Kuopion kaupunki Henkilöstökertomus 2010

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Henkilöstökertomus 21

2 1 (25) HENKILÖSTÖKERTOMUS 21 SISÄLLYS JOHDANTO 2 1. HENKILÖSTÖKATSAUS 3 2. TASA-ARVO 3 3. HENKILÖSTÖPANOKSET Henkilöstön määrä Henkilöstön rakenne Kokonaistyöaika Poissaolot Tehty työaika Palkat HENKILÖSTÖN TILA Sairauspoissaolot Tapaturmat Tulo- ja lähtövaihtuvuus INVESTOINNIT HENKILÖSTÖÖN Työterveyshuolto Henkilöstön osaamisen kehittäminen 23 HENKILÖSTÖTUNNUSLUKUJEN MÄÄRITELMÄT 25

3 KUOPION KAUPUNKI TYÖNANTAJAPALVELU 2 (25) JOHDANTO HENKILÖSTÖKERTOMUS 21 Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka avulla voidaan mm. seurata henkilöstövoimavarojen kehityslinjoja. Henkilöstösuunnittelu on kytketty talousarvion valmisteluun, saneeraussuunnitelmiin ja käyttösuunnitelmiin. Henkilöstökertomusta tarvitaan henkilöstövoimavaran määrän ja laadun ennakoitiin sekä muuhun henkilöstö kehittämiseen. Se on tarkoitettu luottamushenkilöiden, kaupungin johdon, palvelualueiden, henkilöstöjärjestöjen sekä ulkoisten sidosryhmien käyttöön. Henkilöstökertomuksessa käytettävät keskeiset käsitteet on määritelty, ja ne on selitetty tämän julkaisun lopussa. Henkilöstökertomuksen tunnusluvuissa on pyritty valtakunnalliseen vertailtavuuteen. Ne on laskettu Suomen kuntaliiton suositusten mukaisesti. Vuoden 21 henkilöstökertomuksen aineisto on kerätty henkilötietojärjestelmästä ja kaupungin intranetissa olevasta tietovarastosta. Henkilöstökertomuksen aineisto on koottu vallinneen tilanteen mukaan. Tämä henkilöstökertomus sisältää kaupungin kaikki palvelualueet, Pohjois-Savon Pelastuslaitoksen ja liikelaitokset lukuun ottamatta Kuopion Energiaa. Tasa-arvon toteutumista seurataan mm. henkilöstökertomuksen tunnusluvuilla. Tunnusluvut on tuotettu naisista ja miehistä erikseen sekä molemmista yhteensä kaikkialla, missä se on ollut mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Vuoden 21 henkilöstökertomus on valmisteltu aikaisemmasta poiketen pelkästään kaupunkitasoisena, koska aikaisempaa organisaatiota ei palvelualueuudistuksen johdosta ole enää olemassa. Henkilöstövoimavaran muutokset Rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset vaikuttivat tarkastelujaksolla henkilöstön määrään seuraavasti: 28 Pieneläinpäivystyksen ulkoistaminen -2 Päiväaikaisen pieneläinpraktiikan ulkoistaminen -2 Suureläinpäivystyksen organisointi Lähikuntien sosiaali- ja perusterveydenhuollon alkaminen +48 Päivähoidon siirto sosiaali- ja terveystoimesta koulutuspalveluihin +/- 944 Yleisen edunvalvonnan siirtyminen valtiolle -11 Harjulan sairaalan osaston 3 ulkoistaminen -26 Kevättömän sairaalan osaston lakkauttaminen -17 Vapaa-ajan palveluiden pajatoiminnan ulkoistaminen Atk-keskuksen ulkoistaminen Istekki Oy:öön -42 Alavan palvelutalon ja Haapaniemen alueen kotihoidon muuttaminen ostopalveluksi +/- Kevättömän sairaalan toiminnan lakkauttaminen -3

4 3 (25) Henkilötyövuoden keskihinta työnantajakuluineen vuonna 21 oli euroa. Tarkastelujakson alussa vuonna 27 se oli 3835 euroa, joten lisäys on ollut 13,1 %. 1. HENKILÖSTÖKATSAUS Kuopion henkilöstöstrategian lähtökohtina ovat hyvvinvointiin ja tuloksellisuuteen vaikuttavat tekijät. Niitä ovat mm. jämäkkä ja yhteistoiminnallinen johtaminen, yhteistoiminta ja osallistuminen sekä vastuullinen työnteko. Keskeisinä arvoina nähdään työn tavoitteen selkeys ja organisaation oikeudenmukaisuus. Syksyllä 21 käynnistettiin henkilöstöohjelman valmistelu. Henkilöstöohjelmalla tuetaan kaupungin strategisten tavoitteiden saavuttamista sekä palvelualueuudistuksen toteuttamista henkilöstöjohtamisen sekä työyhteisötaitojen avulla. Ohjelma keskittyy henkilöstösuunnitteluun, rekrytointiin, henkilöstön kehittämiseen, työhyvinvointiin ja palkitsemiseen. Vuoden 21 aikana toteutettiin palvelualueuudistukseen, Karttulan kuntaliitokseen, Sisä- Savon kansanterveystyön kuntayhtymän liikkeenluovutukseen, Kuntatekniikan liikelaitoksen perustamiseen sekä Tuke- kuntayhtymäliikelaitoksen perustamiseen liittyviä mittavia virka- ja tehtäväjärjestelyjä. Tämä työ jatkuu edelleen. Kuopion kaupungin valtuustoryhmät ovat sopineet tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehittämisohjelmasta. Sen keskeisenä tavoitteena on varmistaa kaupunkistrategian toteutuminen. Sopimuksessa linjataan talouden kehitystä sekä toiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Prosessit ja rakenteet, resurssit sekä osaaminen ja uudistuminen sisältyvät tehostamisstrategiaan. Ohjelma sisälsi vuodelle 21 myös tavoitteen henkilöstömenojen vähentämisestä. Kokonaistyöaika väheni tarkastelujaksolla 71,4 henkilötyövuodella. Palkkamenot työnantajakuluineen kasvoivat 1,73 %, kun kunta-alan keskimäärinen kasvu oli 2,3 %. 2. TASA-ARVO Tässä henkilöstökertomuksessa tilastokokonaisuudet on laadittu niin, että niitä voidaan tarkastella tasa-arvon toteutumisen kannalta. Tasa-arvo tarkoittaa sitä, että naisilla ja miehillä on yhtäläiset oikeudet, velvollisuudet ja mahdollisuudet toteuttaa itseään ja osallistua yhteiskunnan toimintaan. Työelämän tasaarvolla tarkoitetaan samaa palkkaa samasta ja samanarvoisesta työstä, tasa-arvoista urakehitystä, yhtä hyviä mahdollisuuksia yhdistää työ ja vanhemmuus sekä vapautta seksuaalisesta häirinnästä ja ahdistelusta. Suomessa sukupuolten tasa-arvosta säädetään tasaarvolaissa, jonka noudattamista valvovat tasa-arvovaltuutettu ja tasa-arvolautakunta toimipaikkanaan sosiaali- ja terveysministeriö. Tasa-arvoasioita säännellään tasa-arvolain lisäksi myös perustuslaissa ja työlainsäädännössä. Suomea velvoittavat myös Euroopan unionin säännökset ja direktiivit. Rekrytointi Tasa-arvotavoitteena on ollut: valintailmoituksissa on oltava ilmaus hakijoiksi toivotaan miehiä ja naisia ja tämä on toteutunut. Tietojärjestelmiä tulee kehittää niin, että koko kaupungin tasolla voidaan ilmoittaa tunnuslukuina tehtäviä hakeneet naiset/miehet, valitut naiset/miehet.

5 4 (25) Henkilöstön määrä, palvelussuhderakenne ja kokonaistyöaika Kuopion kaupungin palveluksessa vuoden 21 lopussa oli 412 naista ja 1457 miestä. Naisten osuus (73,9 %) ja miesten osuus (26,1 %) edelliseen vuoteen verrattuna on pysynyt ennallaan. Naisista 31 ja miehistä 1136 toimii vakinaisessa työsuhteessa (kuva 2). Tasa-arvotavoite: Pitkään määräaikaisissa palvelussuhteissa toimineiden vakinaistaminen edistäisi tasa-arvon toteutumista. Toteutunut: Määräaikaisten ja sijaishenkilöstön käyttö on lisääntynyt 17 henkilöllä vuodesta 29 vuoteen 21. Johtaminen ja palvelualueuudistus Tasa-arvotavoite: Henkilötietojärjestelmää on täydennettävä palkka- ja tehtäväluokituksella. Myös henkilöstön koulutustaso on määriteltävä. Toteutunut: Hallinnollisen aseman luokituksen avulla voidaan seurata mm. mies- ja naisjohtajien osuutta suhteessa henkilöstöön kaikilla organisaatiotasoilla MIES- JA NAISJOHTAJAT Naisjohtajat Miesjohtajat Kaikki johtajat Hallinnollinen asema Lkm Osuus naisista Lkm Osuus miehistä Lkm Osuus henkilöstöstä Kaupunginjohtaja, % 1,1 % 1, % Toimialan liikelaitoksen tai vastaavan johtaja 5,1 % 1,7 % 15,3 % Vastuualuejohtaja 1,2 % 26 1,8 % 36,7 % Tulosyksikönjohtaja 22,5 % 31 2,1 % 53 1, % Toimintayksikönjohtaja 18 2,6 % 49 3,4 % 157 2,8 % Työnjohtaja 79 1,9 % 85 5,9 % 164 3, % Yhteensä 224 5,5 % 22 14, % 426 7,7 % Yhdellä johtajalla oli keskimäärin 12 alaista. Kuva 1 Tasa-arvon näkökulmasta tulee jatkossa seurata, miten palvelualueuudistuksen toteutus, johtajien valinta ja henkilöstön uudelleenasemointi toteutuu. Palkkarakenne Tasa-arvotavoite: Naisten ja miesten välinen tasa-arvopalkkauksen suhteen tulee toteutua myös sopimusaloittain. Perusteettomat palkkaerot on poistettava. Totetutunut: Miesten varsinainen palkka marraskuussa 21 oli keskimäärin 2787 euroa ja naisten 2431 euroa (87,2 % miesten palkasta, kuva 16). Palkkaukseen liittyen on muistettava, että työn vaativuuden arviointia on jatkuvasti hyödynnettävä tehtävien muuttuessa. Naisten ja miesten palkkaeroja voidaan kaupunkitasolla tarkastella silloin, kun organisaatio kaupunkitasolla on yhdenmukainen. Tämä mahdollistunee palvelualueuudistuksen yhteydessä.

6 5 (25) Sukupuolten työnjako Yleisimmät nimikkeet Kuopion kaupungissa ovat (ks. kuva 6) - lastenhoitaja 332 (324 naista, 8 miestä) - lähihoitaja 32 (311 naista, 9 miestä) - tuntiopettaja 292 (197 naista, 95 miestä) - laitoshuoltaja 289 (28 naista, 9 miestä) - lastentarhanopettaja 256 (253 naisia, 3 miestä) - luokanopettaja 251 (167 naista, 84 miestä) - peruskoulun lehtori 172 (119 naista, 53 miestä) - sairaanhoitaja 15 (146 naista, 4 miestä) - perushoitaja 144 (14 naista, 4 miestä) - koulunkäyntiavustaja 137 (111 naista, 26 miestä) - toimistosihteeri 126 (121 naista, 5 miestä) - ravintolatyöntekijä 122 (18 naista, 14 miestä) - palomies 113 ( naista, 113 miestä) Ikärakenne Kymmenestä yleisimmästä nimikkeestä yhdeksän kuuluu hoito- tai opetusalan henkilöstöön. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä sosiaali- ja terveystoimessa on 48,7 (naiset 48,8, miehet 47,9) ja koulutuspalveluissa 47,8 (naiset 47,8, miehet 47,6). Keskimääräinen eläköitymisikä vuonna 21 oli 61,1 vuotta. Eläkeiän saavuttamisen jälkeen työssä jatkoi 33 naista ja 13 miestä. Työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen Tasa-arvotavoite: Koulutusten järjestäjille ja työmarkkinajärjestöille on tuotava jatkuvasti esille tarve koulutusten järjestämiseksi siten, että miehet ja naiset hakeutuisivat tasapuolisemmin eri koulutusaloille. Miehiä tulee kannustaa osallistumaan enemmän lasten hoitoon. Kaikilla on sopimusten mukaan oikeus perhevapaisiin. Toteutunut: Miesten osallistuminen perhevapaisiin on pysynyt vähäisellä tasolla. Naisia on vuonna 21 ollut äitiys- ja perhevapaalla 119,3 henkilötyövuotta, miehiä 6,6 henkilötyövuotta. Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämis- ja koulutustilaisuuksiin osallistui henkilöä, joista naisia oli 9589 ja miehiä Naisten määrään verrattuna naisilla on ollut 2,33 osallistumiskertaa naista kohti ja miehillä 2,32 osallistumiskertaa miestä kohti. Johtajavalmennuksen (Johtamisen erikoisammattitutkintoon tähtäävän valmennuksen) 24 osallistujasta naisia on 15, miehiä on 9. Seudullisen erikoisammattitutkinnon suorittamiseen on osallistunut 6 henkilöä. Näistä naisia on 5, miehiä on 1. Muutosjohtajavalmennuksen 23 osallistujasta on naisia 5, miehiä on 18.

7 3. HENKILÖSTÖPANOKSET 6 (25) 3.1 Henkilöstön määrä Henkilöstön määrällä tarkoitetaan niissä palvelussuhteissa työskentelevien henkilöiden lukumäärää, joissa ei ole voimassa palkatonta työnteon keskeytystä. HENKILÖIDEN MÄÄRÄ VUODEN LOPUSSA VV KUNTALIITON LASKENTAMALLI Muutos % Yht. Yht. Yht. Yht. Henkilöitä yhteensä ,2 Vakinaiset ,2 Vakinaiset työkierrossa ,5 Sijaiset , Määräaikaiset ,8 Työllistetyt ,2 Muut ,7 edell. vuosi Kuva 2 Kuntaliiton suositus on käyttää henkilöstömäärissä vuoden viimeisen päivän henkilömäärää (Kuva 2). Tämän henkilöstökertomuksen myöhemmissä laskennoissa on käytetty kuntaliiton suositusta. HENKILÖITÄ KESKIMÄÄRIN VV KUOPION KAUPUNGIN LASKENTAMALLI Muutos % Yht. Yht. Yht. Yht. Henkilöitä yhteensä , Vakinaiset ,1 Vakinaiset työkierrossa ,6 Sijaiset ,8 Määräaikaiset ,9 Työllistetyt ,1 Muut ,5 edell. vuosi Kuva 3 Kuvassa 3 on Kuopion kaupungin käyttämä henkilöstömäärän laskentatapa. Siinä henkilöstön määrä on laskettu kuukausien viimeisten päivien keskiarvona. HENKILÖSTÖN JAKAUTUMINEN PALVELUSSUHTEEN LUONTEEN MUKAAN VUODEN LOPUSSA % % Yht. miehet Yht. miehet Yht. miehet Yht. miehet ja naiset % % % ja naiset % % % ja naiset % % % ja naiset % Vakinaiset % 75,94 68,62 7,55 79,27 69,57 72,12 79,93 72,35 74,33 8,45 73, 74,95 Vakinaiset työkierrossa % 2,86 2,56 2,64 2,34 3,1 2,84 2,56 2,59 2,58 3,12 2,78 2,87 Sijaiset % 5,4 13,4 11,3 3,96 11,2 9,16 1,84 3,45 3,3 1,77 3,88 3,33 Määräaikaiset % 8,95 9,57 9,41 9,62 12,18 11,5 11,15 18,14 16,32 11,13 17,26 15,66 Työllistetyt % 6,79 5,8 6,6 4,74 3,87 4,1 4,26 3,19 3,47 3,26 2,85 2,96 Muut %,6,41,32,6,35,27,26,28,27,27,22,23 Kuva 4

8 7 (25) Vuoden 21 lopussa kaupungin palveluksessa oli 5577 henkilöä. Lukuun sisältyvät vakinaiset, vakinaiset työkierrossa, sijaiset, määräaikaiset, työllistetyt ja osa-aikaiset henkilöt. Vuodesta 27 vuoteen 21 henkilöstön määrä väheni 274 henkilöllä. Vakinaisten määrä väheni 83, määräaikaisten sekä sijaisten yhteismäärä 12 henkilöllä ( henkilöä, henkilöä), ja työllistettyjen määrä 95 henkilöllä. Vuoden 21 lopussa osa-aikatyötä teki 11,7 % henkilöstöstä (651 henkilöä naista ja 115 miestä). Vastaavat luvut vuoden 27 lopussa olivat 11,2 % (654 henkilöä naista ja 132 miestä). 3.2 Henkilöstön rakenne Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuoden 21 lopussa oli 48,7 vuotta. Naisten keski-ikä oli 48,7 vuotta ja miesten 48,5 vuotta. Suurimmat ryhmät olivat 49-, 5-, 52- ja 56-vuotiaat. Vuodesta 27 vakinaisen henkilöstön keski-ikä on kasvanut 1,5 vuodella. Vuoden 21 lopussa vakinaisesta henkilöstöstä oli 5 vuotta täyttäneitä 298 henkilöä (5,1 %), ja 6 vuotta täyttäneitä 446 henkilöä (1,8 %). Henkilökohtaisen eläkeikänsä ohittaneita vuoden 21 lopussa oli 46 henkeä. Vakinaisen henkilöstön suurin ikäryhmä vuoden 21 lopussa oli 5 54 vuotiaat. VAKINAINEN JA MÄÄRÄIAIKAINEN HENKILÖSTÖ IKÄRYHMITTÄIN Vak.M Vak.N Määräaik.M Määräaik.N Kuva 5 Määräaikaisella henkilöstöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä muita kuin vakinaisia ja työllistettyjä henkilöitä. Määräaikaisen henkilöstön keski-ikä oli 38,4 vuotta (miehet 39,2 vuotta ja naiset 38,2 vuotta). Määräaikaisen henkilöstön ikäjakauma eroaa selvästi vakinaisen henkilöstön ikäjakaumasta. Määräaikaisen henkilöstön suurin ikäryhmä oli vuotiaat. Naisten osuus vakinaisesta henkilöstöstä oli 72,5 % (31 naista, 1136 miestä).

9 8 (25) YLEISIMPIEN NIMIKKEIDEN HENKILÖMÄÄRÄT Lastenhoitaja Lähihoitaja Tuntiopettaja Laitoshuoltaja Lastentarhanopettaja Luokanopettaja Peruskoulun lehtori Sairaanhoitaja Perushoitaja Koulunkäyntiavustaja Toimistosihteeri Ravintolatyöntekijä Palomies Kuva Kokonaistyöaika Kokonaistyöaika on se virka- ja työehtosopimuksen mukainen säännöllinen vuosityöaika, josta on vähennetty palkattomat poissaolot. Kokonaistyöaika lasketaan henkilötyövuosina. Henkilötyövuosi vastaa sitä työmäärää, jonka yksi täyttä työaikaa tekevä henkilö tekee vuoden aikana. Kokonaistyöaika vähentyi 68 henkilötyövuotta (1,2 %) vuodesta 29 vuoteen 21. Suurimmat muutokset olivat Atk-keskuksen ulkoistaminen Istekki oy:öön, koti- ja laitoshoidon lyhytaikaisten sijaisten korvaaminen Kuhilas oy:ltä ostettavalla vuokratyövoimalla, Alavan palvelutalon ja Haapaniemen alueen kotihoidon muuttaminen ostopalveluksi sekä Kevättömän sairaalan toiminnan lakkauttaminen.

10 9 (25) KOKONAISTYÖAIKA HENKILÖTYÖVUOSINA htv Kuva 7 KOKONAISTYÖAJAN JAKAUTUMINEN PALVELUSSUHTEEN LUONTEEN MUKAAN htv (3,2%) 145 htv (2,7%) Kaikki 453 htv (74,7%) 874 htv (16,1%) 167 htv (3,1%) 12 htv (,2%) 127 htv (3,2%) 95 htv (2,4%) 2934 htv (73,2%) 14 htv (3,5%) 77 htv (17,6%) 8 htv (,2%) 47 htv (3,3%) 5 htv (3,5%) 1119 htv (79,%) 168 htv (11,9%) 27 htv (1,9%) 4 htv (,3%) % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % Vakinaiset Vakinaiset työkierrossa Sijaiset Määräaikaiset Työllistetyt Muut Kuva 8 Tarkasteluajanjaksolla vakinaisen henkilöstön osuus kokonaistyöajasta lisääntyi 3,1 %:lla, ja työkierrossa olevien osuus,5 %:lla. Sijaisten ja määräaikaisten osuus väheni 1,7 %:lla, työllistettyjen osuus 1,6 %:lla ja muiden osuus,3 %:lla.

11 1 (25) 3.4 Poissaolot Palkallisten poissaolojen määrä vuonna 21 oli 953,4 henkilötyövuotta (17,6 % kokonaistyöajasta). Vuonna 27 määrä oli 975 henkilötyövuotta (17,2 % kokonaistyöajasta). PALKALLISTEN POISSAOLOJEN JAKAUTUMINEN RYHMITTÄIN % 9 % 2,8 3,6 3,8 3,1 3, 6,6 4,4 3,8 4,8 2,8 2,6 6,3 2,9 3,5 3,4 4,2 8,1 4,5 4,4 12,6 8 % 7 % 28, 19,4 26,6 19,7 24,6 18,8 23,2 18,3 6 % 5 % 4 % 3 % 62,7 72,3 63,4 69,5 61,6 64,2 65,6 71, 2 % 1 % % Loma Sairaus Lomaraha- ja säästövapaa Äitiysloma Muu Kuva 9 PALKALLISTEN POISSAOLOJEN %-OSUUDET KOKONAISTYÖAJASTA % ,5,5,6 5,,6,8 3,,7,5,6 4,7 1,1,7 3,2,6,5 1,5 4,6,8 2,2 3,4,7,5,8 4,2 1,,7 3, ,1 11,3 11,1 11,1 11,5 11,4 11,8 11, Loma Sairaus Lomaraha- ja säästövapaa Äitiysloma Muu Kuva 1 Palkattomien poissaolojen määrä vuonna 21 oli 325 henkilötyövuotta. Vuonna 27 määrä oli 346 henkilötyövuotta.

12 11 (25) PALKATTOMAT POISSAOLOT HENKILÖTYÖVUOSINA ht 32 14, ,6 19,9 46,6 19, 22,7 49,7 26,4 47,9 53,8 14,6 32,8 42, ,5 55,8 48, ,9 144, 145,1 141,4 3,5 4,7 5,5 3,2 4,1 2,9 3,1 2,2 4,7 2,6 3,1 2,7 4, 3, 43,4 34,6 46,8 32, , 1,3 Muu Lapsenhoito Äitiys- ja isyysloma Koulutus Sairaus Kuva Tehty työaika Tehty työaika on kokonaistyöaika vähennettynä palkallisilla poissaoloilla. Se vähentyi 218 henkilötyövuodella vuodesta 27 vuoteen 21. Vakinaisen henkilöstön tekemä työ väheni 7, sijaisten ja määräaikaisten 126, työllistettyjen 84 ja muiden 18 henkilötyövuodella. Työkierrossa olevien tekemä työ lisääntyi 16 henkilötyövuodella. htv ,2%,6% TEHTY TYÖAIKA HENKILÖTYÖVUOSINA ,2%,5% 329,3% 2,6% 2,5%,2% ,6% 17,4% 14,% 7,% 2,7% 2,9% 19,3% 4,% 2,8% 19,3% 3,8% 3,2% Muut 18 Työllistetyt Määräaikaiset Sijaiset 12 66,7% 1269,5% 5,4% 9,5% 5,9% 2,5% 69,3% 1253,5% 4,7% 11,5% 3,% 2,5% 71,1% 1185,4% 3,8% 11,9% 2,4% 3,1% 7,9% 1182,3% 3,7% 13,2% 2,1% 3,5% Vakinaiset työkierrossa Vakinaiset 6 76,2% 77,8% 78,4% 77,% Kuva 12

13 12 (25) Tehdyn työajan osuus kokonaistyöajasta vuonna 21 oli 82,4 % (naiset 82, %, miehet 83,6 %). Vuonna 27 se oli 82,8 % (naiset 82,2 %, miehet 84,4 %). KOKONAISTYÖAJAN JAKAUTUMINEN TEHTYYN TYÖAIKAAN JA PALKALLISIIN POISSAOLOIHIN V. 21 Tehty työaika 82,4 % Muu,8 % Loma 11,8 % Äitiysloma,4 % Sairaus 3,9 % Lomaraha- ja säästövapaa,8 % Kuva 13 HENKILÖSTÖPANOSTEN YHTEENVETO Henkilöt Palkattomat poissaolot htv Palkalliset poissaolot htv Tehty työaika htv Kokonaistyöaika htv Kuva 14

14 3.6 Palkat 13 (25) Tarkasteluajanjaksolla henkilöstön palkkakustannukset ilman työnantajakustannuksia kasvoivat 15 miljoonalla eurolla (9,3 %). Työnantajakustannukset mukaan lukien kasvu oli 18 miljoonaa euroa (8,3 %). PALKKAKUSTANNUKSET milj Palkat Työnantajakustannukset Työllistettyjen palkkakustannukset eivät sisälly lukuihin Kuva 15 Kokoaikaisen henkilöstön (vakinaiset, määräaikaiset ja sijaiset) keskimääräinen varsinainen palkka marraskuussa 21 oli euroa. Miesten palkka oli euroa ja naisten euroa (87,2 % miesten palkasta). Vuoden 26 marraskuussa naisten varsinainen palkka oli 86, % miesten varsinaisesta palkasta. KOKOAIKAISEN HENKILÖSTÖN VARSINAISTEN PALKKOJEN KESKIARVO SOPIMUKSITTAIN MARRASKUUSSA 21 (JA MUUTOS MARRASKUUSTA 26) Vakinaiset, määräaikaiset ja sijaiset Lääkärit, 69 naista, 34 miestä 4488 (+14,%) 4819 (+11,8%) 4598 (+13,%) Opetushenkilöstö, 497 naista, 238 miestä Tekninen henkilöstö, 73 naista, 387 miestä 3227 (+16,1%) 344 (+15,2%) 3284 (+15,7%) 35 (+19,9%) 2635 (+14,%) 2694 (+15,%) Muusikot, 11 naista, 34 miestä Näyttelijät, 9 naista, 9 miestä 251 (16,2%) 2696 (+1,9%) 2651 (+11,7%) 257 (+ 17,7%) 2679 (+18,%) 2593 (+17,7%) Kaikki Keskiarvo, 3364 naista, 1241 miestä 2431 (+16,2%) 2787 (+14,4%) 2525 (+15,5%) KVTES, 2678 naista, 286 miestä Tuntipalkkainen henkilöstö, 27 naista, 218 miestä 2218 (+15,7%) 2731 (+13,6%) 2268 (+15,5%) 251 (+12,5%) 2156 (+12,6%) 2145 (+12,6%) Kuva 16

15 Tuntipalkk. Tekninen henkilöstö Opetus- 14 (25) henkilöstö Lääkärit Sopimus VAKINAISEN HENKILÖSTÖN KUUKAUSIKESKIANSIOT SOPIMUKSITTAIN VUONNA 21 (ja säännöllisen työajan palkan muutos vuodesta 26) Molemmat Molemmat 3943 (+17,7 %) 418 (+17,9 %) 426 (+17,8 %) 637 (+18,4 %) 6231 (+15,9 %) 6281 (+17,5 %) (+22,9 %) 2841 (+16,1 %) Molemmat 2886(+17, %) henkilöstö KVTES Muusikot Näyttelijät Kaupunki Molemmat Molemmat Molemmat Molemmat Molemmat 2676 (+17,4 %) 2792 (+16,8 %) 2831 (+14,5 %) 2912(+13,2 %) 2872(+13,4 %) 2638 (+13,1 %) 2886 (+1,8 %) 2844(+1,8 %) 2369 (+17,2 %) 2866 (+13,9 %) 2413 (+16,8 %) 2123 (+12,5 %) 312(+16,2 %) 238(+15,1 %) 2357(+15, %) Säännöllisen työajan palkka Työaikakorvaukset Kuva 17 Vuonna 21 teki 2552 henkilöä rahalla korvattua lisä- ja ylityötuntia (keskimäärin 15,4 tuntia / htv). Lisä- ja ylityötuntien määrä vuodesta 29 vuoteen 21 lisääntyi 1848 tuntia. Lisä- ja ylityökorvauksia maksettiin vuonna 21 yhteensä 1,26 milj. euroa, muita työaikakorvauksia 8,9 milj. euroa. Sairaus-, tapaturma- ja kuntoutusajan palkkoja vuonna 21 maksettiin 6,3 milj. euroa (6,5 milj. euroa vuonna 29). Vähennystä oli siten 3,1 %. Sairauspoissaolojen osalta vähennys oli,33 milj. euroa (5,5 %). Palkallisen sairaus-, tapaturma- ja kuntoutuspoissaolopäivän keskihinta vuonna 29 oli 68,58 euroa ilman työnantaja- ja sijaiskuluja. euroa/k 7 KUNTA-ALAN KESKIANSIOT SOPIMUSALOITTAIN VUOSINA Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset Kvtes Kunta keskimäärin Tekniset Opetusala Lääkärit Lähde: Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuva 18

16 15 (25) SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN ANSIOIDEN VUOTUINEN MUUTOS SUOMESSA % 9 IV neljännes - IV neljännes Ansiotasoindeksi 25 = 1 8 7, ,7 5,1 4,7 4,9 5, ,1 2,8 3,3 3,9 3,4 2, Lähde: Kunnallinen työmarkkinalaitos Valtio Kunnat Yksityinen Kuva HENKILÖSTÖN TILA 4.1 Sairauspoissaolot Henkilöstön sairaus- tapaturma- ja kuntoutuspoissaoloprosentti (ko. poissaolojen osuus kokonaistyöajasta) vuonna 21 oli 4,7 %, kun se vuonna 29 oli 5, %. SAIRAUSPOISSAOLOT KALENTERIPÄIVÄÄ PER HENKILÖTYÖVUOSI Pv 25 Vuoden 27 luvut sisältävät sairauspoissaolot ja vapaa-ajan tapaturmat 2 2,3 18,7 18, 16,5 18,1 17, 16, ,9 12,3 13,4 11,7 15,3 1 5 Kaikki Kuva 2

17 (25) Vuodesta 27 vuoteen 21 poissaolot sairauden takia vähenivät 18,1 kalenteripäivästä 15,3 kalenteripäivään henkilötyövuotta kohden eli 2,8 kalenteripäivällä. Miehillä poissaolot vähenivät,2 ja naisilla 3,8 kalenteripäivällä. Vuodesta 28 alkaen vapaa-ajan tapaturmat eivät sisälly sairauspoissaoloihin. Jos ne huomioidaan, vuoden 21 sairauspoissaoloiksi saadaan 15,7 kalenteripäivää per henkilötyövuosi. Vapaa-ajan tapaturmia vuonna 21 oli siis,4 kalenteripäivää/htv. Yli 6 päivän sairauslomapäivien osuus väheni tarkastelujaksolla ,3 %. Vuonna 21 niitä oli 33,8 % kaikista sairauslomapäivistä. Ne jakautuivat 296:lle eri henkilölle (228 naista, 68 miestä). Sairastaneita henkilöitä oli kaikkiaan 4429, joista 3522 naista ja 97 miestä. SAIRAUDET KALENTERIPÄIVINÄ JA %-OSUUKSINA Kaikki 15,4% 23,2% 27,6% 33,8% ,8% 23,8% 27,3% 33,% 13,6% 2,5% 28,8% 37,1% Kaikki 13,1% 22,3% 26,8% 37,8% ,5% 23,% 28,8% 35,4% ,8% 19,5% 27,2% 41,5% Kaikki 13,5% 22,2% 28,5% 35,8% ,5% 22,3% 28,8% 35,4% ,6% 21,4% 27,5% 37,5% Kaikki 12,9% 21,1% 27,9% 38,1% ,8% 21,% 27,3% 38,9% ,4% 21,7% 3,9% 33,9% Kal.pv < 4 pv 4-14 pv 15-6 pv > 6 Kuva 21 Yli 6 kalenteripäivää kestäneet sairauspoissaolot vähenivät 19,7 % vuodesta 29 vuoteen 21. Naisilla ne vähenivät 18,5 %, miehillä 23,9 %.

18 4.2 Tapaturmat 17 (25) Tapaturmat koostuvat vapaa-ajan-, työ- ja työmatkatapaturmista. Tarkastelujaksolla tapaturmien osuus kokonaistyöajasta on noussut,4 kalenteripäivää henkilötyövuotta kohti. Vuonna 21 vapaa-ajan tapaturmien määrä oli 2589 kalenteripäivää, joka on 38,7 % kaikista tapaturmista. Niiden osuus oli vähentynyt 4,5 % vuodesta 29. Pv 8 TAPATURMAT KALENTERIPÄIVÄÄ (PER HENKILÖTYÖVUOSI) (,7) (,8) (,8) (1,) (,8) (,9) (1,1) (1,2) 1 (1,1) (1,4) (1,8) (1,8) Kaikki Kuva 22 VAKUUTUSYHTIÖLLE ILMOITETUT TYÖ- JA TYÖMATKATAPATURMAT SEKÄ AMMATTITAUDIT VUOSINA Lkm Sattuneet vahingot Sairauspäivien lkm Kuva 23

19 18 (25) Vapaa-ajan tapaturmat Henkilöitä Tapaturmia Kalenteripäiviä Kalenteripäivää/tapaturma 19,6 22,8 25,4 Kalenteripäivää/henkilö 23,5 26,9 27,3 Kuva Tulo- ja lähtövaihtuvuus Lähtövaihtuvuusprosentti on kaupungin palveluksesta poistuneiden vakinaisten henkilöiden määrän suhde kapungin vakinaiseen henkilöstömäärään. Vastaavasti tulovaihtuvuusprosentti on kaupungin palvelukseen palkattujen vakinaisten henkilöiden määrän suhde kaupungin vakinaiseen henkilöstömäärään. Lähtövaihtuvuus tarkastelujaksolla oli pienimmillään vuonna 27 ja tulovaihtuvuus vuonna 29. VAKINAISEN HENKILÖSTÖN TULO- JA LÄHTÖVAIHTUVUUS Henkilöitä (6,5 %) 214 (5,1 %) (7,4 %) 227 (5,2 %) (6,6 %) 273 (6,6 %) 256 (6,2 %) (4,5 %) Tulovaihtuvuus Lähtövaihtuvuus Kuva 25

20 19 (25) VAKINAISEN HENKILÖSTÖN LÄHTÖVAIHTUVUUS Henkilöä Eläkkeet Eronneet Muu syy Kuva 26 VAKINAISEN HENKILÖSTÖN ELÄKKEET Henkilöä Kaikki Kaikki Kaikki Kaikki Vanhuuseläke Varhennettu vanh.eläke Työkyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Kuva 27

21 2 (25) KUEL-TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE SIIRTYNEET DIAGNOOSEITTAIN Henkilöä Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet yms. Mielenterveyden häiriöt yms. Muut sairaudet Kuva 28 ELÄKEPOLITIIKAN TUNNUSLUKUJA Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä 59,9 6 6,3 61,1 Vanhuuseläkkeiden osuus eläkkeistä % ,5 65,8 Osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä kpl Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet kpl Kuva 29 Vuoden 21 lopussa osa-aikaeläkkeellä oli 238 henkilöä (22 naista ja 36 miestä). Eniten osa-aikaeläkeläisiä oli sosiaali- ja terveystoimessa (28) ja koulutuspalvelussa (14).

22 Eläkkeiden määrä 21 (25) VAKINAISEN HENKILÖSTÖN ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Kuva 3 Käytettävissä olevien tietojen perusteella 152 työntekijää (137 työntekijää/vuosi) saavuttaa vanhuuseläkeiän vuoden 221 loppuun mennessä. Opettajat ja Kuopion Energia - liikelaitoksen henkilöstö eivät sisälly lukuun. Vuonna 21 eläkkeelle jääneiden kokonaismäärä oli 1,5 kertaa vanhuuseläkkeelle jääneiden määrä. 5. INVESTOINNIT HENKILÖSTÖÖN 5.1 Työterveyshuolto Työterveyshuollon kustannukset vuosina ilmenevät kuvasta 31. Taulukossa on esitetty myös kokonaiskustannukset yhtä henkilöä kohden sekä kustannukset saatujen korvauksen jälkeen. TYÖTERVEYSHUOLLON KUSTANNUKSET TTH:n kokonaiskust./milj. euroa 1,59 1,78 1,87 1,95 Kokonaiskustannukset/henkilö ( ) 268,85 33,21 325,6 341,78 Kustannukset saatujen korvausten jälkeen/henkilö ( ) 117,16 148,2 153,17 16,7 Kuva 31

23 22 (25) Työterveyslääkärit tekivät työpaikkakäyntejä 11, työterveyshoitajat 161, fysioterapeutit 216 ja työterveyspsykologit 17. Käyntikertoja 12 ASIAKASKÄYNNIT TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Lääkärit Erikoislääkärit Terveydenhoitajat Fysioterapeutit Psykologit Kuva 32 Henkilöä KUNTOUTUKSIIN JA KUNTOREMONTTEIHIN OSALLISTUNEET Yhteensä Kuntoutukset Kuntoremontit Kuva 33 Vuonna 21 kuntoutuksiin osallistui 164 henkilöä (142 naista, 22 miestä) ja kuntoremontteihin 87 henkilöä (69 naista, 18 miestä).

24 23 (25) 5.2 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen ja koulutuksen tarkoituksena on oppimisen, koulutuksen ja perustyön saumaton yhteensovittaminen. Kehittämisen perustana on aina yhteys kaupungin toiminnan tavoitteisiin ja henkilöstön yksilölliseen työhyvinvointiin. Edellä mainitut perusteet edellyttävät tasapainoista johtamista. Vuonna 21 on jatkettu koko kaupungin tasolla järjestettyä pitkäkestoista, räätälöityä Johtamisen erikoistutkintoon tähtäävää oppisopimuskoulutusta. Keskitetty henkilöstökoulutus toteuttaa koko kaupungin tasoista, strategista kehittämistä ja koulutusta, jossa yhteys kaupungin tavoitteisiin ja perustyöhön huomioidaan. Toimialat järjestävät henkilöstölleen ammatillista koulutusta ja kehittämistä omiin tarpeisiinsa. Henkilöstön koulutus- ja kehittämiskustannukset vuonna 21 olivat,71 % maksetuista palkoista. Koulutettavapäiviä oli Toimialojen osuus tästä oli ja keskitetyn henkilöstökoulutuksen osuus Osallistujia oli yhteensä 12971, joista naisia 9589 ja miehiä Toimialojen osuus tästä oli 9996 (naisia 7274, miehiä 2722) ja keskitetyn henkilöstökoulutuksen osuus 2975 (naisia 2315, miehiä 66). Keskitetty henkilöstökoulutus sisältää myös henkilöstön työhyvinvointia lisäävää omavastuista, työajan ulkopuolella tapahtuvaa työkykyä ylläpitävää toimintaa. Tähän toimintaan vuonna 21 osallistui 876 henkilöä, joista naisia 81 ja miehiä 66. Henkilöstön ulkomaisen työssäoppimisen ohjelma oli käynnissä kuudetta vuotta. Vuonna 21 käytti tämän mahdollisuuden hyväkseen yksi henkilö. KEHITTÄMISEN TUNNUSLUKUJA 21 Osanottajat naisia miehiä 3382 Koulutettavapäivät (kpv) Kpv/hlö 3,2 Kustannukset/kpv 69,8 euroa Koulutukseen käytetty koko kaupungin palkkasummasta,71 % (Palkkasumma ei sisällä työllistettyjä, Pelastuslaitosta, Kuopion Energiaa eikä työnantajakuluja.) Kuva 34

25 EUR 24 (25) KOULUTUKSEEN OSALLISTUNEET HENKILÖT JA KOULUTETTAVAPÄIVÄT Osallistuneet henkilöt Koulutettavapäivät Pohjois-Savon pelastuslaitos ei sisälly lukuihin. Kuva 35 KUSTANNUKSET/KPV JA KPV/HLÖ Pohjois-Savon pelastuslaitos ei sisälly lukuihin. 9 82, ,6 69,1 69, ,6 3,5 3,2 3, Kustannukset EUR/kpv Koulutettavapäivät/hlö Kuva 36

26 25 (25) HENKILÖSTÖTUNNUSLUKUJEN MÄÄRITELMÄT HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Henkilöstön määrä on niiden palvelussuhteessa olleiden henkilöiden lukumäärä, jotka eivät silloin olleet palkattomasti poissa. PALVELUSSUHTEIDEN LUOKITUS Palvelussuhteet luokitellaan ja ilmoitetaan seuraavasti: 1. vakinaiset - toistaiseksi voimassa olevat palvelussuhteet 2. vakinaiset työkierrossa henkilöt, jotka hoitavat määräaikaista palvelussuhdetta, ja joiden vakinainen palvelussuhde on siitä syystä keskeytyksessä 3. sijaiset 4. määräaikaiset 5. työllistetyt 6. muut KOKONAISTYÖAIKA Kokonaistyöaika on se virka- ja työehtosopimuksen mukainen säännöllinen työaika, josta on vähennetty palkattomat työnteon keskeytykset. Se lasketaan henkilön palvelussuhteen kestosta laskenta-ajalta. Työn osa-aikaisuus huomioidaan. Kokonaistyöaika lasketaan kalenteripäivinä, ja muutetaan henkilötyövuosiksi jakamalla se 365:llä (karkausvuosina 366:lla). Kokonaistyöaika on siten palvelussuhteella ostettu työpanos ilman lisä- ja ylitöitä. POISSAOLOT Poissaolot lasketaan kokonaistyöajan tavoin poissaolon ajalta ko. laskentakautena. TEHTY TYÖAIKA Tehty työaika on kokonaistyöaika vähennettynä palkallisilla poissaoloilla. HENKILÖTYÖVUOSI Henkilötyövuosi (htv) on täyden vuoden kokonaistyöaika. LÄHTÖVAIHTUVUUS Lähtövaihtuvuuteen lasketaan ne vakinaiset henkilöt, jotka ovat poistuneet kokonaan kaupungin palveluksesta. Lähtövaihtuvuusprosentti on näiden henkilöiden määrän suhde koko henkilöstömäärään. VARSINAINEN PALKKA Varsinaiseen palkkaan kuuluvat seuraavat palkanosat: tehtäväkohtainen tai vastaavanluonteinen palkka lukuun ottamatta luontoisetua, henkilökohtainen lisä, määrävuosilisä, syrjäseutulisä, kielilisä, luottamusmieskorvaus ja työsuojeluvaltuutetun korvaus (KVTES luku II, 16 ) KOULUTETTAVAPÄIVÄ Koulutettavapäivä on yhden henkilön yhden työpäivän mittainen koulutus.