KANGASNIEMEN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2018

Transkriptio

1 KANGASNIEMEN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2018 YTR KH KV

2 Sisällys 1. Johdanto Henkilöstö Henkilöstön määrä Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma Sairauspoissaolot Tapaturmat Eläköitymiset Työhyvinvointi Johtaminen ja esimiestyö Koulutukset Edustuksellinen yhteistoiminta ja työsuojelu Henkilöstötilinpäätös lukuina ja kustannuksina Henkilöstötuloslaskelma

3 1. Johdanto Henkilöstöraportti on laadittu osana tilinpäätösasiakirjoja. Sen tarkoituksena on luoda kokonaiskatsaus henkilöstöön liittyvistä toimista, henkilöstömäärästä ja henkilöstörakenteesta tilinpäätösvuoden tiedoin. KT Kuntatyönantajat on laatinut vuonna 2013 suosituksen henkilöstöraportoinnin kehittämiseen ja Kangasniemen kunnan henkilöstöraporttia on kehitetty suosituksen mukaisesti. Henkilöstöraportti valmistellaan ja käsitellään samanaikaisesti kuin kunnan tilinpäätös. henkilöstöasioista vastaavat valmistelevat henkilöstöraportin yhteystyössä mm. työterveyshuollon kanssa. Raportin tiedot ja tulokset käsitellään kunnan yhteistoiminnan- ja työsuojelun yhteistoimintaryhmissä. Lisäksi ne käsitellään kunnan ylintä työnantajavaltaa käytettävissä elimissä. Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän palvelukseen siirtyi alkaen 190 henkilöä. Samaan aikaan siirtyi lisäksi eläinlääkintähuolto ja kaksi henkilöä Mikkelin seudun ympäristöpalveluihin. Muutoksilla on ollut merkittävä vaikutus kunnan organisaatioon ja kuntaan jääneiden työtekijöiden tehtäväkuviin. Kertomusvuonna sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu käynnisti erilaisia Etelä-Savon maakunnan muodostumiseen tähtääviä maakunnallisia selvityksiä, joista ruoka- ja puhtauspalveluiden yhtiöittämisen ja talous- ja henkilöstöhallinnon selvityksiä edelleen jatketaan. Työhyvinvoinnin korostuu muutostilanteissa. Muutostilanteissa on suuri merkitys taidoilla johtaa ihmisiä. Keskeisiä, muutoksen hallintaa tukevia asioita tulevat olemaan motivaatio, avoimuus, luottamuksellinen vuoropuhelu ja ennakoiva viestintä. Jo useamman vuoden ajan on uutisoitu eläköityvien suuresta määrästä tulevina vuosina, Kangasniemellä eläköitymisvauhti on edelleen pysytellyt maltillisena ja uuden henkilöstön rekrytointi eläköitymisten myötä on onnistunut. Valtionhallinnon linjausten tuottamat epävarmuustekijät ja toisaalta työelämän muuttuvat tarpeet heijastuvat jokaisen työntekijän arkeen. Työn vaatimukset ovat muuttuneet. Asiakaskunnan muuttuvat palveluntarpeet sekä talouden tasapainottamisen haasteet näkyvät tiukentuneina resursseina. Mitkä palvelut ja millä resursseilla palvelut toteutetaan, on tulevaisuudessa yhä tiukemman suunnittelun alla. Kangasniemen kunnan kokonaishenkilöstömäärä oli tilanteen mukaan 177, jossa oli mukana 6 työllistämistuella palkattua ja yksi oppisopimuksella. 2

4 2. Henkilöstö 2.1 Henkilöstön määrä Henkilömäärä 2014 Henkilömäärä 2015 Henkilömäärä 2016 Henkilömäärä 2017 Henkilömäärä 2018 muutos% ed. vuosi vakinaiset ,1 % määräaikaiset ,1 % työllistetyt ,0 % oppisopimus ,0 % YHTEENSÄ ,3 % Taulukko 1. Henkilöstömäärät vuosina Henkilöstömäärässä tapahtui suuri muutos vuoden 2017 alussa, kun Essote kuntayhtymän palvelukseen siirtyi 190 työntekijää. Vuoden 2018 lopussa henkilöstömäärä tippui edellisvuodesta, muutos vain 3,3 %, eli yhteensä 6 henkilöä pienempi kuin vuonna Määräaikaisessa työsuhteessa oli 31 henkilöä ja työllistämistuella 6 henkilöä. 2.2 Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma muutos% ed. vuosi naisia ,3 % miehiä ,1 % miesten osuus % 15,5 % 15,6 % 15,3 % 24,7 % 28,2 % 14,2 % Taulukko 2. Henkilöstön sukupuolijakauma vuosina Vakinaisessa työsuhteessa oli 139 henkilöä, joista 50 miehiä. 60 Henkilöstön ikäjakauma alle vakinaiset määräaikaiset työllistetty oppisopimus 3

5 Ikä alle yli 65 vakinaiset määräaikaiset työllistetty oppisopimus yhteensä Taulukot 3 ja 4. Henkilöstön ikäjakauma vuonna Henkilöstön sukupuoli- ja ikäjakauma alle mies nainen Taulukko 5. Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma tilanteen mukaan. Koko henkilöstöstä 96 on alle 45-vuotiaita. Vakinaisessa työsuhteessa olevia 55-vuotiaita tai vanhempia on 15. Henkilöstön ikäjakauma on olennainen kun halutaan ennakoida eläketapahtumia. Tarkkaa ajankohtaa ei tietysti pystytä arvioimaan tämän perusteella, mutta suuntausta henkilöstömäärien kehittymiseen ja rekrytoinnin tarpeeseen sillä saadaan. Rekrytoinnin tarpeeseen vaikuttaa oleellisesti henkilöstön muu vaihtuvuus kuin eläkkeelle jääminen. 2.3 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen suhteen kunnassa otettiin käyttöön uusi diagnooseihin perustuva sairauspoissaolojen seuranta. Tämän kaltaisella seurannalla pyritään pääsemään paremmin kiinni sairauksien ennalta ehkäisyyn ja niihin vaikuttaviin syihin. Työterveyshuolto toimittaa kuntaan vuosittain tilastot. Vuoden 2016 lukujen osalta tulee muistaa, että ne sisältävät Essote kuntayhtymään siirtyneen henkilöstön. 4 Sairauspoissaolopäiviä oli toimintakertomusvuonna yhteensä 1619 (9,1 päivää henkilöä kohden). Vuonna 2017 sairauspoissaolopäiviä 2853 (16,1 päivää henkilöä kohden). Henkilömäärän keskiarvo kuukausien viimeisten päivien työterveyshuollon järjestelmässä olevista henkilöistä oli vuonna ja vuonna

6 Sivistystoimi 62,4 % 59,7 % 64,2 % Tekninen toimi 27,1 % 31,9 % 23,9 % Keskushallinto 10,5 % 8,4 % 11,9 % Taulukko 6. Henkilöstön sairauspoissaolot toimialoittain Sairauspoissaolojen oman ilmoituksen lomakkeet on ohjattu vuoden 2015 alusta alkaen työterveyshuoltoon, jotta ne saadaan mukaan diagnoosiperusteisiin tilastoihin. Tässä raportissa sairauspoissaolojen määrät perustuvat työterveyshuollon raportointiin. Diagnoosiperusteisessa ryhmittelyssä sekä mielenterveyden ja käyttäytymishäiriöiden että vammojen, myrkytysten ja eräiden muiden ulkoisten syiden seurauksien sairauspoissaolojen suhteellinen määrä kaikista sairauspoissaoloista on laskenut. Samoin on laskenut tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairauksiin liittyvät sairauspoissaolojen suhteellinen osuus. Suurin sairauspoissaolojen diagnoosiryhmä vuonna 2018 oli hengitystiesairaudet, joita oli 499 päivää, ollen 30,82 % kaikista sairauspoissaoloista % osuus sairauspoissaolopäivät sairauspoissaolopäivät Taulukko 7. Merkittävimmät sairauspoissaolot diagnoosiperusteisesti ajalla % osuus tuki- ja liikuntaelinsairaudet ,8 % ,7 % ,2 % mielenterveyshäiriöt ,6 % ,3 % 131 8,1 % vammat, myrkytykset, ulkoiset syyt ,2 % ,3 % ,9 % Ikä vuosina % osuus sairauspoissaolopäivät sairauspoissaolot kalenteripäivinä % alle 35 v ,7 % v ,0 % v ,7 % yli 60 v ,5 % Taulukko 8. Sairauspoissaolot ikäryhmittäin

7 Sisäilmaongelmat ovat olleet aikaisempina vuosina merkittävässä osassa. Sisäilmaongelmien vähentämiseen on panostettu paljon mm. uuden koulun rakentamisella ja korjaamalla käytössä olevia toimitiloja. Kunnassa toimii myös sisäilmaryhmä, jossa on mukana eri työyksiköiden edustajat. Mikäli epäilyjä sisäilmaongelmista on ollut, niitä on välittömästi ilmoituksen jälkeen alettu tutkimaan. Työterveyspalvelut Kangasniemen kunta osti Etelä-Savon työterveydestä. Vuoden 2018 aikana sairaanhoitoon liittyviä käyntejä työterveyspalveluissa oli 792, edellisenä vuonna 955 käyntiä. Tämä luku sisältää työterveyshoitajan, työterveyslääkärin ja erikoislääkärin konsultaatiokäynnit. Laboratoriotutkimuksia vuonna 2018 oli 1477 kpl, edellisenä vuonna 1136 kpl. Kuvantamisia vuonna 2018 oli 40, 2017 oli 60. Kustannuksia aiheutui korvausluokka I mukaan ( vuonna 2017) ja korvausluokka II mukaan ( vuonna 2017) ja yhteensä ( vuonna 2017) Työntekijää kohden kustannukset olivat 627 (673 vuonna 2017). Sairauspoissaolojen kustannukset löytyvät tämän raportin henkilöstömenojen erittelystä. Sairauspoissaoloista arvioidaan kuitenkin koituvan työnantajalle kokonaiskustannuksia noin 300 /sairauspäivä. 2.4 Tapaturmat Työ- ja työmatkatapaturmien määrä on ollut henkilöstömäärä huomioiden pieni. Työtapaturmia sattui vuonna 2018 yhteensä 9, joka oli yhden enemmän kuin vuonna Tapaturmien määrään on syytä kiinnittää huomiota mm. riskienarvioinnissa. Esitetyissä luvuissa on mukana ainoastaan ne tapaturmat, jotka ovat aiheuttaneet poissaoloja. Vuoden 2013 aikana otettiin työyksiköissä käyttöön ns. läheltä piti- raportoinnin lomake, jolla pyritään vaikuttamaan tapaturmien määrään. Raportointia on pyritty sen jälkeen tehostamaan ja kehitystyötä jatketaan edelleen. Työtapaturma Työmatkatapaturma Taulukko 9. Työ- ja matkatapaturmat vakuutusyhtiön tilaston mukaan vuosina

8 2.5 Eläköitymiset Kangasniemellä vuonna 2018 vanhuuseläkkeelle jäi 10 (vuonna 2017 myös 10) henkilöä. Eläköityminen on ollut edelleen varsin maltillista. Kohdassa 2.5 olevan henkilöstön ikäjakauman perusteella voi ennakoida tulevien vuosien eläköitymistä. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain viranhaltijan eroamisiästä on muutettu. Eroamisikää nousee asteittain 70 vuoteen. Eroamisikä on vuonna 1957 ja sitä ennen syntyneillä edelleen 68 vuotta, vuosina syntyneillä 69 vuotta ja vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneillä 70 vuotta. 3. Työhyvinvointi Työhyvinvoinnin painopisteenä oli edellisten vuosien tapaan omaehtoisen liikunnan lisääminen. Kunta tuki henkilöstön osallistumista liikunta- ja kulttuuritapahtumiin. Henkilöstölle oli myös vuorot kuntosalilla ja Kansis-keskuksen liikuntahallissa. Kunnantyöntekijöiden omalla kuntosalivuorolla kävijöitä oli Maksuttomia 10 kerran kuntosalikortteja haettiin 30 kpl, edellisenä vuonna 89 kpl. Työntekijöiden oman sählyvuoron tavoitteena on fyysinen kunnon parantuminen ja virkistäytyminen. Osallistujia sählyssä on ollut noin 10 henkilöä/kerta. Kulttuuripuolen tyhy-toimintaa työnantaja on tukenut kustantamalla osan konsertti- tai teatterilipusta. Tämän lisäksi järjestettiin työyksikkökohtaisia retkiä, tapahtumia yms. Kunnan yhteinen, ohjelmallinen pikkujoulu järjestettiin Kunnantalolla. Pikkujouluihin osallistui n. 80 henkilöä. 4. Johtaminen ja esimiestyö Kangasniemen kunnassa on ollut myös käytäntönä kokoontua esimiesten kesken säännöllisesti. Esimiesten säännöllisillä tapaamisilla pyritään tukemaan esimiesten työssäjaksamista ja antamaan heille mahdollisuus keskustella arjen asioista muiden samassa asemassa olevien henkilöiden kanssa. Tapaamisissa on myös pyritty antamaan esimiehille tietoa, joka auttaa heitä työyksiköiden arjen johtamisessa. Vuoden aikana pidettiin 3 varsinaista esimiesiltapäivää; 18.1., 6.4. ja

9 5. Koulutukset Koulutukset koulutuskorvaukseen pv 2pv 3pv tiedonhallintapalvelut toimistopalvelut rakennusvalvonta kirjasto nuorisotoimi tekninen toimi liikuntatoimi talonmiehet vesi ja viemärilaitos siivoustoimi keskuskeittiö päivähoito / varhaiskasvatus opetus koulutuspäiviä = Taulukko 10. Koulutuspäivät vuonna Koulutuspäivien määrä laski edellisestä vuodesta. Hallintokunnat toimivat luomiensa koulutussuunnitelmien mukaisesti. Vuonna 2014 tuli voimaan laki koulutuskorvauksesta, jonka mukaisesti työnantajat voivat hakea korvausta koulutussuunnitelman mukaisesta koulutuksesta. Koulutuspäiviin osallistui 108 (54 vuonna 2017) henkilöä. Koulutuskorvaukseen oikeuttavia kustannuksia oli , ja sen perusteella saatu koulutuskorvaus oli Koulutuspäiviä oli kaikkiaan 207 (335 vuonna 2017) päivää. Koulutuskustannukset olivat ( vuonna 2017). 8

10 6. Edustuksellinen yhteistoiminta ja työsuojelu Yhteistyöryhmä Yhteistyöryhmä on edustuksellinen yhteistoiminta- ja työsuojeluelin, jonka muodostavat työsuojeluvaltuutetut, pääluottamusmiehet, ja muiden työntekijäjärjestöjen edustajat, mikäli ei heillä ole pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua, sekä työnantajan edustajat. Puheenjohtajana on toiminut työntekijäjärjestön edustaja. Yhteistyöryhmä kokoontui vuoden 2018 aikana 3 kertaa. Edellisenä vuonna kokouksia oli 5 kpl. Yhteistyöryhmänä käsitteli vuoden aikana mm. seuraavia aihepiirejä: Tilinpäätös 2017 ja henkilöstöraportti Henkilöstökyselyn tulosten yhteenveto Paikallisia sopimuksia: lomarahojen vaihto vapaaksi, työsuojeluvaltuutetun ajan käyttö ja pääluottamusmiehen ajankäyttö Työaikapankki TVA-prosessi, TVA-prosessin hyväksyminen KVTES:n osalta Talousarvio 2019 Tietoturva- ja tietosuojapolitiikka Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Työsuojeluasiat omana asiana jokaisessa kokouksessa Lisäksi vuoden aikana saatiin useita vuosia kestänyt palkkausjärjestelmän uudistus valmiiksi KVTES:n osalta ja TS:n osalta siten, että kunnanhallitus päätti sen osalta vuoden 2019 tammikuussa. Vuoden mittaan otettiin käytäntö, osin myös palkkausjärjestelmän uudistusprosessin johdosta, pitää YTR:n lisäksi epävirallisempia YT-palavereita hallintopäällikön ja pääluottamusmiesten kesken. Työsuojelu Työsuojeluvaltuutettujen toimikausi on Kuntaan on valittu 2 työsuojeluvaltuutettua, jotka toimivat myös työsuojelutoimikunnan jäseninä, sekä heille varavaltuutettu. Työsuojelupäällikkö vaihtui elokuussa. Työsuojelutoimikunta kokoontui vuoden aikana 10 kertaa. Työsuojelutoimikunnan yhtenä merkittävänä roolina on valmistella työsuojelullisia asioita Yhteistyöryhmän käsiteltäväksi. 9

11 Työsuojelutoimikunta käsitteli vuoden aikana mm. seuraavia aihepiirejä: Uuden työsuojelutoimikunnan tavoitteiden suunnittelu ja käynnistäminen Työsuojelun, esimiestyön sekä työterveyshuollon välisen vuoropuhelun kehittäminen kohti parempaa työhyvinvointia. Riskienkartoituksen hallinnointi ja toteuttaminen Työsuojelun nostaminen osaksi esimiesiltapäivien asialistaa 10

12 7. Henkilöstötilinpäätös lukuina ja kustannuksina Palkkakulut olivat euroa vuonna 2018, 3 % vähemmän kuin vuonna 2017, palkkakulujen ollessa edellisenä vuonna euroa. Eläkekulut olivat euroa ja muut sivukulut euroa, vuonna 2017 eläkekulut olivat euroa, muut henkilöstösivukulut euroa. Vuonna 2018 säästövapaista syntyi säästöä noin euroa ja sairauspoissaolojen sijaiskustannukset olivat noin euroa. vuosi 2016 vuosi 2017 vuosi 2018 asukasmäärä henkilömäärä työntekijää/asukas 0,073 0,033 0,032 Taulukko 11. Henkilöstömäärä palkat ja palkkiot henkilöstökulut yht palkat ja palkkiot/asukas henkilöstökulut yht/asukas Taulukko 12. Henkilöstökulut (netto)

13 8. Henkilöstötuloslaskelma HENKILÖSTÖMENOJEN ERITTELY tuotot tp (ulk.tuotot+verot+vo) ilman sivukuluja keskipalkka: br.palkat/hlöstömäärä %-osuus %-osuus Yhteensä palkoista tuotoista Päiväpalkka ka 94 Henkilöstö 170 Palkat ja palkkiot ,0 josta Henkilöstön uusiutumiskulut rekrytointikulut ,1 0,0 vuosilomapalkat ,1 1,2 lomarahat ,4 0,5 Yhteensä ,7 1,7 Henkilöstön kehittämiskulut koulutuskulut ,0 0,3 koulutusajan palkat ,6 0,1 henkilöstösosiaalinen toiminta ,3 0,0 (huvitoim., liikuntarahat, henkilökuntalahjat) Yhteensä ,9 0,4 Henkilöstön rasituskulut sairausajanpalkat ,0 0,5 perhepoliittiset palkat(äitiysl+lapsen s) ,2 0,3 - kelakorvaukset ,9 0,1 muut vapaat ,8 0,1 Yhteensä ,1 0,8 KAIKKI YHTEENSÄ ,6 2,9 12