HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kangasniemen kunta

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kangasniemen kunta

2 Sisällys 1. Johdanto Henkilöstömäärä Henkilöstön keski-ikä Sairauspoissaolot Tapaturmat Eläköitymiset Työhyvinvointi Johtaminen ja esimiestyö Työkyvyn edistäminen Koulutukset Henkilöstötilinpäätös lukuina ja kustannuksina Henkilöstötuloslaskelma

3 1. Johdanto Henkilöstöraportti on laadittu osana tilinpäätösasiakirjoja. Sen tarkoituksena on luoda kokonaiskatsaus henkilöstöön liittyvistä toimista, henkilöstömäärästä ja henkilöstörakenteesta tilinpäätösvuoden tiedoin. Henkilöstöön ja kunnan toimintoihin vaikuttavat edessä olevat suuret muutokset. Etelä- Savon sosiaali- ja terveysyhtymän toiminnan alkaminen vuoden 2017 alussa ja maakunnalliset itsehallintoalueet vuoden 2019 alussa. Muutokset tiedetään, mutta niiden lopullisia vaikutuksia ei. Työhyvinvoinnin merkitys tulee korostumaan muutostilanteissa. Muutostilanteissa on suuri merkitys taidoilla johtaa ihmisiä. Keskeisiä, muutoksen hallintaa tukevia asioita tulevat olemaan motivaatio, avoimuus, luottamuksellinen vuoropuhelu ja ennakoiva viestintä. Jo useamman vuoden ajan on uutisoitu eläköityvien suuresta määrästä tulevina vuosina, Kangasniemellä eläköitymisvauhti on edelleen pysytellyt maltillisena. Valtionhallinnon linjausten tuottamat epävarmuustekijät ja toisaalta työelämän muuttuvat tarpeet heijastuvat jokaisen työntekijän arkeen. Työn vaatimukset ovat muuttuneet. Asiakaskunnan muuttuvat palveluntarpeet sekä talouden tasapainottamisen haasteet näkyvät tiukentuneina resursseina. Mitkä palvelut ja millä resursseilla palvelut toteutetaan, on tulevaisuudessa yhä tiukemman suunnittelun alla. Yhteistyö niin seudullisesti kuin koko maakunnantasolla lisääntyy ja palveluiden tuottamiseen tarvitaan yhteistyötä myös paikallisten yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Edelleen Kangasniemellä yhden suuren haasteen tuovat myös tilakysymykset. Henkilöstö on kamppaillut työtilojensa sisäilmaongelmien kanssa, mikä ei voi olla vaikuttamatta heidän työhyvinvointiinsa. Kertomusvuoden aikana saatettiin valmiiksi peruskorjaukset sisäilmaongelmien poistamiseksi terveyskeskuksessa ja vanhainkodilla. Kangasniemen kunnan kokonaishenkilöstömäärä oli tilanteen mukaan 418, jossa oli mukana 2 työllistämistuella palkattua. 2

4 2. Henkilöstömäärä Henkilöstömäärä on 20 henkilöä pienempi kuin vuoden 2015 lopussa. Henkilötyövuosiksi muutettuna luku oli 312. Vakinaisessa työsuhteessa oli 344 henkilöä, joista 50 miehiä. Määräaikaisessa työsuhteessa oli 72 henkilöä ja työllistämistuella 2 henkilöä vakinaiset määräaikaiset työllistetyt YHTEENSÄ Taulukko 1. Henkilöstömäärät vuosina naisia miehiä (21,4%) 72 (19,2%) 68 (15,5%) 65 (15,6%) Taulukko 2. Henkilöstön sukupuolijakauma vuosina Henkilöstön keski-ikä Henkilöstön keski-ikä oli koko henkilöstön osalta 45,5, joka oli edellisten vuosien suuntauksen tapaan korkeampi kun edellisenä vuonna (vuosi 2014 keski-ikä 44,1). Miesten keski-ikä oli vuonna ,7 ja naisten 45,2. Kun tarkastellaan ainoastaan vakinaisen henkilöstön keski-ikää, saadaan luvuksi 44,9. Henkilöstön keski-ikä on olennainen kun halutaan ennakoida eläketapahtumia. Tarkkaa ajankohtaa ei tietysti pystytä arvioimaan pelkän keski-iän perusteella, mutta suuntausta henkilöstömäärien kehittymiseen ja rekrytoinnin tarpeeseen sillä saadaan. 3

5 ikä alle 20v 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-64v 65-69v vakinainen mies vakinainen nainen määräaikainen mies määräaikainen nainen työllistetty mies työllistetty nainen yhteensä kaikki Taulukko 3. Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma tilanteen mukaan. 2.2 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen suhteen otettiin käyttöön uusi diagnooseihin perustuva sairauspoissaolojen seuranta. Tämän kaltaisella seurannalla pyritään pääsemään paremmin kiinni sairauksien ennalta ehkäisyyn ja niihin vaikuttaviin syihin. Sairauspäiviä oli vuoden 2015 aikana yhteensä 5385 päivää, tämä oli 2043 päivää vähemmän kuin vuonna 2014, jolloin oli kasvua edellisestä vuodelta 1764 päivää. Henkilöstöön suhteutettuna luvuksi saadaan 12,9 pv/henkilö. Vuonna 2014 vastaava luku oli 17,0 pv/henkilö ja vuonna ,8. Näissä luvuissa on mukana oman ilmoituksen perusteella myönnetyt lyhytaikaiset 1-3 päivän sairaspäivät. 4

6 Sairauspoissaolopäivät jakautuivat seuraavasti: Sosiaali- ja terveystoimi ,5 % Sivistystoimi ,4 % Tekninen toimi ,5 % Keskushallinto 139 2,6 % Vuoden 2015 alusta alkaen myös oman ilmoituksen lomakkeet ohjataan työterveyshuoltoon, jotta ne saadaan mukaan diagnoosiperusteisiin tilastoihin. Diagnoosiperusteisesti sairauspoissaoloja tarkasteltaessa huomataan, että tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairauksiin liittyvät sairauspoissaolot ovat lisäntyneet. Sairauspoissaoloja tuolla diagnoosiryhmällä oli 3102 päivää, kun edellisenä vuonna määrä oli 1637 päivää. Toiseksi suurimmaksi ryhmäksi on noussut mielenterveyden ja käyttäytymisen diagnoosiryhmä 1003 sairaspoissaololla. Edellisenä vuonna määrä oli 1528, joten siltä osin sairauspoissaolot ovat selvästi vähentyneet. tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet/vuosi Taulukko 4. v 2014 v 2015 mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt v 2014 v 2015 vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset v 2014 v ,6 % 45,8 % 27,7 % 14,8 % 7,1 % 9,5 % 1637 päivää 3102 päivää 1528 päivää 1003 päivää 393 päivää 644 päivää sairauspoissaolot diagnoosiperusteisesti ajalla ja

