HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012

Transkriptio

1 KOKEMÄEN KAUPUNKI HENKILÖSTÖKERTOMUS 212 Käsitelty yhteistyötoimikunnassa Hyväksytty kaupunginhallituksessa Tiedoksi kaupunginvaltuustolle

2 KOKEMÄEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 212 Sisällysluettelo 1. Johdanto Henkilöstöresurssit Henkilöstön määrä Henkilöstön sukupuoli- ja ikärakenne Henkilöstön ammattinimikkeet Henkilöstön sopimusalat ja työaikajärjestelmä Henkilöstön tila Eläkkeelle siirtyminen Poissaolot Palkkakustannukset Henkilöstön kehittäminen Terveydellinen toimintakyky ja työsuojelu Työterveyshuolto Työkyvyn ylläpito Yhteistoiminta Työsuojelu Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto /27

3 1. Johdanto Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka avulla voidaan mm. seurata henkilöstövoimavarojen kehityslinjoja. Kertomus antaa läpileikkauksen kaupungin henkilöstön määrästä, ikä- ja ammattirakenteesta ja eläköitymisestä sekä mm. henkilöstökustannuksista, työpanoksesta ja terveydellisestä toimintakyvystä. Henkilöstösuunnittelu on kytketty talousarvion valmisteluun, talouden tasapainotusohjelmaan ja käyttösuunnitelmiin. Henkilöstökertomusta tarvitaan henkilöstövoimavaran määrän ja laadun ennakointiin sekä muuhun henkilöstön kehittämiseen. Vuoden 212 talousarviossa todettiin, että henkilöstöpolitiikalle on suurena haasteena uuden henkilöstön rekrytointi eläkkeelle siirtyvän tilalle. Kokemäen kaupungin henkilöstöpolitiikan tavoitteena on olla kilpailukykyinen työnantaja ja että kaupungilla on palveluksessaan ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö. Henkilöstökertomus pyrkii osaltaan luomaan katsauksen vuoden 212 henkilöstöpolitiikan eri osa-alueille. Tilinpäätöksen liitteeksi laadittava henkilöstökertomus on Kokemäellä laadittu vuodesta 1998 alkaen. Se on tarkoitettu luottamushenkilöiden, kaupungin johdon, osastojen, henkilöstöjärjestöjen sekä ulkoisten sidosryhmien käyttöön. Henkilöstökertomuksen tunnusluvuissa on pyritty vuosittaiseen vertailtavuuteen siten, että kertomukseen on sisällytetty myös kaksi edeltänyttä vuotta. Näin ollen vuoden 212 henkilöstökertomus sisältää myös vuosien 21 ja 211 tunnusluvut. Vuoden 212 henkilöstökertomuksen aineisto on kerätty henkilötietojärjestelmästä ja kaupungin sisäisestä tietojärjestelmästä. Valtakunnalliset vertailutilastot ovat Kuntatyönantajan laatimista tilastoista ja Tilastokeskuksen aluetietokannasta. Henkilöstökertomuksen aineisto on koottu vallinneen tilanteen mukaan. Kunta- ja palvelurakenteeseen jatkuvasti lisääntyvät muutospaineet ja taloudellisen tilanteen kireys asettavat haasteita kaupungin henkilöstölle tulevina vuosina. Vuoden 28 marraskuun lopussa kaupunginvaltuusto hyväksyi talouden tasapainotusohjelman kolmelle seuraavalle vuodelle. Tasapainotusohjelma päättyi vuoden 211 lopussa. Se on kokonaispaketti, joka omalta osaltaan on rasittanut niin kunnan päättäjiä kuin henkilöstöäkin. Henkilöstökertomuksen merkitys korostuu etenkin tilanteessa, jossa kunnat joutuvat niukkenevilla resursseilla turvaamaan tulevaisuudessa laadukkaat kunnalliset palvelut. Tässä tilanteessa kuntatyönantajan on yhä tarkemmin oltava selvillä esimerkiksi henkilökunnan rakenteesta ja osaamisesta, jotta se voi tehokkaammin ja tarkemmin kohdentaa henkilöstövoimavarojaan ja tiedostaa myös sen kehittämistarpeet. Henkilöstökertomuksessa on esitetty tilastojen, taulukoiden ja kuvioiden avulla erilaista tilastoaineistoa liittyen henkilöstöön. Taulukon ja kuvion selite löytyy taulukon tai kuvion alta ja tämän jälkeen on kerrottu enemmän taulukon tai kuvion sisällöstä. Joka luvun aluksi on lisäksi kerrottu, mitä asioita luvussa käsitellään. 2/27

4 2. Henkilöstöresurssit Henkilöstöresursseilla tarkoitetaan organisaation käytössä olevan henkilöstön tuottamaa lisäarvoa organisaatiolle. Henkilöstö on kaupungin tärkein voimavara, resurssi. Henkilöstökertomus peilaa erityisesti organisaation henkilöstöresurssien tilaa eli henkilöstön tilannetta, vointia ja työkykyä. Tässä kappaleessa tarkastellaan kaupungin henkilöstöresursseja: henkilöstön määrää, laatua ja rakennetta. 2.1 Henkilöstön määrä Henkilöstön määrällä tarkoitetaan vuoden viimeisenä päivänä kaupunkiin palvelussuhteessa olevien henkilöiden määrää, jolloin siihen sisältyvät myös lomalla tai muuten poissa olevat henkilöt sekä määräaikaisessa palvelussuhteessa olevat henkilöt. Henkilöstö on jaettu palvelussuhteen mukaisesti toistaiseksi voimassa oleviin (ns. vakinaiset) ja määräaikaisessa palvelussuhteessa (määräaikaiset ja sijaiset) olevaan henkilöstöön. Virkojen ja toimien vakinaiseen täyttämiseen vaaditaan hallintosäännön 47 :n mukaan kaupunginhallituksen lupa. Lupaa myönnettäessä tutkitaan erilaiset vaihtoehdot tehtävän hoitamiseksi ja mietitään myös yhteistyömahdollisuudet. Määräaikaisen viran/toimen osalta kaupunginhallitus voi antaa erilliset määräykset. Lähtökohtaisesti henkilöstömuutokset eli nimikemuutokset, virkojen ja työsuhteiden vakinaistamiset sekä uusien vakituisten virkojen ja työsuhteiden perustamiset käsitellään talousarvion yhteydessä. Vuoden 212 talousarvioon sisältyi osastokohtaisia henkilöstön palvelussuhteiden muutoksia. Yleishallinnossa lakkautettiin alkaen elinkeinoasiamiehen sekä maaseututoimenjohtajan ja maaseutuasiamiehen virat. Perusturvaosaston sosiaalitoimistoon perustettiin alkaen palvelusihteerin toimi. Samasta ajankohdasta lukien perustettiin myös nuorten työpajan yksilövalmentajan toimi sosiaalityöhön, hoitajan toimi kotihoitoon, sekä lähihoitajan toimi vanhustyöhön. Toinen lähihoitajan toimi perustettiin alkaen. Perusopetukseen perustettiin alkaen kaksi osa-aikaisen iltapäivätoiminnanohjaajan tointa sekä kaksi koulunkäyntiavustajan tointa. Kiertävän erityislastentarhanopettajan työpanos siirrettiin alkaen esiopetuksesta varhaiskasvatukseen, ja neljä perhepäivähoitajan tointa täytettiin vakinaisesti alkaen alkaen perustettiin neljä lastenhoitajan tointa, ja muutettiin yksi lastenhoitajan toimi lastentarhanopettajan toimeksi. Lisäksi toteutettiin seuraavat nimikemuutokset: erityislastentarhanopettajan toimi muutettiin varhaiskasvatuksen erityisopettajan toimeksi, perhepäivähoidon ohjaajan toimi muutettiin lastentarhanopettajan toimeksi, ja yhdeksän koulunkäyntiavustaja-lastentarhanopettajan tointa muutettiin koulunkäyntiavustajan toimiksi. Yhdyskuntaosastolla täytettiin alkaen rakennusinsinöörin toimi. Talonmiesten toimet muutettiin alkaen kiinteistönhoitajan toimiksi. Ruokapalveluissa toteutettiin seuraavat nimikemuutokset: kaksi ravitsemusesimiehen tointa muutettiin ruokapalveluesimiehen toimiksi, kaksi ravitsemusesimiehen tointa muutettiin 3/27

5 palveluvastaavan toimiksi, yksi ravitsemusesimiehen toimi muutettiin kokin toimeksi, ravitsemustyöntekijöiden toimet muutettiin ruokapalvelutyöntekijöiden toimiksi, koulutyöntekijöiden toimet muutettiin palveluvastaavan toimiksi, ja laitosapulaisten toimet muutettiin palveluvastaavan toimiksi. Kokemäen kaupungin palveluksessa oli vuoden 212 lopussa 319 vakinaisessa palvelussuhteessa olevaa henkilöä (vuoden 211 lopussa 297). Määräaikaisessa virkatai työsuhteessa oli 99 henkilöä (vuonna 211 heitä oli 88). palveluksessa oli 418 henkilöä (385 henkilöä vuonna 211). Kaupungin työntekijöiden määrä on noussut vuoden aikana 33 henkilöllä. Vakituinen henkilöstö Vakituinen henkilöstö Hallinto-osasto Perusturvaosasto Yhdyskuntaosasto Kuvio 1. Kaupungin vakituinen henkilöstö vuosina Vakituisen henkilöstön määrä on pysynyt tasaisena viimeisen kolmen vuoden aikana. Vuodesta 21 vuoteen 211 vakituisen henkilöstön määrä laski kahdeksalla henkilöllä, mutta nousi vuonna 212 jälleen. Tarkastelujakson aikana luvuissa ei ole nähtävissä suuria muutoksia ja vakituisen henkilöstön tilanteen kehitystä voi pitää vakaana. Vakinaisessa palvelussuhteessa oleva henkilöstö jakaantuu osastojen kesken seuraavasti: Vuosi Hallinto-osasto 12 % 11 % 3,5 % Perusturvaosasto 27 % 29 % 27,5 % 51 % 49 % 52 % Yhdyskuntaosasto 1 % 11 % 17 % Taulukko 1. Vakituisen henkilöstön jakautuminen osastoittain. 4/27

6 Noin puolet kaupungin vakituisista työntekijöistä työskentelee sivistysosastolla. Perusturvaosaston osuus kaupungin vakituisista työntekijöistä on kasvanut kolmen viime vuoden aikana. Määräaikainen henkilöstö Määräaikainen henkilöstö Hallinto-osasto Perusturvaosasto Yhdyskuntaosasto Kuvio 2. Kaupungin määräaikainen henkilöstö vuosina Määräaikaiseen henkilöstöön luetaan sijaiset ja määraikainen henkilöstö. Vuoden 21 henkilöstökertomuksessa todettiin, että määräaikaisuuksia on vähennettävä. Lisäksi vuoden 211 talousarviossa todettiin, että määräaikaisuuksia vakinaistetaan suunnitelmallisesti lähivuosien aikana. Myös vuoden 212 talousarvio jatkoi samalla linjalla. Vuoden 21 henkilöstökertomuksen tavoitteeseen päästiin vuoden 211 aikana, sillä määräaikaisen henkilöstön lukumäärä laski 23 henkilöllä. Vuonna 212 kehitys kuitenkin kääntyi jälleen nousuun. Eniten määräaikaisia työntekijöitä kaupunkiorganisaatiossa on perusturva- ja sivistysosastoilla. Hallinto- ja yhdyskuntaosastoilla määräaikaisuuksien käyttö on hyvin vähäistä. Määräaikaisessa palvelussuhteessa oleva henkilöstö jakaantuu osastojen kesken seuraavasti: Vuosi Hallinto-osasto 5 % 5 % 2 % Perusturvaosasto 33 % 35 % 4 % 6 % 55 % 54 % Yhdyskuntaosasto 2 % 5 % 4 % Taulukko 2. Määräaikaisen henkilöstön jakautuminen osastoittain. Osastokohtaiset määräaikaisen henkilöstön jakautumisprosentit ovat pysyneet lähes samoina. 5/27

7 Määräaikaisessa palvelusuhteessa olevan henkilöstön osuus koko henkilöstöstä: Vuosi Henkilöstöä yhteensä Määräaikaista henkilöstöä Määräaikaisten osuus henkilöstöstä: Kokemäki 26,7 % 22,9 % 23,7 % Kunta-ala 1 21 % 22 % * Taulukko 3. Määräaikaisen henkilöstön osuus kaupungin työntekijöiden määrästä. (*=tietoa ei vielä saatavilla) Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on kohtuullisen suuri suhteessa vakituisessa palvelussuhteessa olevaan henkilöstöön. Vuoden 212 aikana määräaikaisten osuus henkilöstöstä nousi,8 prosenttiyksikköä. Koko kunta-alan 2 määräaikaisten osuus oli vuonna ,1 % koko henkilöstöstä, joten kaupungin tilanne on hieman valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella. Vuonna 21 yli neljäsosa henkilöstöstä oli määräaikaisessa palvelussuhteessa. Vuoden 211 aikana päästiin tilanteeseen, jossa enää hieman yli viidesosa kaupungin työntekijöistä on määräaikaisessa palvelussuhteessa. Vuonna 212 määräaikaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä jälleen kasvoi hieman. Määräaikaisuuksien määrä ei voi tulevina vuosina enää laskea yhtä voimakkaasti, sillä henkilöstön poissaolojen vuoksi tarvitaan sijaisia. Myös kaupungin toiminnan sopeuttamisen kannalta määräaikaisuudet ovat perusteltuja. Esimiesten tehostettu ohjeistaminen ja erilaiset varahenkilöjärjestelyt sekä yhteistyö henkilöstöjärjestöjen kanssa luovat mahdollisuuksia määräaikaisten palvelussuhteiden oikeanlaiselle ja oikeanmääräiselle käyttämiselle /27

8 Henkilöstö henkilötyövuosina Henkilötyövuosi kuvaa kokoaikaiseksi muutetun henkilön työpanosta. Kaupungin kaikki palkatut tunnit (säännöllinen työaika+ ylityötunnit) jaetaan kaupungin kokoaikaisten palkansaajien keskimääräisillä palkatuilla tunneilla vuodessa. (Tilastokeskus 3 ). Henkilötyövuosikertymä , ,3 113,4 1 47,2 29,3 5,9 8,514,4 1,1 32,1 5 15,1 Hallinto-osasto Perusturvaosasto Yhdyskuntaosasto Kuvio 3. Henkilötyövuosikertymä osastoittain vuonna ,6 6,4 Miehet Naiset Osasto Osuus koko henkilöstöön verrattuna Miehet Naiset Hallinto-osasto 2,31 % 1,61 % 3,92 % Perusturvaosasto 2,75 % 28,5 % 3,8 % 7,97 % 44,47 % 52,44 % Yhdyskuntaosasto 4,11 % 8,73 % 12,84 % 17,14 % 82,86 % 1 % Taulukko 4. Henkilötyövuosien jakautuminen sukupuolen ja osaston mukaan. Henkilötyövuosina mitattuna naisten osuus on lähes 85 %. Verrattaessa henkilötyövuosiosuuksia vakituisen henkilöstön jakaantumiseen osastoittain, huomataan, että yhdyskuntaosaston osuus pienenee selkeästi. Henkilötyövuosikertymään vaikuttavat mm. osa-aikaeläkkeellä olevat /27

9 2.2 Henkilöstön sukupuoli- ja ikärakenne Sukupuolirakenne Sukupuolijakauma Naiset Miehet Hallinto-osasto Perusturvaosasto Yhdyskuntaosasto Kuvio 4. Kaupungin vakituisen henkilöstön sukupuolijakauma vuonna 212. Kokemäen kaupungin palveluksessa oleva vakituinen henkilöstö on hyvin naisvaltaista. Kaupungin palveluksessa oli vuoden 212 lopussa vakinaisessa virassa tai työsuhteessa 268 naista ja 51 miestä (vuonna 211 naisia oli 248 ja miehiä 49). Naisten osuus on näin ollen 84,2 % vakituisesta henkilöstöstä. Kokemäen kaupungissa naisten osuus vakituisista työntekijöistä on koko kunta-alan vastaavaa osuutta korkeampi, sillä Kuntatyönantajan mukaan 79 % kaikista kunta-alan työntekijöistä on naisia. Naisten osuus perusturva- ja hallinto-osastolla on huomattava. Ikärakenne Vuosi Henkilöstön keski-ikä (vakinaiset ja määräaikaiset) 21 46,25 vuotta ,35 vuotta ,25 vuotta Taulukko 5. Kaupungin henkilöstön keski-ikä vuosina Kaupungin henkilöstön keski-ikä on tarkastelujakson aikana pysynyt lähes samana. 8/27

10 Taulukossa 5 on mukana kaupungin vakituinen ja määräaikainen henkilöstö. Kaupungin palveluksessa olevat naiset ovat keski-iällä mitattuna nuorempia kuin kaupungin palveluksessa olevat miehet, sillä vuonna 212 naisten keski-ikä oli 45 vuotta 7 päivää ja miesten vastaavasti 46 vuotta 6 kuukautta. Tämä johtuu osittain miesten vähäisestä lukumäärästä kaupungin henkilöstöstä, jolloin yksittäiset tapaukset korostuvat. Koko kunta-alan työntekijöiden keski-ikä oli vuonna ,6 vuotta. Kokemäen kaupungin henkilöstö on hieman tätä keskiarvoa nuorempaa. Naiset Miehet Hallinto-osasto 45,55 vuotta 43,86 vuotta 45,3 vuotta Perusturvaosasto 46,35 vuotta 39,3 vuotta 45,63 vuotta 42,84 vuotta 46,35 vuotta 43,28 vuotta Yhdyskuntaosasto 51,7 vuotta 51,57 vuotta 51,65 vuotta Kaupungin henkilöstö 45,2 vuotta 46,5 vuotta 45,26 vuotta Taulukko 6. Keski-ikä osastoittain ja koko kaupungissa vuonna 212. Taulukossa 6 on mukana vakituinen ja määräaikainen henkilöstö. Yhdyskunta-osaston keski-ikä on osastoista korkein. Matalin keski-ikä on sivistysosastolla, jossa työskentelee myös suurin osa kaupungin henkilöstöstä. Henkilöstön lukumäärä heijastuu osastokohtaiseen keski-ikään. Henkilöstön ikäjakauma Henkilöä Ikävuosi Kuvio 5. Kaupungin henkilöstön ikäjakauma. Kaupungin henkilöstöstä suurin ikäryhmä on vuotiaat. Heitä on 67 henkilöä. Toiseksi eniten kaupungin palveluksessa on vuotiaita. Huomattava lisäys (53 %) henkilöstöön on nähtävissä 2-24 vuotiaissa työntekijöissä. Myös 6-64 vuotiaiden työntekijöiden määrä kaupungissa on kasvanut edelleen vuoden 212 aikana. Ikäryhmät vuotiaat ja vuotiaat ovat pienentyneet vuodesta /27

11 2.3 Henkilöstön ammattinimikkeet Kymmenen yleisintä ammattinimikettä Kokemäen kaupungissa: Ammattinimike Lukumäärä Opettajat, lehtorit ja rehtorit 74 Laitoshuoltajat ja osastoapulaiset 29 Ruokapalveluhenkilöstö 29 Perhepäivähoitajat 28 Kotihoidon henkilöstö 28 Lähihoitajat 2 Sihteerit ja muu toimistohenkilöstö 18 Lastenhoitajat 18 Koulunkäyntiavustajat 18 Lastentarhanopettajat, päiväkodin johtajat 1 Taulukko 7. Henkilöstön ammattinimikkeet vuonna 212. Opetushenkilöstöä on lukumääräisesti eniten. Toiseksi suurimman ammattiryhmän muodostavat laitoshuoltajat ja osastoapulaiset sekä ruokapalveluhenkilöstö. Sivistys- ja perusturvaosastojen ammattinimikkeet ovat voimakkaasti esillä taulukossa 7. Kokemäki kuuluu Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymään, joten kaikki terveydenhuollon henkilökunta on kuntayhtymän palveluksessa, eikä näin ollen näy taulukossa Henkilöstön sopimusalat ja työaikajärjestelmä Henkilöstö sopimusaloittain Miehet Naiset Yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) Opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES) Teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS) Tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES) Taulukko 8. Kaupungin henkilökunta sopimusaloittain sukupuolen mukaan. Taulukossa 8 on mukana kaupungin palveluksessa ollut henkilöstö (myös sijaiset ja muut lyhyet palvelussuhteet). Kaupungin henkilöstöstä suurin osa kuuluu yleisen virka- ja työehtosopimuksen piiriin. Toiseksi eniten on opetushenkilöstön virkaja työehtosopimukseen kuuluvia. Teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus on hieman yleisempi kuin tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus. Kaupungin henkilöstöön kuuluvista miehistä yleisen virka- ja työehtosopimuksen piriin samoin kuin opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen piiriin kuuluu n. 33 1/27

12 prosenttia. Naisista taas yli 8 prosenttia kuuluu yleisen virka- ja työsopimuksen soveltamisalaan. Työehtosopimus Kokemäen Kunta-ala 4 kaupunki Yleinen virka- ja työehtosopimus 73,6 % 72,5 % Teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus 4,1 % 5,9% Opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus 19,7 % 15, % Tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus 2,7 % 2,7% Taulukko 9. Työehtosopimusten osuus Kokemäen kaupungissa ja koko kunta-alalla. Yleisen virka- ja työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvaa henkilöstöä on Kokemäen kaupungissa suhteessa yhtä paljon kuin yleisestikin koko kunta-alalla. Tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen osuus on Kokemäellä sama kuin kuntatyönantajilla koko maassa. Opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimukseen kuuluvien osuus sen sijaan on Kokemäellä lähes kuusi prosenttia kansallista osuutta suurempi. Teknisen henkilöstön osuus taas on pienempi kuin koko kunta-alalla yleisesti. Kokonaisuutena voidaan sanoa, että Kokemäen työehtosopimusosuudet ovat kansallisen tason ja osuuksien mukaisia. Kunta-alan osuuksiin vaikuttaa myös lääkäreiden työehtosopimusta noudattavien määrä, jonka osuus kaikista työehtosopimuksista kunta-alalla on 3,4 prosenttia. Kokemäen kaupunki kuuluu Keski- Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymään, joten kaupungin palveluksessa ei ole lääkäreitä vaan kaikki lääkärit ovat kuntayhtymän palveluksessa. Näin ollen taulukossa 9 ei ole huomioitu lääkäreitä. Henkilöstö työaikajärjestelmittäin Työaikajärjestelmä Henkilöstön määrä Yleistyöaika 38,25 h/ vk 181 Opetustyö 93 Toimistotyöaika 36,25 h/ vk 48 Jaksotyö, vuorotyöluonteinen 6 Jaksotyö, päivätyöluonteinen 49 Perhepäivähoitajat 18 Talonmiehet 7 Ei säädöstä 6 37 h/ vk (KVTES III luku 1 ) 5 4 Taulukko 1. Henkilöstön työaikajärjestelmät vuonna 212. Taulukossa 1 on huomioitu vuoden 212 aikana kaupunkiin palvelussuhteessa olleet. Kaupungin henkilöstön yleisin työaikajärjestelmä on yleistyöaika, johon kuuluu noin 39 prosenttia koko henkilöstöstä. Opetustyötä tekeviä on noin 2 prosenttia henkilöstöstä tunnin työaikajärjestelmää sovelletaan esimerkiksi terveystarkastajiin, koulukuraattoreihin, ylihoitajiin, sosiaaliterapeutteihin ja sosiaalityöntekijöihin. 11/27

13 3. Henkilöstön tila Tässä luvussa tarkastellaan kaupungin henkilöstön tilaa eläkkeelle siirtymisen ja poissaolojen näkökulmasta. Poissaolo- luku koostuu sairauspoissaoloista, perhevapaista, muista palkattomista vapaista sekä vuorotteluvapaista. 3.1 Eläkkeelle siirtyminen Vuonna 21 eläkkeelle siirtyi 16 henkilöä ja vuonna henkilöä. Vuonna 212 eläkkeelle siirryttiin osastoittain seuraavasti: Osasto Eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden lukumäärä Hallinto-osasto - Perusturvaosasto - 5 henkilöä Yhdyskuntaosasto 5 henkilöä 1 henkilöä Taulukko 11. Eläkkeelle siirtyneet osastoittain. Vuonna 212 yleisin eläkkeelle jäämisen syy oli vanhuuseläke, jolle jäi 6 henkilöä. Osaaikaeläkkeelle jäi kaksi henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle samoin kaksi henkilöä. Osa-aikaeläkkeellä oli vuonna 212 kaikkiaan 16 henkilöä (vuonna 211 heitä oli 17 ja 12 vuonna 21). Osasto Osa-aikaeläkkeellä olevat Hallinto-osasto - Perusturvaosasto 3 henkilöä 7 henkilöä Yhdyskuntaosasto 6 henkilöä 16 henkilöä Taulukko 12. Osa-aikaeläkeläiset osastoittain. Eläkkeelle jäädään nykyään joustavasti ikävuosien välissä. Henkilökohtaisen, laskennallisen eläkeiän kaupungin palveluksessa olevat saavuttavat seuraavasti: Vuosi Eläkkeelle siirtyviä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä 22 7 henkilöä henkilöä henkilöä Taulukko 13. Eläkkeelle siirtyvät 1 vuoden aikana. 12/27

14 1 vuoden aikana laskennallisen eläkeiän saavuttaa 14 henkilöä eli n. 44 % kaupungin vakituisesta henkilöstöstä. Kaikista kiivainta eläkkeelle siirtyminen on vuosina : Eläkkeelle siirtyvät Henkilöä Eläkkeelle siirtyviä Vuosi Kuvio 6. Eläkkeelle siirtyvien henkilöiden lukumäärä vuosina Kuvio 6. Eläkkeelle siirtyvien henkilöiden lukumäärä vuosina Eläkkeelle siirtyneen työtehtävät on selvitetty ja pyritty tutkimaan mahdollisuudet sisäisiin järjestelyihin. Samalla on pyritty tukemaan urakiertoa. Yhteistyö osastojen ja naapurikuntien kesken on tiivistynyt ja tehtäviä priorisoidaan ja saatetaan muuttuneen lainsäädännön ja kuntalaisten palvelutarpeen mukaiselle tasolle. Kokemäellä on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ollut hyvin hakijoita avoimiin virkoihin ja työsuhteisiin ja näin on saatu rekrytoitua pätevää henkilökuntaa kaupungin palvelukseen. Seuraavan kymmenen vuoden aikana 44 prosenttia kaupungin vakituisesta henkilöstöstä saavuttaa eläkeiän, joten kaupungin on panostettava rekrytointiin sekä toiminnan tehostamiseen. Tämä tarkoittaa kilpailukykykyistä palkkausjärjestelmää, työmäärän kohtuullisuutta sekä panostamista myös henkilöstön työhyvinvointiin ja jaksamiseen koko organisaatiossa. 3.2 Poissaolot Poissaoloilla tarkoitetaan pääsääntöisesti virka- ja työvapaita, jotka voivat olla virka- ja työehtosopimuksen velvoittamina myönnettäviä taikka harkinnanvaraisia sekä lakisääteisiä perhevapaita. 13/27

15 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolot on työturvallisuuden mittari, joilla on suora yhteys työhyvinvointiin. Kokemäen kaupungissa laadittiin vuonna 211 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki - ohjeistus, jossa määritetään työkyvyn tukemisen periaatteet Kokemäen kaupungissa. Ohjeistus hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Ohjeistuksen tarkoituksena on henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen ja esimiestyön helpottaminen käsiteltäessä työkykykysymyksiä. Esimiehen tehtävänä on tarkkailla sairauspoissaoloja ja varhainen aktiivinen tuki ja puheeksi ottaminen ovat keskeisiä tekijöitä sairauspoissaolojen ehkäisemisessä. Myös toistuviin 1-3 päivän sairauspoissaoloihin on esimiehen kiinnitettävä huomiota. Sairauksia on aina, eikä niitä voida välttää, mutta kaikki sairauspoissaoloiksi kirjatut poissaolot eivät välttämättä liity sairauteen. Kyse voi olla muunlaisesta pahasta olosta työpaikalla tai päihdeongelmasta, joihin on puututtava työnjohdollisin keinoin ja työntekijän kanssa keskustelemalla. Työkykyä ylläpitävällä ja työhyvinvointia lisäävällä toiminnalla voidaan vähentää sairauspoissaoloja. Tuottavuus kasvaa, kun sairauspoissaolojen vähenemisellä henkilöstön tehokkaan työajan määrä lisääntyy. Myös kustannukset vähenevät, kun sairausajan sijaisia tarvitaan vähemmän. Sairauspoissaolopäivät Hallinto-osasto Perusturvaosasto Yhdyskuntaosasto Kuvio 7. Sairauspoissaolopäivät osastoittain vuosina Sairauspoissaolot kasvoivat vuonna 212. Perusturvaosastolla ja hallinto-osastolla sairauspoissaolot vähenivät vuoteen 211 verrattuna. Yhdyskuntaosastolla sairauspoissaolot lisääntyivät merkittävästi vuoteen 211 verrattuna. Tämä selittyy osaksi sillä, että ruokapalveluhenkilöstö siirtyi hallinto-osastolta tilahallinnon yksikköön yhdyskuntaosastolle. sairauspoissaolot lisääntyivät noin 2 kalenteripäivällä, prosentuaalinen kasvu oli n. 3,5 %. Vakinaisen henkilöstön määrä kasvoi vuoteen 211 verrattuna lähes 8 %. 14/27

16 Vuosi Hallinto-osasto 6,3 % 7,7 %,9 % Perusturvaosasto 41,2 % 38,3 % 35,2 % 46, % 46,3 % 46,8 % Yhdyskuntaosasto 6,6 % 7,7 % 17,2 % Taulukko 14. Osuus sairauspoissaoloista osastoittain vuosina Hallinto-osaston sairauspoissaolojen suhteellinen osuus koko kaupungin sairauspoissaoloista on ollut kasvussa. Tämä johtuu yksittäisistä tapauksista, jotka korostuvat, kun aineistona toimiva henkilöstön määrä on vähäinen. Sairauspoissaolojen jakautuminen on lähes vastaava kuin henkilöstön jakautuminen osastoittain. Sairauspoissaolopäivät/ henkilö: Vuosi Hallinto-osasto 8,4 11,9 7,7 Perusturvaosasto 2,3 2 21,7 12,4 14,4 19,2 Yhdyskuntaosasto 11,1 12,9 29 Koko henkilöstö 14,1 15,7 21 Taulukko 15. Sairauspoissaolopäivät henkilöä kohden osastoittain vuosina Taulukossa 15 on huomioitu sekä vakituisesti että määräaikaisesti kaupungin palveluksessa oleva henkilöstö. Eniten sairauspoissaolopäiviä henkilöä kohti oli vuonna 212 perusturvaosastolla. Perusturvaosaston sairauspoissaolopäivät henkilöä kohden ovat hieman lisääntyneet tarkastelujakson aikana. Hallinto-osaston sairauspoissaolopäivät ovat vastaavasti vähentyneet noin neljällä päivällä vuodessa henkilöä kohden. Muiden osastojen kuin hallinto-osaston sairauspoissaolopäivät henkilöä kohden nousivat vuoteen 211 verrattuna. Tällä hetkellä kaupungin jokaisella työntekijällä on noin 21 päivää vuodessa sairauspoissaoloja. Työtapaturmat Työtapaturmia oli vuonna 212 kaikkiaan 16 (vuonna 211 työtapaturmia oli 18). Poissaolopäiviä työtapaturmien vuoksi oli kaikkiaan 543 päivää (edellisenä vuonna 173 päivää). Yleisimpiä työtapaturmia kaupungin tilastoinnin mukaan ovat esimerkiksi nilkan/polven nyrjäyttäminen liukkaalla, selän kipeytyminen nostoliikkeessä ja kompastuminen. Työtapaturmista neljä tapahtui työmatkalla ja kaksitoista työpaikalla/ työssä ollessa. Vuosi 21 Prosenttia Päivää 211 Prosenttia Päivää 212 Prosenttia Päivää Hallinto-osasto 13 % % 23 % Perusturvaosasto 79 % % 51 5 % % % 96 49,5 % 268 Yhdyskuntaosasto 1 % 3 2 % 3,5 % 2 1 % 321 pv 1 % 173 pv 1 % 543 pv Taulukko 16. Työtapaturmapoissaolot osastoittain. 15/27

17 Työtapaturmapoissaolot ovat tarkastelujakson aikana lisääntyneet. Vuoteen 21 verrattuna vuonna 212 oli 222 päivää enemmän poissaoloja työtapaturmien vuoksi. Perusturvaosastolla vuosi 21 ja sivistysosastolla vastaavasti vuosi 211 näyttävät olleen synkkiä poikkeuksia. Samoin vuonna 212 suurin osa työtapaturmapoissaoloista kirjattiin perusturva- ja sivistysosastolla. Työtapaturmapoissaolot- taulukossa näkyvät yksittäisten tapaturmien aiheuttamat pitkät poissaolot. Työtapaturmista johtuneet poissaolotapaukset henkilö/osasto: Vuosi Hallinto-osasto 4 2 Perusturvaosasto Yhdyskuntaosasto Taulukko 17. Henkilöiden poissaolotapaukset osastoittain. Työtapaturmista johtuneet poissaolotapaukset ovat pysyneet lähes ennallaan vuoteen 211 verrattuna. Hallinto-osastolla ei kirjattu yhtään tapaturmasta johtuvaa poissaolotapausta vuonna 212. Tapaturmataajuustilasto on vakuutusyhtiön laatima tilasto, jossa on verrattu Kokemäen kaupungin tapaturmataajuutta koko kunta-alan tapaturmataajuuteen. Kuvaajassa tapaturmataajuus tarkoittaa tapaturmien määrää/ miljoona työtuntia. Tapaturmien määrässä on mukana työ- ja työmatkatapaturmat sekä ammattitaudit. Vertailutaajuus kuvaa koko kunta-alalla toimivien tapaturmataajuutta. Tapaturmataajuus vuosina Tapaturmataajuus Kokemäki Koko kunta-ala * Vuosi Kuvio 8. Tapaturmataajuus vuosina * vuoden 212 tietoa ei selvillä 6 Lähde: IF-vakuutus, Kokemäen kaupunki, tapaturmataajuus. 16/27

18 Kokemäen kaupungissa on selvästi pienempi tapaturmataajuus kuin koko kunta-alalla. Näin ollen tapaturmia on Kokemäellä vähemmän kuin kunta-alalla keskimäärin. Vuodesta 21 vuoteen 212 tapaturmataajuus on vähentynyt tasaisesti. Vuonna 212 tapaturmataajuus laski kolmella yksiköllä. Sairausajan palkat Hallinto-osasto Perusturvaosasto Yhdyskuntaosasto Kuvio 9. Sairausajan palkat osastoittain vuosina Sairausajan palkat ovat laskeneet vuoden 211 tasosta. Perusturvaosastolla sairausajan palkat laskivat vuonna 212 yli 25 euroa. Myös sivistysosaston sairausajan palkat ovat laskeneet yli 19 euroa vuodesta 211. Yhdyskuntaosastolla sairausajan palkat ovat nousseet johtuen ruokapalveluhenkilöstön siirtymisestä yhdyskuntaosastolle. sairausajan palkat laskivat vuonna 212 vuoteen 211 verrattuna noin 55 3 euroa. Sairaus- ja tapaturmavakuutuskorvaukset Hallinto-osasto Perusturvaosasto Yhdyskuntaosasto Kuvio 1. Sairaus- ja tapaturmavakuutuskorvaukset vuosina Sairaus- ja tapaturmavakuutuskorvaukset ovat olleet tarkastelujakson aikana kasvussa. Hallinto-osastolla korvausten määrä on laskenut vuoteen 211 verrattaessa selvästi. Suurin prosentuaalinen kasvu on tapahtunut yhdyskuntaosastolla. Eniten korvauksia maksetaan sivistysosastolla. 17/27

19 Perhevapaat Työntekijällä on työsopimuslain mukaan oikeus saada vapaaksi aika, jolta hän voi saada äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Äitiysvapaa on 15 arkipäivää. Isyysvapaata voi pitää 1-18 arkipäivää lapsen syntymän jälkeen äitiys- tai vanhempainrahakaudella enintään neljässä jaksossa. Työntekijällä on oikeus varsinaiseen palkkaan äitiysvapaan 72 ensimmäiseltä arkipäivältä ja isyysvapaan 6 ensimmäiseltä arkipäivältä. Näitä vapaita kutsutaan perhevapaiksi. Lisäksi perhevapaisiin luetaan tilapäinen hoitovapaa, jolla tarkoitetaan äkillisesti sairastuneen, alle 1 vuotiaan lapsen hoitovapaata. Vuosi Hallinto-osasto Perusturvaosasto Yhdyskuntaosasto Taulukko 18. Palkalliset perhevapaat kalenteripäivinä osastoittain. Palkallisten perhevapaiden määrä on laskenut vuodesta 211. Vuonna 212 perhevapaita pidettiin yli 2 päivää vähemmän kuin vuonna 211. Vuoden 212 palkallisten perhevapaiden määrä on lähes sama vuoteen 21 verrattuna. Palkallisia perhevapaita pidetään eniten perusturva- ja sivistysosastolla. Näillä osastoilla on myös eniten henkilökuntaa ja naistyöntekijöitä. Palkattomat perhevapaat Perusturvaosasto Yhdyskuntaosasto Kuvio 11. Palkattomat perhevapaat osastoittain vuosina /27

20 Hallinto-osastolla ei pidetty palkattomia perhevapaita tarkastelujakson aikana. Näin ollen hallinto-osastoa ei ole kuviossa 11. Palkattomia perhevapaita pidettiin vuonna 212 yhdyskuntaosastolla 19 päivää. n palkattomat perhevapaat ovat hieman vähentyneet. Perusturvaosastolla palkattomia perhevapaita on sen sijaan pidetty hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Muut palkattomat vapaat Muut palkattomat vapaat Hallinto-osasto Perusturvaosasto Yhdyskuntaosasto Kuvio 12. Muut palkattomat vapaat kalenteripäivinä osastoittain vuosina Muut palkattomat vapaat (virkavapaudet ja työlomat henkilökohtaisista syistä, palkattomat sairauslomat, eläkkeelle siirtymistä edeltävät lomat) ovat edelliseen vuoteen nähden vähentyneet. Suurin pudotus on tapahtunut sivistysosastolla, jossa vuosien 211 ja 212 välillä eroa on yli 19 päivää. Toisen tehtävän hoitoa varten myönnetyt virka/työvapaat muodostavat muista palkattomista vapaista pääosan. Vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa kokoaikatyössä ollut työntekijä tai työntekijä, jonka työaika on yli 75 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta, siirtyy työnantajansa kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti vuorotteluvapaalle ja työnantaja palkkaa samaksi ajaksi työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. 19/27

21 Vuorotteluvapaat Hallinto-osasto Perusturvaosasto Yhdyskuntaosasto Kuvio 13. Vuorotteluvapaat kalenteripäivinä osastoittain vuosina Vuorotteluvapaissa on tapahtunut selvää laskua. Hallinto-osastolla ja yhdyskuntaosastolla vuorottelupaita ei pidetty ollenkaan vuoden 212 aikana. Eniten vuorotteluvapaita pidettiin sivistysosastolla. Vuorotteluvapaissa korostuvat yksittäisten henkilöiden tekemät ratkaisut. Vuorotteluvapaita käytetään melko yleisesti ennen eläkkeelle siirtymistä. 4. Palkkakustannukset Palkkakustannukset (1 euroa) Hallinto-osasto Perusturvaosasto Yhdyskuntaosasto Kuvio 14. Palkkakustannukset osastoittain vuosina /27

22 Kuviossa 14 ovat mukana kaupungin määräaikainen ja vakituinen henkilöstö. Palkkakustannuksiin ei ole huomioitu erilliskorvauksia, kokouspalkkioita, työllisyyspalkkoja eikä jaksotettuja palkkoja. Hallinto-osaston palkkakustannukset olivat noin 62 euroa pienemmät vuonna 212 kuin 211, johtuen ruokapalveluhenkilöstön siirtymisestä yhdyskuntaosaston alaisuuteen. Vastaavasti yhdyskuntaosaston palkkakustannukset nousivat 74. Perusturvaosastolla tapahtui noin 274 euron nousu ja vastaavasti sivistysosastolla henkilöstön palkkakustannukset nousivat noin 271 euroa. Palkkakustannuksia oli vuonna 212 yhteensä euroa. Työntekijöitä kaupungissa oli vuonna 212 yhteensä 416, joten keskimääräiset vuosiansiot kaupungin palveluksessa olleella olivat n euroa. Keskimääräinen kuukausipalkka oli 2467 euroa. 5. Henkilöstön kehittäminen Taatakseen kuntalaisille riittävän laadukkaat ja ammattitaitoiset palvelut on Kokemäen kaupungin työnantajana pidettävä huolta henkilökuntansa jatko- ja täydennyskoulutuksesta. Henkilöstön kehittäminen on osa henkilöstöhallintoa ja sen tavoitteet tukevat kaupungin perustehtävää ja toimintastrategiaa. Henkilöstön kehittäminen on työnantajan vastuuta henkilöstöstä. Vastuu henkilöstön kehittämisestä on ensisijaisesti johdolla ja esimiehillä, ja olemassa olevien mahdollisuuksien puitteissa jokaisella työyhteisön jäsenellä. Vuosi Hallinto-osasto Perusturvaosasto Yhdyskuntaosasto Taulukko 19. Ammatilliseen lisäkoulutukseen käytetyt määrärahat vuosina Koulutukseen käytetyt määrärahat ovat vähentyneet suhteessa vuoteen 211. Määrärahat koostuvat opetuspalveluiden ostoista. Ammatillisen lisäkoulutuksen määrärahat sisältävät myös luottamushenkilöiden koulutukseen käytetyt määrärahat, jotka ovat taulukossa 19 mukana hallinto-osaston luvuissa. Perusturvaosastolla ja yhdyskuntaosastolla ammatilliseen lisäkoulutukseen käytetyt määrärahat ovat nousseet vuosien välillä. Hallinto-osastolla ja sivistysosastolla on vastaavasti käytetty aiempaan nähden vähemmän määrärahoja. lla määrärahojen lasku ei kuitenkaan johdu koulutuksen vähentämisestä, vaan Osaava Satakunta - täydennyskoulutushankkeen kautta ilmaiseksi saadusta lisäkoulutuksesta. Lisäkoulutukseen käytetty kokonaismääräraha on laskenut vuodesta 211 noin 5 3 euroa. Itsenäinen, omaehtoinen kouluttautuminen on myös määrällisesti kasvanut edellisvuoteen verrattuna, jos asiaa tarkastellaan myönnettyjen opintovapaiden kautta. Koko organisaatiossa käytettiin vuonna opintovapaapäivää, kun niitä vuonna 211 oli 1154 ja vuonna päivää. 21/27

23 Opintovapaat Hallinto-osasto Perusturvaosasto Yhdyskuntaosasto Kuvio 15. Opintovapaat osastoittain vuosina Opintovapaiden määrä on kasvanut kaikilla osastoilla hallinto-osastoa lukuun ottamatta. Erityisesti yhdyskuntaosastolla opintovapaiden määrä on kasvanut aiempiin lukuihin verrattuna. 6. Terveydellinen toimintakyky ja työsuojelu Tässä luvussa tarkastellaan kaupungin toimia työntekijöidensä terveydestä huolehtimisessa. Työterveyshuolto, työkyvyn ylläpito, työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sekä työsuojelu muodostavat työntekijöille tuen päivittäisissä työtehtävissä. 6.1 Työterveyshuolto Kokemäen kaupungilla on vuonna 26 solmittu työterveyshuoltoa koskeva sopimus Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa, jonka perusteella Kokemäen kaupunki ostaa henkilökunnan työterveyshuollon palvelut kuntayhtymältä. Kokemäen kaupungin henkilökunnan työterveyshuoltosopimus kattaa sekä lakisääteisen työterveyshuollon palvelut että terveyskeskustasoisen sairaanhoidon. Työterveyshuollosta saadun tiedon mukaan vuonna 212 työterveyspalvelujen tarjonnasta vastasivat pääsääntöisesti työterveyshoitaja (Kokemäellä), lääkäri (koko kuntayhtymässä), työfysioterapeutti (koko kuntayhtymässä) sekä perushoitaja (koko kuntayhtymässä). Lääkärin poissaolojen (lomat) ajaksi saatiin osa-aikaista lääkärityövoimaa. Työterveyshuollon sairaanhoidon palvelua laajennettiin alkaen. Työterveyshuollon sairaanhoito sisältää fysioterapiapalveluja työterveyslääkärin lähetteellä korkeintaan 1 kertaa 12 kuukauden periodilla. 22/27

24 Vuoden 211 aikana kaupungin ja työterveyshuollon yhteistyönä laadittiin "Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki"- malli, joka sisältää yhteneväiset ohjeet koko kaupungin henkilöstön sairauslomakäytännöistä, poissaolojen seurannasta ja toimenpiteistä työkykyongelmia kohdattaessa. Esimiehet ovat tämän mallin toteuttajina avainasemassa. Myös henkilöstölle tiedottaminen on heidän tehtävänsä. Työpaikkaselvitykset on tehty vuoden 212 aikana Peipohjan päiväkodissa, Lähteenmäen koululla, Korkeaojan koululla ja keskuskeittiöllä. Työterveyshuollon kustannukset Työterveyshuollon nettokustannukset ovat olleet: Vuosi Kustannukset Taulukko 2. Työterveyshuollon nettokustannukset vuosina Taulukon 2 kustannuksista on poistettu Kansaneläkelaitoksen rahoitusosuus. Rahoitusosuus on vaihdellut 44 prosentista lähes 5 prosenttiin työterveyshuollon kokonaiskustannuksista. Kuten taulukko 2 osoittaa, työterveyshuollon kustannukset ovat nousseet lähes 9 euroa vuodesta 211 vuoteen 212. Vuodesta 21 asti kustannukset ovat olleet kasvussa. Työterveyshuollon kustannukset henkilöä kohden on laskettu vakituisen henkilöstön lukumäärällä. Vuosi Kustannukset/ henkilö 21 79, , ,6 Taulukko 21. Työterveyshuollon kustannukset henkilöä kohden vuosina Vuonna 212 työterveyshuollon kustannukset henkilöä kohti nousivat 2,16 euroa. Kustannukset ovat nousseet tasaisesti seurantajakson aikana. Vuoden 211 lopulla kaupunki ryhtyi toimiin työkyvyn ylläpitämiseksi ja mahdollisten työterveyshuollon kustannusten leikkaamiseksi julkaisemalla ohjeistuksen työkyvyn tukemisesta kaupungissa. Tästä ohjeistuksesta kerrotaan tarkemmin luvussa /27

25 6.2 Työkyvyn ylläpito Työkykyä ylläpitävä toiminta on määritelty toiminnaksi, jolla työnantaja ja työntekijä sekä työpaikan yhteistyöorganisaatiot pyrkivät edistämään ja tukemaan jokaisen työelämässä mukana olevan työkykyä ja toimintakykyä hänen työuransa kaikissa vaiheissa. Työkykyä ylläpitävä toiminta ei ole erillisten toimenpiteiden sarja, joita käytetään ongelmien ilmaantuessa vaan jatkuva, koko työssäoloajan kestävä prosessi. Kokemäen kaupungissa on valmisteltu Työkyvyn tukemisen periaatteet Kokemäen kaupungin työpaikoilla - ohjeistus. Ohjeistuksen tavoitteena on henkilöstön työkyvyn tukeminen ja esimiestyön helpottaminen käsiteltäessä työkykykysymyksiä. Ennakoiva ja varhainen reagoiminen ja puheeksi ottaminen takaavat työntekijöille riittävän ja oikea-aikaisen tuen työssä selviytymisessä. Lisäksi ohje määrittelee toimintamallin Kokemäen kaupungin työpaikoilla käytettävään yhtenäisen sairauspoissaolokäytännön toteuttamiseen ja hallintaan. Ohjeistus korostaa sairauspoissaolojen ilmoituskäytännön kehittämistä, keskustelua työnantajan ja tekijän kesken sekä työhön palaajan tukemista töihin paluussa. Työkyvyn ylläpitämiseen oli vuoden 212 talousarviossa osoitettu 7 euron määräraha. Tästä määrärahasta käytettiin 4 22 euroa. Määrärahaa kohdennettiin fysiokimppaan (kerran viikossa) ja uimahallikäynteihin (kerran viikossa). Määrärahaa käytettiin lisäksi liikunta- ja kulttuuriseteleihin. Jatkossa yhteistyöryhmien toimintaa pyritään tehostamaan, jotta kaikki työkyvyn ylläpitämiseen budjetoidut määrärahat käytettäisiin henkilöstön hyvinvoinnin lisäämiseen. Alkuvuoden 212 aikana yhteistyöryhmät ovat kokoontuneet suunnittelemaan tulevan vuoden tapahtumia ja virkistystoimintaa. Vuoden 212 aikana kaupungin henkilöstöä on ohjattu alueellisiin ASLAK 7 - kuntoutusryhmiin. Näihin osallistuminen on kuitenkin ollut vähäistä. ASLAKkuntoutusryhmän rahoitus on harkinnanvaraista. ASLAK- kuntoutusryhmien tavoitteena on työkyvyn pitkäaikainen parantaminen ja työkyvyn säilyttäminen silloin kun työkyvyn heikkenemisen riskit ovat jo todettavissa. ASLAK on luonteeltaan ennalta ehkäisevää. Se on suunnattu niille työntekijäryhmille ja ammattialoille, joilla työstä johtuva fyysinen, henkinen ja sosiaalinen kuormitus on poikkeuksellisen suuri ja johtaa helposti terveysongelmien kasautumiseen. Lisäksi kaupungissa järjestettiin kävelytesti henkilöstölle oman kunnon mittaamiseksi. Tapahtuma auttaa henkilöstöä huomioimaan oman kuntonsa kehittämisen. 7 Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus 24/27

26 Kuntoutuspäivät Perusturvaosasto Yhdyskuntaosasto Kuvio 16. Kuntoutuspäivät osastoittain. Hallinto-osastolla ei pidetty yhtään kuntoutuspäivää tarkastelujakson aikana, joten hallinto-osastoa ei ole huomioitu kuviossa 16. Kuntoutuspäivien määrä kasvoi kaupungissa noin sadalla verrattuna vuoteen 211. Perusturva- ja sivistysosastolla kuntoutuspäivien määrä kasvoi paljon. 6.3 Yhteistoiminta Yhteistoiminnalla tarkoitetaan työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa. Sen tavoitteena on turvata henkilöstön mahdollisuudet vaikuttaa omaa työtään ja työympäristöään koskevien päätösten valmisteluun. Tarkoitus on, että sekä työnantaja että henkilöstö kehittävät yhteisvoimin, luottamukseen perustuen työn tuloksellisuutta ja samanaikaisesti henkilöstön työelämän laatua. Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrittelee 14 kaupungin ja henkilöstön yhteistoimintaelimen, joka Kokemäen kaupungissa on yhteistyötoimikunta. Yhteistyötoimikunta toimii samalla myös lakisääteisenä työsuojelutoimikuntana. Yhteistyötoimikunnan jäseninä toimivat henkilöstön edustajina pääsopijajärjestöjen pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Työnantajan edustajina toimivat kaupunginjohtaja, kaupunginsihteeri ja työsuojelupäällikkö sekä kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston edustaja. Jokaisella osastolla toimii lisäksi yhteistyöryhmä, joka käsittelee mm. oman osastonsa työkykyä ylläpitävää toimintaa, henkilöstön koulutuksen ja kehittämisen periaatteita sekä työsuojeluasioita. Yhteistyöryhmien on voimassa olevan työehtosopimuksen mukaan kokoonnuttava vähintään kolme kertaa vuodessa. Yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden 212 aikana viisi kertaa. Yhteistyötoimikunta käsitteli kokouksissaan muun muassa seuraavia asioita: - Kokemäen kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 25/27

27 - työsuojelun toimintasuunnitelma vuodelle työsuojelun toimintaohjelma - työterveyshuollon palvelujen soveltamisohje - ohjeistus työkyvyn hallinnasta, seurannasta ja varhaisesta tuesta - työkyvyn tukemisen periaatteet Kokemäen kaupungilla - Kokemäen kaupunki savuttomaksi työpaikaksi hanke - liikunta- ja kulttuuriseteleiden käyttöönoton pilotointi 6.4 Työsuojelu Työsuojelun tarkoituksena on ehkäistä, vähentää ja poistaa työssä ja työoloista aiheutuvia tapaturmia, ammattitauteja sekä fyysistä ja psyykkistä kuormitusta. Työsuojelu- ja työhyvinvointipolitiikalla halutaan muun muassa: - vähentää sairauspoissaoloja - vähentää pysyvän työkyvyttömyyden riskiä - kehittää työoloja - pitää yllä työ- ja toimintakykyä. Kokemäen kaupungin työsuojeluorganisaation yhtenä tavoitteena vuonna 212 oli lakisääteisien riskien ja vaarojen arviointien kehittäminen. Tämän myötä kehiteltiin toimintamalli riskien ja vaarojen arvioinniksi. Toimintamallia testattiin ruokapalvelussa. Toimintamallista saadun kokemuksen perusteella riskien ja vaarojen arviointia kehitetään edelleen. Tavoitteena on, että työpaikkakohtaiset riskien ja vaarojen arvioinnit toteutetaan kolmen vuoden välein. Vuoden 212 aikana otettiin käyttöön myös lomakemallit, joilla kirjataan niin sanotut läheltä piti -tilanteet. Läheltä piti - tilanteet käsiteltiin, ja niistä saatujen tietojen perusteella suunnattiin ennakoivia työsuojelukeinoja kyseisiin kohteisiin. Varsinaisia työtapaturmia kirjattiin vuonna kpl. (212 18kpl). Aluehallintoviraston Työsuojelun vastuualue suoritti välisenä aikana Kokemäen kaupungin kouluihin työsuojelutarkastuksen. Tarkastuksissa todetut välittömästi korjausta vaativat asiat on korjattu. Välittömästi korjausta vaativia asioita oli vähän ja ne saatiin korjattua pienillä toimenpiteillä. Tarkastus osoitti, että Kokemäen kouluissa työsuojelulliset asiat ovat pääosin valtakunnallisen tason yläpuolella. (Mitattu Avi:n Halvari indeksillä) lla tehtiin myös yleinen työsuojelutarkastus. Näiden tarkastusten lisäksi Aluehallintovirasto teki yhden pyydetyn tarkastuksen. Työpaikkaselvitykset tehtiin yhteistyössä työterveyshuollon kanssa seuraavissa työpaikoissa: Peipohjan peruskoulu, Korkeaojan koulu ja Lähteenmäen koulu. Tapauskohtaisia työsuojeluneuvotteluita pidettiin eri työpaikoilla. Neuvotteluista tehtiin muistiot mahdollisia jatkotoimia varten. Työsuojeluhenkilöstön kokous pidettiin ja muistio lähetettiin kaupungin johdolle. Työsuosuojelun toimintaohjelma tarkistettiin yhteistyötoimikunnassa Yhteistyötoimikunta käsitteli myös työsuojelun 26/27

28 toimintasuunnitelman, joka hyväksyttiin kaupunginhallituksen henkilöstöjaostossa Riskien ja vaarojen arviointi tehtiin päiväkodeissa ja ruokapalvelussa. Työterveyshuolto ja työsuojeluhenkilöstö ovat tehneet tiiviisti yhteistyötä. Ajankohtaisista asioista on keskusteltu kuukausittain. Yhteistyö on sujunut mallikkaasti työterveyshuollon kanssa. Työsuojeluhenkilöstö teki aloitteen nolla tapaturmaa -kampanjasta. Aloitteen tarkoitus on kiinnittää henkilöstön huomio työsuojeluasioihin. Ideana oli tarjota työpaikalle ilmainen kahvi kampanjan ajan, jos ei työpaikalla satu työtapaturmaa. Asiaa käsiteltiin kaupunginhallituksen henkilöstöjaostossa Henrikinhovin henkilökunnalle pidettiin koulutus työsuojeluun liittyvistä asioista Koulutusta pidettiin tarpeellisena ja koulutuksia tullaan järjestämään tulevaisuudessa tarpeen ja resurssien mukaan. Henkilökunnalle on tiedotettu ajankohtaisista työsuojeluasioista intranetin ja sähköpostin välityksellä. Työsuojeluhenkilöstöä koulutettiin seuraavasti: Työsuojeluvaltuutettu Eija Nurmi- Lahtinen osallistui alueellisen yhteistoiminnan neuvottelupäiville Teemana neuvottelupäivillä oli työhyvinvoinnin perusta kuntoon. Työsuojelupäällikkö Janne Lehtonen on suorittanut turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinnon Työsuojelupäällikön toimesta on jaettu työsuojelutoimintaa tukevaa materiaalia työsuojeluvaltuutetuille ja varavaltuutetuille. 7. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto Kaupunginhallituksen henkilöstöjaostosta määrätään Kokemäen kaupungin hallintosäännössä, jonka 39 :n mukaan kaupunginhallituksen henkilöstöjaostoon kuuluu viisi jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Kaupunginhallitus valitsee jäsenet ja varajäsenet toimikaudekseen. Henkilöstöjaoston jäsenet ja varajäsenet valitaan kaupunginhallituksen jäsenistä ja varajäsenistä. Hallintosääntömuutoksen myötä kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston esittelijänä toimii kaupunginsihteeri. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston toimialaan kuuluvat kaupungin henkilöstöhallinto, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiat sekä työllisyysasiat. Henkilöstöjaoston tehtävänä on edistää johtamiskulttuuria ja henkilöstön kehittämistä sekä ohjata ja kehittää työnantajan sekä henkilöstön välistä yhteistoimintaa ja henkilöstöpalveluja. Lisäksi henkilöstöjaosto käy työnantajan puolesta tarvittavat paikallisneuvottelut. Henkilöstöjaostolla oli kertomusvuoden aikana viisi kokousta. Käsiteltävinä asioina olivat muun muassa: - työterveyshuollon toimintasuunnitelma 27/27

29 - työsuojelun toimintasuunnitelma - työkyvyn tukemisen periaatteet - kaupungin työntekijöiden tehtäväkohtaiset palkat - paikallisen järjestelyerän jakaminen - Kokemäen kaupunki savuttomaksi työpaikaksi hanke - liikunta- ja kulttuuriseteleiden käyttöönoton pilotointi 28/27