan seudun kuntien talouden paineet Forssa Humppila Jokioinen - Tammela Eerikkilä 6.8.2014 Kuntajohtajat 15.9.2014 Ohjausryhmä 23.9.2014 HT Eero Laesterä & Tuomas Hanhela Yleinen talouden tila 2013

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

Kuntaliiton maakuntatilaisuus

Kuntaliiton maakuntatilaisuus Kuntaliiton maakuntatilaisuus 22.4.2016 Klo 12.00-16.00, Wanha Walimo, Vesijärvenkatu 25, LAHTI HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Muutos 2000 2014 (mrd euroa) 00 01 02 03 04 05 06 07

Lisätiedot

Kuntakohtaiset sopeutustarpeet

Kuntakohtaiset sopeutustarpeet Lähentymiskriteerit 2015-2016 ja käyttäytyminen toiminnoissa niin, että yhdentymiskriteerit täyttyvät uuden kunnan taloudenpidossa. Pidättäytyminen rekrytoinnissa Johtoryhmä 5.6.2014 Kuntakohtaiset sopeutustarpeet

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

5.5.2010 Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen

5.5.2010 Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen 5.5.2010 Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen Väestöennusteena käytetään uusinta Tilastokeskuksen ennustetta 09/2009 Laskelmien pohjaksi on otettu kuntien omat arviot talouden kehityksestä vuoteen 2012

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Seutuforum 2016 Kotkan Haminan seudun talousnäkymät nyt ja tulevaisuudessa

Seutuforum 2016 Kotkan Haminan seudun talousnäkymät nyt ja tulevaisuudessa Seutuforum 2016 Kotkan Haminan seudun talousnäkymät nyt ja tulevaisuudessa Merikeskus Vellamo MDI:n ja Perlacon Oy:n yhteisesiintyminen Eero Laesterä, HT Toimitusjohtaja Juha Koskinen, KTM Mennyt ja nykyisyys

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys talouden tarkastelu

Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys talouden tarkastelu Hausjärvi Loppi Riihimäki Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys talouden tarkastelu 1.6.2015 Riitta Ekuri FCG Konsultointi 1.6.2015 Page 1 Tilinpäätös 2014 Taloudellisten laskelmien lähtötiedot

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Sote ja maakuntauudistus Kuinka maakuntien rahoitustarve muuttuu vuodesta ? HT Eero Laesterä KTM Tuomas Hanhela KTM Katja Pesonen

Sote ja maakuntauudistus Kuinka maakuntien rahoitustarve muuttuu vuodesta ? HT Eero Laesterä KTM Tuomas Hanhela KTM Katja Pesonen Sote ja maakuntauudistus Kuinka maakuntien rahoitustarve muuttuu vuodesta 2016-2030? HT Eero Laesterä KTM Tuomas Hanhela KTM Katja Pesonen Laskennan tavoite o Perlacon Oy on käynnistänyt laskentasarjan,

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 7.5.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Maakuntien ja kuntien rahoitus sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Kymenlaakson Liitto

Maakuntien ja kuntien rahoitus sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Kymenlaakson Liitto Maakuntien ja kuntien rahoitus sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Kymenlaakson Liitto 2 3 4 5 VM/KAO PÄIVITETTY 21.12.2016 Kuntien talouden tasapainotilan muutos ja sen laskennallinen paine kunnallisveroprosenttiin

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan finanssilounas Miten kuntatalous kuriin Keski-Uudellamaalla. HT Eero Laesterä. Krapinhovi, Tuusula

Keski-Uudenmaan finanssilounas Miten kuntatalous kuriin Keski-Uudellamaalla. HT Eero Laesterä. Krapinhovi, Tuusula Keski-Uudenmaan finanssilounas Miten kuntatalous kuriin Keski-Uudellamaalla HT Eero Laesterä Krapinhovi, Tuusula 6.2.2015 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Alaja rven kaupungin ja Vimpelin kunnan erityinen kuntarakenneselvitys ja esitys kuntarakenteen muuttamiseksi

Alaja rven kaupungin ja Vimpelin kunnan erityinen kuntarakenneselvitys ja esitys kuntarakenteen muuttamiseksi Alaja rven kaupungin ja Vimpelin kunnan erityinen kuntarakenneselvitys ja esitys kuntarakenteen muuttamiseksi Erityinen kuntajakoselvitta ja HT Eero Laesterä Valtiovarainministeriö Snellmaninkatu 1 A,

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset 2.11.2015 ESKO KORHONEN & RAILA OKSANEN FCG KONSULTOINTI OY Toimeksianto Toimeksianto Etenemissuunnitelma Aloituspalaveri ja tehtävän tarkentaminen

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

ARTTU2 KUNTASEMINAARI Kuntatalo Pentti Meklin, Emeritusprofessori

ARTTU2 KUNTASEMINAARI Kuntatalo Pentti Meklin, Emeritusprofessori ARTTU2 KUNTASEMINAARI Kuntatalo 25.5.2016 Pentti Meklin, Emeritusprofessori 1. Nykyinen tilanne yleensä kunnissa ja erityisesti ARTTU2-kunnissa 2. Mitä tulevaisuus näyttäisi tuovan tullessaan? Kuvio 1.

Lisätiedot

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden taloudellinen mallinnus 2.3.2016 Johdanto Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy ( Inspira ) on tehnyt Porvoon kaupungin toimeksiannosta

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Talouden tilanne kesäkuu Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa

Talouden tilanne kesäkuu Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa Talouden tilanne kesäkuu 2013 Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa Lähtökohta verot+valt.osuudet vs nettomenot 36000 34000 32000 30000 28000 26000 24000 22000 20000 34457 33085

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Kaupunkikonsernin varat tehokkaaseen käyttöön

Kaupunkikonsernin varat tehokkaaseen käyttöön Kaupunkikonsernin varat tehokkaaseen käyttöön Liikkeenjohdon neuvonantajabo-erik Ekström, Board & Management Services Oy ja taloustoimittajakyösti Jurvelin, Kauppalehti - 1 - Kunta on läsnä kaikkialla

Lisätiedot

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V. 2008 JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTA-ALAN TALOUS- JA RAHOITUSFOORUMI 11.2.2009 TIEDOTUSTILAISUUS TOIMITUSJOHTAJA RISTO PARJANNE SUOMEN KUNTALIITTO Tietoja kuntien taloudesta

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %

Lisätiedot

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa:

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa: 23.6.2015 Raahen kaupunginhallitus Vastaus Raahen kaupungin tarkastuslautakunnan 12.5.2015 antamaan arviointikertomukseen 2014. Raahen kaupungin tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessaan tarkastellut

Lisätiedot

KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA

KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA LAPIN LIITTO KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA Käyttötalouden nettokustannukset Valtionosuudet Verotulot Toimintakatteen ja verorahoituksen suhde Vuosikate Lainakanta

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

Painelaskelmat. Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Page 1

Painelaskelmat. Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Page 1 Painelaskelmat Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys 28.5.2014 Page 1 Laskelmien lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot (Tilastokeskus) Hoitoilmoitustiedot (THL) Väestöennuste (Tilastokeskus 2012) Painelaskelmat

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2016 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2016 Kuntien lkm 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5 18,0

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/ /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/ / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/2004 10-12/2003 2004 2003 Liikevaihto 391,0 683,8 2 533,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 9,3 6,7 89,5 28,0 Kulut -353,0-625,6-2

Lisätiedot

Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman

Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman valossa Jarmo Vakkuri, professori Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu 050-318 6042, jarmo.vakkuri@uta.fi

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 7-9/ / / /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 7-9/ / / / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 7-9/2004 7-9/2003 1-9/2004 1-9/2003 2003 Liikevaihto 695,2 683,0 2 142,4 2 054,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 57,6 11,7 80,2

Lisätiedot

Riihimäen kaupungin talouden tilanne ja arvio siitä, kuinka sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa siihen

Riihimäen kaupungin talouden tilanne ja arvio siitä, kuinka sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa siihen Riihimäki 16.1.2017 Riihimäen kaupungin talouden tilanne ja arvio siitä, kuinka sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa siihen Eero Laesterä, hallintotieteiden tohtori Tuomas Hanhela, erityisasiantuntija 2

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 29 29.4.29 Tammi maaliskuu 29 Tammi-maaliskuun liikevaihto oli 24, milj. euroa (36,1), jossa oli laskua 33,4 prosenttia. Liikevaihdon laskuun vaikuttavat osaltaan viime

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/ / / /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/ / / / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/2004 4-6/2003 1-6/2004 1-6/2003 2003 Liikevaihto 729,9 671,9 1 447,2 1 371,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 17,2 3,8 23,6

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet Oy Yritys Ab 1.1.2009-31.12.2013 TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1209 KUM TOT. 1210 KUM TOT. 1211 KUM

Lisätiedot

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6 2014 2013 2012 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 426,3 475,8 483,3 Liikevoitto/ -tappio milj. euroa -18,6 0,7 29,3 (% liikevaihdosta) % -4,4 0,1 6,1 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä milj.

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Suonenjoki. Asukasluku 31.12.2009 7 611 92 626 248 182 5 351 427

Suonenjoki. Asukasluku 31.12.2009 7 611 92 626 248 182 5 351 427 Talouden tarkastelu Talouden tarkastelu on tehty Tilastokeskuksen talouden tunnuslukuaikasarjoja (vuodet 1998 2009) hyödyntäen sekä kaupunkien vuoden 2010 tilinpäätöstietojen pohjalta. Tuloslaskelmien

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake " 5,81 5,29 4,77 Osinko/osake " 0,20 *) 0,20 -

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake  5,81 5,29 4,77 Osinko/osake  0,20 *) 0,20 - 2012 2011 2010 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 483,3 519,0 480,8 Liikevoitto milj. euroa 29,4 35,0 32,6 (% liikevaihdosta) % 6,1 6,7 6,8 Rahoitusnetto milj. euroa -5,7-5,5-3,1 (% liikevaihdosta)

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot