renkaissa. 0 R x + x =(0 R +1 R )x =1 R x = x

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "renkaissa. 0 R x + x =(0 R +1 R )x =1 R x = x"

Transkriptio

1 8. Renkaat Tarkastelemme seuraavaksi rakenteita, joissa on määritelty kaksi assosiatiivista laskutoimitusta, joista toinen on kommutatiivinen. Vaadimme näiltä kahdella laskutoimituksella varustetuilta joukoilta joitakin samoja ominaisuuksia joita kokonaisluvuilla on, mutta kertolasku ei välttämättä ole kommutatiivinen. Määritelmä 8.1. Olkoon R joukko, jolla on määritelty kaksi assosiatiivista laskutoimitusta + ja. Kolmikko(R, +, ) on (ykkösellinen) rengas, jos (1) (R, +) on kommutatiivinen ryhmä, (2) kertolasku on distributiivinen yhteenlaskun suhteen ja (3) kertolaskulla on neutraalialkio 1=1 R R. Laskutoimituksen + neutraalialkiolle käytetään merkintää 0=0 R.Ryhmä(R, +) on renkaan R additiivinen ryhmä. Rengasonkommutatiivinen, joskertolaskuon kommutatiivinen. Kertolaskun distributiivisuus yhteenlaskun suhteen renkaassa R tarkoittaa, että kaikille a, b, c R pätee a(b + c) =ab + ac ja (b + c)a = ba + ca. Esimerkki 8.2. (a) (Z, +, ), (Q, +, ), (R, +, ) ja (C, +, ) ovat kommutatiivisia renkaita. (b) Olkoon q N. KongruenssiluokkienmuodostamajoukkoZ/qZ varustettuna kokonaislukujen yhteen- ja kertolaskujen tekijälaskutoimituksilla on kommutatiivinen rengas, jota kutsutaan jäännösluokkarenkaaksi. (Harjoitustehtävä97) (c) Olkoon X, jaolkoonr rengas. Olkoon F (X, R) joukko, joka koostuu kaikista kuvauksista joukolta X renkaaseen R. Määritellään tässä joukossa yhteenja kertolasku pisteittäin: Olkoot f,g F (X, R). Asetamme (f + g)(x) = f(x)+g(x) ja (fg)(x) = f(x)g(x) kaikilla x X. Joukko F (X, R) varustettuna näillä laskutoimituksilla on rengas, jota kutsutaan funktiorenkaaksi. Laskutoimitusten assosiatiivisuus, yhteenlaskun kommutatiivisuus ja kertolaskun distributiivisuus yhteenlaskun suhteen seuraa siitä, että funktioiden arvot ovat renkaassa R ja funktioiden laskutoimitukset on määritelty pisteittäin. Yhteenlaskun (vastaavasti kertolaskun) neutraalialkio on vakiofunktio 0: X R (vastaavasti 1: X R), joka määritellään asettamalla 0(x) =0 R (vastaavasti 1(x) =1 R) kaikilla x X. Funktionf F (X, R) käänteisalkio yhteenlaskun suhteen on funktio f, jokamääritelläänasettamalla( f)(x) = f(x) kaikilla x R. Tässä esimerkissä merkitsemme kuten on tapana renkaan F (X, R) yhteen- ja kertolaskuja samoilla merkinnöillä + ja kuin renkaan R laskutoimituksia. Samoin yhteen- ja kertolaskun neutraalialkioille on tapana käyttää merkintöjä 0 ja 1 useimmissa renkaissa. Rengas F (X, R) on kommutatiivinen, jos R on kommutatiivinen. Esimerkiksi siis F (R, R) on kommutatiivinen rengas. Propositio 8.3. Olkoon R rengas. Tällöin (1) 0 R x =0 R kaikilla x R, (2) x( y) =( x)y = (xy) ja ( x)( y) =xy kaikilla x, y R, (3) x(y z) =xy xz ja (y z)x = yx zx kaikilla x, y, z R, Todistus. (1) Distributiivisuuden nojalla 0 R x + x =(0 R +1 R )x =1 R x = x 51

2 kaikilla x R. Renkaan R additiivisen ryhmän supistussäännöstä seuraa, että 0 R x =0 R. Loput todistetaan harjoitustehtävässä 99. Edellä osoitettujen laskusääntöjen avulla on helppo osoittaa seuraavat perusominaisuudet Propositio 8.4. Olkoon R rengas. Jos #R 2, niin (1) 0 1ja (2) yhteenlaskun neutraalialkiolla 0 ei ole käänteisalkiota kertolaskun suhteen. Todistus. (1) Jos 1=0,niin kaikille x R pätee Proposition 8.3 nojalla x =1x =0x =0. Toinen väite todistetaan harjoitustehtävänä 101. Määritelmä 8.5. Jos R on rengas ja alkiolla u R on käänteisalkio kertolaskun suhteen, niin u on renkaan R yksikkö. Renkaan R yksiköiden ryhmä (tai multiplikatiivinen ryhmä) on R = {u R : u on yksikkö} varustettuna renkaan R kertolaskun indusoimalla laskutoimituksella. Propositio 8.6. Renkaan yksiköiden joukko varustettuna kertolaskulla on ryhmä. Todistus. Renkaan R kertolasku on assosiatiivinen laskutoimitus, jonka neutraalialkio on 1. Yksiköidenjoukkoonvakaakertolaskunsuhteen:Josu ja v ovat yksiköitä, niin uv on yksikkö koska (uv)(v 1 u 1 )=1=(v 1 u 1 )(uv). Kertolasku on siis assosiatiivinen laskutoimitus yksiköiden joukossa. Laskutoimituksella on neutraalialkio koska 1 on yksikkö. Määritelmän mukaan jokaisella yksiköllä u on käänteisalkio u 1 renkaassa R. Myösu 1 on yksikkö koska (u 1 ) 1 = u. Esimerkki 8.7. (a) Jos renkaassa on ainakin kaksi alkiota, niin 0 1ja 0 ei ole yksikkö. (b) Renkaissa Q, R ja C kaikki nollasta poikkeavat alkiot ovat yksiköitä, joten aiemmin esitellyt multiplikatiiviset ryhmät Q, R ja C ovat yhteensopivat Määritelmän 8.5 kanssa. (c) Kokonaislukujen renkaan yksiköiden ryhmä on Z = { 1, 1}. (d) Funktiorenkaan F (X, R) alkio f on yksikkö, jos ja vain jos f(x) R. Renkaan yhteen- ja kertolaskuiksi kutsuttujen laskutoimitusten ei tarvitse olla tavanomaisia lukujen yhteen- ja kertolaskuja tai näistä lukujen 1 ja 3 konstruktioilla muodostettuja laskutoimituksia vaan ne voivat olla mitä tahansa laskutoimituksia, joilla on vaaditut ominaisuudet. Esimerkki 8.8. (a) Olkoon (A, +) kommutatiivinen ryhmä. Olkoon Hom(A, A) ={φ: A A : φ on homomorfismi}. Varustamme joukon Hom(A, A) kahdella laskutoimituksella: Homomorfismien yhteenlasku määritellään asettamalla (φ + φ )(a) =φ(a)+φ (a) kaikille a A ja kertolaskuna käytetään homomorfismien yhdistämistä. 52

3 Yhteenlasku on laskutoimitus: Jos φ, φ Hom(A, A), niin (φ + φ )(a + b) =φ(a + b)+φ (a + b) =φ(a)+φ(b)+φ (a)+φ (b) =(φ + φ )(a)+(φ + φ )(b), joten φ + φ Hom(A, A). Laskutoimituksellavarustettujoukko(Hom(A, A), +) on kommutatiivinen ryhmä. Laskutoimituksen assosiatiivisuus ja kommutatiivisuus osoitetaan harjoitustehtävässä 100. Homomorfismien yhteenlaskun neutraalialkio on nollahomomorfismi 0 ja homomorfismin φ käänteisalkio yhteenlaskun suhteen on homomorfismi φ, joka määritellään asettamalla( φ)(a) = φ(a) kaikilla a A Kertolasku osoitettiin laskutoimitukseksi harjoitustehtävässä 13. Identtinen homomorfismi on homomorfismien kertolaskun neutraalialkio, joten tarkastettavaksi jää kertolaskun distributiivisuus yhteenlaskun suhteen: Jos φ,ψ,ζ Hom(A, A),niin (ψ + ζ)φ(a) =ψφ(a)+ζφ(a) =(ψφ + ζφ)(a), ja φ(ψ + ζ)(a) = φ(ψ(a)+ζ(a)) = φψ(a)+φζ(a) =(φψ + φζ)(a). Koska homomorfismien yhdistäminen on renkaan Hom(A, A) kertolasku, homomorfismien yhdistetty kuvaus on yllä merkitty ilman yhdistetyn kuvauksen merkkiä. (b) Olkoon R rengas, #R 2. KaikkienR-kertoimisten n n-matriisien joukko M n (R) varustettuna matriisien yhteen- ja kertolaskulla on rengas. Kun R = R, kaikki muut renkaan ominaisuudet paitsi distributiivisuus osoitettiinesimerkissä 1.15(b) ja harjoitustehtävässä 6 tapauksessa n =2.Kunn 2, niinm n (R) ei ole kommutatiivinen rengas, koska matriisien kertolasku ei olekommutatiivinen. Määritelmä 8.9. Olkoot R ja R renkaita. Kuvaus φ : R R on rengashomomorfismi, jos φ: (R, +) (R, +) on homomorfismi, φ: (R, ) (R, ) on homomorfismi ja φ(1) = 1. Bijektiivinen rengashomomorfismi on rengasisomorfismi. Propositiossa 1.16 osoitettiin, että surjektiivinen homomorfismi kuvaa neutraalialkion neutraalialkioksi, mutta ilman surjektiivisuutta näin ei välttämättä ole. Ryhmähomomorfismille ei tarvita vastaavaa vaatimusta Proposition 4.12 nojalla. Erityisesti siis rengashomomorfismi kuvaa nollan nollaksi. Huomaa, että Proposition 8.4 nojalla rengashomomorfismille φ: R R pätee φ(1) = 0 vain, jos R = {0}. Esimerkki (a) Luonnollinen kuvaus renkaasta (Z, +, ) jäännösluokkarenkaaseen (Z/qZ, +, ) on surjektiivinen rengashomomorfismi. (b) Olkoon X epätyhjä joukko ja olkoon R rengas. Olkoon a X. Evaluaatiokuvaus E a : F (X, R) R, E a (f) =f(a) on rengashomomorfismi: ja E a (f + g) =(f + g)(a) =f(a)+g(a) =E a (f)+e a (g), E a (fg)=(fg)(a) =f(a)g(a) =E a (f)e a (g) E a (1) = 1(a) =1. Propositio (1) Jos f : R S ja g : S T ovat rengashomomorfismeja, niin g f on rengashomomorfismi. (2) Rengashomomorfismi f : R S on rengasisomorfismi, jos ja vain jos on rengashomomorfismi f : S R, jolle f f = id R ja f f = id S. Todistus. Harjoitustehtävät 104 ja

4 Kokonaislukujen renkaan Z kaikki alkiot ovat alkion 1 monikertoja. Tästä seuraa erityisominaisuus renkaassa Z määritellyille rengashomomorfismeille: Propositio Olkoon R rengas. On täsmälleen yksi rengashomomorfismi φ: Z R. Todistus. Koska 1 virittää additiivisen ryhmän (Z, +), Proposition 5.14 nojalla halutunlaisia homomorfismeja on korkeintaan yksi. Väite seuraa havainnosta, että kuvaus φ: Z R, φ(n) =n1 R =1 R +1 R + +1 R,onrengashomomorfismi: φ(m + n) =(m + n)1 R = m1 R + n1 R = φ(m)+φ(n) ja φ(mn) =mn1 R = m1 R n1 R = φ(m)φ(n). Lisäksi kuvauksen φ määritelmän mukaan φ(1) = 1 R. Monilla renkailla on yhteen- ja kertolaskun suhteen vakaita osajoukkoja, jotka ovat renkaita. Määritelmä Olkoon R rengas ja olkoon S R vakaa yhteenlaskun ja kertolaskun suhteen. Jos S varustettuna indusoiduilla laskutoimituksilla on rengas ja jos 1 S =1 R,niinS on renkaan R alirengas. Määritelmän mukaan alirenkaan inkluusiokuvaus i : S R, i(s) =s, on rengashomomorfismi. Esimerkki (a) Z on renkaan Q alirengas. (b) Joukko {( ) } a 0 S = : a R M (R) on rengas renkaasta ( ) M 2 (R) indusoiduilla laskutoimituksilla. Sen kertolaskun neutraalialkio on,jotens ei ole renkaan M (R) alirengas. Rengas S on rengasisomorfinen renkaan R kanssa: Kuvaus a on rengasisomorfismi. ( ) a Alirenkaalle on samanlainen testi kuin aliryhmälle (vertaa Propositioon 5.12). Propositio Olkoon R rengas, ja olkoon S R, S. TällöinS on renkaan R alirengas, jos ja vain jos (1) Kaikille x, y Sx+ y S ja xy S, ja (2) 1 S. Todistus. Harjoitustehtävä 106. Esimerkki (a) Samaan tapaan kuin permutaatioryhmille määriteltiin aliryhmiä rajoittumalla kuvauksiin, joilla on tiettyjä ominaisuuksia, voimme määritellä funktiorenkaiden F (X, R) alirenkaita. Kurssilla Analyysi 2 osoitetaan, että indusoiduilla laskutoimituksilla varustetut joukot C(R) ={f : R R : f on jatkuva}, ja C k (R) ={f : R R : f on k kertaa jatkuvasti derivoituva}, k N. ovat funktiorenkaan F (R, R) alirenkaita (b) Vektoriavaruuden R n lineaarikuvaukset muodostavat renkaan Hom(R n, R n ) alirenkaan, vektoriavaruuden R n endomorfismirenkaan End(R n )={L : R n R n : L on lineaarikuvaus}. 54

5 Lineaarikuvaukset ovat additiivisen ryhmän (R n, +) homomorfismeja itselleen, joten niiden summa on myös homomorfismi kuten Esimerkissä 8.8 todettiin. Lisäksi kaikille L, L End(R n ), x R n ja a R pätee (L + L )(ax) =L(ax)+L (ax) =al(x)+al (x) =a(l(x)+l (x)) = a(l + L )(x), joten lineaarikuvauksen toinenkin ehto toteutuu. Lineaarialgebran kurssilla on osoitettu, että lineaarikuvausten yhdistetty kuvaus on lineaarikuvaus: Jos L 1,L 2 End(R n ), x, y R n ja α, β R, niin L 2 L 1 (αx + βy)=l 2 (L 1 (αx + βy)) = L 2 (αl 1 (x)+βl 1 (y)) = αl 2 (L 1 (x)) + βl 2 (L 1 (y)) = αl 2 L 1 (x)+βl 2 L 1 (y). Siis molemmat laskutoimitukset toteuttavat Proposition 8.15 ehdon (1). Lisäksi identtinen kuvaus id: R n R n on lineaarikuvaus, kuten myös id, jotenproposition 8.15 mukaan End(R n ) on renkaan Hom(R n, R n ) alirengas. (c) Esimerkissä 4.13 käsitelty kuvaus Mat: End(R n ) M n (R), jokaliittäälineaarikuvaukseen L sen matriisin kiinnitetyssä kannassa, on rengasisomorfismi. Jos L, L End(R n ),niin(l + L )(v) =Lv + L v,joten Mat(L + L )=Mat(L)+Mat(L ), eli Mat on ryhmähomomorfismi additiivisten ryhmien välillä. Lisäksi kaikille lineaarikuvauksille L, L End(R n ) pätee ja identtisen kuvauksen matriisi on I n. Mat(L L)=Mat(L )Mat(L) Alirenkaat ja rengashomomorfismit ovat yhteensopivia samaan tapaan kuin aliryhmät ja ryhmähomomorfismit: Propositio Olkoon φ: R R rengashomomorfismi. (1) Jos S on renkaan R alirengas, niin φ(s) on renkaan R alirengas. (2) Jos S on renkaan R alirengas, niin φ 1 (S ) on renkaan R alirengas. Todistus. (1) Proposition 5.8 mukaan (φ(s), +) on kommutatiivinen ryhmä, joten Propositiota 8.15 sovellettaessa riittää kohdassa (1) tarkastella kertolaskua ja kertolaskun neutraalialkion kuvautumista. Olkoot φ(a),φ(b) φ(s). Tällöin φ(a)φ(b) =φ(ab) φ(s) kosak φ: (R, ) (R, ) on homomorfismi. Koska 1 R S, niinpropositio4.12 sovellettuna additiiviseen ryhmään antaa 1 R = φ(1 R )=φ( 1 R ) φ(s). Siis Proposition 8.15 oletukset ovat voimassa. (2) Harjoitustehtävä

6 Harjoitustehtäviä. Tehtävä 97. Osoita, että Z/qZ varustettuna kokonaislukujen yhteen- ja kertolaskujen tekijälaskutoimituksilla on kommutatiivinen rengas. Tehtävä 98. Olkoon X joukko. Määritellään joukkojen A, B P(X) symmetrinen erotus asettamalla A B =(A B) (B A). Osoita, että ( P(X),, ) on rengas. Onko se kommutatiivinen? Tehtävä 99. Olkoon R rengas. Osoita, että (1) x( y) =( x)y = (xy) kaikilla x, y R, (2) x(y z) =xy xz ja (y z)x = yx zx kaikilla x, y, z R, Tehtävä 100. Olkoon (A, +) kommutatiivinen ryhmä. Osoita, että joukon Hom(A, A) laskutoimitus +, joka määritellään asettamalla on assosiatiivinen ja kommutatiivinen. (φ + φ )(a) =φ(a)+φ (a), Tehtävä 101. Olkoon R {0} rengas. Osoita, että yhteenlaskun neutraalialkiolla 0 ei ole käänteisalkiota kertolaskun suhteen. Tehtävä 102. Määritellään joukossa Z 3 yhteenlasku komponenteittain ja kertolasku asettamalla (a, b, c)(x, y, z) =(ax, bx + cy, cz) kaikilla (a, b, c), (x, y, z) Z 3.OnkoZ 3 varustettuna näillä laskutoimituksilla rengas? Onko se kommutatiivinen? Tehtävä 103. Ovatko funktiorenkaat F ( [0, 1], R ) ja F ( [0, 2], R ) isomorfisia? Tehtävä 104. Olkoot f : R S ja g : S T rengashomomorfismeja. Osoita, että g f on rengashomomorfismi. Tehtävä 105. Osoita, että rengashomomorfismi f : R S on rengasisomorfismi, jos ja vain jos on rengashomomorfismi f : S R, jolle f f = idr ja f f = id S. Tehtävä 106. Olkoon R rengas, ja olkoon S R, S. Osoita,ettäS on renkaan R alirengas, jos ja vain jos x + y S ja xy S kaikilla x, y S, ja 1 S. Tehtävä 107. Olkoon φ: R R rengashomomorfismi. Olkoon S renkaan R alirengas. Osoita, että φ 1 (S ) on renkaan R alirengas. Tehtävä 108. Osoita, että renkaalla Z ei ole muita alirenkaita kuin Z. Tehtävä 109. Olkoon q N {0, 1}. Osoita,ettäeiolerengashomomorfismia jäännösluokkarenkaalta Z/qZ renkaaseen Z. 98 Vihje: Harjoitustehtävä Vihje: (1, 0, 1) 56

kaikille a R. 1 (R, +) on kommutatiivinen ryhmä, 2 a(b + c) = ab + ac ja (b + c)a = ba + ca kaikilla a, b, c R, ja

kaikille a R. 1 (R, +) on kommutatiivinen ryhmä, 2 a(b + c) = ab + ac ja (b + c)a = ba + ca kaikilla a, b, c R, ja Renkaat Tarkastelemme seuraavaksi rakenteita, joissa on määritelty kaksi binääristä assosiatiivista laskutoimitusta, joista toinen on kommutatiivinen. Vaadimme muuten samat ominaisuudet kuin kokonaisluvuilta,

Lisätiedot

MAT-41150 Algebra I (s) periodilla IV 2012 Esko Turunen

MAT-41150 Algebra I (s) periodilla IV 2012 Esko Turunen MAT-41150 Algebra I (s) periodilla IV 2012 Esko Turunen Tehtävä 1. Onko joukon X potenssijoukon P(X) laskutoimitus distributiivinen laskutoimituksen suhteen? Onko laskutoimitus distributiivinen laskutoimituksen

Lisätiedot

H = : a, b C M. joten jokainen A H {0} on kääntyvä matriisi. Itse asiassa kaikki nollasta poikkeavat alkiot ovat yksiköitä, koska. a b.

H = : a, b C M. joten jokainen A H {0} on kääntyvä matriisi. Itse asiassa kaikki nollasta poikkeavat alkiot ovat yksiköitä, koska. a b. 10. Kunnat ja kokonaisalueet Määritelmä 10.1. Olkoon K rengas, jossa on ainakin kaksi alkiota. Jos kaikki renkaan K nollasta poikkeavat alkiot ovat yksiköitä, niin K on jakorengas. Kommutatiivinen jakorengas

Lisätiedot

k=1 b kx k K-kertoimisia polynomeja, P (X)+Q(X) = (a k + b k )X k n+m a i b j X k. i+j=k k=0

k=1 b kx k K-kertoimisia polynomeja, P (X)+Q(X) = (a k + b k )X k n+m a i b j X k. i+j=k k=0 1. Polynomit Tässä luvussa tarkastelemme polynomien muodostamia renkaita polynomien ollisuutta käsitteleviä perustuloksia. Teemme luvun alkuun kaksi sopimusta: Tässä luvussa X on muodollinen symboli, jota

Lisätiedot

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Algebra I - Kesä 2009 Ratkaisuehdoituksia harjoituksiin 8 -Tehtävät 3-6 4 sivua Heikki Koivupalo ja Rami Luisto

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Algebra I - Kesä 2009 Ratkaisuehdoituksia harjoituksiin 8 -Tehtävät 3-6 4 sivua Heikki Koivupalo ja Rami Luisto Matematiikan ja tilastotieteen laitos Algebra I - Kesä 2009 Ratkaisuehdoituksia harjoituksiin 8 -Tehtävät 3-6 4 sivua Heikki Koivupalo ja Rami Luisto 3. Oletetaan, että kunnan K karakteristika on 3. Tutki,

Lisätiedot

rm + sn = d. Siispä Proposition 9.5(4) nojalla e d.

rm + sn = d. Siispä Proposition 9.5(4) nojalla e d. 9. Renkaat Z ja Z/qZ Tarkastelemme tässä luvussa jaollisuutta kokonaislukujen renkaassa Z ja todistamme tuloksia, joita käytetään jäännösluokkarenkaan Z/qZ ominaisuuksien tarkastelussa. Jos a, b, c Z ovat

Lisätiedot

Liite 2. Ryhmien ja kuntien perusteet

Liite 2. Ryhmien ja kuntien perusteet Liite 2. Ryhmien ja kuntien perusteet 1. Ryhmät 1.1 Johdanto Erilaisissa matematiikan probleemoissa törmätään usein muotoa a + x = b tai a x = b oleviin yhtälöihin, joissa tuntematon muuttuja on x. Lukujoukkoja

Lisätiedot

H = H(12) = {id, (12)},

H = H(12) = {id, (12)}, 7. Normaali aliryhmä ja tekijäryhmä Tarkastelemme luvun aluksi ryhmän ja sen aliryhmien suhdetta. Olkoon G ryhmä ja olkoon H G. Alkiong G vasen sivuluokka (aliryhmän H suhteen) on gh = {gh : h H} ja sen

Lisätiedot

Teema 4. Homomorfismeista Ihanne ja tekijärengas. Teema 4 1 / 32

Teema 4. Homomorfismeista Ihanne ja tekijärengas. Teema 4 1 / 32 1 / 32 Esimerkki 4A.1 Esimerkki 4A.2 Esimerkki 4B.1 Esimerkki 4B.2 Esimerkki 4B.3 Esimerkki 4C.1 Esimerkki 4C.2 Esimerkki 4C.3 2 / 32 Esimerkki 4A.1 Esimerkki 4A.1 Esimerkki 4A.2 Esimerkki 4B.1 Esimerkki

Lisätiedot

802355A Renkaat, kunnat ja polynomit Luentorunko Syksy 2013

802355A Renkaat, kunnat ja polynomit Luentorunko Syksy 2013 802355A Renkaat, kunnat ja polynomit Luentorunko Syksy 2013 Työryhmä: Markku Niemenmaa, Kari Myllylä, Juha-Matti Tirilä, Antti Torvikoski, Topi Törmä Sisältö 1 Kertausta kurssilta Lukuteoria ja ryhmät

Lisätiedot

Johdatus lineaarialgebraan

Johdatus lineaarialgebraan Johdatus lineaarialgebraan Osa II Lotta Oinonen, Johanna Rämö 28. lokakuuta 2014 Helsingin yliopisto Matematiikan ja tilastotieteen laitos Sisältö 15 Vektoriavaruus....................................

Lisätiedot

x > y : y < x x y : x < y tai x = y x y : x > y tai x = y.

x > y : y < x x y : x < y tai x = y x y : x > y tai x = y. ANALYYSIN TEORIA A Kaikki lauseet eivät ole muotoiltu samalla tavalla kuin luennolla. Ilmoita virheistä yms osoitteeseen mikko.kangasmaki@uta. (jos et ole varma, onko kyseessä virhe, niin ilmoita mieluummin).

Lisätiedot

Algebra I. Jokke Häsä ja Johanna Rämö. Matematiikan ja tilastotieteen laitos Helsingin yliopisto

Algebra I. Jokke Häsä ja Johanna Rämö. Matematiikan ja tilastotieteen laitos Helsingin yliopisto Algebra I Jokke Häsä ja Johanna Rämö Matematiikan ja tilastotieteen laitos Helsingin yliopisto Kevät 2011 Sisältö 1 Laskutoimitukset 6 1.1 Työkalu: Joukot ja kuvaukset..................... 6 1.1.1 Joukko..............................

Lisätiedot

Algebra, 1. demot, 18.1.2012

Algebra, 1. demot, 18.1.2012 Algebra, 1. demot, 18.1.2012 1. Mielivaltaisen joukon X potenssijoukko eli kaikkien osajoukkojen joukko P(X) määritellään asettamalla P(X) = {A A X}. Päteekö ehto X P(X) a) aina, b) ei koskaan tai c) joskus?

Lisätiedot

Algebran ja lukuteorian harjoitustehtävien ratkaisut

Algebran ja lukuteorian harjoitustehtävien ratkaisut Algebran ja lukuteorian harjoitustehtävien ratkaisut Versio 1.0 (27.1.2006 Turun yliopisto Lukuteoria 1. a Tarkistetaan ekvivalenssirelaation ehdot. on refleksiivinen, sillä identiteettikuvaus, id : C

Lisätiedot

Renkaat ja modulit. Tässä osassa käsiteltävät renkaat ovat vaihdannaisia, ellei toisin mainita. 6. Ideaalit

Renkaat ja modulit. Tässä osassa käsiteltävät renkaat ovat vaihdannaisia, ellei toisin mainita. 6. Ideaalit Renkaat ja modulit Tässä osassa käsiteltävät renkaat ovat vaihdannaisia, ellei toisin mainita. 6. Ideaalit Tekijärenkaassa nollan ekvivalenssiluokka on alkuperäisen renkaan ideaali. Ideaalin käsitteen

Lisätiedot

Tensorialgebroista. Jyrki Lahtonen A = A n. n=0. I n, I = n=0

Tensorialgebroista. Jyrki Lahtonen A = A n. n=0. I n, I = n=0 Tensorialgebroista Esitysteorian kesäopintopiiri, Turun yliopisto, 2012 Jyrki Lahtonen Olkoon k jokin skalaarikunta. Kerrataan k-algebran käsite: A on k-algebra, jos se on sekä rengas että vektoriavaruus

Lisätiedot

Karteesinen tulo. Olkoot A = {1, 2, 3, 5} ja B = {a, b, c}. Näiden karteesista tuloa A B voidaan havainnollistaa kuvalla 1 / 21

Karteesinen tulo. Olkoot A = {1, 2, 3, 5} ja B = {a, b, c}. Näiden karteesista tuloa A B voidaan havainnollistaa kuvalla 1 / 21 säilyy Olkoot A = {1, 2, 3, 5} ja B = {a, b, c}. Näiden karteesista tuloa A B voidaan havainnollistaa kuvalla c b a 1 2 3 5 1 / 21 säilyy Esimerkkirelaatio R = {(1, b), (3, a), (5, a), (5, c)} c b a 1

Lisätiedot

Algebra II. Syksy 2004 Pentti Haukkanen

Algebra II. Syksy 2004 Pentti Haukkanen Algebra II Syksy 2004 Pentti Haukkanen 1 Sisällys 1 Ryhmäteoriaa 3 1.1 Ryhmän määritelmä.... 3 1.2 Aliryhmä... 3 1.3 Sivuluokat...... 4 1.4 Sykliset ryhmät... 7 1.5 Ryhmäisomorfismi..... 11 2 Polynomeista

Lisätiedot

110. 111. 112. 113. 114. 4. Matriisit ja vektorit. 4.1. Matriisin käsite. 4.2. Matriisialgebra. Olkoon A = , B = Laske A + B, 5 14 9, 1 3 3

110. 111. 112. 113. 114. 4. Matriisit ja vektorit. 4.1. Matriisin käsite. 4.2. Matriisialgebra. Olkoon A = , B = Laske A + B, 5 14 9, 1 3 3 4 Matriisit ja vektorit 4 Matriisin käsite 42 Matriisialgebra 0 2 2 0, B = 2 2 4 6 2 Laske A + B, 2 A + B, AB ja BA A + B = 2 4 6 5, 2 A + B = 5 9 6 5 4 9, 4 7 6 AB = 0 0 0 6 0 0 0, B 22 2 2 0 0 0 6 5

Lisätiedot

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Liite 1: Joukko-oppi

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Liite 1: Joukko-oppi Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Liite 1: Joukko-oppi TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Joukko-oppi >> Joukko-opin peruskäsitteet Joukko-opin perusoperaatiot Joukko-opin laskusäännöt Funktiot Tulojoukot

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Jukka Vilen. Polynomirenkaista

TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Jukka Vilen. Polynomirenkaista TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Jukka Vilen Polynomirenkaista Informaatiotieteiden tiedekunta Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Matematiikka Kesäkuu 2005 Tampereen yliopisto Matematiikan,

Lisätiedot

w + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1.

w + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1. Kotitehtävät, tammikuu 2011 Vaikeampi sarja 1. Ratkaise yhtälöryhmä w + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1. Ratkaisu. Yhtälöryhmän ratkaisut (w, x, y, z)

Lisätiedot

Heikki Junnila VERKOT JOUKOISTA JA RELAATIOISTA

Heikki Junnila VERKOT JOUKOISTA JA RELAATIOISTA Heikki Junnila VERKOT LUKU I JOUKOISTA JA RELAATIOISTA 1. Joukkojen symmetrinen erotus.....................................1 2. Relaation sisältämät kuvaukset.................................... 7 Harjoitustehtäviä................................................

Lisätiedot

Matematiikka B2 - Avoin yliopisto

Matematiikka B2 - Avoin yliopisto 6. elokuuta 2012 Opetusjärjestelyt Luennot 9:15-11:30 Harjoitukset 12:30-15:00 Tentti Kurssin sisältö (1/2) Matriisit Laskutoimitukset Lineaariset yhtälöryhmät Gaussin eliminointi Lineaarinen riippumattomuus

Lisätiedot

LUKUTEORIA A. Harjoitustehtäviä, kevät 2013. (c) Osoita, että jos. niin. a c ja b c ja a b, niin. niin. (e) Osoita, että

LUKUTEORIA A. Harjoitustehtäviä, kevät 2013. (c) Osoita, että jos. niin. a c ja b c ja a b, niin. niin. (e) Osoita, että LUKUTEORIA A Harjoitustehtäviä, kevät 2013 1. Olkoot a, b, c Z, p P ja k, n Z +. (a) Osoita, että jos niin Osoita, että jos niin (c) Osoita, että jos niin (d) Osoita, että (e) Osoita, että a bc ja a c,

Lisätiedot

Jarkko Peltomäki. Aliryhmän sentralisaattori ja normalisaattori

Jarkko Peltomäki. Aliryhmän sentralisaattori ja normalisaattori Jarkko Peltomäki Aliryhmän sentralisaattori ja normalisaattori Matematiikan aine Turun yliopisto Syyskuu 2009 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Määritelmiä ja perusominaisuuksia 3 2.1 Aliryhmän sentralisaattori ja

Lisätiedot

Lukujoukot luonnollisista luvuista reaalilukuihin

Lukujoukot luonnollisista luvuista reaalilukuihin Lukujoukot luonnollisista luvuista reaalilukuihin Pro gradu -tutkielma Esa Pulkka 517378 Itä-Suomen Yliopisto Fysiikan ja matematiikan laitos 26. maaliskuuta 2012 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Luonnolliset luvut

Lisätiedot

Kvaterniot. Anna-Kaisa Markkanen. Matematiikan pro gradu -tutkielma

Kvaterniot. Anna-Kaisa Markkanen. Matematiikan pro gradu -tutkielma Kvaterniot Anna-Kaisa Markkanen Matematiikan pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Matematiikan ja tilastotieteen laitos Kesä 014 Tiivistelmä: A-K. Markkanen, Kvaterniot (engl. Quaternions), matematiikan

Lisätiedot

(Monisteen Esimerkki 2.6.8) Olkoon R polynomifunktioiden rengas R[x]. Kiinnitetään c R. Merkitään

(Monisteen Esimerkki 2.6.8) Olkoon R polynomifunktioiden rengas R[x]. Kiinnitetään c R. Merkitään Monisteen Esimerkki 2.6.8 Olkoon R polynomifunktioiden rengas R[x]. Kiinnitetään c R. Merkitään I c = {px R pc = 0}. Osoitetaan, että I c on renkaan R ihanne. Ratkaisu: Vakiofunktio 0 R I c joten I c.

Lisätiedot

Esimerkki A1. Jaetaan ryhmä G = Z 17 H = 4 = {1, 4, 4 2 = 16 = 1, 4 3 = 4 = 13, 4 4 = 16 = 1}.

Esimerkki A1. Jaetaan ryhmä G = Z 17 H = 4 = {1, 4, 4 2 = 16 = 1, 4 3 = 4 = 13, 4 4 = 16 = 1}. Jaetaan ryhmä G = Z 17 n H = 4 sivuluokkiin. Ratkaisu: Koska 17 on alkuluku, #G = 16, alkiona jäännösluokat a, a = 1, 2,..., 16. Määrätään ensin n H alkiot: H = 4 = {1, 4, 4 2 = 16 = 1, 4 3 = 4 = 13, 4

Lisätiedot

Insinöörimatematiikka IA

Insinöörimatematiikka IA Isiöörimatematiikka IA Harjoitustehtäviä. Selvitä oko propositio ( p q r ( p q r kotradiktio. Ratkaisu: Kirjoitetaa totuustaulukko: p q r ( p q r p q r ( p q r ( p q r 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Lisätiedot

Äärellisesti generoitujen Abelin ryhmien peruslause

Äärellisesti generoitujen Abelin ryhmien peruslause Tero Harju (2008/2010) Äärellisesti generoitujen Abelin ryhmien peruslause Merkintä X on joukon koko ( eli #X). Vapaat Abelin ryhmät Tässä kappaleessa käytetään Abelin ryhmille additiivista merkintää.

Lisätiedot

Reaalifunktioista 1 / 17. Reaalifunktioista

Reaalifunktioista 1 / 17. Reaalifunktioista säilyy 1 / 17 säilyy Jos A, B R, niin funktiota f : A B sanotaan (yhden muuttujan) reaalifunktioksi. Tällöin karteesinen tulo A B on (aiempia esimerkkejä luonnollisemmalla tavalla) xy-tason osajoukko,

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 1 1 Matemaattisesta päättelystä Matemaattisen analyysin kurssin (kuten minkä tahansa matematiikan kurssin) seuraamista helpottaa huomattavasti, jos opiskelija ymmärtää

Lisätiedot

Cauchyn ja Sylowin lauseista

Cauchyn ja Sylowin lauseista Cauchyn ja Sylowin lauseista Pro gradu-tutkielma Jukka Kuru Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto 2014 Sisältö Johdanto 2 1 Peruskäsitteet 4 1.1 Funktion käsitteitä........................ 4

Lisätiedot

TOPOLOGISET RYHMÄT. I Topologisten ryhmien yleistä teoriaa

TOPOLOGISET RYHMÄT. I Topologisten ryhmien yleistä teoriaa Heikki Junnila TOPOLOGISET RYHMÄT I Topologisten ryhmien yleistä teoriaa 1. Määritelmä, perusominaisuuksia..... 1 2. Aliryhmät ja tekijäryhmät. Jatkuvat homomorfismit. Tulot..... 13 3. Yhtenäisyys ja epäyhtenäisyys

Lisätiedot

(2) C on joukko, jonka alkioita kutsutaan sala(kirjoite)tuiksi viesteiksi (engl. ciphertext);

(2) C on joukko, jonka alkioita kutsutaan sala(kirjoite)tuiksi viesteiksi (engl. ciphertext); 2. Salausjärjestelmä Salausjärjestelmien kuvaamisessa käytetään usein apuna kolmea henkilöä : Liisa (engl. Alice), Pentti (engl. Bob) ja Erkki (eng. Eve eavesdrop 10 ). Salausjärjestelmillä pyritään viestin

Lisätiedot

MAT-13510 Laaja Matematiikka 1U. Hyviä tenttikysymyksiä T3 Matemaattinen induktio

MAT-13510 Laaja Matematiikka 1U. Hyviä tenttikysymyksiä T3 Matemaattinen induktio MAT-13510 Laaja Matematiikka 1U. Hyviä tenttikysymyksiä T3 Matemaattinen induktio Olkoon a 1 = a 2 = 5 ja a n+1 = a n + 6a n 1 kun n 2. Todista induktiolla, että a n = 3 n ( 2) n, kun n on positiivinen

Lisätiedot

LUKU II HOMOLOGIA-ALGEBRAA. 1. Joukko-oppia

LUKU II HOMOLOGIA-ALGEBRAA. 1. Joukko-oppia LUKU II HOMOLOGIA-ALGEBRAA 1. Joukko-oppia Matematiikalle on tyypillistä erilaisten objektien tarkastelu. Tarkastelu kohdistuu objektien tai näiden muodostamien joukkojen välisiin suhteisiin, mutta objektien

Lisätiedot

Lisää ryhmästä A 5 1 / 28. Lisää ryhmästä

Lisää ryhmästä A 5 1 / 28. Lisää ryhmästä 14A.1 14A.2 14A.3 14A.4 14A.5 14A.6 14A.7 14A.8 14A.9 14A.10 14A.11 14A.12 14A.13 1 / 28 14A.1 14A.1 14A.2 14A.3 14A.4 14A.5 14A.6 14A.7 14A.8 14A.9 14A.10 14A.11 14A.12 14A.13 Tehtävä: Määrää ryhmän karakteritaulu,

Lisätiedot

ALGEBRA. Tauno Metsänkylä. K f. id K

ALGEBRA. Tauno Metsänkylä. K f. id K ALGEBRA Tauno Metsänkylä K f τ K f τ 1 K(α 1 ) K(α 1 ) K id K K SISÄLTÖ 1 Sisältö 1 MODULI 4 1.1 Moduli; alimoduli................................ 4 1.2 Modulihomomorfia; tekijämoduli.......................

Lisätiedot

Hieman joukko-oppia. A X(A a A b A a b).

Hieman joukko-oppia. A X(A a A b A a b). Hieman joukko-oppia Seuraavassa esittelen hieman alkeellista joukko-oppia. Päämääränäni on saada käyttöön hyvinjärjestyslause, jota tarvitsemme myöhemmin eräissä todistuksissa. Esitykseni on aika, vaikkei

Lisätiedot

Neljän alkion kunta, solitaire-peli ja

Neljän alkion kunta, solitaire-peli ja Neljän alkion kunta, solitaire-peli ja taikaneliöt Kalle Ranto ja Petri Rosendahl Matematiikan laitos, Turun yliopisto Nykyisissä tietoliikennesovelluksissa käytetään paljon tekniikoita, jotka perustuvat

Lisätiedot

Yleiset lineaarimuunnokset

Yleiset lineaarimuunnokset TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Kari Tuominen Yleiset lineaarimuunnokset Matematiikan ja tilastotieteen laitos Matematiikka Toukokuu 29 Tampereen yliopisto Matematiikan ja tilastotieteen laitos

Lisätiedot

Kompleksiluvut ja kvaterniot kiertoina

Kompleksiluvut ja kvaterniot kiertoina Kompleksiluvut ja kvaterniot kiertoina Heikki Polvinen Matematiikan pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Matematiikan ja tilastotieteen laitos Syksy 0 Tiivistelmä: Heikki Polvinen, Kompleksiluvut

Lisätiedot

FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. 0. Johdanto

FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. 0. Johdanto FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. Johdanto Funktionaalianalyysissa tutkitaan muun muassa ääretönulotteisten vektoriavaruuksien, ja erityisesti täydellisten normiavaruuksien eli Banach avaruuksien ominaisuuksia.

Lisätiedot

1 Kannat ja kannanvaihto

1 Kannat ja kannanvaihto 1 Kannat ja kannanvaihto 1.1 Koordinaattivektori Oletetaan, että V on K-vektoriavaruus, jolla on kanta S = (v 1, v 2,..., v n ). Avaruuden V vektori v voidaan kirjoittaa kannan vektorien lineaarikombinaationa:

Lisätiedot

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Johdatus matemaattiseen päättelyyn Johdatus matemaattiseen päättelyyn Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos 2011 Maarit Järvenpää 1 Todistamisesta Matematiikassa väitelauseet ovat usein muotoa: jos P on totta, niin Q on totta.

Lisätiedot

Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion.

Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion. Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion. Vastaavuus puolestaan on erikoistapaus relaatiosta.

Lisätiedot

LAUSEKKEET JA NIIDEN MUUNTAMINEN

LAUSEKKEET JA NIIDEN MUUNTAMINEN LAUSEKKEET JA NIIDEN MUUNTAMINEN 1 LUKULAUSEKKEITA Ratkaise seuraava tehtävä: Retkeilijät ajoivat kahden tunnin ajan polkupyörällä maantietä pitkin 16 km/h nopeudella, ja sitten vielä kävelivät metsäpolkua

Lisätiedot

2 ALGEBRA I. Sisällysluettelo

2 ALGEBRA I. Sisällysluettelo ALGEBRA I 1 2 ALGEBRA I Sisällysluettelo 1. Relaatio ja funktio 3 1.1. Karteesinen tulo 3 1.2. Relaatio ja funktio 3 1.3. Ekvivalenssirelaatio 9 2. Lukuteoriaa 11 2.1. Jaollisuusrelaatio 11 2.2. Suurin

Lisätiedot

PERUSASIOITA ALGEBRASTA

PERUSASIOITA ALGEBRASTA PERUSASIOITA ALGEBRASTA Matti Lehtinen Tässä luetellut lauseet ja käsitteet kattavat suunnilleen sen mitä algebrallisissa kilpatehtävissä edellytetään. Ns. algebrallisia struktuureja jotka ovat nykyaikaisen

Lisätiedot

Pythagoraan polku 16.4.2011

Pythagoraan polku 16.4.2011 Pythagoraan polku 6.4.20. Todista väittämä: Jos tasakylkisen kolmion toista kylkeä jatketaan omalla pituudellaan huipun toiselle puolelle ja jatkeen päätepiste yhdistetään kannan toisen päätepisteen kanssa,

Lisätiedot

Sarjat ja differentiaaliyhtälöt

Sarjat ja differentiaaliyhtälöt Sarjat ja differentiaaliyhtälöt Johdanto Tämä luentomoniste on tarkoitettu korvaamaan luentomuistiinpanoja Sarjat ja differentiaaliyhtälöt-kurssilla. Tämä ei kuitenkaan ole oppikirja, mikä tarkoittaa sitä,

Lisätiedot

3 Suorat ja tasot. 3.1 Suora. Tässä luvussa käsitellään avaruuksien R 2 ja R 3 suoria ja tasoja vektoreiden näkökulmasta.

3 Suorat ja tasot. 3.1 Suora. Tässä luvussa käsitellään avaruuksien R 2 ja R 3 suoria ja tasoja vektoreiden näkökulmasta. 3 Suorat ja tasot Tässä luvussa käsitellään avaruuksien R 2 ja R 3 suoria ja tasoja vektoreiden näkökulmasta. 3.1 Suora Havaitsimme skalaarikertolaskun tulkinnan yhteydessä, että jos on mikä tahansa nollasta

Lisätiedot

Mika Hirvensalo. Insinöörimatematiikka D 2015

Mika Hirvensalo. Insinöörimatematiikka D 2015 Mika Hirvensalo Insinöörimatematiikka D 2015 Sisältö 1 Lineaarialgebran peruskäsitteitä............................................... 5 1.1 Lineaariset yhtälöryhmät..................................................

Lisätiedot

Tyyppi metalli puu lasi työ I 2 8 6 6 II 3 7 4 7 III 3 10 3 5

Tyyppi metalli puu lasi työ I 2 8 6 6 II 3 7 4 7 III 3 10 3 5 MATRIISIALGEBRA Harjoitustehtäviä syksy 2014 Tehtävissä 1-3 käytetään seuraavia matriiseja: ( ) 6 2 3, B = 7 1 2 2 3, C = 4 4 2 5 3, E = ( 1 2 4 3 ) 1 1 2 3 ja F = 1 2 3 0 3 0 1 1. 6 2 1 4 2 3 2 1. Määrää

Lisätiedot

a) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki. 8 3 + 4 2 0 = 16 3 = 3 1 3.

a) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki. 8 3 + 4 2 0 = 16 3 = 3 1 3. Integraalilaskenta. a) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki. b) Mitä määrätty integraali tietyllä välillä x tarkoittaa? Vihje: * Integraali * Määrätyn integraalin

Lisätiedot

Proäärelliset ryhmät ja kuntalaajennukset

Proäärelliset ryhmät ja kuntalaajennukset Proäärelliset ryhmät ja kuntalaajennukset Matti Åstrand Helsinki 25.5.2009 Pro gradu -tutkielma HELSINGIN YLIOPISTO Matematiikan ja tilastotieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY

Lisätiedot

1.4 Funktion jatkuvuus

1.4 Funktion jatkuvuus 1.4 Funktion jatkuvuus Kun arkikielessä puhutaan jonkin asian jatkuvuudesta, mielletään asiassa olevan jonkinlaista yhtäjaksoisuutta, katkeamattomuutta. Tässä ei kuitenkaan käsitellä työasioita eikä ihmissuhteita,

Lisätiedot

ALKULUVUISTA (mod 6)

ALKULUVUISTA (mod 6) Oulun Yliopisto Kandidaatintutkielma ALKULUVUISTA (mod 6) Marko Moilanen Opiskelijanro: 1681871 17. joulukuuta 2014 Sisältö 1 Johdanto 2 1.1 Tutkielman sisältö........................ 2 1.2 Alkulukujen

Lisätiedot

Outoja funktioita. 0 < x x 0 < δ ε f(x) a < ε.

Outoja funktioita. 0 < x x 0 < δ ε f(x) a < ε. Outoja funktioita Differentiaalilaskentaa harjoitettiin miltei 200 vuotta ennen kuin sen perustana olevat reaaliluvut sekä funktio ja sen raja-arvo määriteltiin täsmällisesti turvautumatta geometriseen

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n

Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n Ylioilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 904 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten iiteiden, sisältöjen ja isteitysten luonnehdinta

Lisätiedot

1. LINEAARISET YHTÄLÖRYHMÄT JA MATRIISIT. 1.1 Lineaariset yhtälöryhmät

1. LINEAARISET YHTÄLÖRYHMÄT JA MATRIISIT. 1.1 Lineaariset yhtälöryhmät 1 1 LINEAARISET YHTÄLÖRYHMÄT JA MATRIISIT Muotoa 11 Lineaariset yhtälöryhmät (1) a 1 x 1 + a x + + a n x n b oleva yhtälö on tuntemattomien x 1,, x n lineaarinen yhtälö, jonka kertoimet ovat luvut a 1,,

Lisätiedot

Esipuhe. Sirkka-Liisa Eriksson

Esipuhe. Sirkka-Liisa Eriksson 3 Esipuhe Matematiikka tieteiden kuningatar ja palvelija on lukioihin ja ammattikorkeakouluihin suunnattuun koulukohtaiseen valinnaiseen syventävään kurssiin perustuva kirja. Kirjan tarkoituksena on kerrata

Lisätiedot

Ominaisarvo ja ominaisvektori

Ominaisarvo ja ominaisvektori Määritelmä Ominaisarvo ja ominaisvektori Oletetaan, että A on n n -neliömatriisi. Reaaliluku λ on matriisin ominaisarvo, jos on olemassa sellainen vektori v R n, että v 0 ja A v = λ v. Vektoria v, joka

Lisätiedot

Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua.

Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua. 6 Alkeisfunktiot Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua. 6. Funktion määrittely Funktio f : A B on sääntö, joka liittää jokaiseen joukon A alkioon

Lisätiedot

1 Euklidiset avaruudet R n

1 Euklidiset avaruudet R n 1 Euklidiset avaruudet R n Tässä osiossa käymme läpi Euklidisten avaruuksien R n perusominaisuuksia. Olkoon n N + positiivinen kokonaisluku. Euklidinen avaruus R n on joukko R n = {(x 1, x 2,..., x n )

Lisätiedot

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä 3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä Lineaarinen m:n yhtälön yhtälöryhmä, jossa on n tuntematonta x 1,, x n on joukko yhtälöitä, jotka ovat muotoa a 11 x 1 + + a 1n x n = b 1 a 21

Lisätiedot

Esimerkki kaikkialla jatkuvasta muttei missään derivoituvasta funktiosta

Esimerkki kaikkialla jatkuvasta muttei missään derivoituvasta funktiosta Esimerkki kaikkialla jatkuvasta muttei missään derivoituvasta funktiosta Seminaariaine Miikka Rytty Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto 2004 Matemaattista ja historiallista taustaa Tämän kappaleen

Lisätiedot

Kansainväliset matematiikkaolympialaiset 2008

Kansainväliset matematiikkaolympialaiset 2008 Kansainväliset matematiikkaolympialaiset 2008 Tehtävät ja ratkaisuhahmotelmat 1. Teräväkulmaisen kolmion ABC korkeusjanojen leikkauspiste on H. Pisteen H kautta kulkeva ympyrä, jonka keskipiste on sivun

Lisätiedot

2. Polynomien jakamisesta tekijöihin

2. Polynomien jakamisesta tekijöihin Imaginaariluvut mielikuvitustako Koska yhtälön x 2 x 1=0 diskriminantti on negatiivinen, ei yhtälöllä ole reaalilukuratkaisua Tästä taas seuraa, että yhtälöä vastaava paraabeli y=x 2 x 1 ei leikkaa y-akselia

Lisätiedot

DISKREETTIÄ MATEMATIIKKAA.

DISKREETTIÄ MATEMATIIKKAA. Heikki Junnila DISKREETTIÄ MATEMATIIKKAA. LUKU I JOUKOT JA RELAATIOT 0. Merkinnöistä.... 1 1. Relaatiot ja kuvaukset..... 3 2. Luonnolliset luvut. Induktio.... 9 3. Äärelliset joukot.... 14 4. Joukon ositukset.

Lisätiedot

Solmu 3/2010 1. toteutuu kaikilla u,v I ja λ ]0,1[. Se on aidosti konveksi, jos. f ( λu+(1 λ)v ) < λf(u)+(1 λ)f(v) (2)

Solmu 3/2010 1. toteutuu kaikilla u,v I ja λ ]0,1[. Se on aidosti konveksi, jos. f ( λu+(1 λ)v ) < λf(u)+(1 λ)f(v) (2) Solmu 3/200 Epäyhtälöistä, osa 2 Markku Halmetoja Mätä lukio Välillä I määriteltyä fuktiota saotaa koveksiksi, jos se kuvaaja o alaspäi kupera, eli jos kuvaaja mitkä tahasa kaksi pistettä yhdistävä jaa

Lisätiedot

Lukijalle. Modernin algebran alkeita on yleensä tapana opettaa tiukan aksiomaattis abstraktilla

Lukijalle. Modernin algebran alkeita on yleensä tapana opettaa tiukan aksiomaattis abstraktilla Lukijalle Matematiikan opetuksessa käsiteltävä aines voidaan järjestää ainakin seuraavien kolmen periaatteen mukaan: matematiikan historiallinen kehitysjärjestys, matematiikan looginen esitysjärjestys

Lisätiedot

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka 3.2.2009

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka 3.2.2009 Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka..9 x x a) Ratkaise yhtälö =. 4 b) Ratkaise epäyhtälö x > x. c) Sievennä lauseke ( a b) (a b)(a+ b).. a) Osakkeen kurssi laski aamupäivällä,4 % ja keskipäivällä 5,6 %.

Lisätiedot

Polynomimatriisit. Antti Lindberg. Matematiikan pro gradu -tutkielma

Polynomimatriisit. Antti Lindberg. Matematiikan pro gradu -tutkielma Polynomimatriisit Antti Lindberg Matematiikan pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Matematiikan ja tilastotieteen laitos Kesä 2014 Tiivistelmä: Antti Lindberg, Polynomimatriisit, Matematiikan pro

Lisätiedot

Topologia Syksy 2010 Harjoitus 9

Topologia Syksy 2010 Harjoitus 9 Topologia Syksy 2010 Harjoitus 9 (1) Avaruuden X osajoukko A on G δ -joukko, jos se on numeroituva leikkaus avoimista joukoista ja F σ -joukko, jos se on numeroituva yhdiste suljetuista joukoista. Osoita,

Lisätiedot

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi Antti Rasila Aalto-yliopisto Syksy 2015 Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0202 Syksy 2015 1

Lisätiedot

Permutaatioista alternoivaan ryhmään

Permutaatioista alternoivaan ryhmään Permutaatioista alternoivaan ryhmään Pro Gradu-tutkielma Sini-Susanna Fetula Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto Syksy 2014 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Esitietoja 3 3 Permutaatioista. 6 3.1 Symmetrinen

Lisätiedot

Matematiikan mestariluokka, syksy 2009 7

Matematiikan mestariluokka, syksy 2009 7 Matematiikan mestariluokka, syksy 2009 7 2 Alkuluvuista 2.1 Alkuluvut Määritelmä 2.1 Positiivinen luku a 2 on alkuluku, jos sen ainoat positiiviset tekijät ovat 1 ja a. Jos a 2 ei ole alkuluku, se on yhdistetty

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet, L2

Talousmatematiikan perusteet, L2 Talousmatematiikan perusteet, L2 orms.1030 EPKY / kevät 2011 Toisen Laskutoimitukset tehdään seuraavassa järjestyksessä 1. Sulkujen sisällä olevat (alkaen sisältä ulospäin) 2. potenssit ja juuri 3. kerto-

Lisätiedot

Äärellisten mallien teoria

Äärellisten mallien teoria Äärellisten mallien teoria Matematiikan ja tilastotieteen laitos Helsingin yliopisto Syksy 1999, kevät 2002, 2005, 2008, syksy 2010 Äärellisten mallien teoria Kotisivu: http://mathstat.helsinki.fi/kurssit/aemt/

Lisätiedot

Merkitse kertolasku 3 3 3 3 potenssin avulla ja laske sen arvo.

Merkitse kertolasku 3 3 3 3 potenssin avulla ja laske sen arvo. 13 Luvun potenssi Kertolasku, jonka kaikki tekijät ovat samoja, voidaan merkitä lyhyemmin potenssin avulla. Potenssimerkinnässä eksponentti ilmaisee, kuinka monta kertaa kantaluku esiintyy tulossa. Potenssin

Lisätiedot

Tässä dokumentissa on ensimmäisten harjoitusten malliratkaisut MATLABskripteinä. Voit kokeilla itse niiden ajamista ja toimintaa MATLABissa.

Tässä dokumentissa on ensimmäisten harjoitusten malliratkaisut MATLABskripteinä. Voit kokeilla itse niiden ajamista ja toimintaa MATLABissa. Laskuharjoitus 1A Mallit Tässä dokumentissa on ensimmäisten harjoitusten malliratkaisut MATLABskripteinä. Voit kokeilla itse niiden ajamista ja toimintaa MATLABissa. 1. tehtävä %% 1. % (i) % Vektorit luodaan

Lisätiedot

LINEAARIALGEBRA, osat a ja b

LINEAARIALGEBRA, osat a ja b LINEAARIALGEBRA, osat a ja b Martti E. Pesonen Epsilon ry. huhtikuuta 06 LUKIJALLE Lineaarialgebran kursseja edeltäviksi opinnoiksi suositellaan jotain lukion matematiikkaa teoreettiselta kannalta täydentävää

Lisätiedot

27. 10. joissa on 0 4 oikeata vastausta. Laskimet eivät ole sallittuja.

27. 10. joissa on 0 4 oikeata vastausta. Laskimet eivät ole sallittuja. ÄÙ ÓÒÑ Ø Ñ Ø ÐÔ ÐÙÒ Ð Ù ÐÔ ÐÙÒÔ ÖÙ Ö Tehtäviä on kahdella sivulla; kuusi ensimmäistä tehtävää on monivalintatehtäviä, joissa on 0 4 oikeata vastausta. Laskimet eivät ole sallittuja. 1. Hiiri juoksee tasaisella

Lisätiedot

8.5. Järjestyssuhteet 1 / 19

8.5. Järjestyssuhteet 1 / 19 8.5. Järjestyssuhteet 1 / 19 Määritelmä Joukon suhteilla voidaan kuvata myös alkioiden järjestystä tietyn ominaisuuden suhteen. Järjestys on myös kaksipaikkainen suhde (ja on monia erilaisia järjestyksiä).

Lisätiedot

Kompleksiluvut 1/6 Sisältö ESITIEDOT: reaaliluvut

Kompleksiluvut 1/6 Sisältö ESITIEDOT: reaaliluvut Kompleksiluvut 1/6 Sisältö Kompleksitaso Lukukäsitteen vaiheittainen laajennus johtaa luonnollisista luvuista kokonaislukujen ja rationaalilukujen kautta reaalilukuihin. Jokaisessa vaiheessa ratkeavien

Lisätiedot

a b c d + + + + + + + + +

a b c d + + + + + + + + + 28. 10. 2010!"$#&%(')'+*(#-,.*/1032/465$*784 /(9:*;9."$ *;5> *@9 a b c d 1. + + + 2. 3. 4. 5. 6. + + + + + + + + + + P1. Valitaan kannaksi sivu, jonka pituus on 4. Koska toinen jäljelle jäävistä sivuista

Lisätiedot

Alkusanat korjattuun 2. painokseen

Alkusanat korjattuun 2. painokseen Alkusanat Kirja on suunniteltu käytettäväksi oppimateriaalina Helsingin ja Turun yliopistojen kursseilla Analyysi I ja II. Se soveltuu materiaaliksi myös muiden yliopistojen ensimmäisen vuoden matemaattisen

Lisätiedot

2.3 Juurien laatu. Juurien ja kertoimien väliset yhtälöt. Jako tekijöihin. b b 4ac = 2

2.3 Juurien laatu. Juurien ja kertoimien väliset yhtälöt. Jako tekijöihin. b b 4ac = 2 .3 Juurien laatu. Juurien ja kertoimien väliset yhtälöt. Jako tekijöihin. Toisen asteen yhtälön a + b + c 0 ratkaisukaavassa neliöjuuren alla olevaa lauseketta b b 4ac + a b b 4ac a D b 4 ac sanotaan yhtälön

Lisätiedot

Eksponenttifunktio ja Logaritmit, L3b

Eksponenttifunktio ja Logaritmit, L3b ja Logaritmit, L3b eksponentti-funktio Eksponentti-funktio Linkkejä kurssi8, / Etälukio (edu.) kurssi8, logaritmifunktio / Etälukio (edu.) Potenssifunktio y = f (x) = 2 Vakiofunktion y = a kuvaaja on vaakasuora

Lisätiedot

Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe 11.6.2012 klo 10 13 Ratkaisut ja pisteytysohjeet

Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe 11.6.2012 klo 10 13 Ratkaisut ja pisteytysohjeet Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe 11.6.01 klo 10 13 t ja pisteytysohjeet 1. Ratkaise seuraavat yhtälöt ja epäyhtälöt. (a) 3 x 3 3 x 1 4, (b)

Lisätiedot

Harjoitustehtävät, joulukuu 2013, (ehkä vähän) vaativammat

Harjoitustehtävät, joulukuu 2013, (ehkä vähän) vaativammat Harjoitustehtävät, joulukuu 013, (ehkä vähän) vaativammat Ratkaisuja 1. Viisinumeroinen luku a679b on jaollinen 7:lla. Määritä a ja b. Ratkaisu. Luvun on oltava jaollinen 8:lla ja 9:llä. Koska luku on

Lisätiedot

Yhdesti yhtenäisten tasoalueiden konformisten itsekuvausten ryhmät sup-metriikassa

Yhdesti yhtenäisten tasoalueiden konformisten itsekuvausten ryhmät sup-metriikassa Yhdesti yhtenäisten tasoalueiden konformisten itsekuvausten ryhmät sup-metriikassa Juha Syrjälä Matematiikan pro gradu Jyväskylän yliopisto Matematiikan ja tilastotieteen laitos Syksy 2014 Tiivistelmä:

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Jarno Haapaniemi. Youngin taulut

TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Jarno Haapaniemi. Youngin taulut TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Jarno Haapaniemi Youngin taulut Informaatiotieteiden yksikkö Matematiikka Maaliskuu 2011 Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden yksikkö HAAPANIEMI, JARNO: Youngin

Lisätiedot

Funktion määrittely (1/2)

Funktion määrittely (1/2) Funktion määrittely (1/2) Funktio f : A B on sääntö, joka liittää jokaiseen joukon A alkioon a täsmälleen yhden B:n alkion b. Merkitään b = f (a). Tässä A = M f on f :n määrittelyjoukko, B on f :n maalijoukko.

Lisätiedot

Ryhmäteoria. Markku Koppinen Turun yliopisto

Ryhmäteoria. Markku Koppinen Turun yliopisto Ryhmäteoria Markku Koppinen Turun yliopisto 6. toukokuuta 2011 Alkusanat Tämä ryhmäteorian kurssi käsittelee enimmäkseen ryhmien esitysteoriaa, mutta kuten tulemme näkemään, esitysteoria liittyy niin läheisesti

Lisätiedot