Sote ja maakuntauudistus Kuinka maakuntien rahoitustarve muuttuu vuodesta ? HT Eero Laesterä KTM Tuomas Hanhela KTM Katja Pesonen

Transkriptio

1 Sote ja maakuntauudistus Kuinka maakuntien rahoitustarve muuttuu vuodesta ? HT Eero Laesterä KTM Tuomas Hanhela KTM Katja Pesonen

2 Laskennan tavoite o Perlacon Oy on käynnistänyt laskentasarjan, jonka tavoitteena on arvioida kunta- ja maakuntakohtaisesti sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus yksittäisten kuntien ja maakuntien talouden kehitykseen. o Kuntakohtaisessa osin mekanistisessakin -laskennassa otetaan huomioon kuntien oma ja konsultin yhdistämä arvio taloutensa kehityksestä vuoden 2018 loppuun ja tästä eteenpäin laskennallisesti vuoteen o Uudistuksen vaikutuksessa otetaan huomioon veroprosenttimuutokset, vaikutus yhteisöveron kehitykseen ja uudistuksen mukanaan tuoma valtionosuusuudistus. Lisäksi tarkastellaan alenevan toimintakatteen kehitystä. Edellisiin tarkasteluihin liitetään rahoituksen yhteydessä tehdyt uudistuksen tasausmekanismit. Kuntakohtaisesti vodaan arvioida paineet veroprosenttiin tai menoihin. o Tällä hetkellä olettama on, että uudistuksen seurauksena kuntarakenteeseen ei ole tulossa muutosta. o - rahoitus muuttuu hyvin vähän verrattuna siihen, että kuntiin jäävä nykyistä pienempi osa toimintakatetta kasvaa hitaammin ja kunnan oman päätöksenteon kannalta hallitummin kuin toimintakate, jossa sote oli mukana. 2

3 3 Kuntien nettomenojen kehitys Muutos Osuus Koko m aa euroa m uut:sta Kaikki Muut ,8 % SOTE ,2 % Kunnilta otetaan pois soten tuloja vastaava osa ja soteen liittyvät nettomenot. Tämän osan vaikutus on kokonaisuudessa melko neutraali valmistellun rahoitusmallin vuoksi. Rahoitusmallissa suurten voittajien ja häviäjien muutos minimoidaan. Koko maassa kuntien yhteenlasketut nettomenot ovat kasvaneet 9,2 mrd euroa. Tästä summasta ne palvelut, jotka jäävät kuntiin uudistuksen jälkeen, ovat kasvaneet 2,7 mrd euroa (osuus kasvusta alle 1/3 osa) ja Maakuntien vastuulle siirtyvät sote-palvelut 6,5 mrd (osuus kasvusta yli 2/3- osaa). Kuntiin jää pienempi osa menoista, ja tämä pienempi osa on kasvanut hitaammin, jotta sote on voinut saada tarvitsemansa kasvun.

4 Kuinka rahantarve kehittyy maakunnissa? o Maakuntien valmistelussa ollaan vielä siinä tilanteessa, että on arvioitu vain maakuntien menojen ja tulojen kehitys perusskenaariossa. Perusskenaarioon on otettu huomioon sote-nettomenojen ja palo- ja pelastustoimen nettomenojen siirto maakunnille ja näitä vastaavien tulojen kehitysarvio Tilastokeskuksen tekemän väestöennusteen mukaisesti. o Menoissa ja tuloissa pohjalukuna käytetään valmisteluaineistosta löytyviä nettomenoja ja rahoitusta. o Menoja johdetaan eteenpäin annetusta kantaluvusta vuoden 2015 kuntien toimintatilastoista lasketun ikäryhmittäisen nettomenon avulla. Ikäryhmät muuttuvat Tilastokeskuksen väestötilaston perusteella. Nettomenojen kehitystä johdetaan tarveperusteisesti vuoteen 2030 saakka. o Tuloja johdetaan myös annetusta kantaluvusta Tilastokeskuksen väestötilaston avulla vuoteen 2030 saakka. o Ensimmäisessä vaiheessa tavoitellaan sitä, että voidaan arvioida maakuntakohtaisesti rahoitustarpeen muutosta ikään kuin uudistukseen olisi lähdetty jo vuoden 2016 alusta. o Tähän saakka laskentaa on esitelty erityisesti tulojen ja erikseen menojen kehittymisen näkökulmasta. 4

5 Laskenta KAKSin toimittajakiertuetta varten o Nyt esiteltävä laskenta on tehty Kunnallisalan kehittämissäätiölle osana säätiön toimittajille suunnattua koulutuskiertuetta. o Laskenta täsmentyy säädöstyön edetessä. Seuraavassa vaiheessa laskentaan liitetään muut maakuntaan siirtyvät palvelut (AVI, ELY jne) ja niiden rahoitus. o Näiden yhdistelmästä voidaan arvioida maakuntien varjobudjetit ja todennäköisesti edessä oleva sopeutustarve, mitä voidaan arvioidaan valmisteilla olevan maakuntien tasapainovaatimuksen pohjalta. o Laskennan loppuvaihetta sekä kuntakohtaisesti että maakuntakohtaisesti - tehtäneen yhdessä useiden maakuntien kanssa. o Laskenta on siis vielä kesken ja tulokset voivat muuttua suurestikin oletusten muuttuessa ja uudistuksen valmistelun edetessä. o Tällä hetkellä olettama on, että kuntien sopeutustarve siirtyy maakunnille. 5

6 Sote- ja maakuntauudistus: soteen ja palo- ja pelastustoimeen liittyvä tulojen muutos eur/as eur/as Maakunnille siirretään tehtäviä kunnilta eniten maakuntien tehtävät (tulot) asukasta kohden kasvavat vuoteen 2030 mennessä tummansinisellä merkityissä maakunnissa. Oletus: Maakuntauudistus alkaisi vuoden 2016 alusta. Tulojen kasvu maakunnittain 1000 e Muutos Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi

7 Sote- ja maakuntauudistus: soteen ja palo- ja pelastustoimeen liittyvä menojen muutos eur/as eur/as Maakunnille siirretään tehtäviä kunnilta - eniten maakuntien menot asukasta kohden kasvaa vuoteen 2030 mennessä tummansinisillä merkityissä maakunnissa. Oletus: Maakuntauudistus alkaisi vuoden 2016 alusta. 7 Menojen kasvu maakunnittain 1000 e Muutos Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi

8 Sote- ja maakuntauudistus: soteen ja palo- ja pelastustoimeen liittyvä rahoitustarpeen muutos eur/as Maakuntien rahoitustarve kasvaa, kun menot kasvavat enemmän kuin tulot. Eniten maakuntien rahoitustarve asukasta kohden kasvaa vuoteen 2030 mennessä tummansinisillä merkityissä maakunnissa. Oletus: Maakuntauudistus alkaisi vuoden 2016 alusta. 8 eur/as Tulojen ja menojen muutoksen erotus maakunnittain 1000 e Muutos Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Muutos e/as Järj. Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi

9 Sote- ja maakuntauudistus: soteen ja palo- ja pelastustoimeen liittyvä rahoitustarpeen muutoksen selittävä tekijä: väestön muutos Uusi maa Varsi nais- Suomi Sata kunta Kanta Häme Pirkan maa Päijät Häme Kymen laakso Etelä- Karjala Etelä- Savo Pohjoi s-savo Pohjoi s- Karjala Keski- Suomi Etelä- Pohjan Pohjan maa maa Keski- Pohjoi Pohjan s- maa Pohjan Kainuu Lappi Asukasluku 12 % 4 % -2 % 2 % 7 % 1 % -4 % -3 % -6 % 0 % -1 % 1 % 0 % 5 % 2 % 6 % -8 % -2 % % -5 % -8 % -8 % -3 % -7 % -10 % -7 % -10 % -4 % -6 % -6 % -6 % -1 % -6 % -4 % -14 % -8 % 6-v. -1 % -9 % -11 % -8 % -4 % -10 % -16 % -15 % -11 % -5 % -4 % -10 % -8 % -5 % -7 % -8 % -18 % -11 % % -3 % -7 % -10 % 0 % -10 % -9 % -6 % -12 % -2 % -1 % -5 % -4 % 3 % -2 % -5 % -15 % -5 % % 1 % -2 % -5 % 10 % -5 % -8 % -4 % -15 % -2 % 0 % 1 % -2 % 9 % 2 % 4 % -11 % -1 % % -1 % -3 % -4 % 14 % -2 % -9 % -5 % -16 % -3 % -5 % 4 % 0 % 12 % 9 % 9 % -10 % -4 % % -2 % -9 % -5 % 2 % -7 % -12 % -11 % -17 % -9 % -12 % -6 % -8 % 1 % -4 % -1 % -20 % -13 % % 0 % -9 % 5 % 3 % -5 % -4 % -4 % -3 % 6 % 2 % 1 % 0 % -6 % -8 % 14 % 2 % 9 % % 66 % 48 % 68 % 63 % 65 % 53 % 45 % 47 % 58 % 60 % 57 % 57 % 51 % 61 % 73 % 49 % 57 % 85+ nainen 72 % 33 % 29 % 30 % 38 % 50 % 27 % 28 % 24 % 23 % 26 % 33 % 16 % 25 % 31 % 48 % 22 % 32 % 85+ mies 125 % 79 % 67 % 76 % 79 % 105 % 70 % 66 % 61 % 58 % 70 % 77 % 56 % 64 % 70 % 88 % 43 % 62 % 9