Kuntakohtaiset sopeutustarpeet

Transkriptio

1 Lähentymiskriteerit ja käyttäytyminen toiminnoissa niin, että yhdentymiskriteerit täyttyvät uuden kunnan taloudenpidossa. Pidättäytyminen rekrytoinnissa Johtoryhmä

2 Kuntakohtaiset sopeutustarpeet Sopeutustarve milj eur eur/as vero-% Hyvinkää -32, ,07 Järvenpää -20, ,68 Kerava -17, ,58 Mäntsälä -9, ,10 Nurmijärvi -34, ,54 Pornainen -3, ,22 Sipoo -14, ,89 Tuusula -36, ,84 Yhdistelmä -166, , Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

3 Tilanne sopeutus ennen kuntaliitosta Hyvinkää sopeuttaa toimeksiannon mukaisesti, mutta ei ole esiteltyjä keinoja. Jos raami ja säästöohjelma leivotaan sisäkkäin, raamista tulee miinusmerkkinen Järvenpää 23.5 kehys valmistuu ensi viikolla, noudattaa tasapainopakettia. Kerava-26.5 hallitus käsittelee näitä asioita. Hallitus hyväksyi 2014 muutoksen, toimintakatteen kasvuun (suuri? verrattuna 2013 kasvuun). Mäntsälä 23.5 säästöt ja raami valmistelussa aineistosta ilmenee tämänhetkisen TA2015 hyvin aggressiivinen-kasvu 1,0%-2,8% ja 2,9%. Kuinka holdingin verotuspäätös vaikuttaa? Nurmijärvi ei listaa keinoista. Kehys ja OVK I ovat kesken käsittelyn. Maanantaina 9.6. on kevään viimeinen talousseminaari kunnanhallituksen kanssa. Sen jälkeen kehys luonnoksena vasta varmistuu ja samoin ennuste -14. Pornainen päättänevät tasapainotusprosessista maanantaina 2.6, jolloin hallitus käsitteli kehystä. Sipoo 3.6 ehkä jotain alustavaa. Sopeuttavat osana prosessia. Tuusula sopeuttaa, tavoitellaan toimintamenojen kasvun painamista lähentymiskriteerien mukaisesti verorahoituksen kasvun tasolle Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

4 Lähentymiskriteerit Mitä ovat? Lähentymiskriteerit ovat (yleensä) kriteerejä, jotka täytettyään esimerkiksi joku Euroopan maa pääsee hakemaan EU:n jäsenyyttä. Kriteerit tulee siis täyttää ja haku on non-stop hakua. Jokainen voi asettaa itselleen haluamansa ajan, jonka aikana täyttää kriteerit ja hakeutuu jäsenyyteen. Kriteerit tulee asettaa niin, että ne voidaan saavuttaa. Kuuma-kuntien liitoksen lähentymiskriteerit toimivat hiukan toisin päin kriteerit pitäisi täyttää, jotta muut kunnat hyväksyvät kunnan kuntaliitoskumppaniksi. Aikajakso sopeutumiselle on reaalisesti ajatellen hyvin lyhyt. Siksi olisi ajateltava, että kunnat alkavat nyt toimia kriteerien tavoittamisen mukaisesti ja uusi kunta täyttää kriteerit terveen talouden periaattein. 1. Kunnan ja kuntakonsernin nettolaina veroprosenttiyksikköä 2. Tuloksenteko rahoituksen riittävyys 3. Menojen kasvu Ei kriteerit, vaan tiedettävä Konsernitase netto eur/as Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

5 Tasepohjainen-nettolainakanta Mittari: kunnan nettolainakanta (lainakanta rahavarat antolainat) veroprosenttiyksikköä; konsernin nettolainakanta soveltuvin käsittein. Mitä kuvaa: Kunnan ja kuntakonsernin velkaantumista suhteessa muihin, kuinka monta veroprosenttiyksikköä vastaavaa määrä kunnalla ja kuntakonsernilla on nettolainaa Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

6 Tase - nettolaina Lainakanta-rahavarat-antolainat vero-% Tpe 2013 Hyvinkää 3,6 3,2 5,7 8,5 9,6 8,4 7,6 9,6 7,7 8,6 10,5 10,3 Järvenpää 1,7 4,3 5,0 5,0 5,4 6,2 6,3 5,7 3,8 3,9 4,7 5,0 Kerava 3,7 5,6 8,3 9,3 8,8 9,1 8,3 9,1 6,0 4,8 6,0 5,6 Mäntsälä 6,4 8,3 9,7 10,1 14,1 14,3 13,7 14,7 14,5 14,6 16,8 16,3 Nurmijärvi 5,0 6,4 8,5 11,6 11,2 9,4 9,2 9,4 8,7 7,3 7,9 8,8 Pornainen 8,4 9,0 8,2 10,9 14,9 18,3 19,2 16,7 15,1 11,2 12,1 12,2 Sipoo 9,8 13,1 13,5 13,9 12,3 10,8 11,8 12,7 13,2 15,6 13,6 15,0 Tuusula -2,5-1,4 0,6 0,7 1,8 1,2 1,8 2,6 2,6 3,2 3,6 3,6 Uusi kunta 3,3 4,8 6,6 7,9 8,4 7,9 7,8 8,4 7,2 7,1 8,0 8,2 Maks 36,1 33,7 34,6 35,0 36,6 30,0 29,7 30,6 35,1 37,3 43,8 Keskiarvo 1,4 2,3 4,4 6,5 7,0 7,0 7,0 7,5 7,6 8,4 10,3 Mediaani 1,9 3,0 4,9 7,0 7,5 7,7 7,2 8,1 8,0 9,0 10,6 Min -29,1-32,0-35,6-37,5-40,8-42,9-44,1-43,8-33,8-34,0-29,3 Nettolaina = lainakanta rahavarat antolainat Laskennallinen verotettava tulo = kunnallisverotulot/veroprosentti Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

7 Konsernin nettolaina 1000 (lainakanta-rahoitusvarallisuus) Konsernitase - nettolaina Muutos Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Uusi kunta Konsernin nettolaina vero-% (lainakanta-rahoitusvarallisuus) Muutos Sijoitus ryhmässä Hyvinkää 13,3 14,5 16,7 18,2 17,7 16,5 17,2 16,2 17,0 17,8 4,5 6 Järvenpää 12,1 12,6 13,6 13,9 14,6 14,8 15,2 15,0 16,6 18,9 6,8 7 Kerava 19,2 22,2 22,9 18,4 17,2 16,4 19,4 15,9 15,3 15,6-3,6 5 Mäntsälä 9,1 10,0 10,3 16,7 17,6 18,0 18,1 18,3 19,7 24,3 15,1 8 Nurmijärvi 8,8 9,2 12,4 11,7 9,7 9,4 9,6 9,0 7,9 8,9 0,2 3 Pornainen 9,8 9,3 11,1 11,6 15,4 16,7 16,0 14,6 10,8 11,9 2,1 4 Sipoo 8,1 5,6 11,6 10,4 9,7 9,7 10,1 11,5 12,9 5,9-2,2 1 Tuusula 2,1 4,0 3,6 3,7 4,0 4,1 5,8 6,2 6,5 8,6 6,5 2 Uusi kunta 10,7 11,6 13,3 13,2 12,8 12,5 13,5 12,8 13,1 14,0 3,3 Nettolaina = lainakanta rahoitusvarallisuus Laskennallinen verotettava tulo = kunnallisverotulot/veroprosentti Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

8 Tuloksenteko rahoituksen riittävyys Mittari: oikaistu vuosikate/poistot Oikaistu vuosikate määritetään oikaisemalla verotuloja Kuuma-kuntien verotettavalla tulolla painotetulla veroprosenttien keskiarvolla kunnallisveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien tasoerot saadaan eliminoitua. Mitä kuvaa: Kunnan vuosikatteen riittävyyttä poistoihin keskimääräisellä veroprosentilla. Jos osamäärä on 100%, (kasvu)kunta todennäköisesti velkaantuu Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

9 Tuloksenteko rahoituksen riittävyys Muokattu vuosikate/poistot Tpe 2013 KA Hyvinkää 165 % 71 % 105 % 115 % 62 % 98 % 103 % Järvenpää 146 % 162 % 250 % 155 % 50 % 95 % 143 % Kerava 238 % 190 % 277 % 239 % 142 % 206 % 215 % Mäntsälä 91 % 81 % 209 % 136 % 46 % 102 % 111 % Nurmijärvi 119 % 95 % 180 % 168 % 96 % 121 % 130 % Pornainen 70 % 139 % 143 % 157 % 12 % 56 % 96 % Sipoo 140 % 239 % 154 % 46 % 78 % 65 % 120 % Tuusula 157 % 139 % 189 % 189 % 129 % 123 % 154 % Uusi kunta 155 % 131 % 187 % 154 % 87 % 113 % 138 % Sopeutustarve /as 1000 /as 1000 /as 1000 /as Tavoite: 100 % 110 % 120 % 130 % Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Uusi kunta Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

10 Mittari: Menojen kasvu Toimintakatteen kasvu / verorahoituksen kasvu Mitä kuvaa: Toimintakatteen muutoksen suhdetta verorahoituksen muutokseen. Vetorahoitukseen lasketaan kunnallisvero, kiinteistövero, yhteisövero sekä valtionosuudet. Kunnallisverosta ja kiinteistöverosta poistetaan veroprosenttien nousut Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

11 Menojen-toimintakatteen kasvu Toimintakatteen kasvu keskimäärin viimeisen 3 vuoden aikana / verotettavan tulon kasvu keskimäärin viimeisen 3 vuoden aikana Hyvinkää 0,74 0,89 1,04 0,97 3,25 4,17 1,43 1,05 1,07 1,24 0,76 1,24 1,83 1,39 1,10 Järvenpää 0,90 1,55 0,95 0,91 1,72 6,07 1,20 1,13 0,93 0,93 0,76 1,75 2,92 1,61 1,06 Kerava 0,56 1,04 1,12 1,31 7,65 5,12 1,55 0,94 0,73 1,07 1,22 3,98 3,31 1,65 1,15 Mäntsälä 2,25 1,04 1,06 0,80 1,15 2,52 1,31 1,17 0,88 0,94 0,89 1,25 1,62 1,01 1,04 Nurmijärv 0,76 0,74 0,92 1,46 2,50 3,78 1,11 0,92 0,72 1,21 1,09 1,50 1,44 1,30 1,13 Pornainen 1,71 1,07 0,96 0,62 1,48 1,80 1,52 0,85 0,82 0,65 0,97 0,68 2,17 1,15 1,02 Sipoo 0,79 1,03 1,22 1,21 1,20 1,51 0,71 1,14 0,93 0,62 1,29-0,76-3,69 1,47 1,05 Tuusula 0,74 1,11 0,83 1,25 1,78 4,17 1,24 0,57 1,00 1,11 1,48 1,57 1,75 1,36 1,10 Uusi kunta 0,79 1,03 0,98 1,12 2,19 3,66 1,23 0,94 0,89 1,04 1,04 1,98 2,45 1,40 1,09 Toimintakatteen kasvu keskimäärin viimeisen 3 vuoden aikana / verotulojen + valtionosuuksien kasvu keskimäärin viimeisen 3 vuoden aikana Hyvinkää 0,62 0,96 1,18 1,38 2,37 2,74 1,00 0,78 0,75 1,07 0,87 2,39 1,13 1,15 1,00 Järvenpää 0,71 1,27 0,94 1,07 1,63 4,47 0,94 0,95 0,87 0,76 0,53 0,79 1,76 1,79 0,94 Kerava 0,42 1,01 0,94 2,15 3,12 3,42 0,99 0,76 0,72 1,18 0,71 0,97 1,12 2,24 0,98 Mäntsälä 1,36 0,87 0,97 0,88 1,31 2,37 1,19 0,95 0,75 0,80 0,76 1,01 1,32 1,19 0,97 Nurmijärv 0,61 0,55 0,91 1,42 2,56 1,78 0,82 0,77 0,71 1,35 1,03 0,94 1,10 1,35 1,01 Pornainen 1,32 1,01 0,82 0,61 1,47 2,68 1,46 0,76 0,69 0,62 0,91 0,73 3,67 1,99 1,01 Sipoo 0,81 0,93 0,95 1,06 0,92 1,10 0,61 1,07 0,97 0,77 0,87 6,99 2,58 1,65 0,97 Tuusula 0,88 1,18 0,96 1,56 1,88 1,91 0,98 0,58 1,04 1,15 1,20 1,13 1,27 1,15 1,10 Uusi kunta 0,70 0,95 0,98 1,31 1,93 2,23 0,94 0,80 0,81 1,02 0,83 1,07 1,35 1,41 1, Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

12 Konsernitase konsernin netto-omaisuus eur/as Mittari: (konsernitaseen loppusumma konsernivelat) (kunnan käyttöomaisuus kunnan lainakanta) eur/as Oikaistaan sähköyhtiöiden arvolla ja maaomistuksen arvoilla mutta kuinka kommunikoidaan? Kuvaa vain konsernin omaisuutta Ei varsinainen lähentymiskriteeri Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

13 Konsernin netto-omaisuus eur/as Muutos Sijoitus ryhm äss ä Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Uusi kunta Oikaistaan sähköyhtiöiden ja maaomistuksen arvolla arvot ovat tiedossa, kuinka nämä kommunikoidaan? (Konsernitase konsernin lainakanta) (kunnan käyttöomaisuus kunnan lainakanta) Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

14 Taloudenhoidon periaatteet Tämä olisi ohjausryhmän esitys kunnille vuosien 2015 ja 2016 talousarvion laadinnasta. Kaikkien selvityskuntien tulee hoitaa omaa talouttaan vastuullisesti ennen yhdistymistä. Jos vuosien aikana kunnissa on pakottava tarve talousarviosta poikkeavaan merkittävään käyttömenojen tai investointimenojen lisäykseen, on asia käsiteltävä ja hyväksyttävä yhdistymishallituksessa. Yhdistymishallitus päättää uusista taloudellisia vaikutuksia tai muuta huomattavaa merkitystä sisältävistä uusista sopimuksista, joiden vaikutus jatkuu vuoden 2016 jälkeiseen aikaan. Sopijaosapuolet eivät käynnistä vuosina ilman kuntien keskinäistä sopimusta taloussuunnitelman ulkopuolisia investointihankkeita tai toimenpiteitä, joilla on merkittäviä taloudellisia seuraamuksia uudelle kunnalle. Nykyisten kuntien investointiohjelmiin tms. sisältyvistä investoinneista jälkeen sovitaan yhdistymissopimuksessa. Jokaisen kunnan tulee päättää talouden konkreettisista sopeuttamistoimista vuosille vuoden 2015 talousarvion laadinnan yhteydessä, jotta seuraavat kriteerit on mahdollista täyttää: Kunnat itsenäisinä: Kunnan ja kuntakonsernin nettolainakanta veroprosenttiyksiköiksi muutettuna ei kasva ainakaan käyttötaloutta rahoittavana nettovelkana ( syömävelka ). Alueen veroprosenttien keskiarvolla oikaistu vuosikate lähestyy kattamaan poistot seuraavasti: 90% vuonna 2015 ja 100 % vuonna Toimintakatteen ja verorahoituksen kasvun välinen suhde ei heikkene. Uuden kunnan taloudenpito: Uuden kunnan ja kuntakonsernin nettolainakanta veroprosenttiyksiköiksi muutettuna pysyy vakiona. Uuden kunnan vuosikate kattaa 120%:sti poistot ja Toimintakatteen kasvu rajautuu verorahoituksen kasvun tasolle Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

15 Pidättäytyminen Yhdistyvät kunnan huolehtivat siitä, että ne eivät perusta ja täytä toistaiseksi voimassa olevia virkoja eivätkä palkkaa uusia työntekijöitä kokonaan uusiin, toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin heti yhdistymishallituksen toimintakauden alettua ilman yhdistymishallituksen lupaa. Henkilöstömäärän tarkastelutasona pidetään vuoden 2015 talousarvion määrittämää tasoa. Henkilöstö palkataan ensisijaisesti yhdistyvien kuntien henkilöstöstä. Tehtäväjärjestelyjä ja henkilöstösiirtoja tehdään suunnitelmallisesti yli kuntarajojen. Vai - yli 2015 talousarvion tasosta Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä