Työterveyshuollon kumppanuus työkyvyn tukemisessa Työelämän tutkimuspäivät Tampere

Transkriptio

1 Työterveyshuollon kumppanuus työkyvyn tukemisessa Työelämän tutkimuspäivät Tampere Pauliina Juntunen (TtM, ft) Kuntoutussäätiö/ Punk

2 Taustaa Työterveyshuollon järjestäminen työntekijöille on työnantajan lakisääteinen (työterveyshuoltolaki 1383/2001) velvollisuus työterveyshuoltosopimus, työterveyshuollon toimintasuunnitelma Pienyritysten kokemus työterveyshuollosta saatavasta hyödystä on jäänyt heikoksi (=koetaan vain kustannuseränä). Näin ollen kumppanuus jää rakentumatta. 2

3 Taustaa Verkostoja rakennetaan tai niitä rakentuu yhteisen toiminnan kautta. Hyvästä kumppanuudesta saadaan monenlaista hyötyä: taloudellista hyötyä työnjako eri toimijoiden välillä on järkevää ja optimaalista hyöty jakautuu eri osapuolille tasaisesti tieto on kaikkien käytössä yhteistyökumppanit ovat osaavia ja luotettavia Lähde: (Ståhle & Laento 2000) 3

4 Työkyvyn tukemisen velvoite Työsopimuslaki, työturvallisuuslaki, laki työsuojelun valvonnasta.., työterveyshuoltolaki, työntekijän eläkelaki, yrittäjän eläkelaki, laki...tasa-arvosta, vuosilomalaki, työaikalaki, tapaturmavakuutuslaki, laki yksityisyyden suojasta, sairausvakuutuslaki (SvL13 luvun 5 - muutos astui voimaan ) Lähde: Ilmarinen J. 2003,

5 Suuret vs. pienet yritykset Suuruusluokka Yrityksiä Osuus- Henkilöstö Osuus-% Liikevaihto Osuus-% % mrd. euroa Pienet yritykset , ,5 116,4 34,6 0 4 henkilöä , ,7 39,3 11,7 5 9 henkilöä , ,1 18,6 5, henkilöä , ,6 23,0 6, henkilöä , ,1 35,5 10,6 Keskisuuret yritykset , ,4 55,3 16,4 Suuret yritykset 610 0, ,0 164,6 49,0 YHTEENSÄ , ,0 336,2 100,0 (Lähde: Tilastokeskus 2010, Yritysrekisterin vuositilasto 2009) 5

6 Miten pienet yritykset organisaatioina eroavat suurista yrityksistä? SYSTEEMISET EROT ISOT YRITYKSET PIENET, yrittäjävetoiset YRITYKSET Historia Melko pitkä, traditiot, rutiinit Lyhyt, ei perinteitä, rutiineja Johtamisjärjestelmä Ammattijohtajia, koulutus ja tai kokemus Yrittäjät ja perustajat johtavat Rakenne Tieto- ja muut järjestelmät Hierarkkinen ja/tai byrokraattinen Kehittyneitä, virallisia: tiedonkulku, henkilöstöhallinto, ym. järjestelmät Matala, epämuodollinen, erityinen Epävirallinen, ei kehittyneitä järjestelmiä Lähde: Dyer W.G.Jr Organizatioin Development in the Entrepreneurial Firm. The Journal of Applied Behavioral Science 1997,33,2, June:

7 Miten pienet yritykset organisaatioina eroavat suurista yrityksistä? SYSTEEMISET EROT ISOT YRITYKSET PIENET, YRITTÄJÄVETOISET YRITYKSET Hallinto Hallitus tai johtokunta vaikutusvaltainen Omistajan/perustajan päätökset, harvoin toimivaa hallitusta Omistajuus Perhe Hajautettu, usein julkinen, osakkeen hinta tärkeä Perheillä vain harvoin vaikutusvaltaa tai osallisuutta toimintaan Yksityinen, läheinen, usein perheen omistama Tulos tärkeämpi kuin osakkeen hinta Perustajan/johtajan/omistajan perheenjäseniä tai sukulaisia usein töissä firmassa Lähde: Dyer W.G.Jr Organizatioin Development in the Entrepreneurial Firm. The Journal of Applied Behavioral Science 1997,33,2, June:

8 Menetelmät Kuuden (6) erikokoisen alle 250 henkeä käsittävän työpaikan ja heidän työterveyshuoltojensa kanssa kartoitettiin työpaikan odotuksia ja tarpeita, sekä kumppanuuden vahvistumista edistäviä tekijöitä 3-4 krt á 2 h strukturoitu & osallistava keskustelu tarkastelussa myös: sairauspoissaolotilastot työterveyshuollon ja lakisääteisen tapaturmavakuutuksen kustannukset työeläkemaksuluokan kehittyminen nykyisellään työkyvyn ylläpitämiseksi ja tukemiseksi toteutettavat toimet työsuojelutoiminnan järjestäytyminen 8

9 Menetelmät Mukana: toimitus-/tehtaanjohtaja (työsuojelupäällikkö) henkilöstöpäällikkö väliesimiesedustus työsuojeluvaltuutettu työterveyshuollosta työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja Punk-hankkeesta projektisuunnittelija osassa työpaikoista työterveyshuollon asiantuntijalääkäri Loppupäätelmät keskusteluista eli työpaikkakohtaiset tarpeet, suunnitelmat ja keinot päivitettiin työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. 9

10 Menetelmät 10

11 Yritykset Henkilöstö- ja laitosruokalapalvelu(tehdas), jossa n 209 työntekijää. Tehtaassa valmistetaan erilaisia ruokia ja leipomotuotteita. Työtehtäviä mm. kylmä- ja lämpökeittiö, leipomo, kalustonkäsittely- ja varastotyöt, lähettämö sekä toimisto. Kansalaisopisto (Suomen 6. suurin), jossa vakituista henkilökuntaa n. 25 ja sivutoimisia tuntiopettajia, sijaisia ja luennoitsijoita n per vuosi. Työtehtävät mm. toimistotyö, opetustyö (yhteiskunnalliset aineet, tietotekniikka, kielet, musiikki, kuvataiteet, tanssi, liikunta, käsityöt). Luterilainen seurakunta, jossa vakituisia työntekijöitä 20, kausityöntekijöitä n. 7. Työtehtäviä mm. toimistossa, hengellisissä toimituksissa, musiikin parissa, lasten kerhotoiminnassa, nuorisotyössä, leireillä, seurakunnan keittiöllä, kiinteistöjen hoidossa ja hautausmaalla. 11

12 Yritykset Kuntoutusta, majoitusta, ravitsemusta sekä lyhyt- ja pitkäaikaista asumista vanhuksille tarjoava yritys, jossa on 51 työntekijää. Työtehtäviä em. lisäksi kauneudenhoito-, parturi-kampaamo- sekä kokouspalveluita. Aaltopahvin jatkojalostustehdas, jossa on 60 työntekijää. Työtehtäviä on tuotesuunnittelussa, silkkipainossa, pahvintyöstökoneilla sekä toimistossa. Kuitusementtilevyjä valmistava tehdas, jossa on 170 työntekijää. Työtehtäviä on maalaamossa, tehdaskoneiden äärellä, myynnissä sekä toimistossa. 12

13 Yritykset Toimiala Työtehtävät Henkilöstömäärä Henkilöstö- ja laitosruokalapalvelut Vapaa sivistystyö Luterilainen seurakunta Kuntoutus, ravitsemus. Majoitus, vanhuspalvelut Paperiteollisuus Betoniteollisuus kylmä- ja lämpökeittiö, leipomo, kalustonkäsittely- ja varastotyö, lähettämö, toimistotyö toimistotyö, opetustyö: yhteiskunnalliset aineet, tietotekniikka, kielet, musiikki, kuvataiteet, tanssi, liikunta, käsityöt toimistotyö, hengelliset toimitukset, musiikin soitto, lasten kerhotoiminta, nuorisotyö, leirityö, keittiö, kiinteistöjen ja hautausmaan hoito majoitus- ja ravintolapalvelut, kuntoutus, kauneudenhoito-, parturi-kampaamo-, kokouspalveluita, pitkä- lyhytaikaista asumista vanhuksille tuotesuunnittelu, silkkipainotyö, työ pahvintyöstökoneilla, toimistotyö maalaamo, työ tehdaskoneilla, myyntityö, toimistotyö päätoimista sivutoimista 20 vakituista 7 kausityöntekijää

14 Tulokset Kumppanuutta vahvistavat mm.: yhteistyötarpeen kartoittaminen ja määrittäminen työpaikan ajantasaisten tietojen (muuttuneet työntekijätiedot, yhteyshenkilöt, organisaatiokaavio) säännöllinen toimittaminen työterveyshuoltoon työterveyshuollosta/työsuojelutoimikunnalta tuleva muistutuskehotus hakeutua suunniteltuihin terveystarkastuksiin, vuotuinen, suunnitelmallinen (laadittu asialista) yhteiskokous työterveyshuollon kanssa (osana työsuojelutoimikuntaa) työterveyshuollon toimintasuunnitelman ja nykytilanteen (esim. sairauspoissaolot) päivittämiseksi. 14

15 Tulokset Työnantajat odottavat työterveyshuolloilta mm. apua: työkykykysymyksissä (työkykyarvioneuvottelu, puhelinpalaveri työterveyslääkärin kanssa), työtehtävien tilapäisessä keventämisessä esimiesten puheeksiottokoulutusten toteuttamisessa SEKÄ systemaattisempaa kuntoutukseen ohjaamista. 15

16 Tulokset Muut tekijät, jotka edesauttoivat kumppanuuden vahvistumista: työterveyshuollon säännöllinen yhteydenpito työpaikkaan työpaikalle laaditut sopimukset ja mallit, joissa kaikille osapuolille on määritelty omat roolit erilaisten häiriötilanteiden hoitamiseksi (esim. päihdemalli, työkyvyn tukimalli, ohje epäasiallisesta kohtelusta työelämässä) työsuojelutoimikunnan tai muun yhteistoimintaelimen organisoituminen työpaikan omat, selkeät tehtävä- ja vastuujaot sekä esimiestyön käytännöt ja tiedonkulkusuunnitelma LISÄKSI Työpaikoilla tulee olla tietoa, mitä he voivat odottaa työterveyshuollolta ja kuinka paljon työterveyshuollon palvelut maksavat. 16

17 Työkyvyn tuki - toimintamallin tavoitteena henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen ja esimiestyön helpottaminen työkykykysymyksiä käsiteltäessä auttaa työpaikkoja ja tth:ja suunnittelemaan yhteisiä toimintamalleja sekä varhaisen että työhön paluuvaiheen työkykyongelmien ratkaisemiseen 17

18 Johtopäätökset Pienyrityksissä omistajayrittäjän sitoutuminen ratkaisee, miten asiat hoidetaan. Yrityksen koon (isot, byrokraattiset yritykset vs. pienet, yrittäjä-vetoiset yritykset) avulla voidaan selittää mm. työsuojelu- ja työhyvinvointiasioiden järjestäytymisen astetta. Työpaikan ja työterveyshuollon resurssit ja käytännöt vaikuttavat keskeisesti yhteistyön määrään että laatuun. Monet menettelytavat työterveyshuollossa on kehitetty isojen yritysten tarpeisiin, eivätkä ne näin ollen vastaa yrityksen koosta johtuvaan omaleimaisuuteen (Seuri et al. 2011). Työsuojeluorganisaation toimiessa rutiininomaisesti ja esim. työterveyshuolto on jo ollut mukana työsuojelutoimikunnan kokouksissa, nähdään työterveyshuolto tarpeelliseksi kumppaniksi myös työkyvyn ylläpitämiseen ja tukemiseen liittyvissä kysymyksissä. 18

19 Kiitos mielenkiinnostanne Lisätietoa ja apuvälineitä pientyöpaikkojen työkyvyn tukemistyöhön löydät 19