Itä-Uudenmaan yhdistymisselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Itä-Uudenmaan yhdistymisselvitys 2013-2015"

Transkriptio

1 Itä-Uudenmaan yhdistymisselvitys Kaksikielinen ä ä Mäntsälä Pukkila Myrskylä Lapinjärvi ä ö Askola Järvenpää Pornainen Tuusula Loviisa Loviisa n asukasta ä Kerava Porvoo Vantaa Sipoo n km² å Helsinki Saaristo ja merialueet

2 Väliraporttivaihe Selvityksen tässä vaiheessa ollaan tarkasteltu kuntien nykytilaa tulevien haasteiden pohjalta Kunnissa on lähdetty siitä, että tehdään perusteellinen selvitys, josta on muutakin hyötyä kuin vain mahdollisen yhdistymisen näkökulmasta saatava tieto koituu kaikkien hyödyksi joka tapauksessa Kunnat antavat lausuntonsa väliraportista maalis-huhtikuun 2014 aikana ä ä ä ö å ä

3 Prosessi Vaihe I Väliraporttivaihe - käynnissä Työryhmien väliraportit Kuntien lausunnot Vaihe II Loppuraporttivaihe - Maaliskuu 2014-> Yhdistymissopimusvalmistelu - Maaliskuu > Loppuraportti Yhdistymissopimusluonnos Kuntien päätökset KH KV

4 Mikä muuttuu? Voimaan 2015?

5 Aikataulu Helmikuu 2014 Huhtikuu 2014 Työryhmien väliraportit valmiit Kunnat antavat lausuntonsa väliraportista ä ä Huhtikesäkuu 2014 Tulevaisuustyötä ja yhdistymissopimusvalmistelut Heinäkuu 2014 Elosyyskuu 2014 Lomatauko Tulevaisuustyötä ja yhdistymissopimusvalmistelut ä ö Lokakuu 2014 Lokamarraskuu 2014 Joulukuu 2014 Tammikuu 2015 Loppuraportti valmis Yhdistymissopimusneuvottelut, mahdolliset kansanäänestykset Yhdistymisesityksen ja -sopimusluonnoksen käsittely (KH) 30 päivää aikaa kuntalaisten huomautuksille å ä Helmikuu 2015 Yhdistymisesityksen ja -sopimusluonnoksen käsittely (KV)

6 ä ä TALOUS ä ö Tilannekatsaus: yksittäiset kunnat historia ja nykytila Porvoon kaupungin esitysaineisto HT Eero Laesterä å ä

7 Veroprosentit Kuvioissa on esitetty kaikkien Suomen kuntien tuloveroprosentit vuosina 2002 ja Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014

8 Veroprosentin muutos, verotasapaino ,5 33,5 32,5 31,5 30,5 29,5 28,5 27,5 26,5 25,5 24,5 23,5 19,8 19,8 19,8 19,8 19,8 20,3 21,0 21,5 22,5 21,8 20,6 21,3 22,0 22,5 23,0 23,2 23,7 24,1 24,7 25,2 25,8 26,3 26,9 19,7 19,8 19,9 17,9 17,9 18,0 18,1 18,4 18,9 15,0 15,0 15,5 15,0 16,0 16,5 16,5 16,5 16,5 16,5 16,5 16,5 16,5 16,5 16,5 16,8 16,8 17,0 17,3 17,3 17,5 17, Maksimi Keskiarvo Minimi Kuviossa on esitettykuntien veroprosentteihin kohdistuvat paineet koko maan tasolla. Laskelma on tehty siten, että jokainen kunta on tasapainotettu vuosittain maksimissaan yhden veroprosenttiyksikön muutoksella. > kuntien kunnallisveroprosenttien erot vaikuttavat kasvavan merkittävästi

9 Väestö Asukasluku Mediaani ikä Muutos Sij. Ikäänt Muutos Muutos/v (v) Muutos Askola ,4 % 0,8 % Lapinjärvi ,3 % 0,1 % Loviisa ,3 % 0,1 % Myrskylä ,4 % 0,2 % Pornainen ,5 % 0,8 % Porvoo ,5 % 0,5 % Sipoo ,0 % 1,1 % Uusi kunta ,5 % 0,5 % Koko maa 46, Ikärakenne on nyt ja tulevassa maan keskiarvoa edullisempi (Tilastokeskus), ja, Kaikissa kunnissa on väestön kasvua kaikilla on positiivinen ennuste. Asukasluvun muutosta ei oteta huomioon pisteytyksessä, koska se on kaikissa kunnissa positiivinen, eikä yli ± 1,5%/v Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014

10 Huoltosuhde Huoltosuhde Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo Uusi kunta Väestöllinen huoltosuhde kuvaa 0 5 ja yli 64 vuotiaiden suhdetta vuotiaisiin.

11 Porvoo Kunnan nimi: Porvoo KNO 638 Muutos Osuus 2020 Osuus 2030 Osuus 2040 Osuus kpl kpl/v. %:ia %:ia/v. Asukasluku kaikista %:ia kaikista %:ia kaikista %:ia kaikista %:ia ,9 % 0,5 % 0 6 vuotiaat ,1 % ,9 % ,6 % ,3 % ,1 % 0,1 % 6 vuotiaat 602 1,2 % 601 1,2 % 617 1,1 % 605 1,1 % 3 0 0,5 % 0,0 % Peruskoulu, 7 16 vuotiaat ,3 % ,1 % ,8 % ,4 % ,2 % 0,2 % Lukio, vuotiaat ,3 % ,5 % ,4 % ,5 % ,1 % -0,3 % Työikäiset, vuotiaat ,8 % ,9 % ,0 % ,1 % ,0 % 0,0 % vuotiaat ,0 % ,8 % ,0 % ,8 % ,9 % 4,3 % Yli 84 vuotiaat 919 1,9 % ,4 % ,7 % ,9 % ,5 % 8,9 % Eläkeikä, Yli 64 vuotiaat ,4 % ,6 % ,2 % ,7 % ,4 % 2,9 % Mediaani 41,0 43,0 45,0 46,0 Painotettu keskiarv o 40,8 42,6 44,3 45,4 Porvoon ennustettu väestökasvu painottuu ikääntyneisiin > vanhusten palvelurakenteeseen kohdistuu merkittävä paine Lasten ja kouluikäisten määrään ennustetaan myös pientä kasvua. Lukio- ja työikäisten määrän odotetaan laskevan. Mediaani-ikä kasvaa merkittävästi tarkastelujakson aikana, mutta pysyttelee silti selkeästi maan keskitason alapuolella. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014

12 Esimerkki ikääntymisestä, koko alue Vuoden 2000 tienoilla alueelle tuli uutta yli 75 vuotiasta Vuoden 2013 tienoilla noin 400, 634mutta 2020 jälkeisinä vuosina noin Kasvu ei alene nykytasolle 5325 vuoteen Yli 75 vuotiaiden vuotuinen muutos edelliseen vuoteen nähden Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä Kuviossa esitetään koko alueen vuotuinen yli 75- vuotiaiden määrän muutos. Todellinen ikääntymis en paine tulee vasta 2021

13 Ikääntymisen veropaine, koko alue Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014

14 Ikääntymisen kustannus Yli 75 vuotiaat, palvelurakennekustannus keskim Keskiarvo Sij. Askola 0,13 0,27 0,69 0,37 7 Lapinjärvi 0,00 0,22 0,51 0,24 1 Loviisa 0,08 0,23 0,53 0,28 3 Myrskylä 0,15 0,24 0,47 0,29 4 Pornainen 0,09 0,33 0,57 0,33 6 Porvoo 0,18 0,29 0,52 0,33 5 Sipoo 0,17 0,24 0,39 0,27 2 Uusi kunta 0,14 0,25 0,47 0,29 Ikääntyminen yli 75-vuotiaiden määrän kasvu ja tämän pelkistäminen veroprosenttiyksikön kasvupaineeksi / vuosi. Vaihteluväli kuntakohtaisesti vastaa 0,24 0,37 veroprosenttiyksikköä vuodessa. Nopeimman ikääntymisen aikaan vuotuinen paine veroprosenttiyksikköön vastaa 0,39 0,69 veroprosenttiyksikköä. Ikääntymisen vaikutuksia verotettavan tulon alenemassa ei oteta huomioon hyvin suurta jo nyt. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014

15 Ikääntymisen vaikutus, Porvoo Porvoon ikääntyminen voimakkainta Palvelurakenteeseen kohdistuva kustannus on kumulatiivisena merkittävä. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014

16 Edullinen palvelurakenteen kustannus, nettomeno eur/as 2012 Kaikki Sij 2012 Perusturva Sij 2012 Opetus Sij 2012 Tekniikka Sij 2012 Yleishallinto Sij Vähäkyrö Oulunsalo Marttila Vähäkyrö Joutsa 65 1 Rusko Taipalsaari Taivassalo Muurame Ruovesi 2 2 Kontiolahti Kontiolahti Hailuoto Punkaharju Loviisa 1 3 Kiiminki Rusko Varkaus Kiiminki 15 4 Tyrnävä 7 4 Kempele Pornainen Imatra Kerimäki 19 5 Hausjärvi 23 5 Muurame Kiiminki Kemi Karkkila 22 6 Lohja 25 6 Pornainen Kempele Kihniö Kuopio 30 7 Akaa 31 7 Pirkkala Muurame Heinola Lieto 31 8 Lapinlahti 35 8 Lieto Luoto Pieksämäki Siuntio 33 9 Nurmijärvi 40 9 Hattula Hattula Harjavalta Vehmaa Kalajoki Askola Askola Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo Sipoo Loviisa Sipoo Askola Porvoo Porvoo Askola Lapinjärvi Pornainen Myrskylä Myrskylä Lapinjärvi Askola Sipoo Lapinjärvi Lapinjärvi Porvoo Myrskylä Lapinjärvi Loviisa Loviisa Pornainen Porvoo Myrskylä Sipoo Loviisa Pornaisten ja Askolan palvelurakenteet ovat jo nyt hyvin ohuet.. Kallein, Loviisa, ei ole saanut puristettua liitoksen seurauksena kaupungille tulleita raskaita palvelurakenteita. Kaikkien muiden palvelurakenne on lähellä edullisinta kolmannesta. Tarkastelu ei ota huomioon erilaisia tapoja organisoida palveluntuotanto eikä Eroja palveluntuotannon laadussa. Mitä merkitsee kunnan on käytettävä se sopeutuksen mahdollisuus mitä on löydettävissä; kuntien pitäisi käyttää se sopeutuksen mahdollisuus, mikä olisi yhteisesti käytettävissä. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014

17 Porvoon palvelurakenne Porvoo Luvut indeksissä per 2012 Väli eur/as Väli Koko maa Oma Koko maa 06/12/v. 06/12/v. Yleishallinto ,29 % 6,05 % Muut palvelut ,36 % 5,79 % Liikenneväylät ,41 % 2,79 % Palo ja pelastus ,60 % 1,47 % Toimitila ja vuokraus ,11 % -10,03 % Liiketoiminnan luonteiset ,77 % 12,28 % Vesihuolto ,82 % Energiahuolto ,59 % Opetus ja kulttuuri ,55 % 1,35 % Lasten päivähoito ,99 % 2,94 % Lasten päiväkotihoito ,15 % 5,45 % Lasten perhepäivähoito ,21 % -2,54 % Esiopetus, yhteensä ,86 % 1,93 % Perusopetus ,95 % 1,71 % Lukio ,24 % -0,11 % Ammatillinen koulutus ,09 % -0,18 % Kansalaisopistot ,67 % 0,87 % Kirjastot ,87 % 0,90 % Liikunta ja ulkoilu ,51 % 2,04 % Nuorisotoimi ,89 % 2,17 % Museot, teatterit jne ,80 % 2,11 % Yleinen kulttuuritoimi ,45 % -0,06 % Sosiaali- ja terveys yhteensä ,43 % 3,53 % Sosiaalitoimi ,63 % 5,12 % Sosiaali- ja terveys, hallinto ,82 % -4,28 % Lastensuojelu, laitos ja perhehoito ,71 % 5,82 % Muut lasten ja perheiden palvelut ,43 % 1,38 % Vanhusten laitospalvelut ,11 % -1,33 % Vammaishuollon laitospalvelut ,75 % -1,72 % Vammaisten työllistämistoiminnan sekä ,57 % 9,54 % Kotipalvelut ,25 % 3,19 % Terveydenhuolto ,29 % 2,51 % Perusterveydenhuolto pl hammashuolto ,04 % 2,87 % Vuodeosasto ,44 % 0,80 % Hammashuolto ,67 % 2,65 % Erikoissairaanhoito ,16 % 2,77 % Ympäristöterveydenhuolto ,57 % 0,29 % Kaikki yhteensä ,94 % 2,93 % Verotettava tulo ,93 % 1,09 % Valtionosuudet ,00 % 4,17 % Toimintakate ,39 % 3,09 % Taulukossa on tarkasteltu Porvoon palvelurakenteen kustannuksia Luvut on korotettu elinkustannusindeksiin inflaation vaikutuksen poistamiseksi Porvoon palvelurakenteessa eniten kustannukset vaikuttavat nousseen muissa palveluissa, joissa muutos on selvästi myös maan keskitasoa korkeampi. Myös yleishallinnon ja opetustoimen kustannusten kasvu ylittää maan keskitason

18 Keskinäinen talous painotettu yhteenveto Tasepohja Järjestys Tulos ja muut Tase: Myrskylä (heikkenee), Sipoo, Porvoo Tulos: Porvoo, Sipoo Tulevaisuus: Ei vielä arvioitu Yhteensä (nyt): Porvoo, Sipoo Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014 Järjestys Kaikki yhteensä Järjestys Askola 5,27 7 4, ,12 7 Lapinjärvi 4,27 6 5,42 7 9,69 6 Loviisa 4,26 5 3,72 4 7,98 5 Myrskylä 2,96 1 4,90 6 7,86 4 Pornainen 3,98 4 3,64 3 7,62 3 Porvoo 3,68 3 2,44 1 6,12 1 Sipoo 3,43 2 3,10 2 6,53 2

19 Kunnat mitattuna kriisimittareilla Tämä yksin Nämä yhdessä Kumulatiivinen yli/alijäämä 1000 euroa Vuosikate puhdistettuna Taseen Veroprosentti Lainakanta Omavaraisuus alijäämä Suhteellinen velkaantuneisuus Askola ,0 20, Lapinjärvi ,0 20, Loviisa ,8 19, Myrskylä ,0 20, Pornainen ,5 19, Porvoo ,3 19, Sipoo ,3 19, Ketään ei vielä uhkaa kriisimittareiden täyttyminen. Askolassa tilanne on huonoin. Kriisimittareilla mitaten Loviisan tilanne on vahva, samoin Pornaisten. Kriisimittarit mittaavat samantapaisia asioita, eikä näille anneta informaatioarvoa suurempaa merkitystä. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014

20 Porvoon kriisimittarit Porvoo Kumulat. yli/alijäämä 1000 euroa Yli/alijäämä euroa/asukas Alijäämä/ylijäämäkriteeri euroa/asukas Täyttyykö alijäämäkriteeri Ei täyty Ei täyty Alijäämä ei laukaise selvitysehtoa Vuosikate puhdistettuna harkinnanvaraisesta Ei täyty Ei täyty Ei täyty Veroprosentti 19,25 19,25 Oma veroprosentti./.. Maan keskimääräinen vero-% 0,08 0,00 Jos oma vero-% on 0,5% > keskim., ehto täyttyy Ei täyty Ei täyty Ei täyty Taseen alijäämä Täyttyy, jos taseessa on alijäämää Ei täyty Ei täyty Ei täyty Lainakanta euroa/asukas, oma Lainakanta, keskimäärin euroa/asukas Oma lainakanta eur/asukas / Keskim. lainakanta 1,51 1,29 Jos oma lainakanta/keskim. lainakanta >1,5, ehto täyttyy Täyttyy Ei täyty Ei täyty Omavaraisuus 48,77 47,13 Täyttyy, jos omavaraisuus on alle 50% Täyttyy Täyttyy Täyttyy Suhteellinen velkaantuneisuus 56,35 59,46 Täyttyy, jos suhteellinen velkaantuneisuus on yli 50% Täyttyy Täyttyy Täyttyy Porvoo oli kriisimittareilla tarkasteltuna 2012 melko hyvällä mallilla. Taseessa oli kumulatiivista ylijäämää, mutta lainakanta oli melko korkea. Omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuneisuus ylittivät kriisikuntakriteeristön raja-arvot. Täyttävätkö muut kriteerit selvitysehdon? Muut kriteerit eivät täytä selvitysehtoa Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014

21 Verotettavan tulon alenema (karkea arvio) %:ia/v eur/as Askola 1,1 159 Lapinjärvi 0,8 100 Loviisa 1,5 216 Myrskylä 0,8 102 Pornainen 1,5 233 Porvoo 1,5 274 Sipoo 0,9 179 Verotettava tulo kasvoi paljon välillä Tämänkin kasvun varaan perustui menojen kasvu. Vuodesta 2008 alkaen vuoteen 2012 verotettavan tulon kasvu romahti, mutta menot jäivät. Taso tarkoittaa kuntakohtaisesti NOIN 0,8-1,5 veroprosenttiyksikköä vastaavaa määrää - vuodessa. Sipoon arvo perustuu osittain arvioon (osakuntaliitos) Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014

22 Porvoon tulojen ja menojen kehitys Porvoo 0,89 % 0,88 % 0,29 % Porvoo Sama kasvu Koko maa Porvoo Sama kasvu Koko maa Porvoo Sama kasvu Koko maa Toimintakate 6,86 % 6,18 % 4,92 % 7,07 % 6,63 % 5,39 % 2,30 % 5,01 % 4,66 % Verotettava tulo 4,75 % 5,00 % 3,66 % 6,50 % 5,96 % 4,95 % 1,68 % 1,65 % 0,91 % Veroprosentti 0,175 0,133 0,132 0,000 0,130 0,137 0,000 0,196 0,198 Yhteisöverot 3,24 % -2,66 % -4,57 % -2,25 % -5,32 % -6,29 % -7,77 % -0,05 % -2,01 % Kiinteistöverot 8,12 % 8,48 % 7,52 % 7,34 % 7,16 % 6,37 % 22,90 % 10,76 % 9,55 % Valtionosuudet 7,40 % 3,40 % 5,25 % 9,53 % 1,89 % -3,63 % 6,63 % 2,69 % 4,36 % Poistot 9,10 % 4,64 % 2,92 % 7,37 % 4,58 % 2,76 % 18,07 % 4,87 % 4,63 % Bruttoinv. eur/as Taulukossa on vertailtu vuotuisia kasvuja ennen taantumaa ja taantuman jälkeen. Voidaan havaita, että verotettavan tulon kasvukertoimissa on tapahtunut merkittävä muutos vuoden 2009 jälkeen. Valtionosuudet ovat kasvaneet edelleen merkittävästi maan keskitasoa nopeammin. Verotettavan tulon kasvu on jäänyt toimintakatteen kasvua pienemmäksi. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014

23 Valtionosuusleikkaus / kunta e/as 202 Askola 0,8 0,9 1,4 1,6 1,7 1,7 1,7 1,7 1,7 257 Lapinjärvi 0,9 1,1 1,6 1,9 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 257 Loviisa 0,8 1,0 1,4 1,6 1,7 1,7 1,7 1,7 1,7 257 Myrskylä 0,9 1,1 1,6 1,9 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 257 Pornainen 0,8 0,9 1,4 1,6 1,6 1,7 1,7 1,7 1,7 257 Porvoo 0,7 0,8 1,2 1,4 1,4 1,5 1,5 1,5 1,5 257 Sipoo 0,6 0,7 1,1 1,3 1,3 1,3 1,3 1,3 1,3 257 Paineen kasvussa on otettava huomioon päätetyt valtionosuusleikkaukset, jotka jatkuvat vuoteen 2017 saakka. Taso, 257 euroa/asukas, tarkoittaa kuntakohtaisesti 1,3-2,0 veroprosenttiyksikköä vastaavaa määrää. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014

24 Porvoon valtionosuusleikkaus Valtionosuusleikkaus Leikkaus 1000 eur Lisäleikkaus eur/as Leikkaus suhteessa vuoteen Saamatta jäänyt valtionosuus Porvoo Tason lasku Asukasluku Yhden veroprosenttiyksikön tuotto Lisäleikkaus eur Lisäleikkaus eur/as 116,06 23,00 67,00 35,00 7,00 9,00 257,06 Saamatta jäänyt valtionosuus eur Leikkaus %:ia 0,66 0,80 1,18 1,37 1,41 1,46 1,46 Leikkaus suhteessa vuoteen 2011 Saamatta jäänyt valtionosuus Paine veroprosenttin ,60 Leikkaus suhteessa vuoteen ,40 Saamatta jäänyt valtionosuus ,20 Paine veroprosenttin 0, ,80 1,18 1,37 1,41 1,46 1, , , , , ,

25 Valtionosuusmuutos / kunta e/as 2020 Askola 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 17 Lapinjärvi 0,4 0,4 0,6 0,6 0,9 1,2 152 Loviisa 0,3 0,3 0,5 0,5 0,8 0,9 135 Myrskylä 0,4 0,4 0,6 0,6 0,9 1,1 138 Pornainen 0,3 0,3 0,5 0,5 0,8 1,0 155 Porvoo 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 49 Sipoo 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 37 Paineen kasvussa on otettu huomioon esitetyt valtionosuusmuutokset. Näiden vaikutus vaihtelee alueella hyvin paljon Lapinjärven kohtalokkaasta leikkauksesta (1,2 veroprosenttiyksikköä) Pornaisten isoon lisäykseen (1,0 veroprosenttiyksikköä) Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014

26 Verorahoituksen muutos/ kunta Askola 1,1 1,1 1,1 1,8 2,0 2,4 2,6 2,6 2,7 2,7 2,7 2,7 Lapinjärvi 0,8 0,8 0,8 1,7 1,9 2,4 3,1 3,1 3,4 3,4 3,7 4,4 Loviisa 1,5 1,5 1,5 2,2 2,4 2,9 3,4 3,5 3,7 3,7 4,0 4,2 Myrskylä 0,8 0,8 0,8 1,7 1,9 2,5 3,1 3,2 3,5 3,5 3,7 3,7 Pornainen 1,5 1,5 1,5 2,3 2,4 2,9 2,8 2,8 2,7 2,7 2,4 2,0 Porvoo 1,5 1,5 1,5 2,2 2,3 2,7 3,1 3,1 3,2 3,2 3,2 3,2 Sipoo 0,9 0,9 0,9 1,5 1,6 2,0 2,2 2,2 2,3 2,3 2,3 2,3 Pelkkä verorahoituksen muutos tarkoittaa Lapinjärvellä vuonna ,4 veroprosenttiyksikön painetta suhteessa vuoteen 2011.Loviisankin kaupungista itsestään riippumaton muutos on 4,2. Pornaisten valtionosuslisä johtaisi tässä vaiheessa pienimpään paineeseen. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014

27 Porvoon verorahoituksen muutos ja ikääntyminen Porvoo e/as 2020 Verotulot 1,54 1,54 1,54 1,54 1,54 1,54 1,54 1,54 1,54 1,54 1,54 1, VOS leikkaus 0,66 0,80 1,18 1,37 1,41 1,46 1,46 1,46 1, VOS muutos 0,28 0,28 0,28 0,28 0,28 0,28 49 Veroprosentti ,25 Kaikki yhteensä 1,54 1,54 1,54 2,20 2,34 2,72 3,20 3,24 3,29 3,29 3,29 3, Ikääntyminen, paineen muutos veroprosenttiyksikköinä 0,16 0,48 0,65 0,84 1,13 1,54 Edelliset yhteensä 3,36 3,71 3,94 4,13 4,41 4,83 Kokonaisuutena aiheutuva paine on merkittävä. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014

28 Itsenäisten kuntien talouskehitys Sopeutettu trendi: Perustuu toimintakatteen painotettuun menneeseen kasvuun. Kuntien omat arviot toimintakatteen muutoksista ohitettiin, koska Askolaa ja Loviisaa lukuun ottamatta kunnilla ei ole valmisteltua ja poliittisesti hyväksyttyä toimenpideohjelmaa. Talousarviovuoden 2014 veroprosentit Yrityksistä huolimatta ei onnistuttu löytämään menetelmää, millä asukasluvun kasvu olisi pystytty erottamaan kasvusta yleensä Otetaan huomioon tiedossa olevat valtionosuusleikkaukset Valtionosuusmuutokset tiedossa oleva ajankohta 1.2 Otetaan huomioon ikääntyminen kuntakohtainen nettomeno eur/yli 75-vuotias, kuntakohtainen muutos. Jättää huomiotta verotettavan tulon muutoksen eläköitymistilanteessa. Verotulojen muutokset toteutettiin Kuntaliiton ennustekehikolla. Korkotaso kuntien 2013 korkotaso Ei ole ennuste Arvioidaan paineen kasvua Veroprosenttina ja Nettovelkana Vastaavasti arvioidaan, kuinka suuri on kuntakohtainen sopeuttamistarve Luodaan alusta, jonka varaan voidaan arvioida uuden kaupungin toimintaedellytyksiä ja mahdollisuutta/tarvetta kasvattaa/vähentää toimintakatteeseen vaikuttavia tuloja ja menoja. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014

29 Porvoo velkatasapaino Porvoo TP 2011 TP 2012 Tpe 2013 TA 2014 TASU 2015 TASU 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Asukasluku Verotettava tulo Muutos % -0,18 % 5,47 % 0,00 % 2,94 % 3,76 % 3,98 % 3,98 % 3,98 % 3,98 % Veroprosentti 19,25 19,25 19,25 19,25 19,25 19,25 19,25 19,25 19,25 19,25 Toimintakate Muutos 6,83 % 3,77 % 1,39 % 1,43 % 1,48 % 5,40 % 5,37 % 5,34 % 5,31 % Sopeutus Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Vuosikate Poistot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Lainakanta 1000 eur Nettolaina 1000 eur Nettolaina eur/as Nettolaina veroprosenttia 12,57 12,41 10,97 10,75 11,04 10,40 10,31 10,12 10,06 10,13

30 Toimintakatteen muutokset ja sopeutustarve Käytetty 2012 lukuja nimittäjinä Sopeutustarve meur TA 2014 TASU 201 TASU 201 Yhteensä eur/as vero % Askola 1,1 1,1 1,1 3, ,28 Lapinjärvi 0,6 0,6 0,6 1, ,52 Loviisa 3,5 3,5 3,5 10, ,55 Myrskylä 0,6 0,6 0,6 1, ,50 Porvoo 8,0 8,0 8,0 24, ,77 Pornainen 1,1 1,1 1,1 3, ,22 Sipoo 5,1 5,1 5,1 15, ,26 Yhdistelmä 19,9 19,9 19,9 59, ,56 Veroprosentti vakioitu vuoden 2014 tasolle. Kun trendiä lasketaan menneeseen perustuvilla kasvuilla ja tiedossa olevilla muutoksilla huomataan, että ilman sovittuja sopeutuskeinoja tasapainotuksen tarve on suuri. Jos esimerkiksi Myrskylä haluaa jatkaa nykyisillä veroprosenteilla, sen tulisi sopeuttaa talouttaan 822 euroa/asukas vastaavalla määrällä kolmen ensimmäisen tarkasteluvuoden aikana. Pienin suhteellinen sopeutustarve on Porvoolla.

31 Paine veroprosenttia kohtaan Veroprosentti TP 2011 TP 2012 Tpe 2013 TA 2014 TASU 201 TASU 201 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Askola 19,00 20,00 20,25 20,25 21,25 22,25 23,25 24,25 24,25 24,25 Lapinjärvi 19,00 20,50 20,50 20,50 21,50 22,50 23,50 24,50 25,25 25,25 Loviisa 19,75 19,75 19,75 19,75 20,75 21,75 22,75 23,75 24,75 24,75 Myrskylä 20,00 20,00 20,00 21,00 22,00 23,00 24,00 25,00 26,00 27,00 Porvoo 19,25 19,25 19,25 19,25 20,25 21,25 22,00 22,00 22,00 22,00 Pornainen 19,50 19,50 19,50 20,00 21,00 22,00 23,00 24,00 24,00 24,00 Sipoo 19,25 19,25 19,25 19,25 20,25 21,25 22,25 22,75 23,25 23,25 Yhdistelmä 19,33 19,40 19,41 19,45 20,45 21,45 22,45 22,45 22,70 22,95 28,00 27,00 26,00 25,00 24,00 23,00 22,00 21,00 20,00 19,00 18,00 TP 2011 TP 2012 Tpe 2013 TA 2014 TASU 2015 TASU 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Porvoo Pornainen Sipoo Yhdistelmä Oletus: ei toiminnallista sopeutusta. Yo veroprosentin nostoilla päästäisiin tasapainoon vuonna 2020.

32 Uusi kunta mekanistisesti liitettynä, velkasopeutus Yhdistelmä TP 2011 TP 2012 Tpe 2013 TA 2014 TASU 2015 TASU 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Asukasluku Verotettava tulo Muutos % 1,48 % 5,72 % 0,75 % 3,18 % 3,84 % 4,18 % 4,18 % 4,18 % 4,18 % Veroprosentti 19,33 19,40 19,41 19,45 19,45 19,45 19,45 19,45 19,45 19,45 Toimintakate Muutos 5,80 % 4,15 % 0,97 % 1,01 % 1,05 % 4,83 % 4,83 % 4,83 % 4,83 % Sopeutus Verotulot Valtionosuudet Yhdistymisavustus Rahoitustuotot ja kulut Vuosikate Poistot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Lainakanta 1000 eur Nettolaina 1000 eur Nettolaina eur/as Nettolaina veroprosenttia 11,88 11,35 10,97 11,47 12,29 11,88 10,77 9,68 8,76 8,13 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014

33 Mitä on tehty, mitä tehdään seuraavaksi? Kuntien yhteenliittäminen Yhdistymisavustus (10 milj. Euroa) Valtionosuuden muutos (liitoksesta johtuva, järjestelmämuutoksesta johtuva) Harmonisaatiot (palkat, maksut ja taksat, verot, poistot jne) Mitkä kriteerit pitää täyttää? Kuntaliitoksen hyödyt ja haitat palvelurakenteessa oleva mahdollisuus muutetaan euroiksi. Uuden kunnan tulevaisuus vs yksittäisten kuntien tulevaisuus Mihin riittää? Saadaanko liitoksesta enemmän hyötyä kuin yhteenlasketusta kuntakohtaisesta sopeutumisesta? Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014

34 ä ä SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT ä ö ä å

35 Kustannukset kunnittain ja sairastavuus Dia s. 24

36 Kustannusten kasvu kunnissa Kuva, dia 19

37 Sairastavuus kunnissa vähentynyt muuhun maahan verrattuna Dia 23

38 Kuntien huoltosuhde keskimääräistä heikompi 39

39 Yli 75-vuotiaden osuus Itä-Uudellamaalla muuta maata alhaisempi Dia 37

40 Lapsiperheiden osuus muuta maata suurempi Dia 85

41 Vahvuudet Palvelurakennetta jo kevennetty, laitospalveluista avopalveluihin ja palvelupisteiden määrää karsittu Alhaiset asukaskohtaiset kustannukset Sairastavuus alueella keskimääräistä alhaisempi Palveluiden saatavuus, monipuolisia palveluita ja lähellä asukkaita Kaksikielisyys Kuntien asukasluku lisääntyy, väestö muuta maata varakkaampaa ä ä ä ö å ä

42 Heikkoudet Osin vielä raskas palvelurakenne Korkeat kustannukset suhteessa sairastavuuteen Tehottomuus, työikäiset käyttävät paljon palveluita Päällekkäinen hallinto Saatavuus lisää kustannuksia Palveluiden epätasa-arvoisuus Huoltosuhde alueella Palvelurakenteessa ja palveluiden käytössä suuria eroja kuntien välillä ä ä ä ö å ä

43 Mahdollisuudet Yhteiset kilpailutukset Työvoiman saatavuus Palvelutarjonnan monipuolistuminen, laadun parantuminen ja vaikuttavuuden sekä tuottavuuden lisääntyminen, toimivimmat käytännöt uuteen kuntaan. Kehittämistyön ja erityistyöntekijöiden alueellinen koordinointi Skaalaetu, erityisesti erikoissairaanhoito, osastokuntoutus sekä eniten palveluita käyttävien asiakkaiden palvelut (päihde- ja mielenterveys, vammaispalvelut, lastensuojelu), palveluohjaus, erityispalveluiden järjestäminen alueellisesti. ä ä ä ö å ä

44 Uhat Yhteistyön toimimattomuus Uuden toimintakulttuurin luominen vie vuosia Palvelutuotanto hajautuu liikaa ja kustannukset kasvavat harmonisoinnin myötä (palvelutaso ja henkilöstön palkat) Palvelutarjonta supistuu (alueellinen tasaaminen Toimimaton hallinto ä ä ä ö å ä

45 Mahdollisen uuden kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen periaatteet Palvelut ja niihin tarvittava henkilöstö pystytään rahoittamaan kunnan tuloilla Palveluita kehitetään kuntalaisten ja palvelunkäyttäjien näkökulmasta Palvelut edistävät kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia, ja niitä toteutetaan yhdessä muiden kunnan toimijoiden, kolmannen sektorin sekä kuntalaisten kanssa Sähköisiä, mobiili- sekä liikkuvia palveluita kehitetään, jotta palveluiden kuntalaislähtöisyys, saavutettavuus, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus lisääntyvät ä ä ä ö å ä

46 SIVISTYS- JA OPETUSPALVELUT, VARHAISKASVATUS, KULTTUURI, LIIKUNTA- J A VAPAA- AJANPALVELUT ä ä ä ö ä å

47 Tunnuslukuja Sivistyspalveluiden tuottamiseen koko alueen asukkaille noin 210 miljoonaa euroa Palveluita tuottaa lähes 3000 työntekijää Palveluiden hallinnoinnista vastaa yhteensä 19 erillistä lautakuntaa tai niiden jaostoa Lisäksi vuosittain ammatillisen nuorisoasteen ja aikuiskoulutukseen alueella lähes 90 miljoonaa euroa ä ä ä ö å ä

48 Itä-Uudenmaan tilanne oppilasta 3640 päiväkotilasta 71 peruskoulua 17,5 ala-asteen keskimääräinen ryhmäkoko 16,9 yläasteen keskimääräinen ryhmäkoko

49 Koulukiinteistöjen ylläpitokustannusten muodostuminen Tarkasteluvuosi 2012 Kustannukset kunnittain /brm² Lapinjärvi 111,7 Sipoo 82,2 Myrskylä 81,3 Loviisa 72,8 Porvoo 60,3 Askola 51,3 Pornainen 45,1 Koulut keskimäärin 66,34 Koulut keskimäärin Pornainen Askola Porvoo Loviisa Myrskylä Sipoo Lapinjärvi

50 Kiinteistömassa, koulut Kiinteistömassan kehitys Koulut Kiinteistömassan kasvu % Koulurakennukset % osuus Vuosi

51 Päiväkotikiinteistöjen ylläpitokustannusten muodostuminentarkasteluvuosi 2012 Rakennukset keskimäärin Kustannukset rakennustyypeittäin /brm² Loviisa 123,3 Lapinjärvi 84,8 Porvoo 81,4 Sipoo 79,9 Askola 74,9 Pornainen 68,6 Myrskylä 53,0 Rakennukset keskimäärin 84,66 Myrskylä Pornainen Askola Sipoo Porvoo Lapinjärvi Loviisa

52 Kiinteistömassa, päiväkodit Kiinteistömassan kasvu % Päiväkodit Kiinteistömassan kehitys Päiväkodit % osuus Vuosi

53 Nykytilan ja tulevaisuuden arvioinnin vaikeus a) Suunnitellut valtionosuusmuutokset kirjastojen laskennalliset kustannukset poistuvat Taiteen perusopetuksen ja kulttuuritoimenmääräytymis-perusteet poistuvat vuotiaiden korotus poistuu Toisen asteen yksikköhintojen ja rahoitusjärjestelmän muutokset b) Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aiheuttamat toimenpiteet Esiopetus kaikille Oppivelvollisuuden pidentäminen Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen Vapaan sivistystyön rahoituksen vähentäminen Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusryhmäkoon suurentaminen koulunkäyntiavustajat osaksi opettajaoppilassuhdetta Oppimateriaalien yhteishankinta ja digitalisointi Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tehostaminen c) Kuntien palveluverkkoon liittyvät toimenpiteet ovat alueella hyvin eri vaiheissa Vaikeuttaa kokonaisuuden hahmottamista d) Kuinka paljon yleisen sopeuttamisen tarpeen yhteensä noin 60 miljoonasta eurosta kohdentuu sivistyspalveluihin? Kustannusrakenteet alueen kunnissa esimerkiksi sisäisten erien osalta lasketaan eritavoin ja väestön ikärakenne alueen kunnissa on erilainen e) Hankerahoitus Alueella paljon erilaisia hallitusohjelmasta riippuvaisia hankerahoituksia Epävarmuus rahoituksen jatkumisesta f) Ammatillisen toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkko Erittäin hajanainen Alueen kunnat ovat omistajina useissa erillisessä koulutuksen järjestäjässä Nykyinen malli tuo useita päällekkäisiä toimintoja ja niiden purkaminen sekä nykyaikaistaminen ovat hidas prosessi, jonka etenemistä on vaikea ennakoida

54 Huomiot ja johtopäätökset alueen sivistyspalveluista I Varhaiskasvatuspalvelut Järjestetty sivistyspalveluiden toimesta pääosin kunnallisena palveluna Järjestäminen tapahtuu joko omakielisissä tai kaksikielisissä päiväkodeissa lapsen omalla äidinkielellä Esiopetuspalvelut Kaikissa alueen kunnissa sivistyspalveluiden alaisuudessa Palvelu järjestetään lähes yksinomaan omana tuotantona järjestetään aina lapsen omalla äidinkielellä. Perusopetuspalvelut Kuntien sisäisten ja välisten oppilaskohtaisten kustannusten hajonta on suuri Kaikki suuretkaan koulut eivät ole tehokkaassa käytössä ja toisaalta voidaan myös nähdä, että pienet koulut ovat kalliita tarkasteltaessa kustannuksia oppilasta kohden Ruotsinkielisten osuus kaikista oppilaista on Loviisassa noin 50 %, Sipoossa lähes 40 %, Porvoossa 32 %, Lapinjärvellä 30%, Myrskylässä 13 %, Pornaisissa 2% ja Askolassa 1%. Askolan, Myrskylän ja Pornaisten kaikki ruotsinkieliset perusopetuksen oppilaat ja Lapinjärven yläkoulun ruotsinkieliset oppilaat saavat perusopetuspalvelut naapurikunnissa

55 Huomiot ja johtopäätökset alueen sivistyspalveluista II Oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelut Avustajapalvelut ovat osa koulutuspalveluita ja kouluterveydenhuolto osa terveyspalveluiden Kuraattori- ja psykologipalvelut on toteutettu joko osana terveyspalveluita tai koulutuspalveluita. Kaikki oppilashuoltopalvelut järjestetään lapsen omalla äidinkielellä Lukiokoulutuspalvelut Suomenkielistä Porvoossa, Askolassa, Sipoossa, Loviisassa ja Lapinjärvellä Ruotsinkielistä Porvoossa, Loviisassa ja Sipoossa Myrskyläläiset käyvät Lapinjärvellä sekä Orimattilassa, kun Pornaisista käydään pääasiassa Järvenpäässä lukiossa Toisen asteen ammatilliset koulutus- palvelut Yhteisten toimijoiden järjestämänä joko kuntayhtymissä tai osakeyhtiömuodossa Hajanainen ja alueen kunnat mukana useissa eri koulutuksenjärjestäjissä Havaittavissa säästöpotentiaalia, jota voitaisiin hyödyntää rakentamalla yksi vahva toimija, jolloin turvataan koulutuksen jatkumisen huomioiden paikalliset koulutuksen, elinkeinoelämän ja työvoiman tarpeet. Tarkastelussa koko toisen asteen koulutus kokonaisuutena ja huolehtia paikallisesti molempien kieliryhmien toisen asteen koulutuksellisten tarpeiden toteutumisesta. Muut koulutuspalvelut Kaksi ammattikorkeakoulun yksikköä ei omana yksikkönä yliopistokoulutusta

56 Huomiot ja johtopäätökset alueen sivistyspalveluista III Kirjastopalvelut 18 eri toimipistettä ja kolme kirjastoautoa Porsse kirjastoverkosto Kulttuuripalvelut Omia kulttuurilaitoksia on vähän Palvelut toteutetaan pääosin avustuksin ja yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa Museotoimintaa ja erilaisten tapahtumien järjestämistä tuetaan avustuksin Nuorisopalvelut Yhteensä 15 nuorisotilaa Etsivän nuorisotyön palveluita hankerahoituksen turvin Alueellista yhteistyötä Vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen palvelut Neljä erillistä kansalaisopistoa, musiikkiopisto, kuvataidekoulu sekä yksityisiä palveluntuottajia Kuntarajat ylittävä alueellinen palvelun tarjonta on laajaa ja kehittynyttä Liikuntapalvelut Liikuntapalveluiden tuottaminen ja liikuntapaikkojen sekä laitosten ylläpito Liikuntalaitosten ylläpito osittain teknisten keskusten hoidettavaksi ja osaa liikuntapaikoista hoitaa kolmas sektori Liikuntapalvelut tuotetaan joko omana työnä tai avustuksin. Alueella toimii kaikkiaan noin 170 avustettavaa seuraa. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa Erittäin merkittävä työmuoto sivistyspalveluissa Yhteistyö ja kuntalaisten mahdollisuus osallistumiseen on tärkeää ennaltaehkäisevän työn näkökulmasta Vuosittain alueen kunnan avustavat kolmannen sektorin toimintaa lähes 2 miljoonalla eurolla Avustuksilla yhdistykset, seurat tai järjestöt tuottavat esimerkiksi museopalveluita, kulttuuri-, liikuntataide-, musiikki- tai nuorisotapahtumia, järjestävät iltapäiväkerhotoimintaa ja osallistavat kuntalaisia seura- ja järjestötoimintaan.

57 Jatkoselvitettävä alueen sivistyspalveluiden näkökulmasta Sivistyspalvelukokonaisuuden määrittely ja organisointi tulevaisuudessa Laadukkaiden palveluiden tuottaminen Organisaatio, uudet mallit, yhteistyö ja kunnan vastuut palveluista Lainsäädännön muutosten tuomiin lisävelvoitteisiin vastaaminen Koulutustakuu, oppilashuolto, oppivelvollisuus Palveluiden laadun kehittäminen Talouden haasteisiin vastaaminen Yhteistyö ja uudet toimintatavat Kustannusrakenteiden tarkempi huomioiminen Osaavan henkilöstön saanti Palveluverkon linjauksista päättäminen Miten palveluverkko rakennetaan, mitkä palvelut lähellä, digitaalisten palveluiden hyödyntäminen Toisen asteen koulutuksen turvaaminen alueellisella linjapäätöksellä Toisen asteen ratkaisut ja kokonaistarkastelu ä ä ä ö å ä

58 ä ä MAANKÄYTTÖ, ASUMINEN, LIIKENNE, YMPÄRISTÖ, ELINKEINOT JA TEKNIIKKA ä ö ä å

59 Työpaikat Kaupunki/Kunta Työpaikat 2012 (2011), kpl Työpaikkaomavaraisuus 2011, % Askola ,1 Lapinjärvi 970 Loviisa ,0 Myrskylä ,5 Pornainen ,0 Porvoo ,0 Sipoo ,0 KA ,4 Työpaikkaomavaraisuus 2011, % KA Sipoo Porvoo Pornainen Myrskylä Loviisa Lapinjärvi Askola 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 ä ä ä ö å ä

60 Asunnot Kaupunki/Kunta Vuokra-asunnot, kpl ARA-kohteet /vuosi, kpl ä ä Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä ä ö Pornainen 59 0 Porvoo ä Sipoo KA 506 6,9 å Vain Porvoo ja Askola ovat rakentaneet ARAkohteita viimeisten 5 vuoden aikana!

61 Kaavoitus ja maaomaisuus Kaupunki/ Kunta Asemakaavat / vuosi, k-m2 Omakotitonttivarant o, kpl Tontinmyyntitulot, euroa ä ä Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä ä ö Pornainen Porvoo ä Sipoo KA , å Sipoon kaikilla omakotitonteilla ei kunnallistekniikkaa. Tontinmyyntituloissa yksi poikkeuksellinen 30 Me kauppa, muuten tontinmyyntitulot 2 5 Me / vuosi. Asemakaavat ja tontinmyyntitulot ovat viiden vuoden keskiarvoja. Omakotitonttivaranto kuvaa tämän hetken tilannetta.

62 ä ä HALLINTO, HENKILÖSTÖ JA TUKIPALVELUT ä ö ä å

63 Luottamushenkilöt Valtuutettujen nykyinen poliittinen jakauma ja määrä yhdistymisselvitys alueella (valtuustokausi ) Suomen ruotsalainen kansanpuolue 69 27,7 % ä ä Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 48 19,3 % Kansallinen Kokoomus 44 17,7 % Suomen Keskusta 37 14,9 % Perussuomalaiset 24 9,6 % Vihreä liitto 12 4,8 % ä ö Vasemmistoliitto 6 2,4 % Yhteinen Sipoomme 5 2,0 % Suomen Kristillisdemokraatit 3 1,2 % ä Sitoutumattomat 1 0,4 % Yhteensä 249 å Kokonaiskustannukset n. 1 milj. vuodessa.

64 Henkilöstön määrä Kuntien asukasluku ja työntekijöiden määrä (päätoimiset)

65 Henkilöstökulut, palkkojen ja ostopalveluiden osuus HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT TUNNUSLUVUT Henkilöstömäärä yhteensä Henkilöstökulut (palkat sivukuluineen) M Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo Yhteensä ,5 8,5 45,5 2,1 6, ,5 259 Henkilöstökulut 1000 / asukas 2,51 3,0 2,93 1,06 1,34 2,75 2,59 - Henkilöstökulujen osuus (%) toimintakuluista 47,9 37,2 42, , ,8 - Ostopalvelut 1000 /asukas Henkilöstökulut ja ostopalvelut 1000 /asukas 2,05 3,77 2,89 4,12 2,76 1,3 3,19-4,56 6,77 5,82 5,18 4,1 4,05 5,78 -

66 Eläköitymisennuste Yht. Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo Yht KEVA:n kuntakohtaiset eläköitymisennusteet vuosille (sis. vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät)

67 ICT-toimintaympäristö Myrskylä ICT-henkilöstö: 0 Henkilöstö: 50 ICT-budjetti: 0,1 M Lapinjärvi ICT-henkilöstö: 1 Henkilöstö: 194 ICT-budjetti: 0,2 M Askola ICT-henkilöstö: 0 Henkilöstö: 298 ICT-budjetti: 0,4 M Myrskylä Askola Pornainen Porvoo Lapinjärvi Loviisa Loviisa ICT-henkilöstö: 8 Henkilöstö: 1209 ICT-budjetti: 1,4 M Pornainen ICT-henkilöstö: 0 Henkilöstö: 133 ICT-budjetti: 0,2 M Sipoo Porvoo ICT-henkilöstö: 12 Henkilöstö: 3546 ICT-budjetti: 4,6 M Sipoo ICT-henkilöstö: 8 Henkilöstö: 1209 ICT-budjetti: 2,4M Yhteensä ICT henkilöstö: 29 Henkilöstö: 6693 ICT-budjetti: 9,2 M

68 ICT-kustannukset kunnittain ICT kulut / Asukas Tietoliikennekulu / toimipiste ICT kulujen jakauma toimialoille kunnittain 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% Hallinto ja talous Sosiaali ja terveydenhuolto Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Pelastus Jakamattomat 0% Kaikki Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo

69 Hallinnon nykytila Edut: joustava, hyvä paikallis- ja historiantuntemus, helppo asiointi Haitat: haavoittuva, runsaat ostopalvelut, kuormittava, erityisosaamista tarvitaan satunnaisesti Mahdollisuudet: hallinnon ja tukipalveluiden parempi koordinointi, kuntayhteistyön laajentaminen Uhat: Henkilöstön saatavuus, osaamisen ylläpito, kustannuspaineet Samankokoisissa kunnissa samat ongelmat Haasteet: talous, sijaistamiset, eläköitymiset Hallinto maksaa keskimäärin 155 /asukas (=vajaa 1 prosenttiyksikkö kunnallisverosta) ä ä ä ö å ä

70 Hallinto ja mahdollinen kuntaliitos I Hallinnon näkökulmasta mahdollinen yhdistyminen ei tuota merkittävää ongelmaa, suurin haaste on saada palveluverkosta kustannustehokas ja kuntalaisia palveleva Onnistuminen edellyttää, että hallinnosta ei rakenneta liian raskasta ja että tehtävät ja toimenkuvat mietitään tarkasti. Luottamushenkilöja viranhaltijaorganisaatio luodaan tarkoituksenmukaisiksi. Palkkaharmonisointi aiheuttaa alkuvaiheessa suuren kustannusnousun, arviolta jopa 6 milj.. Eläkepoistumaa hyödyntämällä ja palvelutarjontaa järkeistämällä voidaan saada aikaan merkittävää säästöä. ä ä ä ö å ä

71 Palkkojen harmonisointi Selvitysalueen kunnista mikään ole ns. palkkajohtaja Palkkaeroja on kuitenkin havaittu useassa verraten isossa ammattiryhmässä, joita tulisi harmonisoida jollakin aikataululla Karkean arvion mukaan olisivat palkkaharmonisoinnin kustannukset noin 6-7 miljoonaa euroa tai noin 2,5% selvitysalueen kuntien yhteenlasketuista palkkamenoista Uuden kunnan organisaatio olisi erilainen kuin nykyisissä kunnissa ja monen tehtävänkuva ja palkkaus olisi määriteltävä uudelleen Täsmennetyillä tehtävänkuvauksilla ja hallinnon tarkoituksenmukaisella järjestämisellä voidaan vaikuttaa myös palkkaharmonisoinnin tarpeeseen Yhdistyminen vähentäisi kuntien välistä palkkakilpailua, joka uhkaa kun työvoiman tarve lisääntyy ä ä ä ö å ä

72 Hallinto ja mahdollinen kuntaliitos II Uusi kunta, mallin valinta: perinteinen siilo - hallinto, elämänkaarimalli vai tilaaja-tuottaja malli? Vahvuudet: ammatillinen erikoistuminen, leveämmät taloudelliset hartiat, suurempi painoarvo edunvalvonnassa, yhtenäinen kulttuuritausta Heikkoudet: uusien toimintatapojen juurruttaminen aikaa vievää, hallinto ja johto etäinen, maantieteellinen laajuus Mahdollisuudet: osaamisen kehittäminen, organisaation tehostaminen, henkilöstöresurssien hallinta, delegointi Uhat: paikallistuntemuksen väheneminen, raskas hallinto, palkkaharmonisoinnin kustannusseuraukset, toimenkuvien betonoituminen ä ä ä ö å ä

73 Mahdollinen yhdistyminen henkilöstön näkökulmasta Henkilöstö, talous ja tukipalvelut voitaisiin järjestää nykyistä tehokkaammin Säästöpotentiaali hallintokuluissa jopa 2,8 M poistamalla päällekkäisyyksiä ja toimintatapoja kehittämällä Eläkepoistuman käyttö sopeuttamiskeinona tehokkaampaa isossa kunnassa Mahdollisuus erikoistumiseen ja osaamisen syventämiseen sekä paremmat mahdollisuudet työkiertoon ja urakehitykseen Paremmat resurssit henkilöstöjohtamisen ja osaamisen kehittämiseen Monella erityisalalla paremmat edellytykset järjestää palveluita suomeksi ja ruotsiksi ä ä ä ö å ä

74 Henkilöstön osallistuminen Henkilöstön edustajat ovat olleet mukana kaikissa työryhmissä Väliraportista pyydetään kommentteja ja lausuntoja niin suoraan henkilöstöltä kuin ammattiliitoiltakin Ennen kuntaliitoksesta päättämistä kaikissa kunnissa pidetään yhteistoimintaneuvottelut. Siihen tehdään yhteneväinen aineisto ja esityslistat. Mahdollisen yhdistymisen vaikutus henkilöstöön täsmentyy yhdistymisselvityksen edetessä Henkilöstöä informoidaan ja käydään keskusteluja säännöllisesti ä ä ä ö å ä

75 ä ä AJANKOHTAISTA ä ö ä å

76 Lainsäädännön valmistelu Metropolihallinto Metropolilainsäädäntötyöryhmän väliraportti ; metropolihallinnon hallintomalli, tehtävät ja rahoitus Työryhmän toimikausi päättyy Hallituksen esitys kevätistuntokauden 2015 alussa Lainsäädäntö voimaan siten, että uusi hallintorakenne käyttöön vuoden 2017 alusta lukien ä ä ä ö Sote-uudistus Lakiesitys lähetettiin lausuntokierrokselle kuntiin Lausuntojen perusteella hallituksen esitys eduskunnalle keväällä 2014 Sote-järjestämislaki voimaan Sote-alueet, perustason alueet ja erityisvastuualueet aloittavat toimintansa viimeistään å ä

77 Muiden selvitysten aikataulu Keski-Uudenmaan yhdistymisselvitys Pornainen ja Sipoo mukana Loppuraportti kesäkuussa 2014 Päätökset vuoden loppuun VM:n määräämä erityinen kuntajakoselvitys (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Sipoo, Tuusula, Vantaa ja Vihti) Loppuraportti lokakuussa 2014 Päätökset vuoden 2015 alussa Orimattila-Pukkila-Myrskylä-selvitys Ei vielä käynnistynyt Loviisa-Lapinjärvi-selvitys Käynnistynyt helmikuussa Aikataulu sama kuin IU-selvityksellä ä ä ä ö å ä

78 IU-selvityksen jatko Väliraportti ohjausryhmän käsittelyssä ja lähetetään kuntiin lausunnoille hyväksynnän jälkeen ä ä Väliraportin esittely valtuutetuille ja medialle klo 18 alkaen Linnankosken lukion auditoriossa, Piispankatu 24-26, Porvoo Selvitysprosessin II-vaihe käynnistymässä Loppuraportti valmistuu alustavasti lokakuussa 2014 Mahdollisten suuntaa-antavien kansanäänestysten aikataulu riippuu muiden selvitysten aikataulusta Loppuraportti ja yhdistymissopimusluonnos liitteineen lausunnoille kuntiin alustavasti joulukuussa 2014 Kaupungin- ja kunnanvaltuustojen päätökset alustavasti helmikuussa 2015 ä ö å ä

79 Osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet Valtuutetuille ja henkilöstölle tiedotus- ja keskustelutilaisuudet maalis- ja lokakuussa Avoimet tiedotus- ja keskustelutilaisuudet selvitykseen osallistuvissa kaupungeissa ja kunnissa huhtikuussa sekä marraskuussa Työryhmät osallistavat eri sidosryhmiä kevään aikana Mahdollisesti kysely keväällä alueen asukkaille ja toimijoille selvitykseen liittyvistä asioista Kaupungit ja kunnat päättävät itse mahdollisen suuntaa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä Tammikuussa kuntalaisilla on 30 päivää aikaa huomautuksille ä ä ä ö å ä

Tarvasjoen kunta liitoskumppaneiden painelaskelmat. HT Eero Laesterä

Tarvasjoen kunta liitoskumppaneiden painelaskelmat. HT Eero Laesterä Tarvasjoen kunta liitoskumppaneiden painelaskelmat HT Eero Laesterä 20.3.2014 Väestön muutokset Kunnan nimi: Tarvasjoki KNO 838 Muutos 2011-2040 2011 Osuus 2020 Osuus 2030 Osuus 2040 Osuus kpl kpl/v. %:ia

Lisätiedot

Forssan seudun kuntajako Forssa Humppila Jokioinen Tammela

Forssan seudun kuntajako Forssa Humppila Jokioinen Tammela Forssan seudun kuntajako Forssa Humppila Jokioinen Tammela Forssa 1.12.2014 HT Eero Laesterä Yleinen talous 3.12.2014 Copyright Perlacon Oy 2014 2 Kaikki yhteensä painokertoimin Painotettu Tasepohja Sij.

Lisätiedot

Itä-Uudenmaan yhdistymisselvitys

Itä-Uudenmaan yhdistymisselvitys Itä-Uudenmaan yhdistymisselvitys 2013-2015 Kaksikielinen ä ä Mäntsälä Pukkila Myrskylä Lapinjärvi ä ö Askola Järvenpää Pornainen Tuusula Loviisa Loviisa n. 100 000 asukasta ä Kerava Porvoo Vantaa Sipoo

Lisätiedot

Itä-Uudenmaan yhdistymisselvitys

Itä-Uudenmaan yhdistymisselvitys Itä-Uudenmaan yhdistymisselvitys 2013-2015 Kaksikielinen ä ä Mäntsälä Pukkila Myrskylä Lapinjärvi ä ö Askola Järvenpää Pornainen Tuusula Loviisa Loviisa n. 100 000 asukasta ä Kerava Porvoo Vantaa Sipoo

Lisätiedot

Itä-Uudenmaan yhdistymisselvitys

Itä-Uudenmaan yhdistymisselvitys Itä-Uudenmaan yhdistymisselvitys 2013-2015 Kaksikielinen ä ä Mäntsälä Pukkila Myrskylä Lapinjärvi ä ö Askola Järvenpää Pornainen Tuusula Loviisa Loviisa n. 100 000 asukasta ä Kerava Porvoo Vantaa Sipoo

Lisätiedot

Itä-Uudenmaan yhdistymisselvitys

Itä-Uudenmaan yhdistymisselvitys Itä-Uudenmaan yhdistymisselvitys 2013-2015 Kaksikielinen ä ä Mäntsälä Pukkila Myrskylä Lapinjärvi ä ö Askola Järvenpää Pornainen Tuusula Loviisa Loviisa n. 100 000 asukasta ä Kerava Porvoo Vantaa Sipoo

Lisätiedot

Itä-Uudenmaan yhdistymisselvitys

Itä-Uudenmaan yhdistymisselvitys Itä-Uudenmaan yhdistymisselvitys 2013-2015 Kaksikielinen ä ä Mäntsälä Pukkila Myrskylä Lapinjärvi ä ö Askola Järvenpää Pornainen Tuusula Loviisa Loviisa n. 100 000 asukasta ä Kerava Porvoo Vantaa Sipoo

Lisätiedot

Itä-Uudenmaan yhdistymisselvitys

Itä-Uudenmaan yhdistymisselvitys Itä-Uudenmaan yhdistymisselvitys 2013-2015 Kaksikielinen ä ä Mäntsälä Pukkila Myrskylä Lapinjärvi ä ö Askola Järvenpää Pornainen Tuusula Loviisa Loviisa n. 100 000 asukasta ä Kerava Porvoo Vantaa Sipoo

Lisätiedot

Lapinjärvi - Loviisa. Perlacon Oy, HT Eero Laesterä Tuomas Hanhela

Lapinjärvi - Loviisa. Perlacon Oy, HT Eero Laesterä Tuomas Hanhela Lapinjärvi - Loviisa Perlacon Oy, HT Eero Laesterä Tuomas Hanhela Asukasluku 2012 2040 Muutos Muutos/v. Lapinjärvi 2829 2893 2,3 % 0,1 % Loviisa 15519 16036 3,3 % 0,1 % Uusi kunta 18348 18929 3,2 % 0,1

Lisätiedot

Etelä- Karjalan kuntien talouden tila ja tulevaisuus

Etelä- Karjalan kuntien talouden tila ja tulevaisuus Etelä- Karjalan kuntien talouden tila ja tulevaisuus Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM 4.12.2018 Teemat (eivät valmiina) Taloustarkastelun edellyttämä väestötarkastelu (Tilastokeskus 1.12.2018, painelaskelmassa

Lisätiedot

Askolan kunta YT-elimille tiedottaminen 10.8.2012 Kunnan työntekijät, kuntalaiset, tiedotusvälineet 17.8.2012 Eero Laesterä Riitta Ekuri

Askolan kunta YT-elimille tiedottaminen 10.8.2012 Kunnan työntekijät, kuntalaiset, tiedotusvälineet 17.8.2012 Eero Laesterä Riitta Ekuri Askolan kunta YT-elimille tiedottaminen 10.8.2012 Kunnan työntekijät, kuntalaiset, tiedotusvälineet 17.8.2012 Eero Laesterä Hallintotieteiden tohtori Riitta Ekuri Erityisasiantuntija Kenen toimeksianto?

Lisätiedot

Orimattilan maakuntauudistuksen jälkeen. Kuntaliiton maakuntakierros

Orimattilan maakuntauudistuksen jälkeen. Kuntaliiton maakuntakierros Orimattilan maakuntauudistuksen jälkeen Kuntaliiton maakuntakierros 3.5.2018 Kasvut menneessä Trendikasvu Muutos% Muutos Osuus Orimattila 2007 2011 2016 2007-16 euroa muut:sta Kaikki 64 769 74 681 88 005

Lisätiedot

Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio

Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio Perlacon Oy, HT Eero Laesterä KTM, BBA, IAT Katja Pesonen Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Teemat Lähentymiskriteerit Sopeutustarpeet 5.5.2014 Copyright Perlacon

Lisätiedot

Kuntien talous. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys. Hannu Joensivu, Markku Vehmas & Eero Laesterä. Kuntalaistilaisuudet

Kuntien talous. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys. Hannu Joensivu, Markku Vehmas & Eero Laesterä. Kuntalaistilaisuudet Kuntien talous Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys Kuntalaistilaisuudet Hannu Joensivu, Markku Vehmas & Eero Laesterä Mistä kaikki johtuu Teollisuuden rakennemuutos ja talouden yleinen taantuma

Lisätiedot

Kuntaliiton maakuntatilaisuus

Kuntaliiton maakuntatilaisuus Päivitetty kuntakohtaisilla dioilla 8.5.2016 Kuntaliiton maakuntatilaisuus 22.4.2016 Klo 12.00-16.00, Wanha Walimo, Vesijärvenkatu 25, LAHTI HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Muutos 2000

Lisätiedot

Nurmijärven talous sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen. Eero Laesterä, HT

Nurmijärven talous sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen. Eero Laesterä, HT Nurmijärven talous sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Eero Laesterä, HT 5.4.2017 2 Väestö Väestömuutos Nurmijärvi 2006 2011 2015 2020 2030 2040 2006-15 2006-15/v 2006-15 2006-15/v 2015-20 2015-20/v 2015-20

Lisätiedot

Valtuustoseminaariin HTT Eero Laesterä

Valtuustoseminaariin HTT Eero Laesterä Valtuustoseminaariin 7.12.2011. HTT Eero Laesterä Aineistot: Tilastokeskuksen tiedonantajapalautteet 1997 2010 Kuntaliiton veromalli 8/2011, jota on käytetty arvion pohjana. Ristiinan omat arviot talouden

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne

Lisätiedot

Vesilahden kunta. Eero Laesterä. 27.1.2014 Kuntalaistilaisuus. Hallintotieteiden tohtori

Vesilahden kunta. Eero Laesterä. 27.1.2014 Kuntalaistilaisuus. Hallintotieteiden tohtori Vesilahden kunta 27.1.2014 Kuntalaistilaisuus Eero Laesterä Hallintotieteiden tohtori Valtio Mrd 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Valtionvelan kehitys %/BKT 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1990 1991 1992 1993 1994

Lisätiedot

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistus Sote- ja maakuntauudistus Maakuntien tilaama maakunta ja kuntakohtainen tarkastelu Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM 06.06.2017 Kuntakohtainen tarkastelu Kuntakohtainen laskenta on toteutettu painelaskelmana.

Lisätiedot

Kuopio-Siilinjärvi-Suonenjoki

Kuopio-Siilinjärvi-Suonenjoki Kuopio-Siilinjärvi-Suonenjoki Erityinen kuntajakoselvitys valtuustot 26.11.2014 HT Eero Laesterä ja maakuntaneuvos Timo Säkkinen Yleinen osa Katsaus talouteen 2 Nokian maksuunpantu yhteisövero, mrd euroa

Lisätiedot

Valtuustojen seminaariin HTT Eero Laesterä

Valtuustojen seminaariin HTT Eero Laesterä Valtuustojen seminaariin 1.2.2012. HTT Eero Laesterä (mrd euroa) 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Muutos Muutos%%/v Toimintakate 12,61 12,92 13,29 14,01 15,21 15,99

Lisätiedot

Forssan seudun kuntien talouden paineet

Forssan seudun kuntien talouden paineet Forssan seudun kuntien talouden paineet Forssa Humppila Jokioinen - Tammela Eerikkilä 6.8.2014 Kuntajohtajat 15.9.2014 Ohjausryhmä 23.9.2014 HT Eero Laesterä & Tuomas Hanhela Yleinen talouden tila 2013

Lisätiedot

Porvoon palvelurakenteen kustannus. HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela

Porvoon palvelurakenteen kustannus. HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Porvoon palvelurakenteen kustannus HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Toimeksianto Tarkastella Porvoon kaupungin toimintoja yleisten tilastojen perusteella, jotta voidaan tehdä johtopäätöksiä

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

5.5.2010 Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen

5.5.2010 Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen 5.5.2010 Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen Väestöennusteena käytetään uusinta Tilastokeskuksen ennustetta 09/2009 Laskelmien pohjaksi on otettu kuntien omat arviot talouden kehityksestä vuoteen 2012

Lisätiedot

Talouden työryhmä. Nousiainen 4/2015, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 2013

Talouden työryhmä. Nousiainen 4/2015, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 2013 Talouden työryhmä Nousiainen 4/215, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 213 Toimintakate (itseisarvo), /as. 6 5 4 3 2 1 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Nousiainen Masku Rusko Koko maa Käyttötalouden palkat,

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 7.5.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Taipalsaaren painelaskelma päivitetty painelaskelma Tuomas Hanhela, Heli Silomäki

Taipalsaaren painelaskelma päivitetty painelaskelma Tuomas Hanhela, Heli Silomäki Taipalsaaren painelaskelma 14.5.2019 päivitetty painelaskelma Tuomas Hanhela, Heli Silomäki Toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia prosessin aikana Tilinpäätösennuste ja Eksoten ylitys näyttivät marraskuussa

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

Talousarvioraami 2020 Kunnanhallitus

Talousarvioraami 2020 Kunnanhallitus Talousarvioraami 2020 Kunnanhallitus 3.6.2019 Enontekiön kunnan painelaskelmat (päivitetty 5/2019) Enontekiö Trendi: 2013-2018 TP 2016 TP 2017 TP2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 Asukasluku

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys

Lisätiedot

Oulun seudun kuntajakoselvitys kuntakohtaiset ennustelaskelmat ja yhdistymislaskelma Eero Laesterä & Juha Koskinen

Oulun seudun kuntajakoselvitys kuntakohtaiset ennustelaskelmat ja yhdistymislaskelma Eero Laesterä & Juha Koskinen Oulun seudun kuntajakoselvitys kuntakohtaiset ennustelaskelmat ja yhdistymislaskelma 14.1.2010 Eero Laesterä & Juha Koskinen Lähtötilanne Ylijäämän purkaminen ja alijäämän kasvattaminen (Kuinka kauan kunnan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2016

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2016 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 216,7 % 4,7 % 9,8 %,6 % 2,4 % 6,3 % 7,9 % 2,5 % 36,1 % 11, % Toimintakulut 37,13 mrd. : Palkat ja palkkiot 15,93 mrd. Henkilösivukulut 4,85 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2017

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2017 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 17,9 % 4,6 %,5 %,6 % 3,8 % 5, % 8,2 % 21,5 % 36,1 % 9,8 % Toimintakulut 36,68 mrd. : Palkat ja palkkiot 15,88 mrd. Henkilösivukulut 4,32 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Kuntakohtaiset sopeutustarpeet

Kuntakohtaiset sopeutustarpeet Lähentymiskriteerit 2015-2016 ja käyttäytyminen toiminnoissa niin, että yhdentymiskriteerit täyttyvät uuden kunnan taloudenpidossa. Pidättäytyminen rekrytoinnissa Johtoryhmä 5.6.2014 Kuntakohtaiset sopeutustarpeet

Lisätiedot

Kuntaliiton maakuntatilaisuus

Kuntaliiton maakuntatilaisuus Kuntaliiton maakuntatilaisuus 22.4.2016 Klo 12.00-16.00, Wanha Walimo, Vesijärvenkatu 25, LAHTI HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Muutos 2000 2014 (mrd euroa) 00 01 02 03 04 05 06 07

Lisätiedot

Kuntien palvelutuotannon kustannuksia vuosilta Helsinki Suomen Kuntaliitto

Kuntien palvelutuotannon kustannuksia vuosilta Helsinki Suomen Kuntaliitto Helsinki Asukasluku 31.12. 555 474 559 718 559 716 559 330 559 046 560 905 564 521 568 531 574 564 583 350 588 549 595 384 Asukasluvun muutos, % 0,8 0,0-0,1-0,1 0,3 0,6 0,7 1,1 1,5 0,9 1,2 Siitä 0-6 v.

Lisätiedot

Painelaskelmat. Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Page 1

Painelaskelmat. Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Page 1 Painelaskelmat Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys 28.5.2014 Page 1 Laskelmien lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot (Tilastokeskus) Hoitoilmoitustiedot (THL) Väestöennuste (Tilastokeskus 2012) Painelaskelmat

Lisätiedot

Talousnäkymät maakunta- ja soteuudistuksen Raija Vaniala

Talousnäkymät maakunta- ja soteuudistuksen Raija Vaniala Talousnäkymät maakunta- ja soteuudistuksen jälkeen Sote-uudistuksen verorahoitus koko maassa Yli puolet (17,7 mrd ) kuntien käyttötalouden nettokustannuksista siirtyy maakunnille. Verorahoituksen jakautuminen

Lisätiedot

Porvoon palvelurakenteet. Lyhennelmä esityksestä Eero Laesterä, HT Tuomas Hanhela, erityisasiantuntija

Porvoon palvelurakenteet. Lyhennelmä esityksestä Eero Laesterä, HT Tuomas Hanhela, erityisasiantuntija Porvoon palvelurakenteet Lyhennelmä esityksestä Eero Laesterä, HT Tuomas Hanhela, erityisasiantuntija Toimeksianto Tarkastella Porvoon kaupungin toimintoja yleisten tilastojen perusteella, jotta voidaan

Lisätiedot

Nettokäyttökustannukset (pl. liiketoiminta), /as.

Nettokäyttökustannukset (pl. liiketoiminta), /as. 6 Nettokäyttökustannukset (pl. liiketoiminta), /as. 5 4 3 2 1 Nettokäyttökustannukset yhteensä pl. liiketoiminta, /as. Hankasalmi 3 266 3 474 3 727 3 948 4 157 4 38 4 558 4 818 4 973 5 495 5 675 Joutsa

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistus Sote- ja maakuntauudistus Maakuntien tilaama maakunta ja kuntakohtainen tarkastelu Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM 6.6. Kuntakohtainen tarkastelu Kuntakohtainen laskenta on toteutettu painelaskelmana.

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Kajaanin kaupungin talouden kehitys ja raamit Kaupunginvaltuusto

Kajaanin kaupungin talouden kehitys ja raamit Kaupunginvaltuusto Kajaanin kaupungin talouden kehitys ja raamit 2020-2022 Kaupunginvaltuusto 21.5.2019 2 3 4 5 6 ? 8 10 11 Kajaani 1 000 S Yhteenveto TILIVUOSI 2017 2018 2019** 2020** 2021** 2022** Verolaji Kunnallisvero

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Seutuforum 2016 Kotkan Haminan seudun talousnäkymät nyt ja tulevaisuudessa

Seutuforum 2016 Kotkan Haminan seudun talousnäkymät nyt ja tulevaisuudessa Seutuforum 2016 Kotkan Haminan seudun talousnäkymät nyt ja tulevaisuudessa Merikeskus Vellamo MDI:n ja Perlacon Oy:n yhteisesiintyminen Eero Laesterä, HT Toimitusjohtaja Juha Koskinen, KTM Mennyt ja nykyisyys

Lisätiedot

Liite 3. UusiKunta kunnat tilastoissa ja UusiKunta verrattuna muihin alueisiin

Liite 3. UusiKunta kunnat tilastoissa ja UusiKunta verrattuna muihin alueisiin Liite 3. tilastoissa ja UusiKunta verrattuna muihin alueisiin Kaavio 1. Väkiluku UusiKunta kunnissa vuonna 2007 (henkilöä) Kaavio 2. Suhteellinen väestönkasvu 2000 2007, ennuste 2010 2030 (indeksi 2000=100)

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot ja 2013 tilinpäätösten ennakkotiedot(tilastokeskus)

Lisätiedot

6 Lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista

6 Lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista Valtuusto 6 06.10.2014 6 Lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista 63/00.04.01/2013 KH 243 Kunnanhallitus 23.9.2014 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas, mikael.grannas(at)sipoo.fi

Lisätiedot

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Kh 19.1.2015 25 KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Joulukuussa 2014 julkistetun sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan kuntayhtymien on ilmoitettava

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Talous ja henkilöstö

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Talous ja henkilöstö Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Talous ja henkilöstö Jouko Selvitysryhmä PÄIVÄHOIDON TARPEEN MUUTOS VUONNA 2029 30 % 23 % 20 % 10 % 0 % 7 % 4 % 4 % 4 % 3 % 0 % Hankasalmi 2 % Joutsa

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistus Sote- ja maakuntauudistus Maakuntien tilaama maakunta ja kuntakohtainen tarkastelu Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM 06.06.2017 Kuntakohtainen tarkastelu Kuntakohtainen laskenta on toteutettu painelaskelmana.

Lisätiedot

Tampereen kaupunki. Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeinen elämä kuinka kunta rahoittuu? Eero Laesterä, HT

Tampereen kaupunki. Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeinen elämä kuinka kunta rahoittuu? Eero Laesterä, HT Tampereen kaupunki Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeinen elämä kuinka kunta rahoittuu? Eero Laesterä, HT 1.5.2017 Toimeksianto Tarkastella sote- ja maakuntauudistuksen vaikutusta kaupungin rahoitukseen

Lisätiedot

26.5.2010 Lahti HT Eero Laesterä & KTM Juha Koskinen

26.5.2010 Lahti HT Eero Laesterä & KTM Juha Koskinen 26.5.2010 Lahti HT Eero Laesterä & KTM Juha Koskinen Väestöennusteena Tilastokeskuksen ennuste 09/2009 Laskelmien pohjaksi on otettu kuntien omat arviot talouden kehityksestä vuoteen 2012. Vuodesta 2012

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,3 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2016 Muut (17 %) SOTE (57 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Elokuu 2019 Uudenmaan ELY-keskus Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla 2018 Elokuu 2019 Heinäkuu 2019 Elokuu Alle 25-v.

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Itä-Uudenmaan kunnat: Kuntien talous

Itä-Uudenmaan kunnat: Kuntien talous Väliraportti kuntajakoselvityksessä Itä-Uudenmaan kunnat: Kuntien talous HT Eero Laesterä Perlacon Oy 1 Sisällys Väestö, väestön muutos, ikärakenteen muutos... 4 Talouden nykytilan tarkastelu... 5 Peruskunnan

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan finanssilounas Miten kuntatalous kuriin Keski-Uudellamaalla. HT Eero Laesterä. Krapinhovi, Tuusula

Keski-Uudenmaan finanssilounas Miten kuntatalous kuriin Keski-Uudellamaalla. HT Eero Laesterä. Krapinhovi, Tuusula Keski-Uudenmaan finanssilounas Miten kuntatalous kuriin Keski-Uudellamaalla HT Eero Laesterä Krapinhovi, Tuusula 6.2.2015 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

SOTE-VALMISTELU UUDELLAMAALLA JA KESKI- UUDENMAAN SOTE PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ

SOTE-VALMISTELU UUDELLAMAALLA JA KESKI- UUDENMAAN SOTE PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ SOTE-VALMISTELU UUDELLAMAALLA JA KESKI- UUDENMAAN SOTE 17.4.2018 PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ MAAKUNNAN VALMISTELU 2030 VISIO 2020-2030 KÄRKITAVOITTEET Euroopan paras alue

Lisätiedot

Kuntien talouden ennakoimisen vaikeudet

Kuntien talouden ennakoimisen vaikeudet Vertailukunta 1 Kunta1 Selvitysalue Kunta2 Kunta_n Vertailukunta 2 Vertailukunta n Vertailualueet Koko maa Kuntien talouden ennakoimisen vaikeudet Heikki Miettinen 11.11.2014 Kuntatalouden trendiennuste

Lisätiedot

Itä-Uusimaa. - kuntajakoselvitysalue. Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo. Askola. Lapinjärvi Lappträsk. Loviisa Lovisa. Myrskylä Mörskom.

Itä-Uusimaa. - kuntajakoselvitysalue. Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo. Askola. Lapinjärvi Lappträsk. Loviisa Lovisa. Myrskylä Mörskom. Itä-Uusimaa - kuntajakoselvitysalue Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Öst-Nyland - kuntajakoselvitysalue Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Itä-Uudenmaan kuntajako- ja soteselvitysalue Hyvinkää Mäntsälä Karkkila Vihti

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, joulukuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, joulukuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017 6.6.2018 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2017, % (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-165) -0,2 % (-5) -0,7 %

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Lohjan palveluverkko ulkopuolisin silmin

Lohjan palveluverkko ulkopuolisin silmin Lohjan palveluverkko ulkopuolisin silmin Palvelutarpeiden muutokset - missä voidaan ja pitää säästää Kimmo Haapasalo Projektijohtaja FCG 8.5.2015 Page 1 Väestön kehitys 2013-2029 8.5.2015 Page 2 2013=100

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien ulkoiset menot ja tulot

Kuntien ja kuntayhtymien ulkoiset menot ja tulot ulkoiset menot ja tulot Päivitetty 31.5 julkaistujen tilinpäätösennakkotietojen mukaan. Mikko Mehtonen 5.6.2019 Laskelma kuntien ja ulkoisista menoista vuonna 2018 ( mrd. - % ) 2,04; 4 % 4,85; 11 % 16,37;

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,1 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2017 Muut (17 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE (57 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Kuuleminen sotejärjestämislaista

Kuuleminen sotejärjestämislaista Kuuleminen sotejärjestämislaista Pornaisten kunnan ratkaisut Eduskunnan Hallintovaliokunta 11.5.2017 Pornaisten kunnan sijainti Pornaisten tunnuslukuja Asukkaita 5.100 Veroprosentti 20,50 Vuosibudjetti

Lisätiedot

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE

OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE 1 Jyväskylän erityinen kuntajakoselvitys OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI 1. PALVELUIDEN NYKYTILAN KUVAUS Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen hallinnollinen järjestämistapa vaihtelee kunnittain.

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

TULEVAISUUS TALOUDEN JA PALVELUVERKON NÄKÖKULMASTA (8 ERILLISTÄ KUNTAA) TULEVAISUUS TYÖRYHMÄN MIELESTÄ (1 KAUPUNKI) NYKYTILA (8 ERILLISTÄ KUNTAA)

TULEVAISUUS TALOUDEN JA PALVELUVERKON NÄKÖKULMASTA (8 ERILLISTÄ KUNTAA) TULEVAISUUS TYÖRYHMÄN MIELESTÄ (1 KAUPUNKI) NYKYTILA (8 ERILLISTÄ KUNTAA) Johtoryhmä 8.11.2013 21.11.2013 Päivitetty 23.4. Prosessi ja kokousajat NYKYTILA (8 ERILLISTÄ KUNTAA) TULEVAISUUS TALOUDEN JA PALVELUVERKON NÄKÖKULMASTA (8 ERILLISTÄ KUNTAA) TULEVAISUUS TYÖRYHMÄN MIELESTÄ

Lisätiedot

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Loimaan kaupunki Talousarvion 2020 valmistelu. Valtuustoseminaari

Loimaan kaupunki Talousarvion 2020 valmistelu. Valtuustoseminaari Loimaan kaupunki Talousarvion 22 valmistelu Valtuustoseminaari 2.9.219 Loimaan kaupunki Jari Rantala 2.9.219 2.9.219 Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 Loimaalla kasvamme yhdessä kasva kanssamme 2.9.219 Loimaan

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014. Lähde:Tilastokeskus 2015, Kuntien raportoimat talous- ja toimintatiedot, Kuntien tunnusluvut 2014

Kuntien taloustietoja 2014. Lähde:Tilastokeskus 2015, Kuntien raportoimat talous- ja toimintatiedot, Kuntien tunnusluvut 2014 Kuntien taloustietoja 214 Lähde:Tilastokeskus 215, Kuntien raportoimat talous- ja toimintatiedot, Kuntien tunnusluvut 214 7 Verotulot 214 /asukas 6 Kemi 3851 /as. Koko maa 387 /as. Kemi sai vuonna 214

Lisätiedot

Miten kunnan tulos lasketaan?

Miten kunnan tulos lasketaan? Miten kunnan tulos lasketaan? TP 213 Laihia Toimintamenot - 48,826 M (sisältää kaikki kunnan käyttötalousmenot, mutta ei investointeja) Toimintatulot + 7, 78 M (toimintatuloja ovat mm. lasten päivähoitomaksut,

Lisätiedot