Valtuustoseminaariin HTT Eero Laesterä

Transkriptio

1 Valtuustoseminaariin HTT Eero Laesterä

2 Aineistot: Tilastokeskuksen tiedonantajapalautteet Kuntaliiton veromalli 8/2011, jota on käytetty arvion pohjana. Ristiinan omat arviot talouden kehityksestä 2011 ja vuodesta 2012 eteenpäin. Painelaskennassa käytetyt arviot eivät ole täysin yhtenevät Ristiinan oman arvioinnin kanssa.

3

4 Ristiina Mikkeli Suomenniemi Alkutuotannon osuus 10 % 4 % 20 % Asl muutos > 2045&:ia v -0,50 % -0,17 % -0,87 % BKT per capita Huoltosuhde 68,5 56,2 80,3 Koulutustaso 50,3 56,8 43,5 Taajama-aste 57,0 81,8 0,0 Työpaikkaomav. 100,1 103,6 95,2 Työttömyysaste 11,5 11,3 14,6 Väestön tiheys 8,7 28,6 2,9 Ikärakenne Mediaani-ikä vuonna Mediaani-ikä vuonna Ristiina Mikkeli Suomenniemi Kunnallisvero ,00 19,50 19,50 Yleinen kiinteistöv ,80 0,90 0,70 Vakit. asunnon kive ,60 0,42 0,45 Ei vakit. as. kive ,15 0,90 1,05 Ristiina Mikkeli Suomenniemi Verotulon tasaus eur/as Sairastavuusindeksi Ristiina Mikkeli Suomenniemi Valtuuston koko SDP Vihreät Keskusta KOK Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Lukuohje riskisyden ja rahoituksen kannalta Alkutuotannon suuri osuus kasvattaa rahoitusriskiä Asukasluvun negatiivinen muutos kasvattaa rahoitusriskiä Suuri huoltosuhde kasvattaa rahoitusriskiä Hyvä koulutustaso alentaa rahoitusriskiä Suuri taajama-aste vähentää rahoitusriskiä Suuri työpaikkaomavaraisuus vähentää rahoitusriskiä Suuri työttömyysaste kasvattaa rahoitusriskiä. Suuri väestön tiheys vähentää rahoitusriskiä. Suuri verotulon tasaus suuri riippuvaisuus muista kunnista ja valtion päätöksistä Sairastavuusindeksi Suuri sairastavuusindeksi, todennäköisesti suuremmat perusturvan menot, joita valtion kompensoi hyvin

5 696 Ristiina Vuodessa Vuodessa Vuodessa Keskimääräinen asukasluku Asukasluvun muutos-% -4,9 % -0,5 % -4,0 % -0,8 % -1,4 % -0,7 % Bruttoinvestoinnit yhteensä Nettoinvestoinnit yhteensä Poistot yhteensä Vuosikate yhteensä Bruttoinvestoinnit euroa/asukas Minimit Keskiarvot Maksimit Omat br.invest eur/as./..keskimääräisestä Mikkeli Vuodessa Vuodessa Vuodessa Keskimääräinen asukasluku Asukasluvun muutos-% -0,6 % -0,1 % -0,1 % 0,0 % 0,1 % 0,1 % Bruttoinvestoinnit yhteensä Nettoinvestoinnit yhteensä Poistot yhteensä Vuosikate yhteensä Bruttoinvestoinnit euroa/asukas Minimit Keskiarvot Maksimit Omat br.invest eur/as./..keskimääräisestä Suomenniemi Vuodessa Vuodessa Vuodessa Keskimääräinen asukasluku Asukasluvun muutos-% -6,3 % -0,7 % -1,7 % -0,3 % 0,1 % 0,1 % Bruttoinvestoinnit yhteensä Nettoinvestoinnit yhteensä Poistot yhteensä Vuosikate yhteensä Bruttoinvestoinnit euroa/asukas Minimit Keskiarvot Maksimit Omat br.invest eur/as./..keskimääräisestä Tarkastellaan vuoden keskimääräisiä vuotuisia bruttoinvestointeja eur/asukas Tilastotarkastelu osoittaa, että sekä asukaslukua kasvattavat että asukkaita menettävät kunnat investoivat asukasta kohden laskettuna yhtä paljon. Ristiina ja Suomenniemi ovat pitkällä tarkastelujaksolla investoineet huomattavasti keskimääräistä vähemmän, Mikkeli lähes keskiarvossa. Molemmilla kunnilla on todennäköisesti paineita investointeihin, varsinkin Suomenniemellä. Kuinka rahoitus?

6 Ristiina -0,46 % -0,52 % -0,80 % Ristiina Sama kasvkoko maa Ristiina Sama kasvukoko maa Ristiina Sama kasvukoko maa Toimintatuotot 1,84 % 3,84 % 4,04 % 2,17 % 4,42 % 4,77 % -1,76 % 4,38 % 5,04 % Toimintamenot 3,56 % 4,58 % 4,83 % 2,26 % 3,40 % 3,70 % 0,99 % 2,54 % 2,94 % Toimintakate 2,57 % 3,10 % 3,27 % 2,29 % 3,25 % 3,55 % 1,56 % 2,18 % 2,57 % Verotettava tulo 0,70 % 1,12 % 1,33 % 1,06 % 1,97 % 2,27 % -0,12 % 0,59 % 1,25 % Veroprosentti 0,192 0,138 0,139 0,011 0,008 0,008 0,016 0,011 0,010 Yhteisöverot -0,35 % -2,89 % -2,74 % -6,18 % -4,86 % -4,77 % -2,20 % 5,33 % 5,15 % Kiinteistöverot 11,29 % 9,32 % 9,68 % 12,83 % 7,08 % 7,62 % 9,48 % 8,14 % 9,41 % Valtionosuudet 5,10 % 5,65 % 5,84 % 7,87 % -1,86 % -0,95 % 6,35 % 5,28 % 5,41 % Poistot 1,63 % 2,02 % 2,26 % -0,32 % 1,29 % 1,73 % -2,56 % 0,67 % 1,44 % Bruttoinv. eur/as Mikkeli -0,09 % -0,09 % -0,02 % Mikkeli Sama kasvkoko maa Mikkeli Sama kasvukoko maa Mikkeli Sama kasvukoko maa Toimintatuotot 8,91 % 4,34 % 4,04 % 10,50 % 5,00 % 4,77 % 2,35 % 5,36 % 5,04 % Toimintamenot 6,79 % 5,21 % 4,83 % 4,89 % 3,90 % 3,70 % 2,56 % 3,14 % 2,94 % Toimintakate 3,55 % 3,53 % 3,27 % 3,41 % 3,75 % 3,55 % 2,65 % 2,76 % 2,57 % Verotettava tulo 2,01 % 1,67 % 1,33 % 2,46 % 2,47 % 2,27 % 1,89 % 1,58 % 1,25 % Veroprosentti 0,151 0,139 0,139 0,008 0,008 0,008 0,008 0,010 0,010 Yhteisöverot -2,93 % -2,52 % -2,74 % -4,49 % -4,71 % -4,77 % 1,38 % 5,07 % 5,15 % Kiinteistöverot 8,63 % 10,24 % 9,68 % 7,84 % 7,97 % 7,62 % 8,15 % 10,04 % 9,41 % Valtionosuudet 8,14 % 6,15 % 5,84 % 8,91 % -0,34 % -0,95 % 8,08 % 5,48 % 5,41 % Poistot -0,64 % 2,62 % 2,26 % 2,49 % 2,03 % 1,73 % -0,66 % 1,83 % 1,44 % Bruttoinv. eur/as Suomenniemi -0,88 % -0,54 % -0,34 % SuomennieSama kasvkoko maa Suomennie Sama kasvukoko maa Suomennie Sama kasvukoko maa Toimintatuotot 4,75 % 3,27 % 4,04 % 5,15 % 4,38 % 4,77 % 0,66 % 4,96 % 5,04 % Toimintamenot 3,22 % 3,85 % 4,83 % 4,27 % 3,38 % 3,70 % 1,79 % 2,90 % 2,94 % Toimintakate 1,81 % 2,60 % 3,27 % 4,10 % 3,22 % 3,55 % 2,05 % 2,52 % 2,57 % Verotettava tulo -0,10 % 0,48 % 1,33 % 0,63 % 1,94 % 2,27 % -0,41 % 1,17 % 1,25 % Veroprosentti 0,154 0,137 0,139 0,011 0,008 0,008 0,011 0,010 0,010 Yhteisöverot -5,07 % -3,31 % -2,74 % -6,60 % -4,87 % -4,77 % 3,24 % 5,17 % 5,15 % Kiinteistöverot 9,80 % 8,27 % 9,68 % 6,29 % 7,03 % 7,62 % 5,88 % 9,26 % 9,41 % Valtionosuudet 5,35 % 5,07 % 5,84 % 21,27 % -1,95 % -0,95 % 8,54 % 5,40 % 5,41 % Poistot 0,94 % 1,33 % 2,26 % 0,64 % 1,25 % 1,73 % -3,74 % 1,35 % 1,44 % Bruttoinv. eur/as Taulukko kertoo kunnan tiettyjen tulo- ja menoerien muutoksen aikajaksossa suhteessa samalla tavalla kasvaneeseen/taant uneeseen kuntajoukkoon. Tärkeintä on tarkastella toimintakatteen muutosta ja verotettavan tulon muutosta. Mikkeli on kolmikosta ainoa, jonka verotettava tulo on kehittynyt myös tarkastelujakson lopulla positiivisesti.

7 Ristiina Verotettava tulo Mikkeli Verotettava tulo Suomenniemi Verotettava tulo Mikkelin oma tulopohja verotettava tulo asukasta kohden on vahvin VOS/Toimintakate Ristiina 33,2 % 32,0 % 33,9 % 35,4 % 38,2 % 40,6 % VOS/Toimintakate Mikkeli 30,9 % 31,3 % 31,0 % 34,1 % 36,7 % 38,3 % VOS/Toimintakate Suomenniemi 39,1 % 38,5 % 36,7 % 40,8 % 44,1 % 50,6 % Mikkeli ja Ristiina ovat lähes samalla tavalla riippuvaisia valtionosuuksista, Suomenniemi on täysin riippuvainen valtionosuuksista.

8 Ristiina Kunnan lainakanta /as Järjestys Ero verrokeihin Ero maan ka Vero-% 7,6 % 11,3 % 17,4 % 21,2 % 23,2 % 20,7 % 20,7 % 21,6 % 20,9 % 21,0 % Järjestys Ero verrokeihin Ero maan ka Mikkeli Kunnan lainakanta /as Järjestys Ero verrokeihin Ero maan ka Vero-% 20,2 % 19,6 % 20,3 % 21,7 % 23,6 % 25,5 % 26,9 % 23,0 % 23,0 % 21,0 % Järjestys Ero verrokeihin Ero maan ka Suomenniemi Kunnan lainakanta /as Järjestys Ero verrokeihin Ero maan ka Vero-% 0,0 % 0,0 % 0,0 % 7,2 % 6,3 % 8,1 % 14,8 % 11,3 % 10,4 % 8,2 % Järjestys Ero verrokeihin #JAKO/0! #JAKO/0! Ero maan ka #JAKO/0! #JAKO/0! Mikkelin lainakanta on joukon suurin, pienin on Suomennimellä. Mikkelin ja Ristiinan pitäisi nostaa veroprosenttiaan 21%:lla, jotta ne pystyisivät maksamaan lainansa yhdellä kertaa pois. Suomenniemen vastaava luku on 8.

9 KUNTAKORTTI III, KONSERNITASE Ristiina Kuntanumero 696 Konsernitase Ka.2010 Konsernitase Ka.2010 Taseen loppusumma Antolainat, 1000, konserni Taseen loppusumma /as Antolainat, /as, konserni Oma pääoma + var Josta kunnan osuus Oma pääoma + var. /as Antolainat, 1000, kunta Vieras pääoma Antolainat, /as, kunta Vieras pääoma /as Rahoitusomaisuus, Lainakanta Rahoitusomaisuus /as Lainakanta /as Josta kunnan osuus Rahoitusomaisuus, 1000, kunta Josta kunnan osuus Rahoitusomaisuus /as, kunta Lainakanta, 1000, kunta Omavaraisuusaste% 7 % 12 % 16 % 43 % Lainakanta /as, kunta Gearing (nettovelk.aste) 8,83 5,10 3,38 0,51 Asukasluku Quick Ratio 0,89 1,01 1,20 2,86 KUNTAKORTTI III, KONSERNITASE Mikkeli Kuntanumero 491 Konsernitase Ka.2010 Konsernitase Ka.2010 Taseen loppusumma Antolainat, 1000, konserni Taseen loppusumma /as Antolainat, /as, konserni Oma pääoma + var Josta kunnan osuus Oma pääoma + var. /as Antolainat, 1000, kunta Vieras pääoma Antolainat, /as, kunta Vieras pääoma /as Rahoitusom aisuus, Lainakanta Rahoitusomaisuus /as Lainakanta /as Josta kunnan osuus Rahoitusomaisuus, 1000, kunta Josta kunnan osuus Rahoitusomaisuus /as, kunta Lainakanta, 1000, kunta Omavaraisuusaste% 29 % 33 % 33 % 43 % Lainakanta /as, kunta Gearing (nettovelk.aste) 1,51 1,17 1,10 0,51 Asukasluku Quick Ratio 0,53 0,63 0,63 2,86 Mikkelin tase on verrokkia an raskaam pi ja raskaam pi kuin Ristiinan tase. Myös Ristiinan peruskun nan lainakant a on verrokkia raskaam pi.

10 Ristiina Yleishallinto eur/asukas Maan keskiarvo eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Mikkeli Yleishallinto eur/asukas Maan keskiarvo eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Suomenniemi Yleishallinto eur/asukas Maan keskiarvo eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Kolmikosta Mikkeli järjestää yleishallinnon palvelut edullisimmin, mutta sekä Mikkeli että Ristiina järjestävät palvelut omia verrokkejaan kalliimmalla.

11 Ristiina Muut palvelut eur/asukas Maan keskiarvo eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Mikkeli Muut palvelut eur/asukas Maan keskiarvo eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Suomenniemi Muut palvelut eur/asukas Maan keskiarvo eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Kolmikosta ainoastaan Ristiina järjestää tekniikan yms palvelut kalliimmalla kuin kolmikon kaksi muuta kuntaa JA verrokkiaan kalliimmalla. Mikkelin tekniset palvelut on järjestetty huomattavan edullisesti.

12 Ristiina Sivistys eur/asukas Maan keskiarvo eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Mikkeli Sivistys eur/asukas Maan keskiarvo eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Suomenniemi Sivistys eur/asukas Maan keskiarvo eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Kaikilla kunnilla sivistyksen nettomenot ovat verrokkia pienemmät. Mikkelin monipuolinen sivistyspalveluiden tarjonta näkyy vertailtaessa Mikkeliä muihin kolmikon kuntiin.

13 Ristiina Sosiaalitoimi (sis. terv.toimen hallinnon) eur/asu Maan keskiarvo eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Mikkeli Sosiaalitoimi (sis. terv.toimen hallinnon) eur/asu Maan keskiarvo eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Suomenniemi Sosiaalitoimi (sis. terv.toimen hallinnon) eur/asu Maan keskiarvo eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Kolmikosta Mikkeli järjestää sosiaalitoimen palvelut edullisimmin, Suomenniemen nettomenot ovat huomattavan suuret. Omiin verrokkeihin nähden Mikkelin ja Suomenniemen palvelut ovat kalliimmat.

14 Ristiina Terveydenhuolto eur/asukas Maan keskiarvo eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Mikkeli Terveydenhuolto eur/asukas Maan keskiarvo eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Suomenniemi Terveydenhuolto eur/asukas Maan keskiarvo eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Mikkelin palvelurakenne on kolmikosta edullisin, Suomenniemen kallein. Omissa verrokeissaan kunnat sijoittuvat hyvin. Sairaanhoitopiiripaikkakuntana Mikkelin terveydenhuollon nettomenot ovat huomattavan pienet.

15 Ristiina Kaikki yhteensä eur/asukas Maan keskiarvo eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Mikkeli Kaikki yhteensä eur/asukas Maan keskiarvo eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Suomenniemi Kaikki yhteensä eur/asukas Maan keskiarvo eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Jokainen käyttää palvelurakenteeseensa verrokkiaan vähemmän rahaa, mutta Mikkelin palvelurakenne on kolmikosta edullisin.

16 Kunnan kaikki palvelut yhteensä nettomeno eur/as Ristiina Suomi Verrokki Kunnan kaikki palvelut yhteensä nettomeno eur/as Mikkeli Suomi Verrokki Kunnan kaikki palvelut yhteensä nettomeno eur/as Suomenniemi Suomi Verrokki

17 1. Ristiinan talous on vahvistunut, mutta suuret investointipaineet kasvattavat velan määrää. Talouden painelaskelmat osoittavat suuria paineita veronkorotuksiin. Kuinka paljon kunnalla on vielä varaa sopeuttaa toimintaansa? 2. Kuntarakennetyöryhmälle tehdyssä ennakollisessa laskennassa kaikkien kuntien talous on kehittymässä samantapaiseen suuntaan, Suomenniemi on alttein talouden järkkymiselle tasapainosta. Kaikilla kunnilla on veronkorotuspaineet, jotka rajoittuvat vuodelle 2024 tultaessa prosenttiin. Tämä nykyisellä valtionosuusjärjestelmällä. Kaikki, mutta erityisesti Suomenniemi, ovat hyvin riippuvaisia valtionosuuksista, joten valtionosuusriski on hyvin suuri. 3. Mikkelin talous näyttää tasapainoisimmalta ottaen huomioon myös talouden taustalla olevat riskitekijät. Mikkelin tase on raskain, mutta oma tulopohja vahvin, mikä tullee keventämään tasetta. Seuraavaksi vahvin on Ristiina. 4. Mikkelin palvelurakenne on kolmikosta edullisin, mutta kaikki kolme järjestävät palvelunsa verrokkiaan edullisemmin. Tulevaisuutta tarkastellessa on otettava huomioon se, kuinka paljon taloutta voidaan vielä sopeuttaa. Ristiinan kunnan talouden tila on hyvä, nyt - 17