Oulunportin maankäytön, liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelma RAPORTTI

Transkriptio

1 Oulunorin mnkäyön, liikeneen j ymärisön yissuunnielm RAPORTTI..0 -

2 Sisällys JOHDANTO.... SUUNNITTELUTEHTÄVÄ.... SUUNNITTELUORGANISAATIO.... YRITYSTEN HAU ALUEELLE.... SUUNNITTELUPROSESSIN VAIHEET JA VUOROVAIUTUS.... SUUNNITTELUALUE YMPÄRISTÖINEEN.... Suunnielulue.... Lähiymärisö.... Alueen svuevuus.... Teknise linj.... Liikennemelu.... AAVATILANNE JA MUUT SUUNNITELMAT.... Mkunv.... Yisv.... Voimss ov semv Vlie rnminen välillä eme - ello Lenokenänien kehiämisselviys.... PERUSSELVITYSET.... Luono- j misemselviys.... ehiämissuunnielm.... Liiymärkselu Oulunlhdeniel.... Huvesiselviys..... Rkennevuusselviys j sulfimselviys.... Tärinäselviys.... MAANÄYTÖN YLEISSUUNNITELMA.... Alueel uv oimin.... Rkenne.... Mioius.... uunkikuv.... Suunnieluvrusen huomioon ominen.... Teknisen linjojen huomioon ominen.... Mllinnuskuv LIIENTEEN YLEISSUUNNITELMA.... YMPÄRISTÖN YLEISSUUNNITELMA.... PALAUTE JA SEN HUOMIOON OTTAMINEN.... VAIUTUSTEN ARVIOINTI.... SUUNNITTELUN JA TOTEUTUSEN TAVOITEAIATAULU.... LIITTEET JA TAUSTA-AINEISTO... []

3 uv j. Oulunorin sijini oskrll. []

4 Oulunorin mnkäyön, liikeneen j ymärisön yissuunnielm JOHDANTO Oulunorin lue sijisee Perävinion j kkurin kuunginosiss noin km kuungin keskuss eelään vsäää kkurin luekeskus, moooriien vrress. Lenokenäl lueel on m noin km j sinne johv ieyheys kulkee lueen ohjoisuolise. Oulunorin lueell on voimss vuonn 00 hyväksyy semv, jonk voieen oli muodos luees ICT-ln keskiymä. Oulun kuungin vuoden 0 yöikkselviyksessä Oulunorin lueen uudelen suunnielu ksoiin ärkeäksi, kosk lue koskev ree oliv muuunee vuoden 00 semvn limisen jälkeen eikä lue ollu läheny oeuumn voimss ovn semvn mukisen. Ny suunnieluss hluiin vrmis lueen oeuumiskeloisuus j siksi suunnielu lähdeiin ekemään yheisyössä lueel hkeuuvien yriysen knss. Suunnielun lähökohin ov lueen edullinen sijini liikeneellisesi, yriysen erinominen näkyvyys ymäröivil liikenneväylil sekä synergimhdollisuude viereisen kkurin luekeskuksen knss.. SUUNNITTELUTEHTÄVÄ Yissuunnielun ehävänä on li yisiireinen ikän ikvälin suunnielm Oulunorin lueen mnkäyön, liikeneen j ymärisön kehiämiseksi. Yissuunnielun ikn seen voiee lueen oiminrkeneel, rkenmisel, ymärisön ldul j liikenneverkon kehiämisel. Yissuunnielm j ldiu erusselviykse oimiv ohjn jkoss lueel ldivil semvn muuoksil. Liikeneen j ymärisön yissuunnielun on linu konsuliyönä kuungin ohjuksess Pln Oy. Mnkäyön yissuunnielm on ldiu kuungin omn yönä Yhdyskun- j ymärisölveluiden voius-yksikössä. Peruselviykse j niiden äiviykse on linu Sio Oy j Pln Oy.. YRITYSTEN HAU ALUEELLE Suunnieluyöä hluiin ehdä yheisyössä lueel hkeuuvien yriysen knss, jo louuloksen synyisi mhdollisimmn oeuuskeloinen suunnielm. Alue koskev yriyshku järjeseiin syksyllä 0 j siiä iedoeiin hi-ilmoiuksill kolmeen eri oeeseen. Yriysen hku loieiin.0. järjeseyllä ilisuudell, joss yriykse keroiv juksin j ideoin lueen kehiämisesä. Yriykse korosiv liikeneellisen svuevuuden ärkeyä. Toivoiin myös onirjonnn moniuolisuu liikeoiminnl, mu oimisoiloj ei sisi myöskään sulke ois. Näkyvyyä moooriiel ideiin lueen vlin. errosluvuksi oivoiin I-III. soiin myös, eä lue soii erinomisesi uokul j uokun näkökulms oloineiden jkeluise lueell olisi ärkeä. Yriykse siv mhdollisuuden ilmoi hlukkuuens siiryä Oulunorin lueel j jäää lue koskevn suunnieluvrushkemuksens mrrskuun 0 louun mennessä. Os ilmoii hlukkuudesn lkuvuodes 0. Hkemuksissn he ilmoiiv oiveens sijinnis, onikoos, rkennusoikeudes j oiminkonseis. Yhä lukuun om kikki hlusiv moooriien vreen. Yhdyskunlukun ääi lueel uvien yriysen suunnieluvruksis Suunnieluvruksen Oulunorin lueel siv Rin-Jouin Auoliike Oy, Suomen Auoku Oy, Bes-Crvn Oy, LVI-WBek Oy, Terw iineisökehiys Oy, Temoek Oy j Newsec Asse Mngemen Oy. Tvoieen yössä on muodos luees kuungin eeläosn merkiävä yöikkojen, lveluiden j erikoisvrkun keskiymä, jok liiyy oiminnllisesi j liikeneellisesi kkurin keskukseen. Suunnieluyön voieen on moniuolis lueen onirjon. Suunnieluss kuunkikuvn korke lu on keskeisä, kosk lue sijisee näkyvällä ikll moooriien vrress.. SUUNNITTELUORGANISAATIO Suunnieluyöä on ohjnnu ohjusryhmä, jonk kokoonno on ollu seurv: Riv uusiso YYP/ voius, uheenjohj Viri Rjl YYP/ voius, rojeiäällikkö Pul orkl YYP/ voius Johnnn Jylhä YYP/ voius (..0 lken) Erkki Mrikinen YYP/ u- j viherlvelu Mirjm Lrinkri YYP/ u- j viherlvelu (.0.0 si) ij Puhkk, vrl Jukk ngs YYP/ M j mius Timo Rominen YYP/ M j mius (..0 si) Mi Tynjälä Oulun seudun ymärisöoimi Reijo Lmmsniemi Rkennusvlvon Seij Hlinen, vrl Jyrki eminen BusinessOulu uv. r suunnieluvruksis. []

5 . SUUNNITTELUPROSESSIN VAIHEET JA VUOROVAIUTUS Aloiuskokous Suunnieluhnkkees järjeseiin loiuskokous..0. Osllisumis- j rvioinisuunnielm Hnkkees ldiiin osllisumis- j rvioinisuunnielm, jok oli yhdyskunlukunnss j seeiin nähävil Osllisumis- j rvioinisuunnielms su lue Osllisumis- j rvioinisuunnielms esieiin yksi mieliide Oulun olkuyöräilijä ry:lä (.0.0), jok oe mieliieessään: Tieojemme mun suunnielulueen läi kulkee koululiikenneä. Alueen lääisevä yöräliikeneen reii on muuenkin ärkeä kkurin j Limingnien vrren välillä. Pyydämmekin siis huomioimn yöräilyn j jlnkulun ree uvss liikennesuunnieluss j suunniemn ne erillisinä kulkumuooinn sujuvuuden j urvllisuuden lisäämiseksi. Jlnkulus eroelu yöräliikenne lisää myös lueen viihyisyyä, jäsenää ilnkäyöä j rn kuunkikuv. voiuksen vsine mieliieeseen: Suunnieluyössä oen huomioon esiey mieliide. Yissuunnielmluonnos Yhdyskunlukun ääi..0 ( ) yissuunnielmluonnoksen nähävil semises. Yissuunnielmn nähävilläolon ikn järjeseiin..0 keskuselu- j iedousilisuus, johon ei osllisunu yhään yisöä. Yissuunnielmn hyväksyminen Yhdyskunlukun hyväksyi Oulunorin mnkäyön, liikeneen j ymärisön yissuunnielmn x.x.0, x. uv -. Vsemmll yriyshku vren ldiu esie j oikell hi-ilmoiukse (..0,..0 j.0.0). Yriyshku Hnkkeen yriyshus iedoeiin snomhi vss kolmeen oeeseen. Ensimmäinen hiilmoius oli..0, seurv yhä i osllisumis- j rvioinisuunnielmn knss..0 j kolms.0.0. olmnness hi-ilmoiuksess iedoeiin myös Oulunorin luees kiinnosuneil yriyksil.0.0 järjeseysä yisöilisuudes. Lisäksi ldiiin esie yriyshku vren. Yhdyskunlukun ääi lueel uvien yriysen suunnieluvruksis Yriäjil järjeseiin suunnieluineison esielyilisuus..0. []

6 . SUUNNITTELUALUE YMPÄRISTÖINEEN. Suunnielulue Suunnielulue käsiää Perävinion kuunginosss ruien j moooriien välisen lueen, jok ohjoisess rjuuu Oulunlhdeniehen j eelässä voimss ovn semvn eollisuus- j vrsorkennusen korelilueisiin. Suunnielulueeseen kuuluu lisäksi Oulunorin iäuoll moooriien j Mesoknnien välinen lue kkurin kuunginosss. Os kkurin uon suunnieluluees on semvoimon. Suunnielulue on Oulun kuungin omisuksess j kooln noin h. Suunnielulueeseen sisälyy myös moooriie v, mu sen liikennelueel ei esieä muuoksi, lukuun om uu Oulunorin j kkurin luekeskuksen yhdisävää moooriien liv kuyheyä. uv 0 j. Oulunlhdenien sil-ukko ohjoises ksoun. Alueen ohjoisosss sijisev ihiiri. uv j. Näkymä moooriien yli kkurin uol. Alue rj lännessä ruielue; rdn iäuoll kulkee huoloie. uv. Ilmkuv luees. Suunnielulue on ääosin sis, rkenmon elo- j niiylue, jonk näkymiä kkisev siellä äällä hiuuluee. Alueen ohjoisuoll kulkee Oulunlhdenie j sen rdn yliävä silyheys. Pohjoisosss lue ksv yhenäinen iheä mesälue j sen unumss on yksi omkoilon ihiiri. Alue rj lännessä ruielue. uv. Näkymä suunnielulueen ohjoisosn moooriielä. Lähde: Goog Ms. []

7 Alueel joh sisäänuloväylänä Limingnielä Poriväylä, jonk äässä on kieroliiymä. Siiä eelään äin on rkenneu Visiolinj-kuyheys Huhkllioneil. Poriväylän mommin uolin kulkee jlnkulku- j yöräie, jok joh moooriien li kkurin uol. kikki lueen rkenneu kdu ov äällysämäömiä. Alueen eeläosn oikki kulkee 0 kv:n sähkölinj j Viroj. Suunnieluluees on ldiu luono- j misemselviys, jok on esiey rorin kohdss. Perusselviykse.. Lähiymärisö Suunnielulueen iäuoll on kkurin luekeskus, joss sijisev lueen keskeisimmä kullise lvelu, mm. eskon hyermrke, -Ciymrke. Hyermrkein eeläuoll on oeuumon kun rkennusoikeu. ullisen lueen kkoisuol sijoiuv suinkerroslokoreli. Aluekeskuksen ohjoisuoll on kkurinkulmn kullinen lue, joss oimii Buhusin rkennusrvikeliike sekä usei mui ljon il vivn erikoisvrn kun myymälöiä. uv j. Poriväylän rdn likulku. ieroliiymä. Oulunorin lue käsiää myös ny vireillä ovn yissuunnielmn lueen eeläuolise eollisuusrkennusen koreliluee j rdn länsiuoll sijisev liikerkennusen koreliluee, jok voieiin iemmn vn yheydessä. Huhkllionien eeläuoll sijisee okkoknniehen ukeuuv mseuumis ienlosumis.. Alueen svuevuus Nykyise joneuvoyheyde lueel ov Limingnielä rdn li Poriväylää ikin j eeläsä Huhkllionielä Visiolinj ikin. Moooriielä uless joyheys lueel kulkee rmil Oulunlhdenieä läneen Limingnien liiymään j siiä edelen Limingnielä Poriväyläl. uv j. Visiolinjn äällysämäön kulue. Alueen eeläosn oikki kulkev voimlinj. Jlnkulku- j yöräieyheys lueel on Peräviniol Limingnien li Poriväylän vr ikin j edelen moooriien j Mesoknnien li kkurin uol. Pyöräie kulkee myös Visiolinjn eeläosn vrress. Lisäksi lueel on yöräieyheys Vsrerän uol Oulunlhdenien li nykyisessä sil-ukoss. yseinen yheys käyää hyödykseen Oulunorin lueen ovi ikkueiä. uv j. Limingnien j Poriväylän vlo-ohju liiymä. Jlnkulku- j yöräien likulku Mesoknnien j moooriien li. uv j 0. Mesoknnie kkurin uoll lue. Näkymä moooriien yli kkurin suinkerrosloil. []

8 Sähköjohoverkko kulkee Oulunorin lueen voimss ovn semvn kulueill. Sähkömuunmo on rkenneu lueen ohjoisosn semvss osoieul uisolueel (Duiso). kkurin uoll sähköjohdo kulkev Mesoknnien kulueell. Fingridin 0 kv:n voimjoho kulkee lueen eeläosss suunnielulueen oikki kkurin uol. Seurvll sivull (kuviss -) on esiey voimlinjn joholuee. uv. Oe Oulun kuungin bussireii- j ysäkkikrs ( ) Joukkoliikenneyheyde kulkev lueen iä- j länsiuolise. Lähimmä ysäki sijisev nykyisin kkurin uoll yöräien likulun kohdll Mesoknnien vrress. Lisäksi usei ysäkkejä on Limingnien vrress. Mesoknnien ku kulkee kolme linj-uolinj, moooriieä ikin kksi linj j Limingnieä ikin neljä linj.. Teknise linj Oulunorin lueel on rkenneu kunnllisekniik seurvsi: ukolämölinj ue Oulunorin lueel rdn li lännesä Poriväylän kulueell. Siiä se kulkee yöräien kulueell iään j kouk voimss ovn semvn ohjoisuolisen korelilueen ku moooriien li kkurin uol; Poriväylälä kukolämölinj hruuu eelään j ohjoiseen rdn vr ikin sekä Visiolinjn kulueel eelään. kkurin uoll kukolämölinj on lähinnä suunnielulue Pesäien kulueell. Vesijohoverkoso ue Oulunorin lueel sekä lännesä Poriväylän kulue ikin, eä idäsä kkurin uol lueen eeläosn viherlueell j siiä Visiolinj ikin kieroliiymään si. kkurin uoll se kulkee Mesoknnien kulueell. Jäevesiverkoso ue Oulunorin lueel kkurin uol lueen eeläosn viherlueell j siiä Visiolinj ikin ohjoiseen kieroliiymään si. kkurin uoll se kulkee Mesoknnien kulueell. Huvesiverkoso on rkenneu Poriväylän, Visiolinjn eeläosn j kkuriin johvn yöräien kulueil. Ennen moooriien lius huvesiviemäri kouk voimss ovn semvn ohjoisuolisen korelilueen ku smss linjss kukolämölinjn knss. kkurin uoll lähinnä suunnielulue huvesiverkoso kulkee Mesoknniellä (Pesäien kohdll) sekä konuisoss. uv. Alueen eknise linj. Huvesioj on merkiy yhenäisellä sinisellä viivll; vesijohoverkoso on sinisellä kkoviivll, jok jää krll osiin muiden johojen l. Huvesioji ov lueen eeläosn läi virv Viroj j ohjoisosn kkurinoj. kkurinuol uv kkurinoj on kuienkin ohju lueen huvesiviemäriin eikä siä rvi lueen huvesien käsielyyn (ieo Oulun Vesi, Veli-Mi Hyyrynen, sähköosi..0). []

9 Fingridin 0 kv:n voimjoho 0 kv voimjoho Pikkrl - Siikjoki A vren on lunseu kiineisön käyöoikeuden suisus 0 meriä veäl joholueel (oikkiikkukse ll). Voimjoholue muodosuu 0 meriä veäsä johoukes j 0 meriä veisä reunvyöhykkeisä. Rkenmisrjoius merkisevä rkennusrj ulouv merin äähän voimjohdon keskilinjs. All on kksi suunnielulueen oikkiikkus. Ne erov oisn ylväsyyin osl, mu lunseun joholueen osien mi ov smoj. Pylväsvälin - oikkiikkuskuvs uuuu merkinä rkenmisrjoiusluees, mu se on sm meriä keskilinjs.. Liikennemelu Suunnielulue ymäröi ohjoisess Oulunlhdenie, lännessä ruie j idässä vlie j Mesoknnie. Oulun kuungin meluselviyksen 0 mun koko Oulunorin lueel ulouu äivällä ääsiss 0- db liikennemelu. Vlioneuvoson nmien meluson ohjervojen mun liike- j oimisohuoneiden sisäiloiss soveln äiväohjervo db. uv. Poikkiikkus ylvääseen A skk. uv. Poikkiikkus ylvääsä lken. uv. Melukr, äiväjn keskiääniso (Oulun kuungin meluselviys vuonn 0, rori knsllisill melun unnusluvuill). uv. r 0 kv:n voimjohdos j sen ylväisä. []

10 . AAVATILANNE JA MUUT SUUNNITELMAT. Mkunv uv. Oe mkunvs. Alueell on voimss Pohjois-Pohjnmn mkunv (vhv...00) sekä Pohjois-Pohjnmn. vihe-mkunv (hyv...0) j Pohjois-Pohjnmn. vihemkunv (hyv...0). Lisäksi Pohjois-Pohjnmn. vihemkunv on menoss hyväksymiskäsielyyn kesäkuuss 0. Mkunvss Oulunorin yissuunnielulue on jmoiminojen lue (A), jonk iäuoll kulkee merkiäväsi rnnev moooriie, j länsiuoll merkiäväsi rnnev noen henkilöliikeneen j rsn vrliikeneen äär, jonk suunnieluss on vruduv mm. kksoisrieeseen.. vihemkunvn mun yksiyiskohisemmss suunnieluss ue kiinniää huomio mm. ymärisön luun j kevyen liikeneen oiminedellyyksiin, edisää yhdyskunrkeneen eheyämisä hjnisesi j vjsi rkenneuill lueill sekä jmn ydinlueen kehiämisä oiminnllisesi j jmkuvllisesi selkeäsi hhmouvksi keskukseksi, yrkiä hyvään energiloueen. Tjmn merkiävä ljenminen ääien oisel uol yksiyiskohisemn vn erusuen edellyää urvllisen yheyksien järjesämisä ääien oikki. Mnkäyön suunnieluss ue o huomioon ulvriskiluee j ulvien hllinsuunnielm sekä vruu sään ääri-ilmiöiden vikuuksiin. Alue sisälyy Oulun seudun lukäyävään (kk-), joll osoien Oulun nosemn, kuungin keskusn, ylioison j muiden Oulun kuunkiseudun suuren yöikk- j lvelulueiden välisä, kuunkimisesi rkennev ie- j yriysymärisön vyöhykeä. Alueel ue yrkiä kunien yheisyöllä luomn yhenäisiä suunnielueriei, joill urvn vyöhykkeen kehiämisedellyykse knsinvälisesi veovoimiseksi, yhdyskunrkeneeln j kuunkikuvln korkesoiseksi, ääosin yriysoiminnn, kullisen lvelujen j v-ilvelujen lueeksi kuluuriymärisö j misemn rvo huomioiden. Yksiyiskohisemmss suunnieluss ue luod yhdyskunrkeneellise edellyykse korken lveluson joukkoliikeneen kehiämisel. Alue sisälyy myös vähiäiskun kehiämisen kohdelueeseen (km) eli sil on yhdyskunrkeneellisen sijinins eruseell mhdollis sijoi il vivn kun suuryksiköiä. Siä koskev suunnielumääräykse: Alueel voidn osoi yksiyiskohisemmss voiuksess merkiykselään seudullisi erikoiskun suuryksiköiä i myymäläkeskiymiä myös keskusoiminojen lueiden j kun suuryksikkölueiden ulkouol. Alueel voidn sijoi ljon il vivn vrn ku. Yksiyiskohisemmss voiuksess on selvieävä riiävässä ljuudess, eei hnke yksin i yhdessä muiden kehiämisvyöhykkeen hnkkeiden knss heikennä lveluiden svuu lueellisesi i väesöryhmiäin eikä heikennä erikoiskun oiminmhdollisuuksi keskus-lueill. un suuryksiköiden oeumisen joius ue sio muun yhdyskunrkeneen j oimivien liikenneyheyksien oeumiseen.. vihemkunvss on esiey enimmäismioiukseksi kkuri-vsrerän, Rihrju-Riorin j Äimäruion lueil yheensä k-m. Merkiykselään seudullisi vähiäiskun suuryksiköiä koskevi yisiä suunnielumääräyksiä: Vähiäiskun suuryksikö on sijoiev ukemn yhdyskunrkenne. Suuryksiköiden yksiyiskohisemmss suunnieluss j oeumisess on oev huomioon sinoisen lveluverkon kehiäminen, omss ovien keskusoiminojen lueiden kullise lvelu j niiden oimin- j kehiysedellyykse, yhdyskunrkeneen muu kehiys sekä lveluiden hyvä svuevuus eri väesöryhmil. []. vihemkunvn mun Pohjois-Pohjnmn mkunvn lueell merkiykselään seudullisen vähiäiskun suuryksikön koon lrj, eli selviyksin osoie, eä lrjn yliävä suuryksikkö on vikuuksiln ikllinen, on äiviäisvrkuss j muuss vähiäiskuss 000 k-m², lukuun om mkunvss osoieu Oulun seudun yhenäisä jmoiminojen lue, joss lrj on äiviäisvrkuss 000 k- m² j muuss vähiäiskuss k-m². Edellä miniuj kokoj ienemiä vähiäiskun suuryksikköjä on mhdollis oeu mkunvss osoieujen lueiden ulkouol kunnn voiukseen j vikuusen rvioiniin erusuen. Edellä miniuj kokoj ienemiä vähiäiskun suuryksikköjä on mhdollis oeu mkunvss osoieujen lueiden ulkouol kunnn voiukseen j vikuusen rvioiniin erusuen.. Yisv r. uv 0 j. Oee yisvkrois j. r. Uuden Oulun yisvss (hyv...0) (r ) suunnielulueen moooriien j ruien välinen lue on lvelujen, hllinnon j erikoisvrkun lue (P-), jok vrn hllinnol j yksiyisil lveluil, kuen vähiäiskul j muil lveluil, oimisoil j yöikoil. Alueel s sijoi sellisi erikoisvrkun suuryksiköiä, jok kun lu huomioon oen voiv erusellus syysä sijoiu myös keskus-lueen ulkouol. Alueel s sijoi ienimuooisen muuhun lvelurjonn liiyvän äiviäisvrkun myymälän. Alue sisälyy merkiykselään seudullisen vähiäiskun suuryksiköiden kehiämislueeseen (km). Merkinnällä on osoieu Oulun ääkeskuksen ulkouolise keskusoiminojen, kullisen lveluiden i lvelujen, hllinnon j kun luee, joil s sijoi merkiykselään seudullisi vähiäiskun suuryksiköiä. Alueel sijoiuvien vähiäiskun suuryksiköiden yheenlskeu kerrosl s oll kkurin - Vsrerän kehiämislueell kerrosneliömeriä. Alueen läi on osoieu kuunkiriioien kehiämiskäyävä, jonk linjus on ohjeellinen. Ruien vreen on osoieu semvrus. evyen liikeneen ääreii kulkee moooriien li kkuris lueen läi läneen. Ajo-yheys lueel on Limingnielä j edelen lueen läi eelään Huhkllioniel. Alueen eeläos on virkisyslue (V), jonk läi kulkee sähkölinj. kkurin uoll suunnielulue on yisvss osoieu yöikk-lueeksi (TP) j suojviherlueeksi (EV).

11 Lisäksi yissuunnielulue kuuluu ääosin yisvn (r ) kuunkikehiämisvyöhykkeeseen (kuunkikäyävä), jonk suunnieluss ue kiinniää eriyisä huomio rkenmisen korken ehokkuueen, kuunkikuvn korken luun, kuson elävyyeen, eri kulkumuoojen yheensovimiseen sekä kävely-, yöräily- j joukkoliikenneymärisön viihyisyyeen, houkuevuueen j oimivuueen. Vyöhykkeellä ue vruu kuunkiriioliikeneeseen luekeskusen j keskusn välillä. Vyöhykkeen osuuksil on suosielv li yissuunnielm rkemmn suunnielun ohjksi.. Voimss ov semv Alueell on voimss..00 hyväksyy semv (-), jok uli vvliuksen ki osiin voimn..00 j vvliuksen kumouduu koko v-lueel..00. Voimss ovss semvss lue on osoieu ääosin liike- j oimisorkennusen korelilueiksi (-), joil s rken ukimus-, oeus- j kehiysoimin lvevi liike- j oimisoiloj sekä julkisi j yksiyisiä lveluj. Rkennusoikeus oneill on e= 0.0 j e=0.0 j kerrosluku III-. Moooriien li kkuriin johvn jlnkulku- j yöräien vreen on osoieu oriukio j --oni XII-X-kerroksisel ornilol, jonk rkennusoikeus 00 k-m. Auoikknormin on käyey /0 k-m. Lisäksi kieroliiymän eeläuoll on ieni liikerkennusen korelilue (L), joss rkennusoikeu on 00 k-m j lueen eeläosss on I-II-kerroksisen lvelurkennusen korelilue (PL), joll rkennusoikeu on 00 k-m j -normi / 00 k-m. Alueel joh Limingnielä rdn li Poriväylä-ku. oreliluei j ohjois-eeläsuuninen Visiolinj-ku. Pysäköiniluee on sijoieu moooriien j rdn vreen. Ajoyheyde Visiolinjl kimmisiin koreihin j niiden ysäköinilueil on hoideu rsieyheyksinä. Alueell on kolme ienä uisolue (VP). orelilueiden eeläuoll on lähivirkisyslue (VL), joll on ohjeellisen osoieu elikeniä j niiä lvev ysäköinilue. Moooriien vrress on suojviherlue (EV) j eeläosn oikki kulkee 0 kv:n voimjohdon joholue. kkurin uoll on semvoimon lue Mesoknnien j moooriien välissä Pesäien kohdl eelään äin, muuoin moooriien vrsi on osoieu iäuoll suojviherlueeksi (EV). Asemv-lueen nimisö on ICT-ln liiyvää (Visiolinj, Neiukio, Tiimiuiso, D-ukio, Duiso). Suunnielulueen eeläuoll on eollisuusrkennusen koreliluei, joill ymärisö se oiminnn ldul eriyisiä vimuksi (TY). Ruielueen (LR) länsiuoll on liikerkennusen koreliluei (L) j yksi --korelilue. kkurin luekeskuksen uoll on liikerkennusen koreliluei (M L) j niiden kkoisuoll suinkerroslojen koreliluei (A).. Vlie rnminen välillä eme - ello äynnissä ovn vlien Oulu-emi -rnmishnkkeeseen liiyy eme-ello-välillä kkurin erisoliiymän rnminen, joss Oulunlhdeniel ue -kis j vliel suor lisärmi eelän j ohjoisen suuniin. Oulunorin kohdll iesuunnielmss on eelänsuunisen rmin vreen osoieu linj-uoysäkin ikk, j siiä ohjeellinen kevyen liikeneen liiyminen Oulunorin lueel. uv. Oe voimss ovs semvs. uv. Oe vlie :n suunnielmis. [0]

12 . Lenokenänien kehiämisselviys Lenokenänien (seuuie ) rnmises välillä Hiluodonie (s ) - kkurin erisoliiymä (Vlie / Pohjnie) on vuonn 0 vlmisunu kehiämisselviys. Selviyksessä on esiey Lenokenänien rnmisoimenieeksi ien venäminen keskikieelliseksi nelikisieksi. Tieosuuden liiymiä rnnen j kehieään soliiyminä. Lenokenänien iäosll Limingnien liiymässä jken kh käänymiskis, rkennen khdel ulosuunnl v oike järjesely sekä lisäkis kkurin suunnn liikeneel rdn ylikulkusilln yli.. PERUSSELVITYSET Yissuunnieluyöä vren on ldiu luono- j misemselviys, kehiämissuunnielm j huvesiselviys. Suunnieluyössä on hyödynney vuoden 00 semvn yheydessä ldiu ohjukimus, ärinäselviysä sekä liiymärkselu Oulunlhdeniel. Aiemmin ldiujen ohjukimusen äydennysselviykse viedään ääökseen oukokuun 0 ikn j smll vlmisuu ohjukimusen yheydessä ldiu sulfimselviys.. Luono- j misemselviys Oulunorin luono- j misemselviyksen (.0.0) li konsuliyönä Sio Oy. Msokäynni suorieiin kesällä 0. Luono- j misemselviyksessä on rkselu lueen misemrkenne, misemkuv, misemn illlisi emenejä, rvoj j misemvurioi. Luonnon osl on rkiseu j selviey lueen ksvillisuus- j luonoyyi sekä eläimisön yisiiree. Lisäksi on ehy erillise msokäynni viismmkon esiinymisen selviämiseksi. Selviysen ohjl on esiey misemn j luonnon knnl rvok kohee, jok ulisi o huomioon lueen mnkäyön jkosuunnieluss. Seurvss on esiey iiviselmä selviyksesä. Luono- j misemselviys on kokonisuudessn yissuunnielmrorin erillisenä liieenä. Luono Vilmo-suunnielm Uuden Oulun yisvyöä ukemn on ldiu Oulun viherlueverkoso j luonnon monimuooisuus -suunnielm, VILMO, vuonn 0. Viherlueverkosokrll Oulunorin selviyslue on merkiy suurimmksi osksi rkenmiseen vruksi lueeksi (hrm viivoius). Selviyslueen eeläos Pohjnien länsiuoll on esiey virkisyslueeksi (umm vihreä) j Pohjnien reun-luee suojviherlueeksi (vn vihreä). Selviyslueen läi on osoieu kksi ojlinj (sininen lloviiv) merkinnällä vesisö ekologisen yheyenä. Ekosyseemin uonolvelu -krll selviyslue on myös osoieu ääosin rkenmiseen vruksi lueeksi, mu omss ov eloluee on osoieu rvinnonuonoon soveluviksi lueiksi. Ekosyseemin uki- j sääelylvelu -krll selviyslueen viher- j eloluee on merkiy ilmson sääely-, hiin vrsoini- j eroosion konrollilueiksi. Myös ällä krll lue on osoieu sili rkenmiseen vruiksi lueiksi. Ekosyseemin kuluurilvelu -krll selviyslueen eeläosn viherlue on merkiy virkisäyymisen, henkisen j fyysisen erveyden lueeksi. Muuoin lue on osoieu rkenmiseen vruksi lueeksi. uv. Oe Lenokenänien kehiämissuunnielmkrs. Luonnon- j misemn suosiukse mnkäyöl -krll selviyslueel on merkiy vin omss ov eloluee. uv. Oe VILMO-suunnielmn viherlueverkosokrs. []

13 M j kllioerä GT:n ohjukimusreksierisä sdun iedon eruseell hienon hiedn j hiesun lueill iivii ohjmkerrokse ov suheellisen syvällä j rkennusen j rkeneiden luus on odennäköinen erusmis (rkennevuusluokk ). rken hiedn lueell inosss on myös ehmeiä mkerroksi, mu ohjm on hiemn knvm kuin hiesulueell. Alusvsi ämän lueen rkennevuusluokk on (vikesi rkennev). Rkennusen j rkeneiden sekä väylien erusmis on määrieävä yksiyiskohisill ohjukimuksill. (ks. koh. Rkennevuusselviys). uv. Trkselulueen ohjmlji. Pin- j ohjvede Selviyslue sijoiuu Perämeren rnnikkolueen äävesisölueel j vlumlueiden. jkoviheess välilueel V0 sekä Vääräojn vlum-lueel.0. Selviyslueen ohjoisin os on ojieu lue. Pohjoisosss sijisee kkurinoj j eeläosss Viroj, jonk virusreii mukie selviyslueen eelärj. Selviyslueel eikä sen läheisyyeen sijoiu luokieluj ohjvesiluei. svillisuus j luonoyyi Oulunorin koko lue on ollu viljelysm. Aluee, joil iivinen viljely on ääyny, ov snee villiinyä j ksvillisuus on snu kehiyä luonisesi näil lueil. oko selviyslueen ksvillisuus onkin vhvsi kuluurivikueis, eikä luonnonilisi i luonnonilisen klisi luei selviyslueell juurin o. Täsä johuen lueen ksvillisuu ei o rksi kuvioiu ksvillisuuden mun. Alue on jeu lueisiin lueen nykyisen-/omss ovn käyörkoiuksen mun. Nämä luee on rju oheiseen kuvn sekä liiekrl. Selviyslueell ei esiinny luonnonsuojelulin :n suojeluj luonoyyejä eikä vesilin :n suojeluj vesiluonoyyejä. uv. Alueen jko käyörkoiuksen mun. Uhnlise j suojellu lji Uhnlisrekiserin mun lueel ei o iedoss uhnlisen ljien hvinoj (Pohjois-Pohjnmn ELY-keskus 0) eikä msokäynnin yheydessä hviu uhnlisi i suojeluj ljej. Misem Misemrkenne Oulunorin selviyslue on luonisesi hyvin sis mso lueel yyilliseen n. Alue on vnh merenohj, eikä lueell o hviviss selkeiä msonmuoojen muodosmi lkso- j selännelueiden vihelui. Alue on hyvin ml j selviyslueell hviv korkeusero ov muodosunee lueen kuverkoson rkenmisen yheydessä. Alueel ei sijoiu järviä, joki i lmi. Selviyslueen eloluee ov voimksi ojieuj j selviyslue hlkoo kksi luonisenklis oj, ohjoisemn kkurinoj j eelämänä Viroj. Oji on muoku ikojen soss. Nykyinen misemkuv Misemllisesi lue on jäsenymäön, eikä lueell o eriyisiä misemllisi rvoj. Nykyisessä misemkuvss nousee esil voimkkimmin viljelyskäyösä oisunee eloluee sekä vielä viljelly ello. Selviyslueen ohjoisosn sijoiuu lueen ino rkenneu ihiiri. Pihiiri on vnh j ilmeelään mseuuminen. Ruie, Oulunlhdenie, Pohjnie sekä sen uusi rkeneill ov uusi rmi selviyslueen ohjoisuoll rjv Oulunorin länsiuolisen lueen selkeäsi omksi lueekseen. Väylä muodosv selkeä kulkemis rjoiv esee. Pohjnien iäuoll selviyslueen misemkuv hllisev myös voime ello j vnh eloluee. Näkymä rjuuv suurel osin Pohjnien linjukseen j siä rjvn ensoiuneeseen ojlinjn. Mesoknnien vrsi on kuunkimisesi rkenunu j sen vrrell ksvv kuuu jäsenävä il onnisuneesi. Alueen äänimisem on liikeneen äänien äyämä. Ymäröivien väylien liikeneen ääne knuuv selväsi lueel j ne muodosv lueen ääsillisen äänimilmn. Alueel ei o juurin löydeävissä hiljisi luei äiväsin. Selviyslueell ei o eroeviss eriyisiä mmerkkejä. Selkein lueel näkyvä mmerkki on Pohjnien iäuoll sijisev kullisen lueen minosoeemi. Alueell ei ksv nimeäväsi yksiäisiä komei ui, joi voisi sääsää misemuin. Selviyslueen inon ihniirin uuso on lueen vnhin uuso, joi voi hrki sääseäväksi misemuin. Selkein yksiäinen misemhäiriö lueell on selviyslue lounis koillissuunnss hlkov voimjoho, jok käänyy Pohjnien iäuoll Pohjnien suuniseksi. Voimjoho sijoiuu voimel lueel, j nousee sien voimksi esil misemss. Alueel jo rkenunee uude, mu viimeisemäömä kdu (Poriväylä, Visiolinj) ov nykyisessä suss eäsiisi j luov lueel jo vekuunkimis unnelm. uluee ov jo vähieln ksviumss j ikoilen ysyey liikennemerki ov ikoin kllisunei. Selviyslueen Pohjnien iäuolise kuluee ov hoideuj j siisejä. Lukuun om hoideuj eloluei j rkenneu ihiiriä, on koko selviyslue lievää misemhäiriölue, johuen lueen hoimomuudes j käyämäömyydesä. Mnkäyön suosiukse luonnon j misemn näkökulms Mnkäyösuosiukse erusuv luonnon j misemn rvoihin, joill lueen misemkuv, viihyvyyä j viherlueverkoson ominisuuksi voidn rn j vli. svillisuuden, eläimisön j misemn ominisuuksien uos lueell ei o rjoiuksi mnkäyön suheen. Oulunorin selviyslue on suurel osin rkenumon. Alueell ei o merkiäviä rkenmis rjoivi ekijöiä luonnon eikä misemn näkökulms rkselun. Selviyslue onkin lähes koko ljuudessn rkenmiseen soveluv lue, mu lueen merän rkennevuus ue selviää vielä rkemmin. Alue rjv iso väylä rjoiv lueen rkenmis voimksi. Rkenmiseen soveluvill lueill uekin huomioid riiävä suojvyöhykkee isojen väylien suunn (Pohjnie, Oulunlhdenie, ruie). Suojus melu, ölyä j ärinää vsn voidn osin oeu myös rkenmisen keinoin. Alueen mnkäyöä j rkennusmssoj suunnieless ue huomioid lueel muodosuv näkymä. Alueen ue oll miellyävän näköinen sekä lueen sisälä rkseless, eä siä reunusvil väylilä. Alueen rkenmisen ue oll misemkuvllisesi lduks j korkesois. []

14 Selviyslueel suosielln muodosevksi vähinään kksi selkeää viheryheyä lueen oikki iä-länsisuunnss. Viheryheyksien suunnieluss suosielln hyödynneäviksi lueen läi virvi oji, kkurinoj j Viroj, sekä lueen heikoimmin rkennevien merän luei (hieno hie, hiesu). Alueell jo omss ov kuj ieluee säilyvä lähökohisesi liikenneluein. Pohjnien ymärillä ue säilyää riiävä suojviherluee, i suojus ue oeu rkenmisen keinoin. uv. Mnkäyösuosius luonnon j misemn osl.. ehiämissuunnielm Oulunorin oiminnllinen kehiämissuunnielm ldiiin Oulun kuungill. Rorin (0..0) ldinns vssi rojei-insinööri Timo Rominen. Työä ohjsiv yhdyskun- j ymärisölveluiden eri yksiköisä sekä BusinessOulun edusjis muodosunee ohjusryhmä. ehiämissuunnielmss käsiellään Ouluorin rooli Oulun yöikk-lueiden joukoss, lueel voielv yriysoimin j sen ilnrei sekä siä, mien Oulunorin yöikk-lue kykeään oiminnllisesi kkurin keskukseen liikeneellisen yheyden lisäksi. Lähökohn kehiämissuunnielmss on voie muodos Oulunorin luees kuungin eeläosn merkiävä yöikkojen, lveluiden j erikoisvrkun keskiymä. Yriyksil järjeseyssä yisöilisuudess.0.0 uli esil lueen kehiämisvoieisiin liiyen mm. seurvi mieliieiä: - liikeneellinen svuevuus ärkeää - moooriien vreen isoj onej liikeiloj vren, myös rve ienil oneil j oimisorkenmisel j lueen oiminoj ukevil lveluil - kerrosluku I III - lue soii erinomisesi uokul, siksi oloineiden jkeluise lueell olisi ärkeä. Yisöilisuudess voimksi esillä ollu rve suorn liiymään Pohjniel ei o mhdollinen. Pohjoises Oulunlhdenien suunns rdn j Pohjnien välissä ei o il rken liiymää Oulunoriin, mikä ukiiin jo vuonn 000 kkurin kehiämissuunnielun yheydessä. Liiymä Pohjnielä Huhkllioniel suunnielulueen eelälidn uoll uosn ei o mhdollinen Oulunullin j Oulunlhdenien liiymien välisen lyhyen eäisyyden johdos. Oulunorin rooli Oulun yöikk-lueiden joukoss Oulunorill ue omn vhv mrkkin-sem Oulun oimiil-lueiden joukoss. Oulunori sijisee kkurin luekeskuksen j kkurinkulmn liikekeskuksen yheydessä j lueell on suure siksvirr jo ny. Alueen ensimmäisellä oimiilrkennuksell on voimks vikuus lueen imgoon. ehiämissuunnielmn yheydessä vrmiseiin ELY-keskukses, eä moooriielä om yheys Oulunorin lueel ei o mhdollinen. Smoin iemmn vyön yheydessä ldiuun selviyksen mun Oulunorin lueen liiäminen liikeneellisesi Oulunlhdeniehen ei myöskään o mhdollis. Alueel voielv yriysoimin j sen ilnree Oulunorin lueen vähiäisku voidn kehiää smnklisill erieill kuin Limingnullin erikoisku (selviys Limingnullin kullise kehiämiseriee,..0). Oulunorin lue soveluu myymäläyyilään eriyisesi suuremmil erikoiskun erillisil myymälöil sekä il vivn erikoiskun oimiln myymälöiä yheen kokovil keskiymil. Päiviäisvrku j keskus-lueel yyillise ienemmä myymälä- j lveluil ov jkosskin rkoiuksenmukis sijoi kkurin keskukseen. ehiämissuunnielmss rkseliin Oulun eeläuoll moooriien vrren yöikk-luei (Vsrerä, Zeliii j Tuos), joiden vull hvinnolliseiin yöikk-lueiden j il vievän kun mnkäyöä j ilnrei. uv. Verilukohein ole muu moooriien vrren yöikk-luee (Vsrerä, Zelliii, Tuos). [] Alueen hyvän imgon luomiseksi j yisvn voieiden näkökulms hnkekokojen ulisi oll yli 000 k-m j Pohjnien vrrell uokin suuremi. Alueell mhdollisevll moniuolisell oiminnll uen osln myös kkurin keskuksen kehiymisä.

15 Toiminojen sijoiumisess on ärkeää kuunnell, miä oimij hluv, joen semvn ue oll jousv. Reunehdo on kuienkin ilmoiev selkeäsi. uunkikuv uunkikuvllisesi ldukn esimerkkinä roriss esieään ynsihdoss Vlniel julkisivuiln yhenäisenä j korkeluisen esiäyyvää Lehorouskunien vrren oimiilrkennusen korelilue. ykeminen oiminnllisesi kkurin luekeskukseen Työikk-lueen oiminnllis kykemisä kkurin keskukseen edisäisi esim. ruokl-, khvil- j liikunoimin Oulunoriss. Alueel uv liikkee moniuolisv osln kkurin-perävinion lueen lvelurjon. evyen liikeneen väylän viihyisyyeen Oulunorin j kkurin keskuksen välillä ue kiinniää huomio yriäessä kykemään vlien eri uolill ovi luei oisiins. uv. uunkikuvllisesi hyvä esimerkki onnisunees oeuukses Vlnien vrress.. Liiymärkselu Oulunlhdeniel Edellisen semvyön yheydessä vuonn 000 Oulun Viek li liikeneellisen rkselun, joss selvieiin, voidnko Oulunorin lueel liiyä suorn Oulunlhdeniehen. Selviyksessä ukiiin kh vihoeho: Ve, joss liiymää ei o Oulunlhdeniel j Ve, joss liiymä on Oulunlhdeniel. uv. Liiymärkselun vihoehdo Ve j Ve. uv 0. Toiminojen sijoimisen lähökohi. Selviyksen mun uuden Iiiymän rkenmis Oulunlhdeniel ei ideä rkoiuksenmukisen seurvis syisä: - Iiiymä huononisi oellisesi Oulunlhdenien liikeneellisä oimivuu, mikä on eäedullis silä knnl, eä kkurin lueen voimks kehiyminen edellyää vruumis suuriin liikennemääriin j korkeluokkisiin liikennejärjeselyihin Oulunlhdeniellä j iviniemen erisoliiymässä - rmi luiskineen edellyävä rkennusen urkmis lueel - järjesely ov oeumiskusnnuksiln kllii verrun sviin hyöyihin kosk yheyde suunnieill ovl yöikk-lueel voidn järjesää hyvin Limingnien j Perkkiönien (=Vsrerän), Eeläsuomenien - rdn uuden liuksen (nyk. Poriväylä) sekä Iininien (nyk. Huhkllionie) ku. []

16 . Huvesiselviys Huvesiselviyksen li Pln Oy (/0)... Rkennevuusselviys j sulfimselviys Rkennevuusselviyksen on linu Geoboni Oy Pln Oy:n oimeksinnos (..0). Ohess mnkäyön knnl oellisimi oei roris. Rori kokonisuudessn on yissuunnielmrorin erillisliieenä. Oulunorin lueell on ehy vsi inokiruksi j näyeenoo Oulun kuungin j Geoboni Oy:n oimes vuosin 000 iem semvhnke vren. Selviyksen yheydessä lueel ohjelmoiiin lisäksi siiikiruksi ( kl), näyeenoo ( iseesä) j yksi heijrikirus. Osl häiriinyneisä mnäyeisä ehiin rkeisuus- j vesiioisuusukimuksen lisäksi myös sulfimukimukse ( kl). Lisäksi lueel on suunnieill uusi likulkusil V:n lise j ukimuksi ehiin myös silln erusmislusuno vren. Geoekninen kuvus Tukiu lue on jeu ohjukimusulosen eruseell kolmeen merälään eriliseen lueeseen: - Alue / Alueell on mninns lähien rouiv löyhää siliä/hiekkis siliä, jonk ksuus mninns vihee välillä,0, m. Löyhän silin/hiekkisen silin vesiioisuus vihee välillä ino-%. Alueell iivis hiekk/moreeni l sovälilä +, +,0. - Alue / Alueell on mninns lähien rouiv löyhää svis siliä,,0 m ksuudel. Löyhän svisen silin vesiioisuus vihee välillä ino-%. Svisen silin ll on,,0 m ksu kerros ehmeää lih sve, jonk vesiioisuus vihee välillä ino-%. Pehmeän lihn sven ll on vielä löyhää svis siliä sovälil +0,0 -,0 (,0, m mninns). Löyhän svisen silin vesiioisuus ukiuiss näyeissä vihee välillä ino-%. Tiivis hiekk/moreeni l sovälilä +0,0 -,0 (,0, m mninns). -Alue / Alueell on mninns lähien rouiv keskiiivisä silisä hiek,0,0 m ksuudel. eskiiiviin silisen hiekn vesiioisuus vihee välillä ino-%. eskiiiviin silisen hiekn ll on iivisä hiek/moreeni. Pohjvedenin oli ukimusyön ikn ( ) soll +,...+, -0,..., merin syvyydessä mninns. Pohjvesiin on odennäköisesi märkänä vuodenikn ikoin mninnss. uv. Ov huvesiverkoso, johon selviyslueen voi liiää, j vlum-luee sekä urkureii mereen. Viroj on lueen ärkein huvesioj, johon johden myös huvesiä Mesoknn lueel. Virojn huvede lskev Myllyojn ku emeenlheen. Edellisen Oulunorin lue koskeneen semvhnkkeen (00) jälkeen on lueel jo rkenneu huvesiverkoso. Huvesiverkoso kulkee Visionlinjn kieroliiymän kohdl Virojn si. Selviyslueen huvede on mhdollis joh Visiolinjn huvesiverkosoon, mu se vii sdevesiviemäröinnin rkenmisen kieroliiymäsä ohjoisen suunn. Visiolinjn huvesiuki on hlkisijln Ø000 mm j se liiyy Virojn suunnielulueen eeläosss. Alue on ällä hekellä viljelysä oisunu elomis lue. Nykyinen synyvä huvesien määrä lueell on noin 0 l/s. Nykyisen huvesien lskennn vlumkeroimen on käyey kerroin 0,. Lskennss on käyey kesojln 0 minuuin kerrn vuodess oisuv sde. Virojn virmieoj ei o lskeu j se ue ehdä jkosuunnieluss. Hnkkeen vikuukse huvesiin j huvesien hllin on esiey ymärisön yissuunnielmn yheydessä rorin kohdss. Pohjvesi Tukiull lueell miiin ohjvesiinn yheensä näyeiseesä välisenä ikn. Tukiuiss näyeiseissä ohjvedeninnn korkeus viheli välillä +, +, (,, m mninns). Aikisemmin lueell on miu ohjvesiinoj lueen länsiosn senneus ohjvesiukes j Geoboni Oy:n ekemän ohjukimuksen yheydessä. Pohjvesiinn viheliv ukimusikn ( ) välillä +, +, (0,, m mninns). Sulfimselviys Suomess mm. GT on käyäny sulfimiden unnismiseen riskiluokielu, joss hmien sulfimiden luokielu erusuu kheen i kolmeen ekijään: sulfidiioisen mkerroksen lkmissyvyys, msoss miun H:n minimi j rikkiioisuus. Näyeisä selvieiin lbororioss myös NAG eli neohonuoo j siihen liiyvä minimi-h eli NAG-H, joiden eruseell voidn rvioid merän honuoo. Alueell ehiin ohjukimus j näyeisä määrieiin rkeisuus j vesiioisuus. Näiden ulosen eruseell läheeiin lbororioon yhdeksän näyeä. ikki ukiu näyee oliv,0 m syvyydelä j rkeisuudeln svis siliä/lih sve i hiekkis siliä. Pohjvedenin näissä ukimusiseissä vihee välillä,,, joen suurin os sulfimnäyeisä on oeu lähelä ohjvedenin i hiemn sen luol. Tukimusiseissä H oli limmilln, j suurin kokonisrikkiioisuus Skok oli 000 mg/kg. Eriyisesi ukimusiseissä P, P j P rikkiioisuus on korke j se yliää ulukon luokielun korkeimmn riskiluokn rjrvon. Minimi H: kuvv NAG-H oli limmilln,. Tukimusiseiden näyee P, P j P kuuluv mlimn riskiluokn. Sujen ulosen eruseell lueell ov svise sili voiv vii oenilisesi hmn sulfimhn. Riskiluokiuksen eruseell voidn ode, eä sulfimn honuoo voidn iää kohlisen niissä iseissä (P, P j P), joiss riskiluokius on muuenkin korkemi (kyseise isee sijisev ivn lueen ohjoisrjll, ohjoisosss rdn vrress sekä kkurin uoll Virojn ohjoisuoll). Muiss iseissä honuoo voidn iää lhisen. []

17 Johoääökse: Sulfimn hillisen ymärisövikuusen väläminen voidn esää sillä, eä m eivä ääse heumn. äyännössä ämä rkoi siä, eä m ei kive eikä ohjvedenin nne. Alueell, joss on ksu svinen sili/lih svikerros (krss 0-0 vnsininen lue), ei suosiell rkennushnkkei, joiss lsken ohjvedenin i svis silikerros kiven. Näin oln kyseinen oenilinen sulfim ei ääse heumn rkennusöiden seuruksen j iheumn hmi vlumi ymärisöön. Rkennevuus/ erusmisv lueiin Tukiun lueen rkennevuueen viku ääsiss hienorkeisen kerrosen ksuus j eäisyys mninns. Alue on jeu merä- j rkennevuusolosuheiln kolmeen os-lueeseen. Jon eruseen on hienorkeisen mkerrosen ksuus j eäisyys mninns. Perusmis-luee on esiey merä- j rkennevuuskrss, iirusus n:o. Alueell esiinyy mninnss kerros löyhää hieno hiek/silisä hiek/svis siliä j kerroksen lin on,0,0 m mninns. Löyhä hieno hiekk/silinen hiekk/svinen sili s inu rkenmisen ikn jonkin verrn. Tällä lueell rkennukse voidn ääsäänöisesi erus mnvrisesi. Mikäli lueel rkennen rski eollisuushllirkenei, mnvrinen erusminen iää rksell uskohisesi. Hyvin rs j inumil herkä rkenee voidn jouu esikuormimn ennen rkenmis. Mui vihoehoisi ohjnvhvisusoj ov mssnviho j luus. Alueell esiinyy kerros ehmeää lih sve j löyhää svis siliä. Pehmeän mkerroksen lin on,0 meriä mninns. Tällä lueell suosielvn erusmisn on ensisijisesi luus. Myös mssnviho hienorkeisen kerroksen linn voi oll eknisesi mhdollinen, mu siä ei suosiell, kosk lueell voi esiinyä onenilisi sulfimi. Esikuormius voi oll uskohisesi mhdollinen ohjnvhvisus kevyesi kuormieuill rkennuksill ikoiss, joss ehmeän mkerroksen lin on yli m syvyydessä mninns. Alueell esiinyy mninnss kerros löyhää/keskiiivisä hiek/silisä hiek, jonk lin vihee 0,,0 m mninns. Löyhän/keskiiiviin hiekn ll on iivisä hiek/moreeni. Tällä lueell rkennukse voidn ääsäänöisesi erus mnvrisesi. Mikäli lueel rkennen rski eollisuushllirkenei, mnvrinen erusminen iää rksell uskohisesi. Hyvin rs j inumil herkä rkenee voidn jouu esikuormimn ennen rkenmis. Mui vihoehoisi ohjnvhvisusoj ov mssnviho j luus. Lisäksi rkennevuusselviyksessä on nneu rkemi ohjei koskien erusmis- j vhvismisojen eriei, rousuojus, slojius sekä kunnllisekniik j kuj. Jkooimeniee Rkennevuusselviys on ldiu lueen rkennevuuden rvioimiseksi sekä rkennusen erusmisojen lusv rvioini vren. unkin rkennuksen osl on ennen rkenmis rvioiv lisäohjukimusen rve erusmisen yksiyiskohis suunnielu vren. Mikäli lueel, joss on svinen silikerros, suunnielln myöhemmin sviseen siliin si ulouvi kivuöiä i ohjveden nmis, ue lueell rkemmin selviää sulfimiden esiinyminen. Rkennevuusselviys on rkisev, mikäli rkselulueen ljuudess i rkennusen yyeissä huu muuoksi. uv. Rkennevuuskr, joss rkennevuudeln rs lueen os on osoieu kelisell värillä. []

18 . Tärinäselviys Oulunorin yissuunnielulue koskev ärinäselviys ldiiin edellisen semvn hyväksymiskäsielyn jälkeen vuodenviheess Ruieliikenneärinän riskikroius, Oulunorin semv-lue -rorin li Geoboni Oy (..00). Oulunorin yissuunnielmluonnokses nähävilläolon ikn sdun lueen eruseell käynniseiin ärinäselviyksen äiviys, jok vlmisuu kesäkuun 0 ikn j jonk johoääökse oen huomioon lueen semvmuuosen ldinnss. Ohess iemmin ldiun ärinäselviyksen iedo (uusi ärinäselviys vlmisuu kesäkuuss 0): Joilkin osin ärinärorin lähöiedo ov - vuodess muuunee, mm. rosuudel on ehy vuonn 0 vlmisunu erusrnnus. Geoboni-Oy:sä oden: Yli 000 n junill (eli osmuksen venäläise jun) on nykyisin 0 km/h noeusrjoius. Vnhss miuksess 00 oliv junnoeude noin km/h. Vnh rori ei sien ivn vs nykyilnne. Voidn kuienkin sno, eä ärinä jäävä hiemn ienemmiksi kuin iemmin miu j ennuseu. uienkin ärinä uv omn sellisell soll, eä ov häiriseviä. Työikoil ei o ohjeisus ärinän häirisevyydel, mu unuisi kohuullisel yrkiä rjoimn ärinää jollin lill. einoin voiv oll: - ärinävimennusseinä rdn viereen lueell, missä rkennukse ov lähellä r - rkennusohjeisus rkennuksil, kuen jäykkä rkenneyyi (beoni), rungon j väliohjien ominisjuusrkselu, ikien jännevälien väläminen. Mikäli uusi ärinämius ehdään, ulisi se ehdä suln ikn. Tärinäriskikroius oeueiin VTT:n ohje Ruieliikeneen ärinän vikuus rkeneisiin - vurioliuden kroiminen j miminen " sovelen. Selviys erusuu merän ärinämiuksiin j niiden eruseell ehyihin ärinän viämisä kuvviin lskennllisiin rkseluihin. Tärinämiukse oeueiin mrrs- j joulukuuss 00. vss lue oli ääosin vru liike- j oimisorkennusen sekä oimiilrkennusen korelilueiksi, lvemn ukimus-, oeus- j kehiysoimin. Tärkeimmäksi lueen käyäjäksi oli vilu eroniikkeollisuusyriyksiä, joiden oimiil rkennuisi Technoolis Oyj. Miukse j selviykse Alueen ärinäriskejä rvioiiin semvss esieyn mnkäyön j rkennusen yyin ohjl. selmuksen eruseell vliiin ärinänmiusik, joiss rskiden junien iheum ärinä miiin meräsä. Miusik vliiin edusmn lueell esiinyviä erilisi mohjyyejä. Miukse kohdiseiin rskimiin rosll liikennöiviin juniin, jok ov Venäjälä uvi mlmijuni, joiss veuri ov suomlisi j vunukluso venäläisä. rs jun liikennöivä eäsäännöllisesi j huomvsi hrvemmin. Rskiden venäläisen junien kokonisino ov yensä 000 n luok. Johoääökse Oulunorin semv-lueell ruieliikenne iheu ärinää, jok on selväsi hviviss suurell osll lue. Tärinää johuu rosll liikennöivisä venäläisisä mlmijunis, jok ov rsmi kuin muu Suomen rverkoll liikennöivä vr- i henkilöjun. Tärinän suuruueen viku onnisesi myös lueen merä. Suuri os v-luees on ehmeiköllä, joss ärinän vimeneminen on hids. Os lähellä r ovis oneis sijoiuu lueel, joss ärinän vurioriski on oev huomioon. Oikeill rkennerkisuill voidn ärinän vhvisumis rkennuksiss vähenää j rn kesävyyä ärinärsiuksen suheen. Huomv os rkennuksis sijoiuu lueel, joss ärinä rkennuksiss nousee hvivn suuruiseksi j voi iheu joilkin ihmisil häiriöäi. Häiriöiä voidn myöskin vähenää rkennerkisuill, mu ärinän väliymisä vnomisiin rkennuksiin on vike kokonn esää. Vurioriski- j häiriölueill rkennusen suunnieluss ehdoen käyeäväksi rkennesuunnielij, joll on kokemus rkeneiden dynmises mioimises. Tärinähäiriöiden minimoini edellyää mm. rkennusenominisjuusrkselu. Mhdollisesi rkennev ärinäherkä il joudun odennäköisesi vimenmn erikoisrkisuin. Niiden mioimiseksi rvin kohdekohisi ärinämiuksi. Tärinäherkkien ilojen sijoimisel on osoieviss kksi lue (kuvn x krll E-luee rdn iäuoll lueen ohjois- j eeläosss. Oheisell krll on selviyksen louuloksen ennusekäyrien j meräolosuheiden mun ulkiu rjus V-, H- j E-lueill. V-lueell ärinän heilhdusnoeuden huiurvo voi rkennuksiss yliää mm/s, H-lueell välillä mm/s j E-lueell ärinä on niin vime, eä siä ei yisesi ideä häirisevänä. Tärinälueiden ljuus vihee selviyslueell voimksi. Alueen keskiosll on ehmeikkölue, joss ärinä vimenee hyvin hisi. H-lueen rj, joss rkennuksiss odoeviss ov ärinän heilhdusnoeus voi yliää mm/s, ulouu ällä lueell mommin uolin r jo yli 00 merin äähän, selviyslueen ulkouol skk. V-lueen rjkin ulouu ällä lueell merin äähän rds. ikki miukse ehiin säännöllisesi rkiäivisin liikennöiväl junl n:o 0, jok on Ruruukin eräsehl Rheen menevä mlmikuljeus. Junien kokonisino oliv noin m j iuude ääosin meriä. Junien keskimääräise kseliino oliv noin, n. Miuiss juniss oli veuri j yensä vunu. Rosll liikennöi myös mui vsvn inoisi venäläisiä kuljeuksi, mu miusikn näiä oli niin eäsäännöllisesi, eä niiä ei miu. Miukse joiuiv ikvälil Miuksi ehiin kullkin miuslinjll kuudel () mlmijunl. Selviyksen ldinnn ikise iedo rds j ruieliikeneesä R on yksirieinen sähköisey äär, rluokk C. Miuslueell on beoniölky j kiskoyyi on E. R on lun erin rkenneu 0-luvull j sen jälkeen erusrnneu usen oeeseen. Viimeisin vrsininen erusrnnus on oeueu 0-0-lukujen ieess. Tämän jälkeen on ehy ölkkyjen viho j rideseelin äydennyksiä. r on ukiull kohdll mnvrinen. renger on suheellisen ml, noin, meriä. Rosll liikennöi viikoiin lähes 00 jun, jois suurin os on henkilöjuni. Tvrjunis ääos on suomlisi kuljeuksi, joiss kokonisino ov l 000 n. Rski venäläisiä mlmijuni liikennöi viikoss... kl. Yensä ärinähi iheu säännöllinen mlmijun 0, jok ohi miusikn rki-ilisin yensä klo -. Muu []

19 Tärinämiuslinj Tärinämiuslinj uv. Oulunorin yissuunnielulue koskev ärinämiuslinj j. Yissuunnielulue lisäy rorin krn, rjus on suun nv. []

20 . MAANÄYTÖN YLEISSUUNNITELMA. Alueel uv oimin Yissuunnielmll oeuen kehiämissuunnielmss esieyjä eriei lueen oiminnois j rkenees. Lähökohn suunnielmss on, eä kkurin luekeskukseen sijoiuv keskushkuise oiminn j Oulunoriin luonisesi keskus-lueen ulkouol soiv oiminno. Tvoieen on, eä Oulunori j kkurin luekeskus sv synergieu oisens läheisyydesä j insmisn liikennevirrois. Tärkeänä edellyyksenä lueiden välisen synergin synymisel ov niiden välise hyvä liikenneyheyde. Siksi yissuunnielmss esieään kuyheys Pesäien liiymäsä kkurin uol Oulunoriin. Mkunvn j yisvn mukisesi vähiäisku Oulunoriss on luoneeln ljon il vivn erikoisvrn ku. Lisäksi lueel ue ukkukun oimijoi, oimisoiloj j lue ukevi mui lvelui. Alue ukevien lveluoiminojen keskiymäksi muodosuu kieroliiymän ymärisö, jonk ku ohjn myös jlnkulku- j yöräie kkuriin. yseisel lueel voisiv sijoiu lueen rvinol-, khvil- j muu myös ohikulkuliikenneä hyödyävä lvelu. Smll ne myös äydenävä kkurin luekeskusn lvelui. Alueel ldivss semvss voidn Oulunorin kullisen oiminnn koreiss käyää indeksillä vruseu vähiäiskun suuryksikön mhdollisv vmerkinää M-X, joll rjn vähiäisku vin ljon il vivn erikoisvrn kun. Ohess esimerkki kyseisesä vmerkinnäsä: M-: Liikerkennusen korelilue, jol s sijoi vähiäiskun suuryksikön. Alueel s sijoi liike- j oimisoiloj sekä ymärisöhäiriöiä iheumomi yöiloj. Vähiäiskun osl lueel s sijoi ljon il vivn erikoiskun liikeiloj sekä sellisi mui erikoisvrn kun liikeiloj, jok ilnreesn j oimiln luonees johuen soveluv keskusn ulkouolisel lueel. Pljon il vivll erikoisvrn kull rkoien ru- j rkennusrvikkeiden, kodinkoneiden, huoneklujen, uurh-ln, veneiden, mooorijoneuvojen sekä muiden vsvien ljon il vivien erikoisvroiden vähiäisku.. Rkenne Yissuunnielmss moooriien vreen sijoiuv kun oimiil muodosv lueen yhenäisen ääjulkisivun, joss rkennukse vuuv moooriiel isoill näyeikkunmisill lsijulkisivuill. Rkennukse muodosv smll lue moooriien melul suojvn rinmn. Moooriien vrren oni vuuv lueen sisäosn siksysäköiniihoill. Rkennukse rjv myös Poriväylä j kkurin uol johvn jlnkulku- j yöräien kulue mommin uolin, j smll kieroliiymän ymärisösä muodosuu lueen oiminnllinen keskus oriukioineen. Oulunoriin osoien onej erikokoisil oimijoil. osk lueen ohjoisosss ei o vielä oeueu kuverkko, mhdollis se sinne ison oimijn sijoiumisen. Siellä Visiolinj-ku kulkee rdnvrress j j ovss ruien viereisessä sil-ukoss Vsrerän uol. Eeläosn jo rkenneu Visiolinj-ääku äydenneään uudell nkkikdull, joll voien moooriien vrren oimij. Visiolinjn vreen sijoiuv rkennukse oneil sien, eä ne rjv kuil. Vm rkenne on mhdollis oeu Visiolinjn j rdn välisellä osuudell. Jos sil lueel hkeuuv ienemmä oimij, oeuen liikenneyheyde koneil rsiejoyheyksillä, kuen mnkäyön yissuunnielmss on esiey. yseinen lue on mhdollis oeu myös isommill yksiköillä ilmn rsieyheyksiä. kkurin uol on sijoieu yksi korelilue esim. mhdollisel yriyksen ääkonoril. Aluei yhdisää moooriien liv kuyheys, jok kkurin uoll ulouu Mesoknniel j muodos Pesäien knss nelihrliiymän. Alueen näkyvyys on hluu vrmis rkennusen sijoiumisell ivn moooriien vreen. Alue rj moooriien uoll m isuuskis uuriveineen. oko lueen näkyvyyä rnmn on esiey lueen yheinen minosyloni esim. ison oimijn onil lueen ohjoisosn. Alueen eeläosss säilyy edelen lueen läi kulkev viheryheys j sillä virv Viroj.. Mioius Rkennusoikeus j kerrosluvu Yissuunnielmss rkenmisen ehokkuusluku vihee moooriien länsiuoll oneiin e=0. e=0.. errosluku uosn vihee I-III. kkurin uol jäävä korelilue, jok voidn semvoi esim. oimisokäyöön, mhdollis kikkein ehokkimmn mnkäyön. Siellä esiey rkenminen mhdollis 00 k-m, jok vs e=.. orelilueell rkennusen kerrosluvuksi on esiey III-VIII. Yissuunnielmn mukisell mnkäyöllä Oulunoriin on mhdollis osoi rkennusoikeu yheensä 0 00 k-m. Siiä kkurin uon oimisokoreliin on suunnielmss osoieu 00 k-m, Oulunorin eeläosn Visiolinjn iäuol 00 k-m, Visiolinjn länsiuol 00 k-m j Oulunorin ohjoisosn 00 k-m. Os-lue Oulunorin yissuunnielmss on osoieu mkunvn mukisi seudullisesi merkiäviä vähiäiskun suuryksiköiä eli kooln yli k-m vin lueen ohjoisosn isol onil. Oulunoriin esieyil kullisen oiminnn oneill on suunnielmss esiey kerrosluvuksi korkeinn kolme, jolloin kun il sijoiuv sisäänulokerrokseen j mhdollise oimisoil ymiin. Auoikkvelvoiee Tonien suunnieluss on käyey uoikkvelvoieen liikerkenmisel / 0 k-m, oimisorkenmisel / 0 k-m. orjmo- j huoloiloil voidn lueen jkosuunnieluss käyää / 00 k-m.. uunkikuv Rkenmisen määrä yheensä (k-m) Pohjoisos 00 Eeläos, Visiolinjn iäuoli Eeläos, Visiolinjn länsiuoli kkurin uoli Yheensä Toniehokkuus (e=0.00) errosluvu Lduks kuunkikuv edellyää moooriien vrren rkenmisel ieyä yhdenmukis rkenmis. ikki rkennukse (ehkä ohjoisosn iso oimij lukuun om) sijoiuv kiinni moooriien vrren suojviherlueeseen. Niiden moooriien uoise julkisivu ov suunnilen smn korkuisi j rkennukse vuuv oiminnn suomien mhdollisuuksien mun näyeikkunoill moooriiel äin. Yhdenmukisuu voidn koros vielä julkisivumeriill j -väreillä. Toisl kyse on osiin eri yyisisä kun oimijois, joen semvn j rkenmisohjeiden limisen yheydessä hrkin si vielä rkemmin. Suunnielmss hlun vrmis lueen kuunkikuvllinen lu myös moooriien vrren viherlueen oeuuksen j ylläidon osl, j siksi lue on osoieu yiseksi kuungin rkennevksi j huolvksi suojviherlueeksi. I-III I-III I-II ( III) 00. III-VIII I VIII []

21 uv j. Mnkäyön yissuunnielmkr j mnkäyövio. Yllä ovll krll (kuv ) on esiey Oulunorin mnkäyön yissuunnielm. Viereisellä krll (kuv ) on yissuunnielmn mnkäyövio, joss on esiey mnkäyön rkenne, onikoo, oneil osoieujen rkennusen kerrosl sekä niiä vsv oniehokkuude. Mnkäyön yissuunnielmn momm kr ov :000 mivss rorin louss liieenä. [0]

22 . Suunnieluvrusen huomioon ominen Alueen suunnieluss on oeu huomioon Oulunoriin suunnieluvruksen (yhdlk..0 0) sneiden yriysen esiämä oivee onin sijinnis sekä voiee onin in-lksi j rkennusoikeudeksi. Yissuunnieluviheen iulun ki ei rkem vuorouhelu o käyy yriysen knss oninkäyösuunnielmien muodoss. Moooriien j rkennusen välinen isuuskis muueiin suunnielun louviheess suojviherlueeksi, joll vrmiseiin, eä moooriien uoises viherkiss muodosuu yhenäinen j lduks kokonisuus. yseinen muuos ei muunu onien käyöä, mu sen myöä onien osisillise in-l ienenivä isuuskisn verrn. Pih-lueiden suunnieluss on hluu vrmis, eä suunnielm mhdollis yisesi käyeävä uoikknormi j oiminnn vim riiävä ih-luee. Asemvviheess rkisen yriysen omill konsuilln ldiumill oninkäyösuunnielmill, eä onien koo j ih-luee ov riiävän suure, j siinä viheess ljennen onej mhdollisuuksien mun. Jousovr suunnielmiss n nkkikdun ulouvuuksien muuokse sekä vielä ilmn suunnieluvrus ov oni, joi voidn liiää osss lue suunnieluvruksen sneiden oneihin.. Teknisen linjojen huomioon ominen uv. Oe yissuunnielmn ohjoisoss yheisjohokrn knss. rll siirreävän muunmon ikk merkiy unisell nuoliviivll. Rkennusen sijoieluss on oeu huomioon lueen ov yhdyskuneknise linj. Pääosin eknise linj kulkev Visiolinjn rkenneun osn kulueell, joen silä osin linj eivä rjoi rkenmis. Sen sijn jlnkulku- j yöräien ohjoisuoll sekä kukolämmön runkolinj, eä iso huvesiviemäri, johon on ohju kkurinojn huvede, kulkev korelilueen ku. osk niiden siiräminen ulisi liin klliiksi, on suunnielmiss rkennuksen muooiluss oeu kyseise linj huomioon (joholue + m). ukolämmön runkolinj kulkee myös rdn vrress, j myös se on oeu rkennusen sijoieluss huomioon. Eeläosn 0 kv:n voimlinjll on + merin rkennusrjoie. Yissuunnielmiss on rkennusrjoie oeu huomioon 0 m veydelä. Alueen ohjoisosss sijisee ov sähkömuunmo, jok jää yissuunnielmss esieyn Visiolinjn uuden kulueen l. Se on suunnielu siirreäväksi kdun iäuol onin viherlueel. Siirokusnnuksiksi on rvioiu e (siiro kuluees 0 m eäisyydel). Teknisen linjojen äydennykse sijoien suunnielmss osoieuil uusil Visiolinjn j nkkikdun kulueil. Uusien muunmoiden rve selviää semvn ldinnn yheydessä. uv. Oe yissuunnielmn eeläoss yheisjohokrn knss. []

23 . Mllinnuskuv uv. Mllinnuskuv. Näkymä moooriielä Oulunoriin eeläsä svuess. Video yissuunnielms löyyy hnkkeen rojeikoril kuungin www-sivuil osoiees hs:// uv 0. Mllinnuskuv. Suunnielulue ksoun lännesä iään äin kohi kkurin luekeskus. uv -. Mllinnuskuv -. ieroliiymä j oriukio Poriväylälä. Visiolinj eeläsä ulss, nkkikdun liiymä oikell. Näkymä kieroliiymän jälkeen Visiolinjl ohjoiseen, usll minosyloni. []

24 uv. Näkymä Visiolinj ikin eelään. uv. Viisoilmkuv ohjoiseen. uv j. Näkymä ukiol eelään. Näkymä moooriielä ohjoises svuess. []

25 0. LIIENTEEN YLEISSUUNNITELMA Oulunorin lueen mnkäyö kykeyyy lueen ääieverkkoon Limingniel Poriväylän liikennevloliiymäsä. Oulunorin lueel on yissuunnielmss esiey kksi uu kuyheyä. Näisä oinen yheys kulkee ohjoiseen Vsreräl Oulunlhden ruien ylikulkusilln li, joss ku liiyy nykyiseen Visiolinj kuun. Toinen kuyheys kulkee vlien (Pohjnie) likulkuyheyden ku iään kkuriin, joss se liiyy Mesoknniehen uuden soliiymän ku. Mesoknnien soliiymään ue ääsuunnn käänymiskis j srekejärjesely. Uude kuyheyde vlisn j niiden vreen rkennen kevyen liikeneen väylä. ujen oikkiikkukse Visiolinjn oikkiikkuksess välillä Huhkllionie - Visiolinjn j Poriväylän kieroliiymä kulkee jordn mommin uolin kevyen liikeneen väylä. ieroliiymän jälkeen, ohjoiseen äin menäessä, jordn oikell uoll kulkee elkäsään kevyen liikeneen väylä. Visiolinjn jordn veys on meriä j siinä on vrus joukkoliikeneel. Visiolinjll kulueen veys on ääosin meriä. Oulunorin lueen ääliiymänä oimii Poriväylän j Visiolinj-kdun kieroliiymä. Visiolinj-kdul kieroliiymään j kieroliiymän eeläuol on esiey linj-uoysäkkiri. Alueen hlkisee sisäinen kevyen liikeneen reii. Alueel on rkenneu kieroliiymä j kokoojkdu Poriväylä j Visiolinj kieroliiymäsä Huhkllioniel, jok ov sorinnll. uv. Visiolinjn yyioikkiikkus. uv. Visiolinjn ohjoisosn yyioikkiikkus. uv. Oulunorin uude kuyheyde (Oskr Oulun kuunki, yhdyskun- j ymärisölvelu) uv 0. Pyöräilyverkko (mukie kuv Oulun seudun yöräilyn voieverkko 00 Rmboll..0) Visiolinjn liiyvän nkkikdun yyioikkiikkuksen jordn veys on, meriä j sen vieressä kulkee koroeu kevyen liikeneen väylä. uv. Lenkkikdun yyioikkiikkus []

26 Visiolinjn j Mesoknnien välisen uuden kuyheyden jordn veys on meriä. uyheydellä on ov voimlinj, jonk suojeäisyyde sekä voimlinjn ylvää on oeu huomioon. uv. Tyyioikkiikkus välillä Visiolinj-Mesoknnie. Moooriien liv likulun korkeus välillä Visiolinj-Mesoknnie on, meriä. uv. Tiimiolun oikkiikkus. V, Pohjnien vieressä kulkev kevyen liikeneen väylä on yheysväylä välillä Huhkllionie j Visiolinj-Mesoknnie. Se on veydelään m j ue osiin ikkukseen liiyessään Visiolinj-Mesoknnien kuyheyeen V:n likulun läheisyydessä. uv. Tyyioikkiikkus likuluss välillä Visiolinj-Mesoknnie Visiolinjn j Poriväylän liiymässä on ulkohlkisijln merinen kieroliiymä. Visiolinjl on esiey vruksi linj-uoysäkeil. Visiolinjll, nkkikdull sekä kuyheydellä välillä Visiolinj-Mesoknnie ei ull sllimn kdunvrsiysäköiniä. Alue on ääosin keskiyny yöikkoiminojen lueeksi j ysäköini sllin vin oneill. Oulunorin lueen läi, moooriien lise, kulkee iä-länsisuunnss jo kevyen liikeneen reii, Tiimiolku. Tiimiolku yhdisyy kkurin uol Visiolinjn kieroliiymään. Väylä on, meriä veä, j sen mommin uolin on meriä veä kiveys. Tiimiolun viherlueiden veys on 0/ meriä. uv. evyen liikeneen väylä, V suunisesi. []

27 . YMPÄRISTÖN YLEISSUUNNITELMA Oulunorin lueen viherlueiden käsielyn erieen on, eä kuviherluee j onikdu ov nurmeeuj j niissä on kuuuisuuksi. Alueen uisoluee ov niiyinisi viherluei, joiss on ääsäänöisesi uuisuuksi. Puisoluei käyeään huvesien viivyykseen j niihin voidn muooill ylijäämämis msonmuooiluj elävöiämään ljoj viherluei. evyen liikeneen reii likulul (Tiimiolku j sen ääeenä ov ukio ov lueen ymärisörkenmisen sol korkeimmin rkenneu lue. Ymärisösuunnielurkisu on ehy sien, eä jkumo kkurin orilueel kevyen liikeneen väylää ikin Oulunorin semv-lueel on visulisesi yhenäinen. uymärisö Oulunorin kuviherlueill käyeään ääsäänöisesi luokn A- j A nurmi. Alueen kuj rymiävä kuuuisuukse. Visiolinjll sekä Visiolinjn j Mesoknnien kuyheyden viherlueill isuukse oeuen kuuurivi-isuuksin, kun lueen sisäänuloyheyden, Poriväylän, kuuuisuukse oeuen ljhkoin uuryhminä. uil jäsenää Neiukio, jok rjuuu oneihin. Neiukio on niiyininen j siellä on uuisuuksi. kkurin suinlueen uoll, Mesoknnien kuymärisöä äydenneään kdunvrsi-isuuksill. Aukio väylän vrrel sijoiuv beonikivey reun-luee j väylän luisk-lueil runssi isuuksi. Lähesyäessä ukio-lue, kevyen liikeneen väylän vreen sijoiuu lisäksi orrseuj enssisuusluei. Visiouiso Alueen eeläosn muodosuvn Visiouison rngn luo Viroj, jok muooilln uudelen j misemoidn. Virojn uren myös kkurinojn vede, jok johden ukess v-lueen ohjoisoss. Virojn yheyeen muooilln huvesien viivyysluei. Viivyyslueiden yheyeen osoien koseikkoksvillisuu sekä uuisuuksi. Visiouison isuusen suunnielun erieen on, eä uison iäosss, lähellä Vlieä, ymärisörkenminen on suuriireisä j se oeuen msonmuooiluill sekä uuisuuksill. Visiouison länsiosn ymärisö on ieniiireisemää j se oeuen koseikkoksvein, luonnonkivin sekä uu- j enssisuuksin. Visiouison msonmuooiluss huomioidn Virojn ulvhuiu muooimll iäosn viivyysln lähiymärisöön ulvvlli, jok esää vedenääsyn läheiseen likulkuun ulvhuiuilneiss. Visiouison misemkuv hllisee Fingridin 0 kv:n voimlinj, jok hlkisee uison lounis-kkosuunnss. Visiouison suunnieluss huomioidn voimlinjn suoj-lue, ylvää sekä lieomisjn vimukse linjn losn misemoiniin liiyen. uv. Periekuv ukios. Visiolinjn kieroliiymän yheyeen muodosuu beonikivey ukiolue, jok muodos läheisen rkennusen knss iiviin, rkenneun kuunkiiln. Aukiol muodosuv uuryhmäisuus sijoien sien, eä se oimii lueen sisäänuloväylän, Poriväylän, visulisen ääeiseenä. Aukiol lähevän kevyen liikeneen väylän yheyden, Tiimiolun, ymärisön käsielyn eriee jkv kkurin suinlueen uoll ov yyliä: kevyen liikeneen uv. Periekuv Visiouison käsielysä. Puison hlkisee Viroj, jonk yheyeen muooilln huvesien viivyysinnei. Puison hlkisee Fingridin 0 kv:n voimlinj []

28 uv 0. Liikeneen j ymärisön yissuunnielm. uv. Moooriie vrren suojviherlueen jksoeu hiuurivi. []

29 Huvede Hnkkeen vikuukse huvesiin Selviyslueen huvesijärjeselmän mioius vren määrieliin rnkkseen iheum mioiusvirm. Virm määrieliin nykyisen mnkäyön j semvn muuoksen jälkeisen mnkäyön ilneiss. Alue on jeu kolmeen osn vlum-lueiin. Vlum-lue on kooln, h, vlum-lue ;, h j vlum-lue on kooln, h. Mioiusseen rnkkuuen käyeiin selviyslueen in-ls j uvs rkenneus ymärisösä johuen kesojln 0 minuuin kerrn vuodess oisuv sde. Jolloin mioiusseen rnkkuudeksi siin 00 l/s*h. Mioius virm eriilneiss on esiey ulukoss. Nykyisen mnkäyön ilneess Oulunorin huvesien mioiusvirm yheensä on 0 l/s j uvn mnkäyön ilneess 0 l/s eli 0 % nykyisä suuremi. l/s. Huvesien määrä ue ksvmn lueell noin %. All ovss ulukoss esiey vlum-lueiin mioiusvirm koko suunnielulueel. Huvesien hllin j viivyys Selviyslueen rkenminen lisää huvesien määrää, kosk koreliin ulln rkenmn ljon kovi inoj. Huvesien hllin ue hoi jo onill, jo ehkäisään mhdollisen rnkkseiden iheumien ulvien syny. Uuden semvn mukisen rkenmisen oeuduu suunnielulueen huvesijärjeselmän mioiusvesimäärä on 00 m (mioiusseen keso * mioiusvirm). Mioiuksess ei o huomioiu rkennusen erususen kuivusvesiä eikä ilmsonmuuoksen vikuus sdemääriin. Oulunorin jokisell onill ue viivyää huvesiä. Huvesien viivyysrve riiuu onin koos, mu isoimmll onill huveä rvisee viivyää 00 m j ienemmissä noin 0 m. Tonin uvi korkoj ei o vielä suunnielu, mu mnin ue odennäköisesi omn hyvin lähellä nykyisä so. Trkemi inkuivuksen j huvesijärjeselmän suunnielu ehdään jkosuunnieluss hnkkeen edeessä. Pohjvedeninnn korkeudes (+, +,) j onin suures kovien inojen rkenmises johuen suosielln huvesienhllinnn oeumis oneill ensisijisesi huvesisäiliöillä- i kseeill, jois vesi urkuuu hiljlen Visiolinjn huvesiverkosoon. Huvesikseeis sdn viivyäviä järjeselmiä, kun niiden ymäril lien veä lääisemäön merili esim. PE-klvo, jonk sum hisn vesiiiviiksi. uvss j on esimerkkejä huvesien viivyysjärjeselmisä. osk ohjvesi on selviyskoheess vin noin,-, merin syvyydessä, huvesisäiliö i huvesiksei joiden ymäril on senneu PE-klvo, ue nkkuroid mhn, jo ne voidn sen ohjveden innn läheisyyeen. Suojeäisyyde ue huomioid kseien sijoimisess. ellriiloj, joi ei o iivisey, eäisyyden huvesiksein kivnoon ue oll vähinään meriä. Mikäli huvesiksei sijoien henkilöuoil suunniellun ysäköinilueen l, eiosyvyys ue oll vähinään 0 cm. Todennäköisesi joudun oeumn ummoi, kosk mnin on korkomilmln sinen. Huvesien viivyysjärjeselmää ei s sijoi elsusjoneuvon nosoikoil. uv. Oulunorin lueen vlum-luee, j j eriee huvesien urkusuunnis. Vlum-lueiden keroimin on käyey 0, (niiy, elo); 0, (kesoäällyseinen ih + niiy, elo) j 0, (kesoäällyseise ih). Vlum-lue nykyinen huvesivirm vlumkeroimell 0, on 0 l/s j uv vlumkeroimell 0, on 0 l/s. Huvesien määrä ue ksvmn lueell noin 0 %. Vlum-lue nykyinen huvesivirm vlumkeroimell 0, on 00 l/s j uv vlumkeroimell 0, on 0 l/s. Huvesien määrä ue ksvmn lueell noin 0 %. Lisäksi Virojn ehdään huvesien viivyysl mommil uolil Visiolinj. Toeuussuunnieluss ue lske virojn virm j mioi rkennev viivyysl sen mukisesi. Virojn linj joudun muumn uuden kuyheyden välillä Visiolinj-Mesoknnie, jo mhdollisen rnkkseen ikn huvede eivä vlu likulkuun. Yllä esieyissä lskelmiss viivyeävien huvesien määrä on lskeu kesojln 0 minuuin j kerrn vuodess oisuvn seen mun. Rnkemmn seen vrl viivyysrkenee on vrusev ylivuooukell. Tulvn vruuminen hoiden huvesiverkoson ulvreiisuunnielull. Selviyslueen ulvreiiksi esieään Viroj, jos vesi urkuuu mereen. Vlum-lue nykyinen huvesivirm vlumkeroimell 0, on 0 l/s j uv vlumkeroimell 0, on 0 []

30 . PALAUTE JA SEN HUOMIOON OTTAMINEN Yissuunnielmluonnokses siin kksi lusuno j kksi mieliideä. Ohess lusunno j mieliiee sekä vsinee niihin. Lusunno Liikennevirson lusuno..0: Liikennevirso on uusunu yissuunnielmluonnokseen j n lusunons rueiden näkökulms. Yissuunnielulue sijisee noin seisemän kilomeriä Oulun keskuss eelään Perävinion j kkurin kuunginosiss. Suunnielulue rjuuu Yliviesk Oulu -rosn, Oulunlhdenien j v :n mnien lueisiin j Mesoknnien kulueeseen. Yissuunnielm ldin semvmuuosyön ohjksi. Oulunorin lue semvoieiin vuonn 00 ICT-ln keskiymäksi. Tree ov kuienkin muuunee, j ny luees on voieen muodos Oulun eeläosn merkiävä yöikkojen, lveluiden j erikoisvrkun keskiymä. Alue suunnielln yheisyössä lueel uvien yriysen knss. Toimin lueell ue omn ääsiss ljon il viv erikoisvrku, oimisoiloj j niiä ukevi lvelui. Suunnielulueeseen sisälyy myös v, mu sen lueel ei esieä miään muuoksi, inosn uusi kuyheys v :n li kkuriin. Yliviesk Oulu -rosn lisäridevrukse Yliviesk Oulu -ros on suunnielulueen kohdll nykyilneess yksirieinen. Rhllinokeskuksen (nyk. Liikennevirso) johoryhmän vuonn 00 ekemän linjuksen mukisesi rosll ue ikällä ähäimellä vruu yheen lisärieeseen (yheensä kksi ride). Lisäridevrukse ov ikän ikvälin vruksi, joiden oeumisik-ulu ei o iedoss. Ruien läheisyyeen sijoiuviss voiss on urvv lisärieen oeumisedellyykse uvisuudess. Liikennevirso on linu Limink Oulu -rosn kksoisriees yissuunnielmn vuonn 00 (Limink Oulu kksoisrieen j Oulun kolmiorieen yissuunnielm 00). Yissuunnielmss osoieu rkisu ue huomioid ruien läheisiä luei voieess. Rdn läheisyyeen rkenminen Rdn läheisyyeen rkenmises ei s iheuu urvllisuusriskiä, hi rdn sbilieeil i kuivuksel ikk muu hi rdnidol i junliikeneel. Mikäli yissuunnielmss osoieujen rdn läheisen koreli- j kulueiden oeuuksen rvioidn sisälävän rdn sbilieeiin mhdollisesi vikuvi mssojen siiroj (kivmis, engerämisä) i merän kuivus, ue niisä ehdä jkosuunnielun yheydessä riiävä selviykse rdn rkeneiden iklln ysymisen vrmismiseksi. Rdn sbilieei on huomioiv Liikennevirson ohjeen B Rdn sbilieein lsken, omss ov enkeree mukisesi, svill h:// Uusill koreli- j kulueill muodosuvi sde- j kuivusvesiä ei s joh rdn kuivusjärjeselmiin. Myöskään rdn kuivukseen liiyvien lskuojien kuno i lääisysieei ei s huonon. Rdn livien rumujen sieein riiävyys rkenmisen myöä lisäänyvien huvesien vrl ue vrmis jkosuunnieluss. Rideliikeneen melu, runkomelu j ärinä Liikennevirso edellyää, eä voieess luei rdn läheisyydessä on uskohisesi oev huomioon mhdollise junliikeneen iheum melu-, runkomelu- j ärinähi. Melun- j ärinänorjunnss ue kiinniää eriyisä huomio hiojen ennlehkäisyyn oiminojen sijoiusrkisuis ääeäessä. vyön yheydessä ue li riiävä selviykse melun j ärinän viämisesä j osoi niiden ohjl rviv vmääräykse hiojen orjumiseksi. Melun osl voiuksess on noudev Vlioneuvoson ääöksen (/) mukisi melun ohjervoj. Lisäksi on huomioiv esimerkiksi rss vrjunliikeneesä, rihn oiminns i viheiden yliyksesä iheuuv hekellinen mksimimeluso Uudenmn ELY-keskuksen on Melun- j ärinänorjun mnkäyön suunnieluss (/0) mukisesi (sisäiloiss hekellinen mksimimelu yöin l db AFmx). Melulueel ei u voi melul herkkää mnkäyöä ilmn sinmukisi selviyksiä j rviv melunsuojus. Runkomelun osl ue huomioid VTT:n limn esiselviyksen Mliikeneen iheumn runkomelun rvioini (VTT iedoei ) suosius runkomeluson rj-rvos (Lrm) 0/ db. Yensä runkomeluhi ulouv 0 m (ehmeikkö) - yli 00 m (kllio) eäisyydel ruiesä (VTT:n iedoei ). voiuksess on huomioiv rideliikeneen ärinän iheum rkennuksen vurioiumisriski j vikuus suinmukvuueen. Tärinäl herkkää mnkäyöä ei u osoi ärinäherkil lueil ilmn ärinänvimennusoimenieiä edellyävää vmerkinää i -määräysä. Tärinäl herkällä merällä kuen svikoll ärinä voi ulou jo yli 00 merin äähän rds. Tärinäl herkimiä rkennuksi ov yensä uoliois i kksikerroksise uurkeneise lo. Tärinähiojen oisminen jo rkenneuil lueil jälkikäeen on vike, eli mhdoon j korjusoimeniee kllii. Tärinän osl voiuksess ue huomioid VTT:n selviys Suosius liikenneärinän mimises j luokiukses (VTT iedoei ). Suosiuksen mun suinrkennuksen ärinä ei s yliää uusill suinlueill värähelyluokn C rvo Vw, 0,0 mm/s j vnhoill suinlueill värähelyluokn D rvo Vw, 0,0 mm/s. Mikäli kyse ei o suinrkennukses j ilojen käyörkoius on sellinen, eä liikeneen ei kso hivn o (esim. ku, khvil, ososkeskukse, vrlo, liikunil), voierj voi oll kksinkerinen em. rvoihin nähden (VTT iedoei ). Liikeneen ärinäsä j runkomelus on lisäksi omss mm. seurv VTT:n julkisu: Suosius liikenneärinän rvioimiseksi mnkäyön suunnieluss (VTT working ers 0, Esoo 00), Ohjei liikenneärinän rvioiniin (VTT iedoei, Esoo 0) j Rkennukseen siiryvän liikenneärinän rvioini (VTT iedoei, Esoo 00). Julkisuiss on nneu ärinään liiyviä suosiuksi. Julkisuj on sviss sähköisenä osoiees: h:// Liikennevirso muisu, eä melun- j ärinänorjunvsuun erieen on vsuun kuuluminen sil hol, jonk suunniemis oimenieisä melun- j ärinänorjunrve synyy. Näin oln Liikennevirso ei osllisu uuden mnkäyön johdos iheuuviin mhdollisiin melun- j ärinänorjunnn kusnnuksiin. Liikennevirsoll ei o muu huomuev vhnkkees. Mneiden osl lusunnon n oimivlinen ELY-keskus. voiuksen vsine lusunoon: Oulunorin yissuunnielmss esiey rkenminen sijoiuu voimss ovn semvn mukisil korelilueil. ksoisrieen semv on ldiu Oulunorin kohdl, j kksoisrieen vim rdn yissuunnielmss esiey ruielue jää Oulunorin suunnielmss koskemomksi. Ainosn Visiolinj-ku kulkee ruielueell ovss sil-ukoss liessn Oulunlhdenien. yseinen kdun linjus on ksoisrieen yissuunnielmn 00 mukinen rkisu. Seurvll sivull oe rdn yissuunnielms (suunnielmkr mv ,..00). Yissuunnielmn jälkeen ldivn semvn määräyksissä vrmisen, eei rdn läheisyydessä ovien onien rkenmisess iheue urvllisuusriskiä junliikeneel i hi rdn sbilieeil i kuivuksel. Rdn vrren oneill rkennusl rjn jok uksess vnomis eäämmäl ruieluees, kosk onin rdn uoisess osss kulkee koko mkll kukolämölinj. Huvesiselviyksessä vrmisen, eei lueen huvesien käsielyssä uuu rdn kuivuksen järjeselyihin eikä ienenneä sen sieeiä. Oulunorin suunnieluss lähökohn on, eei lueel sijoie melu- i ärinäherkkää oimin. Oulunorin lueel osoien yissuunnielmn mun ääsiss ljon il viv erikoisvrku, oimisoiloj j niiä ukevi lvelui. Alueel ei slli sumis. Alueel ldin jkoss ärinäselviyksen äiviys, joss oen huomioon Liikennevirson lusunnoss esiey ohjee. Vireillä ovss semvss j sen määräyksissä ulln uomn iemmin ldiun ärinäselviyksen sekä sen äiviyksen mukisesi selkeäsi ilmi, eei lue sovi ärinäherkäl oiminnl. []

31 Mkunvojen j Uuden Oulun yisvn osl olisi hyvä lisää suunnielmn em. vojen hyväksymisjnkohd j esiellä ne smll rkkuudell kuin voimss ov semv on esiely. Tärinäselviyksen osl on hyvä huomioid, eä selviys on ehy VTT:n vuonn 00 nmn ohjeen eruseell. Tärinämiukse on ehy mrrs-joulukuuss 00, jolloin merän rounuminen yensä l Oulun lueell. Tärinäselviyksen linu konsuli oe yissuunnielm vren nmssn lusunnoss, eä mikäli uusi ärinämius ehdään, ulisi se ehdä suln ikn. VTT on nnu lokkuuss 0 uude, äydenävä ohjee, joiss on mm. ärinän ohjervo oikkev vuoden 00 rvois. esällä 0 vlmisuv rkemm ohjukimukse j lueen rkennevuusselviys, jok rkenv lueen meräoloj. Lisäksi Pohjnmn rdn eruskorjus on vlmisunu j rskiden mlmijunien noeuksi on lskeu vuoeen 00 verrun. Näisä syisä johuen jkosuunnieluss knn hrki ärinäselviyksen äydenämisä hnkelueell. ELY-keskuksen luono- j lueidenkäyöyksiköllä ei o huomuev yissuunnielmluonnokses. Ymärisönsuojeluyksikkö/ ELY-keskuksen ymärisönsuojeluyksiköllä ei o huomuev yissuunnielms. Liikenne -vsuulue Oulunorin yissuunnielmluonnoksess on hyvin huomioiu vlien j Lenokenänien () kehiämissuunnielm eikä suunnielu uusi mnkäyö j sen edellyämä liikenneyheyde vrnn em. mneiden kehiämisoimenieiä. Rideliikeneen osl ue o huomioon liikennevirson sis nm kommeni. Pohjois-Pohjnmn ELY keskuksen liikennevsuulueell ei o huomuev ldius yissuunnielmluonnokses. uv. Oe kksoisrieen yissuunnielmkrs mv ,..00. Liike- j oimisohuoneiss soveln melun äiväohjervo db, jok oen huomioon jkosuunnieluss semvmääräyksissä. Sen lisäksi yissuunnielmss esieyllä rkennusen sijoielull eseään himmn liikennemelun ääsy lueen sisäosiin, j sien muodosmn viihyisämää yöikkymärisöä. voiuksen vsine lusunoon: Yissuunnielmroriin äydenneään lusunnoss esieyllä vll mkunv j yisv koskev iedo. Oulunorin lueen vuonn 00 ldiu ärinäselviys äivieään ELY-keskuksen j Liikennevirson lusunnoiss esiey si huomioon oen. Tärinäselviyksen äiviys vlmisuu kesäkuuss 0, j se oen huomioon semvmuuosyössä. Lusunnon mun äivieään yissuunnielmrori mkunvn j yisvn osl sekä ldin ärinäselviyksen äiviys. Asemvn luonnosviheess yydeään lusuno ELY-keskuksel. Lusuno oen huomioon jkosuunnieluss lueen semvmuuosen limisess rurvllisuuden, rdn sbilieein j kuivuksen sekä melun j ärinän osl. Asemvn luonnosviheess yydeään lusuno Liikennevirsol. Pohjois-Pohjnmn ELY-keskuksen lusuno..0: Ymärisö j luonnonvr -vsuulue / Luono j lueidenkäyö yksikkö/ Oulunorin mnkäyön, liikeneen j ymärisön yissuunnielmluonnos oeu Uuden Oulun yisv. Suunnielulue on ik lj eikä koko lue on rkoius semvoi yhdellä ker. Yissuunnielm luo hyvän ohjn lueen semvoimiseen os-lueiin j viheiin. Tvoieiulun mun lue ulln semvoimn kolmess viheess. Oulunorin lueen suunnielun lähökohn on lueen yhdyskun- j lvelurkeneen äydenäminen niin, eä Oulunoriin osoien keskus-lueen ulkouol soveluvi oiminoj. Alueel on hyvä liikeneellise yheyde eikä suunniellu oiminno iheu hi lueen nykyisel ymärisöl. un lue suunnielln j oeuen korkesoisesi, rnee Oulun sisäänuloväylän kuunkikuvllinen ilme. Yissuunnielmselosuksess on esiely suunnielulue koskev vilnne. Selosukses ei käy ilmi, eä lueell on voimss Pohjois-Pohjnmn mkunvn lisäksi Pohjois-Pohjnmn. j. vihemkunv. Lisäksi Pohjois-Pohjnmn. vihemkunv on menoss hyväksymiskäsielyyn kesäkuuss 0.. vihemkunvehdouksess esieään muuevksi mm. Oulunorin lue koskev vähiäiskun kehiämisen kohdelueen (-km), merkiykselään seudullisen vähiäiskun suuryksikön sekä Oulun seudun lukäyävän (-kk-) vmääräyksiä. vmääräyksissä muuoksi ue mm. lueen vähiäiskun rkennusoikeusmääriin. [0]

32 Mieliiee Oulun olkuyöräilijä ry: mieliide..0: Omme uusunee Oulunorin mnkäyön, liikeneen j ymärisön yissuunnielmn. Pidämme ikään rkenmis odoneen lueen käyöönoo osiiivisen eeläisen kuunginosien omvrisuu ukevn hnkkeen, jok voi edisää yöräilyn käyämisä yömkoill. Ouluss on unnuseu rve rken nykyisen vn, mu mukisen j hin yöräieverkon rinnl noen yöräilyyn soveluv bnverkoso. Rkenmisyö on kiieäväsi jo loieukin ohjoiseen suunuuvn bnn osl. Eeläise kuunginos j emeen kunkeskus rvisisiv jo kieäsi nykyisä noemi yöräieyheyksiä Oulun keskusn. Mnkäyön sisällä kulkevin nykyisiä yöräiereiejä on vike kehiää noel liikkumisel soveluviksi. Täsä syysä Ouo on esiny uu eelään suunuuv lukäyävää. Rueiden j mooorieiden vrre rjov unneusi rh edellyykse myös olkuyöräilyn noeil väylil. Lj erisoliiymäluee ekevä Pohjnien vrres huonosi ähän rkoiukseen soveluvn. Liiymävn ruien vrress on sen sijn jäljellä erinomise mhdollisuude noen j suorn eeläbnn rkenmiseen. Rlinj noudv bn suunuuisi suorn emeen jmn inoiseeseen. Ruien vrress on rkenneu yöräieä jo ikillä mkoill. Reiillä on vin kksi kokonisuueen nähden lyhyä rkenmon osuu, Jkoln elo j Oulunorin lue. Oulunori on sien vinsemss ämän bnn suheen. Ouo esiääkin, eä yissuunnielmn vrn ruien vrres käyävä eeläbn vren. uv. Ehdous rdnvrsibnksi. voiuksen vsine mieliieeseen: Yissuunnielmss on Oulunorin lueen läi Visiolinj-kdun vreen osoieu jlnkulku- j yöräie Vsrerälä in Huhkllioniel si. Limingnien j Mesoknnien vrsill noin uon kilomerin eäisyydellä Visiolinjs kulkee myös yöräie. Oulunori j sen lähiymärisöä kokonisuuen ksoun lueell yöräilijöiä nykyisellään lvee riiävä liikenneyheyde, eikä o rkoiuksenmukis rken vielä yksi uusi yöräieyheys vin n. 0 m eäisyydel lueel uvs yöräiesä. Mieliieessä esieyä yöräilyn eeläbn ei ysyä muuoinn kuljemn rdn vrress koko mkl Poriväylän rdn liuksen ki (edellyäisi kllis silrkisu). Mieliide ei iheu yissuunnielmn muuosrve. DNA Oyj:n mieliide..0: DNA Oyj on lvelun rjoj, jok rkennu, ylläiää sekä vuokr nenni- j lieil lngon iedonsiiro rvisevil verkko-oeroreil. Oulun kuungill on vireillä Oulunorin mnkäyön, liikeneen j ymärisön yissuunnielm. Pyydämme huomioimn esemn sijoiuksen vireillä ovn yissuunnielmn. Tesem ulisi käsiämään meriä korken ukimson sekä sen juurel sennevn noin,m kokoisen lieilrkennuksen. Tesemn rvisem m-lue on n. 0 x 0m. Tesemn rkoiuksen on rn nykyisen suinlueiden mkviesinverkko sekä uod uudel suinlueel ldullisesi hyvä G j Gverkon lvelu. ohde voidn hyödynää myös kiineän johoverkon reisiin. Pyydämme myöneisä suhuumis hnkkeeseen. uv. DNA Oyj:n ehdous uudes esemiks. voiuksen vsine mieliieeseen: Tesemn sijoiminen Oulunorin lueel on eduksi lueel uvn oiminnn knnl. Mson rkemi sijoiusikk rkisn jkosuunnieluss vireillä ovn semvhnkkeen yheydessä. Mhdollisen ikkn voisi oll voimss ovn semvn Visiouiso. Siellä ue kuienkin vrmis, eä eäisyyde ruielueeseen j voimjohoon säilyvä riiävinä. Mieliieessä esieyl eseml yriään esimään soiv sijoiusikk Oulunorin lueel jkosuunnieluss vireillä ovn semvhnkkeen yheydessä. Yissuunnielmn luonnoksen nähävilläolon jälkeen ehdy muuokse - yissuunnielmrorin iedo äivieiin koskien mkunv j yisv - ldiiin rkennevuusselviys j sulfimselviys - ldiiin ärinäselviyksen äiviys, jok vlmisuu kesäkuuss 0 j on käyeävissä semvviheess - huvesisuunnielm äydenneiin j siinä vrmiseiin, eei lueen huvesien käsielyssä uuu rdn kuivusjärjeselyihin; Virojn sieei ue jkossuunnielun yheydessä vielä vrmis - yhenäiseiin suunnielm-ineisoj uuson osl Muu lueess esiey si (rurvllisuus, rdn sbilieei j kuivus, melu j ärinä sekä esemn sijoiusikk) oen huomioon jkosuunnieluss lueel ldiviss semvmuuoksiss. []

33 . VAIUTUSTEN ARVIOINTI uunkirkeneeseen Oulunorin lue oeu mkunvn j yisvn voiei sijinins sekä lueel sijoievien kullisen j muiden lveluiden luoneen j määrän osl. Oulunori ukee myös ov yhdyskunrkenne sijoiumll kkurin luekeskuksen läheisyyeen, jolloin se s in mommin uolis synergieu moniuolismll oiminoj j lisäämällä lueen liikenneviroj. Oulunori koros kuunkirkeneess kkurin luekeskuksen merkiysä. Luonnonymärisöön Oulunorin rkenmisell ei o vikuus luonnonymärisöön, sillä lueell ei o nykyisellään luonnonilisi i sen klisi luei, vn se on vhvsi kuluurivikueis. Alueel ei myöskään löyyny uhnlisi i suojeluj ljej. Oulun kuungin viherlueverkoso j luonnon monimuooisuus selviyksessä Oulunorin hlkisev oj, kkurinoj j Viroj, on osoieu ekologisiksi yheyksiksi. Hnke viku ekologisiin yheyksiin sien, eä kkurinoj oisuu osiin käyösä j inosn Viroj ue jäämään ekologiseksi yheydeksi lueell. Virojn vreen muodosuu ljhko uisoluee, jok ukev ää yheyä. kkurinojn kkiseminen j sen ohjminen huvesiverkosoon on ehy jo iemmin edellisen semvhnkkeen eruseell. Liikeneeseen Oulunorin lueen uoliikenne kykeyyy Limingniel Poriväylän liikennevloliiymän ku, jok urv Oulunorin mnkäyön synnyämän liikeneen oimivuuden. Oulunorin lueen ääliiymänä oimiv Poriväylän j Visiolinj-kdun kieroliiymä urvv eriäin hyvin lueen sisäisen uoliikeneen oimivuuden. Uude kuyheyde Vsreräl (Visiolinj) j vlien li kkuriin, rnv lueen liikenneyheyksiä ymäröivään kuverkkoon, sv liikenneverkon j liiymien kuormius j mhdollisv hyvin lueen kykeyymisen joukkoliikeneen verkkoon. Oulunorin oeuminen mhdollis Visiolinjn kuyheyden jkmisen Vsrerän uol, mikä uosn rn Vsrerän liikeneellisiä olosuhei. Uusien kuyheyksien vrsien uude kevyen liikeneen yheyde rnv jlnkulun j yöräilyn yheyksiä j olosuhei. kkurin suunn rkenuu oinen kevyen liikeneen yheys vlie :n li. Ruie, Oulunlhdenie j vlie (Pohjnie) muodosv Oulunorin lueel voimkn esevikuuksen, mu yissuunnielmn liikennejärjesely mhdollisv lueel eriäin hyvä j oimiv yheyde ymäröivään kuverkkoon j sen ääliikenneverkkoon. kkurin erisoliiymän lisärmi, Oulunlhdenien -kisisminen j Limingnien liikennevloliiymän kehiäminen rnv osln myös Oulunorin lueen uoliikeneen sujuvuu j liiymien oimivuu. Uusi vlie :n liv kuyheys muodos vihoehoisen reiin Limingnielä kkuriin j Mesoknl, mikä s iheu Oulunoriin läijoliikenneä. un knnl läijoliikenne voidn nähdä myös oivovn oenilisen lisäsiksvirn. Vlie rnmissuunnielmss on kkurin erisoliiymän Oulunorin uoisel rmil esiey uusi linj-uoysäkki. Pysäkilä kevyen liikeneen yheys edelen Oulunorin lueel suunnielln rkemmin semv vren ldivn oninkäyösuunnielmn yheydessä. uunkikuvn j misemn Alueen rkenminen viku Oulun kuungin sisäänuloväylän, V Pohjnien, misemkuvn osiiivisesi. Nykyise, osiin jukoiunee, viljelysä oisunee eloluee muuuv rkenneuiksi uiso-, oni- j kulueiksi. Rkenneun Oulunorin lue äydenää visulisesi Pohjnien vrren mnkäyöä. [] Yissuunnielmll muodosen uu misemkuv lueel, johon on näkymä kikil ymäröivilä lueil j liikenneväylilä. Oulunori koros misemss kkurin luekeskuksen merkiysä äydenämällä urbni rkenneu ymärisöä. Moooriien vrsi ue rkenneuksi kuunkikuvllisesi korkesoisesi j smll rkennusen sijoielu iiviisi moooriien vreen rj ny vonis il j muodos lueen yhenäisen ääjulkisivun. Moooriien vrren isuuslue kuungin hllinnss suojviherlueen vrmis ldukn j yhenäisen lueen oeuuksen j ylläidon. kkurin uol yissuunnielmss osoieull oimisoonill äydenneään misemss näkyvällä ikll lduks rkenneu kuunkikuv. ullise vikuukse sekä vikuukse lveluihin j elinkeinoelämään Oulunoriin suunnielu kullisen oiminnn luonne, määrä j sijini yhdyskunrkeneess noud mkunvn j yisvn linjuksi. ullisen oiminnn luonne on myös hnke vren ldiun kehiämissuunnielmn mukis. Oulunori mhdollis uuden ldukn ljon il vivn erikoiskun keskiymän muodosmisen Oulun kuungin eeläosn. Smll Oulunori äydenää kkurin luekeskuksen lvelui. Oulunori mhdollis yriyksil sijoiumisen kuungin eeläosn näkyväl ikl, joss ne sv synergieu kkurin luekeskukses j kkurinkulmn kullisis lveluis. Ihmisen elinoloihin j elinymärisöön Oulunorin lue on ruieliikeneen ki ärinäherkkää lue, jonne ei kuienn osoie sumis i muu ärinäherkkää oimin. Oulunorin lue on jok uol liikennevirojen j niiden iheumn melun ymäröimä. Vikk liike- j oimisorkennuksiin soveln vin sisäilojen äiväohjervo db, jok on helo svu normill rkeneellisill rkisuill, on yissuunnielmss yisen viihyvyyden ki sijoieu rkennukse moooriien vreen suojmn lue moooriien liikennemelul. Myös kkurin uol sijoiuv oimisorkennusen korelilue suoj osksi kn ov sunokoreli moooriien melul. Oulunorin oeuumisen myöä sdn ällä hekellä keskeneräise kuluee viimeiselyä ldukksi elinymärisöksi. Oulunorin sijini ivn kkurin luekeskuksen unumss rn kkurin sukkiden lvelui. Alueiden välinen läheisyys myös helo sioini. Liikennemäärä lueell ksvv, mu uude liikenneyheyde myös mhdollisv sukkil uusi vihoehoisi kulkureiejä. Alue koskev ärinäselviys äivieään j sen ulokse ov käyeävissä semvmuuosyössä- Tloudellise vikuukse Yissuunnielmss määrielyjen liikeneen j ymärisön rkenmisoimenieiden kokoniskusnnukse ov noin miljoon euro mliskuun 0 hinsoss. usnnusrvio sisälää 0 %:n yheiskusnnusosuuden. Alueen kuverkon j kevyen liikeneenväylien rkenmisoimenieiden rvioidn mksvn noin. miljoon euro. usnnuksiss on huomioiu lueel jo osiin rkenneujen kujen rkenee. usnnuksiin sisälyy väyliin liiyvä ymärisörkenminen. Puisojen j ukion rkenmiskusnnukse on rvioiu noin euroksi. usnnusrvio ei sisällä mui ymäröivän ieverkon rnmiseen liiyviä kusnnuksi, lieensiiroj i yönikisi liikennejärjeselyjä. usnnusrvio sisälää likulkusilln rkenmisen V Pohjnien li sekä ummon rkenmisen likulun yheyeen. Oulunorin lueel vuo sien ldiun semvn mun rkenneiin vin os kuverkko j os eknisä johoverkko. osk vuonn 00 ldiu semv ei oeuunu, kyseise invesoinni ov jäänee ilmn käyöä. Oulunorin uudelen suunnielu j oeuus mhdollisv lueel ehyjen invesoinien smisen hyöykäyöön. Suunnieluss lähökohn on ollu lueel rkenneu ku- j johoverkko, jok suunnielmss on oeu vsi huomioon. Näin uuden suunnielmn ki ei joudu klliisiin muuosöihin. Yissuunnielmn mun vin ohjoisosn rkenneu sähkömuunmo joudun siirämään uudel kulueel viereisen onin viherlueel. Muunmon siirron kusnnusrvio Oulun Energin mun on euro (lv 0 %).

34 Toneill kusnnuksi lisää se, eä huvesiselviyksen mun huvesiä ue käsiellä oneill eikä elkkä viivyysinneiden eko onien huvesien käsielyssä riiä. Rdn vreen uvien rkennusen rkennerkisuiss ue o ruieliikeneen iheum ärinä huomioon, mikä s nos rkenmiskusnnuksi. Tärinän knnl suosielln erusmisvksi luus, mikä on jok uksess myös lueen merän ki suosielu erusmis.. SUUNNITTELUN JA TOTEUTUSEN TAVOITEAIATAULU Suunnielun j oeuuksen voieiuluss on vruduu siihen, eä koko lue ei ysyä semvoimn yhdellä vrosessill. Tvoieiulun mun ensimmäinen semvhnke, jok koskee lueen eeläos sekä ohjoisoss Visiolinjn lkuäähän liiyvää oni (Sikll suunnielu), käynnisyy keväkesällä 0 j vlmisuu lkuvuodes 0. vn eruseell voidn käynnisää uuden nkkikdun j Visiolinjn ohjoisosn lkuään kusuunnielu j sen jälkeen kdun rkenminen kesällä 0. Tonien rkenmiseen ääsäisiin voieiulun mun syksyllä 0. Loulueen semvhnke voisi käynnisyä syksyllä 0 j ull voimn kesällä 0, jolloin käynnisyisi ohjoisosss Visiolinjn louosuuden kusuunnielu j sen jälkeen kdun rkenminen louvuodes 0. Pohjoisosn onien rkenmiseen ääsäisiin voieiulun mun lkuvuodes 00. Moooriien livn kuyheyden suunnielu lkisi syksyllä 0 j rkenmisen sen erään lkuvuodes 00. Asemvoius käynniseään koko lueel lukuun om kkurin uoll sijisev koreli, j vrosessin ikn nähdään, jäeäänkö ohjoisos luees myöhemään voiusviheeseen, kuen oheisess iuluss on esiey. uv. Suunnielu- j oeuusvihee esieynä krll. uv. Suunnielun j oeuuksen voieiulu. []

35 . LIITTEET JA TAUSTA-AINEISTO LIITTEET Mnkäyön yissuunnielm..0 :000 Mnkäyön yissuunnielm, mnkäyövio..0 :000 Liikeneen j ymärisön yissuunnielm..0 :000 Poikkiikkukse..0 :0 ERILLISLIITTEET Oulunorin ärinäselviyksen äiviys (Geoboni Oy), vlmisuu kesäkuuss 0 Oulunori, Huvesiselviys, /0 (Pln Oy) Oulunorin rkennevuusselviys,..0 (Geoboni Oy) Oulunorin oiminnllinen kehiämissuunnielm, 0..0 (Oulun kuunki) Oulunorin luono- j misemselviys,.0.0 (Sio) Oulunorin semv-lue, Ruieliikenneärinän riskikroius,..00 (Geoboni Oy) kkurin yöikk-lue, Liiymärkselu Oulunlhdeniel /000 (SCC Viec Oulu) kkurin yöikk-lueen rkennevuusselviys,..000 (Geoboni Oy) TAUSTA-AINEISTO Lenokenänien (m ) nykyikn kehiämisselviys, /0 (Pohjois-Pohjnmn ELY-keskus, Oulun kuunki, emeen kun, Pln Oy) Vlie Oulu-emi, moooriien rnminen välillä eme-ello,..0 (Pohjois-Pohjnmn ELY-keskus, Oulun kuunki, emeen kun, Pöyry Finlnd Oy, Pln Oy) []

36 .. :. 0E Vsrerä. 0. L... L. : 0kV.0. P.0 : :0. P : E P.. 0E. E L :0.0. : L. : :. :0 : 0kV L : :... G :. :0. P... E :. :...0. L :.... P... : L.... P... P... ME. TS : E O. P TIE.. G L. :.... AN P.. A. P AN. P..... E.. Ä T RT PO.. YLÄ. P. P. :. P.. E P. :... :0.... :0. P. : : P. P... :0.. :0. L. JA. :. AO T IR. V j :0.. o :0 ir. 0k V V.. E. :0 P.. P. P.. 0:. Vi r :. :. oj E. :0 E. :0 :... E :0 L. P :.. P. : :. IN 0. OL.. E SI L.. VI. : P P :. JA :.. : P 0jkngs..... L :.. P :. W.. P E V 0k P.. P. L. 0. :0 P E.. 0. W. :0.. P P P.. 0:..... Hkm :. 0:0 0:0. P oj P.. V.. ir. L. : P. W 0:0 0. 0:0 P. 0:0 0:0. Oulunori Mnkäyön yissuunnielm. P 0:0 :000 Oulun kuunki/yyp : 0:.. W P 0: 0: P.. 0: j.

37 (e=0.) (e=0.) (e=0.) (e=0.) (e=0.) (e=0.) (e=0.) (e=0.) (e=0.) (e=.) (e=0.) (e=0.) (e=0.) (e=0.) (e=0.) (e=0.) (e=0.) (e=0.) (e=0.) Oulunori Mnkäyön yissuunnielm, mnkäyövio :000 Oulun kuunki/yyp..0

38 OULUNPORTIN LIIENTEEN- JA YMPÄRISTÖN YLEISSUUNNITELMA :000,..0. W ) 0 ( 00 s s /v - äie Pes - TO IS PU - ie IE ÄT jsuo sä PP ESE ÄTS IE rj yh kv 0 rid Fi JA U nn ku j TiiY y jo MN IIn AA M. yh k. L. yh U L O P j N o ir Ä V N Ä R VP vm P. OSTOMIEHENPUISTO 0 II. iviniemi..0 e=0. 0% kv /0m TY- EV II e=0. 0% ni kn kko o nie E. 0 iehe o j vm. om % 0 k. / U L METSOANGAS Os NPO L Vol Aku I NI O HUHTAALL. JA ep rä E v in R iä on Huhkllionie. e N P.. LI.. IO lku s db Osomiehenuiso I-II e=0.0 o 0 IS 0 l,o, 0% V. V 0 AOII /s. LANTIE e=0. 0 V /0m V. yn 0 jo TY U SEI :. P / /s I-II 0. sdb 0jkngs vm. Mniiynuiso nii M 0 AO- I MAANIITYNPUISTO : jo vm P 0.. E 0. TI : P. N IE A,/s I / NT II 00m E OS AO- :000,/s G N e O seni M 0 0 AO-. VL IN Mono 0. l,o, 0% 0 TIE elloniellon TuomiMIPE TUO 0. 0 AM VL M 0,/s 0 0 L j o I : sdb : LI I/,/s jo L P 0 s E -TI> E AO- 0 TI j 0 AO- 0 /s. E lin I : vm io P VL N Visiouiso L U L PO YN IIT N AA M AO- : sdb 0% sdb 0. /s is IO IN l,o 0% : V A 0 l,o,0% V Ä R 0,/s : sdb E I. : s db e=0. 0 s db e=0. l,o, 0% AOII : /s Ov Me Melukide korkeus. m ien inns : EV. AOII /0m VISIOPUISTO. E Huvesien lskeuusll s AN,/s ie n 00. % e=0.0 VL Rumu AOI 0 s E io TI in AO- :0 I/ 0 P v 0 AO- rä : HJ ärnänu. PO Pe I-II.. N 0 AAURI P sil Y AO- ÄRNÄNPUISTO 0: Huvesien lskeuuslls TY P VL ärnänuiso.. :0 P 0 :0 Visiouiso VL n 0 IiIeT yn iin na A :0 0 sdb r 0 M M,/s Rumu Rumu sdb I Virojn siiro..,/s r AO- l,o0% j I 00 Vi Viro l,o,0% 0 0 j ro 0 AO- r 0 :0. sdb : : :0: H : : I AO- 00 0,/s 0 sdb 0+0 ie n g in IE imt LN 0 A EV /s G E. IN M 0 AO- I / LI P,/s 0 Vkouiso l,o0% V P. 0 evyen liikeneen väylä E. LT EVISTO PU AO- I sdb. P. ie on E EV ini v rk 00 :0: Visiouiso /y 0 lk /0m. linj S sdb 0 I :. 00. sio l 0% V 0 VALIOPUISTO vm,/s TY- P VISIOPUISTO Vi A. I/ kkurinojn urkuuk i. AO- Pl RT INJ m AT, OM Vlikkouiso W Niiyinnen Virojn ylivuoolue, oeuen msonmuooilull :0. AM j OM 0 lin V /m : Luiskn yläreun. 0 :0 e. P.. Id 0 e=0.0 / lk. RT, AT M A IOL AO- m. I-II :. ei m L 0 0 VIS /y :0. JA V.. ir Moooriien lisäkis +,m /0 l m LIN V. E EA. 0%. V ID O V 0 u,ko 0% I AL P k. :0. L vm j A ku J ko U lik. : W 0 0 A OJ TA IR... e=0.0 0 V :0 I-II Pl L I. L iviniemi.. II lu. -ride. 0 Ou. /sm Luiskn yläreun P :0 - P. :. <. :0 II AR. 0 AUIO Liikennelueen rj = Tielueen rj =. uunginosn rj ng. -.. en lue db NeiNETTIukio P P Poikuekuj POIUEUJ 00%(0) B ie. riv Po. d 0kV äylä n LPA- 0 V ME TS O AN A A N TI E 0kV :0. nie nn iek - 00%(0) - 0: onk jk A 00%(0) /0sm AA ONP OL U AAONPUISTO konuiso A 00+0 : PORT db /0sm - T 0. /sm Ä ÄYL ss ok II - -(0%) 0 P nk Ojk. II 0+ j :. AH- VP MMee E 0 /0sm. V A. 0 00%(0) 00%(0) db 0 /0sm AR. 00%(0) VI / nj. P PUISTO 0 U ioli. V 0 iolin PERÄVAINIO I II /sm /0sm 0. I 00%(0) IA I/ jk I/ V r (0%) LPA- 0 A 0+0 / VI. A na koa 0 U N OJ jp OkuN jn o + Vis e Pl. Pyrsöuiso PYRSTÖ- -. Vis 0 nj PO ei m ry PIoVÄ T RT ei m - LPA-.. ioli : Vis. /y /y ä /0 l m j. P lin Ide lk 0% /0 l m r 00%(0) 0 00%(0) /0sm A yl LivÄä 0% VP u,ko 0% u,ko 0% lk 00%(0) A L A INJ. e=0.0. e=0.0 /0sm jk /0sm A AL I-II iviniemi I-II vm L L ET 0 /0sm LPA- II A 0+00 V 00%(0) A 0+0 JA ID /0sm 00%(0) - EA. j ua UkJ Ide 0+00 A 0+0 IDE /0sm M Msonmuooilu jkosuunnieluss. E lk TS. /kes ohjeiden mukisesi - lieomisjn O A -(0%) N AA E N jk TI E /0sm d 00%(0) 0 B 0m A V. LPA- evyen liikeneen likulkukäyävä :... j k - :. G m 000 /0m 0 -(0%) - P /kes I-III Y P jo 0 VP. E TI L lk Tiimiori +.(NN) VP uiso lk. 0 PESÄTIE P Pesä- jk.. /m AN Pysäkkikos P HJ Ti. L /0 l,om ( ). /0sm ei m /00m - im 0. io PO uiso s ei m lku h 000 /kes I-II.. 0 Tiimi- YS 00 / II II II - 0 /y P JA.. lk 0 E N /0 l m /s : LI. O 0% L. SI.. VI u,ko 0%. e= ei m jk P konuiso 0 0 h ( ) I-II. I P de I-II. nj VL L j in l Visioli L M +.(NN) Dukio +l,o00 /m jo. : :0. A /. O. P... TIIMIPOLU II I : jk A.0 L. U vm S II j. :0 II.0 V (0) /0m II XII lin - h j. u k lka uj S U E io. /kes m (000) is. lk II0 V (0).0 00 AAURINRAIT TI kkurinrii :. ( ) jo U : A uk XII OL. 0.. /00m 00 P I-III 0 I-II PESÄPO Pesäolku LU. V 0+0 jo NP : P.. Oulunsuu :0. SE k jk A..yh. kkurinori /m I-II AAURI I. : M Nurmi A kkurin olkuu AAU RINPOL Duiso AAU G RINTORI 0 Ojkngs YS oin OJAANGAS N L E /0sm V. 00%(00) 0 /0sm 00%(00) TI jk +l,o0 - jk nr Msonmuooilu rinu u kk (vrus) AA Y A 0+0 L. Liikennelueen rj = Tielueen rj = uunginosn rj Lhjoiusm L.. : jk Liikennelueen rj = Tielueen rj = rj uunginosn. -ride.. /0 l,om VL TO +.(NN).. Nurmi A m LPA- O NT LE N RI U A A k Msonmuooilu 0 U : LPA- - /kes - V /0sm 00%(0) u. 00%(0) 00%(0) 00%(0) /0sm A Beonikiveys, ukio 0+0 V /0sm V A TIE.. iviniemi. - 0 II /0sm 00%(00) 0 Isuev erenn-/koseikkoksvillisuus A - AN 0E lk - LPA- Beonikiveys AR LPA- lk ol i O ii SIP IIP -.0 HJ. :0 /kes - S Onnikkuiso A - II /0sm Isuev ensslue lk ( ).. PO : /.. Isuev uu j runkosuoj (ukio) m eko jk... L :0: II - 00%(0) EV %(0) - e LPA- Yheys bussiysäkilä : kevyen liikeneen verkosoon suunnielln onin suunnielun yheydessä : :0 /0sm :0: LPA I-II.0 Isuev hi-/hvuuu Murskeverhous Siiikuj JA SIIPIU 0L : L 0 jk 0 :0 L L u A 0%(00) Niiy AR /0sm LPA- II /0sm - olk U. kkurinolku AAURINPOLU n. O : e M U se D LA - k k so V Ov enss-/uuisuus, h 0+0 ei o miu iklen A Ov beonikiveys ie n k n H S Tik TI E.N LU. - AAURINOJANTIE jk. E E kkurin erisoliiymä N nie..0 0 kkurinoj /0sm Pe. U L PO 0L.0 SELITTEET: S VA.. A AR. : SÄ : E. - NOAPUISTO PE EV 0E VASARAPUISTO. 0. /0m

39 Viherlue.00 Jk+.00 Viherlue Ajor Viherlue.0.00 Niiymäinen lue.00 Huvesiinnne R-lueen rj Viherlue Ajor Viherlue Jk+ Viherlue Viherlue Jk+ Viherlue u Viherlue Jk+ Viherlue Viherlue u Jk + Viherlue Jk+ :, Sililri : 0.0 Ajor Jk : Sililri :, : :, Viherlue 0.00 iveys.00.0 Jk+.0 iveys.00 Viherlue.00

40