Pietarsaaren seudun kunnat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pietarsaaren seudun kunnat"

Transkriptio

1 Pietarsaaren seudun kunnat Kuntien talous HT Eero Laesterä KTM, BBA, IAT Katja Pesonen Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Perlacon Oy

2 Sisällys Väestö, väestön muutos, ikärakenteen muutos... 1 Talouden nykytilan tarkastelu... 2 Peruskunnan tase... 2 Nettolaina... 2 Taseen omaisuus... 4 Taseen riskit... 5 Konsernitase... 7 Erityiset konsernitaseen erät... 7 Tuloslaskelma... 9 Tulojen ja menojen epätasapaino... 9 Rahoitus...13 Kuntien talous tulevaisuudessa kuntakohtainen paine...15 Johtopäätökset...20 Vuosien 2017 ja 2025 tilanne, jos kunnat jatkavat erillisinä (realistinen kasvu)...20 Vuosien 2017 ja 2025 tilanne, jos kunnat yhdistyvät...22

3 Kuvat: Kuva 1 : Vasen: yli 75-vuotiaiden vuotuinen määrän lisäys; oikea: yli 75-vuotiaiden määrä Kuva 2 Kuntakohtainen nettolaina veroprosenttiyksiköiksi muutettuna Kuva 3 Kuntakohtainen taseen ali/ylijäämä 1000 euroa Kuva 4 Pelkän konsernin lainakanta veroprosenttiyksiköiksi muutettuna Kuva 5 Konsernitaseen suuruus /as... 7 Taukukot: Taulukko 1 : Kuntien asukasluku , asukasluvun kasvuennuste aikajaksossa; oikeanpuoleinen taulukko kuntien mediaani-iän kehitys Taulukko 2 Nettolainakanta eur/asukas (vasen) ja nettolainakanta suhteutettuna veroprosenttiyksikköön (oikea)... 3 Taulukko 3 Nettolainan kehitys ja käyttöomaisuuden muutos Taulukko 4 Eräitä kuntien omaisuuseriä... 5 Taulukko 5 Taseen ali/ylijäämä veroprosenttiyksiköiksi muutettuna... 6 Taulukko 6 Yhteenlasketut konsernitaseiden erät tilinpäätösvuonna 2013 verrattuna kuuteen suurimpaan kaupunkiin... 8 Taulukko 7 Taseen mittarit tunnuslukuina... 8 Taulukko 8 Asukasluvun muutos ja tiettyjen tulo/menoerien reaalinen muutos Taulukko 9 Toimintakatteen, verotettavan tulon ja valtionosuuden keskimääräinen reaalinen muutos pitkällä aikajaksolla ( ) ja lyhyemmällä aikajaksolla ( ) tarkasteltuna...10 Taulukko 10 Kuntien palvelurakenteen nettomenot eur/as Taulukko 11 Kuntien palvelurakenteiden nettokustannukset eur/as 2013 ja kunnan sijaluku palvelurakenteeseen käytettyjen asukaskohtaisten nettomenojen perusteella. N= Taulukko 12 Toiminnallinen itsenäisyys Taulukko 13 Tulospohjaiset mittarit tunnusluvuiksi laskettuina...13 Taulukko 14 Kuntakohtainen yhteenveto taseen, tuloksen ja rahoituksen näkökulmista...14 Taulukko 15 Kuntien taloustarkastelu eräiden tunnuslukujen absoluuttisten arvojen ja koko maan tasolle laskettujen sijoitusten perusteella Taulukko 16 Kuntakohtainen valtionosuusleikkaus veroprosenttiyksiköiksi laskettuina...15 Taulukko 17 Kuntakohtainen verotettavan tulon alenema veroprosenttiyksiköiksi laskettuina...16 Taulukko 18 Toimintakatteiden nousut, jotka toteutuvat, jos kunnat eivät löydä hyväksyttyjä keinoja sopeuttaa toimintakatetta Taulukko 19 Tasapainotustarve, jos toimintakatteiden nousuja ei saada sopeutettua...17 Taulukko 20 Uuden kunnan talouden olennaiset erät, jos kunnat pystyisivät yksittäin sopeuttamaan toimintojaan noin 45 miljoonaa euroa ja veroprosentti säilyisi 2014 keskimääräisenä. (TAE talousarvion toteutumisennuste)...17 Taulukko 21 Kumulatiivinen ali/ylijäämä /as, kun tehty menosopeutus...17 Taulukko 22 Toimintakatteen kasvun raja Taulukko 23 Verotasapaino, jolla saataisiin poistettua kuntakohtaiset vuotuiset alijäämät.(tae talousarvion toteutumisennuste)...18 Taulukko 24 Kumulatiivinen ali/ylijäämä /as, kun tehty verosopeutus (TAE talousarvion toteutumisennuste)...18 Taulukko 25 Uuden kunnan talouden olennaiset erät, jos kunnat sopeuttaisivat talouttaan veroprosenteilla...19 Taulukko 26 Kuntien nettolaina vero-% velkasopeutus...19

4 Pietarsaaren seudun kunnat: Kuntien talous Väestö, väestön muutos, ikärakenteen muutos Viimeisen kymmenen vuoden aikana asukasluku on kasvanut Luodossa, Pietarsaaressa, Pedersören kunnassa ja Uudessakaarlepyyssä. Selvästi nopeinta väestökasvu on ollut Luodossa, noin 1,8 %/v. Kaikissa tarkasteltavissa kunnissa kuntien välinen muuttoliike on ollut negatiivista. Luodossa ja Pedersören kunnassa väestökasvu on aiheutunut suurimmaksi osaksi luonnollisesta väestönlisäyksestä. Pietarsaaressa ja Uudessakaarlepyyssä kasvu taas painottuu maahanmuuttoon. Kruunupyyssä väkiluku on supistunut noin kaksi ja Evijärvellä jopa kahdeksan prosenttia. Vuotuisena muutoksena Kruunupyyn supistuminen on ollut noin -0,2 %/v ja Evijärven noin -1 %/v Asukasluvun alenema on Evijärvellä ja Kruunupyyssä on aiheutunut siitä, että kuolleisuus on ollut syntyvyyttä suurempaa ja kuntien välinen nettomuutto negatiivista. Myös mediaani-iässä on kuntien välillä merkittäviä eroja. Iäkkäintä väestö vaikuttaisi olevan Evijärvellä, jossa mediaani-ikä on myös maan keskitasolla (47). Kruunupyyssä, Pietarsaaressa ja Uudessakaarlepyyssä puolestaan vaikuttaisi asuvan mediaani-iältään keskimääräistä nuorempaa väestöä. Luoto ja Pedersöre olivat 2013 mediaani-iältään Suomen viiden nuorimman kunnan joukossa. Tilastokeskuksen trendiennusteen perusteella väestön ennakoidaan kasvavan muissa alueen kunnissa paitsi Evijärvellä. Nopeinta väestönkasvu tulee Tilastokeskuksen ennusteen mukaan olemaan Luodossa, jossa vuotuinen väestönkasvu on noin 1,4 % > >40 Evijärvi % Evijärvi Kruunupyy % Kruunupyy Luoto % Luoto Pedersören kunta % Pedersören kunta Pietarsaari % Pietarsaari Uusikaarlepyy % Uusikaarlepyy Yhteensä % Yhteensä Taulukko 1 : Kuntien asukasluku , asukasluvun kasvuennuste aikajaksossa; oikeanpuoleinen taulukko kuntien mediaani-iän kehitys Ikääntyminen ja väestöllisen huoltosuhteen muutoksen aiheuttama kustannus- ja rahoituspaine on yksi merkittävimmistä koko maan kuntasektoria koskettavista ongelmista. Alueen yhteenlaskettu yli 75-vuotiaiden määrän vuotuinen kasvu on suuri. Nyt alueella olevien yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa noin 70:llä vuodessa, mutta määrä kasvaa jopa 300 hengellä aivan tulevan vuosikymmenen alussa. 1

5 Yli 75-vuotiaiden vuotuinen muutos Yli 75-vuotiaiden määrä Kuva 1 : Vasen: yli 75-vuotiaiden vuotuinen määrän lisäys; oikea: yli 75-vuotiaiden määrä Kuntakohtaista vaihtelua tulee myös ikääntyneiden palvelurakenteen kustannusten erosta. Vuonna 2013 eniten ikääntyneiden palvelurakenteeseen varoja käytti Pedersöre (noin eur(v/yli 75-vuotias) ja vähiten Pietarsaari ( eur/v/yli 75-vuotias). Palveluntarpeen kasvu nykymenoilla tarkoittaa 2020-jälkeisinä vuosina keskimäärin 0,45 veroprosenttiyksikön vuotuista nousupainetta. Suurin nousupaine on Pedersörellä, pienin Evijärvellä. Ikääntymisen mukanaan tuoma kasvupaine tulee olemaan oikein hallittuna yksi yhdistyneen kunnan suurimpia säästöpotentiaaleja. Talouden nykytilan tarkastelu Peruskunnan tase Nettolaina Kuntien velkaantumista voidaan tarkastella useilla mittareilla, kuten lainakanta euroa/asukas, suhteellisella velkaantumisasteella jne. Tässä velkaantumista tarkastellaan nettovelan avulla. Nettovelka kuvaa velkaantumista paremmin kuin pelkkä lainakanta eur/as. Nettolaina kuvaa (perus)kunnan velkaantumista, kun lainakannasta vähennetään likvidit rahavarat. Näin esimerkiksi ennenaikainen lainannostaminen kassaa tukemaan ei kasvata nettolainaa. Mittari ei rankaise niitä kuntia, joilla on paljon velkaa mutta jotka ovat sijoittaneet hyvän talletuskoron aikaan varojaan mieluummin kuin olisivat maksaneet lähes nollakoron lainoja pois. Nettolainan määrässä tarkastellaan sen absoluuttista muutosta, mutta nettolaina on hyvä suhteuttaa esimerkiksi asukaslukuun tai velan takaisinmaksukykyyn. Nimenomaan takaisinmaksukykyyn suhteutusta kuvaa nettolainan määrä veroprosenttiyksiköiksi muutettuna: samalla saadaan laskettua, kuinka monta veroprosenttiyksikköä tulisi nostaa vuoden ajaksi, jotta nettovelka saataisiin maksettua pois. Alla olevasta kaavioparista selviää hyvin eur/asukas ja takaisinmaksukykyyn suhteutetun mittauksen ero: eur/asukas tarkastelussa esimerkiksi Evijärvi, Kruunupyy ja Luoto näyttäisivät velkaantuneen, mutta kun tarkastellaan takaisinmaksukykyä, huomataan nettovelan pysyneen samana, jopa laskeneen (Evijärvi). 2

6 Nettolainakanta /as Muutos Sijoitus ryhmässä Nettolainakanta vero-% Sijoitus maassa Muutos Taulukko 2 Nettolainakanta eur/asukas (vasen) ja nettolainakanta suhteutettuna veroprosenttiyksikköön (oikea) Nettovelkaisin kunta on ollut takaisinmaksukyvyllä mitattuna Pietarsaari ja vähävelkaisin maan sadan vähävelkaisimman joukkoon kuuluva Luoto. Pietarsaari ja Uusikaarlepyy ovat velkaantuneet selvästi muita nopeammin. Velkaantumiskehitys on ollut parasta Evijärvellä, jossa on nettovelkataso suhteutettuna takaisinmaksukykyyn jopa laskenut. Alla olevasta kaaviosta selviää kuntakohtainen nettolaina veroprosenttiyksiköiksi laskettuna. Sijoitus ryhmässä Sijoitus maassa Evijärvi Evijärvi 11,1 9,8-1, Kruunupyy Kruunupyy 12,5 13,2 0, Luoto Luoto 6,0 6,2 0, Pietarsaari Pietarsaari 13,7 29,3 15, Pedersören kunta Pedersören kunta 4,0 11,7 7, Uusikaarlepyy Uusikaarlepyy -2,6 13,7 16, Uusi kunta Uusi kunta 9,1 19,0 9, ,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Nettolainakanta vero-% - 10, Evijärvi Kruunupyy Luoto Pietarsaari Pedersören kunta Uusikaarlepyy Uusi kunta Kuva 2 Kuntakohtainen nettolaina veroprosenttiyksiköiksi muutettuna Uusi kunta olisi /as-mitattuna vähän yli ja vero-% mitattuna selkeästi yli maan keskimääräisen velkaantumistason. Yksittäisistä kunnista maan keskiarvoon nähden velattomampia olisivat olleet vero-% mitattuna Evijärvi, Luoto ja Pedersöre. Nettolainan absoluuttinen kasvuvauhti (kymmenessä vuodessa 92 miljoonaa euroa) on ollut nopea. Kun lainaa on nostettu matalan koron aikaan, korko ei ole rasittanut kuntien tulosta. Historiallisen matala korko, jota on maksettu lähinnä kuntatodistuksista, kasvanee jossain vaiheessa. Vuonna 2013 taseen keskikorko oli korkein Kruunupyyssä (2,63 %) ja matalin Luodossa (0,61 %). Lainat on nostettu juoksuajaltaan lyhyissä velkakirjoissa ja pidemmissäkin lainoissa korot on suojattu hyvin. Riskinä on, että koron pohjataso alkaa nousta, mikä on hyvin todennäköistä, kun Kuntarahoituskin joutuu pian kohdelluksi kuten oikeat pankit ja siihen kohdistetaan pankkien tapaan vakavaraisuusvaatimuksia. Pelkästään tämä tullee näkymään korkotasossa. 3

7 Taseen omaisuus Kuntien taseen omaisuutta voidaan ylätasolla tarkastella esimerkiksi käyttöomaisuuden määrällä ja sen kehityksellä. On tärkeä huomata, että kuntien nettolainan kasvu muuttaa usein muotoaan käyttöomaisuuden kasvuna. Taulukosta 3 voidaankin havaita, että ainoastaan Evijärvellä nettolainakanta on kasvanut enemmän kuin käyttöomaisuus. Kaikkien tarkasteltavien kuntien paitsi Evijärven käyttöomaisuuden määrä on tarkastelujaksolla kasvanut. Ylivoimaisesti suurin käyttöomaisuus on euromääräisesti ollut Pietarsaaressa. Uuden kunnan käyttöomaisuus olisi vuonna 2013 ollut suurempi kuin maassa keskimäärin (6.980 eur/as; koko maassa eur/as) ja käyttöomaisuuden määrä olisi kasvanut nopeammin kuin koko maassa asukasta kohden. Kaavamaisesti tarkastellen Pietarsaaren käyttöomaisuus olisi ollut suurin (9.386 eur/as). Nopeimmin käyttöomaisuuttaan on tarkastelujaksolla kasvattanut Uusikaarlepyy. Pienin käyttöomaisuus oli 2013 Kruunupyyssä, hieman alle eur/as. Käyttöomaisuuden arvoa voivat kasvattaa hieman liian matalat poistot, mutta toisaalta käyttöomaisuuden arvossa on matalalle arvostettuja omaisuuseriä. Nettolainakanta 1000 Käyttöomaisuus 1000 Käyttöomaisuuden muutos - nettolainakannan muutos Muutos Muutos Evijärvi Evijärvi Kruunupyy Kruunupyy Luoto Luoto Pietarsaari Pietarsaari Pedersören kunta Pedersören kunta Uusikaarlepyy Uusikaarlepyy Uusi kunta Uusi kunta Taulukko 3 Nettolainan kehitys ja käyttöomaisuuden muutos Kuntien käyttöomaisuus koostuu omassakin taseessa olevasta suuresta asunto-osakeyhtiöiden ja huoneistojen alasta. Tätä omaisuutta on kirjattu joillakin kunnilla konserniomistukseen. Kunnilla on myös suuria realisoitavissa olevia luonnonvaroja, esimerkiksi Pietarsaarella ja Uudellakaarlepyyllä on hyvin suuria metsäpinta-aloja (2900 ha ja 1900 ha). Pedersörellä ja Uudellakaarlepyyllä on myös peltopinta-alaa yli 100 ha. Tase-erät ovat käytännössä raakamaata, jota käytetään kaavoitukseen tai vaihtomaaksi. 4

8 Evijärvi Kruunupyy Luoto Pietarsaari Pedersören k.uusikaarlepyy Kunnan suoraan omistamien asuntojen lukumäärä , kpl Kunnan suoraan omistamien asuntojen huoneistoala, h-m² Kunnan omistamien asuntoosakehuoneistojen lukumäärä, kpl Kunnan määräysvallassa olevien asunto- ja kiinteistöyhtiöiden omistamien asuntojen lukumäärä, Kunnan omistamien kpl tai määräysvallassa olevien asuntojen määrä 1000 asukasta kohti Kunnan suoraan omistamien muiden tilojen kuin asuntojen huoneistoala, h-m² Rakennettujen ja hoidettujen puistojen pinta-ala, ha Puistojen pinta-ala 1000 asukasta kohti, ha 0,7 0,3 1,4 1,6 3,4 3,3 Peltopinta-ala, ha Metsäpinta-ala, ha Taulukko 4 Eräitä kuntien omaisuuseriä Taseen riskit Kuntien taseissa on myös riskejä. Todennäköisesti kansantaloudellisesti ajatellen suurin riski on laiskassa käyttöomaisuudessa (kunnan omistukseen hankittu omaisuus, joka ei palvelle sillä tavalla, mitä varten investointi on tehty), mutta riskejä voi olla myös antolainasaamisissa, sijoituksissa ja takauksissa. Riskit ovat yleensä erissä, joita on myönnetty muille kuin ei-konserniyhteisöille. Kunnan sijoituksiin kirjataan sekä sijoitukset esimerkiksi kuntayhtymiin ja muihin kunnalle palveluja tuottaviin yhteisöihin, mutta myös aitoihin sijoituskohteisiin. Aidoissa sijoituskohteissa, ei-konsernisijoituksissa, on todellinen mahdollisuus voittoon, mutta myös alaskirjaukseen johtavaan tappioon. Tässä selvityksessä riskisijoitus käsitellään positiivisesti, mahdollisuutena voittoon. Riskisijoitus epäonnistuessaankin johtaa vain sijoituksen menetykseen ja riski on näin rajattu, vaikkakin se voi olla suuri. Luodon ei-konsernisijoitukset ovat muita suuremmat ja vastasivat 2013 yli 12 veroprosenttiyksikköä. Evijärven riskisijoitukset vastaavat noin yhdeksää, Uudenkaarlepyyn kahdeksaa ja Pietarsaaren noin seitsemää veroprosenttiyksikköä. Kruunupyyssä ja Pedersöressä on joukon pienimmät ei-konsernisijoitukset. Kuntien antolainasaamiset ylipäätään ovat hyvin pienet, mikä osoittaa varsin hyvin myös sen, että kunnat toimivat toimialansa mukaisesti. Pedersören antolainat ovat joukon suurimmat (177 /as), mutta nekin jäävät selvästi maan keskitason alapuolelle. Nämä pienet antolainasaamiset on annettu ei-konserniyhtiöille. Kuntien takauksista vuonna 2013 suurimmat olivat selkeästi Luodolla (lähes 12 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Pienimmillään takaukset olivat 2013 Evijärvellä (0,4 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). 5

9 Suurimmat ei-konsernille annetut takaukset olivat Kruunupyyssä (4,9 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Takauksissa on yleensä vastatakaus (esimerkiksi kiinteistö vakuutena). Muiden takausriskit ovat vähäiset tai niitä ei ole. Taseessa oleva kumulatiivinen alijäämä tai ylijäämä Kumulatiiviset jäämät /as Evijärvi Kruunupyy Luoto Pietarsaari Pedersören kunta Uusikaarlepyy Uusi kunta Kuva 3 Kuntakohtainen taseen ali/ylijäämä 1000 euroa Kun kunnat siirtyivät hallinnollisesta kirjanpidosta liiketaloudellisen luonteiseen kirjanpitoon, korostui vuotuisen ja taseeseen kertyneen alijäämän ja alijäämän tarkastelun merkitys. Kunta ei saisi tehdä ainakaan montaa alijäämäistä tilinpäätöstä peräkkäin ja taseen alijäämän ollessa tietyn kokoinen, kuntaa uhkaa kriisikuntamenettely. Tarkasteltavista kunnista Evijärvellä oli taseessa kumulatiivista alijäämää. Muilla kunnilla alijäämää ei ole taseeseen kertynyt, joten akuutti kriisikunnan status ei ole uhkaamassa. Kumulatiiviset jäämät vero-% Muutos Taulukko 5 Taseen ali/ylijäämä veroprosenttiyksiköiksi muutettuna Kun taseen ylijäämiä suhteutetaan veroprosenttiyksikön tuottoon, on suurin ylijäämä 2013 ollut Luodossa. Eniten ylijäämään on tarkastelujakson aikana kasvattanut Uusikaarlepyy. Jakson aikana myös Kruunupyyn ja Pedersören kunnan ylijäämät ovat kasvaneet. Evijärven ja Pietarsaaren kumulatiiviset jäämät ovat kehittyneet tarkastelujoukossa heikoimmin. Koska alijäämän ja ylijäämän suhteen on kunnissa voitu toimia jokseenkin luovasti, ei tässä selvityksessä anneta jäämille niin suurta merkitystä kuin mitä esimerkiksi valtionvarainministeriö sille antaa. Kuntien laskennalliset poistot koko maan kuntajoukossa vaikuttavat kauttaaltaan liian pieniltä (poistojen ja nettoinvestointien suhde). Myös lainakannan kasvu osoittaa tämän ylijäämä kasvaa, mutta niin kasvaa lainakantakin! 6 Sijoitus ryhmässä Evijärvi 1,5-1,2-2,6-7,1-8,9-7,5-5,7-2,4-3,4-5,0-6,5 6 Kruunupyy 0,4 0,6 2,5 4,0 5,5 6,3 6,5 5,6 4,4 2,3 1,9 4 Luoto 16,4 15,6 15,0 14,6 14,8 15,4 17,0 15,7 16,0 15,4-1,0 1 Pietarsaari 5,6 4,6 5,5 5,3 4,8 3,7 4,5 3,8 2,8 0,7-5,0 5 Pedersören kunta 5,5 4,2 4,0 3,8 3,9 4,2 5,7 5,9 5,0 6,6 1,1 3 Uusikaarlepyy 7,3 8,1 9,4 10,2 9,9 8,2 9,5 9,9 10,0 10,4 3,1 2 Uusi kunta 5,8 5,1 5,7 5,7 5,6 5,2 6,2 6,0 5,3 4,4-1,4

10 Konsernitase Erityiset konsernitaseen erät Konsernin nettovelkaa ei voida arvioida samalla tavalla kuin kuntien nettovelkaa. Siksi on tarkasteltava erikseen konsernin vierasta pääomaa ja rahoitusvarallisuutta sekä konsernin käyttöomaisuutta. Kun konsernin lainasta vähennetään peruskunnan laina, suurin konsernilaina on Luodossa (17,0 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Myös Pietarsaaren konsernilainakanta ylittää 10 veroprosenttiyksikköä (12,3). Pienin konsernilainakanta oli 2013 Kruunupyyssä (noin 4,5 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Eniten konsernin oma laina on kasvanut Luodossa, Uudenkaarlepyyn konsernin oma lainakanta on alentunut noin 1,5 veroprosenttiyksikköä vastaavalla määrällä. Yhteenlaskettu kuntien konsernien oma lainakanta on vähän maan keskitasoa matalampi. 20,0 15,0 10,0 5,0 Vain konsernin lainakanta vero-% 0, Evijärvi Kruunupyy Luoto Pietarsaari Pedersören kunta Uusikaarlepyy Uusi kunta Kuva 4 Pelkän konsernin lainakanta veroprosenttiyksiköiksi muutettuna Konsernitaseen loppusumma (vastaa riittävällä tarkkuudella käyttöomaisuutta) on absoluuttisesti suurin Pietarsaaressa, pienin Evijärvellä Konsernitase /as Evijärvi Kruunupyy Luoto Pietarsaari Pedersören kunta Uusikaarlepyy Uusi kunta Kuva 5 Konsernitaseen suuruus /as 7

11 Tilastokeskus ei kerää kuntakohtaisesti kuin konsernitaseet. Näin konsernien vertailu voi rajoittua vain tasetietoihin. Jotta yhdistyvän kaupungin konsernivarallisuutta ja velkaa voidaan suhteuttaa todellisiin kuntiin, laskettiin konsernitaseet tase-erittäin yhteen. Yhdistelmä Tampere Espoo Vantaa Turku Oulu Helsinki Maan ka Konsernitaseen loppusumma Konsernitase /as Oma pääoma Oma pääoma /as Vieras pääoma Lainakanta /as Kaupungin oma lainakanta /as Rahoitusomaisuus Rahoitusomaisuus /as Rahoitusomaisuus /as kunta Taulukko 6 Yhteenlasketut konsernitaseiden erät tilinpäätösvuonna 2013 verrattuna kuuteen suurimpaan kaupunkiin Yllä olevaan taulukkoon on koostettu kuuden kunnan konsernitaseen olennaiset erät ja verrattu tätä eräiden suurimpien kaupunkien konsernitaseisiin. Uuden kunnan konsernilainakanta olisi suhteessa muihin melko maltillinen, mutta sen rahoitusvarallisuuskaan ei olisi muiden tasolla. Myös uuden kunnan oma pääoma olisi selvästi joukon pienin. Yhteenveto taseesta TASE Peruskunta Konserni (muut kuin kunta) Kunnan nettolaina KOM Antolainasa amiset Ei-kons. Ei-kons. Sij. Takaukset Ali/ylijääm ä Lainakan-ta Rahoitusvaralli-suus %:ia Muutos %:ia %:ia %:ia %:ia %:ia Muutos %:ia Muutos %:ia Muutos %:ia Taulukko 7 Taseen mittarit tunnuslukuina Yllä olevaan taulukkoon on koottu kuntakohtaisesti tunnusluvuiksi muutetut mittarit. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen vuoden 2013 tilinpäätöstietoihin. Tunnusluvut on värein kuvattu niin, että heikoimman tunnusluvun arvo on punaisimmalla, paras vihreimmällä. Kun jokaiselle erälle annetaan 1 6 kunnan sijoituksen mukaan, vahvin kunnan ja konsernin tase näyttää olevan Luodossa. Luoto säilyttää paikkansa myös järjestyslukuja painotettaessa tase-erien merkittävyyden perusteella. Vahva tase tarjoaa kunnille joustomahdollisuuden vaikeassa taloustilanteessa. Kunnilla, joilla on paljon nettolainaa, käyttöomaisuuden määrä on pieni tai tase sisältää paljon riskejä, ei tätä joustoa enää ole käytettävissä. Kons tase yht. Evijärvi 9,84-1, ,72 8,67 0,38-4,99-6,49 6,55 2,85 3,81 1,31 10,7 Kruunupyy 13,21 0, ,00 5,11 4,94 2,32 1,94 4,43-0,09 3,27 0,44 14,8 Luoto 6,20 0, ,89 11,97 0,06 15,41-0,96 16,96 7,24 1,48-3,24 32,1 Pietarsaari 29,25 15, ,02 6,59 0,94 0,65-4,98 12,30 4,96 2,19-1,25 37,6 Pedersören kunta 11,72 7, ,34 4,65 2,15 6,64 1,09 6,67 4,08 3,24-3,45 20,2 Uusikaarlepyy 13,69 16, ,71 8,03 0,47 10,42 3,13 7,93-1,62 1,72 0,09 18,6 Uusi kunta 18,96 9,90 48,85 0,89 6,79 1,48 4,42-1,40 9,81 3,37 2,46-1,31 27,21 8

12 Tuloslaskelma Tulojen ja menojen epätasapaino Suurin syy kuntien talouden epätasapainoon johtuu siitä, että toimintakate (kunnan varsinaisen toiminnan toimintatulojen ja -menojen erotus) heikkenee nopeammin kuin mitä oma verotettava tulo kasvaa valtionosuuksien muutos on kompensoinut vuoteen 2012 saakka melko hyvin toimintakatteen heikkenemistä. Alla oleva taulukko on laskettu kaikkien kuntien tuloslaskelman ja rahoitusosan eristä vuosilta 1999 vuoteen reaalimuutoksin. Taulukosta ilmenee, kuinka asukasluvun muutos ja esimerkiksi toimintakatteen muutos korreloivat. Taulukosta on todettavissa esimerkiksi se, että asukasluvun laskun on oltava jopa yli 4 % vuodessa, ennen kuin toimintakatteet eivät heikkene ja että esimerkiksi neljän prosentin vuotuinen asukasluvun kasvu on johtanut yli 6,5 prosentin vuotuiseen toimintakatteen heikkenemiseen. Näin kasvukunnat eivät voi varautua pelkästään toimintakatteen sopeuttamiseen, vaan niiden on pystyttävä muuttamaan toiminnan rakenteita pystyäkseen ottamaan uudet asukkaat vastaan ja samalla onnistuttava kehittämään tuloja. Myös verotettavan tulon kehitystä suhteessa toimintakatteen muutokseen on syytä seurata. Valtionosuudet ovat kasvaneet menneinä vuosina, mikä on siis tehnyt mahdolliseksi palvelurakenteen kasvattamisen ja laadun lisäämisen. Nyt, kun valtionosuuksia leikataan, puututaan eräänlaiseen tuloautomaattiin. Asl:n muutos %:ia/v / tulo/menoerän kasvu -5,0 % -4,0 % -3,0 % -2,0 % -1,5 % -1,0 % -0,5 % 0,0 % 0,5 % 1,0 % 1,5 % 2,0 % 3,0 % 4,0 % 5,0 % Toimintakate -1,0 % -0,2 % 0,7 % 1,5 % 1,9 % 2,3 % 2,7 % 3,2 % 3,6 % 4,0 % 4,4 % 4,8 % 5,7 % 6,5 % 7,3 % Verotettava tulo -3,9 % -2,8 % -1,7 % -0,6 % 0,0 % 0,5 % 1,1 % 1,6 % 2,2 % 2,7 % 3,3 % 3,8 % 5,0 % 6,1 % 7,2 % Veroprosentti 0,155 0,154 0,154 0,153 0,153 0,153 0,152 0,152 0,152 0,151 0,151 0,151 0,150 0,149 0,149 Yhteisöverot -9,7 % -8,9 % -8,1 % -7,3 % -6,9 % -6,5 % -6,1 % -5,7 % -5,3 % -4,9 % -4,5 % -4,1 % -3,3 % -2,5 % -1,7 % Kiinteistöverot 0,8 % 1,8 % 2,8 % 3,8 % 4,3 % 4,8 % 5,3 % 5,8 % 6,3 % 6,8 % 7,3 % 7,8 % 8,8 % 9,8 % 10,8 % Valtionosuudet 3,2 % 3,5 % 3,7 % 4,0 % 4,2 % 4,3 % 4,5 % 4,6 % 4,7 % 4,9 % 5,0 % 5,2 % 5,4 % 5,7 % 6,0 % Poistot -4,1 % -2,8 % -1,5 % -0,2 % 0,4 % 1,0 % 1,7 % 2,3 % 3,0 % 3,6 % 4,3 % 4,9 % 6,2 % 7,5 % 8,8 % Bruttoinvestoinnit Taulukko 8 Asukasluvun muutos ja tiettyjen tulo/menoerien reaalinen muutos Taulukosta 9 voidaan havaita, että kaikissa tarkasteltavissa kunnissa verotettavan tulon kasvu on alittanut toimintakatteen. Toimintakatteet ovat heikentyneet reaalisesti keskiarvoista laskettuna noin 3,2 % vuodessa verotettavat tulot taas kasvaneet noin 1,7 % vuodessa. Valtionosuudet ovat pitkällä jaksolla kasvaneet Luotoa lukuun ottamatta kaikissa kunnissa toimintakatteen kasvua nopeammin, mutta lyhyellä jaksolla ainoastaan Uusikaarlepyy pystyi säilyttämään kasvujen suhteen myönteisenä. Valtionosuuksien leikkaukset näkyvät. 9

13 Toimintakate, muutos Pitkä Lyhyt Verotettava tulo Pitkä Lyhyt Valtionosuus Pitkä Lyhyt Evijärvi 2,2 % 2,5 % Evijärvi 0,8 % -1,6 % Evijärvi 3,2 % 0,6 % Kruunupyy 2,8 % 3,0 % Kruunupyy 1,9 % 0,5 % Kruunupyy 3,7 % 2,1 % Luoto 4,3 % 3,0 % Luoto 2,7 % 1,6 % Luoto 3,5 % 1,4 % Pietarsaari 3,1 % 1,8 % Pietarsaari 0,5 % -0,3 % Pietarsaari 5,3 % 1,7 % Pedersören kunta 3,5 % 1,1 % Pedersören kunta 2,5 % 0,7 % Pedersören kunta 4,1 % 0,6 % Uusikaarlepyy 3,1 % 1,8 % Uusikaarlepyy 2,1 % 1,3 % Uusikaarlepyy 4,6 % 2,7 % Uusi kunta 3,2 % 1,9 % Uusi kunta 1,4 % 0,3 % Uusi kunta 4,3 % 1,5 % Taulukko 9 Toimintakatteen, verotettavan tulon ja valtionosuuden keskimääräinen reaalinen muutos pitkällä aikajaksolla ( ) ja lyhyemmällä aikajaksolla ( ) tarkasteltuna Vaikka verotettavan tulon kehitys onkin nyt joissakin kunnissa jopa negatiivinen, ei tulo meno-ongelma ole vain tämänhetkisen tilanteen seurausta: kuntien toimintakatteet kasvoivat lähimenneisyydessäkin liian nopeasti, vaikka verotulojen ja valtionosuuksien kehitys oli historiallisen nopeaa koko kuluvan vuosituhannen alun: rahaa tuli sisään ovista ja ikkunoista, mutta julkisen sektorin vastuulle siirrettiin tätäkin enemmän lisää tehtäviä-sekä valtio mutta myös kunnat itse ottivat tähän osaa. Kuntien palvelurakenteen kustannukset Kuntien kaikkien palveluiden nettomenoissa euroa/asukas on merkittävä hajonta. Koko maan tasolla tarkasteltuna keskimääräistä edullisimpien kuntien joukossa ovat Luoto ja Pedersöre. Näissä kunnissa toimintamenot ovat maltillisia suhteessa (omiin) toimintatuloihin. Uusikaarlepyy on sijaluvulla 160, Kruunupyy 178, Evijärvi 209 ja Pietarsaari 223. Taulukko 10 Kuntien palvelurakenteen nettomenot eur/as Tk vs. ver. Tulo Pitkä Lyhyt Tk vs. vos Pitkä Lyhyt Evijärvi - - Evijärvi + - Kruunupyy - - Kruunupyy + - Luoto - - Luoto - - Pietarsaari - - Pietarsaari + - Pedersören kunta - - Pedersören kunta + - Uusikaarlepyy - - Uusikaarlepyy + + Uusi kunta - - Uusi kunta + - Kaikki yhteensä, nettomenot eur/as Yhdistelmä ,2 % Evijärvi ,4 % Kruunupyy ,4 % Luoto ,5 % Pietarsaari ,0 % Pedersören kunta ,2 % Uusikaarlepyy ,7 % Verrokki ,4 % Manner-Suomi ,9 % 10

14 Kun palvelurakennetta tarkastellaan Tilastokeskuksen luokituksen mukaan ja järjestetään kunnat edullisuuden /as mukaan, havaitaan että vuonna Vain Pedersören ja Kruunupyyn yleishallinnon nettomenot olivat maan keskitason alapuolella. Uudenkaarlepyyn, Evijärven ja Pietarsaaren yleishallinnon nettomenot /as 100 kalleimman kunnan joukossa. - Vain Kruunupyyn tekniikka oli kalliimpi kuin maassa keskimäärin. Luoto ja Pedersöre 15 edullisimman joukossa. - Vain Evijärven sivistystoimen nettomenot /as olivat maan keskitason alapuolella. - Terveydenhuolto ja sosiaalitoimi yhteensä (perusturva), oli tarkasteltavista kunnista järjestetty koko maan keskitasoa edullisemmin Luodossa, Pedersöressä ja Uudessakaarlepyyssä. Luodon perusturva oli /as-mitattuna maan yhdeksänneksi edullisin Kaikki Sij 2013 PerusturvaSij 2013 Opetus Sij 2013 Muut palvelut Sij Taulukko 11 Kuntien palvelurakenteiden nettokustannukset eur/as 2013 ja kunnan sijaluku palvelurakenteeseen käytettyjen asukaskohtaisten nettomenojen perusteella. N=304 Palvelurakenteen reaalikustannusten /as muutoksissa on kuntien välillä merkittäviä eroja. Pienintä kasvu on ollut Evijärvellä noin 9,5 %. Suurinta Kruunupyyssä, jossa kasvu on ollut lähes 24 %. Kuntien palvelurakenteen kustannuksista on pääteltävissä myös kunnan toiminnallinen itsenäisyys: jos kunta ostaa jo nyt palvelunsa yhteistoiminta-alueelta tai toiselta kunnalta, voidaan sanoa, että kunta on menettänyt yhteistoiminta-alueelle toiminnallista itsenäisyyttään. Tämä on todennäköisesti hyvä, kun halutaan turvata kuntalaisten palvelut, mutta demokraattinen vaikuttaminen ostettaviin palveluihin on vähentynyt. Taulukko 12 Toiminnallinen itsenäisyys Yleishallinto Sij Rusko Muurame Taivassalo Maaninka Lohja Hattula Kontiolahti Marttila Lieto Hausjärvi 2 2 Kerava Rusko Rääkkylä Pornainen Ruovesi 9 3 Pirkkala Pornainen Hämeenlinna Kaskinen Akaa 26 4 Muurame Taipalsaari Varkaus Harjavalta 8 5 Raahe 26 5 Lemi Kempele Ristijärvi Toivakka 21 6 Järvenpää 27 6 Pornainen Pirkkala Imatra Kuopio 33 7 Lapinlahti 29 7 Kontiolahti Hattula Pori Järvenpää 36 8 Tyrnävä 40 8 Kempele Luoto Pieksämäki Karkkila 37 9 Nurmijärvi 42 9 Lieto Uurainen Lappeenranta Kärkölä Valkeakoski Luoto Pedersören kunta Evijärvi Luoto Pedersören kunta Pedersören kunta Uusikaarlepyy Pietarsaari Pedersören kunta Kruunupyy Uusikaarlepyy Kruunupyy Uusikaarlepyy Evijärvi Luoto Kruunupyy Pietarsaari Kruunupyy Pietarsaari Uusikaarlepyy Evijärvi Evijärvi Pedersören kunta Uusikaarlepyy Evijärvi Pietarsaari Luoto Kruunupyy Pietarsaari Henklöstömenot Ostopalvelut Hmenot/ostop. Evijärvi ,32 6 Kruunupyy ,40 5 Luoto ,62 3 Pietarsaari ,99 1 Pedersören kunta ,78 2 Uusikaarlepyy ,59 4 Yhdistelmä ,04 Taulukko 12 osoittaa, että muut paitsi Pietarsaari ostavat enemmän palveluita kuin tuottavat niitä omalla henkilökunnallaan. Eniten ostopalveluihin turvautuvat Evijärvi ja Kruunupyy. 11

15 Ostopalveluita voidaan ostaa myös yksityisiltä palveluntuottajilta. Tämä tukee yksityistä palveluntarjontaa ja voi monipuolistaa alueellista yritystoimintaa. Kun kuntien peruspalveluita siirretään yksityiselle, on kuitenkin varmistuttava siitä, että kunta ei ulkoista monopolille. Kunnallisvero ja sen elementit Kuntien kunnallisveroprosenttien tasossa on merkittävää vaihtelua. Kaikkien tarkasteltavien kuntien veroprosentit olivat 2013 maan verotettavalla tulolla painotetun keskitason yläpuolella. Evijärvi, Pietarsaari, Pedersöre ja Uusikaarlepyy täyttivät veroprosentin perusteella asetetun kriisikuntakriteerin. Näissä kunnissa veroprosentit ovat myös kasvaneet varsin nopeasti, nopeimmin tarkastelujaksolla Pietarsaaressa (2,75). Kruunupyy on pitänyt tarkastelujoukosta ainoana kuntana tuloveroprosentin vuoden 2004 tasolla. Samalla sen suhteellinen asema on muuttunut joukon eniten verottavasta kevyimmin verottavaksi. Kuntien veroprosentin tuottoon vaikuttaa lisäksi kaksi tekijää: asukaskohtaisen verotettavan tulon suuruus ja veroprosentin teho, jota voidaan mitata efektiivisellä veroprosentilla. Tarkasteltavien kuntien verotettavassa tulossa on suurta hajontaa. Suurin verotettava tulo asukasta kohden oli Pietarsaaressa, jonka verotettava tulo /as oli 2013 maan 70 suurimman joukossa. Tässä kuntajoukossa pienin verotettava tulo oli Evijärvellä, jonka arvo jäi myös maan 70 heikoimman joukkoon. Paras veroprosentin teho, jota mitataan varsinaisen tuloveroprosentin ja efektiivisen veroasteen suhteella, oli Pietarsaaressa, heikoin Evijärvellä. Valtionosuus Valtionosuudet edustavat yleensä suurta osaa kuntien tuloista. Osuus on yleensä suuri ja valtionosuudesta päättää yksin valtio, tämän vuoksi suurta valtionosuutta esimerkiksi verotuloihin verrattuna voidaan pitää isona finanssiriskinä: sekä tulorakenneriskinä että vastapuoliriskinä. Eniten valtionosuutta saavat Evijärvi, Kruunupyy, Luoto ja Pedersöre; pienin riski on Pietarsaaressa. Evijärvellä valtionosuus edustaa lähes 25,3 veroprosenttiyksikön tuottoa, Pietarsaaressa noin 12. Tarkasteltavista kunnista Pietarsaari maksaa nykyjärjestelmässä verotulon tasausta, muut saavat. Uuden valtionosuusjärjestelmän myötä myös Pietarsaari saa verotulon tasausta. Kiinteistövero Kiinteistöveron merkitys on kasvanut jatkuvasti kuntien verotuloissa. Kiinteistöveroa ei pääse karkuun. Koska kiinteistöveroeriä on useita, laskettiin tässä esityksessä kuntien etäisyys maan korkeimpiin kiinteistöveroprosentteihin ja sitä kautta tuloihin: mitä suurempi erotus on, sitä enemmän kiinteistöveroissa olisi vielä varaa. Tämä vara kiinteistöveroissa suhteutettiin tuloveroprosenttiyksiköiksi. Uudessakaarlepyyssä maksimi kiinteistöveroilla saataisiin kerättyä lähes veroprosenttiyksikköä vastaava määrä. Pienin korotusvara oli Pedersöressä ja Evijärvellä Yhteisövero ja tonttikauppa Yhteisöveron suuri määrä kuvaa kunnassa veropohjan monipuolisuuden lisäksi vahvaa yritteliäisyyttä ja kunnan oman rahoituksen vahvuutta. Varsinkin kasvukunnissa tonttikaupan merkitys tuloissa on olennainen ja tarvittava osa rahoitusta. Uudenkaarlepyyn yhteisövero edusti vuonna 2013 jopa 2,8 veroprosenttiyksikön tuottoa, myös Evijärvi ja Kruunupyy keräsivät yhteisöverolla lähes kahden veroprosenttiyksikön tuoton. Pienin yhteisöveron tuotto oli Luodossa. Evijärvellä tonttikaupalla oli suuri merkitys, vuosina tämä vastasi keskimäärin yli yhden veroprosenttiyksikön tuottoa. 12

16 Rahoitus Rahoitukseen kuuluvista investoinneista tarkastellaan vain bruttoinvestointien suuruutta asukasta kohden aikajaksossa sekä nettoinvestointien suhdetta poistoihin. Kunnan on investoitava ja sen olisi ollut investoitava. Muuten voidaan olettaa, että uusinvestoinnit ovat joiltain osin tekemättä ja käyttöomaisuuden korjausinvestoinnit on osin laiminlyöty. Jos nettoinvestointien suhde poistoihin on hyvin suuri, voidaan lisäksi olettaa, että kunnan tuloslaskelmassa on vaikuttanut liian pieni poistojen taso ja tulos olisi todellisuudessa nykyistä heikompi. Aiemmasta taulukosta selviää, että asukasluvultaan taantuvatkin kunnat ovat joutuneet investoimaan, mutta kasvukunnat ovat keskimäärin joutuneet investoimaan huomattavasti enemmän. Tarkasteltavista kunnista Pietarsaari on investoinut asukasta kohden eniten, Evijärvi vähiten. Toki investoinnit on voitu tehdä myös muihin kuin kunnan taseeseen. Samalla ajanjaksolla kaikkien tarkasteltavien kuntien paitsi Evijärven nettoinvestoinnit ovat olleet yli puolitoistakertaiset suhteessa poistoihin. Kasvut (nimellis) Tkate/ VOS Efektiivi Kiinteistöveroveroosuukauppa Yhteisö- Valtion- Tontti- Verotet- Toimintakate Veroprosentti nen Itsenä-isyys tava tulo Investoinnit Ikääntyminen Veroa Hlöstöm/ Ostopalvelu NINV per Brutto- investoin lisää poistot nit TKATE/ Vetut eur/as muutos Suuruus Kasvu suhde %:ia %:ia %Ia %:ia Suhde eur/as Suhde eur/as Muutos Taulukko 13 Tulospohjaiset mittarit tunnusluvuiksi laskettuina Tulospohjaisista mittareista ja rahoituksen mittareista tarkasteltuna vahvimmat kunnat näyttävät olevan Uusikaarlepyy ja Luoto, heikoimmat Evijärvi ja Kruunupyy. Talousvaikutus Evijärvi 1,68 7, ,00 2,00 65 % 0,39 1,79 25,33 1,21 0, , ,20 Kruunupyy 1,21 1, ,50 0,00 67,8 % 0,64 1,77 19,46 0,21 0, , ,30 Luoto 1,43 1, ,50 2,00 71 % 0,52 0,41 18,25 0,46 0, , ,45 Pietarsaari 1,03 2, ,25 2,75 75 % 0,47 1,49 12,01 0,34 1, , ,35 Pedersören kunta1,16 1, ,50 2,00 70 % 0,32 1,58 18,06 0,61 0, , ,47 Uusikaarlepyy 0,82 1, ,00 1,50 69,5 % 0,81 2,82 16,09 0,12 0, , ,29 Uusi kunta 1,11 1, ,56 1,99 71 % 0,51 1,65 15,74 0,40 1, , ,36 13

17 Taulukossa 14 tase ja tulospohjaiset luvut on painotettu ja laskettu yhteen. Tämän tarkastelun perusteella vahvin talous vaikuttaisi olevan Luodolla ja Uudellakaarlepyyllä, heikoimmat Evijärvellä ja Kruunupyyssä. Yhdenkään kunnan talous ei kuitenkaan ole sillä tasolla, että sen kanssa olisi merkittävää riskiä kuntaliitokseen ryhtymisessä: heikoimmankin kunnan talous on vähintään/lähes keskimääräisellä tasolla koko maassa. Painotettu Tasepohja Sij. Tulos ja muut Taulukko 14 Kuntakohtainen yhteenveto taseen, tuloksen ja rahoituksen näkökulmista Sij. Kaikki yhteensä Evijärvi 3,30 2 4,75 6 8,05 6 Kruunupyy 3,85 5 3,77 5 7,62 5 Luoto 3,09 1 2,98 2 6,07 1 Pietarsaari 3,93 6 3,23 3 7,16 4 Pedersören kunta 3,38 3 3,57 4 6,95 3 Uusikaarlepyy 3,45 4 2,64 1 6,09 2 Alla olevasta taulukosta selviää, kuinka hyvin tarkasteltavat kunnat sijaitsevat eräillä talouden mittareilla tarkasteltuna koko kuntajoukossa. Siksi heikko sijoitus tarkastelujoukossa ei automaattisesti tarkoita sitä, että talous olisi huono. Sijaluku/kaikki kunnat Evijärvi Kruunupyy Luoto Pietarsaari Pedersören Uusikaarlepyy kunta Nettolaina Veroprosentti Verotettava tulo VOS-riippuvaisuus Käyttöomaisuus Alijäämä Konsernivelka Tunnusluvun arvo Evijärvi Kruunupyy Luoto Pietarsaari Pedersören Uusikaarlepyy kunta Nettolaina %:ia 9,8 13,2 6,2 29,3 11,7 13,7 Veroprosentti 21,00 19,50 19,50 21,25 20,50 20,00 Verotettava tulo eur/as VOS %:ia 25,3 19,5 18,2 12,0 18,1 16,1 Käyttöomaisuus eur/as Alijäämä %:ia -5,0 2,3 15,4 0,7 6,6 10,4 Konsernivelka eur/as Taulukko 15 Kuntien taloustarkastelu eräiden tunnuslukujen absoluuttisten arvojen ja koko maan tasolle laskettujen sijoitusten perusteella Sij. 14

18 Kuntien talous tulevaisuudessa kuntakohtainen paine Painelaskenta perustuu trendiin, jota oikaistaan niillä tekijöillä, joiden tiedetään muuttuvan. Painelaskenta ei ole ennuste tulevasta, se on kuvaus tulevaisuudesta, jos asioiden annetaan kehittyä kuten menneessä. Painelaskelmaan on huomioitu toimintakatteen ja verotettavan tulon kasvukertoimiksi tässä selvityksessä trendi , koska tällä ajanjaksolla kuntien toimintaympäristö on muuttunut nykyiselleen. Verotettavan tulon kasvuvauhti on monessa kunnassa hidastunut, mutta kunnat ovat myös sopeuttaneet toimintaansa. Verotuloissa huomioidaan Kuntaliiton veroennustekehikko. Valtionosuudet on määritetyt uuden järjestelmän mukaisiksi ja niiden muutos arvioidaan tarveperusteisesti. Korot arvioidaan vuoden 2014 lasketun kuntakohtaisen keskikoron perusteella. Poistojen taso perustuu kunnan omaan arvioon vuoteen 2017 saakka ja tästä eteenpäin poistojen taso muuttuu käyttöomaisuuden muutoksen perusteella. Poistoprosenttina käytetään 2017 poistojen suhdetta käyttöomaisuuteen. Investointitaso noudattaa aluksi kuntien omaa arviota, myöhemmin taso on määrätty menneeseen perustuvalle asukaskohtaiselle tasolle. Tämä taso on todennäköisesti liian pieni. Kunnat voivat tasapainottaa talouttaan menoleikkauksilla tai tuloja lisäämällä. Tässä selvityksessä menojen leikkaustarve on arvioitu toimintakatteen tasapainotustarpeena. Tulojen lisäystarvetta arvioidaan verotasapainolla, jossa tuloveroprosenttia korotetaan maksimissaan yhdellä veroprosenttiyksiköllä vuodessa. Tässä selvityksessä ei huomioida yhdistyvän kunnan mahdollisia yhdistymisestä seuraavia kustannussäästöjä eikä toisaalta investoinitarpeita. Aluksi veroprosentit jäädytetään vuoden 2014 tiedossa olevalle tasolle. Tämän jälkeen on laskettavissa, kuinka paljon käyttötalouden ja nettoinvestointien rahoittaminen edellyttää nettovelkaantumista, toiseksi voidaan arvioida, kuinka paljon kunnalla on sopeutumistarvetta, jos sopeutuminen otetaan vain toimintakatteesta. Verotasapainossa taloutta pyritään tasapainottamaan tuloveroprosentin korotuksilla. Veroprosenttia korotetaan maksimissaan yhdellä yksiköllä vuodessa. Tasapainottamistarve Tasapainottamistarve johtuu kolmesta suuresta kokonaisuudesta väestönkasvun ja ikääntymisen sekä palveluiden tarjonnan laadun ja laajuuden kasvun vauhdista, verotulojen tason kasvun hidastumisesta ja valtionosuusleikkauksista e/as 2020 Evijärvi -1,0-1,2-1,8-2,1-2,1-2,2-2,2-2,2-2,2-257 Kruunupyy -0,9-1,0-1,5-1,8-1,9-1,9-1,9-1,9-1,9-257 Luoto -0,9-1,1-1,6-1,9-1,9-2,0-2,0-2,0-2,0-257 Pietarsaari -0,7-0,9-1,3-1,5-1,6-1,6-1,6-1,6-1,6-257 Pedersöre -0,9-1,0-1,5-1,8-1,9-1,9-1,9-1,9-1,9-257 Uusikaarlepyy -0,8-1,0-1,5-1,7-1,8-1,8-1,8-1,8-1,8-257 Taulukko 16 Kuntakohtainen valtionosuusleikkaus veroprosenttiyksiköiksi laskettuina Edellisestä taulukosta selviää kuntakohtaisesti valtionosuuden leikkaus. Vaikka leikkaus on samansuuruinen euroa/asukas, kuntakohtaiset erot verotettavassa tulossa euroa/asukas johtavat siihen, että joidenkin kuntien tulopohja kärsii vähemmän kuin joidenkin toisten. Pelkästään valtionosuusleikkaukset heikentävät kuntien tuloja jopa yli 2,0 veroprosenttiyksikön määrää vastaavalla määrällä vuoden 2011 tasosta, kun tullaan vuoden 15

19 2017 tasoon. Tarkasteltavissa kunnissa suurimmat vaikutukset kohdistuvat Evijärvelle, pienimmät Pietarsaarelle. Keskim. nousu Keskim. nousu Erotus Taulukko 17 Kuntakohtainen verotettavan tulon alenema veroprosenttiyksiköiksi laskettuina Verotulon alikertymä yht. Veroprosenttiyksiköitä Edellisestä taulukosta käy selville verotettavan tulon kasvun muutos nopean kasvun aikana ja alkaneen hitaan kasvuin aikana. Vasemman puoleisiin sarakkeisiin on laskettu keskimääräinen vuotuinen verotettavan tulon kasvu ja erotus-sarakkeeseen lasketaan hitaan kasvun ja nopean kasvun erotus. Alenema on ollut noin 0,5 veroprosenttiyksikkö vastaava summa vuodessa. Uudenkaarlepyyn verotettava tulo ei ole muista poiketen heikentynyt Tarkastelussa on syytä huomata, että alenema on luonnollisesti suurempi jakson loppupäässä. Verotettava tulo on siis alentunut paljon, mutta tämä ei ole näkynyt riittävällä tavalla kuntien palvelurakenteissa. Kunnat ovat kuitenkin onnistuneet jonkin verran tasapainottamaan talouttaan hillitsemällä toimintakatteiden kasvuja. Kaikissa muissa tarkasteltavissa kunnissa paitsi Evijärvellä ja Kruunupyyssä toimintakatteiden kasvut ovat leikkautuneet keskimäärin matalimmiksi kuin pitkä sarjan ( ) keskiarvo. Taulukko 18 Toimintakatteiden nousut, jotka toteutuvat, jos kunnat eivät löydä hyväksyttyjä keinoja sopeuttaa toimintakatetta. Vuodessa Evijärvi 3,16 % 0,49 % -2,67 % ,9-0,6 Kruunupyy 5,19 % 1,77 % -3,41 % ,6-0,7 Luoto 8,08 % 4,15 % -3,93 % ,3-0,9 Pietarsaari 3,76 % 1,62 % -2,14 % ,4-0,5 Pedersören kunta 5,70 % 3,41 % -2,29 % ,6-0,5 Uusikaarlepyy 3,31 % 3,58 % 0,27 % ,0 0,0 Toimintakatteen muutos ilman tasapainotusta TP 2012 TP 2013 Tpe 2014 TA 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Evijärvi 9,28 % 1,56 % 4,76 % 4,68 % 4,68 % 4,68 % 4,68 % 4,68 % 4,68 % Kruunupyy 5,38 % 3,67 % 1,91 % 5,20 % 5,20 % 5,20 % 5,20 % 5,20 % 5,20 % Luoto 2,99 % 6,65 % 2,40 % 5,14 % 5,14 % 5,14 % 5,14 % 5,14 % 5,14 % Pedersören kunta 6,62 % -0,15 % 2,76 % 3,26 % 3,26 % 3,26 % 3,26 % 3,26 % 3,26 % Pietarsaari 6,36 % 5,03 % 1,58 % 3,97 % 3,97 % 3,97 % 3,97 % 3,97 % 3,97 % Uusikaarlepyy 7,29 % 3,84 % 6,32 % 4,00 % 4,00 % 4,00 % 4,00 % 4,00 % 4,00 % Jos oletetaan, että kaikkien kuntien vuosien toimintakatteiden nousuun kohdistuisi menneen ( ) kaltainen paine ja kunnat päättäisivät sopeuttaa taloutensa niin, että ne sopeutuisivat vuoden 2014 veroprosenteilla vuoteen 2020 mennessä sellaiselle tasolle, missä alijäämä saataisiin vuotuisesti pois, olisi kuntien yhteenlaskettu tasapainottamisen tarve yli 45 miljoonaa euroa. Tämä vastaisi noin kuuden veroprosenttiyksikön tuottoa, koska kunnat yhteenlaskettuna keräävät yhdellä veroprosenttiyksiköllä noin 7,6 miljoonaa euroa. Tästä valtionosuusleikkauksen osuus olisi siis noin 1,8 veroprosenttiyksikköä ja verotettavan tulon kasvun alenema jopa tätäkin suurempi. 16

20 Sopeutustarve meur TASU 2015 TASU 2016 Yhteensä eur/as vero-% Evijärvi -1,4-1,4-2, ,55 Kruunupyy -5,1-5,0-10, ,31 Luoto -2,3-2,0-4, ,73 Pedersören kunta -2,1-2,1-4, ,81 Pietarsaari -8,8-8,8-17, ,61 Uusikaarlepyy -3,2-3,2-6, ,91 Yhdistelmä -22,8-22,4-45, ,01 Taulukko 19 Tasapainotustarve, jos toimintakatteiden nousuja ei saada sopeutettua Tämä johtaisi mekanistisesti yhdistettynä uuden kunnan tuloslaskelmaan ja rahoitustarvearvioon, joka selviää alla olevasta taulukosta. Jos kunnat sopeuttaisivat taloutensa viimeisten itsenäisyysvuosiensa aikana, uusi kunta saisi sovitun 6,5 miljoonaa euroa yhdistymisavustusta ja liitoksesta johtuva sopeutus olisi neutraali, uusi kunta selviäisi 20,25 kunnallisveroilla niin, että uuden kunnan nettolainakanta lähtisi laskuun. Nettolainan aleneman yhteydessä täytyy kuitenkin huomioida, että nettoinvestoinnit vuodesta 2017 eteenpäin perustuvat laskennalliseen pitkän aikasarjan /as-arvioon, jonka ansiosta ne saattavat olla liian matalat. Yhdistelmä TP 2012 TP 2013 Tpe 2014 TA 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Asukasluku Verotettava tulo Muutos-% 4,19 % 1,61 % 0,43 % 3,12 % 3,54 % 2,37 % 2,37 % 2,37 % Veroprosentti 19,92 20,56 20,64 20,64 20,63 20,25 20,25 20,25 20,25 Toimintakate Muutos 3,55 % 2,78 % -3,78 % -3,96 % 4,11 % 4,48 % 4,47 % 4,45 % Sopeutus Verotulot Valtionosuudet josta yhdistymisavustus Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Lainakanta 1000 eur Nettolaina 1000 eur Nettolaina eur/as Nettolaina veroprosenttia 17,96 18,30 19,43 20,30 18,32 16,19 14,81 14,17 14,49 Taulukko 20 Uuden kunnan talouden olennaiset erät, jos kunnat pystyisivät yksittäin sopeuttamaan toimintojaan noin 45 miljoonaa euroa ja veroprosentti säilyisi 2014 keskimääräisenä. (TAE talousarvion toteutumisennuste) Kumulatiivinen ali/ylijäämä /as TP 2012 TP 2013 Tpe 2014 TA 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Evijärvi Kruunupyy Luoto Pedersören kunta Pietarsaari Uusikaarlepyy Yhdistelmä Taulukko 21 Kumulatiivinen ali/ylijäämä /as, kun tehty menosopeutus 17

21 Tasapainotustarve muutettuna toimintakatteen kasvuksi tarkoittaisi sitä, että kunnat pystyvät rajaamaan toimintakatteiden kasvun tietylle tasolle. Tasapaino-% Evijärvi 1,85 % Kruunupyy 0,55 % Luoto 2,21 % Pedersören kunta 2,40 % Pietarsaari 1,22 % Uusikaarlepyy 1,57 % Yhdistelmä 1,55 % Taulukko 22 Toimintakatteen kasvun raja Taulukossa 22 näkyvillä toimintakatteen kasvuilla saavutetaan lähes sama lopputulema kuin 45 miljoonan tasapainotuksella. Toimintakatteen rajaus on laskettu siten, että toimintakate on vuonna 2020 määritetty kunnissa samaksi kuin taulukon 19 mukaisilla tasapainotuksilla. Vuoden 2014 kuntien tilinpäätösennusteen mukaista toimintakatetta on suhteutettu vuoden 2020 laskennalliseen toimintakatteeseen ja saatu siten määritetty vuotuinen kasvu. Kasvukertoimista voidaan havaita, että toimintakatteen kasvuvara on hyvin niukka. Tasapainottaminen verotuksella Tasapainoon päästäisiin myös verotasapainolla. Silloin toimintakate kasvaisi, kuten se kasvaisi ilman sopeutustoimia. Vuotuinen alijäämä pyrittäisiin poistamaan nostamalla tuloveroprosenttia maksimissaan prosenttiyksiköllä vuodessa. Kuntakohtainen veropaine selviää alla olevasta taulukosta. Veroprosentti TP 2012 TP 2013 TPE 2014 TASU 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Evijärvi 21,00 21,00 21,50 22,50 23,50 Paine vuoteen 2020 yli 25 Kruunupyy 19,50 19,50 20,00 21,00 22,00 Paine vuoteen 2020 yli 25 Luoto 19,50 19,50 19,50 20,50 21,50 Paine vuoteen 2020 yli 25 Pedersören kunta 19,50 20,50 20,50 21,50 22,25 Paine vuoteen 2020 alle 24 Pietarsaari 20,25 21,25 21,25 22,25 23,25 Paine vuoteen 2020 yli 25 Uusikaarlepyy 19,75 20,00 20,00 21,00 22,00 Paine vuoteen 2020 yli 25 Yhdistelmä 19,92 20,56 20,64 21,64 22,59 23,59 24,34 25,34 26,34 Taulukko 23 Verotasapaino, jolla saataisiin poistettua kuntakohtaiset vuotuiset alijäämät.(tae talousarvion toteutumisennuste) Kumulatiivinen ali/ylijäämä /as TP 2012 TP 2013 TA 2014 TASU 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Evijärvi Kruunupyy Luoto Pedersören kunta Pietarsaari Uusikaarlepyy Yhdistelmä Taulukko 24 Kumulatiivinen ali/ylijäämä /as, kun tehty verosopeutus (TAE talousarvion toteutumisennuste) Edellinen veroprosenttitaso johtaisi uuden kunnan tuloslaskelmaan ja rahoitustarvearvioon, joka selviää alla olevasta taulukosta. Uuden kunnan veroprosentti kasvaisi siis vuoden 2017 lähtötasosta, joka olisi 23,59 ja päätyisi valtuustokauden loppuun hieman yli 26 prosenttiyksikköön. Tämä ei johtaisi aivan yhtä hyvään tilanteeseen kuin raju sopeutus, mikä selviää nettolainan määrässä verotasapainolla nettolainan määrä ei alenisi. Sopeuttaminen palvelurakenteesta on aina tehokkaampaa kuin pelkkä tulojen lisäys, sopeuttamaton 18

Lapinjärvi - Loviisa. Perlacon Oy, HT Eero Laesterä Tuomas Hanhela

Lapinjärvi - Loviisa. Perlacon Oy, HT Eero Laesterä Tuomas Hanhela Lapinjärvi - Loviisa Perlacon Oy, HT Eero Laesterä Tuomas Hanhela Asukasluku 2012 2040 Muutos Muutos/v. Lapinjärvi 2829 2893 2,3 % 0,1 % Loviisa 15519 16036 3,3 % 0,1 % Uusi kunta 18348 18929 3,2 % 0,1

Lisätiedot

Forssan seudun kuntajako Forssa Humppila Jokioinen Tammela

Forssan seudun kuntajako Forssa Humppila Jokioinen Tammela Forssan seudun kuntajako Forssa Humppila Jokioinen Tammela Forssa 1.12.2014 HT Eero Laesterä Yleinen talous 3.12.2014 Copyright Perlacon Oy 2014 2 Kaikki yhteensä painokertoimin Painotettu Tasepohja Sij.

Lisätiedot

Itä-Uudenmaan kunnat: Kuntien talous

Itä-Uudenmaan kunnat: Kuntien talous Väliraportti kuntajakoselvityksessä Itä-Uudenmaan kunnat: Kuntien talous HT Eero Laesterä Perlacon Oy 1 Sisällys Väestö, väestön muutos, ikärakenteen muutos... 4 Talouden nykytilan tarkastelu... 5 Peruskunnan

Lisätiedot

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio

Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio Perlacon Oy, HT Eero Laesterä KTM, BBA, IAT Katja Pesonen Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Teemat Lähentymiskriteerit Sopeutustarpeet 5.5.2014 Copyright Perlacon

Lisätiedot

Kuuma-kunnat: Kuntien talous

Kuuma-kunnat: Kuntien talous Väliraportti 19.12 kuntajakoselvityksessä Kuuma-kunnat: Kuntien talous HT Eero Laesterä Perlacon Oy 1 Sisällys Väestö, väestön muutos, ikärakenteen muutos... 4 Talouden nykytilan tarkastelu... 5 Peruskunnan

Lisätiedot

Tarvasjoen kunta liitoskumppaneiden painelaskelmat. HT Eero Laesterä

Tarvasjoen kunta liitoskumppaneiden painelaskelmat. HT Eero Laesterä Tarvasjoen kunta liitoskumppaneiden painelaskelmat HT Eero Laesterä 20.3.2014 Väestön muutokset Kunnan nimi: Tarvasjoki KNO 838 Muutos 2011-2040 2011 Osuus 2020 Osuus 2030 Osuus 2040 Osuus kpl kpl/v. %:ia

Lisätiedot

Kuntaliiton maakuntatilaisuus

Kuntaliiton maakuntatilaisuus Päivitetty kuntakohtaisilla dioilla 8.5.2016 Kuntaliiton maakuntatilaisuus 22.4.2016 Klo 12.00-16.00, Wanha Walimo, Vesijärvenkatu 25, LAHTI HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Muutos 2000

Lisätiedot

Kuntien talous. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys. Hannu Joensivu, Markku Vehmas & Eero Laesterä. Kuntalaistilaisuudet

Kuntien talous. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys. Hannu Joensivu, Markku Vehmas & Eero Laesterä. Kuntalaistilaisuudet Kuntien talous Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys Kuntalaistilaisuudet Hannu Joensivu, Markku Vehmas & Eero Laesterä Mistä kaikki johtuu Teollisuuden rakennemuutos ja talouden yleinen taantuma

Lisätiedot

Forssan seudun kuntien talouden paineet

Forssan seudun kuntien talouden paineet Forssan seudun kuntien talouden paineet Forssa Humppila Jokioinen - Tammela Eerikkilä 6.8.2014 Kuntajohtajat 15.9.2014 Ohjausryhmä 23.9.2014 HT Eero Laesterä & Tuomas Hanhela Yleinen talouden tila 2013

Lisätiedot

Vesilahden kunta. Eero Laesterä. 27.1.2014 Kuntalaistilaisuus. Hallintotieteiden tohtori

Vesilahden kunta. Eero Laesterä. 27.1.2014 Kuntalaistilaisuus. Hallintotieteiden tohtori Vesilahden kunta 27.1.2014 Kuntalaistilaisuus Eero Laesterä Hallintotieteiden tohtori Valtio Mrd 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Valtionvelan kehitys %/BKT 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1990 1991 1992 1993 1994

Lisätiedot

Kuntakohtaiset sopeutustarpeet

Kuntakohtaiset sopeutustarpeet Lähentymiskriteerit 2015-2016 ja käyttäytyminen toiminnoissa niin, että yhdentymiskriteerit täyttyvät uuden kunnan taloudenpidossa. Pidättäytyminen rekrytoinnissa Johtoryhmä 5.6.2014 Kuntakohtaiset sopeutustarpeet

Lisätiedot

Valtuustojen seminaariin HTT Eero Laesterä

Valtuustojen seminaariin HTT Eero Laesterä Valtuustojen seminaariin 1.2.2012. HTT Eero Laesterä (mrd euroa) 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Muutos Muutos%%/v Toimintakate 12,61 12,92 13,29 14,01 15,21 15,99

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne

Lisätiedot

Kuntaliiton maakuntatilaisuus

Kuntaliiton maakuntatilaisuus Kuntaliiton maakuntatilaisuus 22.4.2016 Klo 12.00-16.00, Wanha Walimo, Vesijärvenkatu 25, LAHTI HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Muutos 2000 2014 (mrd euroa) 00 01 02 03 04 05 06 07

Lisätiedot

Kuopio-Siilinjärvi-Suonenjoki

Kuopio-Siilinjärvi-Suonenjoki Kuopio-Siilinjärvi-Suonenjoki Erityinen kuntajakoselvitys valtuustot 26.11.2014 HT Eero Laesterä ja maakuntaneuvos Timo Säkkinen Yleinen osa Katsaus talouteen 2 Nokian maksuunpantu yhteisövero, mrd euroa

Lisätiedot

Oulun seudun kuntajakoselvitys kuntakohtaiset ennustelaskelmat ja yhdistymislaskelma Eero Laesterä & Juha Koskinen

Oulun seudun kuntajakoselvitys kuntakohtaiset ennustelaskelmat ja yhdistymislaskelma Eero Laesterä & Juha Koskinen Oulun seudun kuntajakoselvitys kuntakohtaiset ennustelaskelmat ja yhdistymislaskelma 14.1.2010 Eero Laesterä & Juha Koskinen Lähtötilanne Ylijäämän purkaminen ja alijäämän kasvattaminen (Kuinka kauan kunnan

Lisätiedot

26.5.2010 Lahti HT Eero Laesterä & KTM Juha Koskinen

26.5.2010 Lahti HT Eero Laesterä & KTM Juha Koskinen 26.5.2010 Lahti HT Eero Laesterä & KTM Juha Koskinen Väestöennusteena Tilastokeskuksen ennuste 09/2009 Laskelmien pohjaksi on otettu kuntien omat arviot talouden kehityksestä vuoteen 2012. Vuodesta 2012

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

5.5.2010 Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen

5.5.2010 Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen 5.5.2010 Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen Väestöennusteena käytetään uusinta Tilastokeskuksen ennustetta 09/2009 Laskelmien pohjaksi on otettu kuntien omat arviot talouden kehityksestä vuoteen 2012

Lisätiedot

Alaja rven kaupungin ja Vimpelin kunnan erityinen kuntarakenneselvitys ja esitys kuntarakenteen muuttamiseksi

Alaja rven kaupungin ja Vimpelin kunnan erityinen kuntarakenneselvitys ja esitys kuntarakenteen muuttamiseksi Alaja rven kaupungin ja Vimpelin kunnan erityinen kuntarakenneselvitys ja esitys kuntarakenteen muuttamiseksi Erityinen kuntajakoselvitta ja HT Eero Laesterä Valtiovarainministeriö Snellmaninkatu 1 A,

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Askolan kunta YT-elimille tiedottaminen 10.8.2012 Kunnan työntekijät, kuntalaiset, tiedotusvälineet 17.8.2012 Eero Laesterä Riitta Ekuri

Askolan kunta YT-elimille tiedottaminen 10.8.2012 Kunnan työntekijät, kuntalaiset, tiedotusvälineet 17.8.2012 Eero Laesterä Riitta Ekuri Askolan kunta YT-elimille tiedottaminen 10.8.2012 Kunnan työntekijät, kuntalaiset, tiedotusvälineet 17.8.2012 Eero Laesterä Hallintotieteiden tohtori Riitta Ekuri Erityisasiantuntija Kenen toimeksianto?

Lisätiedot

Seutuforum 2016 Kotkan Haminan seudun talousnäkymät nyt ja tulevaisuudessa

Seutuforum 2016 Kotkan Haminan seudun talousnäkymät nyt ja tulevaisuudessa Seutuforum 2016 Kotkan Haminan seudun talousnäkymät nyt ja tulevaisuudessa Merikeskus Vellamo MDI:n ja Perlacon Oy:n yhteisesiintyminen Eero Laesterä, HT Toimitusjohtaja Juha Koskinen, KTM Mennyt ja nykyisyys

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Tampereen kaupunki. Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeinen elämä kuinka kunta rahoittuu? Eero Laesterä, HT

Tampereen kaupunki. Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeinen elämä kuinka kunta rahoittuu? Eero Laesterä, HT Tampereen kaupunki Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeinen elämä kuinka kunta rahoittuu? Eero Laesterä, HT 1.5.2017 Toimeksianto Tarkastella sote- ja maakuntauudistuksen vaikutusta kaupungin rahoitukseen

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 12.6.2017 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2016 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-4) -0,3 % (-4) -0,3 % (-15)

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

(-- ) ! 1" " # 80 % 70 % 60 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %

(-- ) ! 1  # 80 % 70 % 60 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % !" # $ % & ' () # # * +),-. / 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % -30 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Menojen muutos 97->06 %:ia pystyakselilla, asukasluvun muutos

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,3 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2016 Muut (17 %) SOTE (57 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Sote ja maakuntauudistus Kuinka maakuntien rahoitustarve muuttuu vuodesta ? HT Eero Laesterä KTM Tuomas Hanhela KTM Katja Pesonen

Sote ja maakuntauudistus Kuinka maakuntien rahoitustarve muuttuu vuodesta ? HT Eero Laesterä KTM Tuomas Hanhela KTM Katja Pesonen Sote ja maakuntauudistus Kuinka maakuntien rahoitustarve muuttuu vuodesta 2016-2030? HT Eero Laesterä KTM Tuomas Hanhela KTM Katja Pesonen Laskennan tavoite o Perlacon Oy on käynnistänyt laskentasarjan,

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys talouden tarkastelu

Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys talouden tarkastelu Hausjärvi Loppi Riihimäki Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys talouden tarkastelu 1.6.2015 Riitta Ekuri FCG Konsultointi 1.6.2015 Page 1 Tilinpäätös 2014 Taloudellisten laskelmien lähtötiedot

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot ja 2013 tilinpäätösten ennakkotiedot(tilastokeskus)

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Talouden kehitys 2016

Talouden kehitys 2016 KARKKILAN KAUPUNKI Talouden kehitys 2016 Valtuustoseminaari 24.4.2015 TALOUSARVIOPROSESSI 2016 *:llä merkityt päivämäärät ovat viitteellisiä Kaupunginvaltuusto 7.12.2015* Tavoite- ja Kehysseminaari 24-25.4.2015

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan finanssilounas Miten kuntatalous kuriin Keski-Uudellamaalla. HT Eero Laesterä. Krapinhovi, Tuusula

Keski-Uudenmaan finanssilounas Miten kuntatalous kuriin Keski-Uudellamaalla. HT Eero Laesterä. Krapinhovi, Tuusula Keski-Uudenmaan finanssilounas Miten kuntatalous kuriin Keski-Uudellamaalla HT Eero Laesterä Krapinhovi, Tuusula 6.2.2015 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Riihimäen kaupungin talouden tilanne ja arvio siitä, kuinka sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa siihen

Riihimäen kaupungin talouden tilanne ja arvio siitä, kuinka sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa siihen Riihimäki 16.1.2017 Riihimäen kaupungin talouden tilanne ja arvio siitä, kuinka sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa siihen Eero Laesterä, hallintotieteiden tohtori Tuomas Hanhela, erityisasiantuntija 2

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 7.5.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma

Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma Tampereen kaupungin johdon yhteinen strategiastartti 25.4.2017 konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 1 Kaupunkistrategian onnistuminen koko kaupungin

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Aika: klo Paikka: Forssan kaupungintalo (kaupunginhallituksen huone 2. kerros), Turuntie 18, Forssa

Aika: klo Paikka: Forssan kaupungintalo (kaupunginhallituksen huone 2. kerros), Turuntie 18, Forssa KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2014 Forssan seudun kuntarakennelain mukaisen selvityksen ohjausryhmä Aika: 23.9.2014 klo 10.15 14.37 Paikka: Forssan kaupungintalo (kaupunginhallituksen huone 2. kerros), Turuntie 18,

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy Page 1 1 ARVIO TALOUDEN MENNEESTÄ KEHITYKSESTÄ 2 TALOUSKEHITYS 2010-2013 - KÖYLIÖ Toimintakulut Toimintakulujen keskimääräinen kasvu: 1,7 %/vuosi

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

-2, KV 2015-03-09 18:00

-2, KV 2015-03-09 18:00 -2, KV 2015-03-09 18:00 Kokoustiedot Aika 9.3.2015 klo 18.00 Paikka Raatihuone, kaupunginvaltuuston istuntosali Päättäjät Berg, Vesa Lyyra, Anna-Maija Boström, Peter Mäenpää, Tua Brännbacka-Brunell, Brita

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016

Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016 31.3.2017 Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016 1 Alustavat tilinpäätöstiedot 2016 Perustuvat kuntiin lähetettyyn kyselyyn tiedot on koottu 13.-29.3.2017 välisenä aikana Tiedot

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen

Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen Pohjanmaan maakuntatilaisuus Vaasa 12.5.2017 Ilari Soosalu Johtaja, kuntatalous Suomen Kuntaliitto Sisältö Mitä muutoksia kuntien talouteen mk-uudistus on tuomassa?

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Porvoon palvelurakenteen kustannus. HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela

Porvoon palvelurakenteen kustannus. HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Porvoon palvelurakenteen kustannus HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Toimeksianto Tarkastella Porvoon kaupungin toimintoja yleisten tilastojen perusteella, jotta voidaan tehdä johtopäätöksiä

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

KUNTATALOUSSELVITYS 1993 2003 (2004)

KUNTATALOUSSELVITYS 1993 2003 (2004) Kainuun maakunta -kuntayhtymä 17.8.2005/AT KUNTATALOUSSELVITYS 1993 2003 (2004) Maakuntahallitus on päättänyt kokouksessaan 7.12.2004, että kuntien talouden kehitys selvitetään viimeisten 10 vuoden ajalta

Lisätiedot

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset 2.11.2015 ESKO KORHONEN & RAILA OKSANEN FCG KONSULTOINTI OY Toimeksianto Toimeksianto Etenemissuunnitelma Aloituspalaveri ja tehtävän tarkentaminen

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

ARTTU2 KUNTASEMINAARI Kuntatalo Pentti Meklin, Emeritusprofessori

ARTTU2 KUNTASEMINAARI Kuntatalo Pentti Meklin, Emeritusprofessori ARTTU2 KUNTASEMINAARI Kuntatalo 25.5.2016 Pentti Meklin, Emeritusprofessori 1. Nykyinen tilanne yleensä kunnissa ja erityisesti ARTTU2-kunnissa 2. Mitä tulevaisuus näyttäisi tuovan tullessaan? Kuvio 1.

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Talouden tilanne kesäkuu Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa

Talouden tilanne kesäkuu Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa Talouden tilanne kesäkuu 2013 Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa Lähtökohta verot+valt.osuudet vs nettomenot 36000 34000 32000 30000 28000 26000 24000 22000 20000 34457 33085

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot