HONKASUO 33. KAUPUNGINOSA MALMINKARTANO ASEMAKAAVA

Transkriptio

1 HELSNGN KAUPUNKSUUNNTTELUVRASTO ASEMAKAAVAOSASTO 008:870 HONKASUO. KAUPUNGNOSA MALMNKARTANO ASEMAKAAVA

2

3 ASEMAKAAVAN SELOSTUS ASEMAKAAVAKARTTA NRO 870 PÄVÄTTY..008 Asemkv koskee: Helsingin kuungin. kuunginosn (Krel, Mlminkrno) korelei 0 76 sekä ku-, uiso- j lähivirkisysluei. Kvn nimi: Honksuo Hnkenumero 084_ HEL Lij: Helsingin kuunkisuunnieluvirson semkvosso Vireilleulos ilmoiminen: Kuunkisuunnielulkun:..008 Nähävilläolo (MRL 6 ): Kuunkisuunnielulkun: mueu..0 Hyväksyminen: kuunginvluuso Voimnulo: Alueen sijini: Alue sijisee Mlminkrnon ohjoisosss j rjuu Vnn kuunkiin, Rjorn j Myyrmäkeen. Eeläuolelle jää Mlminkrnonhuiu j kkkoisuolelle Mlminkrnon Nuriellonien koreliluee.

4 i LTTEET Osllisumis- j rvioinisuunnielm Seurnlomke Asemkvn ienennös lmkuv Hvinnekuv Näkymä Näkymä Näkymä Oe mkunkvs Oe Yleiskv 00:s Vesihuolo Vesihuollon lusv yleissuunnielm Energihuolo j ieoliikenne Merä Liikennesuunnielm YHTEYSHENKLÖT KAAVAN VALMSTELUSSA Kuunkisuunnieluvirso: rojekiäällikkö, rkkiehi Suvi Tyynilä insinööri Riso Joensuu (eknisloudellinen suunnielu) dilomi-insinööri Mikko Senius (eknisloudellinen suunnielu) insinööri Ki mmonen (eknisloudellinen suunnielu) dilomi-insinööri Leen Srnsri (liikennesuunnielu) misem-rkkiehi Eil Srinen misem-rkkiehi Pirjo Tiinen-Preiksch yleiskvsuunnielij Alo Tni suunnieluvusj Jn Forsmn Tlous- j suunnielukeskus: rojekinjohj Kimmo Kuism Kiineisövirso: oimisoäällikkö Esko Prikinen kehiämislkimies Smi Hnen Rkennusvlvonvirso: rkkiehi Mrin Fogdell rkkiehi Pirjo Pekkrinen-Knerv Rkennusvirso, ku- j uiso-osso: suunnielusinunij Mikko Koivisoinen luesuunnielij Jere Srikko suunnieluinsinööri Mrko Jylhänleho rojekinjohj Jorm Rjl

5 ii SSÄLLYS TVSTELMÄ Asemkvn sisälö Asemkvn vlmiselun vihee LÄHTÖKOHDAT Vlkunnllise lueidenkäyövoiee Mkunkv Yleiskv Rkennusjärjesys Kiineisörekiseri Mu suunnielm j ääökse Pohjkr Mnomisus Alueen yleiskuvus Rkenneu ymärisö Plvel Luonnonymärisö Yhdyskunekninen huolo 4 Merä 4 Ymärisöhäiriö 4 TAVOTTEET 4 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleiseruselu j -kuvus Mioius 6 Kikki koreliluee 6 Asuinrkennusen korelilue (A) 6 Pienlojen korelilue (AP) 6 Pienlojen korelilue (AP-) 6 Erillisienlojen korelilue (AO) 7 Asumis lvelev yheiskäyöinen korelilue (AH) 7 Julkisen lähilvelurkennusen korelilue (YL) 7 Aoikkojen korelilue (LPA) 7 Puiso (VP) 7 Lähivirkisyslue (VL) 8 Liikenne 8 Plvel 0 Ekologinen kesävyys j ilmsovikukse 0

6 iii Luonnonymärisö Yhdyskunekninen huolo Merän rkennevuus j uhus Ymärisöhäiriö Nimisö 4 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMSEN VAKUTUKSET 4 Yhdyskunloudellise vikukse 6 SUUNNTTELUN VAHEET Vireilleulo, osllisumis- j rvioinisuunnielm j vuorovikus Virnomisyheisyö 6 Esiey mieliiee 6 Lusunno j käydy neuvoel sekä nähävilläolon jälkeen ehdy muokse 7 7 KÄSTTELYVAHEET 0

7 TVSTELMÄ LÄHTÖKOHDAT Asemkvn sisälö Asemkv mhdollis lähes 600 sukkn iiviin ekologisen kuunkikylän rkenmisen Honksuolle. Kokoniskerrosl on noin k-m. Alueelle ulee moniuolinen rkennuskn omkoilois kuunkiienloihin, rivilois yhiömuooisiin erillisloihin j ienkerrosloihin. Honksuoll nouden mlenergirkenmisen eriei j uusiuvn energin uomiseen rkoie liee suunnielln osn rkennusen rkkiehonis ilmeä. Honksuo on uurkenmislue. Alueelle ulee äiväkoi j il eruskoulun lluokille. Asunorkennusen ohjkerroksiin osoien liikeiloj j yöiloj, jok mhdollisv eäyöskenelyä j lähilvelujen synymisä. Alueen sydän on klliokumreen ymärille kieryvä niiyuiso lsviljelylueineen, elikenineen j leikkiikkoineen. Pienemiä koreliuisikkoj on rkenmisen lomss. Honksuon länsiosn geologisesi rvokkn urvesuon reunn rkennen seudullisesi merkiävä virkisysreii eeläsä ohjoiseen. Asemkvn vlmiselun vihee Kvoiusyö on käynnisey kuungin loiees. Osllisuminen j vuorovikus on järjesey liieenä olevn osllisumis- j rvioinisuunnielmn mukisesi. Osllisumis- j rvioinisuunnielms ei ole esiey mieliieiä. Asemkvluonnos on idey nähävänä kuunkisuunnieluvirsoss j Mlminkrnon kirjsoss. Luonnokses on jäey seisemän mieliideä, jok on oeu kvoiusyössä huomioon. Vlkunnllise lueidenkäyövoiee Asemkv koskee kolme eriyisvoie, jok ov uusien suinlueiden sijoiminen olemss olevn yhdyskunrkeneen yheyeen, riiävien lueiden vrminen jlnkulun j yöräilyn verkosoj vren sekä verkosojen jkuvuuden edisäminen, v-jn luei yhdisävän viherlueverkoson jkuvuuden urvminen j yhenäisen kokonisuuden muodosminen v-jn lueis.

8 Mkunkv Yleiskv Rkennusjärjesys Kiineisörekiseri Asemkv ei ole risiriidss vlkunnllisen lueidenkäyövoieiden knss. Ymärisöminiseriön vhvismss Uudenmn mkunkvss lue sijoiuu jmoiminojen lueelle, lisäksi on merkiy viheryheysrve eelään j ohjoiseen. Alueell ulee vru mhdolliseen moooriväylän rkenmiseen Vihdinielä Hämeenlinnnväylälle. Ny ldiu semkv on mkunkvn mukinen. Helsingin yleiskv 00:ss (kuunginvluuso 6..00, ull kv-lueell voimn..004) lue on ienlovlis suinlue j virkisyslue. Yleiskvkrll on myös unneliin osoieu ääku, m indeksin mukn yleiskvn hyväksymisääös ei koske ää ääkumerkinää välillä Vihdinie Hämeenlinnnväylä. Pääkumerkinä edellyää sin rkisemis mkunkvss. Ny ldiu semkv on yleiskvn mukinen. Helsingin kuungin rkennusjärjesys on hyväksyy Alue on merkiy Helsingin vlion ylläiämään kiineisörekiseriin. Mu suunnielm j ääökse Pohjkr Kuunkisuunnielulkun hyväksyi Honksuon j Mlminkrnon äyömäen ymärisön mnkäyön suunnielueriee Helsingin kuungin kiineisövirson kuunkimiusosso on lin ohjkrn, jok on rkiseu

9 Mnomisus Alueen yleiskuvus Rkenneu ymärisö Kuunki omis mn. Alue sijisee Mlminkrnon ohjoisosss rjuen Rjorniehen j Myyrmäkeen. Suunnielulueell on voin niiy j mesää. Länsiosss on ojieu j mesiyny urvesuo j eelässä kllioinen mesäinen ohjoisrinne. Suunnielulueen eeläuolell on vilkkss virkisyskäyössä olev mesä- j klliolue olkuineen sekä Mlminkrnon suinkorelei. Prinsdn merin äässä sijisev Mlminkrnon äyömäki sekä Vihdinien vrren eollisuuslue. Kv-lue on rkenmon lukuun om kevyen liikeneen reiejä. Vnn rj ikin kkkoon j suunnielulueen oikki eelään on rkenneu äällysey kävely- j yöräie, jonk vieressä kulkee mksuki. Alueen eeläosss ohjoisrineessä kulkee ulkoilie idäsä läneen. Nurusoss ov ohjoisess Myyrmäen kerroslokoreli sekä Meroolin mmikorkekoulu. Rjornien ohjoisuolell on Myyrmäen urheiluuiso rkennuksineen. Mlminkrnon lähimmissä koreleiss on yhiömuooisi, -kerroksisi ienloj. Plvel Honksuo sijisee lähellä Myyrmäen luekeskus, joss on erinomise kullise lvel j moniuolise julkise, kuluuri- j urheilulvel. Plveluj on myös Mlminkrnon jun-semn läheyvillä. Pihkuison leikkiuiso on lähieäisyydellä. Luonnonymärisö Kv-lueen länsireunn rhksmmlkohosuo on odeu ymärisökeskuksen invenoinniss ikllisesi rvokkksi geologiseksi muodosumksi. Suo on ojieu ureen noson yheydessä noin 0 vuo sien, sen uloksen suo on mesiyny. Suon keskiosss korkeimmll kohdll ksv mänyjä j reunoill kuusivlis mesää. Kenäkerroksen ksvej ov suolle yyillise vrv ken suoursu j juolukk. Honksuon länsireun liiyy Helsingin läniseen vihersormeen. Suunnielulueen niiy, mesä j suo on linnusollisesi rvoks lue. (Luonoieojärjeselmä, rvoluokk = ärkeä). Niiylueell esiinyviä linuj ov esimerkiksi ruisrääkkä, enss- j viisirkklinu, luh- j viikerunen, siriäjä j musääkeru. Mesä- j suolueell on run-

10 4 ss mesälinnuso, lisäksi kulrin, Helsingissä hrvininen yy j ikkukäylinu. Niiy on sukshvinojen mukn myös hyvä erhosniiy. Kv-lueen eeläreunss on ohjoiseen vieävä kllioinen rinne j monimuoois, vilkkss ulkoilukäyössä olev mesää. Yhdyskunekninen huolo Kv-lueell on vin vähän rkenneu yhdyskuneknisä huolo. Alueen keskiviheille sijoiuvn ulkoilien ll kulkee 00 mm ksuj 400 mm kukolämöjohoj sekä ieoliikennekelei j 0 kv sähkökelei. Alueen kkkoisreunss sijisee 0 kv korkejännieilmjoho. Kv-lueell ei ole rkenneu vesihuolo. Merä Merä on vihelev. Eelä- j iäosss on klliois kikm, keskiosss j ohjoisess svikko sekä lännessä ureis rhksuo, joss ureen ksuus on, 4 meriä. Mninnn korkeus vihelee välillä Pohjvesi on mninnn soss. TAVOTTEET Ymärisöhäiriö Helsingin kuungin meluselviyksen 007 mukn liikeneen ihem melso lueell on selväsi lle melson ulko-ohjervojen. Vnn kuungin uolell sijisevn Rjornien liikenne ihe lähiymärisöönsä melu. Rjornien liikennemäärä Honksuon kohdll on nykyisin noin jon./vrk. Kv-lueen ulkouolell, noin 00 merin äässä suunnielluis suinrkennuksis lounseen, sijisee Rudus Oy:n beonisem j noin 400 merin äässä Lemminkäinen nfr Oy:n sflisem. Molemmill oiminnoill on voimss olev ymärisölu. Tvoieen on, eä Mlminkrnon Honksuolle, luekeskuksen j khden jun-semn unumn, synyy ersoonllinen, iivis kuunkikylä noin 00 sukklle. Alueell yriään iämään rkenmises j sumises iheuv hiilidioksidiääsö mlll soll j osln ukemn niiä oiminojen muoksi, joi rvin ilmsonmuoksen orjumiseksi. Korelirkeneen muooilu ov ohjnnee voiee suouisn ienilmson luomises lähökohdiln vikelle lueelle j ssiivisen urinkoenergin hyödynämisesä Honksuo kuuluu Helsingin, Vnn j Esoon yheiseen mnkäyön j lveluiden kehiämisvyöhykkeeseen Kuninknkolmioon, sen r-

11 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS kenminen yhdisää Mlminkrnon Myyrmäen luekeskukseen. Tvoieen lueell on, eä kullisen lveluiden lisäksi myös julkise lvel j joukkoliikenne ov käyeävissä kunrjs riium, j ne suunnielln yheisyössä. Honksuon kuverkko on yriy suunnielemn sien, eä lueel on hyvä yheyde sekä Mlminkrnoon eä Myyrmäkeen, m hillis läijo ei synny. Honksuon semkvn voieen ov sujuv kävelyreii j yömk- j sioiniyöräilyn ukeminen, sekä seudullisen viheryheyksien j ikllisen luonnon monimuooisuuden säilyminen. Yleiseruselu j -kuvus Yleiskvn mukisesi Honksuo on suunnielu ienlovliseksi, m urbnin iiviiksi j rkennusyyeilään moniuoliseksi suinlueeksi. Tehoks rkenminen on eruselu, kosk Myyrmäen luekeskukseen j sen lvelukeskiymään on lyhy mk. Honksuolle rkennen kylälo, johon ulee äiväkoi j iloj eruskoululle. Rkennuksen käyö ilisin j lom-ikoin sukkiden yheisiloin mhdollis moniuolis yheisoimin lueell. Honksuoll on isenäinen idenieei. Kuunkikylällä on selkeä rj j om kyläkeskus. Korelirkenne kieryy keskiuison ymärille. Kykey ienlo j rivilo reunusv lue kreuen rineiden käyrille j suon lin. Honksuo vrn uurkenmiselle. Pääkdun vrress sunorkennusen ohjkerroksiin osoien liike- j yöiloj, jok mhdollisv eäyöskenelyä j lähilvelujen synymisä. Kuninknkolmion lueell kolmen kunnn rjvyöhykkeellä rkennen ulevin vuosin sunoj noin uudelle sukklle. Kun rkenmon lue suisuu, ksv virkisysluein säilyvien lueiden merkiys j käyöse. Honksuolle on ldiu idesuunnielm viherlueiden kehiämiseksi. Asuinlueen keskeiseksi uisoksi on osoieu enisen Honksuon (Hongsmoss) lon ihiiri j siä ymäröivä niiy. Hieno vokllio j muisum lueen ikllishisoris on yriy sääsämään viherlueill korelilueiden välissä. Länsiosss säilyeävän suon j korelilueiden väliin on suunnielu suouiso. Väliömäsi ny kvoievn lueen eeläuolelle ulln jkoss limn semkv, jok käsiää Mlminkrnon äyömäen sekä sen ohjoisuolisen klliomesän ljn virkisysluekokonisuuden.

12 6 Honksuol ulee olemn viheryheys ohjoiseen Myyrmäen urheiluuisoon sekä eelään Määjokilksoon. Mioius Kv-lueen koko ymäröivine lähivirkisyslueineen on 7 m. Pienlovliselle lueelle rkennen 6 48 k-m sunokerrosl j 00 k-m julkisi lähilveluj. Asunokoreleiden oniehokkuude vihelev noin ehokkuudes e = 0, ehokkueen e = 0,7 keskimääräisen ehokkuusluvun olless e = 0,. Kikki koreliluee Alueell ulee noud mlenergirkenmisen eriei j vru uusiuvn energin hyödynämiseen. Uusiuvn energin hyödynämiseen rkoie liee ulee suunniell osn rkennusen i rkennelmien rkkiehuuri. Rkennusen ulee oll uurkeneisi j julkisivumerilin ulee käyää u. Rkennusen ulee oll värikkäiä, viereise rkennukse eivä s oll smn sävyisiä. Asuinrkennusen korelilue (A) Asuinrkennusen korelilueell kolme- j neljäkerroksise kerroslo sijoiuv Honksuonien vreen, Perhosniiyn ohjoisuolelle j Herhosenien ohjoisosn. Rkennukse muodosv suouis ienilmso orjumll ohjoisuuli j liiyvä mikvln Myyrmäen kerroslolueisiin. Perhosenkiero-kdun vreen bussiysäkin unumn vrn liikeil myymälää vren. Keskeisen suurkorelien ohjoisreunn rkennen ikll synyvisä mssois vähinään, m korkuinen isev mvlli. Perhosniiyn eeläreunn rkennen kksikerroksisi yhiömuooisi kuunkivilloj, joiss sunno voiv siji myös äällekkäin. Toniehokkuus korelilueill vihelee noin e = 0,4:sä e = 0,8:n. Pienlojen korelilue (AP) Kykey ienlosunno on rkoieu jäsenneläväksi sien eä sunno erouv oisisn kuunkiienlojen n. Rkennuksill on yhenäinen kokulm j umm ko. Tehokkuusluku vihelee e = 0,4:sä e = 0,:een j kerrosluku on kksi. Pienlojen korelilue (AP-) Kykey ienlosunno on rkoieu oeevksi osiin yhiömuooisin, osiin omonisin kuunkiienloin. Rkennees-

13 7 s ohjoiseen vieävään klliorineeseen ulee soero hoi sien, eä rkennukse ov kdulle äin kolmekerroksisi j ihmlle eelään kksikerroksisi. Ao ysäköidään ohjkerrokseen lleihin, viiden merin eäisyydelle kdunrjs. Tonien uison uoleisess reunss lousrkennuksiin s sijoi mm. ihsunoj rkennusoikeuden lisäksi. Toniehokkuus on e = 0, 0,6. Erillisienlojen korelilue (AO) Toni kieryvä voklliokumreen j mänysrekkeen ymärille. Toniehokkuus on e = 0, 0,4, rkennusen kerrosluku on kksi. Rkennusen ulee oll rkenneu mssiiviuus j ilmeelään modernej. Toneille s rken lousrkennuksi i osuoji eninään m semkvss osoieun kerrosln lisäksi. Asumis lvelev yheiskäyöinen korelilue (AH) Korelilueelle s sijoi sukkiden yheisiloj, ken sun-, esul- j kokoonumisiloj. Julkisen lähilvelurkennusen korelilue (YL) Päiväkoi- j koulurkennus sijoiuu ääkdun Perhosenkierron vreen keskeiselle iklle. Toni rjuu oisl Honksuon keskellä sijisevn uisoon, oisl oriukioon. Tonirjoj kierävä uurivi. Julkinen rkennus yhdessä orille rkennevn kioskin knss muodos ienen kyläkeskuksen Honksuon eeläisen bussiysäkin kohdlle. Tonill on osoieu kerrosl 00 k-m. Aoikkojen korelilue (LPA) Puiso (VP) Korelilueille s sijoi nurikorelien okoksi sekä jäekoksi. Vrus-merkinä osoi rviess myöhemmin oeevn lueellisen oikkojen korelilueen, jok jäeään ensimmäisessä viheess rkenm j sen lue hoiden luonnonilisen mesänä. Honksuon keskeinen uisolue, Perhosniiy, muodosuu Honksuon orn enisen ihiirin unumn. Tlo on sijinn mäenkumreell, ymärillään mesän keskelle rivu elo j niiy sekä lmol. Pihiirissä on säilyny syreenejä, omenuu j mu ihuuso. Rkennuksis on jäljellä enää jääneiä kivijlois. Puiso on rkoius kehiää olevn kuluuriymärisön ohjl. Pelolueelle vrn

14 8 Lähivirkisyslue (VL) sukkiden käyöön rkoieuj viljelylsoj j voimeksi niiyksi jäävällä osll on rkoius suosi eriyisesi erhosen rvinnoksi soveluv niiyksvillisu. Päiväkodin j koulun onin unumn rkennen ieni elikenä eriyisesi lueen lsi j nuori vren. Honksuon iäosn koreliuiso, Herhosenuiso, on rkoius iää melko luonnonmukisen, se muodosuu hienos voklliokumrees j sen ymärillä ksvvs mänyvlises uusos. Länsiosn suunniellus suouisos, Honksuonuisos, voisi inluisuudessn j erikoisen ksvillisuens nsios ull ljemminkin kiinnosus heräävä uisoyyi. Suours, liruus, niiyvill ym. muull hrvinise ksvi viihyvä soill luonnosn. Pikosu j koseiko vhvisv ikn henkeä. Pihkuiso ljen iemmin kvoieu hvuuuvlis uisolue. Puisoon rkennen hulevesien viivyämisä vren koseikkoinnei, ken myös Niiyerhosenuisoon. Nuriellonuiso on rkoius käyää viereisen onien sukkiden ienimuooiseen kuunkiviljelyyn. Sen k Leiriuisoon j Niiyerhosenuisoon jkuu olemss olev ljon käyey reii Mlminkrnon j Myyrmäen välillä. Honksuon kvoiuksess on idey huol sekä seudullisen eä ikllisen reiien j ns. länisen vihersormen viheryheyksien jkuvuudes. Lähivirkisyslueiksi on Honksuon suinlueen ymärillä osoieu moniuolisesi niin suo-, mesä- eä klliomso. Liikenne Honksuo liieään ääkuverkkoon lueen läi kulkevll ikllisill kokoojkduill Honksuonie j Perhosenkiero. Ne liiyvä eelässä Nurielloniehen j ohjoisess Vnn uolell Rjorniehen. Kuyheys on sien linju, eä se houkelee mhdollisimmn vähän läikulkuliikenneä. Kokoojkdun liikennemäärä on noin 000 joneuvo vuorokudess j sen noeusrjoius on 40 km/h. Kdull on uurivi, joiden välissä on ysäköiniä, j jlkkäyävä. Asuinluee liieään kokoojkuun onikduill, jok ääosin ov ihkuj. Perhosenkierron ohjoisää j Kelerhosenolku ov onikuj 0 km/h j mu kd ihkuj 0 km/h. Kokoojkdull j onikduill on jlkkäyävä j yöräily on jordll. Lisäksi lueell on usei kävely- j yöräilyreiejä j uisokäyäviä, jok johv myös ymäröiville virkisyslueille j -reieille. Kvss

15 9 vrudn rkenmn kävelyn j yöräliikeneen likulku ohjoiseen Rjornien li. Honksuon rkenmislueen reunl miun eäisyyä on noin 600 m Myyrmäen jun-semlle, 900 m Mlminkrnon jun-semlle j 60 m Jokeri -linjn ensimmäisen viheen ääeysäkille. Kun Jokeri -linj jken Esoon suunn, ulevlle ysäkille rvioidn olevn noin 0 m eäisyys. Jokeri -linj on suunnielu muevksi myöhemmin ikriioielinjksi. Lisäksi Honksuoll j sen lähellä kulkee usei bussilinjoj. Nuriellonielä jken linj 4 Kmi Mlminkrno edelleen Honksuon k Vnlle. Tällöin sdn vihoyheys Jokeri :n ysäkille. Linjll 4 on kksi ysäkkiri Perhosenkierroll (äiväkodin j koulun kohdll sekä kun kohdll) j ysäkkiri Honksuoniellä. Linj oimii vihoyheyenä Mlminkrnon jun-semlle. Läheisä Rjornieä ikin (ysäki noin 0 m 0 m eäisyydellä Honksuon reunoil) kulkee oiskymmenä bussilinj eri uolille Vn, Helsinkiä j Esoo. Honksuon suunnielulle seeu keskeinen voie oli lueen rkenmisen j käyön ihem vähäise hiilidioksidiääsö. Honksuon sijini luekeskuksen lvelujen ääressä j hyvä joukkoliikeneen lvelso n sen sukkille vllis remm edellyykse vli oon i vähäoinen elämän. Vdivn ysäköiniikkojen kokonismäärään Honksuon lue koskev ekoehokkuusvoie i luekeskuksen läheisyys ei kuienkn ole vikn. Alueell on vrudv rkenmn vähinään kikki esikuunkilueen lskenohjeen mukise henkilöojen ysäköiniik. Hyväksyessään lskenohjeen kuunkisuunnielulkun ääi keho virso mhdollisuuksien mukn kvoimn os ysäköiniikois sien, eä ikkojen määrää voidn lisää jousvsi kysynnän mukn. Lkun edellyi myös, eä selvieään, mien oikkmäärien lskenohjeisiin voiisiin lisää luekohis jousvu. Vähäisä jouso synyy Honksuoll sien, eä keski- j länsiosss lskenohjeen mukises oikkmääräsä rkennen 90 % oneille j korelikohisille LPA-korelilueille, lo 0 % rkennen kysynnän mukn myöhemmin oeevlle lueelliselle oikkojen korelilueelle koreliin 7. Alueen kduille on suunnielu kdunvrsiikkoj, jok oimiv vierilu- j soikkoin. Kuorm-ojen ysäköinnille on vru il Nuriellonien länsireuns.

16 0 Mkunkvn mukisesi Honksuon lueell ulee vru mhdolliseen Kehä -moooriväylän rkenmiseen. Tiehllinnon limn yleissuunnielmn mukn väylä kulkisi Honksuoll klliounneliss, eikä yheyksiä mninnlle ole kvn lueell. Kehä -hnkkeen oeumises i sen ikulus ei ole ääösä. Helsingin kuunki oesi lusunnossn, eä yleissuunnielmn mukisen hnke ei ue rhll vll mnkäyön kehiämisä j eheän kuunkirkeneen synymisä. Lisäksi se on niin kllis, eä sen oeminen uhk siiryä ikälle ulevisueen. Uudenmn ELYkeskus, Helsinki, Vn j Esoo ov yheisyössä ryhynee selviämään väylän kevenämisä j hlvenmis sien, eä mnkäyö ehosuisi väylän vrrell. Trkoiuksen on jk mm Honksuon lounisuolelle suunniellun Vihdinien riseyksen kehiämisä yleissuunnielm keveämänä j remmin sunorkenmis mhdollisvn. Honksuon semkvss vrmisen kllioresurssin sääsyminen mhdollis klliounneli jellen. Jos Kehä ääeään oe, ldin liikenneunnelin rkenmiseksi erillinen mnlinen semkv. Pienlojen rkenminen mn äälle ei vrnn kllioresurssin säilymisä. Asin vrmisukseksi on Kehä :n yleissuunnielmn erusuvn väylän suoj-lueen ohjoisimmn rjlinjuksen eeläuolell kielley kso lemms ulouvien kellreiden j orkivojen rkenminen. Plvel Kvss vrn myymälän j kioskin rkenmismhdollisuus Honksuolle. Lisäksi suinlojen lkern on osoieu yö- j liikeil. Honksuol osoien usei sujuvi kevyen liikeneen yheyksiä Myyrmäen luekeskukseen j urheiluuisoon, Pihkuisoon j Mlminkrnon keskusn. Myyrmäen kukeskukseen on Honksuon reuns lle uolen kilomerin mk. Plvel ov viv sveviss myös oll, m kävelijä j yöräilijä ääsevä erille lyhyemää reiiä. Honksuolle rkennen lsen äiväkoi, jok voi lvell myös Vnn lsierheiä. Päiväkodin yheyeen on rkoius sijoi koulun lluokki. Rkennus voi lvell ilisin j lom-ikoin myös sukkiden yheisiloin, jok mhdollisv yheisoimin vihoehoisen lvelujen, ken vikk lähiruokiirin i hrrsusoiminnn järjeselyissä. Ekologinen kesävyys j ilmsovikukse Helsinkiläisen ksvihuoneksuääsöisä 44 % ulee rkennusen lämmiyksesä, 0 % sähkön uonnos j 0 % liikeneesä. Mn-

17 käyönsuunnieluss ehdy rkis vikv olennisesi suurimiin ääsöläheisiin. Tiivis rkenminen hyviin joukkoliikenneyheyksiin j kevyen liikeneen yheyksiin ukeuen len liikeneen ääsöjä huomvsi verrun hjnisemn yhdyskunrkeneeseen. Honksuon rkenminen on hyvä esimerkki seudullisesi keskeisen vyöhykkeen mnkäyön ehosmises. Alueel on jo nykyisin hyvä joukkoliikenneyheyde, joiden oiminedellyyksiä lueen uude sukk ulev vielä rnmn. Asemkvn limisen yheydessä on kiu eri voin lueen ihemi hiilidioksidiääsöjä j niiden vähenämisä. Honksuon lueellise ilmsovikukse yriään iämään ieninä. Asemkvss on määräys, jonk mukn lueell on sovellev mlenergirkenmisen eriei j vrudv uusiuvn energin hyödynämiseen. Kun rkennusen lämmiysehon rve on ieni, vievä uusiuvn energinuonnon rkis lue kohi voieil, ns. nollenergiso, joss lueell uoeu energimäärä olisi yhä suuri kuin lueell kuleu energimäärä. Mhdollisi uusiuvn energinuonnon oj Honksuoll ov mm. urinkosähköneeli, ilm- j mlämöum j ienuulivoiml. Mlenergirkenminen mhdollis lueelle rkennevn mllämöilisen ns. kevykukolämöverkon. Rkenminen isessään on merkiävä ksvihuoneääsöjen uoj. Rkennusikisen ääsöjen määrä riiuu ikäli rkennuksess käyeävisä merileis. Puu on ilmson lämenemisen ehkäisemisen knnl rs rkennusmerili. Esimerkiksi beonielemenin vlmisus kuormi ilmso moninkerisesi verrun uurkeneeseen. Rkenneess uus eseään uun sisälämää hiilä vums ilmkehään koko rkennuksen eliniän jn. Asemkvss on määräys jonk mukn kikill korelilueill rkennusen on olv uurkeneisi j julkisivumerilin on myös käyeävä u. Lisämääräyksenä os rkennuksis ulee rken mssiivihirresä. Honksuon hulevede ohjn ekologisesi kesävällä vll viivyysj imeyyskoseikkojen k vesisöön. Alueell voielln ikllis msssino. Aloiuskoreleiss synyviä louhei j mssoj käyeään myöhemmin oeevien koreleiden äyöihin. Suon lidn koreleis oisevi urei käyeään ikllisesi uisojen muooiluun j /i Mlminkrnon äyömäen hoio- j kehiämissuunnielmn mukiseen viherrkenmiseen. Puisoihin on merkiy luei viljelylsoj vren, lähiruon lisäksi ne rjov hrrsusmhdollisuuksi lähellä koi. Kuunkiviljely on

18 Luonnonymärisö nousev rendi, Honksuolle on rkoius järjesää myös viljelyls ienimuooisemi, siirreäviin lvoihin erusevi kuunkiviljelmiä. Asunojen yheyeen rkennev yö- i liikeil mhdollisv eäyöskenelyn j lähilveluiden synymisä. Päiväkodin j koulun ilkäyö suksiloin ukee sosilisen yheenkuuluvuuden, me-hengen, synymisä lueelle. Asuinkorelien yheisil mhdollisv vikk lähiruokiirin, vrlinmon, kierräyksen i muun kesävän kehiyksen mukisen elämänvn vimi järjeselyjä. Pyöräilyn ukemiseksi lueell osoien olkuyöräikkoj j sujuv yöräreii. Pääkdulle osoien ysäköiniikkoj yheiskäyöoille. Asemkvss vdivien oikkojen vähimmäismäärissä Honksuon eriyisä ekoehokkuusvoie ei ole huomioiu. Alueell säilyy sille ominisi erilisi luonoyyejä suos kllioihin j niiysä monimuooiseen mesään. Puisoj suunnieless oen lähökohdksi luonnon ominisiiree kullkin lueell, Honksuolle ulee suouiso, erhosniiy j klliouiso. Ekologisen käyävien j seudullisen viherlueiden jkuvuus on oeu huomioon. Yhdyskunekninen huolo Kv-lueelle rkennen uusi yhdyskuneknisen huollon verkko. Järjesely edellyävä yheisyöä Vnn kuungin knss. Vesijoho j jäevesiviemäri liieään eelässä Helsingin kuungin verkkoon j ohjoisess Vnn kuungin verkkoon. Jäevesien johminen erusuu ääsiss vieoviemäröiniin. Alueelle rkennen yksi jäevesiummo, jok sijoiuu lueen keskiviheille, Leirikujn länsiuolelle. Nykyään suurin os invesisä johden Vnn kuungin sdevesiviemäriin. Alueen rkenminen kuienkin lisää invesien määrää, eikä Vnn sdevesiviemäriverkko ysy vsnomn lisävesiä. Tvoieen on, eä Vnn suunn johdev mksimivirm ei ksv nykyisesä, misä johuen semkvss on vru Honksuonien vreen lue virmien smisen edellyämiä viivyysrkenei vren. Pääos lueen hulevesisä on suunnielu johdevksi koillisen suunn rkennev hulevesiviemäriä ikin Määojn. Myös ämän suunnn virm hidsen j viivyeään. Kvselosuksen liieenä olevss vesihuollon yleissuunnielmss on esiey vlum-luee luekohisine mioiusvirmineen, vesi-

19 huollon yleissemiirusus j hulevesiviemäriverkoson mioiuskvio. Honksuolle rkennen keskijänniejkeluverkko mkelin Nuriellonielä. Pienijänniejkelu oeen neljäsä muunmos, jok sijoien kvkrss niille vruihin ikkoihin, kksi LPAkorelilueille, yksi keskeiselle ukiolle j yksi rkennuksen sisälle koreliin 67. Alueen uusi kukolämöjärjeselmä liieään nykyiseen 400 mm kukolämöjohoon. Mlenergirkenmisen seurnnisvikus, lueen lämmiysenergin reen väheneminen, mhdollis kukolämöjärjeselmän kevenämisen mlmmlle lämöil- j inesolle, mikä rn järjeselmän hyöysuhde. Kevenämisen vimn lieison ekninen il sijoien sille semkvss vruun mnliseen iln Pihkuisoon, korelin 0 eeläuolelle. Tieoliikennekelei vren kurkeneisiin sennen suojke kujen rkenmisen yheydessä. Merän rkennevuus j uhus Ymärisöhäiriö Svi- j urvelueill rkennukse erusen ukiluill knvn ohjmn vrn. Pluiuude ov 0 meriä. Kllio- j kikm-lueill käyeään nurerusus. Pihojen, kujen sekä johojen rkenminen svi- j urvelueill edellyää esirkenmis. Esirkenmisoimenieinä ulev kysymykseen inoenger j syväsbiloini. Pohjnvhvisukse on järkevinä oe keskieynä esirkenmisen. Näin sdn riiävä lso innn sisuuden, kuivuksen, eseeisyyden sekä eknisen järjeselmien oimivuuden j kokoniskusnnusen knnl. Tiedoss ei ole merän ilnuneisu. Kv-lueen sisäisen liikeneen rvioidn jäävän melun knnl vähäiseksi. Asunoihoill j ulko-oleskeluun rkoieuill lueill rvioidn lievn melson ohjervo ulkon. Rjornien viereisellä uisolueell ylieään ikoin db:n ohjervo. Ohjervo rkennusen sisällä rvioidn svevn vnomisin rkenein. Konln eollisuuslueen oiminojen hiois j niiden vähenämismhdollisuuksis on neuvoelu oimijoiden sekä ymärisöluvirnomisen knss. Neuvoelujen eruseell Konln eollisuuslueel

20 4 ei kokonisuudessn rvioid iheuvn suunnielulueelle sellisi ymärisövikuksi, jok ulisi o huomioon ny kvoievll lueell. Tiehllinnon limn Kehä -yleissuunnielmn mukn väylä kulkisi kv-lueen eeläosss klliounneliss. Suunnielun lähökohn on oll Helsingin hyväksymä Kehä :n suunnielvoiee sekä Honksuon suunnielueriee, joiden mukn Honksuon suinlueen rkenmismhdollisuude ulee urv, j Kehä :n unneli ulee rken sien, eä melu j ääsö eivä leviä suinlueelle. Tunnelin suuukoll esiinyvien korkemien ioisuuksien on rvioiu limenevn lueell vllisevn usioisuuden solle noin 40 m eäisyydellä joväyläsä. Yleissuunnielmn mukisen unnelin suu ulisi Honksuon lounisuolelle yli 70 m äähän lähimmän sunoihn rjl. Nimisö Alueen nimisön eemn ov äiväerhose. Honksuon niiyuiso on rkoius kehiää erhosi houkvn elinymärisönä säilyämällä j ismll erhosen rvinnoksi soiv ksvillisu. Nimisöoimikun on , j..0 äääny esiää lueelle seurv nimisöä: Honksuonuiso (Hongsmossrken), Honksuonie (Hongsmossvägen), Perhosenkiero (Fjärilsringen), Perhosniiy (Fjärilsängen), Herhosenolku (Asfjärilssigen), Herhosenuiso (Asfjärilsrken), Herhosenie (Asfjärilsvägen), Hruunolku (Hrunsigen), Hoeälänie (Pärlemorfjärilsvägen), Kelerhosenkri (Höfjärilsbågen), Kelerhosenolku (Höfjärilssigen), Kelerhosenuiso (Höfjärilsrken), Luhhiiijänolku (Tåelsmygrsigen), Leirikuj (Lägergrnden), Leiriuiso (Lgerrken), Nuriellonolku (Nboängssigen), Nuriellonuiso (Nboängsrken), Neioerhosenie (Påfågelögvägen), Niiyerhosenuiso (Gräsfjärilsrken), Nossiivenie (Snbbvingevägen), Perhosenleno (Fjärilsflyken), Pihkuiso (Kådrken), Piioksuäänolku (Ängssmygrsigen), Ririerhosenie (Riddrfjärilsvägen) j Virnerhosenie (Vivingevägen). ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMSEN VAKUTUKSET Honksuon semkvn oeminen rn Helsingin sunoilnne, iivisää ääkuunkiseudun kuunkirkenne kesävän kehiyksen mukisesi j vhvis sekä Myyrmäen luekeskus eä Mlminkrnon lveluiden säilymisä. Honksuo moniuolis sumisen kirjo rjoen viihyisää mnläheisä sumis urbnill ehokkuudell, jok uolesn edes sosilisesi kiivisen suin-

21 yheisön synymisä. Liikennemäärä ksvv lähikduill. Rkenmisen ki mesälueen in-l ienenee. Kevyen liikeneen reiisö rnee. Teknisen huollon järjesäminen edellyää yheisyöä Vnn kuungin knss. Rkenminen j suminen vikv hiilidioksidiääsöihin j sen myöä ilmson lämenemiseen. Honksuoll negiivis vikus, ns. ekologis jlnjälkeä, yriään monin keinoin ienenämään. Yhdyskunloudellise vikukse Kvn oemises iheuu kuungille n., milj. euron kusnnukse (lv 0 %), jok jkuv seurvsi. Esirkenminen Julkise rkennukse Kd Puiso Vesihuolo Sähkö Kukolämö 4, milj. euro, milj. euro, milj. euro 0,8 milj. euro,7 milj. euro 0,7 milj. euro,0 milj. euro 6 SUUNNTTELUN VAHEET Esirkenmiskusnnukse erusuv koko ehmeikkölueen syväsbiloiniin. Vireilleulo, osllisumis- j rvioinisuunnielm j vuorovikus Kvoiusyö on ull vireille kuungin loiees. Honksuon, Mlminkrnon äyömäen sekä niiden lähiymärisön semkvoiuksen vireilleulos on ilmoieu osllisille kuunkisuunnieluvirson semkvosson kirjeellä, jonk mukn läheeiin osllisumis- j rvioinisuunnielm (äiväy ). Siä sekä kvn lähökohi j voiei esieliin yleisöilisuudess Kuunkisuunnielulkun hyväksyi lueen mnkäyön suunnielueriee..006 jkosuunnielun ohjksi. Vireilleulos ilmoieiin myös vuoden 00 kvoiusksuksiss.

22 6 Virnomisyheisyö Esiey mieliiee Trkenneu Honksuon suinlue koskev osllisumis- j rvioinisuunnielm on läheey osllisille Osllisuminen j vuorovikus on järjesey liieenä olevn osllisumis- j rvioinisuunnielmn mukisesi. Asemkvluonnos j selosusluonnos ov ollee nähävänä kuunkisuunnieluvirsoss Luonnos koskev yleisöilisuus ideiin Kvmuoksen vlmiselun yheydessä on ehy virnomisyheisyöä kiineisövirson, rkennusvirson, rkennusvlvonvirson, lous- j suunnielukeskuksen, liikunvirson, sosilivirson, oeusvirson, erveyskeskuksen, ymärisökeskuksen, sunouonooimison, elsuslioksen, Helsingin Energin, Helsingin Veden j Helsingin liikennelioksen knss. Yheisyöä on ehy lisäksi Uudenmn ymärisökeskuksen j Uudenmn ieiirin, Uudenmn elinkeino-, liikenne- j ymärisökeskuksen, Pääkuunkiseudun yheisyövluuskunnn, Helsingin seudun ymärisölvelujen, Helsingin seudun liikeneen, Vnn kuungin kuunkisuunnielun, eknisen oimen j sosilivirson, Vnn Veden sekä Esoon kuunkisuunnielukeskuksen knss. Asemkvn vlmiseluun liiyen on semkvossolle sun kirjeise seisemän mieliidekirjeä j knnnoo. Lisäksi suullisi mieliieiä on esiey keskuselilisuudess j uhelimise. Alueen rkenmis ei ole vsuseu. Mieliiee kohdisuiv sosilivirson ilreisiin, liikennekysymyksiin, joukkoliikeneen järjesämiseen, kevyen liikeneen yheyksiin, rkenneun lueen rjukseen, Kehä :n liikenneväylän semkvoimiseen j hulevesien hllinn. Mieliiee on kvoiusyössä oeu huomioon sien, eä kevyen liikeneen yheyksiä on rnneu oivoull vll, kumioius on rkiseu elibusseille soivksi, kvn on lisäy vruksi hulevesijärjeselmän vimille koseikoille j kllioresurssin louhimisrjoie on äsmenney Kehä :n yleissuunnielmss väylälle vrull lueell.

23 7 Lusunno j käydy neuvoel sekä nähävilläolon jälkeen ehdy muokse Asemkvehdous on oll julkisesi nähävillä Ehdoukses ei ole ehy muisuksi. Ehdoukses ov nnee lusunons ymärisölkun, Helsingin Energi j Helen Sähköverkko Oy, yleisen öiden lkun, elsuslkun, erveyskeskus, sosilivirso, oeusvirso, kiineisölkun, sunouonooimikun, Helsingin Vesi, Vnn kuunki j Tiehllinnon Uudenmn ieiiri. Lusunnoiss kiieiin, eä Honksuon suunnieluss on erinomisesi huomioiu sekä lueen luonnon ominisiiree eä ilmsonmuoksen orjun j sen vikuksien hllin, semkvehdouksess kiinnieään oikkeuksellisen ljon huomio rkenmisen energiehokkueen j lueen energiomvrisueen uusiuvien energiläheiden keinoin. Toisiss lusunnoiss esieiin kriiikkiä energimääräysen j uurkenmismääräysen sisällyämisesä semkvmääräyksiin, hliin lueelle korkem rkenmisehokku, ehdoeiin rkenmisen vähenämisä urvelueel sekä onikohisen selviysen limis erusmiskusnnuksis. Kvehdouksen nähävilläolon jälkeen kiineisövirso, lous- j suunnielukeskus j kuunkisuunnieluvirso vlmiseliv yheisyössä Alo-ylioison j Culminumin knss oninvruskililun osikoll Honksuon ekoehoks kuunkikylä. Kililuun ldiiin viv ekokrieeri j sen eemn oli eriyisesi uurkenminen j mssiiviuun käyö. Asemkvehdous viimeiseliin kililuss voineiden oninvrjien knss yheisyössä ns. kvklinikoill. Helsingin Energi on kehiäny Honksuolle lueellisen kevykukolämörkisun, jok edellyää iivisä j ml mlenergirkenmis. Kuunkisuunnielulkun ääi..0 rkis semkvehdous lusunojen johdos seurvsi: Korelirkenne on mueu Perhosenkiero-kdun länsiuolell Honksuonien j Kelerhosenolun välillä. Perusmisolosuheiln vikeimms kohds Kelerhosenolun ohjoisuolel on oiseu ku j kksi ienlokoreli j merkiy niiden illle lähivirkisyslue, uiso (Honksuonuiso) sekä vrus oikkojen

24 8 korelilueelle. Honksuonien vrress rkenmisehokku on noseu korvmll erillisienlojen koreliluei ienkerroslo- j rivilooneill (koreli 74 j 7). Yksi Honksuonien oikkiku on jääny ois. Suunnielulueell virkisyslueen määrä on hiemn ksvn, kulueen sekä korelilueiden yheenlskeu in-l on vsvsi ienenyny. Asunokorelien keskimääräinen oniehokkuus on nouss rvos e = 0,49 rvoon e = 0,. Muos johuu lähinnä erillisienlojen korvmises riviloill j kerrosloill lueen länsiosss. Kv-lueen sunokerrosl on ksvn 6 47 k-m :sä 6 48 k-m :iin, mikä rkoi noin 0 sukkn lisäysä. Asukki olisi lähes 600. Korelinumeroini on mueu lueen länsiosss, kosk koreliluei on vähemmän kuin iemmss kvehdouksess. Rkennusloj on väljenney useiss koreleiss. Julkisen lähilvelurkennusen korelilueen rkennusl j oni on suurenneu. Rkennusoikeus on noseu 00 k-m :sä 00 k-m :iin. Päiväkodin lisäksi onill on rkoius oimi eruskoulun lluok. Asuksiloj vren osoieu erillinen rkennusoikeus (00 k-m ) on liiey rkennuksen ääkäyörkoiuksen mukiseen rkennusoikeeen, kosk koulun il voiv oimi myös suksiloin. Koreleiden 66 j 67 ysäköiniik on sijoieu okoksiin i -lleihin. Rkennuksen ensimmäisen kerroksen soon sijoieu ysäköinikerros on oiseu. Korelilueiden rjuksi j rkennusloj on mueu. Määräys ollien i lousrkennusen koille rkennevis ersseis on oiseu. Rkennusen rkkoj värisävyjä koskev määräykse on oiseu. Rkennusen ulee kikill korelilueill oll värikkäiä, vierekkäise rkennukse eivä s oll smn sävyisiä. Kvehdoukseen on lisäy nime Niiyerhosenuiso - Gräsfjärilsrken, Leiriuiso - Lägerrken, Nuriel-

25 9 lonuiso - Nboängsrken, Pihkuiso - Kådrken, Perhosenleno - Fjärilsflyken j Nuriellonolku - Nboängssigen. Määräyksiä yö- j liikeilois on mueu. Koreleihin 60 j 7 on osoieu rkennevksi yö- j liikeiloj, jok s liiää yläkerrn sunoon j koreliin 67 on merkiy rkennusl, jolle s sijoi myymälän. Kdun so lemms rkennevi kellrei rjoiv merkinää on mueu, sen määräys on äydenney kuulumn: Linj, jonk eeläuolell kllioresurssi ulee sääsää mhdollisesi myöhemmin mnlisell semkvll kvoiev liikenneunneli vren, eikä kdun so lemms ulouvi kellrei i orkivoj s rken. Kvn uisolueil on vru kksi lueen os yhdyskuneknisä huolo vren, oinen mnlis kukolämölieiso j oinen ummo vren. Herhosenielä Vnn uolelle johv reiiyheys on mueu viherluees kulueeksi j sille on lisäy onille jo onin ysäköiniä vren. Perhosenkierrol Neioerhosenielle johvn viheryheyden sijini on siirrey läneen äin. Mu muokse Puurkenmismääräys on ljenneu koskemn koko rkenmislue. Kvehdouksen rkennusloj j ehdoeuj onijkoj on mueu. Kv-lueen iäos on mueu vsmn Honksuon ekoehoks kuunkikylä- oninvruskililun voinei suunnielmi. AO--koreliluee on mueu AO-korelilueeksi j A-- koreliluee on mueu A-korelilueiksi. ndeksi kävivä reeomiksi ysäköiniä j uurkenmis koskevien kvehdoukseen ehyjen muosen vuoksi. Rkennusoikeude on esiey oniehokkuusluvun sijn kerroslneliömereinä.

26 0 Kelerhosenie on mueu Kelerhosenkreksi. Hulevesiinnne on siirrey Honksuonielä Perhosenkierron ohjoisosn. Alueen kierräysise on siirrey äiväkodin vieresä korelin 67 yheyeen. Määräys iilimuureis on oiseu. Koreleiss 6 j 68 on eroeu AH-oni yheisilojen rkenmis vren sekä LPA-oni ysäköinijärjeselyjä vren. Aoikkojen vdi vähimmäismäärä on mueu esikuunkilueen lskenohje noudviksi. Kksiviheis oeus on mueu sien, eä ensimmäisessä viheess oikois ulee rken 90 % j lo 0 % rkennen rviess myöhemmin oeevlle lueelliselle LPA-korelilueelle koreliin 7. Lisäksi kvn on ehy joikin eknisluoneisi rkisuksi. 7 KÄSTTELYVAHEET Asemkvehdous esieliin kuunkisuunnielulkunnlle..008, j se ääi uol semkvehdouksen hyväksymisä. Kuunkisuunnielulkun ääi..0 mu semkvehdous lusunojen johdos. Käsiely: Esielijä mui ehdousn seurvsi: Kvmääräykseen: Jos onill on kuungin vuokrsunoj, voidn oikkojen määrää vähenää 0 %. Lisäään snojen "oikkojen määrää" jälkeen sn " niiden osl". Helsingissä..0 Olvi Velheim

27 Hnkenro 69 Kslk / Os 8-00/08 () HONKASUO, ASEMAKAAVA OSALLSTUMS- JA ARVONTSUUNNTELMA Suunnielulue Suunnielvn on Mlminkrnoss, Mlminkrnonhuiun ohjoisuolell sijisev semkvoimon lue, jok rjuu Vnn j Helsingin rkenneuihin korelilueisiin sekä mesälueisiin. Nykyilnne Suunnielulueell on voin niiy j mesää. Länsiosss on ojiuksen ki kuivun j mesiyny urvesuo. Pohjoisess lue liiyy Myyrmäen sunokoreleihin sekä Meroolin mmikorkekoulun oniin. Rjornien ohjoisuolell on Myyrmäen urheiluuiso. Suunnielulueen eeläuolelle jää virkisyskäyölään rvoks mesä- j klliolue olkuineen, äyömäki sekä Konln eollisuuslue. Miä lueelle suunnielln Yleiskvn mukisesi Honksuolle suunnielln ienlovlinen suinlue noin 600 sukklle, iivis kuunkikylä Mlminkrnon j Myyrmäen lvelujen iiriin. Asunojen lisäksi Honksuolle ulee äiväkoi sekä jonkin verrn ienimuoois yö- i liikeil. Alueelle on rkoius rken ääsiss kykeyjä j erillisiä ienloj. Länsireunn ulee seudullinen viheryheys ohjoises eelään. Keskelle jää niiyuiso. Kuunkisuunnielulkun on hyväksyny mnkäyön suunnielueriee ljemmlle semkvoimomlle lueelle vuonn 006. Honksuon eeläuolell sijisev äyömäkeä ei ljenne. Kehä :n rkenmiseen vrudn suinlueen eeläreunss, väylä johden klliounneliss noin kilomerin mkll. Honksuolle ulee kuyheyde sekä Myyrmäkeen eä Mlminkrnoon. Kuverkko suunnielln sien, eei se houk läijoon.

28 Hnkenro 69 Kslk / Os 8-00/08 () Aloie Asemkvn liminen on ull vireille kuunkisuunnieluvirson loiees. Mnomisus Helsingin kuunki omis lueen. Kvilnne Yleiskv 00:ss äyömäki j sen ohjoisuolinen lue on virkisyslue j Honksuolle on osoieu ienlovlinen suinlue. Uudenmn mkunkvss lue sijoiuu jmoiminojen lueelle, lisäksi on merkiy viheryheysrve läneen, eelään j ohjoiseen, sekä moooriväylä Vihdinielä Hämeenlinnnväylälle. Mu suunnielm Uudenmn ieiiri: Kehä välillä Turunie - Hämeenlinnnväylä. Ymärisövikusen rvioini j lusv yleissuunnielm (v. 00). Hnkkeen yleissuunnielm vlmisuu vuonn 008. Hnkkeen oeumises ei ole ääöksiä. Honksuo-Mlminkrno- Kuninknmmi Viherluerkeneen idesuunnielm (v. 00) j Honksuon j Mlminkrnonhuiun misemnhoiosuunnielm (v. 006). Vikusen rvioini Kuunkisuunnieluvirso j mu sinunij rvioiv vikuksi kuunkirkeneeseen, kuunkikuvn, liikeneeseen j virkisykseen semkvojen vlmiselun yheydessä. Kvn vlmiseluun osllisuminen Mieliiee osllisumis- j rvioinisuunnielms j semkvluonnokses ulee esiää viimeisään Keskuselilisuus on kello 8.00 Mlminkrnon l-seell, Puusellinie 6. Kvn vlmiselij on vviss kuunkisuunnieluvirsoss soimuksen mukn. Osllisumis- j rvioinisuunnielm sekä semkvluonnos ov esillä : kuunkisuunnieluvirsoss, Knskouluku, 4. krs Mlminkrnon kirjsoss, monioimilo Puuselli, Puusellinie 6 (kohdss "Nähävänä ny!"). Virnomis- j muu sinunijyheisyö järjeseään erillisin neuvoeluin. Kvluonnoksen j sdun leen ohjl vlmiselln kvehdous. Tvoieen on, eä ehdous esiellään kuunkisuunnielulkunnlle vuoden 008 louun mennessä. Lkunnn uolm ehdous seen julkisesi nähäville j siiä yydeään (rviess) virnomisen lusunno. Kvehdoukses voi ehdä muisuksen nähävilläoloikn. Tvoieen on, eä kvehdous on kuunginhlliuksen j kuunginvluuson käsielävänä syksyllä 009. Kekä ov osllisi Alueen suunnieluss osllisi ov:

29 Hnkenro 69 Kslk / Os 8-00/08 () lueen j lähilueiden mnomisj, sukk j yriykse Mlminkrnon Asuksyhdisys, Krel-Seur, Kårböle Gille, Kreln Omkoiyhdisys, Konl-Seur, Myyrmäki-Seur, Rjor-Seur Helsingin Yriäjä, Konln eollisuus-, liike- j kiineisöyhdisys kuungin sinunijvirnomise: kiineisövirson oniosso j ilkeskus, lous- j suunnielukeskus, rkennusvirson ku- j uisoosso, rkennusvlvonvirso, ymärisökeskus, liikunvirso, elsuslios, sosilivirson hllino- j kehiämiskeskus, erveyskeskuksen hllino- j lvelukeskus, oeusvirso, Helsingin kuungin liikennelios, Helsingin Vesi, Helsingin Energi mu sinunijvirnomise: Uudenmn ymärisökeskus, Tiehllinnon Uudenmn ieiiri, Vnn kuunkisuunnielu, Esoon kuunkisuunnielukeskus. Misä s ieo Suunnielun eenemisä voi seur kuunkisuunnieluvirson inernelvelus: kohdss Suunnielm krll. Suunnielun eenemisesä sekä osllisumismhdollisuuksis iedoen kirjeillä osllisille (sunooskeyhiöiden kirjee läheeään isännöisijöille, joiden oivon oimivn iedon oskkille j sukkille) Helsingin Uisiss (kohdss "Nähävänä ny") Helsingin kvoiusksuksess. Asemkvehdouksen julkises nähävilläolos iedoen kuuluksell, jok julkisn Helsingin Snomiss, Hufvudsdsbldeiss j Meross sekä virson nerne-sivuill ( Mieliiee Kirjllise mieliiee ulee oimi osoieeseen: Kuunkisuunnieluvirso, kirjmo PL 00, Helsingin kuunki (käyniosoie Knskouluku ) i fksi i sähköosi kuunkisuunnielu()hel.fi Mieliieensä voi esiää myös suullisesi vlmiselijlle. Asemkv vlmiselee rkkiehi Suvi Tyynilä uhelin sähköosi suvi.yynil()hel.fi liikennesuunnielij Pirjo Koivunen uhelin 0 78 sähköosi irjo.koivunen()hel.fi dilomi-insinööri Riso Joensuu uhelin 0 7 sähköosi riso.joensuu()hel.fi..008 si: misem-rkkiehi Pirjo Tiinen-Preiksch uhelin 0 76 sähköosi irjo.iinen()hel.fi..008 lähien: misem-rkkiehi Eil Srinen uhelin 0 7 sähköosi eil.srinen()hel.fi

30 Asemkvn seurnlomke Asemkvn erusiedo j yheenveo Kun 09 Helsinki Täyämisvm.04.0 Kvn nimi Honksuo.Krel Mlminkrno Hyväksymisvm Ehdousvm..008 Hyväksyjä Vireilleulos ilm. vm Hyväksymisykälä Kunnn kvunnus Generoiu kvunnus Kv-lueen in-l [h],4670 Uusi semkvn in-l [h],4670 Mnlisen ilojen in-l [h] Asemkvn muoksen in-l [h] Rn-semkv Rnviivn iuus [km] Rkennusik [lkm] Omrnise Ei-omrnise Lomrkennusik [lkm] Omrnise Ei-omrnise Aluevrukse Pin-l Pin-l Kerrosl Tehokkuus [h] [%] [k-m²] [e] Yheensä, , , A yheensä,890 7, , P yheensä Y yheensä 0,8, 00 0,4 C yheensä K yheensä T yheensä V yheensä 4,68 46,7 R yheensä L yheensä 4,69 4, E yheensä S yheensä M yheensä W yheensä Pin-ln mu. [h +/-] Kerrosln mu. [k-m² +/-] Mnlise il Yheensä Pin-l [h] Pin-l [%] Kerrosl [k-m²] Pin-ln mu. [h +/-] Kerrosln mu. [k-m² +/-] Rkennussuojelu Suojell rkennuksesuojelujen rkennusen muos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yheensä

31 Almerkinnä Aluevrukse Pin-l Pin-l Kerrosl Tehokkuus [h] [%] [k-m²] [e] Yheensä, , , A yheensä,890 7, , A 4,400 7, ,6 AP,0 4, 970 0,47 AO 0,9699 8, 40 0, AH 0,0488 0,4 AP-,09, ,6 P yheensä Y yheensä 0,8, 00 0,4 YL 0,8 00,0 00 0,4 C yheensä K yheensä T yheensä V yheensä 4,68 46,7 VP 6,644 4, VL 8,0468 4,8 R yheensä L yheensä 4,69 4, Kd,6 78, Kuuk./ori 0,06 7,7 LPA 0,6480 4, E yheensä S yheensä M yheensä W yheensä Pin-ln mu. [h +/-] Kerrosln mu. [k-m² +/-]

32

33

34

35

36

37 Näkymä Honksuon ekoehoks kuunkikylä/ Arkkiehuurioimiso Kimmo Lylykngs

38 Näkymä Honksuon ekoehoks kuunkikylä/ Eriksson Arkkiehdi Oy

39 Näkymä Honksuon ekoehoks kuunkikylä/ Arkkiehioimiso Kiinen Oy

40 Oe mkunkvs HONKASUOO Liie kvn nro 870 /..008

41 Oe yleiskv 00:s HONKASUOO Liie kvn nro 870/..008

42 Vede johden NTTYPERHOSENPUSTO l Rjornien sivuojn VL UUS J TEVESVEM R UUS PANEVEM R #@ Liios rkenneuun A vesijohoon 0V 680 # 74 UUS HULEVESVEM R #@ LPA Pineen lennus j (74) # veden mius 60 AP TULVARETT 7 A #@ AP AVO-OJA 700 # UUS J TEVESPUMPPAAMO AP sukellusviem ri e 7 A +. #@ #@ m0 66 PANEVEM RN PURKUKAVO 760 m # # # m A #@ A # VP hule GR SFJ RLSPARKEN r # #@ r AP (68) LPA 6 6 VP VP AH A 90 # 00 AP 4 LPA 4 LPA (7) 90 VP e (7/,) e () AP 00 PERHOSNTTY FJ RLS NGEN le A r 7 # AP AO 00 6 A LPA AP 60 YL 94 6 vrus VP l VP 6 AP 6 90 r # HAAPAPERHOSENPUSTO AP ASPFJ RLSPARKEN AH 6 6 g AP- +.6 KELTAPERHOSEN- 6 4 PUSTO (68) (6) H FJ RLS LPA PARKEN AP 70 LPA LPA A VP 8 80 # () 6 64 () # +. AP 60 AO AP AP VP # AO kk VL # AP PHKAPUSTO LPA 400 AP AP- K DPARKEN (69) AP e 70 # Johden M ojn 4 LPA 04 AP AP- 9 # 6 kk hule 69 0 kk VL LPA kk 7 LPA (0) hule (6/) e kk 6 # AP- VL kk # 4 (6) AP- 7 6 (7) (6) HOPEAT PL NTE P RLEMORFJ RLSV GEN NOPSASVENTE HONKASUONPUSTO HONKASUONTE HONGASMOSSV GEN HONGASMOSSPARKEN KELTAPERHOSENPOLKU KELTAPERH SNABBVNGEV GEN RTARPER HOSENTE RDDARFJ RLSV GEN OSENKAAR H FJ RLSSTGEN H F J R LS VRNAPERHOSENTE VTVNGEV GEN B GEN FJ RLSRNGEN VANTAA HELSNK ki hule PERHOSENK LAUHAH ERTO T TELSMYGARS PJ NPOLKU mv TGEN hule Vj 0/rk Jv 0/rk PPPOPAKSUP NPO LKU hule PERHOSENKERTO mv u NGSSMYGARSTGEN NTOPERHOSENTE P F ḠEL GA V GEN hule NAAPURPELLONPOLKU NABO NGSSTGEN mv LERKUJA HAAPAPERHOSEN TE HAAPAPERHOSENPOLKU L GERGR NDEN ASPFJ RLSSTGEN K hule LERPUSTO L GERPARKEN jo kk NAAPURPELLONPUSTO NABO NGSPARKEN PERHOSENLENTO FJ RLSFLYKTEN kk kk H / F NAAPURPELLONTE NABO NGSV GEN ASPFJ RLSV GEN HARPPUUNAPOLKU HARPUNSTGEN u Vesihuolo : 000 V UUS VESJOHTO H V m HELSNGN KAUPUNKSUUNNTTELUVRASTO / YLESSUUNNTTELUOSASTO / TEKNSTALOUDELLNEN TOMSTO / MS / S / 0 / 870

43 NTTYPERHOSENPUSTO VL A 680 T T #@ X T X # 74 #@ L LPA UUS KAUKOL MP JOHTO (74) # 60 AP 7 NYKYNEN L KAUKOL MP JOHTO A #@ AP 700 # K NYKYNEN KAASUPUTK AP e NYKYNEN 0 kv:n Zi0 7 A +. #@ LMAJOHTO #@ m m # # # NYKYNEN 0 kv:n m A Z0 S HK MAAKAAPEL #@ A # VP hule GR SFJ RLSPARKEN r # #@ UUS 0 kv:n r AP Z (68) S HK MAAKAAPEL LPA 6 6 VP VP AH A 90 # 00 AP 4 LPA UUS MUUNTAMO 4 LPA (7) 90 VP e (7/,) e () AP 00 PERHOSNTTY FJ RLS NGEN le A r 7 # AP AO 00 6 A LPA AP 60 YL 94 6 vrus 48 X 00 VP X l VP 6 AP 6 90 r # HAAPAPERHOSENPUSTO AP ASPFJ RLSPARKEN AH 6 6 g AP- +.6 KELTAPERHOSEN- 6 4 PUSTO (68) (6) H FJ RLS LPA PARKEN AP 70 LPA LPA A VP 8 80 # () 6 64 () # +. AP 60 AO AP.6 AP VP # AO kk VL # AP PHKAPUSTO LPA 400 AP AP- K DPARKEN (69) AP e 70 # LPA 04 AP AP- 9 # 6 kk hule 69 0 kk VL LPA kk 7 LPA (0) hule (6/) e kk 6 # AP- VL kk # 4 (6) AP- 7 6 (7) (6) HOPEAT PL NTE P RLEMORFJ RLSV GEN NOPSASVENTE HONKASUONPUSTO HONKASUONTE HONGASMOSSV GEN HONGASMOSSPARKEN KELTAPERHOSENPOLKU KELTAPERH SNABBVNGEV GEN RTARPER HOSENTE RDDARFJ RLSV GEN OSENKAAR H FJ RLSSTGEN H F J R LS VRNAPERHOSENTE VTVNGEV GEN B GEN FJ RLSRNGEN VANTAA HELSNK ki hule PERHOSENK LAUHAH ERTO T TELSMYGARS PJ NPOLKU mv TGEN hule PPPOPAKSUP NPO LKU hule PERHOSENKERTO mv u NGSSMYGARSTGEN NTOPERHOSENTE P F ḠEL GA V GEN T L400 K00 hule NAAPURPELLONPOLKU NABO NGSSTGEN mv LERKUJA HAAPAPERHOSEN TE HAAPAPERHOSENPOLKU L GERGR NDEN ASPFJ RLSSTGEN hule LERPUSTO L GERPARKEN jo kk NAAPURPELLONPUSTO NABO NGSPARKEN PERHOSENLENTO FJ RLSFLYKTEN kk kk / F NAAPURPELLONTE NABO NGSV GEN X ASPFJ RLSV GEN HARPPUUNAPOLKU HARPUNSTGEN X X X u Energihuolo j ieoliikenne : 000 UUS TETOLKENNEKAAPEL NYKYNEN TETOLKENNEKAAPEL SRRETT V TETOLKENNEKAAPEL H POL L40 K00 L400 L m HELSNGN KAUPUNKSUUNNTTELUVRASTO / YLESSUUNNTTELUOSASTO / TEKNSTALOUDELLNEN TOMSTO / MS / S / 0 / 870

44 NTTYPERHOSENPUSTO 0 Hk Tv Tv S Tv S 8 9 Hk S VL Tv (74) #@ LPA HOPEAT PL NTE # P RLEMORFJ RLSV GEN NOPSASVENTE 60 AP 7 Tv A 680 AP AP 900 VP LPA vrus AP (69) 7 #@ LPA (7) (7/,) e 7 AP 860 KELTAPERHOSEN- PUSTO H FJ RLS- KELTAPERHOSENPOLKU 000 KELTAPERH 760 HONKASUONPUSTO HONGASMOSSPARKEN Tv S LPA 4 Tv S # 900 HONKASUONTE HONGASMOSSV GEN AP # PARKEN VP +4. SNABBVNGEV GEN 70 A RTARPER HOSENTE RDDARFJ RLSV GEN OSENKAAR # S Mr #@ H FJ RLSSTGEN 000 LS 480 # VRNAPERHOSENTE VTVNGEV GEN S 90 AP AP- # # AP- H F J R Hk Mr B GEN A AP 70 FJ RLSRNGEN 00 (68) 68 S A VL LPA 4 S Mr S # AP- +. # 6 AH 0 m #@ (6) VANTAA HELSNK m (68) 4 ki LPA 90 6 hule PERHOSENK A # r Mr LAUHAH ERTO #@ 4 r T TELSMYGARS PJ NPOLKU (6) LPA S mv m0 AH.6 TGEN # e PERHOSNTTY FJ RLS NGEN +0. r PPPOPAKSUP NPO LKU hule VP VL AP Mr AP- 9 0 # 6 kk 7 LPA 0 LPA kk 6 # AP- kk # 4 AP- 7 6 hule # 040 A 90 PERHOSENKERTO S le 4 r u mv #@ # NGSSMYGARSTGEN S A 7400 YL NTOPERHOSENTE P F ḠEL GA V GEN (7) (6) 00 g AP 400 S #@ e 400 hule NAAPURPELLONPOLKU NABO NGSSTGEN mv VP GR SFJ RLSPARKEN LERKUJA AP hule HAAPAPERHOSEN +. TE HAAPAPERHOSENPOLKU 90 6 L GERGR NDEN AP Hk 06 AP S 84 9 Mr AP 60 ASPFJ RLSSTGEN kk VL 4 S# hule LERPUSTO L GERPARKEN jo l +.6 kk VP NAAPURPELLONPUSTO NABO NGSPARKEN 00 4 LPA () 00 6 A AO 00 # VP +.0 VP 6 6 PERHOSENLENTO A # 00 AO kk kk kk AP 0 70 HAAPAPERHOSENPUSTO ASPFJ RLSPARKEN FJ RLSFLYKTEN 64 (0) (6/) e LPA 80 AO kk / AP LPA AP 680 () () F NAAPURPELLONTE NABO NGSV GEN e ASPFJ RLSV GEN HARPPUUNAPOLKU HARPUNSTGEN u Hk VP PHKAPUSTO K DPARKEN hule H hule Mer : 000 Hk S Mr S Hk S Tv S Tv S KALLOPALJASTUMA MAALAJALUEEN RAJA SAVEN ALAPNNAN ARVOTU SYVYYS MAANPNNASTA HEKKA-ALUE, MAANKERROKSEN PAKSUUS YL m SAVALUE, SAVKERROKSEN PAKSUUS -m SAVALUE, SAVKERROKSEN PAKSUUS YL m LEVEALUE, SAVEN P LL OLEVAN HEKKAKERROKSEN PAKSUUS -m TURVEALUE, TURVEKERROKSEN PAKSUUS -m TURVEALUE, TURVEKERROKSEN PAKSUUS YL m S Mr Hk m Hk HELSNGN KAUPUNKSUUNNTTELUVRASTO / YLESSUUNNTTELUOSASTO / TEKNSTALOUDELLNEN TOMSTO / MS / S / 0 / 870

45 HONKASUON ASEMAKAAVA-ALUE VESHUOLTOSUUNNTELMAN TARKSTUS Sdevesiviemärien mioius: vlum-luee j virm Vlum-luee Vesihuollon yleissemiirusus Sdevesiviemärin mioiuskvio Helsingin kuunki Kuunkisuunnieluvirso Teknisloudellinen oimiso T:\KSV-Yos\Teknisloud\Yksikko\TEK HENKLÖT\MKKO\Projeki\Honksuo - lusunno j muisukse\c Suunnielm\Honksuon vh ys, äiviys 7.4.0\HONKASUO_VH.docx

46 i [l/s] = Honksuon semkv-lue Os-lue A (h) Vlumkerroin Q (l/s) A 0,7 0, 44 A, 0, 69 A 0, 0, 9 A4 0, 0, 9 A 0,4 0, A6 0, 0, 9 A7 0, 0, A8 0, 0, A 0, 0, A 0, 0, A 0,7 0, 44 A4 0, 0, A 0,7 0, 44 6,4 400 A9 0,8 0, 0 A0 0,4 0 A, 0,4 70 A, 0, 80 A 0,9 0, 60 A4 0,4 0, 0 A, 0,4 60 A6,7 0,4 90 A7,7 0, 0 A8,9 0, 60 A9,9 0,07 0 A0 7,7 0, Yheensä 90

47

48

49

50