KALTEVA TASO. 1. Työn tavoitteet. 2. Teoria
|
|
- Reijo Lehtilä
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1. Työn tavoitteet Tämän työn ensimmäisessä osassa tutkit kuulan, sylinterin ja sylinterirenkaan vierimistä pitkin kaltevaa tasoa. Vierimisliike koostuu kaltevan tason suuntaisesta kappaleen massakeskipisteen etenevästä liikkeestä, joka on tasaisesti kiihtyvää, sekä kappaleen pyörimisestä massakeskipisteen kautta kulkevan akselin ympäri. Määrität vierivien kappaleiden etenemisliikkeen kiihtyvyydet mittaamalla kappaleiden vierintäaikoja matkan funktiona. Kappaleiden hitausmomentit saat selville punnitsemalla kappaleet ja mittaamalla niiden halkaisijat. Tutkimalla vieriviin kappaleisiin vaikuttavia voimia dynamiikan peruslain avulla saadaan yhtälöt, joista voit laskea teoreettisesti kappaleiden etenemisliikkeen kiihtyvyydet, kun tason kaltevuuskulma tunnetaan. Työn toisessa osassa tutkit suorakulmaisen särmiön liukumista pitkin kaltevaa tasoa. Tarkoituksenasi on määrittää pienin mahdollinen kaltevuuskulma eli rajakulma, jolla särmiö vielä liukuu pitkin tasoa. Tarkastelemalla liukuvaan kappaleeseen vaikuttavia voimia voidaan johtaa yhtälö, joka esittää liu unta-ajan ja tason kaltevuuskulman välistä riippuvuutta. Yhtälöstä nähdään, että mittaamalla liu unta-aikoja kaltevuuskulman funktiona ja esittämällä tulokset sopivassa koordinaatistossa, saat kuvaajan, josta voit määrittää rajakulman arvon. Rajakulman avulla saat selville myös kappaleen ja tason välisen kitkakertoimen.. Teoria.1 Vierimisliike kaltevalla tasolla.1.1 Tasaisesti kiihtyvä liike Tarkastellaan kuvan 1 mukaista tilannetta, jossa kappale vierii pitkin kaltevaa tasoa. Kappaleen vieriessä sen massakeskipiste on tasaisesti kiihtyvässä liikkeessä, jolloin massakeskipisteen etenevän liikkeen kiihtyvyyden a, nopeuden v ja ajan t välillä on yhteys t v dv a = Þ adt = ò dv Þ v = v dt ò v + at, (1)
2 jossa on ajateltu, että liikkeen tarkastelu aloitetaan hetkellä t =. Tällöin massakeskipisteen kaltevan tason suuntaisen paikan x, nopeuden v ja ajan t välinen riippuvuus on muotoa v dx t x t = Þ = dx Þ x - x = dt ò vdt ò ò x ( v + at) dt Þ s = v t + 1 at, () jossa kaltevan tason suunnassa kuljettua matkaa on kuvan 1 mukaisesti merkitty symbolilla s. Jos kappale lähtee liikkeelle levosta eli jos sen alkunopeus v =, vierintämatkan s, vierintäajan t ja etenevän liikkeen kiihtyvyyden a välillä on yhteys s = 1 at. (3) y a x Kuva 1. Kaltevalla tasolla vierivä kappale.1. Kappaleiden hitausmomentit Kappaleen hitausmomentti, jota merkitään usein symbolilla I, on suure, joka riippuu pyörimisakselin paikasta kappaleessa ja kappaleen massan jakautumisesta pyörimisakselin suhteen. Jäykän kappaleen, jonka massa on jatkuvasti jakautunut, hitausmomentti voidaan laskea yhtälöstä I = ò r dm, (4) missä dm on massa-alkio, jonka kohtisuora etäisyys pyörimisakselista on r. Yhtälöä (4) käyttäen saadaan työssä käytettäville kuulalle, sylinterille ja sylinterirenkaalle Taulukon 1 mukaiset hitausmomentit massakeskipisteen kautta kulkevan akselin suhteen. Näitä hitausmomentteja merkitään usein symbolilla I. Taulukossa 1 on jatkoa varten laskettu myös suhde K = I ( MR ), missä M on kappaleen massa ja R on kappaleen säde. Esimerkkejä erilaisten kappaleiden hitausmomenttien laskemisesta löydät mm. kirjasta Young ja Freedman: University Physics.
3 Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 3 Taulukko 1. Työssä käytettävien vierivien kappaleiden hitausmomentit massakeskipisteen kautta kulkevan akselin suhteen Kappale Massa Ulkosädsäde Sisä- Kuula M R - 5 MR 5 I K = I ( MR ) Sylinteri M R MR Sylinterirengas M R R 1 s ( R ) + ( M + ( ) 1 1 / R ) R s R s.1.3 Yhdistetty etenevä - ja pyörimisliike Kuvan tilanteessa R - säteinen, M - massainen kappale vierii liukumatta pitkin kaltevaa tasoa, jonka kaltevuuskulma on q. Ajatellaan, että kappaleeseen vaikuttavat seuraavat voimat: 1) Kappaleen paino G = Mg. Painon kaltevan tason eli x - akselin suuntaisen komponentin suuruus on kuvan perusteella G x = Mg sin q ja tasoa vastaan kohtisuoran eli y-komponentin suuruus on G y = Mg. ) Pinnan tukivoima N, joka on kohtisuorassa kaltevaa pintaa vastaan. 3) Kitkavoima F m, joka vaikuttaa kuvan mukaisesti kappaleen ja pinnan kosketuspisteeseen (A) ja aiheuttaa momentin, joka saa kappaleen pyörimään massakeskipisteen kautta kulkevan akselin ympäri. N y v R F m x A G q Kuva. Kaltevalla tasolla vierivään kappaleeseen vaikuttavat voimat. Kuvassa koordinaatisto on valittu siten, että z-akseli osoittaa sisälle kuvan tasoon. Soveltamalla dynamiikan peruslakia (å F = M a ) kaltevan pinnan suuntaisiin voimiin saadaan yhtälö F x = Mg sin q - F = Ma, (6) å m
4 4 jossa a on massakeskipisteen etenevän liikkeen kiihtyvyys. Toisaalta soveltamalla pyörimisliikkeeseen sopivaa dynamiikan peruslakia ( å t z = Ia z ) jäykkään, massakeskipisteensä kautta kulkevan akselin ympäri pyörivään kappaleeseen päädytään yhtälöön å t z = I a Þ z Fm R = I a z, (7) jossa I on kappaleen hitausmomentti sen massakeskipisteen kautta kulkevan akselin suhteen, R on etäisyys massakeskipisteestä kitkavoiman vaikutuspisteeseen eli kappaleen säde ja a z on pyörimisliikkeen kulmakiihtyvyys. Kulmanopeuden ω = wk ja nopeuden v = vi välillä on yhteys jossa v = ω R Þ vi = w k (-R j) = wri Þ v = wr, (8) i, j ja k ovat x -, y - ja z - akseleiden suuntaiset yksikkövektorit. Derivoimalla tulos (8) ajan suhteen saadaan kiihtyvyyden a ja kulmakiihtyvyyden a z väliseksi yhteydeksi dv dw dr dw = R + w = R Þ a = dt dt dt dt a z R. (9) Käyttämällä yhtälöitä (7) ja (9) yhdessä saadaan a I a MI a F m R = I Þ Fm = = = MKa, R R MR (1) jossa on käytetty tutkittaville kappaleille Taulukossa 1 annettua suhdetta K = I ( MR ). Sijoittamalla näin saatu kitkavoiman suuruus yhtälöön (6) saadaan kappaleiden massakeskipisteiden kiihtyvyydelle tulos g sin q Mg sin q - MKa = Ma Þ a =. (11) (1 + K ). Liukuminen kaltevalla tasolla Kuvassa 3 suorakulmainen särmiö liukuu pitkin kaltevaa tasoa. Soveltamalla dynamiikan peruslakia kaltevan pinnan eli x - akselin suuntaisiin voimiin ja pintaa vastaan kohtisuoriin eli y - akselin suuntaisiin voimiin saadaan yhtälöpari ìma = Gx - Fm = mg sin q - mn í, (1) î = N - Gy = N - mg
5 Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 5 jossa kitkavoima F m on kirjoitettu kitkakertoimen m ja pinnan tukivoiman suuruuden N tulona. Sijoittamalla alemmasta yhtälöstä ratkaistu pinnan tukivoiman itseisarvo ylempään yhtälöön saadaan ma = mgsinq - mmg Þ a = g(sinq - m ). (13) N x y F m q G Kuva 3. Kaltevalla tasolla liukuvaan kappaleeseen vaikuttavat voimat Kappale on tasaisesti kiihtyvässä liikkeessä, jos sen kiihtyvyys a on suurempi kuin nolla. Yhtälön (13) perusteella saadaan ehto sinq a > Þ g(sinq - m ) > Þ m < = tanq. (14) Rajatapauksena on tilanne, jossa kappale vielä lähtee juuri ja juuri liikkeelle, mutta sen kiihtyvyys on nolla. Tässä tilanteessa tason kaltevuuskulma on ns. rajakulma q, jolle pätee yhtälön (14) perusteella sin q = tanq. (15) m = Edellisessä kohdassa.1. tutkittiin tasaisesti kiihtyvää liikettä. Kappaleen kiihtyvyydeksi a saadaan yhtälön (3) avulla Käyttämällä nyt yhtälöitä (13), (14) ja (16) yhdessä saadaan s sin q 1 g = g(sin q - ) Þ = t t s 1 g Þ = sin t s s a =. (16) t 1 t ( q - q ) Þ» kq - kq ( sin q - sin q ), (17)
6 6 missä mittauksissa vakiona pysyvää kerrointa g s ) on merkitty symbolilla k. ( Yllä yhtälössä (17) tehty approksimaatio sin( q - q )» q -q pätee, jos kulma q -q on pieni. 3. Mittauslaitteisto Kaaviokuva laitteistosta on esitetty kuvassa 4 ja valokuva työssä käytettävästä kaltevasta tasosta ja tutkittavista kappaleista on kuvassa 5. Kaltevan tason yläosassa on magneettinen piiri, jonka avulla tutkittava kappale voidaan pitää paikallaan painamalla kuvassa 5 b) näkyvää kellolaitteen kotelon START -nappia. Kun nappi vapautetaan, kappale irtoaa ja piiri käynnistää kellon. Tason alaosassa on valolähdeilmaisinpari, jossa käytetään infrapunasädettä. Kappaleen ohittaessa parin säteilyn kulku lähteeltä ilmaisimelle katkeaa, jolloin kello pysähtyy. Kuula Magneetti Infrapunasäde Valolähde-ilmaisinpari Kello Kuva 4. Kalteva taso ja ajanottolaitteet Magneettinen piiri on kiinni varressa, jota voidaan liikuttaa pitkin kaltevaa tasoa. Tason toisessa reunassa on kuvan 5 b) mukainen mitta-asteikko, josta voidaan havaita varren ja siten kappaleen paikka alussa. Näin voidaan säädellä ja mitata kappaleiden kaltevalla tasolla kulkemia matkoja. Tason alapuolelle on kiinnitetty myös kuvan mukaisesti kulma-asteikko. Vapauttamalla kuvassa näkyvä kahva voidaan tason kaltevuuskulmaa säädellä.
7 Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 7 a) Magneetti Varsi Kahva Kello Valolähde Ilmaisin b) Mitta-asteikko Start-nappi Kulma-asteikko Kuva 5. Työssä käytettävä kalteva taso. Kuvassa a) on tutkittavia kappaleita ja kuvassa b) näkyvät asteikot ja kello. 4. Tehtävät 4.1 Ennakkotehtävät Ennen työvuorolle saapumista tee seuraavat tehtävät: 1. Laske sylinterirenkaan hitausmomentti massakeskipisteen kautta kulkevan akselin suhteen. (Vihje: Käytä massa-alkiona ohutta sylinterirengasta, jonka korkeus on L, säde r ja paksuus dr.). Kuten työn mittauspöytäkirjasta ja ohjeen luvusta 4. käy ilmi, tutkit kappaleiden vierimistä kaltevalla tasolla mittaamalla vierintäaikoja matkan funktiona. Pohdi, miten saat mittaustulostesi perusteella selville kappaleiden kiihtyvyydet. Esitä työn ohjaajalle suunnitelma siitä, miten aiot analysoida tuloksesi.
8 8 3. Kitkakertoimen määrittämiseksi mittaat kappaleen liu unta-aikoja kaltevuuskulman funktiona. Yhtälöstä (17) huomataan, että jos esität mittaustuloksesi ( q,1 t ) - koordinaatistossa, saat kuvaajan, jonka perusteella voit määrittää rajakulman q arvon. Millainen kuvaaja koordinaatistoon syntyy ja miten saat selville rajakulman? 4. Mittaustehtävät 4..1 Kappaleiden kiihtyvyydet ja hitausmomentit 1. Valmistelut: Valitse tutkittavat kappaleet, punnitse ne orsivaa alla ja mittaa kappaleiden halkaisijat työntömitalla. Säädä tason kaltevuuskulma sopivaksi (n. o ) ja kirjaa kulman arvo ylös. Aseta vierintämatkan pisimmäksi arvoksi n cm ja testaa sekä harjoittele magneetin ja kellolaitteen toimintaa antamalla kappaleiden vieriä muutaman kerran pitkin tasoa.. Vierintäaikojen mittaaminen: Mittaa jokaisella matkalla kunkin kappaleen vierintäaika kolme kertaa. Lyhennä mittausten välillä matkaa 1 cm:n välein. 4.. Kitkakertoimen määrittäminen 3. Liu unta-aikojen mittaaminen: Käytä tason kaltevuuskulman aloitusarvona edellä tehtyjen mittausten kulmalukemaa ja aseta liu untamatkaksi 5-8 cm. Kirjaa valitsemasi liu untamatkan arvo mittauspöytäkirjaan. Mittaa liu unta-aika kolme kertaa. Pienennä tämän jälkeen kulman arvoa asteen välein ja mittaa kullakin kulman arvolla liu unta-aika kolme kertaa. 5. Mittaustulosten käsittely 5.1 Kappaleiden kiihtyvyydet ja hitausmomentit Kokeelliset kiihtyvyydet: Piirrä mittaustulostesi perusteella ennakkotehtävän mukaiset sopivat kuvaajat, joiden avulla saat selville kappaleiden massakeskipisteen etenevän liikkeen kiihtyvyydet. Vertaa sylinterien kiihtyvyyksiä kuulan kiihtyvyyteen laskemalla kiihtyvyyksien suhteet a sylinteri a kuula ja a sylinterirengas akuula. Laskennalliset kiihtyvyydet: Laske kappaleiden kiihtyvyydet yhtälöstä (11) käyttäen hyväksi Taulukossa 1 annettuja tietoja. Huomaa, että mittaustuloksesi
9 Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 9 ovat kappaleiden ulko- ja sisähalkaisijoita ( D ja D s ), eivätkä Taulukossa 1 esiintyviä säteitä R ja R s. Vertaa myös tässä sylinterien kiihtyvyyksiä kuulan kiihtyvyyteen laskemalla kiihtyvyyksien suhteet kuten edellä. Hitausmomentit: Laske kappaleiden hitausmomentit massakeskipisteen kautta kulkevan akselin suhteen käyttämällä mittaamiasi halkaisijoiden ja massojen arvoja sekä Taulukkoa Rajakulman ja kitkakertoimen määritys Kuvaaja ja rajakulma: Esitä mittaustuloksesi sopivassa koordinaatistossa ja piirrä kuvaaja ennakkotehtävän 3 mukaisesti. Määritä kuvaajan perusteella sovittua menetelmää käyttäen ja työn ohjaajan antamia neuvoja hyödyntäen rajakulman arvo. Kitkakertoimen määritys: Laske lopuksi kitkakerroin käyttäen kuvaajasta määrittämääsi rajakulman arvoa. 6. Lopputulokset Ilmoita vierintäliikkeen tutkimisen lopputuloksina kahdella eri menetelmällä määrittämäsi kappaleiden kiihtyvyydet sekä kuulan ja sylinterien kiihtyvyyksien suhteet. Ilmoita myös tutkittujen kappaleiden hitausmomentit. Liukumisen tapauksessa ilmoita lopputuloksina rajakulman arvo sekä sen avulla määrittämäsi kitkakerroin. Muista liittää selostukseesi myös ennakkotehtävän 1 ratkaisu.
10 OULUN YLIOPISTO Työn suorittaja: FYSIIKAN OPETUSLABORATORIO Mittauspäivä: / Fysiikan laboratoriotyöt Työn ohjaaja: MITTAUSPÖYTÄKIRJA 1. Kappaleiden hitausmomentit Massa m (kg) Ulkohalkaisija D (cm) Sisähalkaisija D s (cm) Kuula Sylinteri Sylinterirengas Tason kaltevuuskulma q = o. Vierimisliike Matka Kuula Sylinteri Sylinterirengas s(m) t 1 (s) t (s) t 3 (s) t 1 (s) t (s) t 3 (s) t 1 (s) t (s) t 3 (s) 3. Kitkakertoimen määrittäminen Kaltevuuskulma Liu unta-ajat q ( o ) t 1 (s) t (s) t 3 (s) Liu untamatka s = m Ohjaajan allekirjoitus
Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2
Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2 1. (a) W on laatikon paino, F laatikkoon kohdistuva vetävä voima, F N on pinnan tukivoima ja F s lepokitka. Kuva 1: Laatikkoon kohdistuvat voimat,
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Kevät 2010 Jukka Maalampi LUENTO 2-3 Vääntömomentti Oletus: Voimat tasossa, joka on kohtisuorassa pyörimisakselia vastaan. Oven kääntämiseen tarvitaan eri suuruinen voima
LisätiedotLuvun 10 laskuesimerkit
Luvun 10 laskuesimerkit Esimerkki 10.1 Tee-se-itse putkimies ei saa vesiputken kiinnitystä auki putkipihdeillään, joten hän päättää lisätä vääntömomenttia jatkamalla pihtien vartta siihen tiukasti sopivalla
Lisätiedotja J r ovat vektoreita ja että niiden tulee olla otettu saman pyörimisakselin suhteen. Massapisteen hitausmomentti on
FYSA210 / K1 HITAUSMOMENTTI Työn tavoitteena on opetella määrittämään kappaleen hitausmomentti kappaletta pyörittämällä ja samalla havainnollistaa kitkan vaikutusta. Massapisteinä toimivat keskipisteestään
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 1 Jäykän kappaleen pyöriminen Knight, Ch 1 Jäykkä kappale = kappale, jonka koko ja muoto eivät muutu liikkeen aikana. Jäykkä kappale on malli.
LisätiedotLuento 5: Käyräviivainen liike. Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat θ, ω ja α Yhdistetty liike
Luento 5: Käyräviivainen liike Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat θ, ω ja α Yhdistetty liike 1 / 29 Luennon sisältö Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Syksy 009 Jukka Maalampi LUENTO 1 Jäykän kappaleen pyöriminen Knight, Ch 1 Jäykkä kappale = kappale, jonka koko ja muoto eivät muutu liikkeen aikana. Jäykkä kappale on malli.
LisätiedotLuento 5: Käyräviivainen liike
Luento 5: Käyräviivainen liike Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat,! ja Yhdistetty liike Ajankohtaista Konseptitesti 1 Kysymys Viereisessä kuvassa leppäkerttu istuu karusellissa,
LisätiedotLuento 3: Käyräviivainen liike
Luento 3: Käyräviivainen liike Kertausta viime viikolta Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat,! ja Yhdistetty liike 2015-09-14 13:50:32 1/40 luentokalvot_03_combined.pdf (#36) Luennon
LisätiedotJakso 1: Pyörimisliikkeen kinematiikkaa, hitausmomentti
Jakso 1: Pyörimisliikkeen kinematiikkaa, hitausmomentti Kertausta Ympyrärataa kiertävälle kappaleelle on määritelty käsitteet kulmanopeus ja kulmakiihtyvyys seuraavasti: ω = dθ dt dω ja α = dt Eli esimerkiksi
Lisätiedota) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.
Ohjeita: Tee jokainen tehtävä siististi omalle sivulleen/sivuilleen. Merkitse jos tehtävä jatkuu seuraavalle konseptille. Kirjoita ratkaisuihin näkyviin tarvittavat välivaiheet ja perustele lyhyesti käyttämästi
LisätiedotKitka ja Newtonin lakien sovellukset
Kitka ja Newtonin lakien sovellukset Haarto & Karhunen Tavallisimpia voimia: Painovoima G Normaalivoima, Tukivoima Jännitysvoimat Kitkavoimat Voimat yleisesti F f T ja s f k N Vapaakappalekuva Kuva, joka
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 30.3.2016 Susanna Hurme Yleisen tasoliikkeen kinetiikka (Kirjan luku 17.5) Osaamistavoitteet Osata ratkaista voimia ja niiden aiheuttamia kiihtyvyyksiä tasoliikkeessä
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 23.3.2016 Susanna Hurme Rotaatioliikkeen kinetiikka: hitausmomentti ja liikeyhtälöt (Kirjan luvut 17.1, 17.2 ja 17.4) Osaamistavoitteet Ymmärtää hitausmomentin
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 16.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Translaatioliikkeen kinetiikka (Kirjan luvut 12.6, 13.1-13.3 ja 17.3) Oppimistavoitteet Ymmärtää, miten Newtonin toisen lain
LisätiedotLuento 3: Käyräviivainen liike
Luento 3: Käyräviivainen liike Kertausta viime viikolta Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat θ, ω ja α Yhdistetty liike Luennon sisältö Kertausta viime viikolta Käyräviivainen liike
LisätiedotFysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto
Fysiikan perusteet Voimat ja kiihtyvyys Antti Haarto.05.01 Voima Vuorovaikutusta kahden kappaleen välillä tai kappaleen ja sen ympäristön välillä (Kenttävoimat) Yksikkö: newton, N = kgm/s Vektorisuure
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 22.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Rotaatioliikkeen kinematiikka: kulmanopeus ja -kiihtyvyys (Kirjan luvut 12.7, 16.3) Osaamistavoitteet Osata analysoida jäykän
LisätiedotLuvun 5 laskuesimerkit
Luvun 5 laskuesimerkit Esimerkki 5.1 Moottori roikkuu oheisen kuvan mukaisessa ripustuksessa. a) Mitkä ovat kahleiden jännitykset? b) Mikä kahleista uhkaa katketa ensimmäisenä? Piirretäänpä parit vapaakappalekuvat.
LisätiedotHarjoitustyö Hidastuva liike Biljardisimulaatio
Harjoitustyö Hidastuva liike Biljardisimulaatio Tietotekniikka Ammattialan matemaattiset menetelmät Tommi Sukuvaara Nico Hätönen, Joni Toivonen, Tomi Poutiainen INTINU13A6 Arviointi Päiväys Arvosana Opettajan
LisätiedotFYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ
FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ MIKKO LAINE 2. kesäkuuta 2015 1. Johdanto Tässä työssä määritämme Maan magneettikentän komponentit, laskemme totaalikentän voimakkuuden ja monitoroimme magnetometrin
LisätiedotLuento 5: Käyräviivainen liike
Luento 5: Käyräviivainen liike Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat,! ja Yhdistetty liike Ajankohtaista Konseptitesti 1 http://presemo.aalto.fi/mekaniikka2017 Kysymys Sotalaivasta
LisätiedotLuvun 5 laskuesimerkit
Luvun 5 laskuesimerkit Huom: luvun 4 kohdalla luennolla ei ollut laskuesimerkkejä, vaan koko luvun 5 voi nähdä kokoelmana sovellusesimerkkejä edellisen luvun asioihin! Esimerkki 5.1 Moottori roikkuu oheisen
Lisätiedot766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4
766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 0. MUISTA: Tenttitehtävä tulevassa päätekokeessa: Fysiikan säilymislait ja symmetria. (Tästä tehtävästä voi saada tentissä kolme ylimääräistä pistettä. Nämä
LisätiedotPerusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1
Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Kalle Hyvönen Työ tehty 1. joulukuuta 008, Palautettu 30. tammikuuta 009 1 Assistentti: Mika Torkkeli Tiivistelmä Laboratoriossa tehdyssä ensimmäisessä kokeessa
LisätiedotDYNAMIIKKA II, LUENTO 5 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi
DYNAMIIKKA II, LUENTO 5 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi LUENNON SISÄLTÖ Kertausta edelliseltä luennolta: Suhteellisen liikkeen nopeuden ja kiihtyvyyden yhtälöt. Jäykän kappaleen partikkelin liike. Jäykän
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 LIITE 1 VIRHEEN RVIOINNIST Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi
LisätiedotPERUSMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 PERUSMITTAUKSIA 1 Työn tavoitteet Tässä työssä määrität tutkittavaksesi annetun metallikappaleen tiheyden laskemalla sen suoraan
LisätiedotLuento 7: Pyörimisliikkeen dynamiikkaa
Luento 7: Pyörimisliikkeen dynamiikkaa Johdanto Vääntömomentti Hitausmomentti ja sen määrittäminen Liikemäärämomentti Gyroskooppi Harjoituksia ja laskettuja esimerkkejä 1 / 37 Luennon sisältö Johdanto
LisätiedotNyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi
Nyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi Vaakasuora heittoliike Heittoliikettä voidaan tarkastella erikseen vaaka- ja pystysuunnassa v=(v x,v y ) Jos ilmanvastausta ei oteta huomioon (yleensä ei), vaakasuunnalle
LisätiedotOn määritettävä puupalikan ja lattian välinen liukukitkakerroin. Sekuntikello, metrimitta ja puupalikka (tai jääkiekko).
TYÖ 5b LIUKUKITKAKERTOIMEN MÄÄRITTÄMINEN Tehtävä Välineet Taustatietoja On määritettävä puupalikan ja lattian välinen liukukitkakerroin Sekuntikello, metrimitta ja puupalikka (tai jääkiekko) Kitkavoima
LisätiedotHARMONISEN VÄRÄHTELIJÄN JAKSONAIKA JA HEILURIEN HEILAHDUSAJAT - johtaminen 1) VAIMENEMATON HARMONINEN VÄRÄHDYSLIIKE
HARMONISEN VÄRÄHTELIJÄN JAKSONAIKA JA HEILURIEN HEILAHDUSAJAT - johtaminen 1) VAIMENEMATON HARMONINEN VÄRÄHDYSLIIKE Harmoninen voima on voima, jonka suuruus on suoraan verrannollinen poikkeamaan tasapainoasemasta
LisätiedotOpetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen
Opetusmateriaali Tämän opetusmateriaalin tarkoituksena on opettaa kiihtyvyyttä mallintamisen avulla. Toisena tarkoituksena on hyödyntää pikkuautoa ja lego-ukkoa fysiikkaan liittyvän ahdistuksen vähentämiseksi.
Lisätiedotkertausta Esimerkki I
tavoitteet kertausta osaat määrittää jäykän kappaleen hitausmomentin laskennallisesti ymmärrät kuinka vierimisessä eteneminen ja pyöriminen kytekytyvät osaat soveltaa energiaperiaatetta vierimisongelmiin
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista
Lisätiedotnopeammin. Havaitaan, että kussakin tapauksessa kuvaaja (t, ϕ)-koordinaatistossa on nouseva suora.
nopeammin. Havaitaan, että kussakin tapauksessa kuvaaja (t, ϕ)-koordinaatistossa on nouseva suora. Teimme mittaukset käyttäen Pascon pyörimisliikelaitteistoa (ME-895) ja Logger Promittausohjelmaa. Kuva
LisätiedotFysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä
Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä: 04.02.2013 Työn
LisätiedotVedetään kiekkoa erisuuruisilla voimilla! havaitaan kiekon saaman kiihtyvyyden olevan suoraan verrannollinen käytetyn voiman suuruuteen
4.3 Newtonin II laki Esim. jääkiekko märällä jäällä: pystysuuntaiset voimat kumoavat toisensa: jään kiekkoon kohdistama tukivoima n on yhtäsuuri, mutta vastakkaismerkkinen kuin kiekon paino w: n = w kitka
LisätiedotDerivoimalla kerran saadaan nopeus ja toisen kerran saadaan kiihtyvyys Ña r
Vuka HT 4 Tehtävä. Lyhyenä alustuksena tehtävään johdetaan keskeiskiihtyvyys tasaisessa pyörimisessä. Meillä on ympyräradalla liikkuva kappale joka pyörii vakiokulmanopeudella ω dϕ säteellä r origosta.
LisätiedotAUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t,
AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t, v)-koordinaatistossa ruutumenetelmällä. Tehtävä 4 (~YO-K97-1). Tekniikan
LisätiedotNimi: Muiden ryhmäläisten nimet:
Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: PALKKIANTURI Työssä tutustutaan palkkianturin toimintaan ja havainnollistetaan sen avulla pienten ainepitoisuuksien havainnointia. Työn mittaukset on jaettu kolmeen osaan,
LisätiedotLuku 7 Työ ja energia. Muuttuvan voiman tekemä työ Liike-energia
Luku 7 Työ ja energia Muuttuvan voiman tekemä työ Liike-energia Tavoitteet: Selittää työn käsite Mallittaa voiman tekemä työ Mallittaa liike-energian ja työn keskinäinen riippuvuus Esitiedot Newtonin lait
LisätiedotVoima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori!
6.1 Työ Voima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori! Siirtymä s = r 2 r 1 Kun voiman kohteena olevaa kappaletta voidaan kuvata
Lisätiedoton radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1).
H E I L U R I T 1) Matemaattinen heiluri = painottoman langan päässä heilahteleva massapiste (ks. kuva1) kuva 1. - heilurin pituus l - tasapainoasema O - ääriasemat A ja B - heilahduskulma - heilahdusaika
LisätiedotKuva 1. Virtauksen nopeus muuttuu poikkileikkauksen muuttuessa
8. NESTEEN VIRTAUS 8.1 Bernoullin laki Tässä laboratoriotyössä tutkitaan nesteen virtausta ja virtauksiin liittyviä energiahäviöitä. Yleisessä tapauksessa nesteiden virtauksen käsittely on matemaattisesti
LisätiedotTheory Finnish (Finland)
Q1-1 Kaksi tehtävää mekaniikasta (10 pistettä) Lue yleisohjeet ennen tehtävien aloittamista. Osa A: Piilotettu kiekko (3,5 pistettä) Tässä tehtävässä käsitellään umpinaista puista sylinteriä, jonka säde
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 15.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Translaatioliikkeen kinematiikka: asema, nopeus ja kiihtyvyys (Kirjan luvut 12.1-12.5, 16.1 ja 16.2) Osaamistavoitteet Ymmärtää
LisätiedotKIERTOHEILURI JA HITAUSMOMENTTI
1 KIERTOHEILURI JA HITAUSMOMENTTI MOTIVOINTI Tutustutaan kiertoheiluriin käytännössä. Mitataan hitausmomentin vaikutus värähtelyyn. Tutkitaan mitkä tekijät vaikuttavat järjestelmän hitausmomenttiin. Vahvistetaan
LisätiedotNEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI MEKANIIKAN II PERUSLAKI MEKANIIKAN III PERUSLAKI
NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI eli jatkavuuden laki tai liikkeen jatkuvuuden laki (myös Newtonin I laki tai inertialaki) Kappale jatkaa tasaista suoraviivaista liikettä vakionopeudella tai pysyy
LisätiedotLuento 9: Pyörimisliikkeen dynamiikkaa
Luento 9: Pyörimisliikkeen dynamiikkaa Johdanto Vääntömomentti Hitausmomentti ja sen määrittäminen Liikemäärämomentti Gyroskooppi Harjoituksia ja laskettuja esimerkkejä ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op) Sami
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustulokset ovat aina todellisten luonnonvakioiden ja tutkimuskohdetta kuvaavien suureiden likiarvoja, vaikka mittauslaite olisi miten
LisätiedotLuvun 10 laskuesimerkit
Luvun 10 laskuesimerkit Esimerkki 11.1 Sigge-serkku tasapainoilee sahapukkien varaan asetetulla tasapaksulla puomilla, jonka pituus L = 6.0 m ja massa M = 90 kg. Sahapukkien huippujen välimatka D = 1.5
LisätiedotPERUSMITTAUKSIA. 1. Työn tavoitteet. 1.1 Mittausten tarkoitus
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio 1 PERUSMITTAUKSIA 1. Työn tavoitteet 1.1 Mittausten tarkoitus Tässä työssä määrität tutkittavaksesi annetun metallikappaleen tiheyden laskemalla sen suoraan tiheyden
LisätiedotLuento 7: Pyörimisliikkeen dynamiikkaa
Luento 7: Pyörimisliikkeen dynamiikkaa Johdanto Vääntömomentti Hitausmomentti ja sen määrittäminen Liikemäärämomentti Gyroskooppi Laskettuja esimerkkejä Luennon sisältö Johdanto Vääntömomentti Hitausmomentti
Lisätiedotg-kentät ja voimat Haarto & Karhunen
g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen Voima Vuorovaikutusta kahden kappaleen välillä tai kappaleen ja sen ympäristön välillä (Kenttävoimat) Yksikkö: newton, N = kgm/s Vektorisuure Aiheuttaa kappaleelle
LisätiedotELEKTRONIN LIIKE MAGNEETTIKENTÄSSÄ
FYSP105 /1 ELEKTRONIN LIIKE MAGNEETTIKENTÄSSÄ 1 Johdanto Työssä tutkitaan elektronin liikettä homogeenisessa magneettikentässä ja määritetään elektronin ominaisvaraus e/m. Tulosten analyysissa tulee kiinnittää
LisätiedotKERTAUSTEHTÄVIÄ KURSSIIN 766323A-01 Mekaniikka, osa 1
KERTAUSTEHTÄVIÄ KURSSIIN 766323A-01 Mekaniikka, osa 1 Tässä materiaalissa on ensin helpompia laskuja, joiden avulla voi kerrata perusasioita, ja sen jälkeen muutamia vaikeampia laskuja. Laskujen jälkeen
Lisätiedot33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ
TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien
LisätiedotFysiikka ei kerro lopullisia totuuksia. Jokin uusi havainto voi vaatia muuttamaan teorioita.
766323A Mekaniikka Mansfield and O Sullivan: Understanding physics kpl 1 ja 2. Näitä löytyy myös Young and Freedman: University physics -teoksen luvuissa 2 ja 3, s. 40-118. Johdanto Fysiikka on perustiede.
LisätiedotPERUSMITTAUKSIA. 1. Työn tavoitteet. 1.1 Mittausten tarkoitus
1 PERUSMITTAUKSIA 1. Työn tavoitteet 1.1 Mittausten tarkoitus Tässä työssä määrität tutkittavaksesi annetun metallikappaleen tiheyden laskemalla sen suoraan tiheyden määritelmästä eli kappaleen massan
LisätiedotLuento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho
Luento 10: Työ, energia ja teho Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho 1 / 23 Luennon sisältö Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho 2 / 23 Johdanto Energia suure, joka voidaan muuttaa muodosta toiseen,
Lisätiedot2.3 Voiman jakaminen komponentteihin
Seuraavissa kappaleissa tarvitaan aina silloin tällöin taitoa jakaa voima komponentteihin sekä myös taitoa suorittaa sille vastakkainen operaatio eli voimien resultantin eli kokonaisvoiman laskeminen.
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 29.3.2016 Susanna Hurme Yleisen tasoliikkeen kinematiikka: absoluuttinen ja suhteellinen liike, rajoitettu liike (Kirjan luvut 16.4-16.7) Osaamistavoitteet Ymmärtää,
Lisätiedot7. Resistanssi ja Ohmin laki
Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi
LisätiedotLiike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä
Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan
LisätiedotVAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Sähkö- ja magnetismiopin laboratoriotyöt AHTOTAP Työn tavoitteet aihtovirran ja jännitteen suunta vaihtelee ajan funktiona. Esimerkiksi Suomessa käytettävä verkkovirta
Lisätiedot5-2. a) Valitaan suunta alas positiiviseksi. 55 N / 6,5 N 8,7 m/s = =
TEHTÄVIEN RATKAISUT 5-1. a) A. Valitaan suunta vasemmalle positiiviseksi. Alustan suuntainen kokonaisvoima on ΣF = 19 N + 17 N -- 16 N = 0 N vasemmalle. B. Valitaan suunta oikealle positiiviseksi. Alustan
LisätiedotLuento 6: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia
Luento 6: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia Suhteellinen translaatioliike Suhteellinen pyörimisliike Tyypillisiä koordinaatistomuunnoksia extraa 1 / 31 Luennon sisältö Suhteellinen translaatioliike
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 24.3.2016 Susanna Hurme Rotaatioliikkeen liike-energia, teho ja energiaperiaate (Kirjan luku 18) Osaamistavoitteet Ymmärtää, miten liike-energia määritetään kiinteän
LisätiedotSTATIIKKA. TF00BN89 5op
STATIIKKA TF00BN89 5op Sisältö: Statiikan peruslait Voiman resultantti ja jako komponentteihin Voiman momentti ja voimapari Partikkelin ja jäykän kappaleen tasapainoyhtälöt Tukivoimat Ristikot, palkit
Lisätiedotv = Δs 12,5 km 5,0 km Δt 1,0 h 0,2 h 0,8 h = 9,375 km h 9 km h kaava 1p, matkanmuutos 1p, ajanmuutos 1p, sijoitus 1p, vastaus ja tarkkuus 1p
2. Pyöräilijä lähti Pietarsaaresta kohti Kokkolaa, jonne on matkaa 33 km. Hän asetti tavoitteeksi ajaa edestakaisen matkan keskinopeudella 24 km/h. Vastatuulen takia hän joutui käyttämään menomatkaan aikaa
LisätiedotSuhteellinen nopeus. Matkustaja P kävelee nopeudella 1.0 m/s pitkin 3.0 m/s nopeudella etenevän junan B käytävää
3.5 Suhteellinen nopeus Matkustaja P kävelee nopeudella 1.0 m/s pitkin 3.0 m/s nopeudella etenevän junan B käytävää P:n nopeus junassa istuvan toisen matkustajan suhteen on v P/B-x = 1.0 m/s Intuitio :
Lisätiedot4. Käyrän lokaaleja ominaisuuksia
23 VEKTORIANALYYSI Luento 3 4 Käyrän lokaaleja ominaisuuksia Käyrän tangentti Tarkastellaan parametrisoitua käyrää r( t ) Parametrilla t ei tarvitse olla mitään fysikaalista merkitystä, mutta seuraavassa
Lisätiedoton hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis
Fys1, moniste 2 Vastauksia Tehtävä 1 N ewtonin ensimmäisen lain mukaan pallo jatkaa suoraviivaista liikettä kun kourun siihen kohdistama tukivoima (tässä tapauksessa ympyräradalla pitävä voima) lakkaa
LisätiedotJakso 3: Dynamiikan perusteet Näiden tehtävien viimeinen palautus- tai näyttöpäivä on keskiviikko 5.8.2015.
Jakso 3: Dynamiikan perusteet Näiden tehtävien viimeinen palautus- tai näyttöpäivä on keskiviikko 5.8.2015. Tässä jaksossa harjoittelemme Newtonin toisen lain soveltamista. Newtonin toinen laki on yhtälön
LisätiedotDifferentiaali- ja integraalilaskenta
Differentiaali- ja integraalilaskenta Opiskelijan nimi: DIFFERENTIAALILASKENTA 1. Raja-arvon käsite, derivaatta raja-arvona 1.1 Raja-arvo pisteessä 1.2 Derivaatan määritelmä 1.3 Derivaatta raja-arvona
LisätiedotKerrataan harmoninen värähtelijä Noste, nesteen ja kaasun aiheuttamat voimat Noste ja harmoninen värähtelijä (laskaria varten)
Noste Ympyräliike I Luennon tavoitteet Kerrataan harmoninen värähtelijä Noste, nesteen ja kaasun aiheuttamat voimat Noste ja harmoninen värähtelijä (laskaria varten) Aloitetaan ympyräliikettä Keskeisvoiman
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 28.5.2014, malliratkaisut
A1 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 8.5.014, malliratkaisut Kalle ja Anne tekivät fysikaalisia kokeita liukkaalla vaakasuoralla jäällä.
LisätiedotELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)
ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op) Yliopistonlehtori, tkt Sami Kujala Mikro- ja nanotekniikan laitos Syksy 2016 1 / 21 Luento 2: Kertausta ja johdantoa Suoraviivainen liike Jumppaa Harjoituksia ja oivalluksia
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe 30.5.2012, malliratkaisut
A1 Kappale, jonka massa m = 2,1 kg, lähtee liikkeelle levosta paikasta x = 0,0 m pitkin vaakasuoraa alustaa. Kappaleeseen vaikuttaa vaakasuora vetävä voima F, jonka suuruus riippuu paikasta oheisen kuvan
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2011 Insinöörivalinnan fysiikan koe 1.6.2011, malliratkaisut
A1 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2011 Täydennä kuhunkin kohtaan yhtälöstä puuttuva suure tai vakio alla olevasta taulukosta. Anna vastauksena kuhunkin kohtaan ainoastaan
LisätiedotLuento 4: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia
Luento 4: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia Suhteellinen translaatioliike Pyörimisliikkeestä Suhteellinen pyörimisliike Tyypillisiä koordinaatistomuunnoksia Luennon sisältö Suhteellinen translaatioliike
Lisätiedot= 6, Nm 2 /kg kg 71kg (1, m) N. = 6, Nm 2 /kg 2 7, kg 71kg (3, m) N
t. 1 Auringon ja kuun kohdistamat painovoimat voidaan saada hyvin tarkasti laksettua Newtonin painovoimalailla, koska ne ovat pallon muotoisia. Junalle sillä saadaan selville suuruusluokka, joka riittää
LisätiedotPERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys
PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä
LisätiedotPAINOPISTE JA MASSAKESKIPISTE
PAINOPISTE JA MASSAKESKIPISTE Kappaleen painopiste on piste, jonka kautta kappaleeseen kohdistuvan painovoiman vaikutussuora aina kulkee, olipa kappale missä asennossa tahansa. Jos ajatellaan kappaleen
Lisätiedot1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla
PERMITTIIVISYYS Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä. Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset +Q ja Q ja levyjen
LisätiedotDifferentiaalilaskennan tehtäviä
Differentiaalilaskennan tehtäviä DIFFERENTIAALILASKENTA 1. Raja-arvon käsite, derivaatta raja-arvona 1.1 Raja-arvo pisteessä 1.2 Derivaatan määritelmä 1.3 Derivaatta raja-arvona 2. Derivoimiskaavat 2.1
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysikaalisen kemian laboratorioharjoitukset I 1 Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja
Lisätiedot4 Kaksi- ja kolmiulotteinen liike
Mansfield and O Sullivan: Understandin physics, painos 1999, kpl 4. Näitä löytyy myös Youn and Freedman: University physics -teoksen luvuissa 4, osin myös luvuissa 3 ja 5. 4 Kaksi- ja kolmiulotteinen liike
LisätiedotFysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima
Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Työn suorittaja: Antti Pekkala (1988723) Mittaukset suoritettu 8.10.2014 Selostus palautettu 16.10.2014 Valvonut assistentti Martti Kiviharju 1 Annettu tehtävä
LisätiedotNopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit
Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit Luento 2 https://geom.mathstat.helsinki.fi/moodle/course/view.php?id=360 Luennon tavoitteet: Vektorit tutuiksi Koordinaatiston valinta Vauhdin ja nopeuden ero
LisätiedotDifferentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit laskuharjoitukseen 3 /
MS-A3x Differentiaali- ja integraalilaskenta 3, IV/6 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit laskuharjoitukseen 3 / 9..-.3. Avaruusintegraalit ja muuttujanvaihdot Tehtävä 3: Laske sopivalla muunnoksella
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Tuuliturbiinin toiminta TUULIVOIMALAN RAKENNE
SMG-4500 Tuulivoima Neljännen luennon aihepiirit Tuulivoimalan rakenne Tuuliturbiinin toiminta Turbiinin teho Nostovoima ja vastusvoima Suhteellinen tuuli Pintasuhde Turbiinin tehonsäätö 1 TUULIVOIMALAN
LisätiedotFysiikka 1 Luku 2. Työn tarkoitus Työssä tutustutaan mittaamiseen, mittaustarkkuuteen ja mittausvirheen laskemiseen.
Fysiikka 1 Luku 2 Työkortit 1. Ajan mittaus Työn tarkoitus Työssä tutustutaan mittaamiseen, mittaustarkkuuteen ja mittausvirheen laskemiseen. ajanottolaite Työn suoritus 1. Käynnistä kello, kun opettaja
LisätiedotKinematiikka -1- K09A,B&C Harjoitustehtäviä Kevät 2010 PARTIKKELI. Suoraviivainen liike
Kinematiikka -1- K09A,B&C Harjoitustehtäviä Kevät 010 PARTIKKELI Suoraviivainen liike 1. Suoraviivaisessa liikkeessä olevan partikkelin asema on (järjestelmä m, s) 3 x ( = t 15t + 36t 10. Laske a) partikkelin
LisätiedotDerivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.)
Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.) Tehtävät: 1. Tutki derivaatan avulla funktion f kulkua. a) f(x) = x 4x b) f(x) = x + 6x + 11 c) f(x) = x4 4 x3 + 4 d) f(x) = x 3 6x + 1x + 3. Määritä rationaalifunktion
LisätiedotTehtävänä on määrittää fysikaalisen heilurin hitausmomentti heilahdusajan avulla.
TYÖ 9d. FYSIKAALISEN HEILURIN HITAUSMOMENTTI Tehtävä Välineet Taustatietoja Tehtävänä on määrittää fysikaalisen heilurin hitausmomentti heilahdusajan avulla. Fysikaalisena heilurina on metrin teräsmittana,
LisätiedotPietarsaaren lukio Vesa Maanselkä
Fys 9 / Mekaniikan osio Liike ja sen kuvaaminen koordinaatistossa Newtonin lait Voimavektorit ja vapaakappalekuvat Työ, teho,työ-energiaperiaate ja energian säilymislaki Liikemäärä ja sen säilymislaki,
Lisätiedot