TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET KUMPPANIKSI RY:SSÄ. Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki

Transkriptio

1 TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET KUMPPANIKSI RY:SSÄ Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki

2 Sisällysluettelo: Sisällys Työhyvinvoinnin kehittämisen tavoitteet Kumppaniksi ry:ssä... 1 Sairauspoissaolojen ilmoitus- ja raportointikäytännöt... 2 Ilmoituskäytäntö... 2 Raportointikäytäntö... 2 Seuranta... 2 Työkykyasioiden puheeksiottamisen rajat... 2 Esimiehen tehtävät ja tuki työssä jatkamisen tukemisessa ja sairauspoissaolojen seurannassa... 3 Esimiesohjeet työkykyasian puheeksi ottamisessa... 3 Ohjeita esimiehelle työkykyarvioon lähettämisestä... 3 Työhön paluun tuki... 4 Paluuvaiheen tehtävänkuvasta, työkyvyn tuesta ja muista järjestelyistä sopiminen... 4 Paluuvaihe joustavien työjärjestelyiden kautta... 4 Korvaava työ sairausloman vaihtoehtona... 4 Tiedottaminen ja yhteensovittaminen... 5 Seuranta... 5 Työkyvyn tuen malliin liittyvä tiedottaminen, juurruttaminen ja seuranta... 5 Työnantajan ja työterveyshuollon käytössä olevia tukikeinoja... 5 Liite 1, sairauspoissaoloilmoitus, 1-3 työpäivää 8 Liite 2, työkyvyn tuen tarpeen kartoituslista 8 Liite 3, varhaisen reagoinnin toimintamallin seuranta 10

3 1 Työhyvinvoinnin kehittämisen tavoitteet Kumppaniksi ry:ssä Työkyvyn tuki -toimintamallin tarkoituksena on henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen käsiteltäessä työkykykysymyksiä. Ennakoiva ja varhainen reagoiminen ja puheeksi ottaminen takaavat työntekijöille riittävän ja oikea-aikaisen tuen työssä selviytymisessä. Malli määrittelee Kumppaniksi ry:n työkyvyn hallinnan seurannan ja varhaisen tuen sekä työhönpaluukäytännöt. Tavoitteena on kehittää seuraavia työkyvyn tukemiseen liittyviä asioita: Yhteiskunta Perhe Lähiyhteisö Työkyky ihmisen voimavarojen ja työn välinen tasapaino Työ Työolot työn sisältö ja vaatimukset työyhteisö ja organisaatio esimiestyö ja johtaminen Ihmisen voimavarat Arvot Asenteet Motivaatio Ammatillinen osaaminen Terveys Toimintakyky Työkyky on moniulotteinen asia. Työkykyyn vaikuttaa merkittävästi työhön ja työyhteisöön liittyviä tekijöitä. Varhaisen tuen toimintamallin tavoitteena on muun muassa näiden tekijöiden kehittäminen henkilöstön työssä jatkamista tukeviksi. Työkyvyn toimintamallin on laatinut työsuojelutoimikunta. Työkyvyn tukimalli on käsitelty ja hyväksytty työsuojelutoimikunnassa Tämä ohjeistus tulee voimaan

4 2 Sairauspoissaolojen ilmoitus- ja raportointikäytännöt Ilmoituskäytäntö Työntekijä ilmoittaa sairauspoissaolosta mahdollisimman nopeasti lähimmälle esimiehelle tai poikkeustapauksessa jollekin muulle esimiehelle puhelimitse. Esimies voi myöntää luvan 1 3 työpäivän sairauspoissaoloon. Työntekijä täyttää sairauspoissaoloilmoituksen työhön palaamisen jälkeen (liite 1: Poissaoloilmoitus) ja toimittaa sen palkkasihteerille. Yli 3 työpäivän poissaolosta edellytetään lääkärintodistus, joka haetaan työterveyshuollon Lönnrotinkadun toimipisteestä Kajaanista tai lähimmästä terveyskeskuksesta / vastaavasta varsinaisen työntekopaikan sijaitessa jossakin muussa kunnassa kuin Kajaanissa. Lääkärintodistus toimitetaan esimiehelle mahdollisimman pian, viimeistään 14 päivän kuluttua todistuksen saamisesta. Esimies toimittaa todistuksen palkkasihteerille. Sairauspoissaolojen ilmoituskäytäntö on kirjattu intraan. Raportointikäytäntö Sairauspoissaolot lasketaan kalenteripäivinä. Palkkasihteeri kokoaa ja toimittaa toiminnanjohtajalle työntekijäkohtaiset sairauspoissaoloraportit kerran vuodessa. Ensimmäinen raportti koskee välistä aikaa. Työnantajan velvollisuus on toimittaa kattavasti poissaolotiedot työterveyshuoltoon. Palkkasihteeri toimittaa kaikkien työntekijöiden ja esimiesten poissaolotiedot työterveyshuoltoon. Seuranta Työsuojelutoimikunta keskustelee kerran vuodessa tai tarpeen mukaan työpaikalla työkyvyn tuen toteutumisesta ja sairauspoissaolojen raportointikäytännön toimivuudesta. Sairauspoissaolojen raportointikäytännön seurantaa varten palkkasihteeri kokoaa kerran vuodessa työsuojelutoimikunnalle yhteenvedot poissaoloista. Työkykyasioiden puheeksiottamisen rajat Työntekijä voi halutessaan / tarvittaessa keskustella työkykyasioista esimiehensä kanssa ja käyttää keskustelussa apunaan liitteen 2 työkyvyn tuen tarpeen kartoituslistaa. Työpaikalla otetaan työkykyasiat puheeksi seuraavien enimmäisrajojen mukaisesti: 1. Lyhyet poissaolot: sairauspoissaoloja viimeisen kahdentoista (12) kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. 2. Pitkät / pitkittyvät poissaolot: viimeisen 12 kuukauden ajalta poissa työstä sairauden vuoksi >20 pv. 3. Työhön paluun tuki: pitkän yhtäjaksoisen sairauspoissaolon jälkeen (yli 40 työpäivää) ennen työhönpaluuta työntekijän otettava yhteyttä esimieheen (puhelinkeskustelu/tapaaminen) 2 3 viikkoa ennen arvioitua työhönpaluuta, joka tarvittaessa ohjaa työntekijän työterveyshuoltoon joustavan työhönpaluun suunnittelemiseksi. Työhönpaluu sovitaan tarvittaessa työkykyneuvottelussa (työterveyslääkäri, työntekijä, esimies). Tarvittaessa myös lyhyemmän sairauspoissaolon jälkeen voidaan sopia työhönpaluun tuesta.

5 3 4. Paluu sairauslomalta työhön korvaavan työn käytännön kautta 5. Pitkän sairauspoissaolon aikana toivotaan työntekijän olevan yhteydessä työpaikkaan, esimerkiksi käymällä työpaikalla. Esimies pitää yli kuukauden kestävän sairauspoissaolon aikana kuukauden välein yhteyttä työntekijään. Esimiehen tehtävät ja tuki työssä jatkamisen tukemisessa ja sairauspoissaolojen seurannassa Esimiesohjeet työkykyasian puheeksi ottamisessa Esimies järjestää keskustelutilaisuuden työntekijän kanssa, kun reagointirajat ylittyvät. Keskustelun apuna käytetään Työkyvyn tuen tarpeen kartoituslistaa (liite 2). Työntekijä ja esimies täyttävät kartoituslistan omista näkökulmistaan ennen yhteistä keskustelua. Esille nouseviin asioihin haetaan ratkaisut yhdessä. Ratkaisut ja seurantatavat kirjataan ylös. Tavoitteena tässä keskustelussa on sopia yhdessä tarpeelliseksi nähdyistä jatkotoimenpiteistä ja toimenpiteiden toteutuksen seurannasta. Neuvottelumuistion laatii esimies ja sekä työntekijä että esimies allekirjoittavat sen. Kirjaamalla keskustelut neuvottelumuistioon, voidaan tilannetta seurata ja sopia jatkotyöskentelystä. Neuvottelumuistiot säilytetään esimiehen huoneessa. Työntekijän suostumuksella keskustelusta kirjattu neuvottelumuistio sekä muu tarvittava tieto toimitetaan työterveyshuoltoon. Esimies täyttää keskustelun jälkeen seurantalomakkeen (liite 3). Esimiehen on hyvä ottaa itselleen kopio seurantalomakkeesta. Seurantalomaketietojen yhteenvetoja käsitellään työsuojelutoimikunnassa. Jos yllämainituissa neuvotteluissa tulee esille työntekijän päihdeongelma, eteneminen tapahtuu yhdessä sovitun päihdeohjelman mukaisesti. Päivitetty päihdeohjelma on hyväksytty työsuojelutoimikunnassa ja se löytyy intranetistä Työsuojelu-sivulta. Ohjeita esimiehelle työkykyarvioon lähettämisestä Mikäli keskustelussa esimiehen kanssa ilmenee tekijöitä, jotka viittaavat työkyvyttömyyden uhkaan voivat esimies ja työntekijä sopia työkyvyn arviosta työterveyshuollossa. Aloitteen työkyvyn selvittämiseen voi tehdä myös työterveyshuolto. Työkyvyn arvioimiseksi varataan työntekijälle vastaanottoaika työterveyshuoltoon. Esimies tekee työkykyarviopyynnön kirjallisena. Lisäksi työtekijän suostumuksella lähetetään kopio työterveyshuoltoon neuvottelumuistiosta, joka on tehty keskustelusta. Aika varataan ensin työterveyshoitajalle perustietojen kokoamista varten (haastattelu, esitietojen kerääminen, epikriisien ja muun tarvittava aineiston tilaaminen). Työterveyshoitaja varaa tämän jälkeen ajan työterveyslääkärille työkykyarviota varten. Työkyvyn arvioinnin jälkeen järjestetään työkykyneuvottelu. Neuvotteluun osallistuvat työntekijä, esimies ja työterveyshuollon edustajat ja pyydettäessä myös luottamusmies ja työsuojelun edustajat. Työterveyslääkäri laatii muistion, joka annetaan työntekijälle ja esimiehelle ja joka liitetään potilaskirjoihin.

6 4 Työhön paluun tuki Paluuvaiheen tehtävänkuvasta, työkyvyn tuesta ja muista järjestelyistä sopiminen Pitkältä sairauslomalta työhön palaamisessa voidaan käyttää seuraavia vaihtoehtoja: - paluu entiseen työhön ilman erikoistoimenpiteitä - paluu entiseen työhön, jossa tehdään mahdollisuuksien mukaan määräaikaisia työjärjestelyjä (mm. työtehtävien rajaaminen, muuttaminen, lyhennetty työaika) - uudelleensijoitusselvittely omalla työpaikalla Jos työterveyslääkärin vastaanotolla nousee esiin joustavien työjärjestelyiden tai korvaavan työn tarve, järjestetään työkykyneuvottelu, johon osallistuvat esimies, työntekijä ja työterveyslääkäri. Esimiehellä on oikeus saada tarpeellisia asiantuntijaneuvoja työterveyshuollosta työntekijän luvalla puhelimitse, läsnä olevien kuullen tai työkykyarvioneuvottelussa. Työkykyneuvottelussa käydään läpi ne tekijät, jotka joustavan työn järjestelyssä on otettava huomioon. Joustavista työjärjestelyistä on mahdollisuus palata takaisin sairauslomalle. Paluuvaiheen tehtävänkuvan suunnittelun pohjana käytetään työkyvyn tuen tarpeen kartoituslistaa. Sopimus paluuvaiheen toimenkuvasta ja työajasta tehdään työntekijän terveydentilaa koskevan selvityksen perusteella. Sovittu paluuvaiheen tehtävänkuva ja siihen liittyvät tukitoimet kirjataan neuvottelumuistioon. Esimies arvioi, onko työtä tai koulutusta tarjolla ja määrittelee, mihin henkilö siirtyy. Tässä yhteydessä sovitaan myös työhön paluuseen liittyvästä tiedottamisesta työyhteisössä. Työntekijällä on oikeus ottaa selvittelytilanteeseen mukaan työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies. Hänellä on myös oikeus kääntyä tarvittaessa uudelleen työterveyslääkärin puoleen saadakseen uuden työkykyarvion. Työntekijä päättää, ottaako hän tarjottua työtä tai koulutusta vastaan. Työntekijällä on oikeus keskeyttää joustavat työjärjestelyt tai koulutus ja siirtyä sairaslomalle ja ottaa yhteys työterveyslääkäriin saadakseen uuden työkykyarvion. Joustavien työjärjestelyiden päätyttyä työntekijä palaa aikaisempiin tehtäviin. Paluuvaihe joustavien työjärjestelyiden kautta Joustavia työjärjestelyitä voivat olla osasairauspäiväraha, osakuntoutustuki, erilaiset kuntoutukset, työterveyshuollon työkokeilu ja työeläkelaitoksen työkokeilu. Sairauslomalta töihin palattaessa voidaan käyttää joustavia työjärjestelyitä, jotka perustuvat: - työterveyslääkärin näkemykseen siitä, että työhön paluu ei aiheuta haittaa toipumiselle - työntekijän suostumukseen - työnantajan mahdollisuuteen järjestää sopivia, joustavia työtehtäviä Korvaava työ sairausloman vaihtoehtona Erikseen sovittavissa tilanteissa sairausloman sijaan voidaan toimia myös työpaikan käytössä olevan korvaavan työn toimintamallin mukaisesti, johon liittyvistä käytännöistä on sovittu työpaikkakohtaisesti seuraavilla toimialoilla: teknologiateollisuus (2007), paperiteollisuus (2010) sekä rakennus- ja kuljetusala. Joustavat työjärjestelyt, mukaan lukien korvaavat perustuvat esimiehen, työtekijän ja työterveyslääkärin yhteiseen näkemykseen sairausloman aikana korvaavaan työhön paluusta: työterveyslääkärin näkemykseen siitä, että työhön paluusta ei aiheuta haittaa toipumiselle työntekijän suostumukseen lähiesimiehen mahdollisuuteen järjestää korvaavaa työtä

7 5 Tiedottaminen ja yhteensovittaminen Työhönpaluuseen liittyvä tiedottaminen tapahtuu esimiehen toimesta palaverissa. Työhön paluun ajankohdasta sekä mahdollisista uusista työjärjestelyistä tiedotetaan muille henkilöille. Mahdolliset muutokset sovitetaan muiden työhön. Seuranta Seuranta toteutetaan työkykyneuvottelussa laaditun neuvottelumuistion mukaisesti. Työkyvyn tuen malliin liittyvä tiedottaminen, juurruttaminen ja seuranta 1. Valmis toimintamalli käydään läpi ja hyväksytään työsuojelutoimikunnassa ja työsuojelutoimikunta suunnittelee tiedottamisen, 2. Koko henkilöstölle tarjotaan vielä mahdollisuus tutustua tekstiin ennen tiedotustilaisuutta. Toimintamalli jaetaan kaikille sähköpostin liitetiedostona. 3. Toiminnanjohtaja pitää koko työpaikalle tiedotustilaisuuden. 4. Työterveyshuolto järjestää lähiesimiehille (yhden tai useamman) yhteistyöneuvottelun, jossa toimintamallin käytännölliset asiat työterveyshuoltoyhteistyöhön liittyen käydään läpi. 5. Esimiesten puheeksiottovalmennus: Esimiehille järjestetään puheeksiottovalmennusta - Tutustaan yhdessä Työkykyasiat puheeksi työpaikalla -videoon. 6. Työkykyseurannan toteutus ja raportointi on osa työterveyshuollon toimintaohjelmaa. Työterveyshuollon velvollisuus on raportoida vuosittain työkykyseurannasta. 7. Työkykyseurannan tietoja ja varhaisen tuen toteutumista analysoidaan säännöllisesti osana työpaikan työsuojelun toimintaohjelmaa / säännöllisesti osana työpaikan työsuojelun yhteistoimintamenettelyä Työnantajan ja työterveyshuollon käytössä olevia tukikeinoja Työkykyneuvotteluissa ja / tai paluuvaiheen toimenkuvan yhteydessä voidaan sopia muun muassa seuraavien tukikeinojen käyttöönotosta: 1. Työeläkelaitoksen työkokeilu on mahdollinen silloin kun on todettavissa työkyvyttömyyden uhka. Työeläkelaitoksen työkokeilu ja muu ammatillinen kuntoutus on mahdollinen silloin, kun on todettavissa työkyvyttömyyden uhka. Työeläkelaitoksen kuntoutuksella pyritään siihen, että henkilö pystyisi kuntoutuksen avulla jatkamaan työelämässä. Työkokeilun aikana työntekijän toimeentulona on kuntoutustuki ja työkokeilu voi olla osa- ja kokoaikaista. Työeläkelaitoksen työkokeilu on yksi mahdollinen tukikeino pitkän poissaolon jälkeen työhön paluuta kokeiltaessa. Työeläkekuntoutuksesta lisätietoja Telan nettisivuilta 2. Osasairauspäiväraha mahdollistaa määräaikaisen osa-aikatyön. Työtä voi tehdä % kokoaikaisesta työajasta. Osasairauspäivärahaan on oikeus omavastuuajan (1+9 päivää) jälkeen. Järjestely sovitaan yhdessä työntekijän, työterveyslääkärin tai työolosuhteet muutoin tunteva lääkärin ja esimiehen kanssa. Osasairauspäivärahalta voi siirtyä ilman omavastuuta kuntoutusrahalle ja päinvastoin. Lisätietoja saa mm. työterveyslääkäriltä Työterveyshuollon työkokeilu on yksi mahdollinen työhön paluun tukikeino, esimerkiksi pitkän yli 60 päivän poissaolon jälkeen. Katso materiaalipankki Työterveyshuollon järjestämä työkokeilu. 4. Kuntoutuspalveluohjaus, jolloin työterveyshuolto voi käyttää kuntoutuspalvelun tuottajan osaamista suunnitellessaan työhön palaamista. 5. Työnantaja ja työntekijä voivat suunnitella varhaista työkyvyn tukea myös kuntoutukseen osallistumisen muodossa

8 1 LIITE 1 SAIRAUSPOISSAOLOILMOITUS, 1 3 TYÖPÄIVÄÄ Työntekijän nimi: Syntymäaika: Henkilönumero & osasto: Poissaoloaika (pvm:t): Syy oma sairaus lapsi sairas Sairauspoissaolokerrat tämän sairauden vuoksi 1. kerta jatkoa edelliselle Suostumus sairauspoissaolotietoni voidaan antaa työterveyshuoltoon sairauspoissaolotietojani ei saa antaa työterveyshuoltoon

9 1 LIITE 2 Työkyvyn tuen tarpeen kartoituslista pvm:..20 Työkyvyn tuen tarpeen kartoituslista auttaa työntekijää ja esimiestä tekemään tilannearviota työkykyyn vaikuttavista asioista. Työntekijän ja esimiehen on hyvä tutustua listaan ennen yhteistä keskustelua. Tällöin keskustelua on helpompi suunnata asioihin, jotka vaativat muutoksia tai tukea. Kartoituslistasta on hyvä tulostaa kaksi kappaletta, jotta molemmille keskustelun osapuolille jää oma osa listasta. 1. Työolot Työvälineet ja työmenetelmät Työaikajärjestelyt Työolojen terveellisyys ja turvallisuus Työn kuormittavuus Kuormituksen jakautuminen työyhteisössä Kunnossa Kehitettävää 2. Ammatillinen osaaminen Työn tavoitteet ja perustehtävät Osaaminen nyt Osaaminen tulevaisuudessa Työssä oppiminen Kunnossa Kehitettävää 3. Työyhteisön toimivuus Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön Palautteen saaminen Esimiehen tuki Työtovereiden tuki Ilmapiiri Kunnossa Kehitettävää 4. Omat voimavarat Fyysiset voimavarat Henkiset voimavarat Voimavarojen riittävyys tulevaisuudessa Terveys suhteessa työhön Elämäntilanne Kunnossa Kehitettävää

10 2 5. Yhteenveto (tehdään neuvottelumuistioon) - Jäsentäkää työkykyongelma, mikä on yhteinen näkemys ongelmasta? - Kuvatkaa toivottu työkyky: o Mitä kyllin hyvä työkyky työntekijän mielestä tarkoittaa o Mitä työntekijän pitäisi pystyä esimiehen mielestä tekemään, jotta hän selviytyisi nykyisestä tehtävästä (mahdollisimman konkreettisesti)? o Muutokset, jotka tukevat työkyvyn paranemista: mitä työntekijä on valmis tekemään? mitä työnantaja on valmis tekemään? - Sovitut toimenpiteet, aikataulu ja vastuuhenkilö sekä seuranta (kirjataan!) Allekirjoituksellani annan luvan oheisten tietojen lähettämiseksi työterveyshuoltoon. en anna lupaa oheisten tietojen lähettämiseksi työterveyshuoltoon. Työntekijän nimenselvennys Työnantajan nimenselvennys

11 1 LIITE 3 Varhaisen reagoinnin toimintamallin seuranta (esimies täyttää) Työkykyasian puheeksioton peruste Toistuvia poissaoloja yli 5 kertaa / 12 kuukautta Poissaoloja yli 20 työpäivää / 12 kuukautta Poissaolon kesto yhtäjaksoisesti yli 40 työpäivää Työhönpaluun suunnittelu pitkän yhtäjaksoisen sairauspoissaolon jälkeen Muu Toimenpide ja pvm Esimies-alaiskeskustelu Esimies-alaiskeskustelun seurantakeskustelu Yksilön työkykyneuvottelu Ohjaus työterveyshoitajalle Ohjaus työterveyslääkärille Hoitoon ohjaus Työkyvyn arviointiin ohjaus Muu Mitä sovittiin: