Pietarsaaren seudun kunnat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pietarsaaren seudun kunnat"

Transkriptio

1 Pietarsaaren seudun kunnat Kuntien talous HT Eero Laesterä KTM, BBA, IAT Katja Pesonen Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Perlacon Oy

2 Sisällys Väestö, väestön muutos, ikärakenteen muutos... 1 Talouden nykytilan tarkastelu... 2 Peruskunnan tase... 2 Nettolaina... 2 Taseen omaisuus... 4 Taseen riskit... 5 Konsernitase... 7 Erityiset konsernitaseen erät... 7 Tuloslaskelma... 9 Tulojen ja menojen epätasapaino... 9 Rahoitus...13 Kuntien talous tulevaisuudessa kuntakohtainen paine...15 Johtopäätökset...20 Vuosien 2017 ja 2025 tilanne, jos kunnat jatkavat erillisinä (realistinen kasvu)...20 Vuosien 2017 ja 2025 tilanne, jos kunnat yhdistyvät...22

3 Kuvat: Kuva 1 : Vasen: yli 75-vuotiaiden vuotuinen määrän lisäys; oikea: yli 75-vuotiaiden määrä Kuva 2 Kuntakohtainen nettolaina veroprosenttiyksiköiksi muutettuna Kuva 3 Kuntakohtainen taseen ali/ylijäämä 1000 euroa Kuva 4 Pelkän konsernin lainakanta veroprosenttiyksiköiksi muutettuna Kuva 5 Konsernitaseen suuruus /as... 7 Taukukot: Taulukko 1 : Kuntien asukasluku , asukasluvun kasvuennuste aikajaksossa; oikeanpuoleinen taulukko kuntien mediaani-iän kehitys Taulukko 2 Nettolainakanta eur/asukas (vasen) ja nettolainakanta suhteutettuna veroprosenttiyksikköön (oikea)... 3 Taulukko 3 Nettolainan kehitys ja käyttöomaisuuden muutos Taulukko 4 Eräitä kuntien omaisuuseriä... 5 Taulukko 5 Taseen ali/ylijäämä veroprosenttiyksiköiksi muutettuna... 6 Taulukko 6 Yhteenlasketut konsernitaseiden erät tilinpäätösvuonna 2013 verrattuna kuuteen suurimpaan kaupunkiin... 8 Taulukko 7 Taseen mittarit tunnuslukuina... 8 Taulukko 8 Asukasluvun muutos ja tiettyjen tulo/menoerien reaalinen muutos Taulukko 9 Toimintakatteen, verotettavan tulon ja valtionosuuden keskimääräinen reaalinen muutos pitkällä aikajaksolla ( ) ja lyhyemmällä aikajaksolla ( ) tarkasteltuna...10 Taulukko 10 Kuntien palvelurakenteen nettomenot eur/as Taulukko 11 Kuntien palvelurakenteiden nettokustannukset eur/as 2013 ja kunnan sijaluku palvelurakenteeseen käytettyjen asukaskohtaisten nettomenojen perusteella. N= Taulukko 12 Toiminnallinen itsenäisyys Taulukko 13 Tulospohjaiset mittarit tunnusluvuiksi laskettuina...13 Taulukko 14 Kuntakohtainen yhteenveto taseen, tuloksen ja rahoituksen näkökulmista...14 Taulukko 15 Kuntien taloustarkastelu eräiden tunnuslukujen absoluuttisten arvojen ja koko maan tasolle laskettujen sijoitusten perusteella Taulukko 16 Kuntakohtainen valtionosuusleikkaus veroprosenttiyksiköiksi laskettuina...15 Taulukko 17 Kuntakohtainen verotettavan tulon alenema veroprosenttiyksiköiksi laskettuina...16 Taulukko 18 Toimintakatteiden nousut, jotka toteutuvat, jos kunnat eivät löydä hyväksyttyjä keinoja sopeuttaa toimintakatetta Taulukko 19 Tasapainotustarve, jos toimintakatteiden nousuja ei saada sopeutettua...17 Taulukko 20 Uuden kunnan talouden olennaiset erät, jos kunnat pystyisivät yksittäin sopeuttamaan toimintojaan noin 45 miljoonaa euroa ja veroprosentti säilyisi 2014 keskimääräisenä. (TAE talousarvion toteutumisennuste)...17 Taulukko 21 Kumulatiivinen ali/ylijäämä /as, kun tehty menosopeutus...17 Taulukko 22 Toimintakatteen kasvun raja Taulukko 23 Verotasapaino, jolla saataisiin poistettua kuntakohtaiset vuotuiset alijäämät.(tae talousarvion toteutumisennuste)...18 Taulukko 24 Kumulatiivinen ali/ylijäämä /as, kun tehty verosopeutus (TAE talousarvion toteutumisennuste)...18 Taulukko 25 Uuden kunnan talouden olennaiset erät, jos kunnat sopeuttaisivat talouttaan veroprosenteilla...19 Taulukko 26 Kuntien nettolaina vero-% velkasopeutus...19

4 Pietarsaaren seudun kunnat: Kuntien talous Väestö, väestön muutos, ikärakenteen muutos Viimeisen kymmenen vuoden aikana asukasluku on kasvanut Luodossa, Pietarsaaressa, Pedersören kunnassa ja Uudessakaarlepyyssä. Selvästi nopeinta väestökasvu on ollut Luodossa, noin 1,8 %/v. Kaikissa tarkasteltavissa kunnissa kuntien välinen muuttoliike on ollut negatiivista. Luodossa ja Pedersören kunnassa väestökasvu on aiheutunut suurimmaksi osaksi luonnollisesta väestönlisäyksestä. Pietarsaaressa ja Uudessakaarlepyyssä kasvu taas painottuu maahanmuuttoon. Kruunupyyssä väkiluku on supistunut noin kaksi ja Evijärvellä jopa kahdeksan prosenttia. Vuotuisena muutoksena Kruunupyyn supistuminen on ollut noin -0,2 %/v ja Evijärven noin -1 %/v Asukasluvun alenema on Evijärvellä ja Kruunupyyssä on aiheutunut siitä, että kuolleisuus on ollut syntyvyyttä suurempaa ja kuntien välinen nettomuutto negatiivista. Myös mediaani-iässä on kuntien välillä merkittäviä eroja. Iäkkäintä väestö vaikuttaisi olevan Evijärvellä, jossa mediaani-ikä on myös maan keskitasolla (47). Kruunupyyssä, Pietarsaaressa ja Uudessakaarlepyyssä puolestaan vaikuttaisi asuvan mediaani-iältään keskimääräistä nuorempaa väestöä. Luoto ja Pedersöre olivat 2013 mediaani-iältään Suomen viiden nuorimman kunnan joukossa. Tilastokeskuksen trendiennusteen perusteella väestön ennakoidaan kasvavan muissa alueen kunnissa paitsi Evijärvellä. Nopeinta väestönkasvu tulee Tilastokeskuksen ennusteen mukaan olemaan Luodossa, jossa vuotuinen väestönkasvu on noin 1,4 % > >40 Evijärvi % Evijärvi Kruunupyy % Kruunupyy Luoto % Luoto Pedersören kunta % Pedersören kunta Pietarsaari % Pietarsaari Uusikaarlepyy % Uusikaarlepyy Yhteensä % Yhteensä Taulukko 1 : Kuntien asukasluku , asukasluvun kasvuennuste aikajaksossa; oikeanpuoleinen taulukko kuntien mediaani-iän kehitys Ikääntyminen ja väestöllisen huoltosuhteen muutoksen aiheuttama kustannus- ja rahoituspaine on yksi merkittävimmistä koko maan kuntasektoria koskettavista ongelmista. Alueen yhteenlaskettu yli 75-vuotiaiden määrän vuotuinen kasvu on suuri. Nyt alueella olevien yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa noin 70:llä vuodessa, mutta määrä kasvaa jopa 300 hengellä aivan tulevan vuosikymmenen alussa. 1

5 Yli 75-vuotiaiden vuotuinen muutos Yli 75-vuotiaiden määrä Kuva 1 : Vasen: yli 75-vuotiaiden vuotuinen määrän lisäys; oikea: yli 75-vuotiaiden määrä Kuntakohtaista vaihtelua tulee myös ikääntyneiden palvelurakenteen kustannusten erosta. Vuonna 2013 eniten ikääntyneiden palvelurakenteeseen varoja käytti Pedersöre (noin eur(v/yli 75-vuotias) ja vähiten Pietarsaari ( eur/v/yli 75-vuotias). Palveluntarpeen kasvu nykymenoilla tarkoittaa 2020-jälkeisinä vuosina keskimäärin 0,45 veroprosenttiyksikön vuotuista nousupainetta. Suurin nousupaine on Pedersörellä, pienin Evijärvellä. Ikääntymisen mukanaan tuoma kasvupaine tulee olemaan oikein hallittuna yksi yhdistyneen kunnan suurimpia säästöpotentiaaleja. Talouden nykytilan tarkastelu Peruskunnan tase Nettolaina Kuntien velkaantumista voidaan tarkastella useilla mittareilla, kuten lainakanta euroa/asukas, suhteellisella velkaantumisasteella jne. Tässä velkaantumista tarkastellaan nettovelan avulla. Nettovelka kuvaa velkaantumista paremmin kuin pelkkä lainakanta eur/as. Nettolaina kuvaa (perus)kunnan velkaantumista, kun lainakannasta vähennetään likvidit rahavarat. Näin esimerkiksi ennenaikainen lainannostaminen kassaa tukemaan ei kasvata nettolainaa. Mittari ei rankaise niitä kuntia, joilla on paljon velkaa mutta jotka ovat sijoittaneet hyvän talletuskoron aikaan varojaan mieluummin kuin olisivat maksaneet lähes nollakoron lainoja pois. Nettolainan määrässä tarkastellaan sen absoluuttista muutosta, mutta nettolaina on hyvä suhteuttaa esimerkiksi asukaslukuun tai velan takaisinmaksukykyyn. Nimenomaan takaisinmaksukykyyn suhteutusta kuvaa nettolainan määrä veroprosenttiyksiköiksi muutettuna: samalla saadaan laskettua, kuinka monta veroprosenttiyksikköä tulisi nostaa vuoden ajaksi, jotta nettovelka saataisiin maksettua pois. Alla olevasta kaavioparista selviää hyvin eur/asukas ja takaisinmaksukykyyn suhteutetun mittauksen ero: eur/asukas tarkastelussa esimerkiksi Evijärvi, Kruunupyy ja Luoto näyttäisivät velkaantuneen, mutta kun tarkastellaan takaisinmaksukykyä, huomataan nettovelan pysyneen samana, jopa laskeneen (Evijärvi). 2

6 Nettolainakanta /as Muutos Sijoitus ryhmässä Nettolainakanta vero-% Sijoitus maassa Muutos Taulukko 2 Nettolainakanta eur/asukas (vasen) ja nettolainakanta suhteutettuna veroprosenttiyksikköön (oikea) Nettovelkaisin kunta on ollut takaisinmaksukyvyllä mitattuna Pietarsaari ja vähävelkaisin maan sadan vähävelkaisimman joukkoon kuuluva Luoto. Pietarsaari ja Uusikaarlepyy ovat velkaantuneet selvästi muita nopeammin. Velkaantumiskehitys on ollut parasta Evijärvellä, jossa on nettovelkataso suhteutettuna takaisinmaksukykyyn jopa laskenut. Alla olevasta kaaviosta selviää kuntakohtainen nettolaina veroprosenttiyksiköiksi laskettuna. Sijoitus ryhmässä Sijoitus maassa Evijärvi Evijärvi 11,1 9,8-1, Kruunupyy Kruunupyy 12,5 13,2 0, Luoto Luoto 6,0 6,2 0, Pietarsaari Pietarsaari 13,7 29,3 15, Pedersören kunta Pedersören kunta 4,0 11,7 7, Uusikaarlepyy Uusikaarlepyy -2,6 13,7 16, Uusi kunta Uusi kunta 9,1 19,0 9, ,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Nettolainakanta vero-% - 10, Evijärvi Kruunupyy Luoto Pietarsaari Pedersören kunta Uusikaarlepyy Uusi kunta Kuva 2 Kuntakohtainen nettolaina veroprosenttiyksiköiksi muutettuna Uusi kunta olisi /as-mitattuna vähän yli ja vero-% mitattuna selkeästi yli maan keskimääräisen velkaantumistason. Yksittäisistä kunnista maan keskiarvoon nähden velattomampia olisivat olleet vero-% mitattuna Evijärvi, Luoto ja Pedersöre. Nettolainan absoluuttinen kasvuvauhti (kymmenessä vuodessa 92 miljoonaa euroa) on ollut nopea. Kun lainaa on nostettu matalan koron aikaan, korko ei ole rasittanut kuntien tulosta. Historiallisen matala korko, jota on maksettu lähinnä kuntatodistuksista, kasvanee jossain vaiheessa. Vuonna 2013 taseen keskikorko oli korkein Kruunupyyssä (2,63 %) ja matalin Luodossa (0,61 %). Lainat on nostettu juoksuajaltaan lyhyissä velkakirjoissa ja pidemmissäkin lainoissa korot on suojattu hyvin. Riskinä on, että koron pohjataso alkaa nousta, mikä on hyvin todennäköistä, kun Kuntarahoituskin joutuu pian kohdelluksi kuten oikeat pankit ja siihen kohdistetaan pankkien tapaan vakavaraisuusvaatimuksia. Pelkästään tämä tullee näkymään korkotasossa. 3

7 Taseen omaisuus Kuntien taseen omaisuutta voidaan ylätasolla tarkastella esimerkiksi käyttöomaisuuden määrällä ja sen kehityksellä. On tärkeä huomata, että kuntien nettolainan kasvu muuttaa usein muotoaan käyttöomaisuuden kasvuna. Taulukosta 3 voidaankin havaita, että ainoastaan Evijärvellä nettolainakanta on kasvanut enemmän kuin käyttöomaisuus. Kaikkien tarkasteltavien kuntien paitsi Evijärven käyttöomaisuuden määrä on tarkastelujaksolla kasvanut. Ylivoimaisesti suurin käyttöomaisuus on euromääräisesti ollut Pietarsaaressa. Uuden kunnan käyttöomaisuus olisi vuonna 2013 ollut suurempi kuin maassa keskimäärin (6.980 eur/as; koko maassa eur/as) ja käyttöomaisuuden määrä olisi kasvanut nopeammin kuin koko maassa asukasta kohden. Kaavamaisesti tarkastellen Pietarsaaren käyttöomaisuus olisi ollut suurin (9.386 eur/as). Nopeimmin käyttöomaisuuttaan on tarkastelujaksolla kasvattanut Uusikaarlepyy. Pienin käyttöomaisuus oli 2013 Kruunupyyssä, hieman alle eur/as. Käyttöomaisuuden arvoa voivat kasvattaa hieman liian matalat poistot, mutta toisaalta käyttöomaisuuden arvossa on matalalle arvostettuja omaisuuseriä. Nettolainakanta 1000 Käyttöomaisuus 1000 Käyttöomaisuuden muutos - nettolainakannan muutos Muutos Muutos Evijärvi Evijärvi Kruunupyy Kruunupyy Luoto Luoto Pietarsaari Pietarsaari Pedersören kunta Pedersören kunta Uusikaarlepyy Uusikaarlepyy Uusi kunta Uusi kunta Taulukko 3 Nettolainan kehitys ja käyttöomaisuuden muutos Kuntien käyttöomaisuus koostuu omassakin taseessa olevasta suuresta asunto-osakeyhtiöiden ja huoneistojen alasta. Tätä omaisuutta on kirjattu joillakin kunnilla konserniomistukseen. Kunnilla on myös suuria realisoitavissa olevia luonnonvaroja, esimerkiksi Pietarsaarella ja Uudellakaarlepyyllä on hyvin suuria metsäpinta-aloja (2900 ha ja 1900 ha). Pedersörellä ja Uudellakaarlepyyllä on myös peltopinta-alaa yli 100 ha. Tase-erät ovat käytännössä raakamaata, jota käytetään kaavoitukseen tai vaihtomaaksi. 4

8 Evijärvi Kruunupyy Luoto Pietarsaari Pedersören k.uusikaarlepyy Kunnan suoraan omistamien asuntojen lukumäärä , kpl Kunnan suoraan omistamien asuntojen huoneistoala, h-m² Kunnan omistamien asuntoosakehuoneistojen lukumäärä, kpl Kunnan määräysvallassa olevien asunto- ja kiinteistöyhtiöiden omistamien asuntojen lukumäärä, Kunnan omistamien kpl tai määräysvallassa olevien asuntojen määrä 1000 asukasta kohti Kunnan suoraan omistamien muiden tilojen kuin asuntojen huoneistoala, h-m² Rakennettujen ja hoidettujen puistojen pinta-ala, ha Puistojen pinta-ala 1000 asukasta kohti, ha 0,7 0,3 1,4 1,6 3,4 3,3 Peltopinta-ala, ha Metsäpinta-ala, ha Taulukko 4 Eräitä kuntien omaisuuseriä Taseen riskit Kuntien taseissa on myös riskejä. Todennäköisesti kansantaloudellisesti ajatellen suurin riski on laiskassa käyttöomaisuudessa (kunnan omistukseen hankittu omaisuus, joka ei palvelle sillä tavalla, mitä varten investointi on tehty), mutta riskejä voi olla myös antolainasaamisissa, sijoituksissa ja takauksissa. Riskit ovat yleensä erissä, joita on myönnetty muille kuin ei-konserniyhteisöille. Kunnan sijoituksiin kirjataan sekä sijoitukset esimerkiksi kuntayhtymiin ja muihin kunnalle palveluja tuottaviin yhteisöihin, mutta myös aitoihin sijoituskohteisiin. Aidoissa sijoituskohteissa, ei-konsernisijoituksissa, on todellinen mahdollisuus voittoon, mutta myös alaskirjaukseen johtavaan tappioon. Tässä selvityksessä riskisijoitus käsitellään positiivisesti, mahdollisuutena voittoon. Riskisijoitus epäonnistuessaankin johtaa vain sijoituksen menetykseen ja riski on näin rajattu, vaikkakin se voi olla suuri. Luodon ei-konsernisijoitukset ovat muita suuremmat ja vastasivat 2013 yli 12 veroprosenttiyksikköä. Evijärven riskisijoitukset vastaavat noin yhdeksää, Uudenkaarlepyyn kahdeksaa ja Pietarsaaren noin seitsemää veroprosenttiyksikköä. Kruunupyyssä ja Pedersöressä on joukon pienimmät ei-konsernisijoitukset. Kuntien antolainasaamiset ylipäätään ovat hyvin pienet, mikä osoittaa varsin hyvin myös sen, että kunnat toimivat toimialansa mukaisesti. Pedersören antolainat ovat joukon suurimmat (177 /as), mutta nekin jäävät selvästi maan keskitason alapuolelle. Nämä pienet antolainasaamiset on annettu ei-konserniyhtiöille. Kuntien takauksista vuonna 2013 suurimmat olivat selkeästi Luodolla (lähes 12 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Pienimmillään takaukset olivat 2013 Evijärvellä (0,4 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). 5

9 Suurimmat ei-konsernille annetut takaukset olivat Kruunupyyssä (4,9 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Takauksissa on yleensä vastatakaus (esimerkiksi kiinteistö vakuutena). Muiden takausriskit ovat vähäiset tai niitä ei ole. Taseessa oleva kumulatiivinen alijäämä tai ylijäämä Kumulatiiviset jäämät /as Evijärvi Kruunupyy Luoto Pietarsaari Pedersören kunta Uusikaarlepyy Uusi kunta Kuva 3 Kuntakohtainen taseen ali/ylijäämä 1000 euroa Kun kunnat siirtyivät hallinnollisesta kirjanpidosta liiketaloudellisen luonteiseen kirjanpitoon, korostui vuotuisen ja taseeseen kertyneen alijäämän ja alijäämän tarkastelun merkitys. Kunta ei saisi tehdä ainakaan montaa alijäämäistä tilinpäätöstä peräkkäin ja taseen alijäämän ollessa tietyn kokoinen, kuntaa uhkaa kriisikuntamenettely. Tarkasteltavista kunnista Evijärvellä oli taseessa kumulatiivista alijäämää. Muilla kunnilla alijäämää ei ole taseeseen kertynyt, joten akuutti kriisikunnan status ei ole uhkaamassa. Kumulatiiviset jäämät vero-% Muutos Taulukko 5 Taseen ali/ylijäämä veroprosenttiyksiköiksi muutettuna Kun taseen ylijäämiä suhteutetaan veroprosenttiyksikön tuottoon, on suurin ylijäämä 2013 ollut Luodossa. Eniten ylijäämään on tarkastelujakson aikana kasvattanut Uusikaarlepyy. Jakson aikana myös Kruunupyyn ja Pedersören kunnan ylijäämät ovat kasvaneet. Evijärven ja Pietarsaaren kumulatiiviset jäämät ovat kehittyneet tarkastelujoukossa heikoimmin. Koska alijäämän ja ylijäämän suhteen on kunnissa voitu toimia jokseenkin luovasti, ei tässä selvityksessä anneta jäämille niin suurta merkitystä kuin mitä esimerkiksi valtionvarainministeriö sille antaa. Kuntien laskennalliset poistot koko maan kuntajoukossa vaikuttavat kauttaaltaan liian pieniltä (poistojen ja nettoinvestointien suhde). Myös lainakannan kasvu osoittaa tämän ylijäämä kasvaa, mutta niin kasvaa lainakantakin! 6 Sijoitus ryhmässä Evijärvi 1,5-1,2-2,6-7,1-8,9-7,5-5,7-2,4-3,4-5,0-6,5 6 Kruunupyy 0,4 0,6 2,5 4,0 5,5 6,3 6,5 5,6 4,4 2,3 1,9 4 Luoto 16,4 15,6 15,0 14,6 14,8 15,4 17,0 15,7 16,0 15,4-1,0 1 Pietarsaari 5,6 4,6 5,5 5,3 4,8 3,7 4,5 3,8 2,8 0,7-5,0 5 Pedersören kunta 5,5 4,2 4,0 3,8 3,9 4,2 5,7 5,9 5,0 6,6 1,1 3 Uusikaarlepyy 7,3 8,1 9,4 10,2 9,9 8,2 9,5 9,9 10,0 10,4 3,1 2 Uusi kunta 5,8 5,1 5,7 5,7 5,6 5,2 6,2 6,0 5,3 4,4-1,4

10 Konsernitase Erityiset konsernitaseen erät Konsernin nettovelkaa ei voida arvioida samalla tavalla kuin kuntien nettovelkaa. Siksi on tarkasteltava erikseen konsernin vierasta pääomaa ja rahoitusvarallisuutta sekä konsernin käyttöomaisuutta. Kun konsernin lainasta vähennetään peruskunnan laina, suurin konsernilaina on Luodossa (17,0 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Myös Pietarsaaren konsernilainakanta ylittää 10 veroprosenttiyksikköä (12,3). Pienin konsernilainakanta oli 2013 Kruunupyyssä (noin 4,5 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Eniten konsernin oma laina on kasvanut Luodossa, Uudenkaarlepyyn konsernin oma lainakanta on alentunut noin 1,5 veroprosenttiyksikköä vastaavalla määrällä. Yhteenlaskettu kuntien konsernien oma lainakanta on vähän maan keskitasoa matalampi. 20,0 15,0 10,0 5,0 Vain konsernin lainakanta vero-% 0, Evijärvi Kruunupyy Luoto Pietarsaari Pedersören kunta Uusikaarlepyy Uusi kunta Kuva 4 Pelkän konsernin lainakanta veroprosenttiyksiköiksi muutettuna Konsernitaseen loppusumma (vastaa riittävällä tarkkuudella käyttöomaisuutta) on absoluuttisesti suurin Pietarsaaressa, pienin Evijärvellä Konsernitase /as Evijärvi Kruunupyy Luoto Pietarsaari Pedersören kunta Uusikaarlepyy Uusi kunta Kuva 5 Konsernitaseen suuruus /as 7

11 Tilastokeskus ei kerää kuntakohtaisesti kuin konsernitaseet. Näin konsernien vertailu voi rajoittua vain tasetietoihin. Jotta yhdistyvän kaupungin konsernivarallisuutta ja velkaa voidaan suhteuttaa todellisiin kuntiin, laskettiin konsernitaseet tase-erittäin yhteen. Yhdistelmä Tampere Espoo Vantaa Turku Oulu Helsinki Maan ka Konsernitaseen loppusumma Konsernitase /as Oma pääoma Oma pääoma /as Vieras pääoma Lainakanta /as Kaupungin oma lainakanta /as Rahoitusomaisuus Rahoitusomaisuus /as Rahoitusomaisuus /as kunta Taulukko 6 Yhteenlasketut konsernitaseiden erät tilinpäätösvuonna 2013 verrattuna kuuteen suurimpaan kaupunkiin Yllä olevaan taulukkoon on koostettu kuuden kunnan konsernitaseen olennaiset erät ja verrattu tätä eräiden suurimpien kaupunkien konsernitaseisiin. Uuden kunnan konsernilainakanta olisi suhteessa muihin melko maltillinen, mutta sen rahoitusvarallisuuskaan ei olisi muiden tasolla. Myös uuden kunnan oma pääoma olisi selvästi joukon pienin. Yhteenveto taseesta TASE Peruskunta Konserni (muut kuin kunta) Kunnan nettolaina KOM Antolainasa amiset Ei-kons. Ei-kons. Sij. Takaukset Ali/ylijääm ä Lainakan-ta Rahoitusvaralli-suus %:ia Muutos %:ia %:ia %:ia %:ia %:ia Muutos %:ia Muutos %:ia Muutos %:ia Taulukko 7 Taseen mittarit tunnuslukuina Yllä olevaan taulukkoon on koottu kuntakohtaisesti tunnusluvuiksi muutetut mittarit. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen vuoden 2013 tilinpäätöstietoihin. Tunnusluvut on värein kuvattu niin, että heikoimman tunnusluvun arvo on punaisimmalla, paras vihreimmällä. Kun jokaiselle erälle annetaan 1 6 kunnan sijoituksen mukaan, vahvin kunnan ja konsernin tase näyttää olevan Luodossa. Luoto säilyttää paikkansa myös järjestyslukuja painotettaessa tase-erien merkittävyyden perusteella. Vahva tase tarjoaa kunnille joustomahdollisuuden vaikeassa taloustilanteessa. Kunnilla, joilla on paljon nettolainaa, käyttöomaisuuden määrä on pieni tai tase sisältää paljon riskejä, ei tätä joustoa enää ole käytettävissä. Kons tase yht. Evijärvi 9,84-1, ,72 8,67 0,38-4,99-6,49 6,55 2,85 3,81 1,31 10,7 Kruunupyy 13,21 0, ,00 5,11 4,94 2,32 1,94 4,43-0,09 3,27 0,44 14,8 Luoto 6,20 0, ,89 11,97 0,06 15,41-0,96 16,96 7,24 1,48-3,24 32,1 Pietarsaari 29,25 15, ,02 6,59 0,94 0,65-4,98 12,30 4,96 2,19-1,25 37,6 Pedersören kunta 11,72 7, ,34 4,65 2,15 6,64 1,09 6,67 4,08 3,24-3,45 20,2 Uusikaarlepyy 13,69 16, ,71 8,03 0,47 10,42 3,13 7,93-1,62 1,72 0,09 18,6 Uusi kunta 18,96 9,90 48,85 0,89 6,79 1,48 4,42-1,40 9,81 3,37 2,46-1,31 27,21 8

12 Tuloslaskelma Tulojen ja menojen epätasapaino Suurin syy kuntien talouden epätasapainoon johtuu siitä, että toimintakate (kunnan varsinaisen toiminnan toimintatulojen ja -menojen erotus) heikkenee nopeammin kuin mitä oma verotettava tulo kasvaa valtionosuuksien muutos on kompensoinut vuoteen 2012 saakka melko hyvin toimintakatteen heikkenemistä. Alla oleva taulukko on laskettu kaikkien kuntien tuloslaskelman ja rahoitusosan eristä vuosilta 1999 vuoteen reaalimuutoksin. Taulukosta ilmenee, kuinka asukasluvun muutos ja esimerkiksi toimintakatteen muutos korreloivat. Taulukosta on todettavissa esimerkiksi se, että asukasluvun laskun on oltava jopa yli 4 % vuodessa, ennen kuin toimintakatteet eivät heikkene ja että esimerkiksi neljän prosentin vuotuinen asukasluvun kasvu on johtanut yli 6,5 prosentin vuotuiseen toimintakatteen heikkenemiseen. Näin kasvukunnat eivät voi varautua pelkästään toimintakatteen sopeuttamiseen, vaan niiden on pystyttävä muuttamaan toiminnan rakenteita pystyäkseen ottamaan uudet asukkaat vastaan ja samalla onnistuttava kehittämään tuloja. Myös verotettavan tulon kehitystä suhteessa toimintakatteen muutokseen on syytä seurata. Valtionosuudet ovat kasvaneet menneinä vuosina, mikä on siis tehnyt mahdolliseksi palvelurakenteen kasvattamisen ja laadun lisäämisen. Nyt, kun valtionosuuksia leikataan, puututaan eräänlaiseen tuloautomaattiin. Asl:n muutos %:ia/v / tulo/menoerän kasvu -5,0 % -4,0 % -3,0 % -2,0 % -1,5 % -1,0 % -0,5 % 0,0 % 0,5 % 1,0 % 1,5 % 2,0 % 3,0 % 4,0 % 5,0 % Toimintakate -1,0 % -0,2 % 0,7 % 1,5 % 1,9 % 2,3 % 2,7 % 3,2 % 3,6 % 4,0 % 4,4 % 4,8 % 5,7 % 6,5 % 7,3 % Verotettava tulo -3,9 % -2,8 % -1,7 % -0,6 % 0,0 % 0,5 % 1,1 % 1,6 % 2,2 % 2,7 % 3,3 % 3,8 % 5,0 % 6,1 % 7,2 % Veroprosentti 0,155 0,154 0,154 0,153 0,153 0,153 0,152 0,152 0,152 0,151 0,151 0,151 0,150 0,149 0,149 Yhteisöverot -9,7 % -8,9 % -8,1 % -7,3 % -6,9 % -6,5 % -6,1 % -5,7 % -5,3 % -4,9 % -4,5 % -4,1 % -3,3 % -2,5 % -1,7 % Kiinteistöverot 0,8 % 1,8 % 2,8 % 3,8 % 4,3 % 4,8 % 5,3 % 5,8 % 6,3 % 6,8 % 7,3 % 7,8 % 8,8 % 9,8 % 10,8 % Valtionosuudet 3,2 % 3,5 % 3,7 % 4,0 % 4,2 % 4,3 % 4,5 % 4,6 % 4,7 % 4,9 % 5,0 % 5,2 % 5,4 % 5,7 % 6,0 % Poistot -4,1 % -2,8 % -1,5 % -0,2 % 0,4 % 1,0 % 1,7 % 2,3 % 3,0 % 3,6 % 4,3 % 4,9 % 6,2 % 7,5 % 8,8 % Bruttoinvestoinnit Taulukko 8 Asukasluvun muutos ja tiettyjen tulo/menoerien reaalinen muutos Taulukosta 9 voidaan havaita, että kaikissa tarkasteltavissa kunnissa verotettavan tulon kasvu on alittanut toimintakatteen. Toimintakatteet ovat heikentyneet reaalisesti keskiarvoista laskettuna noin 3,2 % vuodessa verotettavat tulot taas kasvaneet noin 1,7 % vuodessa. Valtionosuudet ovat pitkällä jaksolla kasvaneet Luotoa lukuun ottamatta kaikissa kunnissa toimintakatteen kasvua nopeammin, mutta lyhyellä jaksolla ainoastaan Uusikaarlepyy pystyi säilyttämään kasvujen suhteen myönteisenä. Valtionosuuksien leikkaukset näkyvät. 9

13 Toimintakate, muutos Pitkä Lyhyt Verotettava tulo Pitkä Lyhyt Valtionosuus Pitkä Lyhyt Evijärvi 2,2 % 2,5 % Evijärvi 0,8 % -1,6 % Evijärvi 3,2 % 0,6 % Kruunupyy 2,8 % 3,0 % Kruunupyy 1,9 % 0,5 % Kruunupyy 3,7 % 2,1 % Luoto 4,3 % 3,0 % Luoto 2,7 % 1,6 % Luoto 3,5 % 1,4 % Pietarsaari 3,1 % 1,8 % Pietarsaari 0,5 % -0,3 % Pietarsaari 5,3 % 1,7 % Pedersören kunta 3,5 % 1,1 % Pedersören kunta 2,5 % 0,7 % Pedersören kunta 4,1 % 0,6 % Uusikaarlepyy 3,1 % 1,8 % Uusikaarlepyy 2,1 % 1,3 % Uusikaarlepyy 4,6 % 2,7 % Uusi kunta 3,2 % 1,9 % Uusi kunta 1,4 % 0,3 % Uusi kunta 4,3 % 1,5 % Taulukko 9 Toimintakatteen, verotettavan tulon ja valtionosuuden keskimääräinen reaalinen muutos pitkällä aikajaksolla ( ) ja lyhyemmällä aikajaksolla ( ) tarkasteltuna Vaikka verotettavan tulon kehitys onkin nyt joissakin kunnissa jopa negatiivinen, ei tulo meno-ongelma ole vain tämänhetkisen tilanteen seurausta: kuntien toimintakatteet kasvoivat lähimenneisyydessäkin liian nopeasti, vaikka verotulojen ja valtionosuuksien kehitys oli historiallisen nopeaa koko kuluvan vuosituhannen alun: rahaa tuli sisään ovista ja ikkunoista, mutta julkisen sektorin vastuulle siirrettiin tätäkin enemmän lisää tehtäviä-sekä valtio mutta myös kunnat itse ottivat tähän osaa. Kuntien palvelurakenteen kustannukset Kuntien kaikkien palveluiden nettomenoissa euroa/asukas on merkittävä hajonta. Koko maan tasolla tarkasteltuna keskimääräistä edullisimpien kuntien joukossa ovat Luoto ja Pedersöre. Näissä kunnissa toimintamenot ovat maltillisia suhteessa (omiin) toimintatuloihin. Uusikaarlepyy on sijaluvulla 160, Kruunupyy 178, Evijärvi 209 ja Pietarsaari 223. Taulukko 10 Kuntien palvelurakenteen nettomenot eur/as Tk vs. ver. Tulo Pitkä Lyhyt Tk vs. vos Pitkä Lyhyt Evijärvi - - Evijärvi + - Kruunupyy - - Kruunupyy + - Luoto - - Luoto - - Pietarsaari - - Pietarsaari + - Pedersören kunta - - Pedersören kunta + - Uusikaarlepyy - - Uusikaarlepyy + + Uusi kunta - - Uusi kunta + - Kaikki yhteensä, nettomenot eur/as Yhdistelmä ,2 % Evijärvi ,4 % Kruunupyy ,4 % Luoto ,5 % Pietarsaari ,0 % Pedersören kunta ,2 % Uusikaarlepyy ,7 % Verrokki ,4 % Manner-Suomi ,9 % 10

14 Kun palvelurakennetta tarkastellaan Tilastokeskuksen luokituksen mukaan ja järjestetään kunnat edullisuuden /as mukaan, havaitaan että vuonna Vain Pedersören ja Kruunupyyn yleishallinnon nettomenot olivat maan keskitason alapuolella. Uudenkaarlepyyn, Evijärven ja Pietarsaaren yleishallinnon nettomenot /as 100 kalleimman kunnan joukossa. - Vain Kruunupyyn tekniikka oli kalliimpi kuin maassa keskimäärin. Luoto ja Pedersöre 15 edullisimman joukossa. - Vain Evijärven sivistystoimen nettomenot /as olivat maan keskitason alapuolella. - Terveydenhuolto ja sosiaalitoimi yhteensä (perusturva), oli tarkasteltavista kunnista järjestetty koko maan keskitasoa edullisemmin Luodossa, Pedersöressä ja Uudessakaarlepyyssä. Luodon perusturva oli /as-mitattuna maan yhdeksänneksi edullisin Kaikki Sij 2013 PerusturvaSij 2013 Opetus Sij 2013 Muut palvelut Sij Taulukko 11 Kuntien palvelurakenteiden nettokustannukset eur/as 2013 ja kunnan sijaluku palvelurakenteeseen käytettyjen asukaskohtaisten nettomenojen perusteella. N=304 Palvelurakenteen reaalikustannusten /as muutoksissa on kuntien välillä merkittäviä eroja. Pienintä kasvu on ollut Evijärvellä noin 9,5 %. Suurinta Kruunupyyssä, jossa kasvu on ollut lähes 24 %. Kuntien palvelurakenteen kustannuksista on pääteltävissä myös kunnan toiminnallinen itsenäisyys: jos kunta ostaa jo nyt palvelunsa yhteistoiminta-alueelta tai toiselta kunnalta, voidaan sanoa, että kunta on menettänyt yhteistoiminta-alueelle toiminnallista itsenäisyyttään. Tämä on todennäköisesti hyvä, kun halutaan turvata kuntalaisten palvelut, mutta demokraattinen vaikuttaminen ostettaviin palveluihin on vähentynyt. Taulukko 12 Toiminnallinen itsenäisyys Yleishallinto Sij Rusko Muurame Taivassalo Maaninka Lohja Hattula Kontiolahti Marttila Lieto Hausjärvi 2 2 Kerava Rusko Rääkkylä Pornainen Ruovesi 9 3 Pirkkala Pornainen Hämeenlinna Kaskinen Akaa 26 4 Muurame Taipalsaari Varkaus Harjavalta 8 5 Raahe 26 5 Lemi Kempele Ristijärvi Toivakka 21 6 Järvenpää 27 6 Pornainen Pirkkala Imatra Kuopio 33 7 Lapinlahti 29 7 Kontiolahti Hattula Pori Järvenpää 36 8 Tyrnävä 40 8 Kempele Luoto Pieksämäki Karkkila 37 9 Nurmijärvi 42 9 Lieto Uurainen Lappeenranta Kärkölä Valkeakoski Luoto Pedersören kunta Evijärvi Luoto Pedersören kunta Pedersören kunta Uusikaarlepyy Pietarsaari Pedersören kunta Kruunupyy Uusikaarlepyy Kruunupyy Uusikaarlepyy Evijärvi Luoto Kruunupyy Pietarsaari Kruunupyy Pietarsaari Uusikaarlepyy Evijärvi Evijärvi Pedersören kunta Uusikaarlepyy Evijärvi Pietarsaari Luoto Kruunupyy Pietarsaari Henklöstömenot Ostopalvelut Hmenot/ostop. Evijärvi ,32 6 Kruunupyy ,40 5 Luoto ,62 3 Pietarsaari ,99 1 Pedersören kunta ,78 2 Uusikaarlepyy ,59 4 Yhdistelmä ,04 Taulukko 12 osoittaa, että muut paitsi Pietarsaari ostavat enemmän palveluita kuin tuottavat niitä omalla henkilökunnallaan. Eniten ostopalveluihin turvautuvat Evijärvi ja Kruunupyy. 11

15 Ostopalveluita voidaan ostaa myös yksityisiltä palveluntuottajilta. Tämä tukee yksityistä palveluntarjontaa ja voi monipuolistaa alueellista yritystoimintaa. Kun kuntien peruspalveluita siirretään yksityiselle, on kuitenkin varmistuttava siitä, että kunta ei ulkoista monopolille. Kunnallisvero ja sen elementit Kuntien kunnallisveroprosenttien tasossa on merkittävää vaihtelua. Kaikkien tarkasteltavien kuntien veroprosentit olivat 2013 maan verotettavalla tulolla painotetun keskitason yläpuolella. Evijärvi, Pietarsaari, Pedersöre ja Uusikaarlepyy täyttivät veroprosentin perusteella asetetun kriisikuntakriteerin. Näissä kunnissa veroprosentit ovat myös kasvaneet varsin nopeasti, nopeimmin tarkastelujaksolla Pietarsaaressa (2,75). Kruunupyy on pitänyt tarkastelujoukosta ainoana kuntana tuloveroprosentin vuoden 2004 tasolla. Samalla sen suhteellinen asema on muuttunut joukon eniten verottavasta kevyimmin verottavaksi. Kuntien veroprosentin tuottoon vaikuttaa lisäksi kaksi tekijää: asukaskohtaisen verotettavan tulon suuruus ja veroprosentin teho, jota voidaan mitata efektiivisellä veroprosentilla. Tarkasteltavien kuntien verotettavassa tulossa on suurta hajontaa. Suurin verotettava tulo asukasta kohden oli Pietarsaaressa, jonka verotettava tulo /as oli 2013 maan 70 suurimman joukossa. Tässä kuntajoukossa pienin verotettava tulo oli Evijärvellä, jonka arvo jäi myös maan 70 heikoimman joukkoon. Paras veroprosentin teho, jota mitataan varsinaisen tuloveroprosentin ja efektiivisen veroasteen suhteella, oli Pietarsaaressa, heikoin Evijärvellä. Valtionosuus Valtionosuudet edustavat yleensä suurta osaa kuntien tuloista. Osuus on yleensä suuri ja valtionosuudesta päättää yksin valtio, tämän vuoksi suurta valtionosuutta esimerkiksi verotuloihin verrattuna voidaan pitää isona finanssiriskinä: sekä tulorakenneriskinä että vastapuoliriskinä. Eniten valtionosuutta saavat Evijärvi, Kruunupyy, Luoto ja Pedersöre; pienin riski on Pietarsaaressa. Evijärvellä valtionosuus edustaa lähes 25,3 veroprosenttiyksikön tuottoa, Pietarsaaressa noin 12. Tarkasteltavista kunnista Pietarsaari maksaa nykyjärjestelmässä verotulon tasausta, muut saavat. Uuden valtionosuusjärjestelmän myötä myös Pietarsaari saa verotulon tasausta. Kiinteistövero Kiinteistöveron merkitys on kasvanut jatkuvasti kuntien verotuloissa. Kiinteistöveroa ei pääse karkuun. Koska kiinteistöveroeriä on useita, laskettiin tässä esityksessä kuntien etäisyys maan korkeimpiin kiinteistöveroprosentteihin ja sitä kautta tuloihin: mitä suurempi erotus on, sitä enemmän kiinteistöveroissa olisi vielä varaa. Tämä vara kiinteistöveroissa suhteutettiin tuloveroprosenttiyksiköiksi. Uudessakaarlepyyssä maksimi kiinteistöveroilla saataisiin kerättyä lähes veroprosenttiyksikköä vastaava määrä. Pienin korotusvara oli Pedersöressä ja Evijärvellä Yhteisövero ja tonttikauppa Yhteisöveron suuri määrä kuvaa kunnassa veropohjan monipuolisuuden lisäksi vahvaa yritteliäisyyttä ja kunnan oman rahoituksen vahvuutta. Varsinkin kasvukunnissa tonttikaupan merkitys tuloissa on olennainen ja tarvittava osa rahoitusta. Uudenkaarlepyyn yhteisövero edusti vuonna 2013 jopa 2,8 veroprosenttiyksikön tuottoa, myös Evijärvi ja Kruunupyy keräsivät yhteisöverolla lähes kahden veroprosenttiyksikön tuoton. Pienin yhteisöveron tuotto oli Luodossa. Evijärvellä tonttikaupalla oli suuri merkitys, vuosina tämä vastasi keskimäärin yli yhden veroprosenttiyksikön tuottoa. 12

16 Rahoitus Rahoitukseen kuuluvista investoinneista tarkastellaan vain bruttoinvestointien suuruutta asukasta kohden aikajaksossa sekä nettoinvestointien suhdetta poistoihin. Kunnan on investoitava ja sen olisi ollut investoitava. Muuten voidaan olettaa, että uusinvestoinnit ovat joiltain osin tekemättä ja käyttöomaisuuden korjausinvestoinnit on osin laiminlyöty. Jos nettoinvestointien suhde poistoihin on hyvin suuri, voidaan lisäksi olettaa, että kunnan tuloslaskelmassa on vaikuttanut liian pieni poistojen taso ja tulos olisi todellisuudessa nykyistä heikompi. Aiemmasta taulukosta selviää, että asukasluvultaan taantuvatkin kunnat ovat joutuneet investoimaan, mutta kasvukunnat ovat keskimäärin joutuneet investoimaan huomattavasti enemmän. Tarkasteltavista kunnista Pietarsaari on investoinut asukasta kohden eniten, Evijärvi vähiten. Toki investoinnit on voitu tehdä myös muihin kuin kunnan taseeseen. Samalla ajanjaksolla kaikkien tarkasteltavien kuntien paitsi Evijärven nettoinvestoinnit ovat olleet yli puolitoistakertaiset suhteessa poistoihin. Kasvut (nimellis) Tkate/ VOS Efektiivi Kiinteistöveroveroosuukauppa Yhteisö- Valtion- Tontti- Verotet- Toimintakate Veroprosentti nen Itsenä-isyys tava tulo Investoinnit Ikääntyminen Veroa Hlöstöm/ Ostopalvelu NINV per Brutto- investoin lisää poistot nit TKATE/ Vetut eur/as muutos Suuruus Kasvu suhde %:ia %:ia %Ia %:ia Suhde eur/as Suhde eur/as Muutos Taulukko 13 Tulospohjaiset mittarit tunnusluvuiksi laskettuina Tulospohjaisista mittareista ja rahoituksen mittareista tarkasteltuna vahvimmat kunnat näyttävät olevan Uusikaarlepyy ja Luoto, heikoimmat Evijärvi ja Kruunupyy. Talousvaikutus Evijärvi 1,68 7, ,00 2,00 65 % 0,39 1,79 25,33 1,21 0, , ,20 Kruunupyy 1,21 1, ,50 0,00 67,8 % 0,64 1,77 19,46 0,21 0, , ,30 Luoto 1,43 1, ,50 2,00 71 % 0,52 0,41 18,25 0,46 0, , ,45 Pietarsaari 1,03 2, ,25 2,75 75 % 0,47 1,49 12,01 0,34 1, , ,35 Pedersören kunta1,16 1, ,50 2,00 70 % 0,32 1,58 18,06 0,61 0, , ,47 Uusikaarlepyy 0,82 1, ,00 1,50 69,5 % 0,81 2,82 16,09 0,12 0, , ,29 Uusi kunta 1,11 1, ,56 1,99 71 % 0,51 1,65 15,74 0,40 1, , ,36 13

17 Taulukossa 14 tase ja tulospohjaiset luvut on painotettu ja laskettu yhteen. Tämän tarkastelun perusteella vahvin talous vaikuttaisi olevan Luodolla ja Uudellakaarlepyyllä, heikoimmat Evijärvellä ja Kruunupyyssä. Yhdenkään kunnan talous ei kuitenkaan ole sillä tasolla, että sen kanssa olisi merkittävää riskiä kuntaliitokseen ryhtymisessä: heikoimmankin kunnan talous on vähintään/lähes keskimääräisellä tasolla koko maassa. Painotettu Tasepohja Sij. Tulos ja muut Taulukko 14 Kuntakohtainen yhteenveto taseen, tuloksen ja rahoituksen näkökulmista Sij. Kaikki yhteensä Evijärvi 3,30 2 4,75 6 8,05 6 Kruunupyy 3,85 5 3,77 5 7,62 5 Luoto 3,09 1 2,98 2 6,07 1 Pietarsaari 3,93 6 3,23 3 7,16 4 Pedersören kunta 3,38 3 3,57 4 6,95 3 Uusikaarlepyy 3,45 4 2,64 1 6,09 2 Alla olevasta taulukosta selviää, kuinka hyvin tarkasteltavat kunnat sijaitsevat eräillä talouden mittareilla tarkasteltuna koko kuntajoukossa. Siksi heikko sijoitus tarkastelujoukossa ei automaattisesti tarkoita sitä, että talous olisi huono. Sijaluku/kaikki kunnat Evijärvi Kruunupyy Luoto Pietarsaari Pedersören Uusikaarlepyy kunta Nettolaina Veroprosentti Verotettava tulo VOS-riippuvaisuus Käyttöomaisuus Alijäämä Konsernivelka Tunnusluvun arvo Evijärvi Kruunupyy Luoto Pietarsaari Pedersören Uusikaarlepyy kunta Nettolaina %:ia 9,8 13,2 6,2 29,3 11,7 13,7 Veroprosentti 21,00 19,50 19,50 21,25 20,50 20,00 Verotettava tulo eur/as VOS %:ia 25,3 19,5 18,2 12,0 18,1 16,1 Käyttöomaisuus eur/as Alijäämä %:ia -5,0 2,3 15,4 0,7 6,6 10,4 Konsernivelka eur/as Taulukko 15 Kuntien taloustarkastelu eräiden tunnuslukujen absoluuttisten arvojen ja koko maan tasolle laskettujen sijoitusten perusteella Sij. 14

18 Kuntien talous tulevaisuudessa kuntakohtainen paine Painelaskenta perustuu trendiin, jota oikaistaan niillä tekijöillä, joiden tiedetään muuttuvan. Painelaskenta ei ole ennuste tulevasta, se on kuvaus tulevaisuudesta, jos asioiden annetaan kehittyä kuten menneessä. Painelaskelmaan on huomioitu toimintakatteen ja verotettavan tulon kasvukertoimiksi tässä selvityksessä trendi , koska tällä ajanjaksolla kuntien toimintaympäristö on muuttunut nykyiselleen. Verotettavan tulon kasvuvauhti on monessa kunnassa hidastunut, mutta kunnat ovat myös sopeuttaneet toimintaansa. Verotuloissa huomioidaan Kuntaliiton veroennustekehikko. Valtionosuudet on määritetyt uuden järjestelmän mukaisiksi ja niiden muutos arvioidaan tarveperusteisesti. Korot arvioidaan vuoden 2014 lasketun kuntakohtaisen keskikoron perusteella. Poistojen taso perustuu kunnan omaan arvioon vuoteen 2017 saakka ja tästä eteenpäin poistojen taso muuttuu käyttöomaisuuden muutoksen perusteella. Poistoprosenttina käytetään 2017 poistojen suhdetta käyttöomaisuuteen. Investointitaso noudattaa aluksi kuntien omaa arviota, myöhemmin taso on määrätty menneeseen perustuvalle asukaskohtaiselle tasolle. Tämä taso on todennäköisesti liian pieni. Kunnat voivat tasapainottaa talouttaan menoleikkauksilla tai tuloja lisäämällä. Tässä selvityksessä menojen leikkaustarve on arvioitu toimintakatteen tasapainotustarpeena. Tulojen lisäystarvetta arvioidaan verotasapainolla, jossa tuloveroprosenttia korotetaan maksimissaan yhdellä veroprosenttiyksiköllä vuodessa. Tässä selvityksessä ei huomioida yhdistyvän kunnan mahdollisia yhdistymisestä seuraavia kustannussäästöjä eikä toisaalta investoinitarpeita. Aluksi veroprosentit jäädytetään vuoden 2014 tiedossa olevalle tasolle. Tämän jälkeen on laskettavissa, kuinka paljon käyttötalouden ja nettoinvestointien rahoittaminen edellyttää nettovelkaantumista, toiseksi voidaan arvioida, kuinka paljon kunnalla on sopeutumistarvetta, jos sopeutuminen otetaan vain toimintakatteesta. Verotasapainossa taloutta pyritään tasapainottamaan tuloveroprosentin korotuksilla. Veroprosenttia korotetaan maksimissaan yhdellä yksiköllä vuodessa. Tasapainottamistarve Tasapainottamistarve johtuu kolmesta suuresta kokonaisuudesta väestönkasvun ja ikääntymisen sekä palveluiden tarjonnan laadun ja laajuuden kasvun vauhdista, verotulojen tason kasvun hidastumisesta ja valtionosuusleikkauksista e/as 2020 Evijärvi -1,0-1,2-1,8-2,1-2,1-2,2-2,2-2,2-2,2-257 Kruunupyy -0,9-1,0-1,5-1,8-1,9-1,9-1,9-1,9-1,9-257 Luoto -0,9-1,1-1,6-1,9-1,9-2,0-2,0-2,0-2,0-257 Pietarsaari -0,7-0,9-1,3-1,5-1,6-1,6-1,6-1,6-1,6-257 Pedersöre -0,9-1,0-1,5-1,8-1,9-1,9-1,9-1,9-1,9-257 Uusikaarlepyy -0,8-1,0-1,5-1,7-1,8-1,8-1,8-1,8-1,8-257 Taulukko 16 Kuntakohtainen valtionosuusleikkaus veroprosenttiyksiköiksi laskettuina Edellisestä taulukosta selviää kuntakohtaisesti valtionosuuden leikkaus. Vaikka leikkaus on samansuuruinen euroa/asukas, kuntakohtaiset erot verotettavassa tulossa euroa/asukas johtavat siihen, että joidenkin kuntien tulopohja kärsii vähemmän kuin joidenkin toisten. Pelkästään valtionosuusleikkaukset heikentävät kuntien tuloja jopa yli 2,0 veroprosenttiyksikön määrää vastaavalla määrällä vuoden 2011 tasosta, kun tullaan vuoden 15

19 2017 tasoon. Tarkasteltavissa kunnissa suurimmat vaikutukset kohdistuvat Evijärvelle, pienimmät Pietarsaarelle. Keskim. nousu Keskim. nousu Erotus Taulukko 17 Kuntakohtainen verotettavan tulon alenema veroprosenttiyksiköiksi laskettuina Verotulon alikertymä yht. Veroprosenttiyksiköitä Edellisestä taulukosta käy selville verotettavan tulon kasvun muutos nopean kasvun aikana ja alkaneen hitaan kasvuin aikana. Vasemman puoleisiin sarakkeisiin on laskettu keskimääräinen vuotuinen verotettavan tulon kasvu ja erotus-sarakkeeseen lasketaan hitaan kasvun ja nopean kasvun erotus. Alenema on ollut noin 0,5 veroprosenttiyksikkö vastaava summa vuodessa. Uudenkaarlepyyn verotettava tulo ei ole muista poiketen heikentynyt Tarkastelussa on syytä huomata, että alenema on luonnollisesti suurempi jakson loppupäässä. Verotettava tulo on siis alentunut paljon, mutta tämä ei ole näkynyt riittävällä tavalla kuntien palvelurakenteissa. Kunnat ovat kuitenkin onnistuneet jonkin verran tasapainottamaan talouttaan hillitsemällä toimintakatteiden kasvuja. Kaikissa muissa tarkasteltavissa kunnissa paitsi Evijärvellä ja Kruunupyyssä toimintakatteiden kasvut ovat leikkautuneet keskimäärin matalimmiksi kuin pitkä sarjan ( ) keskiarvo. Taulukko 18 Toimintakatteiden nousut, jotka toteutuvat, jos kunnat eivät löydä hyväksyttyjä keinoja sopeuttaa toimintakatetta. Vuodessa Evijärvi 3,16 % 0,49 % -2,67 % ,9-0,6 Kruunupyy 5,19 % 1,77 % -3,41 % ,6-0,7 Luoto 8,08 % 4,15 % -3,93 % ,3-0,9 Pietarsaari 3,76 % 1,62 % -2,14 % ,4-0,5 Pedersören kunta 5,70 % 3,41 % -2,29 % ,6-0,5 Uusikaarlepyy 3,31 % 3,58 % 0,27 % ,0 0,0 Toimintakatteen muutos ilman tasapainotusta TP 2012 TP 2013 Tpe 2014 TA 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Evijärvi 9,28 % 1,56 % 4,76 % 4,68 % 4,68 % 4,68 % 4,68 % 4,68 % 4,68 % Kruunupyy 5,38 % 3,67 % 1,91 % 5,20 % 5,20 % 5,20 % 5,20 % 5,20 % 5,20 % Luoto 2,99 % 6,65 % 2,40 % 5,14 % 5,14 % 5,14 % 5,14 % 5,14 % 5,14 % Pedersören kunta 6,62 % -0,15 % 2,76 % 3,26 % 3,26 % 3,26 % 3,26 % 3,26 % 3,26 % Pietarsaari 6,36 % 5,03 % 1,58 % 3,97 % 3,97 % 3,97 % 3,97 % 3,97 % 3,97 % Uusikaarlepyy 7,29 % 3,84 % 6,32 % 4,00 % 4,00 % 4,00 % 4,00 % 4,00 % 4,00 % Jos oletetaan, että kaikkien kuntien vuosien toimintakatteiden nousuun kohdistuisi menneen ( ) kaltainen paine ja kunnat päättäisivät sopeuttaa taloutensa niin, että ne sopeutuisivat vuoden 2014 veroprosenteilla vuoteen 2020 mennessä sellaiselle tasolle, missä alijäämä saataisiin vuotuisesti pois, olisi kuntien yhteenlaskettu tasapainottamisen tarve yli 45 miljoonaa euroa. Tämä vastaisi noin kuuden veroprosenttiyksikön tuottoa, koska kunnat yhteenlaskettuna keräävät yhdellä veroprosenttiyksiköllä noin 7,6 miljoonaa euroa. Tästä valtionosuusleikkauksen osuus olisi siis noin 1,8 veroprosenttiyksikköä ja verotettavan tulon kasvun alenema jopa tätäkin suurempi. 16

20 Sopeutustarve meur TASU 2015 TASU 2016 Yhteensä eur/as vero-% Evijärvi -1,4-1,4-2, ,55 Kruunupyy -5,1-5,0-10, ,31 Luoto -2,3-2,0-4, ,73 Pedersören kunta -2,1-2,1-4, ,81 Pietarsaari -8,8-8,8-17, ,61 Uusikaarlepyy -3,2-3,2-6, ,91 Yhdistelmä -22,8-22,4-45, ,01 Taulukko 19 Tasapainotustarve, jos toimintakatteiden nousuja ei saada sopeutettua Tämä johtaisi mekanistisesti yhdistettynä uuden kunnan tuloslaskelmaan ja rahoitustarvearvioon, joka selviää alla olevasta taulukosta. Jos kunnat sopeuttaisivat taloutensa viimeisten itsenäisyysvuosiensa aikana, uusi kunta saisi sovitun 6,5 miljoonaa euroa yhdistymisavustusta ja liitoksesta johtuva sopeutus olisi neutraali, uusi kunta selviäisi 20,25 kunnallisveroilla niin, että uuden kunnan nettolainakanta lähtisi laskuun. Nettolainan aleneman yhteydessä täytyy kuitenkin huomioida, että nettoinvestoinnit vuodesta 2017 eteenpäin perustuvat laskennalliseen pitkän aikasarjan /as-arvioon, jonka ansiosta ne saattavat olla liian matalat. Yhdistelmä TP 2012 TP 2013 Tpe 2014 TA 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Asukasluku Verotettava tulo Muutos-% 4,19 % 1,61 % 0,43 % 3,12 % 3,54 % 2,37 % 2,37 % 2,37 % Veroprosentti 19,92 20,56 20,64 20,64 20,63 20,25 20,25 20,25 20,25 Toimintakate Muutos 3,55 % 2,78 % -3,78 % -3,96 % 4,11 % 4,48 % 4,47 % 4,45 % Sopeutus Verotulot Valtionosuudet josta yhdistymisavustus Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Lainakanta 1000 eur Nettolaina 1000 eur Nettolaina eur/as Nettolaina veroprosenttia 17,96 18,30 19,43 20,30 18,32 16,19 14,81 14,17 14,49 Taulukko 20 Uuden kunnan talouden olennaiset erät, jos kunnat pystyisivät yksittäin sopeuttamaan toimintojaan noin 45 miljoonaa euroa ja veroprosentti säilyisi 2014 keskimääräisenä. (TAE talousarvion toteutumisennuste) Kumulatiivinen ali/ylijäämä /as TP 2012 TP 2013 Tpe 2014 TA 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Evijärvi Kruunupyy Luoto Pedersören kunta Pietarsaari Uusikaarlepyy Yhdistelmä Taulukko 21 Kumulatiivinen ali/ylijäämä /as, kun tehty menosopeutus 17

21 Tasapainotustarve muutettuna toimintakatteen kasvuksi tarkoittaisi sitä, että kunnat pystyvät rajaamaan toimintakatteiden kasvun tietylle tasolle. Tasapaino-% Evijärvi 1,85 % Kruunupyy 0,55 % Luoto 2,21 % Pedersören kunta 2,40 % Pietarsaari 1,22 % Uusikaarlepyy 1,57 % Yhdistelmä 1,55 % Taulukko 22 Toimintakatteen kasvun raja Taulukossa 22 näkyvillä toimintakatteen kasvuilla saavutetaan lähes sama lopputulema kuin 45 miljoonan tasapainotuksella. Toimintakatteen rajaus on laskettu siten, että toimintakate on vuonna 2020 määritetty kunnissa samaksi kuin taulukon 19 mukaisilla tasapainotuksilla. Vuoden 2014 kuntien tilinpäätösennusteen mukaista toimintakatetta on suhteutettu vuoden 2020 laskennalliseen toimintakatteeseen ja saatu siten määritetty vuotuinen kasvu. Kasvukertoimista voidaan havaita, että toimintakatteen kasvuvara on hyvin niukka. Tasapainottaminen verotuksella Tasapainoon päästäisiin myös verotasapainolla. Silloin toimintakate kasvaisi, kuten se kasvaisi ilman sopeutustoimia. Vuotuinen alijäämä pyrittäisiin poistamaan nostamalla tuloveroprosenttia maksimissaan prosenttiyksiköllä vuodessa. Kuntakohtainen veropaine selviää alla olevasta taulukosta. Veroprosentti TP 2012 TP 2013 TPE 2014 TASU 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Evijärvi 21,00 21,00 21,50 22,50 23,50 Paine vuoteen 2020 yli 25 Kruunupyy 19,50 19,50 20,00 21,00 22,00 Paine vuoteen 2020 yli 25 Luoto 19,50 19,50 19,50 20,50 21,50 Paine vuoteen 2020 yli 25 Pedersören kunta 19,50 20,50 20,50 21,50 22,25 Paine vuoteen 2020 alle 24 Pietarsaari 20,25 21,25 21,25 22,25 23,25 Paine vuoteen 2020 yli 25 Uusikaarlepyy 19,75 20,00 20,00 21,00 22,00 Paine vuoteen 2020 yli 25 Yhdistelmä 19,92 20,56 20,64 21,64 22,59 23,59 24,34 25,34 26,34 Taulukko 23 Verotasapaino, jolla saataisiin poistettua kuntakohtaiset vuotuiset alijäämät.(tae talousarvion toteutumisennuste) Kumulatiivinen ali/ylijäämä /as TP 2012 TP 2013 TA 2014 TASU 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Evijärvi Kruunupyy Luoto Pedersören kunta Pietarsaari Uusikaarlepyy Yhdistelmä Taulukko 24 Kumulatiivinen ali/ylijäämä /as, kun tehty verosopeutus (TAE talousarvion toteutumisennuste) Edellinen veroprosenttitaso johtaisi uuden kunnan tuloslaskelmaan ja rahoitustarvearvioon, joka selviää alla olevasta taulukosta. Uuden kunnan veroprosentti kasvaisi siis vuoden 2017 lähtötasosta, joka olisi 23,59 ja päätyisi valtuustokauden loppuun hieman yli 26 prosenttiyksikköön. Tämä ei johtaisi aivan yhtä hyvään tilanteeseen kuin raju sopeutus, mikä selviää nettolainan määrässä verotasapainolla nettolainan määrä ei alenisi. Sopeuttaminen palvelurakenteesta on aina tehokkaampaa kuin pelkkä tulojen lisäys, sopeuttamaton 18

Lapinjärvi - Loviisa. Perlacon Oy, HT Eero Laesterä Tuomas Hanhela

Lapinjärvi - Loviisa. Perlacon Oy, HT Eero Laesterä Tuomas Hanhela Lapinjärvi - Loviisa Perlacon Oy, HT Eero Laesterä Tuomas Hanhela Asukasluku 2012 2040 Muutos Muutos/v. Lapinjärvi 2829 2893 2,3 % 0,1 % Loviisa 15519 16036 3,3 % 0,1 % Uusi kunta 18348 18929 3,2 % 0,1

Lisätiedot

Forssan seudun kuntajako Forssa Humppila Jokioinen Tammela

Forssan seudun kuntajako Forssa Humppila Jokioinen Tammela Forssan seudun kuntajako Forssa Humppila Jokioinen Tammela Forssa 1.12.2014 HT Eero Laesterä Yleinen talous 3.12.2014 Copyright Perlacon Oy 2014 2 Kaikki yhteensä painokertoimin Painotettu Tasepohja Sij.

Lisätiedot

Itä-Uudenmaan kunnat: Kuntien talous

Itä-Uudenmaan kunnat: Kuntien talous Väliraportti kuntajakoselvityksessä Itä-Uudenmaan kunnat: Kuntien talous HT Eero Laesterä Perlacon Oy 1 Sisällys Väestö, väestön muutos, ikärakenteen muutos... 4 Talouden nykytilan tarkastelu... 5 Peruskunnan

Lisätiedot

Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio

Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio Perlacon Oy, HT Eero Laesterä KTM, BBA, IAT Katja Pesonen Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Teemat Lähentymiskriteerit Sopeutustarpeet 5.5.2014 Copyright Perlacon

Lisätiedot

Kuuma-kunnat: Kuntien talous

Kuuma-kunnat: Kuntien talous Väliraportti 19.12 kuntajakoselvityksessä Kuuma-kunnat: Kuntien talous HT Eero Laesterä Perlacon Oy 1 Sisällys Väestö, väestön muutos, ikärakenteen muutos... 4 Talouden nykytilan tarkastelu... 5 Peruskunnan

Lisätiedot

Kuntien talous. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys. Hannu Joensivu, Markku Vehmas & Eero Laesterä. Kuntalaistilaisuudet

Kuntien talous. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys. Hannu Joensivu, Markku Vehmas & Eero Laesterä. Kuntalaistilaisuudet Kuntien talous Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys Kuntalaistilaisuudet Hannu Joensivu, Markku Vehmas & Eero Laesterä Mistä kaikki johtuu Teollisuuden rakennemuutos ja talouden yleinen taantuma

Lisätiedot

Vesilahden kunta. Eero Laesterä. 27.1.2014 Kuntalaistilaisuus. Hallintotieteiden tohtori

Vesilahden kunta. Eero Laesterä. 27.1.2014 Kuntalaistilaisuus. Hallintotieteiden tohtori Vesilahden kunta 27.1.2014 Kuntalaistilaisuus Eero Laesterä Hallintotieteiden tohtori Valtio Mrd 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Valtionvelan kehitys %/BKT 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1990 1991 1992 1993 1994

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne

Lisätiedot

26.5.2010 Lahti HT Eero Laesterä & KTM Juha Koskinen

26.5.2010 Lahti HT Eero Laesterä & KTM Juha Koskinen 26.5.2010 Lahti HT Eero Laesterä & KTM Juha Koskinen Väestöennusteena Tilastokeskuksen ennuste 09/2009 Laskelmien pohjaksi on otettu kuntien omat arviot talouden kehityksestä vuoteen 2012. Vuodesta 2012

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Askolan kunta YT-elimille tiedottaminen 10.8.2012 Kunnan työntekijät, kuntalaiset, tiedotusvälineet 17.8.2012 Eero Laesterä Riitta Ekuri

Askolan kunta YT-elimille tiedottaminen 10.8.2012 Kunnan työntekijät, kuntalaiset, tiedotusvälineet 17.8.2012 Eero Laesterä Riitta Ekuri Askolan kunta YT-elimille tiedottaminen 10.8.2012 Kunnan työntekijät, kuntalaiset, tiedotusvälineet 17.8.2012 Eero Laesterä Hallintotieteiden tohtori Riitta Ekuri Erityisasiantuntija Kenen toimeksianto?

Lisätiedot

5.5.2010 Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen

5.5.2010 Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen 5.5.2010 Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen Väestöennusteena käytetään uusinta Tilastokeskuksen ennustetta 09/2009 Laskelmien pohjaksi on otettu kuntien omat arviot talouden kehityksestä vuoteen 2012

Lisätiedot

Alaja rven kaupungin ja Vimpelin kunnan erityinen kuntarakenneselvitys ja esitys kuntarakenteen muuttamiseksi

Alaja rven kaupungin ja Vimpelin kunnan erityinen kuntarakenneselvitys ja esitys kuntarakenteen muuttamiseksi Alaja rven kaupungin ja Vimpelin kunnan erityinen kuntarakenneselvitys ja esitys kuntarakenteen muuttamiseksi Erityinen kuntajakoselvitta ja HT Eero Laesterä Valtiovarainministeriö Snellmaninkatu 1 A,

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

(-- ) ! 1" " # 80 % 70 % 60 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %

(-- ) ! 1  # 80 % 70 % 60 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % !" # $ % & ' () # # * +),-. / 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % -30 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Menojen muutos 97->06 %:ia pystyakselilla, asukasluvun muutos

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Talouden kehitys 2016

Talouden kehitys 2016 KARKKILAN KAUPUNKI Talouden kehitys 2016 Valtuustoseminaari 24.4.2015 TALOUSARVIOPROSESSI 2016 *:llä merkityt päivämäärät ovat viitteellisiä Kaupunginvaltuusto 7.12.2015* Tavoite- ja Kehysseminaari 24-25.4.2015

Lisätiedot

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot ja 2013 tilinpäätösten ennakkotiedot(tilastokeskus)

Lisätiedot

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy Page 1 1 ARVIO TALOUDEN MENNEESTÄ KEHITYKSESTÄ 2 TALOUSKEHITYS 2010-2013 - KÖYLIÖ Toimintakulut Toimintakulujen keskimääräinen kasvu: 1,7 %/vuosi

Lisätiedot

-2, KV 2015-03-09 18:00

-2, KV 2015-03-09 18:00 -2, KV 2015-03-09 18:00 Kokoustiedot Aika 9.3.2015 klo 18.00 Paikka Raatihuone, kaupunginvaltuuston istuntosali Päättäjät Berg, Vesa Lyyra, Anna-Maija Boström, Peter Mäenpää, Tua Brännbacka-Brunell, Brita

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Porvoon palvelurakenteen kustannus. HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela

Porvoon palvelurakenteen kustannus. HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Porvoon palvelurakenteen kustannus HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Toimeksianto Tarkastella Porvoon kaupungin toimintoja yleisten tilastojen perusteella, jotta voidaan tehdä johtopäätöksiä

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

Liite 3. UusiKunta kunnat tilastoissa ja UusiKunta verrattuna muihin alueisiin

Liite 3. UusiKunta kunnat tilastoissa ja UusiKunta verrattuna muihin alueisiin Liite 3. tilastoissa ja UusiKunta verrattuna muihin alueisiin Kaavio 1. Väkiluku UusiKunta kunnissa vuonna 2007 (henkilöä) Kaavio 2. Suhteellinen väestönkasvu 2000 2007, ennuste 2010 2030 (indeksi 2000=100)

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

KUNTATALOUSSELVITYS 1993 2003 (2004)

KUNTATALOUSSELVITYS 1993 2003 (2004) Kainuun maakunta -kuntayhtymä 17.8.2005/AT KUNTATALOUSSELVITYS 1993 2003 (2004) Maakuntahallitus on päättänyt kokouksessaan 7.12.2004, että kuntien talouden kehitys selvitetään viimeisten 10 vuoden ajalta

Lisätiedot

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset 2.11.2015 ESKO KORHONEN & RAILA OKSANEN FCG KONSULTOINTI OY Toimeksianto Toimeksianto Etenemissuunnitelma Aloituspalaveri ja tehtävän tarkentaminen

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Kuva: Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet

Kuva: Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet Meur 1 (5) FCG Konsultointi Oy 9.3.2015 Palvelutarpeen muutos kumpuaa väestörakenteen muutoksesta Alla olevassa kuvaajassa on kuvattu koko Hämeenlinnan osalta kunnallisveron trendilaskelmaa sekä palveluiden

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI

VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI Kainuun maakunta -kuntayhtymä (15.5.2007) VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI 1. TAUSTAA 1.1. Maakunnan talouden tila Maakunnan vuosi 2005 Toimintatuotot kasvoivat vuoteen 2004 verrattuna 0,7 % eli

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Sodankylän kunta. Hyvältähän? se näyttää, vuoden 2011 lasein tarkasteltuna. Eero Laesterä

Sodankylän kunta. Hyvältähän? se näyttää, vuoden 2011 lasein tarkasteltuna. Eero Laesterä Sodankylän kunta Hyvältähän? se näyttää, vuoden 2011 lasein tarkasteltuna. 12.3.2013 Johtoryhmä ja kunnanhallitus 4.4.2013 Kunnanvaltuusto Eero Laesterä Hallintotieteiden tohtori Sisällys Lähtökohta, toimeksianto,

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

POISTOJEN OIKEA TASO

POISTOJEN OIKEA TASO TALOUSHAASTEET Uudet vaatimukset kuntatalouden tasapainosta, poistot = investointien omahankintameno Ovatko Suomen kunnat matkalla Kreikan tielle? Valtionosuuksien määräytymiseen tarvitaan uudistusta Miksi

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Miten kunnan tulos lasketaan?

Miten kunnan tulos lasketaan? Miten kunnan tulos lasketaan? TP 213 Laihia Toimintamenot - 48,826 M (sisältää kaikki kunnan käyttötalousmenot, mutta ei investointeja) Toimintatulot + 7, 78 M (toimintatuloja ovat mm. lasten päivähoitomaksut,

Lisätiedot

KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYKSEN VALMISTELUTYÖRYHMIEN VÄLI- RAPORTTI TALOUS- TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI

KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYKSEN VALMISTELUTYÖRYHMIEN VÄLI- RAPORTTI TALOUS- TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI TALOUS- TYÖRYHMÄN VÄLI Sisällys Nykytilan kuvaus Päiväys 15.1.214 Taloushallintoprosessit 1. Johdanto Työryhmän kokoonpano ja toimeksianto Jäsen Inkeri Tiitinen Anne Ahlsten Bella Ahto Matti Sjögren Tauno

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1.

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1. TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2005-30.11.2005 Konsernin kehitys Turkistuottajat-konsernin tilikauden ensimmäinen neljännes on kulupainotteista joulukuussa käynnistyvän myyntikauden valmistelua.

Lisätiedot

Kaupunkikonsernin varat tehokkaaseen käyttöön

Kaupunkikonsernin varat tehokkaaseen käyttöön Kaupunkikonsernin varat tehokkaaseen käyttöön Liikkeenjohdon neuvonantajabo-erik Ekström, Board & Management Services Oy ja taloustoimittajakyösti Jurvelin, Kauppalehti - 1 - Kunta on läsnä kaikkialla

Lisätiedot

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,,

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, XXVII, Kaupunginjohtajan,, Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, Talouden)tasapainotus)etenee)oikeassa)suunnassa!) ) TA2015)toiminnallinen)mo6o:))

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ELINKAARISOPIMUKSEN RAHOITUSMALLIT 23.2.2015 ELINKAARIHANKKEEN PERUSTIEDOT Tolkis skola, Tolkkisten päiväkoti, Gammelbackan päiväkoti, Toukovuoren päiväkoti, Peippolan

Lisätiedot

10.6.2013 1. TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson

10.6.2013 1. TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson 10.6.2013 1 TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson KUNTALEHTI 1993 Suomi ja kadonneet miljardit Uusilla valtuustoilla shokkialku Kunnanjohtajat vapaata riistaa Kuntaliitto

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Turun kaupungin toimintasuunnitelman valmistelu - Talouden lähtökohtia

Turun kaupungin toimintasuunnitelman valmistelu - Talouden lähtökohtia Turun kaupungin toimintasuunnitelman valmistelu - Talouden lähtökohtia 00.09.2015 / Jukka Laiho 01 Katsaus talouden tilanteeseen ja suunnitteluraamin päivitys Taloustilanteen kehitys huolestuttaa Euroopan

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018 Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Lähestymistapa Tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2013. Asuntosijoittamisen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät:

Lisätiedot

Stadista tulisi tosi buli konsernitasolla

Stadista tulisi tosi buli konsernitasolla Stadista tulisi tosi buli konsernitasolla Bo-Erik Ekström B&MANs - 1 - Stadista tulisi tosi buli konsernitasolla Tuloja kertyisi konsernitasolla yli 10 mrd, siitä 50 % muita kuin verotuloja 5. sija TE500

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät 28.8.-29.8.2014

Kuntajohtajapäivät 28.8.-29.8.2014 Kuntajohtajapäivät 28.8.-29.8.2014 Järvenpään kaupungin tasapainottamisohjelma 2014-2018 Helinä Perttu, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Erkki Kukkonen, kaupunginjohtaja Kaupunki järven rannalla, radan

Lisätiedot

Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV. TULOSLASKELMA Milj.e 1-3/2002 1-3/2001 2001

Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV. TULOSLASKELMA Milj.e 1-3/2002 1-3/2001 2001 KEMIRAKONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV TULOSLASKELMA Milj.e 13/2002 13/2001 2001 Liikevaihto 656,3 651,4 2 454,4 Osuus osakkuusyritysten tuloksista 0,4 2,6 0,4 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Itä-Uudenmaan yhdistymisselvitys 2013-2015

Itä-Uudenmaan yhdistymisselvitys 2013-2015 Itä-Uudenmaan yhdistymisselvitys 2013-2015 Kaksikielinen ä ä Mäntsälä Pukkila Myrskylä Lapinjärvi ä ö Askola Järvenpää Pornainen Tuusula Loviisa Loviisa n. 100 000 asukasta ä Kerava Porvoo Vantaa Sipoo

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Investoinnit edelleen velaksi

Investoinnit edelleen velaksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 40 Heikki Helin Investoinnit edelleen velaksi Suurten kaupunkien talousarviot 2007 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-819-8 LISÄTIETOJA

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2015

TILASTOKATSAUS 1:2015 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 1:2015 1 23.1.2015 VELKAANTUNEISUUS VANTAALLA JA MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN KEHYSKUNNISSA Vantaalaisista asuntokunnista 55 prosentilla oli velkaa

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 10-12/2003 10-12/2002 2003 2002

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 10-12/2003 10-12/2002 2003 2002 KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 10-12/2003 10-12/2002 2003 2002 Liikevaihto 683,8 637,4 2 738,2 2 612,3 Liiketoiminnan muut tuotot 6,7 1,8 28,1 13,2 Kulut -623,7-579,0-2

Lisätiedot

Keskus 09 7711 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi www.audiator.fi. Rautjärven kunta. Vuoden 2012 tilinpäätösanalyysi. Ulla-Maija Tuomela, JHTT, KHT

Keskus 09 7711 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi www.audiator.fi. Rautjärven kunta. Vuoden 2012 tilinpäätösanalyysi. Ulla-Maija Tuomela, JHTT, KHT Keskus 09 7711 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi www.audiator.fi BDO Audiator Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Rautjärven kunta Vuoden 2012 tilinpäätösanalyysi Ulla-Maija Tuomela, JHTT, KHT JHTT-yhteisö

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot