Riihimäen kaupungin talouden tilanne ja arvio siitä, kuinka sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa siihen

Transkriptio

1 Riihimäki Riihimäen kaupungin talouden tilanne ja arvio siitä, kuinka sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa siihen Eero Laesterä, hallintotieteiden tohtori Tuomas Hanhela, erityisasiantuntija

2 2 Väestö

3 Väestömuutos Riihimäki /v /v /v /v Asukasluku ,4 % 0,9 % ,4 % 0,4 % 0 6 vuotiaat ,2 % 1,0 % ,1 % -0,8 % 6 vuotiaat ,7 % 2,3 % ,7 % -1,5 % Peruskoulu, 7 16 vuotiaat ,7 % -0,2 % ,7 % 1,0 % Lukio, vuotiaat ,1 % 1,2 % ,9 % -1,6 % Työikäiset, vuotiaat ,6 % 0,5 % ,0 % -0,3 % vuotiaat ,7 % 0,5 % ,9 % 3,2 % Yli 84 vuotiaat ,7 % 4,7 % ,3 % 1,2 % Eläkeikä, Yli 64 vuotiaat ,1 % 3,3 % ,8 % 3,3 % Huoltosuhde /v /v /v /v Riihimäki 52,7 53,1 58,0 65,6 73,3 76, ,9 % 1,1 % ,3 % 2,2 % Verrokit 55,8 58,8 65,9 73,8 81,1 83, ,0 % 2,0 % ,0 % 2,0 % Koko maa 62,1 64,3 72,4 84,2 98,1 97, ,6 % 1,8 % ,3 % 2,7 % Mediaani-ikä /v /v /v /v Riihimäki 41,0 41,0 42,0 43,0 45,0 47, ,4 % 0,3 % 1 0 2,4 % 0,4 % Verrokit ka 40,8 42,3 43,2 44,7 46,7 48, ,9 % 0,7 % 2 0 3,5 % 0,6 % Koko maa ka 44,0 46,0 47,5 49,2 50,9 51, ,8 % 0,9 % 2 0 3,7 % 0,6 % Tilastokeskus arvioi asukasluvun kasvun jatkuvan, mutta kasvu vaikuttaa hidastuvan noin puoleen toteutuneesta. Työikäisten määrän ennakoidaan kääntyvän laskuun vaikutus verotettavan tulon kehitykseen. Lasten määrän ennakoidaan kokonaisuutena laskevan, peruskouluikäisten määrän kasvavan suuri vaikutus soten jälkeiseen valtionosuuteen. Ikääntyminen vaikuttaa jatkuvan. Riihimäen huoltosuhde on selvästi maan keskitasoa matalampi ja eron maan keskitasoon ennustetaan säilyvän. Mediaani-ikä on matala suhteessa maan keskitasoon. Ikääntyminen johtaa soten jälkeen erityisesti vain verotettavan tulon alenemaan. Valtionosuusjärjestelmä tukee 90% nuorimpia ikäryhmiä. 3

4 Yli 75-vuotiaiden määrän muutos 200 Yli 75-vuotiaiden vuotuinen muutos edelliseen vuoteen nähden ,7 0,6 Veroprosentin nousupaine prosenttiyksikköä vuodessa ,5 0, , ,2 0,1 0 0, ,1-0,2 Yli 75-vuotiaiden määrän kasvu Riihimäellä kiihtyy selvästi 2020-luvulle tultaessa. Sote-uudistuksen merkitys kaupungille suuri. 4

5 Soten idea yksi niistä Kuntiin jäävät ne palvelut (yleishallinto, tekniikka, sivistys), joiden kasvu on menneessä ollut sotepalveluita hitaampaa ja ennakoitavampaa. Ja tämän lisäksi jäljelle jäänyt toimintakate on huomattavasti aiempaa pienempi. Parhaimmillaan kuntien toimintakatteesta huomattavasti pienempi osa kasvaa hitaammin kuin aiemmin iso toimintakate. 5

6 6 Palvelurakenteen muutos

7 Palvelurakenne 2015 Riihimäki Muutos e/as Muutos %:ia Kuntaan jäävät palvelut % Manner-Suomen kuntien keskiarvo % Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas % Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Riihimäki Muutos e/as Muutos %:ia Perusturvan palvelut-kunnasta poistuvat % Manner-Suomen kuntien keskiarvo % Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas % Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Riihimäki Muutos e/as Muutos %:ia Kaikki yhteensä % Manner-Suomen kuntien keskiarvo % Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas % Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Riihimäen palvelurakenne on verrokkiaan (asukasluku +/- 20 %) kalliimpi. Kuntaan jäävät palvelut /as ovat kasvaneet merkittävästi perusturvaa hitaammin Perusturva on kasvanut Riihimäellä maan keskitasoa nopeammin, mutta samankokoisten kuntien keskitasoa hitaammin.

8 Mikä kokonaisuus on kasvanut? Muutos% Muutos Osuus Riihim äki euroa m uut:sta Kaikki % Muut % ,1 % SOTE % ,9 % Sosiaalitoimi % ,5 % Terveydenhuolto % ,5 % Perusterveys yms % ,2 % Erikoissairaanhoito % ,2 % Muutos Osuus Verrokki Muutos-%euroa m uut:sta Kaikki % Muut % ,5 % SOTE % ,5 % Sosiaalitoimi % ,0 % Terveydenhuolto % ,5 % Perusterveys yms % ,1 % Erikoissairaanhoito % ,4 % Muutos Osuus Koko m aa Muutos-%euroa m uut:sta Kaikki % Muut % ,8 % SOTE % ,2 % Sosiaalitoimi % ,4 % Terveydenhuolto % ,9 % Perusterveys yms % ,5 % Erikoissairaanhoito % ,4 % suurin osa toimintakatteen kasvusta on aiheutunut soten kasvusta. 8

9 Mikä kokonaisuus tulee kasvamaan? Riihimäki Nousu/v 2025 Nousu/v Nousu/v. Asukasluku ,4 % ,3 % ,3 % Alle 75-v ,2 % ,2 % ,2 % 75-vuotta ja yli ,5 % ,0 % ,7 % Riihimäki Nousu/v 2025 Nousu/v Nousu/v. Yleishallinto ,4 % ,3 % ,3 % Muut palvelut ,4 % ,3 % ,3 % Opetus ja kulttuuri ,3 % ,4 % ,0 % Kunnan kustannettavat ,2 % ,4 % ,1 % Sosiaalitoimi ,2 % ,0 % ,2 % Terveydenhuolto ,1 % ,2 % ,2 % Perusterveydenhuolto ,0 % ,1 % ,0 % Vuodeosasto ,0 % ,8 % ,6 % Suun terveydenhuolto ,4 % ,3 % ,3 % Ympäristöterveys ,4 % 488 0,3 % 495 0,3 % Erikoissairaanhoito ,0 % ,1 % ,0 % Maakunnan kustannettavat ,1 % ,6 % ,2 % Kaikki yhteensä ,7 % ,0 % ,4 % Nousu/v 2026 Nousu/v Nousu/v. Kuntien kustannettavat ,2 % ,4 % ,1 % Maakuntien kustannettavat ,1 % ,6 % ,2 % Erotus edellisestä, jäävät Erotus ed., poistuvat Kumulat. erotus vuoteen 2019, jäävät Kumulat. erotus vuoteen 2019, poistuvat SOTE-uudistus merkitys Kuinka Riihimäki suhteutuu SOTEuudistukseen? Kuntaan jäävissä palveluissa on tarveperusteisesti tarkasteltuna sopeutumisen varaa Poistuviin palveluihin olisi pitänyt varata lisää euroja. Koko maan- soteja maakuntauudistu ksen kannalta tilanne on hyvinkin tavoitteellinen! 9

10 Mikä kokonaisuus tulee kasvamaan? Koko maa Nousu/v 2025 Nousu/v Nousu/v. Asukasluku ,4 % ,3 % ,3 % Alle 75-v ,2 % ,2 % ,2 % 75-vuotta ja yli ,4 % ,2 % ,8 % Koko maa Nousu/v 2025 Nousu/v Nousu/v. Yleishallinto ,2 % ,2 % ,2 % Muut palvelut ,2 % ,2 % ,2 % Opetus ja kulttuuri ,9 % ,0 % ,1 % Kuntien kustannettavat ,7 % ,0 % ,0 % Sosiaalitoimi ,2 % ,6 % ,8 % Terveydenhuolto ,1 % ,0 % ,9 % Perusterveydenhuolto ,0 % ,8 % ,7 % Vuodeosasto ,0 % ,2 % ,8 % Suun terveydenhuolto ,3 % ,3 % ,3 % Ympäristöterveys ,1 % ,1 % ,1 % Erikoissairaanhoito ,0 % ,9 % ,7 % Maakuntien kustannettavat ,1 % ,3 % ,8 % Kaikki yhteensä ,0 % ,5 % ,1 % Koko maa Nousu/v 2026 Nousu/v Nousu/v. Kuntien kustannettavat ,7 % ,0 % ,0 % Maakuntien kustannettavat ,1 % ,3 % ,8 % Erotus edellisestä, jäävät Erotus ed., poistuvat Kumulat. erotus vuoteen 2019, jäävät Kumulat. erotus vuoteen 2019, poistuvat SOTE-uudistus merkitys Koko maan- sote- ja maakuntauudistuksen kannalta tilanne on hyvinkin tavoitteellinen! 10

11 11 Kuinka kasvun hidastumiseen on sopeuduttu?

12 Menojen ja tulojen kasvut Riihimäki 1,06 % 0,73 % 0,06 % Riihim äki Sam a kasvu Koko m aa Riihim äki Sam a kasvu Koko m aa Riihim äki Sam a kasvu Toimintakate 6,55 % 6,24 % 4,93 % 3,95 % 5,27 % 4,70 % 2,65 % 2,12 % 1,77 % Verotettava tulo 4,32 % 4,55 % 3,27 % 2,31 % 2,12 % 0,90 % 2,34 % 2,30 % 1,91 % Veroprosentti 0,125 0,131 0,133 0,250 0,192 0,191 0,250 0,243 0,260 Yhteisöverot -4,79 % -5,79 % -5,89 % 8,18 % 1,44 % -1,85 % 19,14 % 13,60 % 14,30 % Kiinteistöverot 10,19 % 7,15 % 6,25 % 11,68 % 11,31 % 9,35 % 3,63 % 9,16 % 9,51 % Valtionosuudet 8,12 % 7,65 % 6,72 % 4,88 % 1,46 % 4,30 % -2,17 % -0,32 % 0,48 % Poistot 8,26 % 5,50 % 3,19 % -3,40 % 4,77 % 4,41 % 7,17 % 6,37 % 6,62 % Bruttoinv. eur/as Koko maa Luvut on laskettu tuhansista euroista. Riihimäen tulopohjan kasvu vaikuttaa muiden kuntien tapaan hidastuneen 2008 eteenpäin valtionosuuksien kasvu on ollut negatiivinen Kunnassa on kuitenkin onnistuttu myös toimintakatteen kasvun hidastamisessa viimeisinä tarkasteluvuosina. Jos toimintakatteen kasvua halutaan tarkastella euroa/asukas, päädytään seuraaviin lukuihin: ,4 % ,2 % ,6 %

13 13 Tasepohjaista mittausta

14 Peruskunnan nettolainakanta Riihimäki Riihimäki Kunnan nettolainakanta Lainakanta Rahavarat Nettolaina Nettolaina /as Nettolaina vero-% 9,10 12,64 17,64 20,55 20,04 20,41 19,63 22,63 23,63 22,52 Verrokit ka /as Verrokit ka vero-% 9,57 9,55 10,86 11,47 10,90 10,80 12,65 12,59 12,80 13,00 Maan ka /as Maan ka vero-% 8,68 8,46 8,26 8,77 8,75 9,63 11,57 12,53 13,28 14,03 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Kunnan nettolainakanta vero-% Riihimäki Koko maan ka Verrokkien ka Yksi tapa tarkastella kunnan velkaantumista on tarkastella lainakannan ja rahavarojen erotusta: nettolainaa. Asukasta kohden laskettu nettolaina kohdistuu kaikille kunnan asukkaille iästä ja tulotasosta riippumatta, veroprosenttiin suhteutettu nettolaina on yksinkertaisin tapa tarkastella velanhoitokykyä omilla tuloilla. Riihimäen nettolainakanta vero-% ylitti selvästi maan ja samankokoisten kuntien keskitason vuodesta Vuonna 2015 Riihimäki oli /as mitattuna Suomen 40 ja vero-% mitattuna Suomen 60 velkaisimman kunnan joukossa. 14

15 Konsernin lainakanta Riihimäki Riihimäki Konsernin lainakanta /as Verrokit ka /as Maan ka /as Järjestys Ero verrokeihin Ero maan ka Vero-% 25,6 28,3 31,6 33,3 33,4 31,8 31,5 32,7 35,7 34,5 Verrokit ka vero-% 22,1 21,4 22,7 24,7 25,6 24,7 26,3 26,4 27,4 27,1 Maan ka vero-% 25,6 25,2 24,7 25,9 27,0 27,5 29,0 30,2 31,2 32,1 Järjestys Ero verrokeihin Ero maan ka ,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 15 Konsernin lainakanta vero-% Riihimäki Koko maan ka Verrokkien ka Myös Riihimäen konsernilainakanta on maan ja verrokkiryhmän keskitasoa korkeampi.

16 Kriisimittarit Riihimäki Kumulatiivinen yli/alijäämä 1000 euroa Yli/alijäämä euroa/asukas Alijäämä/ylijäämäkriteeri euroa/asukas Täyttyykö alijäämäkriteeri Ei täyty Ei täyty Alijäämä ei laukaise selvitysehtoa Alijäämäkriteeri ei täyty Muista kriteereistä 4/6 täyttyy Vuosikate puhdistettuna harkinnanvaraisesta Ei täyty Ei täyty Ei täyty Veroprosentti 20,50 20,50 Oma veroprosentti./.. Maan keskimääräinen vero-% 0,75 0,66 Jos oma vero-% on 0,5% > keskim., ehto täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy Taseen alijäämä Täyttyy, jos taseessa on alijäämää Ei täyty Ei täyty Ei täyty Lainakanta euroa/asukas, oma Lainakanta, keskimäärin euroa/asukas Oma lainakanta eur/asukas / Keskim. lainakanta 1,73 1,63 Jos oma lainakanta/keskim. lainakanta >1,5, ehto täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy Omavaraisuus 39,43 38,80 Täyttyy, jos omavaraisuus on alle 50% Täyttyy Täyttyy Täyttyy Suhteellinen velkaantuneisuus 75,82 73,45 Täyttyy, jos suhteellinen velkaantuneisuus on yli 50% Täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttävätkö muut kriteerit selvitysehdon? Muut kriteerit eivät täytä selvitysehtoa 16

17 Kunnan arviointimenettely uusi kuntalaki 2017 alkaen Arviointimenettely käynnistyy uusien säännösten perusteella, jos I kunta ei ole kattanut alijäämää (peruskunnan taseessa) säädetyssä määräajassa (neljä peräkkäistä vuotta taseessa yleensä alijäämää) tai II kriisikuntakriteerien perusteella (huom. konsernitiedot v lukien): asukasta kohti laskettu kertynyt alijäämä kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa tai Kaikki seuraavat talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet säädetyt raja-arvot: kuntakonsernin vuosikate negatiivinen kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kuntien keskimääräinen asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen vähintään 50 prosenttia 17 Vuonna 2017 kesäkuussa on käytettävissä kuntakonsernista kahden vuoden tuloslaskelmat, jolloin voidaan tietää kuntakonsernin vuosikate, sen lainamäärä ja suhteellinen velkaantuneisuus. A R V I O I N T I M E N E T T E L Y

18 Nettoinvestoinnit Riihimäki Vuodessa Vuodessa Vuodessa Asukasluku Bruttoinvestoinnit eur/as koko maa keskimäärin Nettoinvestoinnit eur/as koko maa keskimäärin Vuosikate euroa/asukas koko maa keskimäärin Poistot eur/as koko maa keskimäärin Ali/ylijäämä eur/as koko maa keskimäärin Vuosikate - Nettoinvestoinnit eur/as koko maa keskimäärin Käyttöomaiosuuden arvo eur/as koko maa keskimäärin Poistot käyttöomaisuudesta %:ia 4,1 % 3,7 % 3,2 % koko maa keskimäärin 4,1 % 4,2 % 4,4 % Käyttöomaisuus /as Riihimäki Koko maa ka Riihimäellä on investoitu maan keskitasoa voimakkaammin. Käyttöomaisuus /as oli viimeisenä tarkasteluvuonna maan keskitasoa korkeampi. Poistojen taso on ollut hyvin matala onko taseen ali/ylijäämä realistinen? 18

19 Yhteenveto Soten perusoletukset näyttävät toimivan Riihimäellä Talouden pohja tase on melko velkainen, mutta myös käyttöomaisuuden määrä on suuri toisaalta poistojen taso on ollut matala. Talous on osin sopeutunut alentuneeseen tulopohjaan. Nykyiset toimintakatteen kasvuprosentit jatkuessaan supistavat väistämättä palveluiden laajuutta ja laatua. Muuttuva väestöpohja johtaa jatkuvaan palveluverkon uudelleentarkasteluun. Miten kasvatetaan elinvoimaa velkaantumisvara on pieni. 19

20 20 Talouden tilanne ja näkymä vuoteen 2023 sote huomioitu (Sote perustuu tietoihin lokakuun lopulla)

21 Painelaskelmat Painelaskelma: Käsitteellisesti painelaskelma perustuu trendiin ja siihen, että paine saadaan ulos, olettaen, että mikään käyttäytymisessä ei muutu. Valtion käyttämä kestävyysvaje on puhdas painelaskelma. VM:n jne kanssa on kehitetty sopeutettu trendi, missä otetaan huomioon mennyt kehitys ja tiedossa olevat asiat. Trendi- tai painelaskelma ei ole ennuste Arvioidaan paineen kasvua Veroprosenttina ja Nettovelkana Vastaavasti arvioidaan, kuinka suuri on kuntakohtainen sopeuttamistarve kuinka suuren toimintakatteen vuotuisen kasvun kunnan talous kestää. Luodaan alusta, jonka varaan voidaan arvioida kunnan toimintaedellytyksiä ja mahdollisuutta/tarvetta kasvattaa/vähentää toimintakatteeseen vaikuttavia tuloja ja menoja. -Sopeutettu trendi: Lähtötilanteessa kunnan omat arviot toimintakatteen muutoksista ohitettiin. Otettu huomioon: tiedossa olevat valtionosuusleikkaukset ja valtionosuusuudistus Uusi valtionosuusjärjestelmä on mallinnettu tarveperusteisena. Vuotuiset indeksikorotukset ja inflaatio -> %/v. ja tästä eteenpäin 1,5 %/v. ikääntyminen kuntakohtainen nettomeno eur/yli 75-vuotias, kuntakohtainen muutos. Jättää huomiotta verotettavan tulon muutoksen eläköitymistilanteessa. Ei huomioida 2019->. Verotulojen muutokset toteutettiin kuntaliiton veroennustekehikon avulla. Korkotasona on kunnan 2016 laskennallinen korkotaso, veroprosentit vuodelta 2017 Kuntaliiton tiedon mukaisesti. 21

22 22 Lähde: VM

23 Kunnilta siirtyvät kustannukset Siirtyvän erän koko noin 17,7 mrd euroa (2016) Sosiaali- ja terveystoimen, pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon kustannukset poistuvat kuntien taloudesta v Voimaantulovuonna (2019) käytetään vuosien 2015 ja 2016 keskiarvotietoja, jotka korotetaan 2018 tasolle. Riihimäellä poistuu nettomenoja 95,8 meuroa (kuntaan jää 35% toimintakatteesta), noin 51,6 miljoonaa euroa. 23

24 Kunnilta siirtyvät valtionosuudet Siirtyvän erän koko noin 5,9 mrd euroa (2016) Peruspalveluiden valtionosuuden laskennallisista kustannuksista noin 4,8 mrd euroa Ikärakenteesta n. 64 % Sairastavuuskertoimen kautta laskettavat kokonaan Muista laskennallisista noin 35 % Loput 1,1 mrd vähennetty lisäosista ja veromenetysten kompensaatioista Uusi peruspalveluiden valtionosuus ja erityisesti siinä laskennalliset kustannukset määräytyvät hyvin pitkälti (n. 90 %) 0 15 vuotiaiden aiheuttamista kustannuksista. kuntakohtaanto muuttuu. Riihimäellä vähenee soteen liittyviä valtionosuuksia 26,9 meuroa, kuntaan jää noin 9,5 miljoonaa euroa 24

25 Kunnilta siirtyvät verotulot 25 Tuloverot Siirtyvän erän suuruus valmisteluaineiston perusteella noin 11,3 mrd euroa (2016) Toteutetaan alentamalla jokaisen kunnan kunnallisveroprosenttia 12,31 prosenttiyksikköä vuoden 2018 tasosta. Samassa yhteydessä valtion tuloverotukseen asteikkomuutos. Yhteisöverot Kuntien yhteisöveroja alennetaan 0,5 mrd euroa kuntien 2016 jakoosuuksien suhteessa. Verotuskustannusten alenema Riihimäellä poistuu 62,4 meuroa tuloveroja, jää 45,2 meuroa Yhteisöveroa poistuu 2,3 meuroa, jää 4,4 meuroa Verotuskustannusten aleneman vaikutus noin euroa

26 Muuttuva verotulontasaus Verotulontasauksen automaattiset muutokset Riihimäellä 2016 lukujen perusteella noin + 0,4 miljoonaa euroa. Verotulotasauksen muutoksen neutralisoinnista aiheutuva vaikutus noin + 2,1 miljoonaa euroa. Kokonaisvaikutus Riihimäellä 2,5 miljoonaa euroa 26 Kunnilta siirtyvien erien seurauksena myös verotulontasaus muuttuu automaattisesti Tuloveroihin (oletettavasti) 12,31 prosenttiyksikön siirto 0,5 mrd yhteisöveron tuoton siirto Tasausraja alenee 2016 verotulontasaus maksoi valtiolle noin 685 miljoonaa euroa. Automaattimuutosten jälkeen kustannus valtiolle on enää noin 300 miljoonaa euroa. Erotus, noin 390 miljoonaa euroa jaetaan kunnille eur/asukas-perusteella. Erän nimi on uudistusaineisossa Verotulotas. muutoksen neutralisointi ja suuruus noin 71 /as.

27 Muutokset valtionosuusjärjestelmään Uudistuksen yhteydessä valtionosuusjärjestelmää muutetaan. Rahoituksen siirron myötä peruspalvelujen valtionosuus supistuu 9,0 mrd:sta n. 3 mrd. euroon Rahoituksen turvaaminen kunnille jääviin tehtäviin. Vanhoilla perusteilla tehty verotulontasaus ei enää uudessa järjestelmässä toimi Valtionosuusjärjestelmän määräytymistekijäksi toistaiseksi pysyvä muutosrajoitin (ks. 60/60-rajoitin) Tällä uudistuksella aloitetaan valtionosuusuudistusprosessi, millä pyritään pitkällä aikavälillä pääsemään ylimääräisistä muutostasauksista vapaaseen rahoitusmalliin. Varaudutaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamisen jatkamiseen jo nykyisen vaalikauden aikana Kuntien rahoitusjärjestelmän käytännön toimivuutta tarkastellaan, kun uudistuksen voimaantulon jälkeen on saatu tarpeeksi tietoa kunnille jäljelle jäävien tehtävien rahoituksesta 27

28 Muutokset valtionosuusjärjestelmään Vuoden 2015 alusta uudistetun kuntien valtionosuusjärjestelmän perusrakenne säilytetään pääosin muutamia pienehköjä kriteerimuutoksia lukuun ottamatta: Otetaan käyttöön uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä kuvaava kriteeri kannustavuus paranee / kriteerin rahoitus (56 milj.e) puoliksi maakunnilta, puoliksi kuntien vos-järjestelmästä Ikäluokka-kriteerissä uusi luokka yli 16-vuotiaille (merkittävin paino kuitenkin vuotiaissa) Työttömyysaste siirretty lisäosiin, vastaavasti mm. ikäluokkien painoa nostettu Puretaan aiempia järjestelmämuutoksen tasauksia ja muita valtionosuuksien lisäyksiä ja vähennyksiä läpinäkyvyys paranee Selvityksessä saaristo-osakuntakuntien huomioon ottaminen vos-kriteereissä joko omana kriteerinään tai osana syrjäisyyslukua Verotuloihin perustuvan tasausjärjestelmän tasausrajoja ehdotetaan muutettavaksi Tasauslisäprosentti nousisi nykyisestä 80 %:sta 90 %:iin hyödyttää pienen verotulon kuntaa, kannustavuuselementti tasausrajan alapuolella säilyy Tasausvähennysprosentti laskisi nykyisestä 30 % (ja lievä progressio) kiinteään 15 prosenttiin hyödyttää korkean verotulon kuntaa Puolet kiinteistöverotuloista ehdotetaan sisällytettäväksi verotuloihin perustuvaan tasausjärjestelmään Kiinteistöveron painoarvo kuntien tulorakenteessa kasvaa selvästi (lähes 1/5 verotuloista) Toisaalta jättämällä puolet tasauksen ulkopuolelle lisätään kunnan päätösvaltaa omiin tuloihin Kiinteistövero tasauksessa laskennallisena (kuten kunnallisvero) kunnan oma korotus ei käytännössä nosta laskennallista tasausrajaa Voimalaitosten osalta tasauksessa käytetään yleistä kiinteistöveroprosenttia voimalaitosprosentin sijaan 28

29 Muutokset Riihimäellä kuntanimi As.määrä Ikärakenne, Sairastavuus, Muut lask. Laskennalliset Omarahoitus- Omarahoitus lask.kust. lask.kust. kustannukset kustannukset osuus, /as osuus, yht. yht. Riihimäki , Riihimäellä uusi valtionosuusjärjestelmä tuottaa valtionosuutta 2016 tasolla noin 11,4 miljoonaa euroa. Muutos nykyiseen järjestelmään on - 26,4 miljoonaa euroa (-898 eur/as) kuntanimi Valtion- Lisaosat Valtionosuuteen Järjestelmä- Valtionosuus, Verotuloihin Verotulo- Kunnan osuus omarah. yht. tehtävät vähenn. muutostasaus ennen verotul. perustuva tas. muutoksen peruspalv. osuud. jälkeen ja lisäykset, netto v perust. valt.os. valt.os. neutralisointi valtionosuus (välisumma) (2015 uudist.) tasausta tasaus (uusi) yht. Riihimäki UUSI NYKYINEN MUUTOS kuntanim i Kunnan euroa /as. peruspalv. valtionosuus ml. osaliitos Riihimäki Aikaisemmin tarkastellun perusteella Riihimäki menettää automaattimuutoksen seurauksena sote-valtionosuuksia noin 26,9 miljoonaa euroa, mutta saa verotulontasauksen kautta 2,5 miljoonaa euroa Näiden vaikutus siten - 24,4 miljoonaa euroa. Siten kokonaismuutos Riihimäellä Sote muutos 24,4 miljoonaa euroa. Valtionosuusjärjestelmän muutokset 26,5 miljoonaa euroa. Riihimäki häviää valtionosuusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä 29

30 Sote-uudistuksen merkittävimmät talousvaikutukset Tulot Tuloverot Kunnan tulovero alenee 12,31 prosenttiyksikköä -> vaikutus 2016 tasossa noin 62,4 miljoonaa euroa Yhteisöverot Koko maan tasolla kuntien yhteisöveroista siirretään 500 miljoonaa euroa sotealueille Vaikutus kunnassa (2016) noin 2,3 miljoonaa euroa Valtionosuudet Soten valtionosuudet siirtyvät ja järjestelmään tulee muutoksia. Vaikutus kunnassa 2016 tasolla 26,9 miljoonaa euroa. Menot Soten nettomenot Siirtyvät maakunnille. Riihimäen sote ymskustannukset 96,6 miljoonaa euroa, joka vastaa VM:n arviossa noin 65 % toimintakatteesta ja poistoista. Sote-nettomenojen kasvu Riihimäellä toimintakatteen kasvusta sote on selittänyt 81 % ja muut toiminnot vain 19 % Jatkossa pienempi osa toimintakatetta jää kuntaan ja tämä pienempi osa kasvaa hitaammin kuin mitä sote on kasvanut teoriassa vahvistaa mahdollisuutta lisätä elinvoimaa. Verotuskustannusten alenemaksi VM ennakoi Riihimäellä noin euroa. Riihimäki voittaa rahoituksellisesti. Riihimäen olisi alun perin pitänyt voittaa noin 7,2 miljoonaa euroa tämä rajautuu (60/60) noin 3 miljoonaan euroon vos-muutokset 2,2 miljoonaa euroa lopullinen muutos euroa Viiden vuoden siirtymäaika, jolla lopullinen muutos toteutetaan asteittain ja samalla rajataan ±100 /as. lopullinen muutos + 32 /as euroa Muutos vastaa Riihimäellä 0,17 veroprosenttiyksikön tuottoa. 30

31 Rautalankaa Riihimäki Riihimäki Siirtyvät menot ME Siirtyvät tulot ME Kunnalta poistuva sote-nettokustannus 95,88 Kunnalta poistuvat sote-valtionosuudet 26,89 Tuloveron alenema (12,31) 62,35 Yhteisöveron alenema 2,33 Siirtyvät menot 95,9 Siirtyvät tulot 91,57 Riihimäki ME Siirtyvät menot - siirtyvät tulot 4,31 Verotuskustannusten alenema 0,38 Nykyisen VOS:n muutosten vaikutus verotulon tasaukseen. 2,54 Automaattimuutos 7,23 Muutosrajoitin (60/60) -4,26 Automaattimuutos x 0,60 - kunta/valtio -neutraalius Ensimmäisen rajauksen jälkeinen muutos 2,97 Nykyisen järjestelmän valtionosuus 37,91 (poistettu siirtymätasaus 2015 järjestelmästä) Uusi valtionosuus 11,40 (vuonna 2019 muuttuvan järjestelmän valtionosuus) Erotus 26,51 Kunnalta poistuvat sote-valtionosuudet 26,89 Sote-uudistuksen aiheuttama vos-muutos kunnalle Nykyisen VOS:n muutosten vaikutus verotulon tasaukseen. 2,54 Vaikutus 24,35 Valtionosuusjärestelmän uudistuksen vaikutus -2,16 Kokonaisvaikutus ME Ensimmäisen rajauksen jälkeinen muutos 2,97 Valtionosuusjärestelmän uudistuksen vaikutus -2,16 Kunnalle jäävä, rajoittamaton rahoitusmuutos 0,81 Lopullinen rajaus Max e/asukas Asukasluku Rajaamaton muutos eur/as 28 Rajataan +/-100 euroon/asukas 31

32 Verorakenne Viereisessä kuviossa oletuksena on, että veroprosentit pysyvät 2018 vuoden 2016 tasolla ja vuonna 2019 tuloveroon tehdään 12,31 prosenttiyksikön madallus. Viimeisenä nykymuotoisena kuntana 2018 tulovero rahoittaa noin 86 % verotuloista. Koska vähennyksiä ollaan siirtämässä kunnan tuloverosta valtionveroon, voi efektiivinen vero tuoda jopa nykyistä paremman tuoton veroprosenttia kohden. Kiinteistöveron suhteellinen osuus kasvaa yli kaksinkertaiseksi. Vaikka kuntien yhteisöverokertymää siirretään maakuntien hyväksi, kasvaa myös yhteisöveron suhteellinen merkitys. Panostus entistä enemmän pysyvään kiinteistöveroon Tulovero Kive Yhteisövero Verot yhteensä % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Yhteisövero 6 % 9 % Kive 8 % 18 % Tulovero 86 % 74 % Tulovero Kive Yhteisövero 32

33 Muuta sote-uudistuksessa huomioitavaa Sote-kuntayhtymät siirtyvät sote-alueelle. Kuntien peruspääomaa alennetaan samassa suhteessa vaikutus omavaraisuusasteeseen. Riihimäen kuntayhtymäosuudet? Omavaraisuusaste ei ole enää mukana uusissa kriisimittareissa, ei vaikuta suhteelliseen velkaantuneisuuteen. Kunnat kattavat mahdolliset kuntayhtymien alijäämät ennen siirtoa. Riihimäen osuus? Kiinteistöt ja niiden siirtojen talousvaikutukset? 33

34 Tasapainon etsiminen Velkatasapaino Tavoitellaan vain rahoituksen tasapainoa velan määrää kasvattamalla. Tarkastelu tehdään laskennallisilla kertoimilla ja kunnan oman talousarvion 2017 ja 2018 mukaisilla toimintakatearvioilla. Verotasapaino Tavoitellaan vain rahoituksen tasapainoa tuloveroprosenttia kasvattamalla. Tasapaino Arvioidaan, kuinka paljon nettomenoja pitäisi vähentää jaksotetusti, jotta päästään tasapainotilaan. Millä kasvulla Arvioidaan toimintakatteen kasvulle raja-arvo, jolla päästään tasapainotilaan. 34

35 Verotettavan tulon muutos 15% 10% 5% 0% -5% Verotettavan tulon muutos Verotettava tulo Verotettava tulo /as ka /as ka /as ka /as Laskennan pohjana käytetään laskennallisia kasvukertoimia. Kunnan verotettava tulo on kasvanut ,59 %/v (2,3 %/v./as). Tätä lukua käytetään pohjana 2019 eteenpäin. Vuodet lasketaan Kuntaliiton veroennustekehi kosta. 35

36 Toimintakatteen muutos 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Toimintakatteen muutos Toimintakatteen muutos Toimintakate /as ka /as ka /as ka /as Laskennan pohjana käytetään laskennallisia kasvukertoimia. Kunnan toimintakate kasvanut ,3 %/v (2,9 %/v./as). Tätä lukua käytetään pohjana 2017 eteenpäin toimintakatteen arvossa huomioidaan myös toimeentulotuen siirto Kelaan Kuntaliiton arvion mukaisesti Vuoden 2016 toimintakatteen arvona käytetään kunnan tilinpäätösennuste en mukaista lukua 36

37 37 Painelaskelmat

38 38 Kunnan oman talousarvion mukainen toimintakatteen muutos 2017 ja 2018

39 Kunnan oma TA perusteena Riihimäki kertoimet eur/as TP 2014 TP 2015 Tpe 2016 TA 2017 TASU 2018 TASU 2019 TE 2020 TE 2021 TE 2022 TE 2023 Asukasluku Verotettava tulo Muutos-% 3,27 % -2,56 % -0,48 % 2,41 % 2,48 % 2,66 % 2,66 % 2,65 % 2,64 % Veroprosentti 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 8,19 8,19 8,19 8,19 8,19 Toimintakate Muutos 3,4 % 0,49 % 1,68 % -2,43 % -0,63 % -64,30 % 2,03 % 2,03 % 2,03 % 2,02 % Sopeutus Verotulot Valtionosuudet Valtionosuudet (Vm + OKM) Soten rajoittimet Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Satunnaiset tulot ja menot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Talous saavuttaa tasapainon Talous on vuositasolla ylijäämäinen ja velkataso alenee nopeasti. Velkatason alenemisen seurauksena mahdollisen korkomuutoksen vaikutus pienenee Nettoinvestoinnit Lainakanta 1000 eur Nettolaina 1000 eur Nettolaina eur/as Nettolaina/Verorahoitus 76 % 74 % 78 % 81 % 84 % 191 % 173 % 148 % 136 % 124 % Nettolaina veroprosenttia 23,62 22,52 23,95 25,24 25,88 24,09 21,88 18,86 17,30 15,68 39

40 Velkatasapaino Riihimäki kertoimet eur/as TP 2014 TP 2015 Tpe 2016 TA 2017 TASU 2018 TASU 2019 TE 2020 Asukasluku Verotettava tulo Muutos-% 3,27 % -2,56 % -0,48 % 2,41 % 2,48 % 2,66 % Veroprosentti 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 8,19 8,19 Toimintakate Muutos 3,4 % 0,49 % 1,68 % 2,12 % 3,33 % -64,30 % 2,03 % Sopeutus Verotulot Valtionosuudet Valtionosuudet (Vm + OKM) Soten rajoittimet Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Satunnaiset tulot ja menot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Lainakanta 1000 eur Nettolaina 1000 eur Nettolaina eur/as Nettolaina/Verorahoitus 76 % 74 % 78 % 86 % 96 % 275 % 273 % Nettolaina veroprosenttia 23,62 22,52 23,95 26,60 29,72 30,33 30,43 40 Veroprosentin pakkolasku Toimintakatteen muutos sote pois Jäljelle jäävien kasvu Verotuloerien lasku ml yhve Sote valtionosuuden poisto Ulkoinen tilinpäätös ja talousarvio Tarkastelu perustuu laskennallisiin kertoimiin Talous on koko jakson ajan alijäämäinen ja lainakanta kasvaa.

41 Velkatasapaino Riihimäki kertoimet eur/as TP 2014 TP 2015 Tpe 2016 TA 2017 TASU 2018 TASU 2019 TE 2020 TE 2021 TE 2022 TE 2023 Asukasluku Verotettava tulo Muutos-% 3,27 % -2,56 % -0,48 % 2,41 % 2,48 % 2,66 % 2,66 % 2,65 % 2,64 % Veroprosentti 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 8,19 8,19 8,19 8,19 8,19 Toimintakate Muutos 3,4 % 0,49 % 1,68 % 2,12 % 3,33 % -64,30 % 2,03 % 2,03 % 2,03 % 2,02 % Sopeutus Verotulot Valtionosuudet Valtionosuudet (Vm + OKM) Soten rajoittimet Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Satunnaiset tulot ja menot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Lainakanta 1000 eur Nettolaina 1000 eur Nettolaina eur/as Nettolaina/Verorahoitus 76 % 74 % 78 % 86 % 96 % 275 % 273 % 264 % 269 % 272 % Nettolaina veroprosenttia 23,62 22,52 23,95 26,60 29,72 30,33 30,43 29,65 30,25 30,71

42 Velkatasapaino ilman sote-uudistusta Riihimäki kertoimet eur/as TP 2014 TP 2015 Tpe 2016 TA 2017 TASU 2018 TASU 2019 TE 2020 TE 2021 TE 2022 TE 2023 Asukasluku Verotettava tulo Muutos-% 3,27 % -2,56 % -0,48 % 2,41 % 2,48 % 2,66 % 2,66 % 2,65 % 2,64 % Veroprosentti 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 Toimintakate Muutos 3,4 % 0,49 % 1,68 % 2,12 % 3,33 % 3,33 % 3,68 % 4,47 % 4,41 % 4,35 % Sopeutus Verotulot Valtionosuudet Valtionosuudet (Vm + OKM) Soten rajoittimet Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Satunnaiset tulot ja menot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Lainakanta 1000 eur Nettolaina 1000 eur Nettolaina eur/as Nettolaina/Verorahoitus 76 % 74 % 78 % 86 % 96 % 100 % 104 % 107 % 117 % 128 % Nettolaina veroprosenttia 23,62 22,52 23,95 26,60 29,72 30,73 31,84 32,77 35,73 39,20 Ilman soteuudistuksen vaikutusta Riihimäen toimintakatteen kasvu kiihtyy ikääntymisen seurauksena. Vuotuista alijäämää 2016 Kumulatiivinen alijäämä kasvaa merkittävästi Lainakanta kasvaa nopeasti ja on selvästi suurempi, kuin laskelmassa, jossa sote-uudistus huomioituna 42

43 Verotasapaino Riihimäki kertoimet eur/as TP 2014 TP 2015 Tpe 2016 TA 2017 TASU 2018 TASU 2019 TE 2020 TE 2021 TE 2022 TE 2023 Asukasluku Verotettava tulo Muutos-% 3,27 % -2,56 % -0,48 % 2,41 % 2,48 % 2,66 % 2,66 % 2,65 % 2,64 % Veroprosentti 20,50 20,50 20,50 20,50 21,50 9,19 9,69 9,69 9,69 9,69 Toimintakate Muutos 3,4 % 0,49 % 1,68 % 2,12 % 3,33 % -64,30 % 2,03 % 2,03 % 2,03 % 2,02 % Sopeutus Verotulot Valtionosuudet Valtionosuudet (Vm + OKM) Soten rajoittimet Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Satunnaiset tulot ja menot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Lainakanta 1000 eur Nettolaina 1000 eur Nettolaina eur/as Nettolaina/Verorahoitus 76 % 74 % 78 % 86 % 90 % 236 % 213 % 194 % 187 % 179 % Nettolaina veroprosenttia 23,62 22,52 23,95 26,60 28,72 28,34 26,96 24,72 23,88 22,93

44 Tasapainotustarve Riihimäki kertoimet eur/as TP 2014 TP 2015 Tpe 2016 TA 2017 TASU 2018 TASU 2019 TE 2020 TE 2021 TE 2022 TE 2023 Asukasluku Verotettava tulo Muutos-% 3,27 % -2,56 % -0,48 % 2,41 % 2,48 % 2,66 % 2,66 % 2,65 % 2,64 % Veroprosentti 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 8,19 8,19 8,19 8,19 8,19 Tasapainotustarve 6 milj. euroa viidelle vuodelle jaksotettuna Toimintakate Muutos 3,4 % 0,49 % 1,68 % 1,32 % 2,53 % -65,08 % -0,18 % -0,19 % 2,03 % 2,02 % Sopeutus Verotulot Valtionosuudet Valtionosuudet (Vm + OKM) Soten rajoittimet Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Satunnaiset tulot ja menot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Lainakanta 1000 eur Nettolaina 1000 eur Nettolaina eur/as Nettolaina/Verorahoitus 76 % 74 % 78 % 85 % 94 % 256 % 246 % 228 % 224 % 219 % Nettolaina veroprosenttia 23,62 22,52 23,95 26,36 29,01 28,93 28,14 26,27 25,82 25,26 44

45 Millä kasvulla Riihimäki kertoimet eur/as TP 2014 TP 2015 Tpe 2016 TA 2017 TASU 2018 TASU 2019 TE 2020 TE 2021 TE 2022 TE 2023 Asukasluku Verotettava tulo Muutos-% 3,27 % -2,56 % -0,48 % 2,41 % 2,48 % 2,66 % 2,66 % 2,65 % 2,64 % Veroprosentti 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 8,19 8,19 8,19 8,19 8,19 Toimintakate Muutos 3,4 % 0,49 % 1,68 % 0,31 % 1,50 % -64,30 % 2,03 % 2,03 % 2,03 % 2,02 % Sopeutus Verotulot Valtionosuudet Valtionosuudet (Vm + OKM) Soten rajoittimet Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Satunnaiset tulot ja menot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Lainakanta 1000 eur Nettolaina 1000 eur Nettolaina eur/as Nettolaina/Verorahoitus 76 % 74 % 78 % 84 % 91 % 237 % 227 % 211 % 208 % 204 % Nettolaina veroprosenttia 23,62 22,52 23,95 26,05 28,11 27,68 26,78 25,02 24,69 24,25 Tasapaino löytyy, kun toimintakatteen kasvu rajataan alle 1,5 %:n/v. vuosiksi 2017 ja Vuonna 2017 toimintakatteen arvossa on huomioitu Kelan toimeentulotuen siirto. 45

46 Ikuisesti matala korkotaso? Riihimäki 3,1 % 3,5 % 4,2 % 3,4 % 2,6 % 2,6 % 2,2 % 1,6 % 1,4 % 1,2 % Koko maa 3,3 % 4,1 % 4,5 % 3,0 % 2,1 % 2,4 % 2,1 % 1,5 % 1,4 % 1,2 % 5,0 % 4,5 % 4,0 % 3,5 % 3,0 % 2,5 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % 3,1 % 3,5 % 4,2 % Korkotason kehitys 3,4 % 2,6 % 2,6 % 2,2 % 1,6 % 1,4 % 1,2 % Nouseeko korko? Hidas vai nopea kasvu? Suojaukset? Onko matala korkotaso negatiivinen vai positiivinen riski? 0,5 % 0,0 % Riihimäki Koko maa 46

47 Yhteenveto painelaskelmista Velkatasapaino Laskennallisilla toimintakatteen kasvukertoimilla talous on koko jaksolla alijäämäinen. Taseeseen kertyy kumulatiivista alijäämää ja velkataso noin 1,5-kertaistuu vuoteen 2020-luvulle tultaessa. Verotasapaino Tasapaino vaikuttaa löytyvän, kun vuonna tuloveroa korotetaan ennen sotea yhdellä prosenttiyksiköllä ja soten jälkeen vielä 0,5 prosenttiyksiköllä Tasapainotustarve Tasapainotustarpeeksi muodostuu 6,0 miljoonaa euroa viidelle vuodelle jaksotettuna. Millä kasvulla Kunnan talous saavuttaa tasapainon, kun toimintakatteen kasvu rajataan alle 1,5 prosentin vuodessa 2017 ja Toimintakate on aikaisemmin kasvanut: ,4 %/v ,2 %/v ,6 %/v. 47

48 Yhteenveto Jotta soteen päästään, on menojen kasvu rajattava. Jos menojen kasvua ei saada rajattua, kunta sopeuttaa uudistuksen jälkeen alle puolesta nykyistä menorakennetta. Soten rahoitusmallin seurauksena Riihimäki saa rahoitusta (+32 /as) ja samalla talouden kasvu on paremmin hallittavissa pienempi kantasumma kasvaa vähemmän kuin aiemmin suuri kantasumma. Riihimäen saama hyöty sote-uudistuksesta perustuu erityisesti toimintakatteen kasvuvauhdin hidastumiseen ja ennakoitavuuden kasvuun. Kunnan jäljelle jäävien palveluiden tarveperusteen kasvu on melko hidasta (sivistyksen ikäluokat kasvavat vähän tai supistuvat). Tämä vaikuttaa merkittävästi myös tulopuolella soten jälkeen valtionosuuksiin, kun laskennallisista kustannuksista noin 90 prosenttia määräytyy ikäluokan 0 16 mukaisesti. Kunnan oma talousarvio ja suunnitelma on tavoitteellinen toimintakatteen kasvu arvioidaan negatiiviseksi vuosina 2017 ja Painelaskelman perusteella tavoitteellisuutta ei tarvitse talousarviossa lisätä, koska toimintakatteen kasvun raja-arvo näyttäisi asettuvan alle 1,5 %:n vuosina 2017 ja Sopeuttamistoimet ovat kuitenkin sitä tehokkaampia, mitä etupainotteisemmin ne suoritetaan. Sotesta: Soten rahoitusmallista on vaikea todellisuudessa sanoa paljon, koska laskelmat perustuvat menneeseen, verorahoitus hiipuu edelleen ja valtiovarainministeriön laskelmista ei täysin selviä uuden valtionosuuden vaikutus kokonaisuuteen. 48

49 Suuntaa-antavat painelaskelmat, joissa huomioitu vain Riihimäen kaupunki 49

50 Perusteet Painelaskelman tausta-aineistona käytetään ulkoisia tilinpäätöksiä, joten myös kasvukertoimet on määritelty näiden mukaisesti. Seuraavat laskelmat on tehty muokkaamalla Riihimäen Toimintakatteen Poistojen Rahoituserien Ja investointien lukuja alkuperäisestä painelaskelmasta. Vuodet 2014 ja 2015 eivät ole vertailukelpoisia, koska ne perustuvat ulkoisiin tilinpäätöksiin. 50