7 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöihin perustuvat sairaspoissaolot vähenivät selvästi edelliseen vuoteen verrattuna, kun ne vuonna 2014 olivat kaksinkertaistuneet edellisvuodesta. Sisäilmaongelmat ovat olleet merkittävässä osassa jo muutaman vuoden ajan. Sisäilmaongelmien vähentämiseen on panostettu paljon mm. korjaamalla toimitiloja, hankkimalla kouluun parakkiluokkia ja ongelmallisiin tiloihin ilmanpuhdistimia. Kunnassa toimii myös sisäilmaryhmä, jossa on mukana eri työyksiköiden edustajat. Mikäli epäilyjä sisäilmaongelmista on ollut, niitä on välittömästi ilmoituksen jälkeen alettu tutkimaan. Työterveyspalvelut Kangasniemen kunta osti edelleen Etelä-Savon työterveydestä. Vuoden 2015 aikana sairaanhoitoon liittyviä käyntejä työterveyspalveluissa oli 2158, edellisenä vuonna 2139 käyntiä. Tämä luku sisältää työterveyshoitajan, työterveyslääkärin ja erikoislääkärin konsultaatiokäynnit. Käyntejä oli keskimäärin 5,2/työntekijä, edellisenä vuonna 4,8. Laboratoriotutkimuksia vuonna 2015 oli 2642 kpl, edellisenä vuonna 2321 kpl. Kuvantamisia vuonna 2015 oli 148 kpl, edellisenä vuonna 115 kpl. Kustannuksia aiheutui korvausluokka I mukaan (v ) ja korvausluokka II mukaan ( ) ja yhteensä ( Työntekijää kohden kustannukset olivat 514 (457 ). Kun tarkastellaan pelkästään sairauspoissaolojen kalenteripäiviin suhteutettuja kustannuksia, saadaan luvuksi Sairauspoissaoloista arvioidaan kuitenkin koituvan työnantajalle kokonaiskustannuksia n.300 /sairauspäivä, tällä tavoin laskettuna saadaan kokonaiskustannukseksi Tapaturmat Tapaturmia sattui vuonna 2015 yhteensä 12, joka oli 1 enemmän kuin vuonna Näistä 6 tapahtui perusturvapalveluissa ja 6 sivistystoimessa. Tapaturmista johtuneita poissaoloja oli vuoden aikana yhteensä 196 päivää (2014 vuonna 86). Tapaturmista aiheutuneet kustannukset olivat vuoden 2015 aikana yhteensä (8 011 ). Tapaturmien määrän nousuun on syytä kiinnittää huomiota mm. riskienarvioinnissa. Esitetyissä luvuissa on mukana ainoastaan ne tapaturmat, jotka ovat aiheuttaneet poissaoloja. Vuoden 2013 aikana otettiin työyksiköissä käyttöön ns. läheltä pitiraportoinnin lomake, jolla pyritään vaikuttamaan tapaturmien määrään. Raportointia pyritään tehostamaan tulevina vuosina. Työ- ja työmatkatapaturmien määrä on ollut henkilöstömäärä huomioiden pieni. 6

8 Työ- ja työmatkatapaturmat (kpl) vakuutusyhtiön tilaston mukaan vuosina : Työtapaturma Työmatkatapaturma Eläköitymiset Kunta- alan eläkepoistuman mukaan Kangasniemellä eläkepoistuma tulee vuosina olemaan 96 henkilöä ja seuraavina viitenä vuotena 82. Keskimäärin 17,8 / vuosi. Vuonna 2015 eläkkeelle jäi 18 henkilöä. Eläkepoistuma-arvio on laskettu kunnan nykyisestä henkilömäärästä. Koko kunta-alalla eläkepoistuma vuosina arvioidaan olevan 16 %, joka on henkilöä. Ammattialoihin jaettuna eläkepoistumaosuus on suurin teknisellä 20,5%, seuraavaksi suurinta eläkepoistuma on yleisellä 19,1% ja sen jälkeen tulevat sosiaali- ja terveys, jossa eläkepoistuman arvioidaan olevan 14,4% luokkaa. Ennusteissa on huomioitu vanhuuseläkkeelle ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät. Vanhuuseläkepoistuma perustuu työntekijöiden henkilökohtaisiin vanhuuseläkeikiin tai 65 vuoden eläkeikään, jos henkilökohtaista vanhuuseläkeikää ei ole. Nykyään vanhuuseläkeikä on joustava 63 ja 68 ikävuoden välillä, mutta suurin osa työntekijöistä siirtyy edelleen vanhuuseläkkeelle lähellä henkilökohtaista vanhuuseläkeikäänsä. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain viranhaltijan eroamisiästä on muutettu. Eroamisikää nousee asteittain 70 vuoteen. Eroamisikä on vuonna 1957 ja sitä ennen syntyneillä edelleen 68 vuotta, vuosina syntyneillä 69 vuotta ja vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneillä 70 vuotta. Kangasniemellä vuonna 2015 vanhuuseläkkeelle jäi 10 henkilöä, ja osaaikaeläkkeelle 2 henkilö. Eläköityminen oli siis vielä varsin maltillista. 7

9 5.Työhyvinvointi Työhyvinvoinnin vetovastuussa oli edellisen vuoden tapaan tyhykoordinaattorina toimiva Sirpa Malinen toukokuun loppuun asti, jonka jälkeen koordinointi jäi henkilöstöpäällikön ja esimiesten yhteiseksi tehtäväksi. Kunnassa toimii koordinoinnin apuna tyhy- ryhmä, joka kokoontui säännöllisesti myös vuonna Sirpa hoiti tyhykoordinaattorin tehtävää osa-aikaisesti. Työhyvinvoinnille asetettiin tavoitteet ja ne saavutettiin seuraavasti: Esimiespalavereita pidettiin säännöllisesti. Liikunta kortin tavoitteena oli omaehtoisen liikkumisen aktivoiminen. Liikuntakortin täyttämisen ajankohta oli ja 43 palauttanen kesken oli arvonta. Kuntosaliharjoittelun tavoitteena on osata käyttää kuntosalilaitteita ja parantaa omaa fyysistä kuntoa harjoitteilla. Kunnantyöntekijöiden omalla kuntosalivuorolla kävijöitä oli Maksuttomia 10 kerran kuntosalikortteja haettiin 111 kpl, edellisenä vuonna n Työntekijöiden oman sählyvuoron tavoitteena on fyysinen kunnon parantuminen ja virkistäytyminen. Osallistujia sählyssä on ollut noin 10 henkilöä/kerta. Tyhy-iltapäivien ja iltojen tavoitteena on ollut virkistäytyminen ja yhdessäolo. Kulttuuripuolen tyhy-toimintaa työnantaja on tukenut kustantamalla osan konsertti- tai teatterilipusta. Kesän 2015 tyhy-toimintaa kunta tuki 20 eurolla. Vaihtoehtoina olivat; Musiikkiviikkojen konsertit, avajaiskonsertti Jyväskylän Sinfonia 17.7 klo 19 kirkossa tai Jenni Vartiaisen konsertti 22.7 klo 21 tai Puulan Ympäripyöräily 27.6 klo 18 tai Syvälahden tanssilippu kesän aikana. Kunnan yhteinen pikkujoulu järjestettiin kahtena eri tilaisuutena. Vuoden aikana laadittiin työyksikkökohtaiset pelisäännöt ja huoneentaulut. Tavoitteet saavutettiin hyvin ja työhyvinvointitapahtumissa oli runsaasti osallistujia. Esimiespalaverit; yhtenäiset käytännöt eri työyksiköissä, esimiesten sitoutuminen sovittuihin asioihin. 5.1 Johtaminen ja esimiestyö Kangasniemen kunnassa on ollut myös käytäntönä kokoontua esimiesten kesken säännöllisesti. Näitä samoja säännöllisiä kokoontumisia jatkettiin myös vuonna Esimiesten säännöllisillä tapaamisilla pyritään tukemaan esimiesten työssäjaksamista ja antamaan heille mahdollisuus keskustella arjen asioista muiden samassa asemassa olevien henkilöiden kanssa. Tapaamisissa on myös pyritty antamaan esimiehille tietoa, joka auttaa heitä työyksiköiden arjen johtamisessa. Vuonna 2015 osaan esimiespalavereista ovat osallistuneet myös tyhy- ryhmän jäsenet. 8

10 Esimiestapaamisissa vuonna 2015 aiheina olivat mm. Defusing, vertaistuki ja esimiehen voimavarat, yhteisöllinen johtaminen, talous, tyhy-toiminta, kehityskeskustelu, epäonnistumisesta eteenpäin, riskien arviointi. 5.2 Työkyvyn edistäminen Vuoden 2015 aikana järjestettiin henkilöstön yhteisiä liikuntatapahtumia. Liikuntatapahtumilla sekä myös kuntosalivuorolla, sählyvuorolla ja liikuntakortti- kampanjalla pyritään tuomaan liikunta osaksi jokaisen työntekijän arkea. Tyky- päivien tarkoituksena on innostaa työntekijöitä liikkumaan sekä tutustua erilaisiin liikuntalajeihin, mistä voi löytyä itselle sopiva liikuntalaji. Käynnissä oli myös erilaisia työyhteisön tarpeisiin suunniteltuja ryhmiä, jotka toteutettiin yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Ryhmissä keskityttiin kunkin työyhteisön yksilöllisiin tarpeisiin ja pyrittiin kokonaisuuden hallintaan eli liikunnan, ravitsemuksen ja henkisen hyvinvoinnin merkityksen esille tuomiseen. Vuonna 2015 alkoi 2 vuotinen "TYHY-Akatemia" -hanke Tanhuvaaran Urheiluopiston, Mikkelin Ammattikorkeakoulun ja Etelä-savon Liikunta ry:n kanssa. Hankkeeseen pääsi mukaan halukkaat työntekijät (30 hlöä), jotka olivat hankkeessa kehittämässä ja pohtimassa konkreettisia työvälineitä työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseen. Lähipäivät toteutettiin Tanhuvaaran Urheiluopistolla. Hankkeen aikana käsitellään myös henkilöstön hyvinvoinnin johtamista mm. Strategisella tasolla sekä johtamisen keinoja johtoryhmälle. Liikunnanohjaaja ja Etelä-Savon Liikunta ry:n liikuntakoordinaattori toteuttivat useampia tapahtumia, joissa henkilökunta pääsi tutustumaan uusiin lajeihin hyvinvoinnin edistäjänä sekä ravintoluennolle. 6. Koulutukset Koulutuspäivien määrä kasvoi edellisestä vuodesta. Vuoden aikana oltiin mukana useissa maa- ja seutukunnallisissa hankkeissa. Hallintokunnat toimivat luomiensa koulutussuunnitelmien mukaisesti. Vuonna 2014 tuli voimaan laki koulutuskorvauksesta. Työnantajat hakivat ensimmäisen kerran korvausta koulutussuunnitelman mukaisesta koulutuksesta. Kuntien tuli hakea korvausta Työttömyysvakuutusrahastolta tammikuun loppuun 2015 mennessä. Koulutussuunnitelman mukaisia koulutuspäiviä toteutui 295 (2014 vuonna 341). Koulutuspäiviin osallistui 166 (200) henkilöä. Haettu koulutuskorvaus oli 3511,39 (4339,10 ). Koulutuspäiviä oli kaikkiaan 919 (705) päivää. Koulutuskustannukset olivat ( ). 9

11 7. Henkilöstötilinpäätös lukuina ja kustannuksina Henkilöstökulut olivat vuonna , joka on 31,11 % (v14 32,84 %) toimintakuluista. Eläkekulut olivat ja muut henkilöstösivukulut Kaikki henkilöstökulut yhteensä ovat , joka puolestaan on kokonaistoimintakuluista 41,07 % (42,85%). Koulutuspalveluiden osuus oli ( ) ja työterveyskustannukset ( ). vuosi 2013 vuosi 2014 vuosi 2015 asukasmäärä henkilöstömäärä 443/0,08 työntekijää/ asukas henkilötyövuodet 343/0,06 HTV/asukas 438/0,08 417/0,07 työntekijää työntekijää /asukas /asukas 342/0,06 323/0,06 HTV/asukas HTVasukas henkilöstömäärä palkat ja palkkiot henkilöstökulut yht. palkat ja palkkiot/asukas henkilöstökulut yht/asukas henkilöstökulut (netto)

12 8. Henkilöstötuloslaskelma HENKILÖSTÖMENOJEN ERITTELY tuotot tp eur ilman sivukuluja (ulk.tuot+verot+vo) 2015 keskipalkka: br.palkat/hlöstömäärällä %-osuus %-osuus Yhteensä palkoista tuotoista Päiväpalkka ka 109 Henkilöstö 348 Palkat ja palkkiot ,6 josta Henkilöstön uusiutumiskulut rekrytointikulut ,1 0,0 vuosilomapalkat ,5 3,1 lomarahat ,8 1,6 Yhteensä ,4 4,7 Henkilöstön kehittämiskulut koulutuskulut ,4 0,1 koulutusajan palkat ,5 0,2 henkilöstösosiaalinen toiminta ,1 0,0 (huvitoim., liikuntarahat, henkilökuntalahjat) Yhteensä ,0 0,3 Henkilöstön rasituskulut sairausajanpalkat ,6 1,8 perhepoliittiset palkat(äitiysl+lapsen s) ,1 2,7 - kelakorvaukset ,6 0,5 muut vapaat Yhteensä ,2 4,0 KAIKKI YHTEENSÄ ,6 9,3 11