Fennian, Henki-Fennian ja Fennia Varainhoidon. Henkilöstökertomus

Transkriptio

1 Fennian, Henki-Fennian ja Fennia Varainhoidon Henkilöstökertomus 2017

2 Sisällys Huippuhetket Henkilöstötietoa... 4 Fennia... 4 Ajankäyttö Fenniassa...4 Henki-Fennia... 5 Fennia Varainhoito... 5 Yrityskulttuuri tukee menestystä...8 Henkilöstötutkimuksen tuloksista Fennialle Innostavimmat työpaikat - tunnustus Työkykyjohtamisella tulosta!...12 Fennia Akatemia starttasi hyvällä pöhinällä

3 Huippuhetket 2017 Vuonna 2017 Suomen tasavalta täytti tasan 100 vuotta ja Fennia saavutti kunnioitettavan 135 vuoden iän. Juhlavuotemme Fennia- konsernissa sisälsi monia merkittäviä huippuhetkiä. Fennia-konserni muutti huhtikuun alussa uuteen, upeaan pääkonttoriin Länsi-Pasilassa. Uusi pääkonttori sai nimekseen Pasilanportti. Vaikka edellisestä pääkonttorimuutosta Itä-Pasilan puolelta Länsi-Pasilaan on kulunut vain reilut yhdeksän vuotta, moni asia toimitilojen ja toimistotekniikan osalta on kehittynyt tänä aikana merkittävästi. Nyt panostimme erityisesti toimitilojen viihtyvyyteen, monikäyttöisyyteen, liikkuvuuteen ja ergonomiaan. Kuvia Pasilanportista löydät tämän henkilöstökertomuksen kuvamateriaalista. Todettakoon kuitenkin tässä yhteydessä, että Pasilanportin hanke oli hieno saavutus kaikilta rakennusprojektiin osallistuneilta fennialaisilta ja yhteistyökumppaneilta. Pasilanportti valmistui täysin aikataulussa ja pysyi budjetissa, ja ennen kaikkea toimitilamme ovat nyt erittäin toimivat sekä viihtyisät. Hankkeeseen liittyi monia erilaisia tärkeitä muutoksia, kuten esimerkiksi se, että Fennia-konserni siirtyi savuttomaan aikaan huhtikuun alusta alkaen. Olemme tukeneet tupakoinnin lopettajia vieroitushoidolla ja tukiryhmällä, joista olemme saaneet hyvää palautetta. Savuton Fennia on merkittävä osa vastuullista Fennia-brändiämme. Työhyvinvoinnin parantamisen saralla järjestimme toukokuussa erinomaista palautetta saaneen työhyvinvointiviikon, jossa yhteisten liikuntahetkien lisäksi saimme kuulla korkeatasoisia luentoja ravitsemuksesta sekä riittävän unen ja palautumisen merkityksestä. Erilaiset työhyvinvoinnin toimenpiteet ovat kääntäneet sairauspoissaolomme merkittävään, yli 20 prosentin laskuun. Olemme saaneet sairauspoissaolon vähentymisen kautta yli työpäivää lisää, joka vastaa noin 20 työntekijän vuotuista työpanosta. Ehdoton kohokohta vuonna 2017 oli koko Fennia-konsernin henkilöstöjuhlat uusissa Pasilanportin tiloissa syyskuussa. Juhlimaan kokoontui yli 650 konsernilaista eri puolilta Suomea. Onnistuneiden juhlien innoittamina päätimme jatkaa tätä perinnettä, ja pidämme Pasilanportissa isot juhlat myös syksyllä Henkilöstötutkimuksen kokonaistuloksemme nousi ensimmäistä kertaa luokkaan AA, ja tulos on nyt selvästi korkeampi kuin suomalaisissa toimihenkilöorganisaatioissa keskimäärin. Erinomaisten tulosten myötä saimme Suomen innostavimmat työpaikat tunnustuksen. Tutkimuksen mukaan Fennia-konsernin suurimmat vahvuudet löytyvät johtamisesta, esimiestyöstä, oman työn hallinnasta, palautteen saannista, palkitsemisen oikeudenmukaisuudesta, viestinnästä ja osallistamisesta sekä työntekijän ammatillisen kehityksen tukemisesta. Lisääntyneillä etätyömahdollisuuksilla on tutkimuksen mukaan ollut positiivista vaikutusta fennialaisten työhyvinvointiin. Asteikolla yhdestä kymmeneen 86 % fennialaisista on antanut omalle työkyvylleen vähintään arvion kahdeksan. Fennialaisten työkyky on pysynyt viime vuotisella korkealla tasolla, mikä vaikuttaa myönteisesti moniin asioihin, kuten jaksamiseen ja suorituskykyyn. Lähdettäessä uuteen strategiakauteen pelimerkit ovat Fennia-konsernissa kohdillaan. Uskomme, että erinomainen henkilöstökokemus tuottaa parhaan asiakaskokemuksen. Digitalisaatio ja muut työelämän murrokset vaativat meiltä kaikilta uudistuskykyä ja asiakaslähtöistä asennetta, sillä Fenniahan on Yrittämistä ja elämää varten. Terveisin Matti Heiskanen, henkilöstöjohtaja 3

4 Henkilöstötietoa Fennia Fenniassa työskenteli vuoden 2017 lopussa 896 henkilöä vakinaisessa työsuhteessa (928 henkilöä vuonna 2016). Määräaikaisessa työsuhteessa, työskenteli 86 henkilöä (109 henkilöä vuonna 2016). Vuoden lopussa vakituisesta henkilöstöstä 467 henkilöä työskenteli pääkonttoritoiminnoissa ja 429 henkilöä myyntiorganisaatiossa. Miesten osuus koko henkilöstöstä oli 37 prosenttia ja naisten osuus 63 prosenttia. Pitkillä vapailla (äitiys-, vanhempain-, hoito-, vuorottelu- ja opintovapaalla) vuoden 2017 aikana oli 80 henkilöä. Osittaisella hoitovapaalla oli vuoden 2017 lopussa 39 henkilöä. Osa-aikaeläkkeellä tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä oli 12 henkilöä. Fennialaisten keski-ikä vuonna 2017 oli noin 42 vuotta. Henkilöstön keskimääräinen palvelusaika oli keskimäärin 12 vuotta. Ammatillinen tai opistotasoinen koulutus oli noin 37 prosentilla ja alempi tai ylempi korkeakoulututkinto oli 54 prosentilla fennialaisista. Uusia työntekijöitä rekrytoitiin vakituisiin työsuhteisiin vuoden 2017 aikana 62 henkilöä. Uusien fennialaisten keski-ikä oli 36 vuotta ja heidän yleisin koulutustaustansa oli alempi tai ylempi korkeakoulututkinto, jonka oli suorittanut noin 65 prosenttia. Kuluneen vuoden aikana päättyi 129 vakituista työsuhdetta. Näistä 17 päättyi siirtymiseen Fennia-konsernin sisällä toiseen yhtiöön, 83 työsuhdetta päättyi irtisanoutumiseen, 20 työntekijää siirtyi eläkkeelle ja 9 työsuhdetta päättyi muusta syystä. Lähtövaihtuvuus laskettuna eläkkeelle siirtyneistä ja irtisanoutuneista oli noin 11,5 prosenttia (7,5 % vuonna 2016). Ajankäyttö Fenniassa Ajankäyttöä arvioidaan teoreettisen työajan perusteella, jossa varsinaista työaikaa vähentävät erilaiset palkalliset ja palkattomat vapaat. Teoreettisesta työajasta 78,5 prosenttia oltiin varsinaisessa työssä ja loput ajasta koulutuksessa, lomalla, sairaana tai muusta syystä poissa. Ylitöitä tehtiin yhteensä ,25 tuntia, joka on keskimäärin 12,6 tuntia henkilöä kohden vuodessa vakinaisella ja määräaikaisella henkilöstöllä laskettuna. Ajankäyttö työtuntia työtuntia Työaika ,5 % ,2 % Koulutus * ,1 % ,2 % Vuosiloma ja vastaava ,2 % ,7 % Sairaus, tapaturma ,9 % ,5 % Perhesyy ** ,7 % ,8 % Muu syy *** ,6 % ,7 % Teoreettinen työaika ,0 % ,0 % * Koulutukseen käytettyjen tuntien määrään ei kuulu verkko-opiskeluun käytetty aika. ** Perhesyy, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat, hoitovapaat ja lapsen sairaus. *** Muu syy = muun muassa palkaton poissaolo ja opintovapaa. 4

5 Henki-Fennia Henki-Fenniassa työskenteli vuoden 2017 lopussa 61 henkilöä (60 henkilöä vuonna 2016), joista vakituisessa työsuhteessa oli 59 ja määräaikaisessa kaksi henkilöä. Heistä 7 henkilöä oli pitkillä vapailla (äitiys-, vanhempain-, hoito-, vuorottelu- ja opintovapaalla) vuoden 2017 aikana. Henkilöstöstä 35 oli naisia ja 26 miehiä. Vakituisten henkifennialaisten keski-ikä oli noin 44 vuotta. Keskimääräinen palvelusaika, koko konsernissa palveluaika huomioituna, oli noin yhdeksän vuotta. Fennia Varainhoito Fennia Varainhoidossa työskenteli vuoden 2017 lopussa 31 henkilöä (11 henkilöä vuonna 2016), joista 30 henkilöä oli vakituisessa työsuhteessa ja yksi määräaikaisessa työsuhteessa. Henkilöstön sukupuolijakauma jakaantui lähes tasan: Fennia Varainhoidossa työskenteli 15 miestä ja 16 naista. Henkilöstön keski-ikä oli 42 vuotta. Uusia työntekijöitä rekrytoitiin vakituisiin työsuhteisiin vuoden 2017 aikana 62 henkilöä. Uusien fennialaisten keski-ikä oli 36 vuotta. Ikäjakauma vakinaisissa työsuhteissa v % ,4 15,0 15,1 14,7 13,8 13,8 13,3 13,2 12,4 13,3 12,4 11,8 10 8,9 8,2 7,4 8,1 5 1,7 1,5 0 0, < v. 5

6 Palvelusvuosijakauma vakinaisissa työsuhteissa v % ,1 27, , ,4 13,3 16,5 15,1 16, ,8 8,3 6,0 7,0 7,7 8,5 0 2,1 1, < v. Koulutusjakauma vakinaisissa työsuhteissa v % ,4 30, ,4 21,5 20, ,9 14,3 10 8,5 8,9 5 4,3 5,1 0 peruskoulutus ylioppilas ammatilliset perustutkinnot opistoaste (esim. yo-merkonomi) Alempi korkeakoulututkinto (esim. amk) Ylempi korkeakoulututkinto (esim. maisteri, ylempi-amk) 6

7 Sukupuolijakauma henkilöstöryhmittäin v % 90 % 80 % 80 miehet naiset 70 % 60 % 63,8 64,4 70,6 62,9 50 % 40 % 36,2 35,6 37,1 30 % 29,4 20 % % 0 % Ylin johto Keskijohto Kentän sopimuksen piirissä olevat Konttoritoimihenkilöt Yhteensä Uusien aloittaneiden ikäjakauma v % ,4 23,8 27,4 22, , ,3 12,9 10 9,7 5 4,8 6,5 6,5 6,4 6,4 6,4 3,2 4,8 0 < < v. 7

8 Yrityskulttuuri tukee menestystä Fennia-konsernissa vahvana toimintaa ohjaavana asiana on asiakkaan kokemuksen ymmärtäminen. Asiakas on meillä etusijalla. Kun kehitämme toimintaamme, lähdimme tutkimaan yrityskulttuuriamme ja pohdimme, miten voimme yhdessä työntekijöidemme kanssa rakentaa sellaista kulttuuria, joka tukee liiketoimintaa ja strategisia tavoitteita. Yrityskulttuurin merkitys liiketoiminnalle on kasvanut. Asiakkaiden odotusten ja toiveiden muuttuminen vaativat jatkuvaa liiketoiminnan kehittämistä. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan uusia tapoja toimia ja uudenlaista osaamista. Fenniassa osaamisen kasvattamiseen panostetaan monin tavoin. Fennia Akatemia rakentaa uudenlaista osaamista organisaatioon ja erilaisten kokeilujen kautta syntyy myös uutta oppia ja kokemusta. Osaamista voidaan hankkia myös oman organisaation ulkopuolelta ja näin synnytetään tiimejä, joissa erilaisen taustan omaavat henkilöt työskentelevät keskenään. Näissä tilanteissa yrityskulttuurin merkitys korostuu, sillä yrityskulttuuri kertoo sen, miten meillä toimitaan ja miten suhtaudumme asiakkaisiin. Fenniassa meille on tärkeää, että kulttuurimme tukee tavoitteitamme, jotta voimme tuottaa asiakkaillemme erinomaisia palveluja ja pystymme myös uudistumaan yhdessä asiakkaidemme kanssa. Työntekijöiden ymmärrys on keskeisessä roolissa kulttuuria kehitettäessä. Parhaan työntekijä- ja asiakaskokemuksen kautta lähdimme viime vuoden lopulla selvittämään, millainen on fennialainen yrityskulttuuri eli millaisia työyhteisön arvoja, tapoja toimia, tehdä työtä ja käyttäytyä meillä on. Selvitystyötä teimme yhdessä yrityskulttuurin tutkimukseen erikoistuneen Leidenschaftin kanssa. Tietoa kerättiin muun muassa haastatteluissa, ryhmäkeskusteluissa ja työpajoissa. Fennialaiset osallistuivat aktiivisesti hankkeeseen ja kertoivat, miten he kokevat Fennian yrityksenä, mitä asioita he arvostavat, millainen työyhteisö heitä innostaa ja sitouttaa. Tutkimuksen pohjalta tärkeiksi teemoiksi, joihin halutaan jatkossa panostaa, nousivat dialogin luominen, suunnan näyttäminen ja strategian viestiminen. Näitä teemoja tullaan käsittelemään lisää Fennian strategiatyön edetessä alkuvuonna Tutkimus antaa erinomaisen lähtökohdan uudistuvalle organisaatiolle. Uudistumiskykymme tukeminen ja vahvistaminen on keskeistä muuttuvassa ympäristössä. Haluamme Fenniassa vahvistaa sellaista kulttuuria, jossa pelisäännöt ovat selkeät, keskitymme oikeisiin asioihin, vuoropuhelu toimii, tietoa on saatavilla ja työkaverit ovat arvossaan. Haluamme mahdollistaa vuoropuhelua Fenniassa eri kohtaamisissa: info-tilaisuuksissa, yhteisissä tapahtumissa, koulutustilaisuuksissa sekä johtamisen kehittämisellä. Tulemme jatkamaan yrityskulttuurin kehittämistä näiden teemojen pohjalta ja samalla myös elämään kulttuuriamme todeksi. Haluamme Fenniassa vahvistaa sellaista kulttuuria, jossa pelisäännöt ovat selkeät, keskitymme oikeisiin asioihin, vuoropuhelu toimii, tietoa on saatavilla ja työkaverit ovat arvossaan. 8

9 1. Työpisteissä on mietitty ergonomiset ratkaisut ja monitilatoimisto mahdollistaa kulloiseenkin työhön sopivan työskentelyn. 2. Henkilökunta on viihtynyt Pasilanportin uudistetuissa toimitiloissa erittäin hyvin Fennialaiset muuttivat vuoden 2017 keväällä Helsingin Pasilanportin toimitiloihin

10 Henkilöstötutkimuksen tuloksista Fennialle Innostavimmat työpaikat -tunnustus Syksyllä 2017 Fenniassa toteutettiin Suurin yksittäinen vahvuus tuloksissa oli riittävä palautteen saanti omasta työstä, 75 % vastaajista vuosittainen henkilöstötutkimus, koki palautteen saannin riittäväksi. Henkilöstöryhmistä erityisesti asiantuntija- sekä johto- tai jonka tuloksia verrataan Suomen esimiestehtävissä työskentelevät kokivat näin. toimihenkilönormiin. Vastausprosentti konsernissa oli 91 %, joka työ, olivat edelleen Fennian suurimpia vahvuuksia. Johtaminen, niin itsensä johtaminen kuin esimies- on aikaisempien vuosien tapaan Esimiestyössä arvostetaan esimiehen antamaan tunnustusta ja luottamusta sekä esimiehen osoittamaa erinomainen taso. kiinnostusta ideoihin ja alaisen mahdollisuutta myös tarvittaessa esittää esimiehelle eriäviä mielipiteitä. Oman työn johtamista tuki palautteen saannin lisäksi Fennian keskeisiä tuloksia: työhön kohdistuvien odotuksen ja yksikön tavoitteiden PeoplePower -luokitus, joka antaa kokonaiskuvan selvyys sekä riittävät mahdollisuudet itsenäiseen päätöksentekoon. yrityksen sisäisestä tilasta ja sen kyvystä vastata sisäisiin ja ulkoisiin haasteisiin, oli tulokseltaan Suorituskyvyn edellytykset omassa ja yksikön työssä olivat hyvä (AA). Tulos on kehittynyt myönteisesti viimeisen kolmen vuoden aikana. saatavuus, kohtuullinen työkuorma ja palkkatason kilpailu- hyvät, ja sitä vahvistivat työssä tarvittavien tietojen hyvä Sitoutumis-, johtamis-, suorituskyky- ja kykyisyys, yksikkötasolla puolestaan toimivat työjärjestelyt engagement-indeksit olivat vertailuaineiston ja yksikön halukkuus sekä valmius jatkuvasti kehittää uusia tasolla. toimintatapoja. Työkyky-indeksissä ei ollut kokonaistasolla Tutkimuksen mukaan henkilöstö Fenniassa on hyvin sitoutunutta yksikkönsä toiminnan kehittämiseen ja luottaa siihen, muutosta, ja tulos oli samalla tasolla kuin suomalaisissa toimihenkilöorganisaatioissa keskimäärin. Yksiköittäin vaihtelu Fennia-konsa yksikössä. Tieto kulkee hyvin, osaamista jaetaan kollegoiden että kyselyn pohjalta ryhdytään kehittämistoimenpiteisiin omassernissa oli kuitenkin suurta. Johtaminen kesken ja koetaan, että yksikön toiminta mahdollistaa osallistumisen ja aloitteellisuuden. ja- esimiestyö säilyivät tänäkin vuonna Fennian merkittävimpinä vahvuuksina. Koko yhtiötä koskevissa arvioissa vahvuudeksi nousi palkitseminen oikeudenmukaisuus sekä yhtiön panostukset henkilöstön työhyvinvointiin. Työmotivaatiota vahvistivat riittävän kiinnostavat ja haastavat tehtävät, oman työpanoksen merkitykselliseksi kokeminen sekä Fennian tarjoama tuki omalle ammatilliselle kehittymiselle. Tutkimuksen mukaan henkilöstö Fenniassa on hyvin sitoutunutta yksikkönsä toiminnan kehittämiseen. Merkittävimmät kehityskohteet Fenniassa olivat asiakkaan odotusten lunastaminen palveluiden laadulla, strategiaviestintä, luottamus johtoon ja tulevaisuuden näkymiin sekä päätöksenteon tehokkuus. 10

11 Arviot yhtiön kyvystä tuottaa asiakkaille poikkeuksellisen korkealaatuisia tuotteita ja palveluita olivat edelleen vertailuaineistoa selvästi kriittisemmät, vaikkakin arviot olivat nyt vuoden 2016 notkahduksen jälkeen merkittävästi parantuneet. Yhtiön viimeaikaisen kehityksen suuntaa ja tulevaisuuden näkymiä arvioitiin niin ikään nyt merkittävästi myönteisemmin kuin aiemmin. Vaikka viimeaikaisen kehityksen arvioitiin jo aiempaa vahvemmin kulkevan oikeaan suuntaan, jäi luottamus yhtiön tulevaisuuden näkymien valoisuuteen vielä vertailuaineistoa heikommaksi. Muutosten toteutuksen onnistuneisuutta organisaatiossa arvioitiin vertailuaineistoa kriittisemmin, vaikkakin arviot parantuivat selvästi edellisestä tutkimuksesta. Arviot strategiaviestinnän onnistumisesta olivat heikentyneet, ja ne ovat selvästi vertailuaineistoa heikommalla tasolla. Liiallisen byrokratian ja päätöksenteon tehottomuuden koettiin edelleen, samoissa määrin kuin aiemminkin, haittaavan toimintaa. Stressiä koettiin edelleen enemmän kuin suomalaisissa toimihenkilöorganisaatioissa keskimäärin. Työpaikanvaihtohalukkuus oli edelleen suurempaa kuin suomalaisissa yrityksissä keskimäärin, 39 % oli viimeaikoina harkinnut työnantajan vaihtoa. Työpaikanvaihtohalukkuus oli myös hienoisesti lisääntynyt (36 % vuonna 2016). Henkilöstötutkimuksen toteuttava Corporate Spirit myönsi Fennialle Innostavimmat työpaikat -tunnustuksen, koska People Power -indeksin tulos nousi AA-luokkaan. Tunnustuksen saa, kun luokitus on AA, AA+ tai AAA, ja tunnustus on voimassa vuoden. Fenniassa Innostavimmat työpaikat teema näkyi vuoden mittaan niin sisäisessä kuin ulkoisessakin viestinnässä. 11

