Kuuma-kunnat: Kuntien talous

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuuma-kunnat: Kuntien talous"

Transkriptio

1 Väliraportti kuntajakoselvityksessä Kuuma-kunnat: Kuntien talous HT Eero Laesterä Perlacon Oy 1

2 Sisällys Väestö, väestön muutos, ikärakenteen muutos... 4 Talouden nykytilan tarkastelu... 5 Peruskunnan tase... 5 Erityiset tase-erät... 5 Taseen omaisuus... 7 Taseen riskit... 8 Konsernitase...10 Erityiset konsernitaseen erät...10 Konsernitaseen riskit...13 Tuloslaskelma...14 Tulojen ja menojen epätasapaino...14 Rahoitus...17 Kuntien talous tulevaisuudessa kuntakohtainen paine...20 Painelaskennan periaatteet...20 Johtopäätökset (myös koottuun väliraporttiin)...27 Vuosien 2017 ja 2025 tilanne, jos kunnat jatkavat erillisinä (realistinen kasvu)...27 Vuosien 2017 ja 2025 tilanne, jos kunnat yhdistyvät...29 Kuvat ja taulukot: Kuva 1 : Vasen-yli 75-vuotiaiden vuotuinen määrän lisäys; oikea: yli 75-vuotiaiden määrä Kuva 2 : Kuntakohtainen nettolaina veroprosenttiyksiköiksi muutettuna Kuva 3 : Kuntakohtainen taseen ali/ylijäämä 1000 euroa Kuva 4 : Pelkän konsernin lainakanta veroprosenttiyksiköiksi muutettuna Kuva 5 : Konsernitaseen suuruus euroa...12 Kuva 6: Veroprosenttisopeutuksen kuntakohtainen vaikutus ja vaikutus uudessa kunnassa Taulukko 1 : Kuntien asukasluku , asukasluvun kasvu ja kasvuennuste aikajaksossa ja vuodessa; oikeanpuoleinen taulukko kuntien mediaani-iän kehitys Taulukko 2 : Nettolainakanta eur/asukas (vasen) ja nettolainakanta suhteutettuna veroprosenttiyksikköön (oikea)... 6 Taulukko 3 : Nettolainan kehitys ja käyttöomaisuuden muutos Taulukko 4 : Eräitä kuntien omaisuuseriä... 8 Taulukko 5 : Taseen ali/ylijäämä veroprosenttiyksiköiksi muutettuna...10 Taulukko 6: Yhteenlasketut konsernitaseiden erät tilinpäätösvuonna 2012 verrattuna kuuteen suurimpaan kaupunkiin...12 Taulukko 7: Taseen mittarit tunnuslukuina

3 Taulukko 8: Asukasluvun muutos ja tiettyjen tulo/menoerien muutos Taulukko 9: Toimintakatteen, verotettavan tulon ja valtionosuuden keskimääräinen muutos pitkällä aikajaksolla ( ) ja lyhyemmällä aikajaksolla ( ) tarkasteltuna...15 Taulukko 10: Kuntien palvelurakenteen nettomenot eur/as Taulukko 11: Kuntien palvelurakenteiden nettokustannukset eur/as 2012 ja kunnan sijaluku palvelurakenteeseen käytettyjen asukaskohtaisten nettomenojen perusteella...16 Taulukko 12:Toiminnallinen itsenäisyys...16 Taulukko 13: Tulospohjaiset mittarit tunnusluvuiksi laskettuina...18 Taulukko 14: Kuntakohtainen yhteenveto taseen, tuloksen ja rahoituksen näkökulmista...18 Taulukko 15: Kuntien taloustarkastelu eräiden tunnuslukujen absoluuttisten arvojen ja koko maan tasolle laskettujen sijoitusten perusteella Kuntien lukumäärä oli Taulukko 16: Toimintakatteiden muutoksia kuntakohtaisesti muutokset on otettu kuntien hyväksytyistä talousarvioasiakirjoista Taulukko 17: Kuntien tasapainotustarve, jos kuntien omat talousarvioarviot toteutuisivat...21 Taulukko 18: Kuntakohtainen valtionosuusleikkaus veroprosenttiyksiköiksi laskettuina Taulukko 18: Kuntakohtainen verotettavan tulon alenema veroprosenttiyksiköiksi laskettuina...22 Taulukko 19: Toimintakatteiden nousut, jotka toteutuvat, jos kunnat eivät löydä hyväksyttyjä keinoja sopeuttaa toimintakatetta Taulukko 20: Tasapainotustarve, jos toimintakatteiden nousuja ei saada sopeutettua Taulukko 21: Uuden kunnan talouden olennaiset erät, jos kunnat pystyisivät yksittäin sopeuttamaan toimintojaan noin 190 miljoonaa euroa ja veroprosentti säilyisi 2014 keskimääräisenä Taulukko 22: Verotasapaino, jolla saataisiin poistettua kuntakohtaiset vuotuiset alijäämät Taulukko 23: Uuden kunnan talouden olennaiset erät, jos kunnat sopeuttaisivat talouttaan veroprosenteilla...24 Taulukko 24: Uuden kunnan talouden olennaiset erät, jos kunnat kattaisivat vuotuisen rahoitustarpeen toimintoja ja veroprosenttia sopeuttamatta nettovelkaantumalla Taulukko 25: Uuden kunnan talouden olennaiset erät, jos kunnat sopeuttaisivat toimintojaan ja itse ja myöhemmin uutena kaupunkina

4 Kuuma-kunnat: Kuntien talous Väestö, väestön muutos, ikärakenteen muutos Kuuma-kuntien asukasluku on ollut kasvussa ja Tilastokeskuksen maltillisen väestöennusteenkin perusteella kasvaa edelleen. Viimeisten vuosien aikana Pornaisten asukasluku on kasvanut kuntajoukossa eniten, jopa yli 2% vuodessa. Hyvin lähellä Pornaista ovat olleet Mäntsälä ja Nurmijärvi. Näiden kaikkien asukasluvun kasvu on ollut yli 1,5%:n vuodessa, mitä pidetään vielä normaalein keinoin hallittavissa olevana kasvuna näin ollen kasvu on ollut suuri ja vaikeasti hallittavissa. Kaikilla muillakin kunnilla kasvu on ollut huomattavasti nopeampaa kuin maassa yleensä, jopa Sipoossa, missä kasvu on jopa väkivaltaisesti leikkautunut maanluovutuksen vuoksi. Kaikkien kuntien väestö on mediaani-iältään nuorempaa kuin muualla maassa. Väestön kasvu tulee jatkumaan Tilastokeskuksenkin trendiennusteen perusteella ja ikääntyminenkin jatkuu, mutta ikääntyminen ei tavoita muuta Suomea. Nopeinta väestönkasvu tulee Tilastokeskuksen ennusteen mukaan olemaan Sipoossa ja Mäntsälässä, mutta hitaimman väestönkasvun Hyvinkäälläkin kasvu on yli puoli prosenttiyksikköä vuodessa, mikä on sekin erittäin hyvä määrä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan minkään tarkasteltavan kunnan väestönkasvu ei tule ylittämään 1,5 prosenttiyksikköä vuodessa Muutos Muutos/v Järvenpää ,0 % 0,7 % Järvenpää Hyvinkää ,4 % 0,6 % Hyvinkää Kerava ,1 % 1,2 % Kerava Mäntsälä ,9 % 1,6 % Mäntsälä Nurmijärvi ,2 % 1,3 % Nurmijärvi Pornainen ,6 % 1,5 % Pornainen Sipoo ,9 % 1,0 % Sipoo Tuusula ,5 % 1,3 % Tuusula Taulukko 1 : Kuntien asukasluku , asukasluvun kasvu ja kasvuennuste aikajaksossa ja vuodessa; oikeanpuoleinen taulukko kuntien mediaani-iän kehitys Kuntien mediaani-ikä on pienempi kuin koko maassa ja se myös pysyy matalampana. Ongelmaksi tulee se, että alueella ikäännytään nopeammin kuin muualla, mistä seuraa yli 75-vuotiaiden palveluntarpeen muuta Suomea suurempi kasvu. Tämä näkynee kysynnän kasvun seurauksena, mutta myös tulevana hinnan kasvuna. Alueen yhteenlaskettu yli 75-vuotiaiden määrän vuotuinen kasvu on suuri. Nyt alueella olevien yli 75- vuotiaiden määrä kasvaa noin 500:lla vuodessa, mutta määrä kasvaa jopa yli 1500 hengellä aivan tulevan vuosikymmenen alussa. Lisäksi, monista muista alueista poiketen ikääntyminen ei rajaudu 2020-lukuun, vaan 75-vuotiaiden määrä jatkaa kasvuaan, vaikka tarkastelukausi jatkuu 2040 saakka. 4

5 Kuva 1 : Vasen-yli 75-vuotiaiden vuotuinen määrän lisäys; oikea: yli 75-vuotiaiden määrä Kuntakohtaista vaihtelua tulee myös ikääntyneiden palvelurakenteen kustannusten erosta. Vuonna 2012 eniten ikääntyneiden palvelurakenteeseen varoja käyttivät Tuusula ja Järvenpää (yli eur(v/yli 75- vuotias) ja vähiten Hyvinkää ( eur/v/yli 75-vuotias). Palveluntarpeen kasvu nykymenoilla tarkoittaa 2020-jälkeisinä vuosina keskimäärin 0,5 veroprosenttiyksikön vuotuista nousupainetta. Suurin nousupaine on Järvenpäässä, pienin Sipoossa. Myös muiden Tuusulanjärveen rajautuvien kuntien ikääntymisen kustannuspaine on suuri, samoin Nurmijärven. Ikääntymisen mukanaan tuoma kasvupaine tulee olemaan oikein hallittuna yksi yhdistyneen kunnan suurimpia säästöpotentiaaleja. Talouden nykytilan tarkastelu Peruskunnan tase Erityiset tase-erät Nettolaina Kuntien velkaantumista voidaan tarkastella esimerkiksi nettovelan avulla. Nettovelka kuvaa velkaantumista paremmin kuin pelkkä lainan määrä eur/as. Nettolaina kuvaa (perus)kunnan velkaantumista, kun lainakannasta vähennetään likvidit rahavarat. Näin esimerkiksi ennenaikainen lainannostaminen kassaa tukemaan ei kasvata nettolainaa. Mittari ei rankaise niitä kuntia, joilla on paljon velkaa, mutta jotka ovat sijoittaneet hyvän talletuskoron aikaan varojaan mieluummin kuin olisivat maksaneet lähes nollakoron lainoja pois. Nettolainan määrässä tarkastellaan sen absoluuttista muutosta, mutta nettolaina on hyvä suhteuttaa esimerkiksi asukaslukuun tai velan takaisinmaksukykyyn. Nimenomaan takaisinmaksukykyyn suhteutusta kuvaa nettolainan määrä veroprosenttiyksiköiksi muutettuna: samalla saadaan laskettua, kuinka monta veroprosenttiyksikköä tulisi nostaa vuoden ajan, jotta nettovelka saataisiin maksettua pois. 5

6 Alla olevasta kaavioparista selviää hyvin eur/asukas ja takaisinmaksukykyyn suhteutetun mittauksen ero: eur/asukas tarkastelussa esimerkiksi Järvenpää ja Kerava näyttäisivät velkaantuneen, mutta kun tarkastellaan takaisinmaksukykyä, huomataan nettovelan pysyneen samana, jopa laskeneen (Kerava). Samantapainen tilanne on myös Nurmijärvellä ja Sipoossa. Näinkin selvät erot eri mittauksissa voivat johtua nimenomaan tällä alueella siksi, että kuntiin muuttaa paljon hyvätuloisia lapsiperheitä. Nettolainakanta eur/as Nettolainakanta %:ia MuutosSij Muutos Sij.2012 Hyvinkää Hyvinkää 3,4 10,9 7,5 5 Järvenpää Järvenpää 5,4 5,4 0,0 2 Kerava Kerava 8,0 6,9-1,1 3 Mäntsälä Mäntsälä 9,5 17,4 7,8 8 Nurmijärvi Nurmijärvi 6,8 8,2 1,4 4 Pornainen Pornainen 9,3 12,1 2,9 6 Sipoo Sipoo 13,2 13,6 0,4 7 Tuusula Tuusula -0,8 4,4 5,2 1 Uusi kunta Uusi kunta 5,6 8,5 2,9 Koko maa Koko maa 4,1 12,0 7,9 Taulukko 2 : Nettolainakanta eur/asukas (vasen) ja nettolainakanta suhteutettuna veroprosenttiyksikköön (oikea) Nettovelkaisin kunta on ollut Mäntsälä ja vähävelkaisin Tuusula. Kerava ja Järvenpää ovat myös olleet vähävelkaisia. Velkaantumiskehitys on ollut parasta Keravalla, joka on jopa maksanut nettovelkaa pois. Myös Pornainen on tarkastelukauden lopulla maksanut nettovelkaansa pois, mutta alkanut uudelleen velkaantua. Mäntsälä on velkaantunut kuntajoukossa nopeimmin. Alla olevasta kaaviosta selviää kuntakohtainen nettolaina veroprosenttiyksiköiksi laskettuna. Kuva 2 : Kuntakohtainen nettolaina veroprosenttiyksiköiksi muutettuna

7 Uusi kunta olisi maan keskiarvoon nähden huomattavasti vähävelkaisempi kunta. Yksittäisistä kunnista maan keskiarvoon nähden velattomampia olisivat olleet kaikki muut paitsi Mäntsälä, Sipoo ja Pornainen. Nettolainan absoluuttinen kasvuvauhti (kymmenessä vuodessa 200 miljoonaa euroa) on kuitenkin ollut nopea. Kun lainaa on nostettu matalan koron aikaan, korko ei ole rasittanut kuntien tulosta. Historiallisen matala korko, mitä on maksettu lähinnä kuntatodistuksista, kasvanee jossain vaiheessa. Vuonna 2012 taseen keskikorko oli korkein Hyvinkäällä (2,4%) ja matalin Tuusulassa (0,4%). Lainat on nostettu juoksuajaltaan lyhyissä velkakirjoissa ja pidemmissäkin lainoissa korot on suojattu hyvin. Esimerkiksi Hyvinkäällä korko noustessaankaan ei nousse nykytasosta hallitsemattomasti. Riskinä on, että koron pohjataso alkaa nousta, mikä on hyvin todennäköistä, kun Kuntarahoituskin joutuu pian kohdelluksi kuten oikeat pankit ja siihen kohdistetaan pankkien tapaan vakavaraisuusvaatimuksia. Pelkästään tämä tullee näkymään korkotasossa. Taseen omaisuus Kuntien taseen omaisuutta voidaan ylätasolla tarkastella esimerkiksi käyttöomaisuuden määrällä ja sen kehityksellä. On tärkeä huomata, että kuntien nettolainan kasvu muuttaa usein muotoaan käyttöomaisuuden kasvuna. Kaikkien tarkasteltavien kuntien käyttöomaisuuden määrä on tarkastelujaksolla kasvanut. Suurin käyttöomaisuus absoluuttisesti on ollut Hyvinkäällä ja Keravalla. Uuden kunnan käyttöomaisuus olisi vuonna 2012 ollut suurempi kuin maassa keskimäärin (6.639 eur/as; koko maassa eur/as) ja käyttöomaisuuden määrä olisi kasvanut nopeammin kuin koko maassa asukasta kohden. Kaavamaisesti tarkastellen Sipoon käyttöomaisuus olisi ollut suurin (8.627 eur/as) ja se olisi myös kasvanut nopeimmin. Toiseksi suurin olisi ollut Keravan käyttöomaisuus, mikä olisi myös kasvanut toiseksi nopeimmin. Pienin käyttöomaisuus oli Pornaisissa, hieman alle eur/as. Pornainen on sopeuttanut palvelurakennettaan ja omaisuuttaan ja kasvanut silloin, kun on ollut pakko. Käyttöomaisuuden arvoa voi kasvattaa hieman liian matalat poistot, mutta toisaalta käyttöomaisuuden arvossa on matalalle arvostettuja omaisuus eriä. Nettolaina 1000 eur Erotus Taulukko 3 : Nettolainan kehitys ja käyttöomaisuuden muutos Käyttöo maisuus 1000 eur 2003 Erotus Kuntien käyttöomaisuus koostuu omassakin taseessa olevasta suuresta asunto-osakeyhtiöiden ja huoneistojen alasta. Tätä omaisuutta on kirjattu joillakin kunnilla konserniomistukseen. Kunnilla on myös 7 Käyttöom ai suuden muutos - nettolainan muutos Hyvinkää Hyvinkää Järvenpää Järvenpää Kerava Kerava Mäntsälä Mäntsälä Nurmijärvi Nurmijärvi Pornainen Pornainen Sipoo Sipoo Tuusula Tuusula Uusi kuinta Uusi kunta

8 suuria realisoitavissa olevia luonnonvaroja, esimerkiksi Hyvinkäällä ja Tuusulassa on hyvin suuria metsäpintaaloja (1800 ha ja 900 ha). Myös Sipoon metsäomistus oli lähes 900 ha. Tuusulassa on peltopinta-alaakin noin 350 ha. Tase-erät ovat käytännössä raakamaata, jota käytetään kaavoitukseen tai vaihtomaaksi. Taulukko 4 : Eräitä kuntien omaisuuseriä Taseen riskit Kuntien taseissa on myös riskejä. Todennäköisesti kansantaloudellisesti ajatellen suurin riski on laiskassa käyttöomaisuudessa, mutta riskejä voi olla erityisesti antolainasaamisissa, sijoituksissa ja takauksissa. Riskit ovat yleensä erissä, joita on myönnetty muille kuin ei-konserniyhteisöille. Kunnan sijoituksiin kirjataan sekä sijoitukset esimerkiksi kuntayhtymiin ja muihin kunnalle palveluja tuottaviin yhteisöihin, mutta myös aitoihin sijoituskohteisiin. Aidoissa sijoituskohteissa, ei-konsernisijoituksissa, on todellinen mahdollisuus voittoon, mutta myös alaskirjaukseen johtavaan tappioon. Tässä selvityksessä riskisijoitus käsitellään positiivisesti, mahdollisuutena voittoon. Riskisijoitus epäonnistuessaankin johtaa vain sijoituksen menetykseen ja riski on näin rajattu, vaikkakin se voi olla suuri. Sipoon, Hyvinkään ja Keravan eikonsernisijoitukset ovat muita suuremmat. Sipoon ei-konsernisijoitukset vastaavat yli 8:aa veroprosenttiyksikköä, Hyvinkäällä ja Keravallakin yli viittä. Pornaisissa, Tuusulassa ja Järvenpäässä on pienet ei-konsernisijoitukset. Pornaisten ei-konsernisijoitukset ovat vain alle yhtä veroprosenttiyksikköä vastaava määrä. Kuntien antolainasaamiset ylipäätään ovat hyvin pienet, mikä osoittaa varsin hyvin myös sen, että kunnat toimivat toimialansa mukaisesti. Nämä pienet antolainasaamiset on annettu ei-konserniyhtiöille, mutta talousjohtajien näkemyksen mukaan nämä ovat melko riskittömiä tai kuntien kesken riski on samansuuruinen. Kuntien takaukset olivat vuonna 2012 suurimmillaan Keravalla ja Mäntsälässä (yli 14 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä) ja pienimmillään Nurmijärvellä (1,3 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Suurimmat eikonsernille annetut takaukset olivat Pornaisissa (6,6 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä myönnetty 8

9 vesiosuuskunnille). Takauksissa on yleensä vastatakaus (esimerkiksi kiinteistö vakuutena). Myös vesiosuuskunnille myönnetyt Mäntsälän takaukset (noin 30 % prosenttia) voivat sisältää riskiä. Muiden takausriskit ovat vähäiset tai niitä ei ole. Taseessa oleva kumulatiivinen alijäämä tai ylijäämä Taseen ali/ylijäämä 1000 eur Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Kuva 3 : Kuntakohtainen taseen ali/ylijäämä 1000 euroa Kun kunnat siirtyivät hallinnollisesta kirjanpidosta liiketaloudellisen luonteiseen kirjanpitoon, korostui vuotuisen ja taseeseen kertyneen alijäämän ja alijäämän tarkastelun merkitys. Kunta ei saisi tehdä ainakaan montaa alijäämäistä tilinpäätöstä peräkkäin ja taseen alijäämän ollessa tietyn kokoinen, kuntaa uhkaa kriisikuntamenettely. Tarkasteltavilla kunnilla ei ole taseen alijäämiä tilinpäätöksissä 2012, joten akuutti kriisikunnan status ei ole uhkaamassa. Käytännössä kaikkien kuntien taseissa olevat ylijäämät ovat kasvaneet vuoteen 2011 tultaessa ja tästäkin eteenpäin vielä usealla kunnalla. 9

10 Alijääm ä/ylijääm ä %:ia Taulukko 5 : Taseen ali/ylijäämä veroprosenttiyksiköiksi muutettuna Kun taseen ylijäämiä suhteutetaan veroprosenttiyksikön tuottoon, on suurin ylijäämä ollut Keravalla. Keravan ylijäämä on kasvanutkin tarkastelujakson aikana eniten. Tarkastelujakson aikana kaikkien kuntien ylijäämät ovat kasvaneet, mutta vähiten kasvua on ollut Hyvinkäällä ja Tuusulassa. Koska alijäämän ja ylijäämän suhteen on kunnissa voitu toimia jokseenkin luovasti, ei tässä selvityksessä anneta jäämille niin suurta merkitystä kuin mitä esimerkiksi valtionvarainministeriö sille antaa. Kuntien laskennalliset poistot koko maan kuntajoukossa vaikuttavat kauttaaltaan liian pieniltä (poistojen ja nettoinvestointien suhde). Myös lainakannan kasvu osoittaa tämän ylijäämä kasvaa, mutta niin kasvaa lainakantakin! Ylijäämän eläminen omaa elämäänsä irti taseen realiteeteista on osoitettavissa myös Mäntsälän tulevilla tapahtumilla: konsernijärjestelyiden seurauksena peruskunnan taseen ylijäämä kasvaa moninkertaiseksi, vaikka tämä todellisuudessa perustuu konsernin velkaantumiseen. Konsernitase Muutos Sij. Hyvinkää 3,2 2,5 2,1 1,8 2,2 4,0 3,3 4,3 4,6 3,9 0,7 7 7 Järvenpää 3,3 4,6 4,6 4,7 4,8 4,4 5,5 7,2 8,1 7,4 4,1 3 3 Kerava 6,6 6,7 6,8 7,5 7,8 8,4 8,9 11,3 13,1 13,4 6,8 1 1 Mäntsälä 1,3 2,5 1,5 0,7 1,0 1,9 2,7 5,1 6,3 6,4 5,0 6 2 Nurm ijärvi 3,4 3,2 2,3 3,3 4,1 6,0 5,8 6,7 7,6 7,4 4,0 2 4 Pornainen 3,7 4,5 3,1 2,6 3,7 4,0 5,4 6,8 8,1 7,3 3,6 4 5 Sipoo -0,1 0,5 2,5 2,7 2,8 2,5 3,4 4,1 3,4 3,5 3,5 8 6 Tuusula 6,0 6,8 6,7 6,8 7,1 7,0 6,5 7,1 7,1 6,4 0,4 5 8 Uusi kunta 3,8 4,2 4,0 4,2 4,6 5,3 5,5 6,8 7,5 7,1 3,3 Sij./ M Erityiset konsernitaseen erät Konsernilainat, rahoitusvarallisuus ja käyttöomaisuus Konsernin nettovelkaa ei voida arvioida samalla tavalla kuin kuntien nettovelkaa. Siksi on tarkasteltava erikseen konsernin vierasta pääomaa ja rahoitusvarallisuutta sekä konsernin käyttöomaisuutta. Kun konsernin lainasta vähennetään peruskunnan laina, suurin konsernilaina on Keravalla (15,1 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä) ja pienin Sipoossa (2,2 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Myös Järvenpään ja Hyvinkään konsernin oma lainakanta on noin kymmentä veroprosenttiyksikköä vastaava määrä. Eniten konsernin oma laina on kasvanut Mäntsälässä, Hyvinkään konsernin oma lainakanta on alentunut lähes neljää veroprosenttiyksikköä vastaavalla määrällä. Yhteenlaskettu kuntien konsernien oma lainakanta on huomattavasti suurempi kuin koko maassa keskimäärin. 10

11 20,0 Vain konsernin lainakanta %:ia 15,0 10,0 5,0 0,0-5, Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Kuva 4 : Pelkän konsernin lainakanta veroprosenttiyksiköiksi muutettuna Pelkkä konsernin rahoitusvarallisuus on kauttaaltaan melko pieni. Kun kunnan rahoitusvarallisuus vähennetään konsernin koko rahoitusvarallisuudesta, suurin rahoitusvarallisuus on Nurmijärvellä. Tämä vastaa kuitenkin vain puolen veroprosenttiyksikön tuottoa. Toiseksi suurin, Sipoon rahoitusvarallisuus, edustaa 0,3 veroprosenttiyksikön tuottoa. Pornaisten konsernirahoitusvarallisuus on pienin. Konsernin rahoitusvarallisuudella ei ole kokonaisuuden kannalta ratkaisevaa merkitystä. Konsernitaseen loppusumma (vastaa riittävällä tarkkuudella käyttöomaisuutta) on absoluuttisesti suurin Keravalla, toiseksi suurin Hyvinkäällä. Euromääräisesti pienin konsernitase on Pornaisissa. 11

12 Kuva 5 : Konsernitaseen suuruus euroa Konsernitasetta arvioidaan tarkemmin, kun sähköyhtiöiden arvostukset saadaan tehtyä eri selvityksellä. Tilastokeskus ei kerää kuntakohtaisesti kun konsernitaseet. Näin konsernien vertailu voi rajoittua vain tasetietoihin. Jotta yhdistyvän kaupungin konsernivarallisuutta ja velkaa voidaan suhteuttaa todellisiin kuntiin, laskettiin konsernitaseet erittäin yhteen. Uusi kunta Tampere Espoo Vantaa Turku Oulu Helsinki Koko maa Konsernitaseen loppusumma 1000 eur Konsernitase eur/as Oma pääoma 1000 eur Oma pääoma eur/as Vieras pääoma 1000 eur Lainakanta eur/as Kaupungin oma lainakanta eur/as Rahoitusomaisuus 1000 eur Rahoitusomaisuus eur/as Rahoitusomaisuus eur/as kunta Taulukko 6: Yhteenlasketut konsernitaseiden erät tilinpäätösvuonna 2012 verrattuna kuuteen suurimpaan kaupunkiin Yllä olevaan taulukkoon on koostettu kahdeksan kunnan konsernitaseen olennaiset erät ja verrattu tätä eräiden suurimpien kaupunkien konsernitaseisiin. Uusi kunta olisi selvästi konsernivelattomin, mutta sen rahoitusvarallisuuskaan ei olisi muiden tasolla. Vertailukaupungeista ainoastaan Vantaan oma pääoma asukasta olisi pienempi kuin uuden kunnan. Konsernitase eur/as olisi pienin uudessa kunnassa. 12

13 Konsernitaseen riskit Konsernin riskit arvioitiin vähäisiksi tai samalle tasolle kuin peruskunnissa. Yhteenveto taseesta Taulukko 7: Taseen mittarit tunnuslukuina Yllä olevaan taulukkoon on koottu kuntakohtaisesti tunnusluvuiksi muutetut mittarit. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen vuoden 2012 tilinpäätöstietoihin. Tunnusluvut on värein kuvattu niin, että heikoimman tunnusluvun arvo on punaisimmalla, paras vihreimmällä. Vahvin kunnan ja konsernin tase näyttää olevan Keravalla, heikoin Pornaisissa ja Mäntsälässä. Tuusulan ja Nurmijärven taseet ovat melko lähellä Keravaa. 13

14 Tuloslaskelma Tulojen ja menojen epätasapaino Suurin syy kuntien talouden epätasapainoon johtuu siitä, että toimintakate (kunnan varsinaisen toiminnan toimintatulojen ja menojen erotus) heikkenee nopeammin kuin mitä oma verotettava tulo kasvaa valtionosuuksien muutos on kompensoinut vuoteen 2012 saakka melko hyvin toimintakatteen heikkenemistä. Alla oleva taulukko on laskettu kaikkien kuntien tuloslaskelman ja rahoitusosan eristä vuosilta 1998 vuoteen reaalimuutoksin. Taulukosta ilmenee, kuinka asukasluvun muutos ja esimerkiksi toimintakatteen muutos korreloivat. Taulukosta on todettavissa esimerkiksi se, että asukasluvun laskun on oltava jopa yli 4% vuodessa, ennen kuin toimintakatteet eivät heikkene ja että esimerkiksi neljän prosentin vuotuinen asukasluvun kasvu on johtanut yli 7 prosentin vuotuiseen toimintakatteen heikkenemiseen. Näin kasvukunnat eivät voi varautua pelkästään toimintakatteen sopeuttamiseen, vaan niiden on pystyttävä muuttamaan toiminnan rakenteita pystyäkseen ottamaan uudet asukkaat vastaan ja samalla onnistuttava kehittämään tuloja. Myös verotettavan tulon kehitystä suhteessa toimintakatteen muutokseen on syytä seurata. Ongelmana on kuitenkin se, että yhdessäkään kunnassa toimintakate ei ole vahvistunut tarkasteluaikana, vaikka asukasluku olisi alentunut useita kymmeniä prosentteja. Valtionosuudet ovat kasvaneet menneinä vuosina, mikä on siis tehnyt mahdolliseksi palvelurakenteen kasvattamisen ja laadun lisäämisen. Nyt, kun valtionosuuksia leikataan, puututaan eräänlaiseen tuloautomaattiin. Asl:n muutos %:ia/v/ Tulo/menoerän kasvu -5,0 % -4,0 % -3,0 % -2,0 % -1,5 % -1,0 % -0,5 % 0,0 % 0,5 % 1,0 % 1,5 % 2,0 % 3,0 % 4,0 % 5,0 % Toimintakate -1,1 % -0,2 % 0,6 % 1,5 % 1,9 % 2,3 % 2,7 % 3,1 % 3,6 % 4,0 % 4,4 % 4,8 % 5,7 % 6,5 % 7,4 % Verotettava tulo -3,9 % -2,9 % -1,8 % -0,7 % -0,2 % 0,3 % 0,9 % 1,4 % 1,9 % 2,4 % 3,0 % 3,5 % 4,6 % 5,6 % 6,7 % Veroprosentti 0,132 0,135 0,137 0,140 0,142 0,143 0,144 0,146 0,147 0,148 0,150 0,151 0,154 0,157 0,160 Yhteisöverot -14,6 % -13,0 % -11,4 % -9,8 % -9,0 % -8,2 % -7,4 % -6,7 % -5,9 % -5,1 % -4,3 % -3,5 % -1,9 % -0,3 % 1,3 % Kiinteistöverot 1,2 % 2,2 % 3,2 % 4,3 % 4,8 % 5,3 % 5,8 % 6,3 % 6,8 % 7,3 % 7,8 % 8,3 % 9,3 % 10,3 % 11,3 % Valtionosuudet -0,3 % 0,8 % 1,9 % 3,0 % 3,5 % 4,0 % 4,6 % 5,1 % 5,7 % 6,2 % 6,8 % 7,3 % 8,4 % 9,5 % 10,6 % Poistot -4,0 % -2,8 % -1,6 % -0,5 % 0,1 % 0,7 % 1,3 % 1,9 % 2,5 % 3,1 % 3,7 % 4,3 % 5,5 % 6,6 % 7,8 % Bruttoinvestoinnit Taulukko 8: Asukasluvun muutos ja tiettyjen tulo/menoerien muutos Tarkasteltavissa kunnissa verotettavan tulon kasvu on alittanut toimintakatteen heikkenemisen tästä poikkeuksena Pornainen, jonka verotettava tulo on kasvanut tarkastelukauden lopulla nopeammin kuin toimintakate. Toimintakatteet ovat kuitenkin heikentyneet nimellisesti keskiarvoista laskettuna noin 6 % vuodessa verotettavat tulot selvästi alle 5% vuodessa. Kasvukuntina toimintakatteen tämän suuruinen heikkeneminen on perusteltua, eivätkä kunnat muihin kasvukuntiin verrattuna ole kasvattaneetkaan palveluntarjontaansa nopeammin tai runsaammin kuin muut. Ongelmana on, että tämäkin kasvu on liikaa tulonmuodostukseen nähden ja tähän kasvuun on pystyttävä vaikuttamaan oman sopeutuksen ja kuntaliitoksen avulla. Toimintakate, muutos Pitkä Lyhyt Hyvinkää 3,3 % 2,6 % Järvenpää 3,9 % 3,0 % Kerava 4,4 % 4,1 % Mäntsälä 4,5 % 3,6 % Nurmijärvi 4,7 % 3,8 % Pornainen 4,7 % 3,1 % Sipoo 4,1 % 2,8 % Tuusula 4,7 % 3,5 % Koko maa 2,83 % 2,63 % Verotettava tulo Pitkä Lyhyt Hyvinkää 2,0 % 1,2 % Järvenpää 2,1 % 1,4 % Kerava 2,2 % 1,8 % Mäntsälä 3,7 % 3,1 % Nurmijärvi 3,5 % 2,4 % Pornainen 4,0 % 3,2 % Sipoo 2,8 % 0,5 % Tuusula 3,6 % 2,3 % Koko maa 0,99 % 0,45 % 14 Valtionosuudet Pitkä Lyhyt Hyvinkää 2,6 % 0,1 % Järvenpää 3,7 % 4,2 % Kerava 5,1 % 7,7 % Mäntsälä 4,9 % 3,7 % Nurmijärvi 7,2 % 1,9 % Pornainen 3,5 % 1,2 % Sipoo 6,0 % 2,0 % Tuusula 5,1 % 2,7 % Koko maa 4,74 % 4,10 %

15 Taulukko 9: Toimintakatteen, verotettavan tulon ja valtionosuuden keskimääräinen muutos pitkällä aikajaksolla ( ) ja lyhyemmällä aikajaksolla ( ) tarkasteltuna Vaikka verotettavan tulon kehitys onkin nyt joissakin kunnissa jopa negatiivinen, ei tulo-meno ongelma ole vain tämänhetkisen tilanteen seurausta: kuntien toimintakatteet kasvoivat lähimenneisyydessäkin liian nopeasti, vaikka verotulojen ja valtionosuuksien kehitys oli historiallisen nopeaa koko kuluvan vuosituhannen alun: rahaa tuli sisään ovista ja ikkunoista, mutta julkisen sektorin vastuulle siirrettiin tätäkin enemmän lisää tehtäviä-sekä valtio mutta myös kunnat itse ottivat tähän osaa. Kuntien palvelurakenteen kustannukset Kuntien toimintakatteet euroa/asukas ovat koko maan tasolla tarkasteltuna selvästi edullisimpien kuntien joukossa toimintamenot ovat maltillisia suhteessa (omiin) toimintatuloihin. Kolmenkymmenen edullisimman kunnan joukossa on kuusi Kuuma-kuntaa. Kaikki kahdeksan kuntaa ovat sadan edullisimman kunnan joukossa, Sipoossa nettomenoa nostanee kaksikielisyys, Hyvinkäällä ikärakenne. Pornaisten palvelurakenne on 7:nneksi edullisin, Kerava on sijaluvulla 15. Hyvinkää on sijaluvulla 58 ja Sipoo sijaluvulla 87. Taulukko 10: Kuntien palvelurakenteen nettomenot eur/as Kun palvelurakennetta tarkastellaan Tilastokeskuksen luokituksen mukaan havaitaan, että vuonna vain Pornaisten ja Sipoo yleishallinto oli kalliimpi kuin maassa keskimäärin - Vain Hyvinkään tekniikka oli kalliimpi kuin maassa keskimäärin - Kunnat ovat kasvukuntia, joissa on paljon kouluikäisiä lapsia. Lisäksi kunnat ovat tarjonneet runsaat ja monipuoliset vapaa-ajan ja kulttuuripalvelut. Sivistyspalveluiden menot olivat kin yleensä kalliimpia kuin maassa keskimäärin. Vain Hyvinkää muodostaa tässä poikkeuksen. - Sosiaalitoimen nettomenot eur/as olivat kaikissa kunnissa halvemmat kuin maassa keskimäärin. - Terveydenhuollon nettomenot eur/as olivat kaikissa kunnissa halvemmat kuin maassa keskimäärin. - Myös terveydenhuolto ja sosiaalitoimi yhteensä, perusturva, oli tarkasteltavissa kunnissa edullisemmin järjestetty kuin maassa keskimäärin. - Perusterveydenhuollon nettomenot eur/as olivat kaikissa kunnissa halvemmat kuin maassa keskimäärin. - Erikoissairaanhoidon nettomenot eur/as olivat kaikissa kunnissa halvemmat kuin maassa keskimäärin. 15

16 - Kun jaetaan perusterveydenhuollon menot erikoissairaanhoidon menoilla havaitaan, että kaikissa tarkastelluissa kunnissa perusterveydenhuollon suhde erikoissairaanhoitoon painottui perusterveydenhuoltoon toisin kuin maassa keskimäärin. Taulukko 11: Kuntien palvelurakenteiden nettokustannukset eur/as 2012 ja kunnan sijaluku palvelurakenteeseen käytettyjen asukaskohtaisten nettomenojen perusteella Palvelurakenteen kustannukset ovat kasvaneet asukasta kohden laskettuna erittäin paljon. Nurmijärvellä vähiten, viidenneksen, Sipoon eniten, noin kolmanneksen. Sipoon suurta kasvua selittänee se, että Helsingin hyväksi tehdyn osaliitoksen mukana siirtyi paljon asukkaita (jakaja pieneni), mutta menot jäivät pääasiassa Sipoolle. Kuntien palvelurakenteen kustannuksista on pääteltävissä myös kunnan toiminnallinen itsenäisyys: jos kunta ostaa jo nyt palvelunsa yhteistoiminta-alueelta tai toiselta kunnalta, voidaan sanoa, että kunta on menettänyt yhteistoiminta-alueelle toiminnallista itsenäisyyttään. Tämä on todennäköisesti hyvä, kun halutaan turvata kuntalaisten palvelut, mutta demokraattinen vaikuttaminen ostettaviin palveluihin on vähentynyt. Alla oleva taulukko osoittaa, että Pornainen, Kerava ja Mäntsälä ostavat enemmän palveluita kuin tuottavat niitä omalla henkilökunnallaan. Nurmijärven riippuvuus muiden tuottamista palveluista on vähäisin. Taulukko 12:Toiminnallinen itsenäisyys Kunnallisvero ja sen elementit Henkilöstöm enot Ostopalvelut Hm enot/ostop Sij. Hyvinkää ,17 2 Järvenpää ,11 4 Kerava ,96 6 Mäntsälä ,96 7 Nurmijärvi ,30 1 Pornainen ,42 8 Sipoo ,08 5 Tuusula ,16 3 Kuntien veroprosentit olivat maltilliset. Keravan veroprosentti oli koko maan tasolla pienimmän kymmenen joukossa. Yhdelläkään kunnalla veroprosentin perusteella kuntaa ei voi tuomita kriisikuntien joukkoon 16

17 kuuluvaksi. Veroprosentit ovat kasvaneet kuitenkin varsin nopeasti, nopeimmin tarkastelujaksolla Tuusulassa, Keravalla ja Hyvinkäällä. Kuntien veroprosenteissa on vielä sopeutusvaraa, jos otetaan huomioon koko maan kunnat. Kuntien veroprosentin tuottoon vaikuttaa lisäksi kaksi tekijää: asukaskohtaisen verotettavan tulon suuruus ja veroprosentin teho, jota voidaan mitata efektiivisellä veroprosentilla. Tarkasteltavien kuntien verotettava tulo on paljon maan keskiarvoa suurempi, suurin verotettava tulo asukasta kohden oli Tuusulassa ja Sipoossa, tässä kuntajoukossa pienin Mäntsälässä ja Pornaisissa. Paras veroprosentin teho oli Tuusulassa, Keravalla ja Sipoossa; heikoin Mäntsälässä ja Pornaisissa. Kaikkien kuntien veroprosentin teho on parempi kuin koko maassa keskimäärin. Valtionosuus Valtionosuudet edustavat yleensä suurta osaa kuntien tuloista. Osuus on yleensä suuri ja valtionosuudesta päättää yksin valtio, tämän vuoksi suurta valtionosuutta esimerkiksi verotuloihin verrattuna voidaan pitää isona finanssiriskinä: sekä tulorakenneriskinä että vastapuoliriskinä. Eniten valtionosuutta saavat Mäntsälä, Pornainen ja Hyvinkää; pienin riski on Keravalla, Tuusulassa ja Järvenpäässä. Mäntsälässä valtionosuus edustaa lähes yhdeksän veroprosenttiyksikön tuottoa, Keravalla alle kolmen. Kunnista vain Mäntsälä ja Pornainen saavat verotulon tasausta, muut maksavat. Maksettava verotulon tasaus on yli 56 miljoonaa euroa, mikä vastaisi uudessa kunnassa noin yhden veroprosenttiyksikön tuottoa. Valtionosuusuudistus on vasta tekeillä, joten lopullinen valtionosuuden muutos saadaan tietää myöhemmin. Kiinteistövero Kiinteistöveron merkitys on kasvanut jatkuvasti kuntien verotuloissa. Kiinteistöveroa ei pääse karkuun. Koska kiinteistöveroeriä on useita, laskettiin tässä esityksessä kuntien etäisyys korkeimpiin mahdollisiin kiinteistöveroprosentteihin ja sitä kautta tuloihin: mitä suurempi erotus on, sitä enemmän kiinteistöveroissa olisi vielä varaa. Tämä vara kiinteistöveroissa suhteutettiin tuloveroprosenttiyksiköiksi. Tuusulassa maksimi kiinteistöveroilla saataisiin kerättyä lähes veroprosenttiyksikköä vastaava määrä. Yhteisövero ja tonttikauppa Yhteisöveron suuri määrä kuvaa kunnassa veropohjan monipuolisuuden lisäksi vahvaa yritteliäisyyttä ja kunnan oman rahoituksen vahvuutta. Varsinkin kasvukunnissa tonttikaupan merkitys tuloissa on olennainen ja tarvittava osa rahoitusta. Hyvinkään yhteisövero edusti vuonna 2012 jopa 1,4 veroprosenttiyksikön tuottoa, myös Kerava ja Sipoo keräsivät yhteisöverolla lähes veroprosenttiyksikön tuoton. Pienin yhteisöveron tuotto oli Pornaisissa. Sipoossa tonttikaupalla oli suuri merkitys, vuonna 2012 tämä vastasi yli kahden veroprosenttiyksikön tuottoa. Myös Hyvinkäällä tonttikauppa oli hyvin toimintaa rahoittava elementti, jopa 1,3 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä. Vaikka kaikkien kuntien tonttikauppa oli merkittävä rahoittaja, niin Pornaisten tonttikaupan merkitys kasvukunnaksi oli pieni ja vastasi noin puolen veroprosenttiyksikön tuottoa. Rahoitus Rahoitukseen kuuluvista investoinneista tarkastellaan vain bruttoinvestointien suuruutta asukasta kohden aikajaksossa sekä nettoinvestointien suhdetta poistoihin. Kasvukunnan on investoitava ja sen olisi ollut investoitava, muuten voidaan olettaa, että uusinvestoinnit ovat joiltain osin tekemättä ja käyttöomaisuuden korjausinvestoinnit on osin laiminlyöty. Jos nettoinvestointien suhde poistoihin on hyvin suuri, voidaan lisäksi 17

18 olettaa, että kunnan tuloslaskelmassa on vaikuttanut liian pieni poistojen taso ja tulos olisi todellisuudessa nykyistä heikompi. Aiemmasta taulukosta selviää, että asukasluvultaan taantuvatkin kunnat ovat joutuneet investoimaan, mutta kasvukunnat ovat keskimäärin joutuneet investoimaan huomattavasti enemmän. Tarkasteltavista kunnista Sipoo on investoinut asukasta kohden eniten, Järvenpää vähiten. Toki investoinnit on voitu tehdä myös muihin kuin kunnan taseeseen, niin todennäköisesti Järvenpäässäkin. Myös Tuusulan investointien taso on lähempänä maan keskimääräistä tasoa kuin kasvukunnan tasoa. Toimintakate Veroprosentti Efektiivi nen Veroa lisää Taulukko 13: Tulospohjaiset mittarit tunnusluvuiksi laskettuina Valtiono suus Kiinteistöverot Yhteisöverot Tonttikauppva Verotetta- tulo Investoinnit NINV per poistot eur/as muutos Suuruus Kasvu suhde %:ia %:ia %Ia %:ia eur/as Suhde eur/as Muutos Tulospohjaisista mittareista ja rahoituksen mittareista tarkasteltuna vahvimmat kunnat näyttävät olevan Kerava, Nurmijärvi ja Tuusula; heikoimmat Mäntsälässä ja Pornaisissa. Ikääntyminen Bruttoinvestoinnit Talousvaikutus Hyvinkää ,25 1,25 77 % 0,74 1,40 6,31 1, , ,29 Järvenpää ,00 0,75 79 % 0,32 0,52 3,49 0, , ,42 Kerava ,75 1,25 79 % 0,33 0,96 2,83 0, , ,39 Mäntsälä ,75 1,00 72 % 0,67 0,63 8,61 0, , ,34 Nurmijärvi ,00 0,75 78 % 0,75 0,68 3,80 0, , ,42 Pornainen ,50 0,75 73 % 0,45 0,32 7,83 0, , ,33 Sipoo ,25 0,50 79 % 0,47 0,97 5,12 2, , ,26 Tuusula ,25 1,50 80 % 0,92 0,82 3,16 0, , ,41 Tämän tarkastelun perusteella tase ja tulos yhdistettynä vahvin talous vaikuttaisi olevan Keravalla ja Tuusulassa, heikoimmat Pornaisissa ja Mäntsälässä. Yhteenveto täydentyy, kun kuntakohtaiset painelaskennat saadaan viimeisteltyä valtionosuusuudistuksen selvittyä. Yhdenkään kunnan talous ei kuitenkaan ole sillä tasolla, että sen kanssa olisi riskiä kuntaliitokseen ryhtymisessä: heikoimmankin kunnan talous on vähintään keskimääräisellä tasolla koko maassa. Tasepohja Järjestys Tulos ja m uut Taulukko 14: Kuntakohtainen yhteenveto taseen, tuloksen ja rahoituksen näkökulmista Järjestys Kaikki yhteensä Järjestys Hyvinkää 4,79 6 4,41 5 9,20 6 Järvenpää 4,49 5 4,59 6 9,08 5 Kerava 3,15 1 2,92 1 6,07 1 Mäntsälä 5,50 7 6, ,70 8 Nurm ijärvi 4,30 4 3,63 2 7,93 3 Pornainen 5,89 8 5, ,14 7 Sipoo 4,13 3 3,97 3 8,10 4 Tuusula 3,75 2 4,12 4 7,

19 Alla olevasta taulukosta selviää, kuinka hyvin tarkasteltavat Kuuma-kunnat sijaitsevat eräillä talouden mittareilla tarkasteltuna koko kuntajoukossa. Siksi heikko sijoitus Kuuma-kuntien tarkastelussa ei automaattisesti tarkoita sitä, että talous olisi huono. Taulukko 15: Kuntien taloustarkastelu eräiden tunnuslukujen absoluuttisten arvojen ja koko maan tasolle laskettujen sijoitusten perusteella Kuntien lukumäärä oli

20 Kuntien talous tulevaisuudessa kuntakohtainen paine Painelaskennan periaatteet Painelaskenta perustuu trendiin, jota oikaistaan niillä tekijöillä, joiden tiedetään muuttuvan. Toimintakate muuttuu tarkastelukauden alussa kunnan itsensä perustumien toimintakatemuutosten perusteella, tätä muutetaan vuoden 2017 jälkeen kuntakohtaisesti niin, että toimintakatteen perusmuutos noudattaa viimeisen kymmenen vuoden toimintakatteen keskimääräistä muutosta, mitä painotetaan tarkastelukauden lopun toimintakatteiden muutoksilla. Tämä vahvistaa mahdollista kuntakohtaista sopeutumiskehitystä. Toimintakatteet heikkenevät myös ikääntymisen paineella vuodesta 2017 eteenpäin. Taloustyöryhmässä koetettiin löytää vaihtoehto pitkän aikavälin trendille yrittämällä löytää tapa, jolla asukasluvun kasvun vaatima muutos olisi voitu eriyttää toimintakatteen, verotulojen ja valtionosuuden muutoksesta sekä rahoituksen puolelta bruttoinvestoinneista. Työssä löydettiin yhteys sille, että asukasluvun kasvu tai lasku nopeutti tai hidasti esimerkiksi toimintakatteen kasvua, mutta laadun ja toimintojen määrän osuutta tästä oli mahdotonta eriyttää. Verotuloissa turvaudutaan Kuntaliiton veroennustekehikon arvioihin. Valtionosuudet on otettu 2014 Kuntaliiton laskelmasta, siitä eteenpäin valtionosuuden uskotaan hieman perusteettomastikin kasvavan menneeseen perustuen, mutta tätä arviota tarkennetaan tiedossa olevien valtionosuusleikkausten määrällä. Korot arvioidaan vuoden 2013 lasketun kuntakohtaisen keskikoron perusteella. Poistojen taso perustuu kunnan omaan arvioon vuoteen 2017 saakka ja tästä eteenpäin poistojen taso muuttuu käyttöomaisuuden muutoksen perusteella. Investointitaso noudattaa aluksi kuntien omaa arviota, myöhemmin taso on määrätty menneeseen perustuvalla asukaskohtaiselle tasolle. Tämä taso on todennäköisesti liian pieni. Aluksi veroprosentit jäädytetään vuoden 2014 tiedossa olevalle tasolle. Tämän jälkeen on laskettavissa, kuinka paljon käyttötalouden ja nettoinvestointien rahoittaminen edellyttää nettovelkaantumista, toiseksi voidaan arvioida, kuinka paljon kunnalla on sopeutumistarvetta, jos sopeutuminen otetaan vain toimintakatteesta ja kolmanneksi voidaan arvioida, kuinka paljon kunnan tuloveroprosenttia pitäisi nostaa, jotta talous olisi tasapainossa. Laskennassa on ongelmana se, että kuntien omat arviot toimintakatteen muutoksista talousarviossa ja suunnitelmassa eivät näytä perustuvan tasapainotuskeinojen löytymiseen. Alla olevasta taulukosta käy hyvin selville vuosien hyvin tavoitteellinen toimintakatteen muutos, kun sitä verrataan kuntakohtaisesti menneisiin nousuihin nämä löytyvät taulukon vuosilta Tpe (tilinpäätösennuste) 2013 perustuu kuntien omaan arvioon toimintakatteesta vuodelle 2013 ja tämän vertailua vuoden 2012 tilinpäätöstietoon. Vertailu 2014 toimintakatteen nousuksi saadaan vertaamalla talousarvioon arvioidun toimintakatteen muutosta tpe (tilinpäätösennuste) 2013 lukuun verrattuna. Jos toimintakatteen muutosta 2014 arvioidaan edelliseen vuoteen tai menneeseen huomataan, että toimintakatteen muutokset ovat erittäin tavoitteellisia ehkä Järvenpäätä (Järvenpäällä on hyväksytty, jaksotettu ja keinot sisältävä paketti) ja Mäntsälää lukuun ottamatta. 20

21 Toimintakatteen muutos ilman tasapainotusta TP 2011 TP 2012 Tpe 2013 TA 2014 TASU 2015 TASU 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Hyvinkää 5,88 % 6,97 % 7,21 % 1,82 % 2,00 % 0,80 % 4,84 % 4,84 % 4,84 % 4,84 % Järvenpää 7,64 % 8,40 % 4,60 % 2,21 % 2,14 % 4,52 % 5,27 % 5,27 % 5,27 % 5,27 % Kerava 7,46 % 6,16 % 4,40 % 2,28 % 1,86 % 2,05 % 5,88 % 5,88 % 5,88 % 5,88 % Mäntsälä 6,63 % 5,77 % 5,84 % 5,51 % 3,28 % 3,42 % 6,04 % 6,04 % 6,04 % 6,04 % Nurmijärvi 4,96 % 9,03 % 4,80 % 0,00 % 2,10 % 1,30 % 6,77 % 6,77 % 6,77 % 6,77 % Pornainen 4,98 % 7,40 % 3,36 % 2,82 % 0,87 % 1,12 % 6,40 % 6,40 % 6,40 % 6,40 % Sipoo 7,18 % 4,40 % 5,82 % 2,12 % -1,08 % -0,83 % 6,03 % 6,03 % 6,03 % 6,03 % Tuusula 7,69 % 5,01 % 6,48 % -0,69 % 2,50 % 2,50 % 6,44 % 6,44 % 6,44 % 6,44 % Taulukko 16: Toimintakatteiden muutoksia kuntakohtaisesti muutokset on otettu kuntien hyväksytyistä talousarvioasiakirjoista. Näin pieni toimintakatteen muutos kolmena ensimmäisenä tarkasteluvuonna näyttäisi johtavan siihen, että kunnat eivät kohtaa ongelmallisen suuria taloushuolia. Alla olevan taulukon perusteella kuntien tasapainotustarve olisi vain 22,3 miljoonaa euroa, mikä vastaisi vain noin puolta veroprosenttiyksikköä uuden kunnan taloudenpidossa. Sopeutustarve meur TA 2014 TASU 2015TASU 2016Yhteensäeur/as vero-% Hyvinkää 3,0 1,0 0,0 4,0 88 0,50 Järvenpää 0,0 2,0 4,0 6, ,80 Kerava 0,0 3,0 0,0 3,0 87 0,46 Mäntsälä 4,0 3,0 1,0 8, ,61 Nurmijärvi 0,0 0,0 0,0 0,0 0 0,00 Pornainen 1,0 0,3 0,0 1, ,66 Sipoo 0,0 0,0 0,0 0,0 0 0,00 Tuusula 0,0 0,0 0,0 0,0 0 0,00 Yhdistelmä 8,0 9,3 5,0 22,3 93 0,50 Taulukko 17: Kuntien tasapainotustarve, jos kuntien omat talousarvioarviot toteutuisivat Ongelmana vain on, että keinoja ei ole esitelty ja vielä suurempi ongelma on, että poliittiset päätöksentekijät eivät ole päättäneet toteuttaa keinoja. Näin todennäköisempää on, että tasapainottamistarve säilyy. Tämän perusteella arvioidaan myös realistinen kuntakohtainen tasapainottamistarve. Tasapainottamistarve Taulukko 18: Kuntakohtainen valtionosuusleikkaus veroprosenttiyksiköiksi laskettuina. 21

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

Tarvasjoen kunta liitoskumppaneiden painelaskelmat. HT Eero Laesterä

Tarvasjoen kunta liitoskumppaneiden painelaskelmat. HT Eero Laesterä Tarvasjoen kunta liitoskumppaneiden painelaskelmat HT Eero Laesterä 20.3.2014 Väestön muutokset Kunnan nimi: Tarvasjoki KNO 838 Muutos 2011-2040 2011 Osuus 2020 Osuus 2030 Osuus 2040 Osuus kpl kpl/v. %:ia

Lisätiedot

Kuntien talous. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys. Hannu Joensivu, Markku Vehmas & Eero Laesterä. Kuntalaistilaisuudet

Kuntien talous. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys. Hannu Joensivu, Markku Vehmas & Eero Laesterä. Kuntalaistilaisuudet Kuntien talous Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys Kuntalaistilaisuudet Hannu Joensivu, Markku Vehmas & Eero Laesterä Mistä kaikki johtuu Teollisuuden rakennemuutos ja talouden yleinen taantuma

Lisätiedot

Kuntaliiton maakuntatilaisuus

Kuntaliiton maakuntatilaisuus Päivitetty kuntakohtaisilla dioilla 8.5.2016 Kuntaliiton maakuntatilaisuus 22.4.2016 Klo 12.00-16.00, Wanha Walimo, Vesijärvenkatu 25, LAHTI HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Muutos 2000

Lisätiedot

Kuntakohtaiset sopeutustarpeet

Kuntakohtaiset sopeutustarpeet Lähentymiskriteerit 2015-2016 ja käyttäytyminen toiminnoissa niin, että yhdentymiskriteerit täyttyvät uuden kunnan taloudenpidossa. Pidättäytyminen rekrytoinnissa Johtoryhmä 5.6.2014 Kuntakohtaiset sopeutustarpeet

Lisätiedot

Forssan seudun kuntien talouden paineet

Forssan seudun kuntien talouden paineet Forssan seudun kuntien talouden paineet Forssa Humppila Jokioinen - Tammela Eerikkilä 6.8.2014 Kuntajohtajat 15.9.2014 Ohjausryhmä 23.9.2014 HT Eero Laesterä & Tuomas Hanhela Yleinen talouden tila 2013

Lisätiedot

Valtuustojen seminaariin HTT Eero Laesterä

Valtuustojen seminaariin HTT Eero Laesterä Valtuustojen seminaariin 1.2.2012. HTT Eero Laesterä (mrd euroa) 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Muutos Muutos%%/v Toimintakate 12,61 12,92 13,29 14,01 15,21 15,99

Lisätiedot

5.5.2010 Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen

5.5.2010 Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen 5.5.2010 Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen Väestöennusteena käytetään uusinta Tilastokeskuksen ennustetta 09/2009 Laskelmien pohjaksi on otettu kuntien omat arviot talouden kehityksestä vuoteen 2012

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Kuntaliiton maakuntatilaisuus

Kuntaliiton maakuntatilaisuus Kuntaliiton maakuntatilaisuus 22.4.2016 Klo 12.00-16.00, Wanha Walimo, Vesijärvenkatu 25, LAHTI HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Muutos 2000 2014 (mrd euroa) 00 01 02 03 04 05 06 07

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Seutuforum 2016 Kotkan Haminan seudun talousnäkymät nyt ja tulevaisuudessa

Seutuforum 2016 Kotkan Haminan seudun talousnäkymät nyt ja tulevaisuudessa Seutuforum 2016 Kotkan Haminan seudun talousnäkymät nyt ja tulevaisuudessa Merikeskus Vellamo MDI:n ja Perlacon Oy:n yhteisesiintyminen Eero Laesterä, HT Toimitusjohtaja Juha Koskinen, KTM Mennyt ja nykyisyys

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan finanssilounas Miten kuntatalous kuriin Keski-Uudellamaalla. HT Eero Laesterä. Krapinhovi, Tuusula

Keski-Uudenmaan finanssilounas Miten kuntatalous kuriin Keski-Uudellamaalla. HT Eero Laesterä. Krapinhovi, Tuusula Keski-Uudenmaan finanssilounas Miten kuntatalous kuriin Keski-Uudellamaalla HT Eero Laesterä Krapinhovi, Tuusula 6.2.2015 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Sote ja maakuntauudistus Kuinka maakuntien rahoitustarve muuttuu vuodesta ? HT Eero Laesterä KTM Tuomas Hanhela KTM Katja Pesonen

Sote ja maakuntauudistus Kuinka maakuntien rahoitustarve muuttuu vuodesta ? HT Eero Laesterä KTM Tuomas Hanhela KTM Katja Pesonen Sote ja maakuntauudistus Kuinka maakuntien rahoitustarve muuttuu vuodesta 2016-2030? HT Eero Laesterä KTM Tuomas Hanhela KTM Katja Pesonen Laskennan tavoite o Perlacon Oy on käynnistänyt laskentasarjan,

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Alaja rven kaupungin ja Vimpelin kunnan erityinen kuntarakenneselvitys ja esitys kuntarakenteen muuttamiseksi

Alaja rven kaupungin ja Vimpelin kunnan erityinen kuntarakenneselvitys ja esitys kuntarakenteen muuttamiseksi Alaja rven kaupungin ja Vimpelin kunnan erityinen kuntarakenneselvitys ja esitys kuntarakenteen muuttamiseksi Erityinen kuntajakoselvitta ja HT Eero Laesterä Valtiovarainministeriö Snellmaninkatu 1 A,

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Talouden tilanne kesäkuu Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa

Talouden tilanne kesäkuu Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa Talouden tilanne kesäkuu 2013 Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa Lähtökohta verot+valt.osuudet vs nettomenot 36000 34000 32000 30000 28000 26000 24000 22000 20000 34457 33085

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys talouden tarkastelu

Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys talouden tarkastelu Hausjärvi Loppi Riihimäki Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys talouden tarkastelu 1.6.2015 Riitta Ekuri FCG Konsultointi 1.6.2015 Page 1 Tilinpäätös 2014 Taloudellisten laskelmien lähtötiedot

Lisätiedot

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset 2.11.2015 ESKO KORHONEN & RAILA OKSANEN FCG KONSULTOINTI OY Toimeksianto Toimeksianto Etenemissuunnitelma Aloituspalaveri ja tehtävän tarkentaminen

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Maakuntien ja kuntien rahoitus sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Kymenlaakson Liitto

Maakuntien ja kuntien rahoitus sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Kymenlaakson Liitto Maakuntien ja kuntien rahoitus sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Kymenlaakson Liitto 2 3 4 5 VM/KAO PÄIVITETTY 21.12.2016 Kuntien talouden tasapainotilan muutos ja sen laskennallinen paine kunnallisveroprosenttiin

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa:

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa: 23.6.2015 Raahen kaupunginhallitus Vastaus Raahen kaupungin tarkastuslautakunnan 12.5.2015 antamaan arviointikertomukseen 2014. Raahen kaupungin tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessaan tarkastellut

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA

KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA LAPIN LIITTO KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA Käyttötalouden nettokustannukset Valtionosuudet Verotulot Toimintakatteen ja verorahoituksen suhde Vuosikate Lainakanta

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 7.5.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden taloudellinen mallinnus 2.3.2016 Johdanto Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy ( Inspira ) on tehnyt Porvoon kaupungin toimeksiannosta

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet Oy Yritys Ab 1.1.2009-31.12.2013 TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1209 KUM TOT. 1210 KUM TOT. 1211 KUM

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

Kuuma-kunnat. Kuntajakoselvityksen talousosio: lähestymiskriteerit- Pälkäneellä Johtoryhmälle. Perlacon Oy, HT Eero Laesterä

Kuuma-kunnat. Kuntajakoselvityksen talousosio: lähestymiskriteerit- Pälkäneellä Johtoryhmälle. Perlacon Oy, HT Eero Laesterä Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio: lähestymiskriteerit- Pälkäneellä 5.3.2014 Johtoryhmälle Perlacon Oy, HT Eero Laesterä Mikä? Alla oleva pohdinta on minun ja Arto Kosken mietintää siitä, kuinka

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Kaupunkikonsernin varat tehokkaaseen käyttöön

Kaupunkikonsernin varat tehokkaaseen käyttöön Kaupunkikonsernin varat tehokkaaseen käyttöön Liikkeenjohdon neuvonantajabo-erik Ekström, Board & Management Services Oy ja taloustoimittajakyösti Jurvelin, Kauppalehti - 1 - Kunta on läsnä kaikkialla

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

ARTTU2 KUNTASEMINAARI Kuntatalo Pentti Meklin, Emeritusprofessori

ARTTU2 KUNTASEMINAARI Kuntatalo Pentti Meklin, Emeritusprofessori ARTTU2 KUNTASEMINAARI Kuntatalo 25.5.2016 Pentti Meklin, Emeritusprofessori 1. Nykyinen tilanne yleensä kunnissa ja erityisesti ARTTU2-kunnissa 2. Mitä tulevaisuus näyttäisi tuovan tullessaan? Kuvio 1.

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake " 5,81 5,29 4,77 Osinko/osake " 0,20 *) 0,20 -

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake  5,81 5,29 4,77 Osinko/osake  0,20 *) 0,20 - 2012 2011 2010 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 483,3 519,0 480,8 Liikevoitto milj. euroa 29,4 35,0 32,6 (% liikevaihdosta) % 6,1 6,7 6,8 Rahoitusnetto milj. euroa -5,7-5,5-3,1 (% liikevaihdosta)

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 7-9/ / / /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 7-9/ / / / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 7-9/2004 7-9/2003 1-9/2004 1-9/2003 2003 Liikevaihto 695,2 683,0 2 142,4 2 054,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 57,6 11,7 80,2

Lisätiedot

Aika: klo Paikka: Forssan kaupungintalo (kaupunginhallituksen huone 2. kerros), Turuntie 18, Forssa

Aika: klo Paikka: Forssan kaupungintalo (kaupunginhallituksen huone 2. kerros), Turuntie 18, Forssa KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2014 Forssan seudun kuntarakennelain mukaisen selvityksen ohjausryhmä Aika: 23.9.2014 klo 10.15 14.37 Paikka: Forssan kaupungintalo (kaupunginhallituksen huone 2. kerros), Turuntie 18,

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/ / / /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/ / / / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/2004 4-6/2003 1-6/2004 1-6/2003 2003 Liikevaihto 729,9 671,9 1 447,2 1 371,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 17,2 3,8 23,6

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. ^IIT^ ^ 1 UUDENMAAN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ia kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/ /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/ / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/2004 10-12/2003 2004 2003 Liikevaihto 391,0 683,8 2 533,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 9,3 6,7 89,5 28,0 Kulut -353,0-625,6-2

Lisätiedot

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje Kaupunginhallitus 25.5.2009 Talousarvion suunnitteluohje SISÄLTÖ: Vuoden 2010 talousarvion vuosikatetavoite Arviot veroista ja valtionosuuksista Ohje käyttötalouden

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6 2014 2013 2012 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 426,3 475,8 483,3 Liikevoitto/ -tappio milj. euroa -18,6 0,7 29,3 (% liikevaihdosta) % -4,4 0,1 6,1 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä milj.

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015 Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015 Koko maassa sote-palveluiden nettokustannusten kasvu ei vastaa maksukyvyn kasvua Toteutunut ja ennustettu kustannuskasvu 2004-2020

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 29 29.4.29 Tammi maaliskuu 29 Tammi-maaliskuun liikevaihto oli 24, milj. euroa (36,1), jossa oli laskua 33,4 prosenttia. Liikevaihdon laskuun vaikuttavat osaltaan viime

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko 2015 Talousjohtaja Anne Arvola 23.11.2015 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

Suonenjoki. Asukasluku 31.12.2009 7 611 92 626 248 182 5 351 427

Suonenjoki. Asukasluku 31.12.2009 7 611 92 626 248 182 5 351 427 Talouden tarkastelu Talouden tarkastelu on tehty Tilastokeskuksen talouden tunnuslukuaikasarjoja (vuodet 1998 2009) hyödyntäen sekä kaupunkien vuoden 2010 tilinpäätöstietojen pohjalta. Tuloslaskelmien

Lisätiedot