Valtuustojen seminaariin HTT Eero Laesterä
|
|
- Elisabet Virtanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Valtuustojen seminaariin HTT Eero Laesterä
2 (mrd euroa) Muutos Muutos%%/v Toimintakate 12,61 12,92 13,29 14,01 15,21 15,99 16,61 17,40 18,31 19,03 20,09 21,83 22,83 23,48 10, % 7 % Valtionosuudet 3,31 3,17 3,17 3,33 3,64 3,87 4,27 4,71 5,05 5,47 5,73 6,39 6,85 7,39 4, % 10 % Kumulatiiviset Vuosikate 0,96 2,22 3,53 5,01 6,71 8,67 9,91 11,01 12,13 13,84 15,86 17,78 19,57 22,04 21,08 Poistot 1,04 2,12 3,28 4,46 5,65 6,94 8,27 9,66 11,10 12,54 14,02 15,58 17,23 18,90 17,86 Nettoinvestoinnit 1,68 3,51 5,19 6,64 8,70 10,64 12,53 14,54 17,89 19,11 21,29 23,75 26,22 27,30 25,62 Lainakanta 3,81 3,82 3,66 3,85 4,04 4,47 5,19 6,11 7,05 7,68 8,15 8,63 9,78 10,46 6, % Rahavarat 2,63 2,62 2,67 2,91 2,87 3,16 3,12 3,01 3,10 4,00 4,25 3,91 4,08 4,51 1,88 Antolainasaamiset Kumulatiivinen 1,97 1,89 1,78 1,62 1,70 1,97 2,06 2,11 2,40 2,68 2,70 2,95 3,09 4,22 2,26 ylijäämä 0,15 0,33 0,59 1,11 1,69 2,51 2,68 2,93 2,94 3,47 4,01 4,93 5,22 7,01 6,85 Veroprosentti 17,89 17,99 18,12 18,21 18,25 18,39 18,50 18,56 18,72 18,90 19,06 19,22 19,33 19,69 1, % 25,00 Lainakanta 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 Toimintakate Valtionosuudet 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0,
3 45,00 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 Toimintakate, mrd euroa Valtionosuudet, mrd euroa 14,00 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0, ,00 18,00 16,00 14,00 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 Lainakanta, mrd euroa Veroprosentti 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,
4 Aineistot: Tilastokeskuksen tiedonantajapalautteet Kuntaliiton veromalli 8/2011, jota on käytetty arvion pohjana. Kuntien omat talousarviot ja ennakolliset tilinpäätökset 2011.
5
6 Ristiina Mikkeli Suomenniemi Alkutuotannon osuus 10 % 4 % 20 % Asl muutos > 2045&:ia v -0,50 % -0,17 % -0,87 % BKT per capita Huoltosuhde 68,5 56,2 80,3 Koulutustaso 50,3 56,8 43,5 Taajama-aste 57,0 81,8 0,0 Työpaikkaomav. 100,1 103,6 95,2 Työttömyysaste 11,5 11,3 14,6 Väestön tiheys 8,7 28,6 2,9 Ikärakenne Mediaani-ikä vuonna Mediaani-ikä vuonna Ristiina Mikkeli Suomenniemi Kunnallisvero ,00 19,50 19,50 Yleinen kiinteistöv ,80 0,90 0,70 Vakit. asunnon kive ,60 0,42 0,45 Ei vakit. as. kive ,15 0,90 1,05 Ristiina Mikkeli Suomenniemi Verotulon tasaus eur/as Sairastavuusindeksi Ristiina Mikkeli Suomenniemi Valtuuston koko SDP Vihreät Keskusta KOK Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Lukuohje riskisyyden ja rahoituksen kannalta Alkutuotannon suuri osuus kasvattaa rahoitusriskiä Asukasluvun negatiivinen muutos kasvattaa rahoitusriskiä Suuri huoltosuhde kasvattaa rahoitusriskiä Hyvä koulutustaso alentaa rahoitusriskiä Suuri taajama-aste vähentää rahoitusriskiä Suuri työpaikkaomavaraisuus vähentää rahoitusriskiä Suuri työttömyysaste kasvattaa rahoitusriskiä. Suuri väestön tiheys vähentää rahoitusriskiä. Suuri verotulon tasaus suuri riippuvaisuus muista kunnista ja valtion päätöksistä Sairastavuusindeksi Suuri sairastavuusindeksi, todennäköisesti suuremmat perusturvan menot, joita valtion kompensoi hyvin valtionosuuksilla.
7 Toimintakatteen ja asukasluvun muutos ,0 % 100,0 % n e te k a ta in im T o 80,0 % 60,0 % 40,0 % 20,0 % Suomenniemi; -6,29 %; 38,3 % Keskiarvo; -2,13 %; 34,1 % Mikkeli; -0,6 %; 26,4 % Toimintakate Mikkeli Suomenniemi Ristiina Ristiina; -4,87 %; 20,3 % Keskiarvo 0,0 % -20,0 % -30,0 % -20,0 % -10,0 % 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 % Asukasluvun muutos
8 Asukasluku Erotus %/v Mikkeli ,1 % Ristiina ,3 % Suomenniemi ,4 % Työikäiset Erotus %/v Mikkeli ,6 % Ristiina ,8 % Suomenniemi ,8 % Eläkeikäiset Erotus %/v Mikkeli ,9 % Ristiina ,1 % Suomenniemi ,6 % Mediaani Erotus Mikkeli Ristiina Suomenniemi ennusteen mukaan kaikilla kunnilla edessään asukasluvun alenema, mutta kenelläkään se ei ole hallitsematon. Kaikki kunnat ikääntyvät ja työikäisten määrä alenee. palvelurakenne vaatii lisäystä verotettava tulo vähenee
9 Mikkeli Kumulatiivinen vuosikate 1000 e Ristiina Kumulatiivinen vuosikate 1000 e Mikkeli Kumulatiiviset nettoinvestoinnit 1000 e Ristiina Kumulatiiviset nettoinvestoinnit 1000 e Mikkeli Kumulatiiviset poistot 1000 e Ristiina Kumulatiiviset poistot 1000 e Suomenniemi Kumulatiivinen vuosikate 1000 e Suomenniemi Kumulatiiviset nettoinvestoinnit 1000 e Suomenniemi Kumulatiiviset poistot 1000 e Tulorahoituksen riittävyys Kaikilla kunnilla investointien vauhti on ollut tulorahoitukseen nähden liian suuri Mikkelissä kumulatiivinen vuosikate kattoi poistot
10 Mikkeli Lainakanta 1000 e Ristiina Lainakanta 1000 e Mikkeli Kumulatiivinen ali/ylijäämä 1000 e Ristiina Kumulatiivinen ali/ylijäämä 1000 e Suomenniemi Lainakanta 1000 e Suomenniemi Kumulatiivinen ali/ylijäämä 1000 e Taseen alijäämät kuitattu, Suomenniemellä vahva tase on auttanut. Lainakannat kääntyneet laskuun-toistaiseksi
11 Mikkeli -0,09 % -0,09 % -0,02 % Mikkeli Sama kasvkoko maa Mikkeli Sama kasvukoko maa Mikkeli Sama kasvukoko maa Toimintatuotot 8,91 % 4,34 % 4,04 % 10,50 % 5,00 % 4,77 % 2,35 % 5,36 % 5,04 % Toimintamenot 6,79 % 5,21 % 4,83 % 4,89 % 3,90 % 3,70 % 2,56 % 3,14 % 2,94 % Toimintakate 3,55 % 3,53 % 3,27 % 3,41 % 3,75 % 3,55 % 2,65 % 2,76 % 2,57 % Verotettava tulo 2,01 % 1,67 % 1,33 % 2,46 % 2,47 % 2,27 % 1,89 % 1,58 % 1,25 % Veroprosentti 0,151 0,139 0,139 0,008 0,008 0,008 0,008 0,010 0,010 Yhteisöverot -2,93 % -2,52 % -2,74 % -4,49 % -4,71 % -4,77 % 1,38 % 5,07 % 5,15 % Kiinteistöverot 8,63 % 10,24 % 9,68 % 7,84 % 7,97 % 7,62 % 8,15 % 10,04 % 9,41 % Valtionosuudet 8,14 % 6,15 % 5,84 % 8,91 % -0,34 % -0,95 % 8,08 % 5,48 % 5,41 % Poistot -0,64 % 2,62 % 2,26 % 2,49 % 2,03 % 1,73 % -0,66 % 1,83 % 1,44 % Bruttoinv. eur/as Mikkelin toimintamenojen kasvu on vakiintunut 2,56 prosenttiyksikön tasolle (%/V), mikä on jopa hitaampi kuin verrokissa. Toimintatulot kasvavat suunnilleen samassa tahdissa. Menojen kasvu on hidastunut huomattavasti lyhyelle jaksolle. Verotettavan tulon kasvu on kuitenkin rajautunut tämän alle, 1,89% prosenttiyksikön tasolle (%/V), mikä on kaupungin menojen kasvuun nähden liian matala kasvun taso. Valtionosuudet ovat kasvaneet erittäin nopeasti ja valtionosuuksien kasvun avulla on pystytty talouden tasapainokin säilyttämään tyydyttävänä Copyright Eero Laesterä / Audiapro Oy
12 Ristiina -0,46 % -0,52 % -0,80 % Ristiina Sama kasvkoko maa Ristiina Sama kasvukoko maa Ristiina Sama kasvukoko maa Toimintatuotot 1,84 % 3,84 % 4,04 % 2,17 % 4,42 % 4,77 % -1,76 % 4,38 % 5,04 % Toimintamenot 3,56 % 4,58 % 4,83 % 2,26 % 3,40 % 3,70 % 0,99 % 2,54 % 2,94 % Toimintakate 2,57 % 3,10 % 3,27 % 2,29 % 3,25 % 3,55 % 1,56 % 2,18 % 2,57 % Verotettava tulo 0,70 % 1,12 % 1,33 % 1,06 % 1,97 % 2,27 % -0,12 % 0,59 % 1,25 % Veroprosentti 0,192 0,138 0,139 0,011 0,008 0,008 0,016 0,011 0,010 Yhteisöverot -0,35 % -2,89 % -2,74 % -6,18 % -4,86 % -4,77 % -2,20 % 5,33 % 5,15 % Kiinteistöverot 11,29 % 9,32 % 9,68 % 12,83 % 7,08 % 7,62 % 9,48 % 8,14 % 9,41 % Valtionosuudet 5,10 % 5,65 % 5,84 % 7,87 % -1,86 % -0,95 % 6,35 % 5,28 % 5,41 % Poistot 1,63 % 2,02 % 2,26 % -0,32 % 1,29 % 1,73 % -2,56 % 0,67 % 1,44 % Bruttoinv. eur/as Ristiinan toimintamenojen kasvu on vakiintunut alle prosenttiyksikön tasolle (%/V), mikä on jopa hitaampi kuin verrokissa. Toimintatulot kasvavat negatiivisesti. Menojen kasvu on hidastunut huomattavasti lyhyelle jaksolle. Verotettavan tulon kasvu on kuitenkin rajautunut tämän alle, jopa negatiiviseksi -0,12% prosenttiyksikön tasolle (%/V), mikä on kunnan menojen kasvuun nähden liian matala kasvun taso. Valtionosuudet ovat kasvaneet erittäin nopeasti ja valtionosuuksien kasvun avulla on pystytty talouden tasapainokin säilyttämään tyydyttävänä Copyright Eero Laesterä / Audiapro Oy
13 Suomenniemi -0,88 % -0,54 % -0,34 % SuomennieSama kasvkoko maa SuomennieSama kasvukoko maa Suomennie Sama kasvukoko maa Toimintatuotot 4,75 % 3,27 % 4,04 % 5,15 % 4,38 % 4,77 % 0,66 % 4,96 % 5,04 % Toimintamenot 3,22 % 3,85 % 4,83 % 4,27 % 3,38 % 3,70 % 1,79 % 2,90 % 2,94 % Toimintakate 1,81 % 2,60 % 3,27 % 4,10 % 3,22 % 3,55 % 2,05 % 2,52 % 2,57 % Verotettava tulo -0,10 % 0,48 % 1,33 % 0,63 % 1,94 % 2,27 % -0,41 % 1,17 % 1,25 % Veroprosentti 0,154 0,137 0,139 0,011 0,008 0,008 0,011 0,010 0,010 Yhteisöverot -5,07 % -3,31 % -2,74 % -6,60 % -4,87 % -4,77 % 3,24 % 5,17 % 5,15 % Kiinteistöverot 9,80 % 8,27 % 9,68 % 6,29 % 7,03 % 7,62 % 5,88 % 9,26 % 9,41 % Valtionosuudet 5,35 % 5,07 % 5,84 % 21,27 % -1,95 % -0,95 % 8,54 % 5,40 % 5,41 % Poistot 0,94 % 1,33 % 2,26 % 0,64 % 1,25 % 1,73 % -3,74 % 1,35 % 1,44 % Bruttoinv. eur/as Suomenniemen toimintamenojen kasvu on vakiintunut alle kahden prosenttiyksikön tasolle (%/V), mikä on jopa hitaampi kuin verrokissa. Toimintatulot kasvavat positiivisesti. Menojen kasvu on hidastunut huomattavasti lyhyelle jaksolle. Verotettavan tulon kasvu on kuitenkin rajautunut tämän alle, jopa negatiiviseksi - 0,41% prosenttiyksikön tasolle (%/V), mikä on kunnan menojen kasvuun nähden liian matala kasvun taso. Valtionosuudet ovat kasvaneet erittäin nopeasti ja valtionosuuksien kasvun avulla on pystytty talouden tasapainokin säilyttämään tyydyttävänä Copyright Eero Laesterä / Audiapro Oy
14 18000 Kumulatiiviset bruttoinvestoinnit eur/asukas ja asukasluvun muutos k a s su a r/ u e it n in sto v e in to ru b ṫ la u m u K Suomenniemi; -6,29 %; 3694 Mikkeli; -0,6 %; Keskiarvo; -2,13 %; Ristiina; -4,87 %; 3682 Bruttoinvestoinnit eur/as Mikkeli Suomenniemi Ristiina Keskiarvo 0-30,0 % -20,0 % -10,0 % 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 % Asukasluvun muutos
15 Investoinnit Mikkeli Ristiina Suomenniemi Bruttoinvestoinnit yhteensä Nettoinvestoinnit yhteensä Poistot yhteensä Vuosikate yhteensä Bruttoinvestoinnit euroa/asukas Minimit Keskiarvot Maksimit Omat br.invest eur/as./..keskimääräises Tarkastellaan vuoden keskimääräisiä vuotuisia bruttoinvestointeja eur/asukas Tilastotarkastelu osoittaa, että sekä asukaslukua kasvattavat että asukkaita menettävät kunnat investoivat asukasta kohden laskettuna yhtä paljon. Ristiina ja Suomenniemi ovat pitkällä tarkastelujaksolla investoineet huomattavasti keskimääräistä vähemmän, Mikkeli lähes keskiarvossa. Ristiinalla ja Suomenniemellä on todennäköisesti paineita investointeihin. Kaikkien kuntien vuosikate on ollut nettoinvestointeihin nähden liian pieni. Kuinka rahoitus?
16 Verotettava tulo eur/as Muutos% Mikkeli % Ristiina % Suomenniemi % Ristiina Suomenniemi Mikkeli Ristiina Suomenniemi Mikkelin oma tulopohja verotettava tulo asukasta kohden on vahvin ja tulopohja on kasvanut nopeimmin
17 Kuve% 2010 Kiinteistö vero %:ia2010 Yhteisö vero 2010 VOS %:ia2010 Kokonaisve roaste 2010 Mikkeli 19,50 1,43 1,15 11,58 33,65 Ristiina 20,00 3,02 3,54 15,35 41,91 Suomenniemi 19,50 5,28 6,56 28,33 59,67 Kuve% 2024 Kiinteistö vero%:ia 2024 Yhteisö vero 2024 VOS vero%:ia 2024 Kokonaisve roaste 2024 Muutos Mikkeli 23,94 1,47 1,01 15,10 41,52 7,86 Ristiina 23,56 3,75 2,03 21,99 51,33 9,43 Suomenniemi 25,84 9,04 5,46 34,56 74,90 15,24 Mikkeli ja Ristiina ovat lähes samalla tavalla riippuvaisia valtionosuuksista, Suomenniemi on täysin riippuvainen valtionosuuksista.
18 Peruskunta Mikkeli KA /as Vero-% 20,2 % 19,6 % 20,3 % 21,7 % 23,6 % 25,5 % 26,9 % 23,0 % 23,0 % 21,0 % Ristiina KA /as Vero-% 7,6 % 11,3 % 17,4 % 21,2 % 23,2 % 20,7 % 20,7 % 21,6 % 20,9 % 21,0 % Suomennie KA /as Vero-% 0,0 % 0,0 % 0,0 % 7,2 % 6,3 % 8,1 % 14,8 % 11,3 % 10,4 % 8,2 % Konserni Mikkeli KA /as Vero-% 45,8 % 44,0 % 45,7 % 49,3 % 56,5 % 56,6 % 57,6 % 50,1 % 51,1 % 48,4 % Ristiina KA /as Vero-% 24,3 % 31,6 % 37,0 % 42,1 % 44,5 % 39,3 % 38,4 % 38,5 % 37,0 % 38,3 % Mikkelin lainakanta on joukon suurin, pienin on Suomennimellä. Mikkelin ja Ristiinan pitäisi nostaa veroprosenttiaan 21%:lla, jotta ne pystyisivät maksamaan lainansa yhdellä kertaa pois. Suomenniemen vastaava luku on 8. Konsernin varat?
19 Ristiina Sivistys eur/asukas Maan keskiarvo eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Mikkeli Sivistys eur/asukas Maan keskiarvo eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Suomenniemi Sivistys eur/asukas Maan keskiarvo eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Kaikilla kunnilla sivistyksen nettomenot ovat omaa verrokkia pienemmät. Mikkelin monipuolinen sivistyspalveluiden tarjonta näkyy vertailtaessa Mikkeliä muihin kolmikon kuntiin.
20 Ristiina Sosiaalitoimi (sis. terv.toimen hallinnon) eur/asu Maan keskiarvo eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Mikkeli Sosiaalitoimi (sis. terv.toimen hallinnon) eur/asu Maan keskiarvo eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Suomenniemi Sosiaalitoimi (sis. terv.toimen hallinnon) eur/asu Maan keskiarvo eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Kolmikosta Mikkeli järjestää sosiaalitoimen palvelut edullisimmin, Suomenniemen nettomenot ovat huomattavan suuret. Omiin verrokkeihin nähden Mikkelin ja Suomenniemen palvelut ovat kalliimmat.
21 Ristiina Terveydenhuolto eur/asukas Maan keskiarvo eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Mikkeli Terveydenhuolto eur/asukas Maan keskiarvo eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Suomenniemi Terveydenhuolto eur/asukas Maan keskiarvo eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Mikkelin palvelurakenne on kolmikosta edullisin, Suomenniemen kallein. Omissa verrokeissaan kunnat sijoittuvat hyvin. Sairaanhoitopiiripaikkakuntana Mikkelin terveydenhuollon nettomenot ovat huomattavan pienet.
22 Ristiina Kaikki yhteensä eur/asukas Maan keskiarvo eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Mikkeli Kaikki yhteensä eur/asukas Maan keskiarvo eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Suomenniemi Kaikki yhteensä eur/asukas Maan keskiarvo eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Jokainen käyttää palvelurakenteeseensa verrokkiaan vähemmän rahaa, mutta Mikkelin palvelurakenne on kolmikosta edullisin.
23 1. Kuntarakennetyöryhmälle tehdyssä laskennassa kaikkien kuntien talous on kehittymässä samantapaiseen suuntaan, Suomenniemi on alttein talouden järkkymiselle tasapainosta. Kaikilla kunnilla on veronkorotuspaineet, jotka rajoittuvat vuodelle 2024 tultaessa prosenttiin. Tämä nykyisellä valtionosuusjärjestelmällä. Kaikki, mutta erityisesti Suomenniemi, ovat hyvin riippuvaisia valtionosuuksista, joten valtionosuusriski on hyvin suuri. 2. Mikkelin talous näyttää tasapainoisimmalta ottaen huomioon myös talouden taustalla olevat riskitekijät. Mikkelin tase on raskain, mutta oma tulopohja vahvin, mikä tullee keventämään tasetta. Seuraavaksi vahvin on Ristiina. 3. Mikkelin palvelurakenne on kolmikosta edullisin, mutta kaikki kolme järjestävät palvelunsa verrokkiaan edullisemmin pienemmissä kunnissa ei ole sellaisia rakenteita, jotka olisivat ylellisyyttä. Itsenäisenä jatkaen tulevaisuutta tarkastellessa onkin otettava huomioon se, kuinka paljon taloutta voidaan vielä sopeuttaa. Mikkeli Ristiina Suomenniemi - 23
24 Yhdistymislaskelmat Copyright Eero Laesterä / Audiapro Oy
25 Jokaisen kunnan tilinpäätösarvio 2011 ja Taloussuunnitelmat Tästä eteenpäin menneen kehityksen mukaiset reaalinousut, kehitysjakso Nettoinvestoinnit kunnan omien investointisuunnitelmien jälkeen perustuvat kymmenen vuoden keskimääräisjaksolle. Laskelmat perustuvat velkatasapainolle: jos kunta ei ole itse päättänyt veronkorotuksista, noudatetaan päätettyjä veroprosentteja Copyright Eero Laesterä / Audiapro Oy
26 Kunnan nimi: Mikkeli Velkatasapaino TPE2011 TA Asukasluku Verotettavat tulot Verotett. tulojen muutos % 1,1 % 1,1 % 2,3 % 1,7 % 1,7 % 1,9 % 1,9 % 1,9 % 1,9 % 1,9 % Veroprosentti 19,50 19,50 19,50 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 Toimintatuotot Toimintatulot muutos % 15,2 % 2,4 % 2,0 % 2,8 % 2,4 % 2,4 % 2,4 % 2,4 % 2,3 % Toimintakulut Toimintakulujen muutos % 6,7 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,6 % 2,6 % 2,6 % 2,6 % 2,6 % Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Valtionosuus, muutos% 1,5 % 2,5 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,6 % 2,6 % 2,6 % 2,6 % 2,6 % Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as VUOSIKATE Nettoinvestoinnit Taseesta Lainakanta 1000 euroa Lainakanta euroa/as Mikkelissä veronkorotuspaine 2020 noin 20,75-21,00 Ottaen huomioon menneen menokehityksen on Mikkelin toimintamenojen nousu erittäin Copyright tavoitteellinen. Eero Laesterä / Audiapro Oy
27 Kunnan nimi: Suomenniemi velkatasapaino TPE2011 TA Asukasluku Verotettavat tulot Verotett. tulojen muutos % -4,2 % 9,5 % -3,8 % 3,7 % -0,4 % -0,4 % -0,4 % -0,4 % -0,4 % -0,4 % Veroprosentti 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 Toimintatuotot Toimintatulot muutos % -15,2 % -23,0 % -2,1 % -0,8 % 0,7 % 0,7 % 0,7 % 0,7 % 0,7 % 0,7 % Toimintakulut Toimintakulujen muutos % -0,2 % 7,2 % 2,0 % 2,0 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Valtionosuus, muutos% -7,7 % 14,1 % 6,3 % 3,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as VUOSIKATE Nettoinvestoinnit Taseesta Lainakanta 1000 euroa Lainakanta euroa/as Suomenniemen veronkorotuspaine 2020 noin Copyright Eero Laesterä / Audiapro Oy
28 Kunnan nimi: Ristiina Tasapaino TPE2011 TA Asukasluku Verotettavat tulot Verotett. tulojen muutos % -4,2 % 2,3 % 0,6 % 2,0 % 2,0 % 1,2 % 1,2 % 1,2 % 1,2 % 1,2 % Veroprosentti 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00 Toimintatuotot Toimintatulot muutos % 3,7 % 26,8 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % Toimintakulut Toimintakulujen muutos % 9,4 % 4,4 % 2,5 % 2,5 % 2,5 % 2,3 % 2,3 % 2,3 % 2,3 % 2,3 % Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Valtionosuus, muutos% 7,8 % 13,3 % 1,5 % 1,5 % 1,5 % 2,3 % 2,3 % 2,3 % 2,3 % 2,3 % Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as VUOSIKATE Nettoinvestoinnit Taseesta Lainakanta 1000 euroa Lainakanta euroa/as Ristiinan veronkorotuspaine 2020 noin 22,75-23,25 Toimintamenojen kasvuarvio vastaa mennyttä reaalikasvua, on hyvin tavoitteellinen Copyright Eero Laesterä / Audiapro Oy 2011
29 Kunnan nimi: Mikkeli Velkatasapaino TPE2011 TA Asukasluku Asukasluvun muutos % -0,1 % -0,1 % -0,1 % -0,1 % -0,1 % -0,1 % -0,1 % -0,1 % -0,1 % -0,1 % Verotettavat tulot Verotett. tulot eur/as Verotett. tulojen muutos % 1,1 % 1,1 % 2,3 % 1,7 % 1,7 % 1,9 % 1,9 % 1,9 % 1,9 % 1,9 % Veroprosentti 19,50 19,50 22,33 23,93 20,91 20,23 20,38 20,52 20,67 20,82 Kunnan nimi: Suomenniemi velkatasapaino TPE2011 TA Asukasluku Asukasluvun muutos % -0,8 % -0,8 % -0,8 % -0,8 % -0,8 % -0,8 % -0,8 % -0,8 % -0,8 % -0,8 % Verotettavat tulot Verotett. tulot eur/as Verotett. tulojen muutos % -10,1 % 9,5 % -3,8 % 3,7 % -0,4 % -0,4 % -0,4 % -0,4 % -0,4 % -0,4 % Veroprosentti 19,50 19,50 21,41 21,43 22,21 22,53 22,85 23,18 23,50 23,81 Kunnan nimi: Ristiina Tasapaino TPE2011 TA Asukasluku Asukasluvun muutos % -0,3 % -0,3 % -0,4 % -0,4 % -0,4 % -0,4 % -0,4 % -0,4 % -0,4 % -0,4 % Verotettavat tulot Verotett. tulojen muutos % -4,2 % 2,3 % 0,6 % 2,0 % 2,0 % 1,2 % 1,2 % 1,2 % 1,2 % 1,2 % Veroprosentti 20,00 20,00 24,88 25,10 23,58 21,94 22,12 22,29 22,47 22, Copyright Eero Laesterä / Audiapro Oy
30 Yhdistymisavustus ja valtionosuusmuutos on laskettu/arvioitu valtionvarainministeriön kuntaosastolla (Ville Salonen) Uusi kunta saisi yhdistymisavustusta 1,72 meuroa+1,29 meuroa + 1,29 meuroa, yhteensä 4,3 meuroa (vastaa Mikkelin kaupungilla noin puolen veroprosenttiyksikön tuottoa) Lisäksi uusi kunta saisi lisää valtionosuutta aiempaan kolmen kunnan valtionosuuteen nähden euroa vuodessa (vastaa yli Ristiinan ja Suomenniemen kuntien yhteenlasketun veroprosenttiyksikön tuottoa) Laskelmassa on oletettu seuraavat toiminnalliset hyödyt Esimerkiksi johtoryhmätason ja päällikkötason eläköitymiset Kokoukset valmisteluineen Muut päällekkäisyydet toiminnoissa Yht eur/v Copyright Eero Laesterä / Audiapro Oy
31 Kunnan nimi: Mikkeli-Ristiina-Suomenniemi Velkatasapaino TPE2011 TA Asukasluku Veroprosentti 19,58 19,51 19,50 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 Toimintatuotot Toimintatuottojen muutos% 0,0 % 15,3 % 2,4 % 1,9 % 2,7 % 2,3 % 2,3 % 2,3 % 2,3 % 2,3 % Toimintakulut Menojen vähennys Toimintakulujen muutos% 0,0 % 6,5 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,5 % 2,5 % 2,5 % 2,5 % 2,5 % Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Valtionosuusmuutos% 0,0 % 3,8 % 2,8 % 2,0 % 1,9 % 2,5 % 2,5 % 2,5 % 2,5 % 2,5 % Liitoksesta johtuva valtionosuusmuutos Rahoitustuotot ja -kustann VUOSIKATE Poistot Yhdistymisavustus Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as VUOSIKATE Nettoinvestoinnit Lainakanta 1000 euroa Lainakanta euroa/as Copyright Eero Laesterä / Audiapro Oy
32 Kunnan nimi: Mikkeli-Ristiina-Suomenniemi Verotasapaino TPE2011 TA Asukasluku Veroprosentti 19,58 19,51 19,50 19,75 19,75 20,00 20,00 20,50 20,50 20,75 Toimintatuotot Toimintatuottojen muutos% 0,0 % 15,3 % 2,4 % 1,9 % 2,7 % 2,3 % 2,3 % 2,3 % 2,3 % 2,3 % Toimintakulut Menojen vähennys Toimintakulujen muutos% 0,0 % 6,5 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,5 % 2,5 % 2,5 % 2,5 % 2,5 % Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Valtionosuusmuutos% 0,0 % 3,8 % 2,8 % 2,0 % 1,9 % 2,5 % 2,5 % 2,5 % 2,5 % 2,5 % Liitoksesta johtuva valtionosuusmuutos Rahoitustuotot ja -kustann VUOSIKATE Poistot Yhdistymisavustus Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as VUOSIKATE Nettoinvestoinnit Lainakanta 1000 euroa Lainakanta euroa/as Copyright Eero Laesterä / Audiapro Oy
33 Uusi kunta järjestäisi palvelut pienemmällä veroprosentilla Ristiinalle ja Suomenniemelle, kuin mihin näiden kuntien veroprosentit ovat itsenäisinä kehittymässä. Myös Mikkelin olisi nostettava veroprosenttiaan Uuden kunnan veroprosentteihin välttyäkseen alijäämiltä. Kokonaistarkastelussa on muistettava kaikkien kuntien joidenkin ennusteparametrien tavoitteellisuus Copyright Eero Laesterä / Audiapro Oy
Valtuustoseminaariin HTT Eero Laesterä
Valtuustoseminaariin 7.12.2011. HTT Eero Laesterä Aineistot: Tilastokeskuksen tiedonantajapalautteet 1997 2010 Kuntaliiton veromalli 8/2011, jota on käytetty arvion pohjana. Ristiinan omat arviot talouden
LisätiedotKuntaliiton maakuntatilaisuus
Päivitetty kuntakohtaisilla dioilla 8.5.2016 Kuntaliiton maakuntatilaisuus 22.4.2016 Klo 12.00-16.00, Wanha Walimo, Vesijärvenkatu 25, LAHTI HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Muutos 2000
LisätiedotTarvasjoen kunta liitoskumppaneiden painelaskelmat. HT Eero Laesterä
Tarvasjoen kunta liitoskumppaneiden painelaskelmat HT Eero Laesterä 20.3.2014 Väestön muutokset Kunnan nimi: Tarvasjoki KNO 838 Muutos 2011-2040 2011 Osuus 2020 Osuus 2030 Osuus 2040 Osuus kpl kpl/v. %:ia
LisätiedotNurmijärven talous sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen. Eero Laesterä, HT
Nurmijärven talous sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Eero Laesterä, HT 5.4.2017 2 Väestö Väestömuutos Nurmijärvi 2006 2011 2015 2020 2030 2040 2006-15 2006-15/v 2006-15 2006-15/v 2015-20 2015-20/v 2015-20
LisätiedotOulun seudun kuntajakoselvitys kuntakohtaiset ennustelaskelmat ja yhdistymislaskelma Eero Laesterä & Juha Koskinen
Oulun seudun kuntajakoselvitys kuntakohtaiset ennustelaskelmat ja yhdistymislaskelma 14.1.2010 Eero Laesterä & Juha Koskinen Lähtötilanne Ylijäämän purkaminen ja alijäämän kasvattaminen (Kuinka kauan kunnan
LisätiedotKuntaliiton maakuntatilaisuus
Kuntaliiton maakuntatilaisuus 22.4.2016 Klo 12.00-16.00, Wanha Walimo, Vesijärvenkatu 25, LAHTI HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Muutos 2000 2014 (mrd euroa) 00 01 02 03 04 05 06 07
LisätiedotVesilahden kunta. Eero Laesterä. 27.1.2014 Kuntalaistilaisuus. Hallintotieteiden tohtori
Vesilahden kunta 27.1.2014 Kuntalaistilaisuus Eero Laesterä Hallintotieteiden tohtori Valtio Mrd 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Valtionvelan kehitys %/BKT 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1990 1991 1992 1993 1994
Lisätiedot26.5.2010 Lahti HT Eero Laesterä & KTM Juha Koskinen
26.5.2010 Lahti HT Eero Laesterä & KTM Juha Koskinen Väestöennusteena Tilastokeskuksen ennuste 09/2009 Laskelmien pohjaksi on otettu kuntien omat arviot talouden kehityksestä vuoteen 2012. Vuodesta 2012
LisätiedotEtelä- Karjalan kuntien talouden tila ja tulevaisuus
Etelä- Karjalan kuntien talouden tila ja tulevaisuus Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM 4.12.2018 Teemat (eivät valmiina) Taloustarkastelun edellyttämä väestötarkastelu (Tilastokeskus 1.12.2018, painelaskelmassa
Lisätiedot5.5.2010 Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen
5.5.2010 Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen Väestöennusteena käytetään uusinta Tilastokeskuksen ennustetta 09/2009 Laskelmien pohjaksi on otettu kuntien omat arviot talouden kehityksestä vuoteen 2012
Lisätiedot(-- ) ! 1" " # 80 % 70 % 60 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %
!" # $ % & ' () # # * +),-. / 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % -30 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Menojen muutos 97->06 %:ia pystyakselilla, asukasluvun muutos
LisätiedotOrimattilan maakuntauudistuksen jälkeen. Kuntaliiton maakuntakierros
Orimattilan maakuntauudistuksen jälkeen Kuntaliiton maakuntakierros 3.5.2018 Kasvut menneessä Trendikasvu Muutos% Muutos Osuus Orimattila 2007 2011 2016 2007-16 euroa muut:sta Kaikki 64 769 74 681 88 005
LisätiedotAskola Copyright Perlacon Oy 1
Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta
LisätiedotAskolan kunta YT-elimille tiedottaminen 10.8.2012 Kunnan työntekijät, kuntalaiset, tiedotusvälineet 17.8.2012 Eero Laesterä Riitta Ekuri
Askolan kunta YT-elimille tiedottaminen 10.8.2012 Kunnan työntekijät, kuntalaiset, tiedotusvälineet 17.8.2012 Eero Laesterä Hallintotieteiden tohtori Riitta Ekuri Erityisasiantuntija Kenen toimeksianto?
LisätiedotForssan seudun kuntajako Forssa Humppila Jokioinen Tammela
Forssan seudun kuntajako Forssa Humppila Jokioinen Tammela Forssa 1.12.2014 HT Eero Laesterä Yleinen talous 3.12.2014 Copyright Perlacon Oy 2014 2 Kaikki yhteensä painokertoimin Painotettu Tasepohja Sij.
LisätiedotKajaanin kaupungin talouden kehitys ja raamit Kaupunginvaltuusto
Kajaanin kaupungin talouden kehitys ja raamit 2020-2022 Kaupunginvaltuusto 21.5.2019 2 3 4 5 6 ? 8 10 11 Kajaani 1 000 S Yhteenveto TILIVUOSI 2017 2018 2019** 2020** 2021** 2022** Verolaji Kunnallisvero
LisätiedotLapinjärvi - Loviisa. Perlacon Oy, HT Eero Laesterä Tuomas Hanhela
Lapinjärvi - Loviisa Perlacon Oy, HT Eero Laesterä Tuomas Hanhela Asukasluku 2012 2040 Muutos Muutos/v. Lapinjärvi 2829 2893 2,3 % 0,1 % Loviisa 15519 16036 3,3 % 0,1 % Uusi kunta 18348 18929 3,2 % 0,1
LisätiedotKuntien talous. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys. Hannu Joensivu, Markku Vehmas & Eero Laesterä. Kuntalaistilaisuudet
Kuntien talous Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys Kuntalaistilaisuudet Hannu Joensivu, Markku Vehmas & Eero Laesterä Mistä kaikki johtuu Teollisuuden rakennemuutos ja talouden yleinen taantuma
LisätiedotTalousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus
Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006
LisätiedotKuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio
Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio Perlacon Oy, HT Eero Laesterä KTM, BBA, IAT Katja Pesonen Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Teemat Lähentymiskriteerit Sopeutustarpeet 5.5.2014 Copyright Perlacon
LisätiedotForssan seudun kuntien talouden paineet
Forssan seudun kuntien talouden paineet Forssa Humppila Jokioinen - Tammela Eerikkilä 6.8.2014 Kuntajohtajat 15.9.2014 Ohjausryhmä 23.9.2014 HT Eero Laesterä & Tuomas Hanhela Yleinen talouden tila 2013
LisätiedotSeutuforum 2016 Kotkan Haminan seudun talousnäkymät nyt ja tulevaisuudessa
Seutuforum 2016 Kotkan Haminan seudun talousnäkymät nyt ja tulevaisuudessa Merikeskus Vellamo MDI:n ja Perlacon Oy:n yhteisesiintyminen Eero Laesterä, HT Toimitusjohtaja Juha Koskinen, KTM Mennyt ja nykyisyys
LisätiedotKIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA
KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE
LisätiedotTilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen
Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste
LisätiedotKIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)
KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon
LisätiedotKIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017
1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,1 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2017 Muut (17 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE (57 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon
LisätiedotKIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016
1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,3 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2016 Muut (17 %) SOTE (57 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon
LisätiedotTalous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014
Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne
LisätiedotSiilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen
LisätiedotKIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015
1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon
LisätiedotRiihimäen kaupungin talouden tilanne ja arvio siitä, kuinka sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa siihen
Riihimäki 16.1.2017 Riihimäen kaupungin talouden tilanne ja arvio siitä, kuinka sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa siihen Eero Laesterä, hallintotieteiden tohtori Tuomas Hanhela, erityisasiantuntija 2
LisätiedotMikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus
1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota
LisätiedotAsukasluku indeksoituna (2006=100)
11 Asukasluku indeksoituna (26=1) 15 1 95 9 85 8 75 Hankasalmi 51-1 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Asukasluku ind. Hankasalmi 1, 99,1 99,5 99,2 99,7 98,8 98,1 97,3 95,5 94,3 92,9 9,3 51-1 as. kunnat 1,
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2023
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset
LisätiedotForssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote
Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa
LisätiedotMikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014
Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013
LisätiedotHattula Hämeenlinna Janakkala
Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut
LisätiedotTalousarvio 2019 Taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja
Talousarvio 2019 Taloussuunnitelma 2019-2021 Kaupunginjohtaja 9.10.2018 Lahti rohkea ympäristökaupunki Eteläinen kehätie tuo uusia investointeja LUTin uudet opiskelijat Niemen kampukselle Lahti hakee Euroopan
LisätiedotMikkelin kaupungin tilinpäätös 2018
1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 Kaupunginvaltuusto 17.6.2019 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni
Lisätiedot31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014
31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken
LisätiedotTampereen kaupunki. Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeinen elämä kuinka kunta rahoittuu? Eero Laesterä, HT
Tampereen kaupunki Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeinen elämä kuinka kunta rahoittuu? Eero Laesterä, HT 1.5.2017 Toimeksianto Tarkastella sote- ja maakuntauudistuksen vaikutusta kaupungin rahoitukseen
LisätiedotForssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote
Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2019 Vuoden 2018 tilinpäätös Plussat: Hyvät palvelut säilyivät Talousarviossa pysyttiin, hyvää työtä toimialoilla Menojen kasvu alle
LisätiedotTalousarvio 2019 Taloussuunnitelma
Talousarvio 2019 Taloussuunnitelma 2019-2021 10.12.2018 Usko Lahden tulevaisuuteen ratkaisee. Lahti tarvitsee investointeja. Investori ostaa tulevaisuutta. 6 600 opiskelijaa on jo valinnut Lahden. Lahti
LisätiedotTalousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen
Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000
LisätiedotRahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys
Rahan yksikkö: tuhatta euroa 1 000 TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 TOIMINTATUOTOT 72 115 84 291 80 261 63 621 63 535 63 453 63
LisätiedotSiilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen
LisätiedotPalvelualuekohtaiset alustavat kehykset
Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset 2019-2023 29.5.2018 1 Järvenpään kaupunki ja Järvenpään Vesi yhteensä, tuloslaskelma TP 2017 TPE 2018 Kehys 2019 2020 2021 2022 2023 Tuloslaskelma TP 2017 TPE 2018
LisätiedotValtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit
Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä
LisätiedotSiilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset
LisätiedotTALOUSLUKUJEN VERTAILUA
TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,
LisätiedotPohjois-Savon kuntien tilinpäätökset Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018
Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset 2017 Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018 Vuosi 2017 Kuntien toimintakulut laskivat -1,3% (+1,5% v. 2016) Toimintakate parani +0,7% (-1,6% v. 2016) Verotulot kasvoivat
LisätiedotLiite 3. UusiKunta kunnat tilastoissa ja UusiKunta verrattuna muihin alueisiin
Liite 3. tilastoissa ja UusiKunta verrattuna muihin alueisiin Kaavio 1. Väkiluku UusiKunta kunnissa vuonna 2007 (henkilöä) Kaavio 2. Suhteellinen väestönkasvu 2000 2007, ennuste 2010 2030 (indeksi 2000=100)
LisätiedotSiilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-
LisätiedotKeski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017
6.6.2018 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2017, % (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-165) -0,2 % (-5) -0,7 %
LisätiedotKeski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016
12.6.2017 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2016 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-4) -0,3 % (-4) -0,3 % (-15)
LisätiedotKouvolan talouden yleiset tekijät
Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus
Sote- ja maakuntauudistus Maakuntien tilaama maakunta ja kuntakohtainen tarkastelu Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM 06.06.2017 Kuntakohtainen tarkastelu Kuntakohtainen laskenta on toteutettu painelaskelmana.
LisätiedotTilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja
Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,
LisätiedotYhteenveto vuosien talousarviosta
Yhteenveto vuosien 219- talousarviosta Kaupunginhallitus 29.11.218 talous- ja hallintojohtaja Antti Peltola 7.9.218 Talousarvioesityksen pääkohdat Varaudutaan Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän palvelutuotannon
LisätiedotMallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit
Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus
Sote- ja maakuntauudistus Maakuntien tilaama maakunta ja kuntakohtainen tarkastelu Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM 6.6. Kuntakohtainen tarkastelu Kuntakohtainen laskenta on toteutettu painelaskelmana.
LisätiedotKuntalaki ja kunnan talous
Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset
LisätiedotKirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016
31.3.2017 Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016 1 Alustavat tilinpäätöstiedot 2016 Perustuvat kuntiin lähetettyyn kyselyyn tiedot on koottu 13.-29.3.2017 välisenä aikana Tiedot
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018
LisätiedotVuoden 2009 talousarvion toteutuma Kaupunginjohtaja Mauri Gardin
Vuoden 2009 talousarvion toteutuma 31.8.2009 Kaupunginjohtaja Mauri Gardin Budjettivertailua vuoteen 2008 25.9.2009 Ulkoinen laskelma 2008 2009 Muutos % Tilanne 31.8.2009 8kk 8kk Toimintatuotot 36 536
LisätiedotTalousarvioraami 2020 Kunnanhallitus
Talousarvioraami 2020 Kunnanhallitus 3.6.2019 Enontekiön kunnan painelaskelmat (päivitetty 5/2019) Enontekiö Trendi: 2013-2018 TP 2016 TP 2017 TP2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 Asukasluku
LisätiedotTILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ
TILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ VIHTI KASVUSSA Suomen talous jatkoi vuonna 2016 alkanutta kasvu-uraa -> bruttokansantuote +3,1 % Talouskasvu heijastui myös verotilityksiin ja mahdollisti talousarviota paremman
LisätiedotVuoden 2019 talousarvion laadintatilanne
Vuoden 2019 talousarvion laadintatilanne Talousjaosto 21.11.2018 talous- ja hallintojohtaja Antti Peltola 7.9.2018 Valmistelutilanne Talousarvion valmistelu on edennyt suunnitelman mukaisesti Lähtökohtana
LisätiedotKuopio-Siilinjärvi-Suonenjoki
Kuopio-Siilinjärvi-Suonenjoki Erityinen kuntajakoselvitys valtuustot 26.11.2014 HT Eero Laesterä ja maakuntaneuvos Timo Säkkinen Yleinen osa Katsaus talouteen 2 Nokian maksuunpantu yhteisövero, mrd euroa
LisätiedotKOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017
ESITYKSEN SISÄLTÖ Kotka-konsernin suunta on oikea s.3 Mitä kriisikuntakriteereillä tarkoitetaan? s.4 Kaupungin liikkumavara ja tasapaino s.5-6 Kaupunki tunnuslukujen näkökulmasta s.7-9 Konsernissa laaja-alaista
LisätiedotTalouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2013
Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2013 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 2012 TA 2013 TA 2013 Erotus TA 2013 Enn. enn. 4/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 378-9 1 375 3 Menot
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020
LisätiedotASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016
ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta
LisätiedotTalouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös
Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina
LisätiedotTalousarvion toteuma kk = 50%
Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2019 6kk = 50% Verotulojen kertymä 30.6.2018 Talousarvio 30.6.2019 30.6.2019 Tot. % Kunnallisverot 3 846 943 3 456 000 3 727 292 53,9 Kiinteistöverot 35 134 373 500 8 904
LisätiedotMaakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013
Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.
LisätiedotPerusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille joudutaan maksamaan palautuksia viime vuodelta arviolta euroa.
Kaupunginhallitus 53 12.02.2018 Tarkastuslautakunta 11 09.03.2018 Kaupungin talouden toteutuminen 2017, kaupunki ja liikelaitokset 122/02.02.02/2018 KHALL 12.02.2018 53 Talous vuonna 2017 Uudenkaupungin
LisätiedotTA 2013 Valtuusto
TA 2013 Valtuusto 12.11.2012 26.11.2012 www.kangasala.fi 1 26.11.2012 www.kangasala.fi 2 TALOUSARVIO 2013 Muutos % ml. vesilaitos TA 2013 TA 2012/ milj. TA 2013 Kokonaismenot 220,3 5,7 ulkoiset Toimintakulut
LisätiedotKuntakohtaiset sopeutustarpeet
Lähentymiskriteerit 2015-2016 ja käyttäytyminen toiminnoissa niin, että yhdentymiskriteerit täyttyvät uuden kunnan taloudenpidossa. Pidättäytyminen rekrytoinnissa Johtoryhmä 5.6.2014 Kuntakohtaiset sopeutustarpeet
LisätiedotYleistä vuoden 2019 talousarviosta
EM 30.10.2018 Yleistä vuoden 2019 talousarviosta Pomarkun kunnan vuoden 2019 talousarviota tehdään poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, joka aiheutuu valtionosuustulojen romahduksesta vuonna 2019. Valtionosuudet
LisätiedotRauman kaupungin 2017 tilinpäätöksen ennakkotieto
Rauman kaupungin 2017 tilinpäätöksen ennakkotieto 19.2.2018 Tilinpäätös 2017 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tuloksen ennakkotieto (toimialat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden ylijäämä 12,5 milj.
LisätiedotHämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä
Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017
Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2023
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 7.10.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Syksyn 2019 kuntatalousohjelma (7.10.2019) Mikko Mehtonen 7.10.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset
LisätiedotOSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013
1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan
LisätiedotTilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH
Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan
LisätiedotPääekonomisti vinkkaa. Vinkki 2: Kuntatalouden ennuste
Pääekonomisti vinkkaa Vinkki 2: Kuntatalouden ennuste Kuntatalousohjelma julkaistiin 4.4.2019 Kuntatalousohjelma https://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kuntatalousohjelma-vuosille-2020-2023-julkaistu
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2021
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset
LisätiedotYhteenveto. Perlacon Oy: Selvitys Etelä-Karjalan kuntien kantokyvystä
Yhteenveto Perlacon Oy: Selvitys Etelä-Karjalan kuntien kantokyvystä Väestö Väestö Asukasluvussa alenemaa, Tilastokeskuksen ennuste on pahasti jälkeenjäänyt, nekin kunnat ja kaupungit, joihin on ennakoitu
LisätiedotKeski-Uudenmaan finanssilounas Miten kuntatalous kuriin Keski-Uudellamaalla. HT Eero Laesterä. Krapinhovi, Tuusula
Keski-Uudenmaan finanssilounas Miten kuntatalous kuriin Keski-Uudellamaalla HT Eero Laesterä Krapinhovi, Tuusula 6.2.2015 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
LisätiedotTaipalsaaren painelaskelma päivitetty painelaskelma Tuomas Hanhela, Heli Silomäki
Taipalsaaren painelaskelma 14.5.2019 päivitetty painelaskelma Tuomas Hanhela, Heli Silomäki Toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia prosessin aikana Tilinpäätösennuste ja Eksoten ylitys näyttivät marraskuussa
LisätiedotTALOUSARVIO KEHYSLASKELMA TOIMIALOITTAIN Sisäiset ja ulkoiset toimintatulot ja toimintamenot
TALOUSARVIO 2018 14.8.2017 KEHYSLASKELMA TOIMIALOITTAIN Sisäiset ja ulkoiset toimintatulot ja toimintamenot OVK1 Ennuste 2017 KEHYS TAE 2018 Muutos talousarvioon 2017, euroa Kokonaismuutos-% TA 2017:een
LisätiedotVuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous
1 (5) Kunta- ja aluehallinto-osasto 6.11.2017 Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous Kuntatalouden kehitystä on arvioitu talousarvioesityksen yhteydessä valmistellussa kuntatalousohjelmassa vuodelle
LisätiedotTalouskatsaus
Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Talouskatsaus 2016-2017 Henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti Toiminnan ja talouden tasapaino Salon kaupungin toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina.
LisätiedotMikkelin kaupungin tilinpäätös 2017
Saimaan rannalla. Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017 Kaupunginhallitus 26.3.2018 Kaupunginvaltuusto 11.6.2018 Keskeiset tapahtumat vuonna 2017 Uusi luottamushenkilöorganisaatio ja palvelualueorganisaatiomalli
LisätiedotNilakan talouslukuja. Talousryhmä Ohjausryhmä päivitys
Nilakan talouslukuja Talousryhmä 25.9.214 Ohjausryhmä 2.1.214 28.9.214 päivitys Vuosikate /as tp 213 35 3 25 2 15 1 5 Vuosikate /as 171 37 238 83 222 414855 79,3% poistoista 14837 138,% poistoista 397886
LisätiedotHämeenlinnan talous ja investointikyky nyt ja maakuntauudistuksen jälkeen / Jussi Oksa
Hämeenlinnan talous ja investointikyky nyt ja maakuntauudistuksen jälkeen / Jussi Oksa 6.3.2018 ämeenlinnan talouden pitemmän aikavälin tarkastelu TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 EN 2017 TA 2018
LisätiedotKuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen hakeminen
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Hakemus 1 (4) Hallinto- ja kehittämiskeskus A. Takala 29.08.2011 Valtiovarainministeriö Kuntaosasto PL 28 00023 Valtioneuvosto Kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen
LisätiedotNilakan kuntien talous tp 2013
Huom! Tarkistamaton raakaversio, ei julkaisukelpoinen Nilakan kuntien talous tp 2013 Keitele Keiteleen taseessa on kertynyttä alijäämää vähän, ainoastaan 9 /asukas. Sen veroprosentti 19,5% on selvityskuntien
LisätiedotYleistä vuoden 2018 talousarviosta
KH 28.11.2017 Yleistä vuoden 2018 talousarviosta Suomen kuntien taloudellisessa tilanteessa näkyy selvä kahtiajako hyvin toimeentuleviin kuntiin ja vaikeuksissa oleviin kuntiin. Osa kunnista suunnittelee
Lisätiedot