12 Työkykyjohtamisella tulosta! Fenniassa järjestettiin runsaasti kiitosta kerännyt työhyvinvointiviikko. Hyvinvointi sai erityistä näkyvyyttä toukokuussa, jolloin viikon aikana käsiteltiin hyvinvoinnin ja jaksamisen eri teemoja, esimerkiksi ravintoa, työyhteisöviestintää, mindfulnessia, palautumista, unta sekä erilaisia terveysasioita. Korvauspalvelut ovat jatkuvasti edistäneet hyvinvointiohjelmaa, joka sai alkunsa henkilökorvausten yksikön sisäisestä ohjelmasta, ja laajeni vuoden 2017 aikana koskemaan koko korvauspalvelua. Hyvinvoiva henkilöstö on yksi korvauspalveluiden strategisista tavoitteista ja ohjelman tarkoituksena on henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen ja sairaspoissaolojen vähentäminen sekä ohjelman jalkauttaminen ohjelma osaksi korvauspalveluiden arkea ja jatkuvaa tekemistä. Vuosi jaettiin eri teemoihin, joihin aihealueen tekemiset tiiviisti liittyivät. Alkuvuosi ja kesäaika keskityttiin psyykkiseen hyvinvointiin ja loppuvuosi sosiaaliseen hyvinvointiin. Myös perinteinen tyky-päivä ripoteltiin pitkin vuotta toteutuviksi tyky-tapahtumiksi. Hyvinvointitekemiset ja erilaiset tyky-tapahtumat suunnitteli korvauspalveluiden oma hyvinvointiryhmä, jossa oli edustajia joka korvauspalveluiden yksiköstä ja HR:stä. Jatkossakin ohjelmaa kehitetään havaintojen ja palautteen perusteella, jotta tekemisen vaikuttavuus olisi mahdollisimman suuri. Fennia-konsernissa on viime vuosina kehitetty työkykyjohtamista, jonka tavoitteena on henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen ja työkyvyttömyysriskien hallinta. Kehitystyö näkyy myös sairauspoissaolojen määrän merkittävänä vähentymisenä. Vuoden 2017 luvut kertovat, että keskimäärin fennialaisella on kymmenen työkyvyttömyyspäivää vuodessa. Vuonna 2014 samainen luku oli 13,3 työkyvyttömyyspäivää per työntekijä. Sairauspoissaoloissa laskeva trendi Fennialainen on työkyvyttömänä keskimäärin kymmenen päivää vuodessa. Säästö yhteensä , kun sairauspoissaolopäivän hinta 300. Työkyvyttömyyspäivät / työntekijä / vuosi ,3 13,2 11,6 16,2 14,2 13,713,7 12,6 11,6 11,6 13, ,6 10,5 10,1 9,4 8 8,2 8,3 7,5 6,9 8,4 8, ,3 6 5,6 5,2 5,2 4 4,1 3,5 2 1,7 0 FENNIA Asiakkuudet Korvaukset Vakuutukset Tietohallinto Konsernihallinto Henki-Fennia Varainhoito 12

13 Fennia Akatemia starttasi hyvällä otteella Vuonna 2017 Fennia-konsernissa haluttiin panostaa uudella tavalla henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Fennian yhtenä toiminnan kulmakivenä on paras ammattitaito, ja uudistetun strategian lähtökohta on uudistumiskykyinen henkilöstö. Tämä synnytti omalta osaltaan Fennia Akatemian. Perinteisiä keinoja, kuten verkkokursseja, järjestelmävalmennuksia ja lähivalmennuksia tukemaan luotiin uudenlainen konsepti, jolla pyritään ensisijaisesti tunnistamaan uusia osaamistarpeita ja tuottamaan valmennusohjelmia strategiseen osaamisen kehittämiseen. Akatemia alkoi kilpailulla, jossa esimiehet ja henkilöstö kertoivat ajatuksiaan digitaalisuudesta ja sen vaikutuksesta osaamiseen. Kilpailuvastauksissa korostui teeman moniulotteisuus; digitaidot nähtiin niin somessa toimimisena, nykyjärjestelmien ja -työkalujen käyttötaitoina, uusien tehokkaampien työtapojen opetteluna tai vaikkapa asiakkaidemme digimaailmassa toimimisen ymmärtämisenä. Fennia Akatemian ensimmäisen valmennuksen fokuksessa oli konsernin tavoite toimia yritysasiakkaiden taloudellisen turvallisuuden neuvonantajana. Suunta 2020! -nimiseen valmennusohjelmaan kutsuttiin 140 Fennia-konsernin työntekijää niin myynnistä, vakuutus- ja korvauspalveluista kuin Henki-Fenniasta ja Fennia Varainhoidostakin. Valmennusohjelmaan kutsuttiin muun muassa kaikki pieniin ja keskisuuriin yritysasiakkaisiin keskittyvän PK-segmentin asiakaspäälliköt. Valmennusohjelma koostui neljästä moduulista, joissa käsiteltiin tulevaisuuden palveluita, yritysten toimintaympäristön muutoksia, myyntimalleja, taloudellisia asioita sekä palvelumuotoilua. Taloudellisen turvallisuuden neuvonantajuus on tietoisesti valittu menestymisen keino yhteisellä matkallamme kohti 2022 strategisia tavoitteitamme. Taloudellisen turvallisuuden konsepti on keino antaa asiakkaillemme PK-segmentissä paras asiakaskokemus, kuvaa valmennusohjelman omistajana toimiva ja Fennian yritysasiakkaista vastaava johtaja Kimmo Hyvärinen. Osallistujien muutosnälkäinen asenne ja positiivinen suhtautuminen toimintatapauudistukseemme kertovat siitä, että muutoksen jalkautukselle on tilausta. Yhdessä koetut valmennukset ja saamamme palaute antavat meille vahvan näkemyksen Fennian kyvykkyydestä luoda uutta menestystarinaa kuluvan strategiakauden aikana, Kimmo Hyvärinen tiivistää. Suunta-valmennusohjelma jatkuu vielä vuonna 2018, ja Fennia Akatemiaan kehitetään myös Digiosaajan valmennusohjelmaa. Osaamisen jatkuva kehittäminen, verkostoituminen ja uudistuminen ajan hermolla ovat Fennia Akatemian tavoitteita, joita muun muassa valmennusohjelmilla tuetaan. Fennia Akatemian yksi tavoite on luoda uusi oppimisen ja uudistumisen kulttuuri Fenniaan. Uuden strategiamme toteutumisen edellytyksenä on henkilöstömme uudistumiskyky. Uudistumiskyky tulee nähdä mahdollisimman laaja-alaisesti. Jokaisen meistä tulee pitää huolta omasta uudistumisestamme, ja työnantajan rooli on luoda tähän toimivat puitteet ja työvälineet, kuvaa Fennia Akatemian rehtorina toimiva korvaustoimen johtaja Vesa-Matti Kultanen. Valmentavan esimiestyön rooli tulee jatkossa korostumaan, sillä esimiehen vastuulla on yhdessä työntekijöidensä kanssa pitää huolta oman työryhmänsä uudistumiskyvystä. Fennia Akatemia ja sen koulutustarjonta tulee olemaan yksi työväline uudistumiskyvyn kehittämisessä, Vesa-Matti Kultanen kertoo. Osaamisen jatkuva kehittäminen, verkostoituminen ja uudistuminen ajan hermolla ovat Fennia Akatemian tavoitteita. 13

14 14 Pasilanportissa on järjestetty ensimmäisen vuoden aikana monenlaisia tilaisuuksia, kuten työhyvinvointiviikko, henkilöstöinfoja, work shopeja asiakkaille ja tietysti koko Fennia-konsernin tupaantuliaiset, joka keräsi yhteen yli 650 juhlijaa.

15 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia Y-tunnus Televisiokatu 1, Helsinki Postiosoite: FENNIA Puhelin: